MAR-A1000 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A (5 op) Osasuoritus arkkitehdeille (1 op) Vastuuopettaja Yliopisto-opettaja Matleena Muhonen

Transkriptio

1 MatM Osasuoritus arkkitehdeille (1 op) Vastuuopettaja Yliopisto-opettaja Matleena Muhonen Tuntiopettajat Niilo Tenkanen, maisema-arkkitehti yo Riikka Äärelä, maisema-arkkitehti Lotta Jalava, maisema-arkkitehti (vain Case-työskentely) Kurssi alkaa tiistaina ja jatkuu periodin II loppuun saakka. Loppukeskustelu torstaina Luennot: TI 09:15 11:00, Sali 220, Miestentie 3, 2 krs. Professori emerita Maija Rautamäki. Harjoitukset: TO 09:15 11:00 INTRO, ATK 216 TO 12:15 15:00 HARJOITUKSET, ATK 216 TO 15:00 17:00 Case-työskentely, piirustussali/maasto (osasuoritus arkkitehdeille alk) Harjoitustyö: Maisemaselvitys Harjoitustyön tarkoituksena on tutustua maiseman perustekijöihin. Maisema muodostuu elollisesta ja elottomasta luonnosta sekä ihmisen rakennelmista ja kulttuurista. Luonnon prosessit ja ihmisen toiminta muokkaavat maisemaa. Maisemaselvityksen avulla pyritään saamaan kokonaiskuva maiseman rakenteesta ja luonteesta sekä selvittämään rakentamiselle soveltuvia ja soveltumattomia alueita. Usein maisemaselvityksiä tehdään maankäytön suunnittelun avuksi. Esimerkiksi maakunta- ja yleiskaavoituksen yhteydessä maisemaselvitykset ovat osa perusselvityksiä. Maisemaselvitykset ovat pohja myös maisemavaikutusten arvioinnille. Harjoitustyö tehdään yksilötyönä. Harjoitustyön osatehtävät palautetaan oppimispäiväkirjan yhteydessä ja osa tehtävistä esitetään kurssin lopuksi plansseilla. Lopputulostustapa tarkentuu kurssin edetessä. Harjoitustyöalueena on ensisijaisesti oma kotiseutu tai muuten itselle hyvin tuttu alue. Ei mielellään pelkkä kaupunkialue. Case-työskentelyn demoalueena on Lehtisaari Helsingissä. Harjoitustyö jakautuu seuraaviin osatehtäviin (OT1 OT7): 1. Maastokartta 2. Maaperä 3. Topografia 4. Vedet ja vedenjakajat 5. Kasvillisuus 6. Ilmakuva (ei erillistä tehtävänantoa, liitä kuitenkin oppimispäiväkirjaan ja pohdi havaintojasi) 7. Maisemarakenne (Maiseman perusrunko ja maiseman tilarakenne, leikkaukset) Osatehtävät palautetaan oppimispäiväkirjaan MyCoursesin Tehtävät-osiossa. Harjoituksissa tehdään myös pohjakartta, jota ei tarvitse erikseen palauttaa. Harjoitustyössä käytetään paikkatieto-ohjelmaa (ArcMap), kuvankäsittelyohjelmaa (Adobe Photoshop / Illustrator) ja taitto-ohjelmaa (Adobe InDesign). Kurssilla työskennellään myös käsin piirtäen. Koko kurssin ajan kirjoitetaan osatehtäviin ja oman oppimisen seuraamiseen liittyvää henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa. Lue ohjeet MyCoursesin Tehtävätosiosta. Tarvittaeissa ota yhteytta matleena.muhonen@aalto.fi

2 Osatehtävä 1 Maastokartta ja aineistoon tutustuminen Maastokartta sisältää valtavasti tietoa maisemasta. Tällä kurssilla harjoittelemme maastokartan tutkimista ja tulkitsemista sekä digitaalisen maastotietokannan käyttöä. Maisemaselvityksen teossa tärkeää on perehtyä huolellisesti selvitysalueeseen sekä tuntea maiseman muodostavat ja siihen vaikuttavat tekijät. Tutustu kurssikirjahyllyyn kirjastossa sekä Materiaalit -sivuun MyCoursesissa. Tutustu harjoitustyöalueeseen erilaisten lähteiden avulla, voit aloittaa googlaamalla. Yritä löytää uutta tietoa. Maastokartta tuodaan paikkatietoaineistona ArcMap-ohjelmaan harjoituksissa Tehtävässä harjoitellaan ArcMap-sovelluksen käyttöä ja paikkatietoaineistojen hakua. Paikkatietoaineistot sekä -ohjelmistot ovat perustyökaluja maisemaselvityksen teossa. Aineiston hankinta ja alueeseen tutustuminen kuuluvat jokaiseen maisemaselvitykseen. Pohdiskele päiväkirjassasi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Minkälainen alue selvitysalue on? Miten luonnehtisit aluetta? Löydätkö alueelta erilaisia miljöötyyppejä (esim. asuinalue, teollisuusalue, maatalousalue jne), miten kuvailisit niitä? Minkälaisia kysymyksiä kartan tutkiminen herättää? Löytyykö kartalta yllätyksiä tai herättääkö jokin kohta uteliaisuutesi? Työtapa ja tulostus Maastokartta liitetään osaksi oppimispäiväkirjaa. Tutki karttaa ja selosta tekstiosuudessa maisemaselvityksen kannalta oleellisia yleistietoja alueesta. Aikataulu: Tämä tehtävä on perustana harjoitustyölle. Tehtävä tulee suorittaa kahden ensimmäisen kurssiviikon aikana, viimeistään harjoituskertaan mennessä. Työvaihe esitellään välinäytössä kokonaistyöaika n. 5h.

3 Osatehtävä 2 Maaperäkartta Kallioperä antaa maastolle sen perustan, jota maaperä irtaimena aineksena täydentää. Suomen maaperän muodostumiseen ovat vaikuttaneet viimeisin jääkausi ja sen vaiheet, kallioperän rakenne ja koostumus sekä Itämeren kehitysvaiheet. Kaupunkialueilla maaperää ovat lisäksi muokanneet voimakas rakentaminen ja sen sivutuotteena suoritetut massanvaihdot ja täytöt. Maa- ja kallioperä vaikuttavat voimakkaasti topografiaan sekä alueelle muodostuvaan kasvillisuuteen ja eläimistöön. Maaperä vaikuttaa pienilmastoon ja rakentamisen sijoittumiseen. Maaperällä on myös tärkeä rooli pohjaveden muodostumisessa ja varastoimisessa. Kallioperä vaikuttaa maaperän mineraalikoostumukseen ja siten maan ravinteisuuteen. Maalajien ominaisuudet määrittävät kuinka ne sopivat eri maankäyttömuodoille. Esimerkiksi kalliomaasto on rakennusalueena haastava ja kasvualustana karu, ja siellä viihtyvä kasvillisuus on herkästi haavoittuvaa. Savikot ovat rakennusmaana huonoja, mutta kasvillisuudelle ne ovat laadusta riippuen kohtalainen kasvupaikka. Hiekka- ja soramaat ovat kasvillisuudelle karuja, koska ravinteita on yleensä vähän ja ne pidättävät huonosti vettä. Rakentamiselle ne sen sijaan sopivat erinomaisesti. Turvealueet eivät sovellu ominaisuuksiltaan rakentamiseen, mutta ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Kaupungistuminen on vaikuttanut maaperän luontaisiin toimintoihin, mikä on vaikuttanut osaltaan kaupungin kasvillisuuteen. Maaperän pilaantuminen ja keinotekoinen muuttaminen vaikuttavat myös topografiaan ja ilmastoon. Maaperän pilaantuminen on haitta myös asutukselle, ja maaperää joudutaankin usein puhdistamaan maankäytön muutosten yhteydessä. Tehtävässä tarkastellaan maaperäkarttaa paikkatietopalvelussa, ladataan maaperätiedot kohdealueelta paikkatietoaineistona ja luodaan havainnollinen esitys maaperästä ArcMapohjelmassa. Havainnot selostetaan oppimispäiväkirjassa. Apuna maaperän hahmottamisessa ovat maaperäkarttojen selitykset (ks. MyCourses: Materiaalit). Tehtävän tarkoitus on havainnollistaa maaperän merkitystä maiseman muodostumisessa. Lisäksi tehtävän tekstiosuudessa pohditaan seuraavia kysymyksiä luentojen ja lähdekirjallisuuden pohjalta: Mikä on selvitysalueen vallitsevin maalaji? Miten alueen maaperä on syntynyt? Näkyykö alueella jääkauden aikaisia muodostelmia? mitä? Mille tasoille ovat sijoittuneet eri maaperälajit? Sijaitseeko alueella laajoja suo-alueita? Mistä luulet tämän johtuvan? Sijaitseeko alueella maa-ainesten ottopaikkoja (sora, hiekka, savi, turve, kallio)? Miten maaperä on vaikuttanut alueen maiseman muotoihin ja maankäyttöön? Kartta ja teksti liitetään osaksi oppimispäiväkirjaa seuraavaan harjoituskertaan mennessä. Työvaihe esitellään välinäytössä Kokonaistyöaika n. 6h.

4 Osatehtävä 3 Pinnanmuodot eli topografia Maastonmuodot ovat selkäranka, jonka varaan maisema rakentuu. Mikäli maastonmuotoja keinotekoisesti muutetaan, se vaikuttaa laajempaan maisemakuvaan merkittävästi. Maastonmuodot vaikuttavat erityisesti alueen visuaaliseen havaittavuuteen, näköalapaikkojen sekä näkymien muodostumiseen. Maaston korkeimmilla kohdilla sijaitsevat myös vedenjakajat. Ne ovat yleensä alueen kuivimpia kohtia. Maastonmuodot vaikuttavat lisäksi merkittävästi ilmastoon, säteilyolosuhteisiin sekä lämpö-, sade-, tuuli-, ja lumioloihin. Kaupunkien rakentaminen on muuttanut topografian ilmentymistä rakennusmassoilla. Korkeat rakennukset voivat korostaa maastonmuotoja tai neutraloida niiden esiintymistä. Erityisesti jyrkkäpiirteisillä alueilla rakentamisen vaikutus on huomattava. Tehtävässä tehdään korkeusmalli. Tehtävä tehdään paikkatieto-ohjelmalla (erillinen IT-ohje). Tuotettu kartta liitetään osaksi loppuraporttia. Lisäksi osatehtävässä pohditaan seuraavia kysymyksiä luentojen ja kirjallisuuden pohjalta. Lähdekirjallisuutta löytyy kirjaston kurssikirjahyllystä ja MyCoursesista. Etsi maastonmuotoja ja maastokarttaa tutkimalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko maasto tasaista, loivapiirteistä vai voimakkaasti vaihtelevaa, usein jyrkkäpiirteistä? Löytyykö jyrkänteitä? Missä sijaitsevat karttalehtesi alin ja ylin taso (kohta), mikä on niiden korkeusasema? Kulkeeko alueellasi murroslinjoja? (ks. Suomen kartasto vihko maanpinnan muodot kirjastosta) Arvioi suurpiirteisesti mistä kivilajeista kallioperä koostuu ja miten kivilaji on vaikuttanut maaston muotoihin. Onko maasto suuntautunut, ja jos niin miten? Mistä tämän voi tunnistaa ja mikä on aiheuttanut suuntautuneisuuden? Mille korkeustasoille ovat sijoittuneet pellot, tiestö, asutus ja teollisuus? Ovatko maastonmuodot vaikuttaneet alueen yhdyskuntarakenteeseen? Millaisilla rinnealueilla sijaitsee rakentamista? Kartta ja teksti liitetään osaksi oppimispäiväkirjaa seuraavaan harjoituskertaan mennessä. Työvaihe esitellään välinäytössä kokonaistyöaika n. 6h.

5 MatM Osatehtävä 4 Vesi ja vedenjakajat Vesi on elintärkeä ympäristön osa ja se myös muokkaa ympäristöään voimakkaasti. Vesi vaikuttaa maiseman visuaaliseen ulkoasuun ja maalajien rakennusteknisiin ominaisuuksiin sekä alueen ilmasto-olosuhteisiin. Erityisesti se vaikuttaa kasvillisuuteen ja sen menestymiseen. Vastaavasti vesiolosuhteiden äkillinen muutos vaikuttaa näihin kaikkiin. Ihminen on muuttanut veden luonnollista kiertokulkua merkittävästi. Virtavesien hydrologia on äärevöitynyt, kun valuma-alueet ovat rakentamisen yhteydessä muuttuneet, uomastoa on suoristettu, levennetty, syvennetty ja putkitettu sekä vettä läpäisemättömän pinnan pinta-ala on kasvanut. Uomaston muutokset ja vettä läpäisemättömän pinnan pinta-alan kasvu ovat aiheuttaneet pintavalunnan lisääntymistä. Päällystetyillä pinnoilla suurin osa maahan satavasta vedestä valuu pintavaluntana vesistöihin tai sadevesiviemäreihin, kun taas rakentamattomassa maastossa suurin osa imeytyy pohjavedeksi tai haihtuu kasvillisuuden kautta takaisin ilmaan. Kun pintavalunta on luonnollista suurempaa, tulvahuiput voimistuvat ja nopeutuvat sekä niitä esiintyy useammin, mutta ne ovat kestoltaan lyhyempiä kuin normaalisti. Toisaalta uomaston muutokset edesauttavat veden siirtymistä pois alueelta nopeammin lyhyen tai heikon sateen aikana, jolloin muina kuin tulva-aikoina vettä on tavallista vähemmän. Läpäisemättömien pintojen laajat alat myös vähentävät pohjaveden muodostumista. Tehtävässä tuotetaan kartta, jossa näkyvät alueen vedet (vesialueet, joet, purot, ojat, suot, kosteikot, lähteet) sekä vedenjakajat. Työ tehdään koneella. Ota karttaan näkyviin vesistöt: suurimmat ojat, purot, joet, järvet, merenlahdet, soistumat, suot, kosteikot ja lähteet. - Tutustu järvien ja lampien vedenpinnan korkeustasoihin sekä jokien, purojen ja ojien virtaussuuntiin. - Tarkastele laajempaa aluetta. Etsi tekemäsi maastomallin ja uomaverkoston avulla karttalehden pää- ja sivuvedenjakajat ja piirrä ne näkyviin. Merkitse päävedenjakajat paksummalla. Voit myös tulostaa vesistökartan ja luonnostella vedenjakajia ensin käsin. - Lisää karttaan vielä merkintöjen selitykset, pohjoisnuoli, mittakaava ja mittakaavajana Vedenjakajia voi hahmotella esim. skissipaperilla printatun maastomallin päälle. Vedenjakajaa tarkoittavan merkinnän leveys voi vaihdella tilanteen mukaan. Huomioi tie- ja ratapenkereiden vaikutus valumasuuntiin. Vedenjakaja ei koskaan kulje puron tai joen yli, mutta suolla se voi hyvinkin sijaita. Ojitetussa maastossa sitä ei aina pysty arvioimaan, tällöin leveä merkintä voi olla paikallaan. Voit lopuksi piirtää vedenjakajat puhtaaksi koneella.

6 MatM Tekstiosuudessa pohdi ja etsi vastauksia seuraaviin kysymyksiin luentojen ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Lähdekirjallisuutta löytyy kirjaston kurssikirjahyllystä sekä MyCoursesista. Onko alueellasi lähteitä, lähdesoita tai vedenottamoita? Onko alueellasi pohjavesien muodostumisalueita? Tässä avuksi on maaperäkartta (sen selostusosa), sekä Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA ( Mitä uomaverkoston muoto kertoo kallioperästä, maalajeista ja ihmisen toiminnasta? Miten vesistöt ovat vaikuttaneet alueen maankäyttömuotoihin ja kaupunkirakenteen kehittymiseen (harvaan asutuilla seuduilla kylärakenteen kehittymiseen)? Miten ihmisen toiminta on muuttanut alueen vesioloja ja millaisia mahdollisia ongelmia ja vaurioita siitä on seurannut? Päävedenjakajia ovat eri vesistöihin vettä jakavat alueet. Sivuvedenjakajia ovat saman vesistöalueen sisällä pintavesien virtausta ohjaavat korkeammat maastonkohdat. Kartta ja teksti liitetään osaksi oppimispäiväkirjaa seuraavaan harjoituskertaan mennessä. Työvaihe esitellään välinäytössä Itsenäinen työskentely n. 6h. Sivu 2

7 Osatehtävä 5 Kasvillisuus Kasvillisuuteen vaikuttavat kallio- ja maaperä, vesi ja ilmasto. Näiden tekijöiden muuttuessa myös kasvilajisto muuttuu. Kasvillisuus vaikuttaa alueen identiteetin ja omaleimaisuuden muodostumiseen. Kasvillisuus myös luo tilallisuutta ja vaikuttaa asuinympäristöön ja siten ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Kasvillisuus lieventää monia ympäristöhäiriöitä, esimerkiksi melua ja epämiellyttäviä näkymiä. Se myös parantaa pienilmastoa vaikuttamalla lämpötilaan, tuulisuuteen ja ilmankosteuteen. Kasvillisuus sitoo ilman epäpuhtauksia ja pölyä. Kasvillisuus sitoo maaperää ja estää siten eroosiota sekä säätelee veden virtauksia estäen tehokkaasti tulvia. Tehtävän tarkoituksena on tutustua alueen kasvillisuuden ominaispiirteisiin. Tarkastele kasvillisuutta maanpinnan peitteisyyden kautta (Corine Land Cover 2006, IT-ohje). Tutki internetissä alueen ortokuvia (esim. Paikkatietoikkuna, Google tai Bing Maps). Käytä satelliittikuvaa kasvillisuustulkinnan apuna. Poimi Oiva-palvelua apuna käyttäen kartalle alueesi luonnonsuojelualueet sekä natura2000-alueet. Kartta maanpinnan peitteisyydestä ja suojelualueista liitetään loppuraporttiin. Lisäksi pohdi ja etsi vastauksia seuraaviin kysymyksiin tarkastelemalla karttalehteäsi sekä luentojen ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Lähdekirjallisuutta löytyy kirjaston kurssikirjahyllystä sekä MyCoursesista. - Onko alueellasi laajoja yhtenäisiä metsäalueita? Mikä on mahdollisesti ollut syynä niiden säilymiseen rakentamattomina? - Mikä on alueesi yleisin metsätyyppi? Kuinka päättelit tämän? - Onko alueellasi laajoja peltoalueita? Mikä on syynä tähän? Tai jos laajoja peltoalueita ei ole, minkä oletat olevan syynä? - Onko alueellasi paikkoja, jotka voisivat olla hyviä lintukosteikkoja? Tai saaristoalueella lintusaaria? - Onko alueellasi luonnonsuojelu tai Natura-alueita ( Miksi luulet alueiden olevan suojeltuja? - Millainen on alueellasi maaperän vaikutus kasvillisuuden laatuun? - Löydätkö alueeltasi metsälain mukaisia mahdollisia avainbiotooppeja tai luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä? Kartta ja teksti liitetään osaksi oppimispäiväkirjaa seuraavaan harjoituskertaan mennessä. Työvaihe myös esitellään välinäytössä Itsenäinen työskentely n. 6h.

8 Osatehtävä 7 Maisemarakenne ja leikkaukset Maisemarakenne on maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnonprosessien ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kallioperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemi. Maisemarakennetta havainnollistettaessa esitetään useimmiten maiseman perusrunko eli maaston, kallio- ja maaperän määrittämä selänteiden ja laaksojen muodot. Selänteet ovat maaston korkeimpia osia, jotka toimivat usein pohjaveden muodostumisalueina ja pintavesien vedenjakajina. Laaksot sijaitsevat maastossa suhteellisesti alimpana. Vaihettumisvyöhykkeitä ovat alueet, jotka eivät selvästi ole selänteitä tai laaksoja. Maisemarakenteen lisäksi usein esitetään maiseman solmukohdat, jotka ovat useiden voimakkaiden maisematekijöiden leikkauspisteitä tai kohtauspaikkoja. Maisemarakenne on osa alueen identiteettiä ja sen tunteminen auttaa alueen ymmärtämisessä. Maiseman solmukohtiin on usein syntynyt asutusta jo esihistoriallisena aikana. Edelleen maiseman solmukohdassa sijaitsee usein jokin merkkirakennus, kuten kartano. Osatehtävä jakaantuu kolmeen osaan: maiseman perusrungon luonnostelemiseen, maiseman tilarakenteen analysoimiseen ja leikkausten piirtämiseen. Kaikista osuuksista tuotetaan myös tekstiosuus osaksi päiväkirjaa. A) Maiseman perusrunko Osatehtävässä A luonnostellaan maiseman perusrunko. Työn voi tehdä laajemmasta tarkastelualueesta esim. mittakaavassa 1: Käytä apunasi tähän mennessä tuottamiasi karttoja, erityisesti maastomallia ja maaperäkarttaa. Aloita mieluiten käsin skissailemalla. Piirrä mahdollisimman selkeästi ja pelkistetysti: 1. Selänteet, eli karttalehden suhteellisesti korkeimmat alueet. Jos mahdollista, tyypittele ne esim. kallio-, moreeni- ja harjuselänteiksi tms. 2. Laaksot eli karttalehden suhteellisesti alavimmat alueet. Tyypittele mahdollisuuksien mukaan ne esim. joki-, murros-, ja järvilaaksoiksi tms. 3. Mahdolliset vaihettumisvyöhykkeet, eli ne laaksojen ja selänteiden välissä olevat alueet, joita ei helposti voida luokitella laaksoihin tai selänteisiin kuuluviksi. 4. Rakennetut vyöhykkeet (asuminen, teollisuus ym.) 5. Maiseman solmukohdat eli paikat, joissa monta voimakasta maisemaelementtiä (selänne, laakso, vesistö) leikkaavat toisensa tai kohtaavat. Maiseman kokonaisuuden hahmottamisessa ja tulkinnassa, sekä eri alueiden rajaamisessa voi käyttää apuna omia mieli- ja muistikuvia paikoista. Käytä riittävän suurpiirteistä esitystapaa ja tyylittele maastonmuotoja yhtenäistäen. Koeta etääntyä kartasta, jolloin näet suurmuotojen karkean kokonaishahmon. Etäänny myös konkreettisesti katso karttaa kauempaa ja ehkä silmiä siristäen perusrungon tulee vielä erottua! Voit piirtää karttasi puhtaaksi esim. Illustratorilla tai skannata raporttiisi käsin piirretyn maisemarakennekartan. Voit esittää kartan raportissasi joko mittakaavassa 1: (laajempi rajaus, tarkemman rajauksen kehys näytettävä) tai 1: (vain tarkempi rajaus).

9 B) Maiseman tilarakenne Osatehtävässä B piirretään maiseman tilarakenne Illustrator-ohjelmalla. 1. Kartalle sijoitetaan maiseman tilarakenne: sulkeutuneet, avoimet ja puoliavoimet tilat, niiden rajat tai rajavyöhykkeet, tärkeät näkymälinjat sekä maamerkit. - Maamerkkejä ovat maisemassa selkeästi näkyvät elementit (kirkot ja kirkontornit, korkeat rakennukset, mäet, tehtaanpiiput, mastot, merkittävät luonnon maamerkit) 2. Numeroi kohteet kartalle C) Leikkaukset Leikkaukset ovat erinomainen tapa havainnollistaa alueen maastonmuotoja, maisematiloja, kasvillisuutta ja eri toimintojen sijoittumista alueelle. Piirrä selvitysalueelta kolme leikkausta seuraavin ohjein: 1. Sopiva pituus leikkaukselle on n. 2km. Leikkaus kannattaa piirtää mittakaavassa 1: Valitse jyrkkyydeltään erilaisia alueita, esimerkiksi 1:3, 1:5 ja 1:10. Käytä jyrkkyyksien selvittämisessä apuna skaalatikkua. Leikkauskohtien tulee olla mielenkiintoisia, maastoltaan ja maaperältään vaihtelevia. 3. Hyväksytä valitsemasi leikkauskohdat opettajalla. 4. Pohdi leikkauksessa maalajien kerrostumista ja esitä oletus miten eri maalajit kerrostuvat alueella. Hienorakeisemmat maalajit ovat yleensä karkeampien päällä. 5. Esitä leikkauksessa kasvillisuus, rakennukset ja rakennelmat, erilaiset tilat. Merkitse leikkaukseen myös tekstejä, kuten Viikintie jne. 6. Havainnollisuuden vuoksi voi olla tarpeen liioitella leikkauksen korkeussuhteita. Esitä korkeusmitat kaksinkertaisina vaakamittoihin nähden. Merkitse käyttämäsi skaalat selkeästi näkyviin. Työtapa on vapaavalintainen. Suositeltavaa on piirtää leikkaus käsin skissipaperille ja skannata valmis piirros. Voit käyttää piirtämiseen myös soveltuvia tietokoneohjelmia jos sinulla on riittävästi osaamista. Voit myös yhdistellä eri tekniikoita. Lisäksi tehtävässä pohditaan seuraavia kysymyksiä luentojen ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Lähdekirjallisuutta löytyy kirjaston kurssikirjahyllystä. - Millainen on maiseman yleisrakenne? - Miten maisemakuva/-tila heijastaa maisemarakennetta? Mitä yhtäläisyyttä näissä on, vai onko? - Minkälainen maiseman tilarakenne on alueella: ovatko tilat laajoja ja yhtenäisiä vai pirstoutuneita/hajanaisia, onko alueella tilasarjoja ja miten ne liittyvät toisiinsa? - Miten rakentaminen on vaikuttanut maisematilojen muodostumiseen? Kartat (A ja B) sekä leikkaukset ja teksti liitetään osaksi oppimispäiväkirjaa mennessä. Työvaihe liitetään plansseihin sekä esitellään loppukeskustelussa Itsenäinen työskentely n. 12h. Sivu 2