Numero 3/ Sisältö! Nolla tapaturmaa -ajattelun soveltaminen onnistuu myös poikkeustilanteissa. ilman tapaturmia - ja onnistuimme siinä!

Transkriptio

1 Numero 3/ 2005 Sisältö! Nolla tapaturmaa -ajattelun soveltaminen onnistuu myös poikkeustilanteissa! Sonaatti Oy: Foorumin 100. jäsen esittäytyy! Sähköä ilmassa! Kiire ja sähkötyöt - vaarallinen yhdistelmä! Jäsenseminaari ! Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitukset myönnetty! Nolla tapaturmaa -foorumin jatko Jäsenyrityksiä on foorumissa 119, ja erillisiä työpaikkoja noin 300 ( ). Jäsenluettelo löytyy wwwsivuiltamme JOHTORYHMÄN KOLUMNI työsuojelupäällikkö Jari Haijanen M-real Oyj, jari.haijanen@m-real.com NOLLA TAPATURMAA - AJATTELUN SOVELTAMINEN ONNISTUU MYÖS POIKKE- USTILANTEISSA Kulunut kevät ja alkukesä olivat paperiteollisuudessa poikkeuksellista aikaa. Pitkäksi venyneen työmarkkinahäiriön lisäksi M-real Kirkniemen turvallisuuden hallinnan haasteena oli alkuvuoden epäsuotuisa kehitys. Tehtaalla sattui alkuvuonna tapaturmia ennätystahdilla. Juuri, kun olimme ehtineet reagoida tilanteeseen ja korjaavat toimenpiteet alkoivat kantaa hedelmää mm. huhtikuussa puolittuneiden tapaturmamäärien muodossa, niin työmarkkinatilanne kärjistyi tunnetuin seurauksin. Lähtökohtamme olivat enemmän kuin haastavat, kun seitsemän viikon tauon jälkeen kolmelle paperikonelinjalle, massanvalmistukseen, kunnossapitoon ym. tuli lähes 900 henkilöä valmistamaan päällystettyä aikakausilehti- ja hienopaperia. Tästä huolimatta - tai juuri sen takia - asetimme tavoitteeksemme Nolla tapaturmaa käynnistyksen. Tavoittelimme paluuta normaalituotantoon ilman tapaturmia - ja onnistuimme siinä! Tämän hetkisen käsityksemme mukaan onnistumiseemme vaikutti ratkaisevasti neljä tekijää: 1) tiedotus, 2) koulutus, 3) johtaminen ja 4) riskitietoisuus. Nämä asiat olivat kuin palapelin palasia, jotka "loksahtivat" paikoilleen juuri silloin, kun sitä tarvittiin. Näyttäisi siltä, että mikään yksittäinen asia tai toimenpide ei ollut ratkaiseva, vaan tulos syntyi niiden ajoituksesta ja yhdistelmästä. Samankaltaisista kehityskuluista on tehty paperiteollisuudessa yleisemminkin havaintoja 1). Ensimmäisenä asiana olleen tiedotuksen merkitys oli suurimmillaan alussa, ennen työmarkkinahäiriöiden kärjistymistä ja heti töiden alettua. Tehostettuun tiedotukseen sisältyi mm. turvallisuuskampanja sekä erillisiä tiedotteita sähköpostilla, ilmoitustauluilla ja valvomoissa. Aiheina olivat esim. nolla tapaturmaa - ajattelu, riskin ottamisen välttäminen ja henkilönsuojaimet. Koulutuksen rooli oli keskeinen työmarkkinahäiriön aikana asioita kerrattaessa, valmiuksia kehitettäessä ja uusia ajatuksia herätettäessä. Turvallisuuskoulutusta annettiin laaja-alaisesti ja siihen osallistuttiin intensiivisesti. Erikseen mainitsemisen arvoisia olivat mm. valtakunnallinen työturvallisuuskorttikoulutus, M- realin ja Botnian esimiesten työsuojelun peruskurssi ja työsuojelutoiminta Kirkniemessä koulutuspäivä. Johtaminen oli korostetussa roolissa käynnistyksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Johto ja esimiehet sitoutuivat näkyvästi turvallisuuden edistämiseen. Työturvallisuus oli mm. tehtaan johtajan ja osastopäälliköiden käynnistyspalaverien ensimmäisenä kohtana. Suunnittelun lisäksi henkilöstölle viestittiin eri tavoin turvallisuuden tärkeyttä. Työskentelyn käynnistyttyä

2 Uutislehti 3/2005 sivu 2/6 vuorojen alussa käytiin ensimmäiseksi läpi kaikki turvallisuusasiat. Näitä olivat mm. turvallisuuden korostaminen ja tapaturmavaaroista muistuttaminen sekä mahdollisesti sattuneiden läheltä piti -tapauksien käsittely. Viimeinen, palat kohdalleen loksauttava tekijä oli se, että töihin palanneet ihmiset tiedostivat tilanteen poikkeuksellisuuden ja siihen liittyneet tavanomaista suuremmat riskit. Näitä olivat mm. koneiden ja laitteiden seisomisesta, työympäristöjen muuttumisesta ja pitkästä työskentelytauosta johtuneet ongelmat. Näistä kaikista selvittiin kuitenkin turvallisesti. Käynnistyksen aikainen turvallisuus syntyi yhdessä tekemällä ja jatkossakin siihen tarvitaan kaikkia kirkniemeläisiä. 1) Marko Laaksonen, Toimivat turvallisuuskäytännöt paperiteollisuudessa, diplomityö, Tampereen Teknillinen Yliopisto, 2003, s JÄSENYRITYSTEN POSTIA SONAATTI OY, FOORUMIN 100. JÄSEN ESITTÄYTYY Sonaatti Oy on ravintola-, kahvila- ja juhlapalveluja tarjoava Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ja Fazer Amican yhteisyritys. Olemme palvelleet asiakkaitamme Jyväskylän seudulla vuodesta Sonaatin tehtävänä on ollut jo alusta asti tuottaa makuelämyksiä sekä auttaa asiakkaitamme jaksamaan arjen keskellä. Sonaatti ruokkii päivittäin eri ikäisiä ihmisiä esikoululaisista ikääntyvien yliopiston opiskelijoihin. Tällä hetkellä meillä on 12 erillistä ravintolaa ja kahvilaa ja niissä työskentelee päivittäin reilut 60 työntekijää joista vakituisia on 57 henkeä. Meillä on toimiva työsuojeluorganisaatio toiminnassa. Siihen kuuluu tietenkin työsuojeluvaltuutetut, mutta myös jokaisesta isosta pisteestä työntekijä työsuojeluasiamiehenä ja esimies sekä pienempiä paikkoja edustaa 2 työntekijää ja esimies. Itse kirjoittaja toimii yrityksen työsuojelupäällikkönä. Osallistuin alkuvuonna Jyväskylässä järjestettyyn Nolla tapaturmaa -foorumiin ja sen päivän päätteeksi tulin vakuuttuneeksi, että yrityksenä olemme valmiit liittymään tähän toimintaan mukaan. Kaikki keinot joilla voidaan tapaturmia vähentää, kannattaa käyttää hyväksi. Alamme ei varmaan kuulu niihin vaarallisimpiin tapaturmissa, mutta ikävä kyllä meillä on sattunut lieviä tapaturmia. Meidän toiminnan aikana ei olla yhtenäkään vuonna vielä päästy nolla tapaturmaan vaikka se on meidän tavoite. Vuonna 2004 oli sattuneita vahinkoja 10 kpl ja niistä muodostui sairaspäiviä 22 kpl. Tapaturma määrä on pysynyt vuosien välillä 8-10 kappaleen määrissä. Yksikään tapaturma ei ole ollut onneksi vakava. Tapaturmat ovat olleet liukastumisia, palovammoja ja veitsellä tapahtuneita viilto haavoja pääasiassa. Kirjaamme ylös myös läheltä piti tilanteet, että pystyisimme silloin löytämään mahdolliset riskipaikat. Läheltä piti -tapauksia oli vuonna kappaletta. Kaikki vakituiset työntekijämme ovat suorittaneet yrityksen järjestämänä EA-1 pätevyyden sekä alkusammutus koulutuksen, että aina löytyisi apua läheltä, jos sitä tarvitaan. Lopuksi tähän laitan otteen osasta meidän Sonaatin työturvallisuustavoitteista ja sen myötä toivotan kaikille oikein riskitöntä ja antoisaa syksyn aikaa. Sonaatti on työvoimavaltainen catering -alan yritys, jonka tuotteet ja palvelut syntyvät työntekijöiden tekemänä. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että Sonaattilaisten työolosuhteet ovat turvalliset ja mahdollisimman tarkoituksen mukaiset hyvän työsuorituksen aikaansaamiseksi. Jokaisen on otettava työturvallisuusvastuu itsestään ja työtovereistaan työpaikoilla. Työturvallisuustoiminta on tapaturmien, ammattitautien ja muiden vahinkojen ennaltaehkäisyä, niistä aiheutuvien tuotantohäiriöiden minimointia sekä työ-

3 Uutislehti 3/2005 sivu 3/6 viihtyvyyden ja työkyvyn ylläpitoa jokapäiväisessä työskentelyssä, jokaiselle meistä ja kaikille yhteisesti. Sonaatti Oy Arto Maijala toimitusjohtaja GSM Miehet työskentelivät noin seitsemän metrin korkeudessa, jolloin sähkölinja kulki reilun metrin verran sivussa ja toista metriä ylempänä. Näin ollen määräysten edellyttämät varoetäisyydet eivät täyttyneet. SÄHKÖÄ ILMASSA Sähkötapaturmissa kuolee vuosittain noin kolme henkilöä ja kymmeniä loukkaantuu. Turvatekniikan keskuksen mukaan kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat ovat viime vuosina sattuneet yleisimmin ulkotiloissa ja useat kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista ovat sattuneet henkilöille, jotka eivät ole sähköalan ammattilaisia. Erityisesti avojohdot aiheuttavat lähes vuosittain kuolemaan johtaneita tapaturmia. Kesäkuussa 2005 mainostaulun mainosta vaihtamassa ollut mies kuoli, kun jännite siirtyi sähkölinjasta alumiinisiin jatkotikkaisiin. Mukana ollut toinen mies sai voimakkaan sähköiskun sekä palovammoja, ja kolmas mukana ollut selvisi vammoitta. Sähköiskun voi saada, vaikka sähkölinjaan ei kosketettaisikaan, sillä jännite voi "hypätä" sähkölinjasta esimerkiksi metallisiin tikkaisiin. Tikkaiden lisäksi vaaraa aiheuttavat erityisesti nostimet, nosturien ja kuormaajien puomit, telineet sekä hiilikuituvarret. Sähkölinjojen läheisyydessä tuleekin olla erityisen tarkkana, että määräysten edellyttämiä varoetäisyyksiä noudatetaan. Työntekijät tai työvälineet eivät saa missään tilanteessa alittaa varoetäisyyksiä. Etäisyyksien arviointi silmämääräisesti voi olla joskus vaikeaa, minkä vuoksi on parempi jättää pelivaraa ja pitää etäisyydet selkeästi riittävän suurina. Varoetäisyyksistä täytyy huolehtia myös koneita liikuteltaessa. Määräysten edellyttämät varoetäisyydet riippuvat nimellisjännitteen suuruudesta ja johdon tyypistä: Nimellisjännite Varoetäisyys metriä kv avojohto alla sivulla riippujohto 0, , , (Lähde: Sähköä ilmassa. Opas sähkölinjojen läheisyydessä työskenteleville. Tukes)

4 Uutislehti 3/2005 sivu 4/6 Avojohtojen sähköiskuvaarat vaanivat myös vapaaajan viettäjiä, joilla ei välttämättä ole tietoa riittävistä varoetäisyyksistä. Muun muassa ongenvapojen ja leijojen kanssa liikkuneet ovat saaneet avojohdoista kuolemaan johtaneita sähköiskuja. Myös sähköpylväissä ja junavaunujen päällä kiipeily ovat usein olleet syinä erityisesti nuorille sattuneissa sähkötapaturmissa, kun vahingossa on jouduttu liian lähelle jännitteistä junaradan ajojohdinta tai pylvään virtajohdinta. Avojohtojen vaaroista kannattaakin muistutella työntekijöiden lisäksi myös oman lähipiirin kalamiehiä ja muita avojohtojen lähellä liikkujia. Henriikka Virta, Työterveyslaitos KIIRE JA SÄHKÖTYÖT - VAARALLI- NEN YHDISTELMÄ Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitoksella on vuodesta 2003 tutkittu sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen liittyen keväällä 2004 toteutettiin sähköalan ammattilaisille kysely, jonka mukaan kiire osoittautui suurimmaksi sähköalan ammattilaisen kokemaksi sähkötyöturvallisuusriskiksi. Työskentely jännitteisessä kohteessa silloin, kun kohteen pitäisi olla jännitteetön, sekä jännitteettömyyden toteamisen ja työmaadoittamisen laiminlyönnit johtuvat kiireestä. Syksyllä 2004 tutkimuksessa aloitettiin sähköalan ammattilaisten sekä heidän esimiestensä haastattelut, joilla syvennettiin kyselyn tuloksia. Haastattelujen perusteella kiire sähköalalla johtuu monesta eri tekijästä. Kolme viidestä haastatteluun osallistuneesta koki kiireen syyksi liian kireät aikataulut. Seuraavaksi yleisimmin syyksi kerrottiin keskeytykset ja työpäivän pirstaloituminen. Monet mainitsivat myös organisaation vaatimukset lisätehokkuudesta sekä henkilökunnan riittämättömyyden ja töiden lisääntymisen kiireen syiksi. TTY:n turvallisuustekniikan laitoksen toteuttama sähkötapaturmatutkimus jatkuu elokuuhun Tulevana talvena tutkimuksessa havainnoidaan sähkötyöturvallisuuden kannalta vaarallisiksi koettuja töitä ja arvioidaan töissä esiintyviä sähkötyöturvallisuusriskejä. Tutkimukseen liittyen järjestetään vuosittain sähköturvallisuusseminaari, johon kutsutaan sähköalalla ja sähköalan kanssa yhteistyössä työskentelevien organisaatioiden ja yritysten edustajia sekä viranomaisia. Seminaarissa käsitellään tutkimuksen uusimpia tuloksia sekä keskustellaan tulosten hyödyntämisestä sähkötapaturmien vähentämisessä. Rahoittajien edustajien lisäksi tutkimuksen ohjausryhmään kuuluvat Sähköalojen ammattiliitto ry:n, Sähköinsinööriliitto ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja Energiateollisuus ry:n edustajat. Tutkimus on osa valtakunnallista työtapaturmaohjelmaa. Tutkimuksen rahoittavat Työsuojelurahasto, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Turvatekniikan keskus sekä Tampereen teknillinen yliopisto. tutkija Heidi Nousiainen, TTY Turvallisuustekniikka Lisätietoja: Tutkija Tuuli Tulonen, TTY, puh. (03) , tuuli.tulonen@tut.fi Tutkija Heidi Nousiainen, TTY, puh. (03) , heidi.nousiainen@tut.fi NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI TIEDOTTAA JÄSENSEMINAARIN AJANKOHTA MUUTTUNUT! Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaari järjestetään aiemmista tiedoista poiketen , joten muistakaahan päivittää muuttunut ajankohta kalentereihinne! Tämänkertaisen jäsenseminaarin teemana on Toimivia käytäntöjä maailman kärkityöpaikoilta. Seminaarin aikana

5 Uutislehti 3/2005 sivu 5/6 kuullaan esityksiä muun muassa turvallisuuden kehittämismenetelmistä ja isännän vastuusta yhteisillä työpaikoilla. Ensimmäisenä seminaaripäivänä julkistetaan myös tasoluokituksen saaneet työpaikat ja luovutetaan tasodiplomit, sekä kuullaan tasoluokituksen saaneiden työpaikkojen puheenvuoroja. Seminaarin paikkana on Verkatehtaan Kulttuuritukku Hämeenlinnassa, ja majoittautuminen on mahdollista Sokos Hotel Vaakunassa. Seminaari- ja majoitusilmoittautumisia vastaanottaa Karita Määttänen (Hämeen Matkailu), ja ilmoittautumisaika päättyy Ilmoittautua voi sähköpostitse tai puhelimitse (03) Seminaariohjelma ja tarkemmat ohjeet löytyvät ekstranetistä. NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN TASO- LUOKITUKSET MYÖNNETTY Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenistä yhdeksälle työpaikalle myönnettiin tasoluokitus ensimmäisellä hakukierroksella. Tasoluokituksen saaneista neljä työpaikkaa saavutti I tason, yksi työpaikka II tason ja neljä työpaikkaa III tason. Tasoluokitus on myönnetty työpaikan kehityksen perusteella, vuoden 2004 tiedot verrattuna 2003 tietoihin. Luokitusten myöntämisperusteina on käytetty seuraavia kriteerejä: Taso I - Maailman kärjessä Tapaturmataajuus 5 Tapaturmien vakavuus 5 Taso II - Kohti maailman kärkeä Tapaturmataajuuden olennainen lasku: 50 % pudotus edellisestä vuodesta (tai edellisten vuosien keskiarvosta) tai tapaturmataajuus 10. Tapaturmien vakavuuden olennainen lasku: 50 % pudotus edellisestä vuodesta (tai edellisten vuosien keskiarvosta) tai tapaturmien vakavuus 10. Taso III - Suuntana maailman kärki Tapaturmataajuuden positiivinen suunta: 10 % pudotus edellisestä vuodesta (tai edellisten keskiarvosta) tai tapaturmataajuus 15 Tapaturmien vakavuuden positiivinen suunta: 10 % pudotus edellisestä vuodesta (tai edellisten keskiarvosta) tai tapaturmien vakavuus 15 Lisäksi työpaikalla tulee olla käytössä läheltä piti - tai vaaratilanteiden ilmoitusmenettely, ja sattuneet tapaturmat tutkitaan. Työpaikalla tai sen hallinnoimilla alueilla ei myöskään ole saanut hakuvuoden aikana olla: kuolemaan johtanutta työtapaturmaa työtapaturmasta aiheutunutta pysyvää työkyvyttömyyttä viranomaisten langettamia pakkokeinoja. Tasoluokituksen saaneet työpaikat julkistetaan Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaarissa Julkistuksen yhteydessä tasoluokituksen saaneille työpaikoille luovutetaan tasodiplomit. Diplomien luovuttajina toimivat Pauli Karjalainen UPM-Kymmene Oyj:stä ja Jorma Saari Työterveyslaitoksen työturvallisuusosastolta. NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN JATKO Nolla tapaturmaa foorumi on saanut paljon kiinnos- tusta osakseen runsaan vuoden olemassa olonsa aikana. Monet jäsenet ovat tiedustelleet foorumin jatkumista, kun Työtapaturmaohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on VETO ohjelma, jonka on tarkoitus ottaa hoidettavakseen joitakin Työtapaturmaohjelman osia. Yksi näistä olisi Nolla tapaturmaa foorumi. Foorumilla on siis hyvät edellytykset jatkaa toimintaansa vastaisuudessakin. professori Jorma Saari Työterveyslaitos

6 Uutislehti 3/2005 sivu 6/6 TYÖTURVALLISUUS KOHTI MAAILMAN KÄRKEÄ -PÄÄTÖSSEMINAARI Työtapaturmaohjelman päätösseminaari järjestetään Finlandia-talolla Helsingissä. Seminaarissa esitellään työturvallisuuden uusimpia hallintakeinoja, ja tilaisuudessa luovutetaan myös Työturvallisuus kohti maailma kärkeä -palkinto työ- edistäneet ohjel- paikoille, jotka ovat esimerkillisesti man tavoitteiden toteutumista. Seminaarin teemoja ovat: Turvallisuuden haasteet ja hallintakeinot maailmalla Työympäristön hallinta Turvallisuusriskien hallinta. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset mennessä: puh. (09) , Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Mika Santonen, Työturvallisuuskeskus, puh. (09) , Projektikoordinaattori Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus, puh. (09) , KOHTI TURVALLISTA SUOMEA - SEMINAARI Kohti turvallista Suomea -seminaari järjestetään Finlandia-talolla Helsingissä. Seminaari on turvallisuustoimijoiden yhteisseminaari. Seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua tapaturmiin vaikuttavista tekijöistä, edistää hyvää turvallisuuskulttuuria ja nolla tapaturmaa -ajattelua suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tiivistää turvallisuusalalla toimivien tahojen yhteistyötä. Seminaarin teemoja ovat Turvallisuutta yhdessä Turvallisuuden myytit Onko turvallinen elämä tylsää Menestystarinoita. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset mennessä: puh. (09) , tyotapaturmaohjelma@tyoturva.fi Lisätietoja: Ylitarkastaja Merja Söderholm, Sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) , merja.soderholm@stm.fi Projektikoordinaattori Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus, puh. (09) , paivi.rauramo@tyoturva.fi NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN TII- MISSÄ MUUTOKSIA Elokuussa Nolla tapaturmaa -foorumin tiimiin liittyivät mukaan tutkija Riikka Ruotsala (verkoston kehittäminen, kampanjat) ja tutkimusinsinööri Henriikka Virta (uutislehden toimitus, seminaarit). Tiimissä jatkavat edelleen Pirkko-Liisa Rasa (projektikoordinaattori), Jaana Luomanen (hallinto) ja Mari Kiurula (www, ekstranet). Tiimi ottaa mielellään vastaan juttuaiheita ja kehittämisehdotuksia, joten ottakaahan rohkeasti yhteyttä, jos mieleen tulee hyviä ideoita. Tiimin tavoitat sähköpostitse osoitteesta nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi. Värikästä ja turvallista syksyä kaikille! SEURAAVA UUTISLEHTI ILMESTYY MARRASKUUSSA 2005