RENOR OY ASKO II -ALUEEN HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Renor Oy Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä RENOR OY ASKO II -ALUEEN HULEVESISELVITYS

2 RENOR OY HULEVESISELVITYS Päivämäärä Laatija Osmo Niiranen, Satu Virtanen Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Kari Mönkäre Hulevesiselvitys Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. SIJAINTI JA NYKYTILA Nykyinen maankäyttö Valuma-alueet ja virtausreitit, verkostot Maaperä ja pohjavedet, maanpinnan muodot 2 3. SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET Suunniteltu maankäyttö Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun 5 4. HULEVESIEN HALLINNAN SUOSITELLUT RATKAISUT Prioriteettijärjestys Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Asuinkorttelikohtainen hulevesien hallinta Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Katualueiden hulevedet Tulvariskialueet Tulvareitit Uusi hulevesireitti radan alitse Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Vaikutuksen maankäyttöön, rasitteet MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Mitoitussateet Hulevesimallinnus Perusmitoitussateen (1/5 a, 15 min, 0,88 mm/min) mukaiset hulevedet itäisellä ja läntisellä linjauksella Tulvatilanteen tarkastelu Hallintajärjestelmien mitoittaminen Erityistilanteet ja huleveden hallintajärjestelmän riskit ja epävarmuudet YHTEENVETO 18 PIIRUSTUKSET 401 Päävaluma-alueet, hulevesiverkosto ja purkupisteet, 1: Hulevesiverkosto yleissuunnitelma, 1: Pituusleikkaus radanalituksesta ja altaista, 1:1000/1: Askonkadun pituusleikkaus, hulevesien suuntautuminen

4 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / JOHDANTO Suunnittelualueelle (Asko II) ollaan laatimassa asemakaavan kaavamuutosta, josta on olemassa kaavaluonnos. Hulevesiselvityksen tavoitteena on yleispiirteisesti selvittää hulevesien hallintaratkaisut Asko II -kaava-alueella (kattovedet, liikennöityjen päällystettyjen alueiden hulevedet sekä muiden päällystettyjen alueiden hulevedet sekä alueiden rakentamisen aikaiset hulevedet). Hulevesien hallinnan tavoitteiksi voidaan yleisesti asettaa: - hallita sekä rakentamisen että käytön aikaiset vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun. - Ratkaisujen ekologinen kestävyys, toimivuus, esteettisyys sekä huleveden hyödyntäminen - Ratkaisun kustannustehokkuus rakentaminen/ylläpito - Ratkaisujen luonteva integroituminen kiinteistöihin ja kaupunkirakenteeseen - Laadukkaan, tehokkaan ja vihreän kaupunkikuvan luominen Kaavamuutosalueen rakentuminen tulee vaikuttamaan hulevesien muodostumiseen. Toisaalta suunnittelualue on jo nykyisin verraten tehokkaassa käytössä ja kattopintoja ja päällystettyjä alueita on paljon. Näin ollen huleveden määrä ei kasva nykyisestä merkittävästi ja tilanne hallintatoimenpiteiden kautta voi osalla aluetta jopa parantua nykyisestä. 2. SIJAINTI JA NYKYTILA Asko II kaava-alue sijaitsee VT12 (Mannerheiminkadun) ja rautatien välissä, Askonkadun liittymän ja Iso-Paavolankadun sillan välisellä alueella. Suunnittelualueesta suurimman osan omistaa Renor Oy ja Lahden kaupunki omistaa pääosin Askonkadun katualuetta. VT12 alue ja rautatiealueen omistaa valtio. 2.1 Nykyinen maankäyttö Nykyinen alue käsittää kaksi pysäköintialuetta, joista läntinen on hiekkapintainen ja itäinen asfaltoitu. Askon teollisuuskiinteistö jää pysäköintialueiden väliin muodostaen noin kolmanneksen alueen pinta-alasta. Alueen läpi kulkee länsi-itä suunnassa Askonkatu. Alueella ei ole tällä hetkellä vakituisia asukkaita. Suunnittelualue on rajattuna alla olevalla maastokarttaotteella. Kuva: Alueen maastokarttaote (Paikkatietoikkuna, )

5 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / Valuma-alueet ja virtausreitit, verkostot Suunnittelualue jakaantuu itäiseen ja läntiseen päävaluma-alueeseen, joiden raja kulkee suunnilleen nykyisen Askon teollisuuskiinteistön kohdalla. Hulevedet kerätään rakennetuilla verkostoilla kahteen radan eteläpuolella sijaitsevaan hulevesien keräilyviemäriin. Vedet purkautuvat vastaavasti kahta reittiä radan alta etelään alueen itä- ja länsipäässä ja kulkeutuvat hulevesien runkoviemäreissä Paskurinojaan. Paskurinoja on ollut tulvaherkkä Launeen alueella, mutta viime vuosina on toteutettu eräitä rumpujen saneerauksia, joilla tilannetta on parannettu. Hulevesien laadun turvaamiseen pitää myös kiinnittää huomiota, sillä Paskurinoja on luonnostaan lähdepurkautumiin perustuva puro. Päävaluma-alueet, rakennettu hulevesiverkosto sekä purkupisteet Paskurinojaan on esitetty liitteenä olevalla kartalla Maaperä ja pohjavedet, maanpinnan muodot Askon alue sijaitsee Salpausselän reunamuodostelman eteläpuolella. Kuva: Rinnevalovarjostus (Paikkatietoikkuna) Pohjavesialueen raja sijaitsee suunnittelualueen pohjoisrajaa myötäillen. Maaperä on maaperäkartan perusteella silttiä ja hienoa hiekkaa. Mahdollisuudet hulevesien imeyttämiseen ovat kohtalaiset. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva pohjavesialue on I-luokan vedenhankintaa varten varattu tärkeä pohjavesialue. Pohjaveden pinta Askon alueella on melko korkealla ja tekee maanalaisten tilojen rakentamisen kalliiksi. Etenkin Joutjärven kohdalla pohjavesi ilmeisesti purkautuu harjun läpi ja nostaa sen kohdalla pohjavesipintaa. Pohjaveden suojelu on tärkeää jonka vuoksi esimerkiksi liikennealueilta kertyvien vesien imeyttäminen ilman käsittelyä on kyseenalaista.

6 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 Kuva: Maaperä ja pohjavesialueet (Paikkatietoikkuna) Askon kiinteistöllä on Upon sillan itäpuolella oma vedenottamo, jolla on vesioikeuden lupa ottaa vettä 1500 m 3 /d. Tällä hetkellä vedenotto on vähäisempää. Vettä on käytetty mm. lämmönlähteenä ja jäähdytykseen lämpöpumpputekniikoilla. Askon Valimokiinteistöllä kellaritilojen kuivanapito edellyttää pumppausta. Paskurinojaan purkautuu osa pohjavesistä ja sen kohdalla pohjavesipinta on alimmillaan. Alueen pohjavedenpinta vaihtelee melko suurissa rajoissa ja on ylimmillään Joutjärven kohdalla harjun puolella korkeustasolla noin m. Alimmillaan pohjavesi on Upon sillan ja Paskurinojan alueella tasolla m. Askon alueella pohjavedenpinnan arvioidaan olevan noin tasolla +96 m. Suunnittelualueen maanpinta vaihtelee tasolta +99 m tasolle +102 m. Matalimmilla alueilla, esimerkiksi oikeuspihan alueella, pohjavesi on noin 3 m syvyydessä maanpinnasta. Alue sisältyy Lahden pohjavesimalliin, joskin sen reuna-alueeseen, missä tarkkuus ei ilmeisesti ole kovin suuri. Tarvittaessa mallista voidaan saada lisätietoa pohjaveden käyttäytymisestä alueella, mutta se saattaa edellyttää mallin tarkentamista ja kalibroimista kyseisellä osa-alueella.

7 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 Kuva: Pohjaveden pinnankorkeuksia pohjavesimallista Kuva: Pohjavedenpinnan yleispiirteisiä korkeustasoja (vaihtelee vuodenajan ja pohjavesitilanteen mukaan).

8 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET 3.1 Suunniteltu maankäyttö Askon vanhat tehdaskiinteistöt ovat muuttuneet toimistotyöpaikoiksi ja uusi rakennuskanta tulee olemaan pääasiassa asuntorakentamista. Alueelle on tulossa lisäksi päivittäistavarakauppa ja liiketiloja sekä erilaisia pysäköinnin ratkaisumalleja. Tulevaisuudessa nykyinen Askon teollisuuskiinteistö säilyy pääosin ennallaan, mutta siitä kuitenkin puretaan itäinen teollisuusiipirakennus. Läntiselle hiekkapintaiselle pysäköintialueelle sijoittuu tulevaisuudessa päivittäistavarakauppa ja pysäköintitalo. Pysäköintitaloa vastapäätä, Askonkadun pohjoispuolelle sijoittuu asuinrakennuskortteli. Askonkatu tulee kulkemaan alueen keskeltä ja pohjoisosaan tulee asuinrakennuskortteli. Askonkatu tulee kulkemaan teollisuuskiinteistön pohjoispuolelta. Itäisen pysäköintialueen ja kyseisen teollisuussiiven alueelle tulee asuinrakennuskortteli. Askonkatu kulkee alueen eteläosassa ja yhdistyy Upon sillan alla olemassa olevaan teollisuusalueeseen. Kuva: Kaavaluonnoksessa esitetty alustava maankäyttö. 3.2 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Hulevesimäärä lisääntyy läntisellä alueella, koska hiekkapintainen pysäköintialue muuttuu rakennetuksi katu ja asuinympäristöksi. Hulevesien määrä vähenee jonkin verran itäisellä osalla aluetta, kun asfalttipintainen kenttä muuttuu asuinalueeksi, jossa on piha- ja viheralueita. Hulevesien määrässä ja johtamisjärjestelyissä joudutaan varautumaan myös eräiden Mannerheimintien pohjoispuolisilta tulevien uusien katualueiden hulevesien johtamiseen. Hulevesien laadun ei arvioida muuttuvan nykyisestä huomattavasti, koska muutokset maankäyttöön ovat suhteellisen pieniä. Rakentaminen muodostaa suurimman riskin hulevesien laadulle ja siinä on toteutettava riittävät hallintatoimenpiteet, joina voidaan käyttää viivytys- ja laskeutusaltaita sekä suotopenkereitä. Liitteenä olevaan suunnitelmapiirustuksessa 102 on esitetty kaava-alueen jakautuminen erilaisiin vettä läpäisemättömiin ja läpäiseviin pintoihin.

9 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / HULEVESIEN HALLINNAN SUOSITELLUT RATKAISUT 4.1 Prioriteettijärjestys Lahden kaupungin hulevesiohjelman mukaan hulevesiä tulee hallita seuraavan prioriteettijärjestyksen mukaan: 1. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan 2. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä 3. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista 4. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön Asko II-alue on suhteellisen pienikokoinen ja tiivisrakenteinen alue. Hulevesiohjelman mukaisen prioriteettijärjestyksen 1. kohdan mukaista hulevesien käsittelyä ja hyödyntämistä ei tilanpuutteen vuoksi voida alueella juurikaan toteuttaa. Hulevesien viivytystä tulee alueella käyttää tontti- /asuinkorttelikohtaisesti. Rautatien eteläpuolella on varauduttava hulevesien viivytykseen. 4.2 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Yleisesti käytettyjä hulevesien hallintamenetelmiä ovat imeyttäminen, viivyttäminen ja tarvittaessa ensisijaisesti passiiviset käsittelymenetelmät. Hulevesien hallinnassa tulee varautua sekä rakentamisen aikaisten hulevesien että valmiin rakennetun ympäristön hulevesien hallintaan. Hulevesiä voidaan viivyttää syntypaikalla eikä johtaa suoraan hulevesiverkostoon, jolloin nykyisten rakennettujen järjestelmien kapasiteetti saadaan hyödynnettyä ja estää virtaamahuippujen aiheuttamia ongelmia. Hulevesiverkoston kapasiteetti on mitoitettava kohteen olosuhteisiin ja ääritilanteissa kapasiteetin ylittävä vesimäärä on voitava johtaa tulvareittejä pitkin niin, että rakennuksille ja ihmisille ei aiheudu vaaraa. Keinoja, joilla edellä esitettyihin tavoitteisiin voidaan päästä ovat mm: - Vähennetään hulevesien muodostumista suosimalla läpäiseviä pintamateriaaleja, viheralueita, ja kasvillisuutta, viherkattojen käyttö on mahdollista - Imeytetään hulevettä maahan painanteissa tai kasettipesissä. Mahdollisuudet riippuvat maaperän laadusta, pohjaveden pinnan korkeudesta ja pohjavesialueella hulevesien laadusta - Viivytetään hulevettä altaissa tai kasettipesissä ja vähennetään rankkasateiden aiheuttamaa hulevesien huippuvirtaamaa - Selkeytetään hulevettä altaissa ja painanteissa, jolla parannetaan hulevesien laatua antamalla kiintoaineksen laskeutua - Erotetaan kattovedet ja pyritään imeyttämään niitä mahdollisimman paljon ennen johtamista hulevesiviemäriin. - Käsittelyyn, lähinnä öljynerotus, varaudutaan likaantuville vesille esimerkiksi pysäköintialueilla - Käsittelynä voidaan pitää myös veden viivyttämistä painanteissa ennen johtamista hulevesiviemäriin. - Kerätään hulevesiä talteen ja hyödynnetään eri tavoin

10 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / Asuinkorttelikohtainen hulevesien hallinta Asuinkorttelikohtaisissa ratkaisuissa pyritään imeyttämään ja viivyttämään hulevesiä. Kattovedet pyritään imeyttämään maaperään imeytyskaivoissa tai -kaivannoissa. Asuinkorttelikohtaiset hulevesien viivytysjärjestelmät voidaan mitoittaa vastaamaan 1 m 3 viivytystilavuutta 100 m 2 läpäisemätöntä tontin pinta-alaa kohden. Tällöin viivytysjärjestelmällä voidaan viivyttää noin 10 mm sademäärä. Viherkatot toimisivat tehokkaana viivytysjärjestelmänä, mutta niiden toiminnallisuus eri vuodenaikoina on haasteellista. Mikäli viherkattoja rakennetaan, ne voidaan ottaa huomioon vähentämään asuinkorttelikohtaista viivytystarvetta. Viherkatot viivyttävät hulevesiä tehokkaasti, joten katoille kertyviä hulevesiä ei tarvitse periaatteessa enää viivyttää muuten. Jos viherkattoja ei käytetä, suositellaan, että hulevesiä viivytetään muilla keinoin. Asuinrakennusten välissä on piha-alueita, joille voidaan sijoittaa hulevesille sopivia viivytysrakenteita. Asuinkorttelikohtaisia hulevesien hallintatoimenpiteitä voivat olla: - Hulevesikasettipesät, joita voidaan vähän tila vievinä sijoittaa pihojen alle. Pohjaveden korkeus tulee kuitenkin ottaa huomioon. Pohjaveden korkeus voi estää kasettien/maanalaisten rakenteiden käytön. - Pienet hulevesipainanteet, voidaan sijoittaa pihoille ja maisemoida kasvillisuudella - Suositaan vettäläpäisevien pihamateriaalien käyttöä alueilla, jossa liikennemäärät ovat pienet, esim. kiveykset tai harvat kiveykset nurmisaumoilla - Kattovesien imeyttäminen, imeytyskaivot Kuva: Hulevesien imeytystunneli (Meltex) Kuva: Hulevesien imeytyskasetit (Uponor) Teoriassa kattovesien imeytyskaivoja voitaisiin rakentaa myös siiviläputkikaivotekniikalla. Tyypillisesti imeytyskapasiteetti voi olla maaperäolosuhteista ja pohjavedenpinnan tasosta riippuen

11 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 luokkaa 5-20 l/s yhdellä imeytyskaivolla. Esimerkiksi 1500 m 2 kattopinnalta 20 mm/h sateella muodostuva virtaama on noin 8 l/s. Siiviläputkikaivotekniikkaan perustuvan imeytyskaivon rakentamiskustannukset ovat suhteellisen korkeat, noin /kpl syvyydestä ja maaperäolosuhteista riippuen. Kattovesiä ei tulisi johtaa kriittisille alueille, kuten oikeuspihan alueelle. Jos kattovesien imeytyskapasiteettia ei voida rakentaa riittävästi, tulisi vesiä johtaa pois tonttialueelta hallitusti yleisille alueille. Yhtenä alueena hulevesien hallintarakenteille voidaan esittää itäisen pysäköintilaitoksen eteläreunaan liittyvää aluetta. 4.4 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Imeytys voi tapahtua maanpäällisten tai maanalaisten rakenteiden kautta. Imeytysratkaisuina voidaan käyttää erityyppisiä kasvillisuusalueita, joihin hulevesiä pinnan kaltevuuksien avulla johdetaan. Imeytyspainanteet toimivat osana viherrakennetta ja maisemallista ratkaisua. Pintaimeytys voidaan toteuttaa ohjaamalla pintavesiä pinta- ja ohjausrakenteiden avulla viivytysaltaisiin. Maanalaisina imeytysrakenteina voidaan käyttää esimerkiksi imeytyskaivoja, sepelipesiä tai elementtityyppisiä kennosto- tai varastoallasratkaisuja, joista hulevedet imeytyvät maaperään. Ratkaisut edellyttävät maaperän riittävää vedenläpäisykykyä. Hulevesien hallintaratkaisuja yleisillä alueilla - hulevesipainanteet, hulevesien viivytysaltaat - hulevesien imeytysjärjestelmät - vettäläpäisevien pihojen pintamateriaalien käyttö Alueen maankäyttö muodostuu tehokkaaksi, jolloin esimerkiksi hulevesien käsittelykosteikoille ei ole varattu tilaa. Tilanne ei kuitenkaan muutu merkittävästi nykytilanteesta, jolloin riittävänä voidaan pitää muita tonttikohtaisesti ja yleisillä alueilla toteutettavia toimenpiteitä. Hulevesien hallintarakenteita voidaan sijoittaa esimerkiksi liikekorttelin ja radan väliin jäävälle huoltotiealueelle. Kyseinen Huoltotiealue voidaan toteuttaa murskepintaisena. Samoin hallintarakenteita voidaan sijoittaa itäisen alueen eteläosassa olevalle pysäköintialueen viherkaistoille. 4.5 Katualueiden hulevedet Katualueiden hulevesiä ei pohjaveden suojaamissyistä imeytetä maaperään. Katualueiden hulevedet pyritään johtamaan alueen itä- ja länsipuolella kulkeviin olemassa oleviin hulevesiviemäreihin. Etenkin läntisen suunnan hulevesiviemäriin johtaminen edellyttää melko suurta kaivusyvyyttä. Katualueiden hulevesien hallintamenetelmiä voivat olla - viherkaistojen käyttö hulevesien viivytykseen - viivytysaltaat tai putkistotilavuuteen perustuvat ratkaisut - biopidätysaltaat, biosuodattimet

12 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 Kuva: Hulevesien biopidätysallas 4.6 Tulvariskialueet Alueen keskelle oikeuspihalle muodostuu pienehkö valuma-alue, jolle ei voida osoittaa edullista tulvareittiä. Oikeustalon pääsisäänkäynnin korkeusasema on tasolla noin ja ajoportin sisäänkäynnin korkeusasema on tasolla noin Maasto nousee itään ja etenkin länteen päin mentäessä ja nykyinen oikeuspihan alueen kuivatus perustuu putkitettuihin ratkaisuihin. 4.7 Tulvareitit Muun alueen luonnolliset tulvareitit suuntautuvat itään ja länteen. Lännessä tulvareitti päätyy radan alittavaan alikulkutunneliin. Katujen ja maaperän tasaus alueen länsiosassa muodostuu merkittäviltä osin itään päin laskevaksi kohtaan, josta tulvareittiä itään ei ole mahdollista toteuttaa olemassa olevan Askotalon ja junarata-penkereen takia. Näin ollen läntinen tulvareitti ei kata koko läntistä valuma-aluetta. Idässä tulvareitti päätyy Upon sillan alle radan viereen. Alueen keskelle oikeuspihalle muodostuu pieni valuma-alue, jolle tulvareitin osoittaminen on erityisen vaikeaa. Nykyisellään alueella ei ole tunnistettu kriittisistä tulvatilanteita vaikka hulevesille on vain putkitettu virtausreitti. Alue rajautuu etelässä rata-alueeseen, jonka on rakenteeltaan vettä läpäisevä ja varastoiva, joka on helpottanut tulvatilanteiden hallintaa. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun hiekkapintainen pysäköintialue ja radan vierusoja poistuu. Oikeuspihan alueelle on suunnitelmassa osoitettu tulvareitti länsiosan KM ja LPA -kortteleiden eteläosaan. Tulvavedet voitaisiin ohjata radan ja rakennusten väliin rakennettavassa kanaalissa radan alittavaan alikulkutunneliin. Toinen vaihtoehto on ohjata oikeuspihan alueen tulvavedet pysäköintilaitoksen kellarikerrokseen, jonka kautta mahdollisesti radan alikulkuun. Radan alikulun jälkeisen tulvakynnyksen korkeusasema Vihdinpolulla on kuitenkin noin +99,6, joka on samalla tasolla kuin oikeustalon piha. Käytettävissä oleva korkeusero tulvavesien johtamiseksi jää lähes olemattomaksi. Riskiä että alikulkuun muualta tuleva tulvavesi tulvisi takaisin päin oikeuspihalle, ei voida sulkea pois. Vihdinpolun tulvakynnyksen madaltaminen on yksi ratkaisuvaihtoehto. Madaltaminen edellyttää tulvapainanteen toteuttamista Vihdinpolun alikulusta kerrostalotonttien sivuitse uusille hulevesialtaille kuten alla olevassa kuvassa on kaavailtu. Asfaltoitu tonttiliittymä ja piha-alue, vaatii tasausmuutosta, jonka kustannuksiksi arvioidaan enintään Jos läntistä tulvareittiä ei toteuteta, radan pohjoispuolitse jää edellä esitetty järjestely tarpeettomaksi. Teknisiä toteutusvaihtoehtoja on syytä tarkemmin selvittää yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä.

13 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 Kuva: Tulvareitit 4.8 Uusi hulevesireitti radan alitse Jatkossa alueen käytön tehostuessa on Oikeuspihan ja siihen liittyvän yleisen alueen osalta turvauduttava uuteen putkitettuun kuivatusreittiin perustuvaan ratkaisuun, jossa yleisten alueiden hulevesiä johdetaan rakennettavassa radan alitusjohdossa radan eteläpuolella sijaitsevaan avouomaan. Myös oikeuspihan ja sen yläpuolisen katualueen sekä osa VT12 pohjoispuolen myöhemmin liitettävän alueen vesistä johdettaisiin läntisen linjauksen sijaan uutta rakennettavaa alitusputkea radan eteläpuolelle. Lisäksi oikeuspihalle johdettava hulevesimäärä pyritään rajaamaan mahdollisimman pieneksi rakentamalla Askonkadun hulevesiviemäröinti mahdollisuuksien mukaan länteen ja itään laskevaksi. Radanalituksen toteuttaminen edellyttää osittain suuntaporauksella toteutettavaa putkea. Radan alitusosuuden pituus on noin 60 m. Kokonaispituus soveltuvalle veden purkupaikalle radan eteläpuolella on noin 150 m. Radanalitus vaatii ratahallintokeskuksen luvan. Arvio radanalitusjohdon toteutuksen kustannuksista on luokkaa Lisäksi uuden kuivatusreittinä toimivan alitusputken purkupäähän on syytä rakentaa viivästys/laskeutusallas, jota voitaisiin hyödyntää myös radan eteläpuolen jatkorakentamisen hulevesien hallinnassa. Alustava kustannusarvio allasjärjestelylle on noin Uuden hulevesiä varten toteutettavan radanalitusputken toteutuessa sen kautta voitaisiin normaalitilanteessakin johtaa myös vesiä, jotka nykyisin menevät Askotalon alittavaan hulevesiviemäriin. Askotalon alittava nykyinen hulevesiviemäri on kuitenkin syytä jättää käyttöön. Virtauksen järjestelyt on syytä harkita tarkemmin yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Viivästysaltaat radan eteläpuolelle tulee sijoittaa Renorin omistamalle maa-alueelle. Tilantarve on otettava huomioon radan eteläpuolisen alueen maankäytön jatkosuunnittelussa. Alustavan mitoituksenperusteella voidaan noin 1000 m 3 viivästystilavuutta pitää mitoituksen perusteena. Viivästysaltaan tuloputki on alustavasti 600 mm ja lähtöputki mitoitetaan kokoluokkaan mm yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Viivästysaltaan tilantarve on luokkaa 1500 m 2. Viivästysaltaiden sijoitus on alustavasti esitetty suunnitelmakartassa 402 ja pituusleikkauksessa 403.

14 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 Lopullinen sijoitus tulee tarkentaa maastotutkimusten ja maankäyttösuunnitelmien perusteella jatkosuunnittelussa. 4.9 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikana on erityisesti otettava huomioon maarakennustöistä aiheutuva kiintoainekuormitus ja eroosio ja hallittava niitä viivytys- ja laskeutusaltailla, suotopenkereillä tai vastaavilla ratkaisuilla. Kiintoaineen pääsy olemassa oleviin sadevesijärjestelmien ritiläkaivoihin on estettävä. Rakentamisen aikana nykyisiä asfaltoituja alueita ja eräitä rakennuksia puretaan, jolloin pinnan läpäisevyys muuttuu suotuisaksi imeytystä ajatellen. Hulevesiä muodostuu rakentamisen aikana nykyistä vähemmän etenkin alueen itäosassa. Rakentamisen vaiheistuksen suunnittelu toteutussuunnitteluvaiheessa on tärkeää, koska rakentamisen aikana useat nykyisistä veden johtamisreiteistä joudutaan purkamaan tai katkaisemaan. Perusajatuksena voisi olla, että Askonkatu rakennetaan alkuvaiheessa ja sen yhteyteen pyritään rakentamaan aluetta palveleva hulevesi- jätevesi- ja vedenjakeluverkosto, joka muun rakentamisen aikana palvelisi nykyistä säilyvää rakennuskantaa. Radan alittava hulevesiviemäri tulisi rakentaa heti hankkeen alkuvaiheessa, palvelemaan jo rakentamisvaiheen hulevesien hallintaa ja vesien johtamista. Suunniteltuja viivästysaltaita radan eteläpuolelle voidaan rakentaa myös heti alkuvaiheessa parantamaan rakennusaikaisten vesien hallintaa. Viimeistelytyöt ja maisemointi kannattaa toteuttaa vasta Asko II alueen rakentamisen päätyttyä Alueen rakentaminen on syytä vaiheistaa niin, että itäpuolen ja länsipuolen kortteleiden rakentaminen ei tapahdu samaan aikaan. Rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta on tehtävä yksityiskohtainen suunnitelma ennen rakentamiseen ryhtymistä. Toteutus, mitoitus ja sijoitus tulee vaiheistaa rakentamisen eri vaiheisiin soveltuvalla tavalla. Rakentamisen aikaisia hulevesien hallintamenetelmiä ovat viivytys, laskeutus ja suodatus esim. suotopenkereillä. Väliaikaisten uomien ja luiskien eroosiosuojauksesta tulee huolehtia. Mitoituksen tulee perustua siihen että karkea siltti ja hieno hiekka laskeutuvat altaisiin, jolloin pintakuorma laskeutusaltaissa tulee olla vähintään noin 1 m/h. Erottumista voidaan tehostaa suotopenkereillä viivytysaltaan purkupäässä. Rakentamisvaiheen hulevesien hallintaan käytettävien alueiden viitteelliset sijainnit on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa Vaikutuksen maankäyttöön, rasitteet Esitettyjen hulevesien ja vesihuollon johtolinjausten toteuttaminen edellyttää piirustuksessa 102 esitettyjen johtorasitteiden toteuttamista asemakaavaan.

15 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Suunnittelualueen tulevasta tilanteesta rakennettiin hulevesimalli SWMM5-ohjelmalla, jolla tarkasteltiin hulevesien määrän muutoksia ja mahdollisia tulvatilanteita. 5.1 Mitoitussateet Alueen koko on suhteellisen pieni ja tärkeimmät valumat muodostuvat noin m säteellä. Veden kulkeutumisen valuma-alueen laidalta mitoituskohtaan voidaan arvioida kestävän enimmillään noin 15 minuuttia. Tämän vuoksi perusmitoitussateen kestoksi valitaan 15 minuutin sadetapahtuma 1/5 a toistuvuudella, jolloin sateen intensiteetti on 0,88 mm/min. Perusmitoitussateen lisäksi alueen tulvatilannetta tarkastellaan Hulevesioppaassa esitetyllä pidempikestoisella 30 min kestävällä 30 mm sateella (167 l/s*ha). Mallinnuksessa tarkasteltava alue jaettiin valuma-alueisiin, joilla käytettiin seuraavia valumakertoimia: - asuin- ja kaupunkialueet 0,25 0,70 - vettäläpäisevät pinnat ja piha-alueet 0,4 - asfaltti- ja kattopinnat 0,9 5.2 Hulevesimallinnus Alueen tulevasta tilanteesta rakennettiin hulevesimalli SWMM5-ohjelmalla, jolla tarkasteltiin hulevesien määrän muutoksia kahdella eri sadantatilanteella. Lisäksi mallinnuksen avulla tarkasteltiin asuinkorttelikohtaisten viivytystilavuuksien käytön vaikutuksia huleveden runkoverkoston putkikokoihin Perusmitoitussateen (1/5 a, 15 min, 0,88 mm/min) mukaiset hulevedet itäisellä ja läntisellä linjauksella Perusmitoitussateella mallissa havaitaan tulvimista läntisellä linjaosuudella kaava-alueen ulkopuolella rautatieaseman alikulkutunnelin kohdalla rakennetussa 1000 mm hulevesiviemärissä. Tulvivat kaivot on esitetty mallinnuksen kuvakaappauksessa punaisella pallolla. Itäisellä linjaosuudella verkoston tulvimista ei tapahdu, mutta koko kapasiteetti on käytössä ja vesi nousee osittain kaivoissa kaava-alueen ulkopuolella olevassa 600 mm runkoviemärissä, joka edeltää Paskurinojaan laskevaa 1000 mm runkoviemäriä. Seuraavassa kuvassa on esitetty tilanne huleveden runkoviemärissä perusmitoitussateen huippuvirtaamatilanteessa.

16 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 Kuva: Sadetapahtuma 1/5 a, 0,88 mm/min, huippuvirtaamatilanne Seuraavassa kuvassa on esitetty tilanne itäisen alueen huleveden runkoviemärissä perusmitoitussateen huippuvirtaamatilanteessa. Mallin mukaan tulvimista ei tapahdu, mutta vesi nousee kaivoihin. Kuva: Sadetapahtuma 1/5 a, 0,88 mm/min, huippuvirtaamatilanne (Itä) Seuraavassa kuvassa on esitetty tilanne läntisen alueen huleveden runkoviemärissä perusmitoitussateen huippuvirtaamatilanteessa. Mallin mukaan tulvimista tapahtuu kaava-alueen ulkopuolella Rautatieaseman alikulkutunnelin kohdalla 1000 mm hulevesiviemärissä.

17 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 Kuva: Sadetapahtuma 1/5 a, 0,88 mm/min, huippuvirtaamatilanne (Länsi) Tulvatilanteen tarkastelu 30 min kestävällä 30 mm sateella havaitaan tulvimista läntisellä linjaosuudella kaava-alueen ulkopuolella rautatieaseman alikulkutunnelin kohdalla rakennetussa 1000 mm hulevesiviemärissä. Tulvivat kaivot on esitetty mallinnuksen kuvakaappauksessa punaisella pallolla. Itäisellä linjaosuudella verkoston tulvimista tapahtuu mallin mukaan Upon sillan alla pisteessä, jossa kaava-alue liittyy pohjois-etelä suunnassa kulkevaan huleveden runkolinjaan, jonka putkikoko liitospisteessä on epävarma. Tilanne on mallinnettu liitospisteen putkikoolla 600 mm, jonka jälkeen se muuttuu kokoon 1000 mm. Seuraavassa kuvassa on esitetty tilanne huleveden runkoviemärissä tulvatilannetarkastelun huippuvirtaamatilanteessa. havaitaan tulvimista läntisellä linjaosuudella kaava-alueen ulkopuolella rautatieaseman alikulkutunnelin kohdalla rakennetussa 1000 mm hulevesiviemärissä. Tulvivat kaivot on esitetty mallinnuksen kuvakaappauksessa punaisella pallolla. Itäisellä linjaosuudella verkoston tulvimista ei tapahdu, mutta koko kapasiteetti on käytössä ja vesi nousee osittain kaivoissa kaava-alueen ulkopuolella olevassa 600 mm runkoviemärissä, joka edeltää Paskurinojaan laskevaa 1000 mm

18 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 runkoviemäriä. Kuva: Sadetapahtuma 30 min, 30 mm, huippuvirtaamatilanne Seuraavassa kuvassa on esitetty tilanne läntisen alueen huleveden runkoviemärissä tulvatilannetarkastelun huippuvirtaamatilanteessa. Mallin mukaan tulvimista tapahtuu kaava-alueen ulkopuolella Rautatieaseman alikulkutunnelin kohdalla sekä alempana verkostossa 1000 mm hulevesiviemärissä. Kuva: Sadetapahtuma 30 min, 30 mm, huippuvirtaamatilanne (Länsi) Seuraavassa kuvassa on esitetty tilanne itäisen alueen huleveden runkoviemärissä tulvatilannetarkastelun huippuvirtaamatilanteessa. Mallin mukaan tulvimista tapahtuu mallin mukaan Upon sillan läheisyydessä.

19 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / 18 Kuva: Sadetapahtuma 30 min, 30 mm, huippuvirtaamatilanne (Itä) Mallin perusteella oikeuspihalla ei tulvi sadetapahtuman seurauksena. 5.3 Hallintajärjestelmien mitoittaminen Hulevesien mitoitusmallilla on valittu putkikoot siten, että 1/5 a toistuvalla 15 min mitoitussateella tulvimista ei esiinny suunnittelualueella. Mahdollinen tulviminen ohjautuu tulvareittien ja oikeuspihan kuivatusreitin kautta maaston painanteisiin. Hulevesimallinnuksen perusteella valitut putkikoot on esitetty huleveden suunnitelmapiirustuksessa 402. Putkikokojen mitoituksessa ei ole otettu huomioon asuinkorttelikohtaisia kattovesien viivytystilavuuksia vaikutuksia. Asuinkorttelikohtaiset hulevesien viivytysjärjestelmät voidaan mitoittaa vastaamaan 1 m 3 viivytystilavuutta 100 m 2 läpäisemätöntä tontin pinta-alaa kohden. Tällöin viivytysjärjestelmällä voidaan viivyttää noin 10 mm sademäärä. Viivytysjärjestelmien tulee tyhjentyä 0,5-12 h aikana ja niissä on oltava hallittu ylivuoto yleisen alueen hulevesien johtamisreiteille. Alueelle on laadittava tonttikohtaiset/asuinkorttelikohtaiset hulevesisuunnitelmat. Asuinkorttelikohtaiset alustavat arviot viivytystilavuuden tarpeesta suhteessa kattopinta-alaan on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa 102. Hulevesien viivytysratkaisuja esitetään toteutettavaksi vähintään neljälle eri asuinkortteli-/tonttikohtaiselle kokonaisuudelle. Mallinnuksen perusteella kattovesiä viivyttämällä asuinkorttelikohtaisesti, voidaan alueen huleveden runkoviemärin putkikokoa pienentää arvioilta seuraavasti: Läntisen suunnan runkoviemäri: 500 mm -> 400 mm, linjapituus noin 65 m. Tällöin kustannussäästö putkimateriaalissa olisi noin 40 /m eli noin 2500 linjaosuudella. Itäisen suunnan runkoviemäri: 800 mm -> 600 mm, linjapituus 325 m. Tällöin kustannussäästö putkimateriaalissa olisi noin 100 /m eli noin linjaosuudella.

20 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / mm -> 500 mm, linjapituus noin 30 m. Tällöin kustannussäästö putkimateriaalissa olisi noin 35 /m eli noin 1000 linjaosuudella. Vaikkakin kiinteistökohtaisten hallintajärjestelmien toteuttaminen on mahdollisesti kalliimpaa kuin putkistojen suurentaminen, on niiden toteuttaminen perusteltua alapuolisen hulevesiverkoston kapasiteettikysymysten johdosta. 5.4 Erityistilanteet ja huleveden hallintajärjestelmän riskit ja epävarmuudet Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon erityistilanteet ja niiden hallinta. Erityistilanteita voivat olla: - poikkeavat sadetapahtumat - jäätyminen ja lumi - tukkeutuminen (lehdet, roskaantuminen, hiekka) - putkistojen vaurioituminen, ikä, painumat - palovesitilanteet, sammutusvesi - kemikaalionnettomuudet, polttoaineet, öljy Hallintajärjestelmien riskeinä voi olla: - poikkeavat sadetapahtumat ja niistä johtuvat tulvatilanteet - jäätyminen ja lumi, joka haittaa vesien keräilykapasiteettia - tukkeutuminen (lehdet, roskaantuminen, hiekka) - putkistojen vaurioituminen, ikä, painumat Riskialueena voidaan tunnistaa Oikeuspihan alue, jolla on kiinnitettävä huomiota hulevesijärjestelmien kunnossapitoon: - hulevesikaivojen säännöllinen kunnossapito ja hiekkapesien tyhjennys hiekasta - hulevesikaivojen ritiläkansien puhdistus ja roskaantumisen estäminen - jäätymisen estäminen o riittävästi eristetyt rakenteet o lämpösaatot, sähkölämmitys

21 ASKO II-ALUEEN HULEVESISELVITYS / YHTEENVETO Suunnitelmassa on esitetty hulevesien hallinnan periaatteet ja alustava mitoitusperiaatteet ASKO II kaava-alueella. Korttelialueilla ja yleisillä alueilla tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää hulevesien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi seuraavia menetelmiä. - Vähennetään hulevesien muodostumista suosimalla läpäiseviä pintamateriaaleja, viheralueita, ja kasvillisuutta, mahdollisesti toteuttamalla viherkattoja - Imeytetään hulevettä ja kattovesiä maahan painanteissa viherkaistoilla tai imeytysjärjestelmissä - Viivytetään hulevettä painanteissa, altaissa tai kasettipesissä ja pienennetään hulevesien huippuvirtaamia - Selkeytetään hulevettä altaissa ja painanteissa, jolla parannetaan hulevesien laatua antamalla kiintoaineksen laskeutua. Toteutus tehdään heti rakentamisvaiheen alkaessa - Käsittelyyn, lähinnä öljynerotus, varaudutaan likaantuville vesille esimerkiksi pysäköintialueilla - Käsittelynä voidaan pitää myös veden viivyttämistä painanteissa ennen johtamista hulevesiviemäriin. - Kerätään hulevesiä talteen ja hyödynnetään eri tavoin - biopidätysaltaiden tai biosuodattimien käyttö parantamaan hulevesien laatua Oikeuspihan ja alavimpien katualueiden viemäröinti läntiseen runkoviemäriin on haasteellista, johtuen sen kapasiteetista ja mahdollisista tulvatilanteista. Selvitysten perusteella esitetään uuden radan alittavan putkitetun kuivatusreitin toteuttamista DN 1000 suojaputkella ja DN 800 hulevesiviemärillä. Radanalitusjohto toimii oikeuspihan uutena kuivatusreittinä sekä palvelee rakennusaikaisten hulevesien johtamista sekä vähentää läntisen reitin rakennetun hulevesiviemäröinnin runkolinjan kuormitusta. Rakentamisen aikaisten vesien hallinnan kannalta uuden kuivatusreitin toteuttaminen on tarpeellista jo Askon alueen läntisen rakentamisvaiheen alkaessa. Mallinnuksen perusteella tulvaherkkää aluetta on läntisellä linjaosuudella kaava-alueen ulkopuolella rautatieaseman alikulkutunnelin kohdalla rakennettu 1000 mm hulevesiviemäri, jonka tiedetään tulvivan nykyiselläänkin rankkasateiden aikana. Itäisellä linjaosuudella tulvimista voi tapahtua mallin mukaan Upon sillan läheisyydessä olemassa olevassa 600 mm huleveden runkoviemärissä, joka edeltää 1000 mm Paskurinojaan johtavaa linjaosuutta. Kyseinen 600 mm runkoviemäri suositellaan saneerattavan kokoon 800 mm. Käyttämällä asuinkorttelikohtaisia huleveden hallintaratkaisuja (esim. imeytystä ja viivytystä) voidaan huleveden runkoviemärin kokoa pienentää tietyillä linjaosuuksilla. Asuinkorttelikohtaisten huleveden hallintaratkaisujen rakentamiskustannukset ovat luokkaa /kohde. Koska Asko II alueen verkostopituus on lyhyt, ei putkikoon pienentämisellä saavuteta kokonaisuutena kustannussäästöjä. Asuinkorttelikohtaisten hulevesien viivytys- ja imeytysjärjestelmien käyttöä puoltaa kuitenkin Hulevesiohjelman mukainen periaate hulevesien viivytyksestä sekä hulevesien virtauskapasiteetin hallinta Paskurinojassa sekä sitä edeltävissä huleveden runkoviemäreissä samoin kuin koko alavirran puoleisen Launeen alueen tulvaherkkyys.

22 HULEVESISELVITYS

23

24

25

26

27 Askonkatu W:\1366\Renor\ _Asko_II\04_TULOSTUS\ _Askonkatu_pituusl.dwg Tunn. Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä Lukum. Raken nuskoh teen nimi ja osoite h yv. Muutos RENOR OY Askon alueen kunnallistekninen yleissuunnitelma K.Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh ETRS-GK26 N2000 Piirust uksen sisältö Pituusleikkaus Askonkatu plv Suunn.a la Piirustusnro piir. suunn. Työn ro TKA M.Saharinen Nimim. Tiedosto Muutos pvm Päiväys Mittaka ava 1:1000/1:100,