Kävelijöiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden vuorovaikutus erityispiirteet ja haasteet. -Antero Lammi-

Transkriptio

1 Kävelijöiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden vuorovaikutus erityispiirteet ja haasteet -Antero Lammi-

2 Miksi nakkikioskijonossa ei riidellä?

3 Liikenteessä hallitaan energiaa ja tuotetaan riskejä

4 Liikenteen osallisilla on suuria eroja suhteessa toisiinsa

5 Liikenteessä kohdataan tuntemattomia

6 Liikenteessä on virallisia ja epävirallisia normeja

7 Liikenteen vuorovaikutustilanteet syntyvät nopeasti ja ovat nopeasti ohi

8 Liikenteen vuorovaikutuskeinot ovat rajallisia

9 Liikenteessä ollaan eri syistä, erilaisin motiivein

10 Liikenteessä on erilaisia ryhmiä ja niiden mukana ryhmien välistä kitkaa

11 Liikennetilanteissa voi saada hetkellisiä etuja myös turvattomalla käyttäytymisellä

12 Liikenteen vuorovaikutuksen dimensio

13 Myönteisen vuorovaikutuksen yhteydet liikenneturvallisuuteen Myönteisen vuorovaikutuksen voi olettaa vähentävän liikenteen vuorovaikutustilanteista heräävän kiukun määrää Kiukun vähentyminen vähentää antisosiaalisen käyttäytymisen määrää Aggressiivisen käyttäytymisen väheneminen on myös monen tieliikennelain vastaisen toiminnan vähenemistä Tieliikennelain vastainen toiminta on tyypillisesti turvatonta = Yhteys liikenneturvallisuuteen Aggressiivisen käyttäytymisen väheneminen tekee liikenteen ilmapiiristä parempaa Liikenteen parantunut ilmapiiri tekee liikkumisesta enemmän hallittavan ja kontrolloitavan tuntuista = Yhteys koettuun turvallisuuteen (esim. Deffenbacher, Deffenbacher & Lynch & Richards 2003; Zhang & Chan 2016

14 Sosiaalisesti taitava toiminta liikenteessä 1) Prososiaalista a) Käyttäytymisnormit tuntevaa b) Muita huomioon ottavaa ja kunnioittavaa 2) Ennustettavaa a) Taito ennustaa toisten toimintaa liikennetilanteissa b) Taidot tehdä oma toiminta muille ennakoitavaksi 3) Emootionaalisesti hallittua a) Omien emootioiden ilmaisemisen taitoa b) Omien emootioiden haitallisten vaikutusten hallintaa itsesäätelyn avulla Hernetkoski, Laapotti, Katila, Lammi & Keskinen (2007).

15 Liikennesäännöt ja liikenteen vuorovaikutus Pyrkimys ohjata ja yhtenäistää käyttäytymistä Suuri osa säännöistä sisältää asetelman, jossa yksilön käyttäytymistä pyritään yhteensovittamaan kokonaisuuden kanssa, jotta kokonaisuus toimisi ja yksilöt eivät kärsisi Liikennetilanteiden ratkaisut viety pois tilanteesta, universaalille tasolle ja ratkaisujen perusmallit on jaeltu käyttäjille Soveltaminen syntyy käytännön tilanteiden hienojakoisuudesta ja moniulotteisuudesta Vuorovaikutus tärkeää sekä sääntöjen mukaisessa toiminnassa että sääntöjen soveltamisessa

16 Entä juuri ne liikennetilanteet, joissa myönteinen vuorovaikutus on olennaista? Kaikki tilanteet, joissa ihminen kohtaa ihmisen ja kohtaamisesta syntyy reitin tai kulkuvuoron ratkaisu Esimerkiksi: Tilan pyytäminen, antaminen & ottaminen Virheen tekeminen ja siihen reagoiminen Etenemisen estyminen ja siihen reagoiminen

17 Vuorovaikutustilanteiden dynamiikka 1) Tilannevihjeiden havainnointi 6) Toiminnasta saatu palaute 2) Tilannevihjeiden tulkinta Persoonallisuus Opitut asiat Asenteet 5) Toimintavaihtoehdon valinta 3) Tavoitteiden asettelu 4) Toimintavaihtoehtojen luominen Crick & Dodge (1994), sovellettu

18 Tienkäyttäjien asenteet, persoonallisuus ja opittu ovat keskiössä Kulttuurinen normaali Temperamentti-erot Suhtautuminen muihin ihmisiin Suhtautuminen liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Opitut käsikirjoitukset liikennetilanteiden etenemisestä

19 Attribuutiot Eli tulkinnat toisen tekemän asian syistä Sisäänrakennetut virheet Knapper & Cropley 2008: toisiin liikkujiin liitetään jatkuvasti ominaisuuksia, joista ei voi olla mitään tietoa Walker 2005: Kasvot näkyvillä kulkevia liikkujia kuvataan inhimillisemmin kuin muita Kun toinen tekee virheen: Sä idiootti teit ton minulle, tahallasi, ilkeyttäsi Kun itse tekee virheen: Oho, olipa hankala paikka

20 Attribuoinnissa on kolme pääkomponenttia Paikka = Onko syy toisessa ihmisessä vai ulkoisissa tekijöissä Sisäisiä syitä: toisen luonne, aikeet, moraali, osaaminen, kokemus jne. Ulkoisia syitä: Onni, tilanne, olosuhteet jne. Vakaus = Onko syy tilapäinen vai pysyvä Tilapäisiä syitä: Vireystila, sää, valoisuus, ruuhka jne. Pysyviä syitä: Ilmiö, joka on mahdoton muutettavaksi. Ihmisluonne. Kohtalo. Maailmanmeno. Voimakas kehitystrendi, jolle ei näy loppua. Hallinta = Voiko syytä hallita Kontrolloitavia syitä: Harjoiteltavissa, hankittavissa, kerättävissä, käskettävissä, muutettavissa jne olevat asiat. Hallitsemattomia syitä: Sattumanvaraiset tapahtumat, ulkoiset olosuhteet, toisten ihmisten toiminta (usein), jne. Averill (1982); Weiner (1985); Betancourt & Blair (1992)

21 Attribuutiot ovat hyvä kohde yrittää vaikuttaa Sisäänrakennettu syyllistämis- ja epäinhimillistämismekanismi Tavoitteena voi olla esim. omia attribuutioita koskevan tietoisuuden lisääminen tai toisten tienkäyttäjien inhimillistäminen Mitä se sitten olisi? Kun teet tulkinnan, mieti vielä Käännä musta tulkinta tietoisesti päälaelleen

22 Miksi ja milloin sitten toimisi myönteisesti? Jos on hyvä olla ja järkevät liikkumisen mahdollisuudet Ei kiireinen, ei turhautunut, ei ahdistunut, ei peloissaan jne. Jos on tasavertainen tai rooliinsa tyytyväinen Jos uskoo samoihin asioihin kuin järjestelmän suunnittelija Myönteinen vuorovaikutus on hyve Yhteinen hyvä on syytä laittaa yksityisen hyvän edelle Jos suhtautuu rationaalisesti ja vinoutumattomasti muihin Toiset eivät ole lähtökohtaisesti pahoja, vaan ihan ok Liikenne ei ole lähtökohtaisesti kauhea paikka

23 Miten purkaa vastakkainasettelua Sujuva & selkeä liikenneympäristö on myönteisen vuorovaikutuksen kannalta otollinen Ajattelussa pitäisi päästä eteenpäin: Eri tienkäyttäjäryhmistä erilaisilla tavoilla liikkuviksi ihmisiksi Oma toiminta kannattaa aina ottaa kriittiseen tarkasteluun ensimmäisenä Toiminko rakentavasti? Annanko muille mahdollisuuden huomata minut? Noudatanko minua koskevia sääntöjä?

24 Lähteitä Anderson, C., Krull, D. & Weiner, B. (1996). Explanations: Processes and consequences. Teoksessa: Higgins, E. & Kruglanski, A. (toim.). Social psychology: Handbook of basic princiiples. ( ). New York: Guilford. Averill, J. (1983). Studies on anger and aggression: Implications for theories of emotion. American Psychologist 38, Baumgarner, D., Webb, J. & Dula, C. (2016). Forgiveness and adverse driving outcomes within the past five years: Friving anger, driving anger expression, and aggressive driving behaviors as mediators. Transportation research part F 42, Bettancourt, H. & Blair, I. (1992). A cognition (attribution)-emotion model of violence in conflict situations. Personality and Social Psychology Bulletin 18, Christmas, S. & Helman, S. (2011). Road Sharing. Does it matter what road users think of each other? RAC Foundation. Viitattu Saatavana: %20christmas%20and%20helman%20-%20report.pdf. Deffenbacher, J., Deffenbacher, D., Lynch, R., Richards, T. (2003). Anger, aggression and risky behavior: A comparison of high and low anger drivers. Behaviour Research and Therapy 41 (6), Deffenbacher, J. (2016). A review of interventions for the reduction of driving anger. Transportation Research Part F Erdley, C., Rivera, M., Shepherd, E. & Hollb, L. (2010). Social-Cognitive Models and Skills. Teoksessa: Nangle, D., Hansen, D. & Erdley, C. (toim.). Practitioners guide to empirically based measures of social skills. New York: Springer. Juhlin, O. (2001). Traffic behavior as a social interaction. Universitet i Oslo. Viitattu Saatavana: Knapper, C. & Cropley, A. (2008). Interpersonal factors in driving. Applied Psychology 29 (4), Neisser, U. (1976). Cognition and reality. San Fransisco: Freeman. Šucha, M. (2014). Road users` strategies and communication: driver-pedestrian interaction. Paris: Transport Research Arena. Viitattu Saatavana: Swov. (2010). Social Forgivingness. Swov Fact sheet. Saatavana: Walker, I. (2005). Signals are informative but slow down responses when drivers meet bicylcists at road junctions. Accident anaysis and prevention 37, Weiner, B. (1972). Attribution theory, achievement motivation, and the educational process. Review of educational research, 42(2), Zhang, T. & Chan, A. (2016). The Association between driving anger and driving outcomes: A meta-analysis of evidence from the past twenty years. Accident Analysis and Prevention 90,