KAUHAVAN PURMO-SALO TUULIVOIMAHANKEALUEEN VARHAISET LUONTOSELVITYKSET

Transkriptio

1 Kauhavan kaupunki vt. kaavoituspäällikkö Jari Leivo Päämajantie Ylihärmä Tiedoksi sähköpostilla: tuomo.jarvinen@fcg.fi KAUHAVAN PURMO-SALO TUULIVOIMAHANKEALUEEN VARHAISET LUONTOSELVITYKSET Johdanto Kauhavan kaupunki on tilannut Thermopolis Oy:ltä kahdella erillisellä tilauksella Purmo- Salo tuulivoimahankealueen kaavoitusta koskevia luontoselvityksiä. Ensimmäinen selvitys liittyi suunnittelualueen kanalintu- ja liito-oravaselvityksiin sekä varhaisten pesimälintujen (sekä muuttavien lintujen) havainnointiin. Koska hankintaprosessi viivästyi, myös viitasammakoiden selvitys tilattiin erillisenä selvityksenä Thermopolis Oy:ltä. Sopimuksen mukaisesti raportointi on suppea, ja kartoitusten tulokset toimitetaan sille taholle, joka voittaa varsinaisen kaavoitusta koskevan kokonaishankinnan. Siksi tässä raportissa ei kerrota laajasti alueesta kokonaisuutena, vaan mennään suoraan lajiryhmäkohtaisiin tuloksiin. Tulosten käytettävyyden takia tulokset esitetään yhdellä raportilla. Selvityksen karttakuvat ja karttoihin tehdyt merkinnät ovat tarkoitettu suuntaa-antaviksi havainnekuviksi. Raporttia ja kuvia voidaan käyttää osana suurempaa selvitystä ja tarvittaessa niitä voidaan käyttää julkiseen levitykseen. Oletamme, että kaavoitushankkeen konsultti liittää raportin tulokset omiin selvityksiinsä, ja laatii niistä yhtenäiset karttapohjat. Selvityksen maastotöistä vastaa luontokartoittaja Raimo Laurila. Raportin koostamisesta ja editoimisesta/kommenteista vastaa Thermopolis Oy, Mika Yli-Petäys (FM, ympäristöbiologia).

2 Biotoopit Liito-orava ja kanalintukartoitusten yhteydessä alueelta löytyi muutama vanhan/varttuneen metsän kuvio. Alueet on rajattu ilmakuville ja esitetään liito-orava- ja kanalintutulosten yhteydessä. Metsäkanalinnut ja varhaiset pesimälinnut Metsäkanalintujen esiintymistä alueella kartoitettiin yhteensä viitenä erillisenä päivänä suunnittelualueelta. Samanaikaisesti kanalintuhavaintojen kanssa merkittiin ylös myös varhaisten pesimälintujen havainnot muistiin. Varsinaiset pesimäaikaiset selvitykset rajattiin tämän selvityksen ulkopuolelle, sillä toiminnanharjoittaja ilmoitti pyrkivänsä kilpailuttamaan ne varsinaisen kaavoitushankkeen yhteydessä. Kartoitukset aloitettiin aina kanalintujen kartoituksella aamun sarastaessa, jatkuen n.09:ään. Aamupäivällä pääpaino oli liito-oravareviirien etsinnässä aina n. klo saakka. Alueen laajuudesta johtuen keskityttiin kunkin lajin tyypillisiin pesimäympäristöihin, kaikkia taimikoita ja risukoita ei ollut aiheellista tarkastaa. Maastotyöpäivät: Seuraavassa on huomioita kanalintuhavainnoista lajeittain, sitten soidin- ja havaintopaikat kartalla. Metso: (NT=silmälläpidettävä, D=EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji, E=Suomen erityisvastuulaji) Linnuista ei tullut havaintoja. Jätöksiä oli kohtalaisesti pohjoisosassa Rönnklubbenmäkialueen kaakkoispuolelta Saukkojärven länsipuolelle asti ulottuvalla kuusikkoisemmalla osalla. Mahdollinen soidinpaikka oli mäntymetsässä (jätöksiä ja sulkia) Saukkojärven ja Vistin metsäautotien puolivälissä, KKJ-koordinaatit P: , I: Muualla selvitysalueella ei jälkiä metson esiintymisestä löytynyt.

3 Teeri: (NT=silmälläpidettävä, D=EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji, E=Suomen erityisvastuulaji) Teeri on alueen runsaslukuisin kanalintu. Selvitysalueen ulkopuolelta löytyi kaksi soidinpaikkaa Rajanevalta ja Salonnevalta. Molemmissa paikoissa oli n.15 lintua soitimella 27.4., ihan tarkkaa lukua on vaikea arvioida koska lintuja kiikaroitiin kauempaa. Lisäksi yksittäisiä lintuja oli soitimella kahdessa peltopaikassa ja turvesoiden reunamänniköissä puiden latvoissa. Naarasteeristäkin tuli useita havaintoja eri puolilta aluetta. Ryhmäsoitimien ja pelloilla havaittujen soidintavien lintujen paikat on merkitty karttaliitteeseen. Pyy: (D= EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji) Pyyhavaintoja tuli yhteensä viisi, painottuen eteläosaan. Pyylle sopivaa elinympäristöä alueelta löytyy runsaasti. Riekko: (NT=silmälläpidettävä laji) Merkkinä riekon liikkumisesta alueella löytyi jätöksiä aivan turvesoiden pohjoisimmalta reunalta viitasammakkopaikan P: , I: lähistöltä. Selvitysalueen ulkopuolinen Rajaneva lännessä onkin todennäköisin riekon elinalue. Samoin idässä ulkopuolinen Salonneva, Ämppisaaren länsipuolinen avosuo ja umpeenkasvaneen Saukkojärven ympäristö vaikuttavat riekolle sopivilta elinympäristöiltä. Kaikilla edellä mainituilla soilla käytiin, mutta riekkoa tai jätöksiäkään ei havaittu. Johtopäätökset kanalintujen osalta Suunnittelualueella elää kohtalaisen kokoinen kanalintukanta. Suunnittelussa huomiota kaivannee erityisesti metso, jonka mahdollinen soidinpaikka todettiin alueen pohjoisosassa. Muiden kanalintulajien kannalta tuulivoimahankkeella ei liene merkittäviä haitallisia vaikutuksia, ja lajit voidaan huomioida suunnittelussa. Liito-oravat Selvitysalueelta tutkittiin liito-oravien esiintymistä lajille soveltuvilta näyttävillä alueilla. Kartoitukset tehtiin aamuisten kanalintukartoitusten yhteydessä. Alueen laajuudesta johtuen keskityttiin lajin tyypillisiin pesimäympäristöihin, eikä kaikkia taimikoita ja risukoita

4 ollut aiheellista tarkastaa. Selvitykset on tehty liito-oravakartoituksien kannalta soveltuvana ajankohtana. Maastotyöpäivät: Liito-oravalle soveltuvia biotooppeja löytyy selvitysalueen eteläosasta Isonnevanmäen eteläpuolelta, josta löytyi pari papanaa yhden haavan juurelta, KKJ-koordinaatit P: , I: Tuolla metsäalueella (rajaus kartalla) on vanhaa/varttunutta kuusikkoa ja isoja haapoja vielä jäljellä. Papanalöydös oli niin vähäinen, että pesimäreviiriksi siitä ei vielä ole, mutta ainakin siellä liito-oravia liikkuu. Myös Rannanmaasta Isonnevanmäelle tehdyn uuden tien pohjoispuolelta löytyy liitooravalle sopivaa metsää, mutta sieltä ei jätöksiä löytynyt. Aivan alueen pohjoisosassa, josta löytyi metson elinympäristöä, olisi toinen liito-oravillekin sopiva alue, mutta sieltäkään ei niiden papanoita löytynyt. Muualla selvitysalueella metsät ovat lahopuutonta nuorempaa metsää eikä liito-oraville sopivia alueita juuri ole. Alueen ulkopuolisella Salonnevan Pökkäsaariltakaan havaituilta kolohaavoilta ei löytynyt lajin jätöksiä. Johtopäätökset liito-oravien osalta Selvityksessä löydettiin liito-oravalle soveltuvia biotooppeja, mutta varsinaisia liito-oravan levähdys- tai lisääntymisalueita ei todettu. Lajille soveltuvat alueet on merkitty kartalle, ja ne voidaan huomioida suunnittelun yhteydessä. Alueen tuleva suunnittelu pohjautuu tämän selvityksen lisäksi FCG:n tekemiin selvityksiin ja kaavasuunnitteluun. Viitasammakot Viitasammakkojen kartoitukset suorittiin kutuaikaisena kuunteluna toukokuun puolen välin molemmin puolin. Lajille soveltuviksi arvioidut kohteet (riittävän märät ojat tai painanteet)

5 oli tunnistettu aikaisempien kartoitusten yhteydessä. Tavallisesti sopiva ajankohta viitasammakkoselvityksiin on huhti-toukokuun vaihteessa, mutta kuluneella keväällä koleus viivästytti ja mahdollisesti myös pitkitti lajin kutuaikaa. Siten ajankohtaa voidaan pitää kartoitukselle sopivana. Kartoituskäyntien aikana viitasammakkoa havaittiin yhteensä neljässä eri kohteessa. Kartoituskäynnit: klo 20: klo 20:30 23: klo 21:30 00: Pohjoisosa Viileä ilta, tyyntä/ aurinkoista poutasäätä aloitettaessa n. +10, lopussa enää n. +2 astetta, sammakot silti hyvin äänessä. Aloitin selvitysalueen pohjoisosasta. Kiersin länsiosan turvesuon reunat, umpeenkasvaneen Saukkojärven, sekä metsätien varresta sopivia kosteampia ojanvarsia. Havaintoja tuli kolmesta paikasta, jotka oheisessa kartassa ja KKJkoordinaatteina. Kaksi paikkaa turvesuon pohjoispäässä oli lähellä toisiaan maavallin molemmin puolin, kolmas metsätien varren ojassa. Turvesuon laidassa toinen havaintopaikka oli leveässä ojassa, maavallin takana havaintopaikka oli märällä suolla. Kaikissa paikoissa yksilöitä oli aika vähän, ehkä 2-5. Olivat arkoja, ja kun niitä lähestyi, ääntely loppui, alkoi taas kun siirtyi kauemmas. Siitä syystä yksilömäärää oli vaikea arvioida tarkasti.

6 1 2 3 Kuva 1. Kartta pohjoisosan havaintopaikoista 1. P: , I: (klo 22:15 22:30) 2. P: , I: (klo 22:15 22:30) 3. P: , I: (klo 22:45) Keski- ja eteläosa Sää aurinkoinen, alussa vähän tuulta, lämpötila alussa +14, lopussa +8. Kiersin eteläosan pellonlaitoja (liian kuivia ojia), sitten käynti Ämppisaaren viereisellä avosuolla ja lopuksi

7 vähän turvesuon laitoja. Yksi havainto (yksilöitä vähän, 2-5?) tuli loppuillasta metsätien varresta turvekoneiden varikkoalueen vierestä. Havaintopaikka ja KKJ-koordinaatit oheisessa kartassa. 4 Kuva 2. Kartta keskiosan havaintopaikasta 4. P: , I: (klo 23:45)

8 22.5. Keskiosa Lämmenneestä säästä huolimatta (päivällä hellettä, käynnin aikana tyyntä aurinkoista astetta) havaintoja ei enää tullut. Kiersin loput turvesuon laidat ja metsätien varren ojanvarsia. Johtopäätökset viitasammakkohavainnoista Pohjoispään havainnot ovat lähellä tuulivoimaloiden suunniteltuja sijoituspaikkoja. Metsätien ojan varren paikkoja saattavat uhata tietyöt ja myllynpaikan rakentaminen. Toisaalta lajin kutuedellytykset voidaan suunnittelun avulla myös turvata hankkeesta huolimatta, jos alueen vesitaloutta ei muuteta olennaisesti (Mika Yli-Petäyksen huomio). Turvesuon pään havaintopaikat säilynevät ennallaan, eikä turvetuotanto muutenkaan näytä niitä haittaavan. Viitasammakkoa löytyi yhteensä neljästä eri kohteesta, joista ainakin yhdellä saattaa olla merkitystä tuulivoimaloiden tarvitseman tierakentamisen suunnittelussa. Yhteenveto Tämän selvityksen perusteella Purmo-Salo alueelta tehdyt kanalintu-, liito-orava-, tai viitasammakkohavainnot eivät mielestäni muodosta estettä tuulivoiman sijoittamiselle alueella. Erityisesti metson ja viitasammakon osalta on kuitenkin tarvetta huomioida lajit kaavasuunnittelussa. Lapualla Mika Yli-Petäys toimitusjohtaja / ympäristöasiantuntija (FM, ympäristöbiologia) Thermopolis Oy

9 pyy mahdollinen metson soidinpaikka teeren soidin 1 lintu teeren soidin noin 15 lintua riekon jätöksiä kuusivaltainen metsä Kartta 3. Alueen pohjoisosaa

10 pyy liito-oravan papanoita teeren soidin 1 lintu tuulivoimalan sijoitus paikka riekon jätöksiä vanhaa kuusikkoa Kartta 4. Alueen eteläosaa