Seutukierrokset - koonti

Transkriptio

1 Seutukierrokset - koonti Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Tampereen seutu

2 Etelä-Pirkanmaan nostoja palvelutarpeet eroavat hieman alueittain, Urjalassa korostuu ikäihmisten palvelutarpeet asiointisuunta Tampereelle, Urjalasta jonkin verran Forssaan alue jakautuu kolmeen eritasoisiseen keskukseen Valkeakoski vahvat sote-palvelut koko alueelle, 24/7, lähitori-kokeilu tulossa, alueen yhteisen vuodeosaston paikkamäärätavoitteet ok Akaa, tulossa hyvinvointikeskus/sote-keskus vuonna 2019, jolloin luovutaan Kylmäkosken ja Viialan terveysasemista Urjala, palvelujen turvaaminen, monitarpeiset asiakkaat eivät liiku, palvelut pitää olla lähellä sekä sosiaali- että terveyspalvelut sote-keskuksissa pitäisi olla erikoislääkärikonsultaatioita, miten hoidetaan, jalkautuvina/läsnäolevina

3 Etelä-Pirkanmaan nostoja kotiin annettavien palvelujen kehittäminen keskiössä, tärkeää myös omaishoidon tukeminen, perhehoito ei ole kovin suosittua kotisairaala toimii kaikissa Etelä-Pirkanmaan kunnissa hyvin kaikenikäisille tehostettu palveluasumista alueella yhteensä noin paikkaa, suunta yksityiseen palvelutuotantoon Posti hoivapalveluntuottajaksi, hyvä idea, ikäihmiset, pitkäaikaistyöttömät apteekit voisivat olla myös palvelupisteinä yksityisiä palveluntuottajia Urjalassa Terveystalo tuottaa työterveyspalveluja, samoin Akaassa Akaassa toimii Pihlajanlinna Valkeakoskella toimii sekä Pihlajalinna että Terveystalo, Attendo tuottaa työterveyspalveluja joitakin yksityisiä hammaslääkäreitä

4 Lounais-Pirkanmaan nostoja Väestörakenteeltaan Punkalaitumella painottuu iäkkäämpiin väestöryhmiin, Sastamalassa nuorempaa väkeä, tavoitteena väestömäärän lisäys Asiointisuunnat: Sastamalasta Tampereen suunta, Punkalaitumelta jonkin verran Forssan suuntaan, Huittisista asioidaan jonkin verran Sastamalassa Joukkoliikenteen lisäksi tarkastelussa muistettava palveluliikenne Punkalaitumella hyvät tietoliikenneverkot, Sastamalassa on katvealueita Lähipalvelut Punkalaitumen palvelujen turvaaminen jatkossa, jos sote-keskus sijoittuu Sastamalaan mitä tarkoitetaan lähipalveluilla, mitä pitää olla lähellä monitarpeiset ja hevijuuserit eivät liiku palveluihin, pitää löytyä läheltä Kotiin vietävien palvelujen kehittämistyö jatkuu, kotisairaalatoimintaa on alueella (sairaanhoitoja, etälääkäri tukena) Aluepalvelut Sastamala luontainen keskus, Punkalaidun pienempi keskus, tulevaisuudessa voi Häijäästä muodostua liikenteen solmukohtaan jonkinasteinen keskus sote-keskus Sastamalaan, ks. edellä

5 Lounais-Pirkanmaan nostot sosiaalipalvelut, miten hoidettaisiin jatkossa? Tällä hetkellä sosiaalipalvelut koko alueen osalta hoidetaan Sastamalasta millaisia matalan kynnyksen palveluita/toimipisteitä/minne Terveystalo toimii Sastamalassa, lisäksi Punkalaitumella Terveystalo hoitaa työterveyspalveluita tehostettu palveluasuminen: Punkalaitumella paikkoja noin 50 (nyt omana palveluna, miettivät myyvätkö), Sastamalassa omia noin 200, palvelusetelipaikkoja noin 100 Punkalaitumella on yhteispalvelupiste, ohjausta/neuvontaa Kelan ja Poliisin palveluista Maakuntapalvelut Sastamalassa on kehitetty saattohoitoa, oma osasto, koulutettu henkilökunta VAS:iin keskitetään lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus vuodesta 2019 vuodepaikkojen määrä alueella (84) korkeampi kuin tavoitetaso, miten tässä määrittelyssä otetaan huomioon ikärakenne ja palvelutarve, muualtakin on helppo ohjata, hyvät yhteydet

6 Luoteis-Pirkanmaan nostot Yleistä väestösuunnitetiedot toiminnan pohjaksi, asiointisuunnat keskeisiä alueella eritasoisia keskuksia: Parkano, Ikaalinen, Kihniö, Hämeenkyrö periaatteet kaupunkiseutulähtöisiä, pohjatietojen päivitys tarpeen, valtakunnalliset tilastot ovat vanhoja, paikallistuntemuksen avulla saadaan ajankohtaisempaa tietoa Hämeenkyrö tehnyt hyvän koosteen, vastannut lähetettyihin kysymyksiin, kooste toimitetaan Kihniön, Parkanon ja Ikaalisen käyttöön, voivat tehdä samalla mallilla, jolloin saadaan tarkempia tietoja palveluista Lähipalvelut mikä kriteeri lähipalveluille, ajallinen/km saavutettavuus? esim. 30 km lähipalvelujen turvaaminen, miten hoidetaan tulevaisuudessa Kihniön palvelut, Seinäjoelle 70 km, Tampereelle 120 km hevijuuserien palvelut pitää saada läheltä

7 Luoteis-Pirkanmaan nostot Aluepalvelut sote-keskukset, miten hoidetaan erikoislääkärikonsultaatiot yksityisiä palveluntuottajia toimii jo alueella, tulee jatkuvasti lisää mm. pieniä 1-3 hengen yrityksiä terveysasemien vaihtajia esim. Hämeenkyrön valinnut 447 henkilöä ja 128 hämeenkyröläistä on valinnut toisen palveluntuottajan, Parkanon valinnut 219 palveluasuminen yhtenäiset maksut palveluasumiseen paljon yksityistetty, yksityiset kiinnostuneet tonteista/kiinteistöistä tätä tarkoitusta varten, palvelutarve/asuntojen määrän tasapaino? alueella paikkoja yht. noin 450 Maakuntatasoiset palvelut vuodeosastopaikat Hämeenkyrö akuutti 20 + pitkäaikais noin 20, jotka puretaan, Ikaalinen noin 10 paikkaa liikaa, Parkano paikat 29, käyttö keskimäärin 15 paikkaa, Kihniössä vielä jonkin verran pitkäaikaispaikkoja, puretaan Pirkkalassa yksi vuodeosasto tyhjä (tullut esiin Nokian tekemässä kyselyssä) Vammalaan huonot liikenneyhteydet, matkaa noin km alueelta

8 Luoteis-Pirkanmaan nostot kiirevastaanotto tarvitaan alueella, vähentää Acutan painetta sairaaloiden vastuunjakouudistukset ok Muuta toimintakulttuurinen muutos, yli sektorirajojen yhteistyön tekeminen, yhteistyö julkinen-yksityinen suuria muutoksia, haastaa henkilöstöä julkisten palvelujen markkinointi henkilöstölle viestintää muutoksesta milloin päätetään, missä mitäkin palveluita on?

9 Ylä-Pirkanmaan nostot Yleistä väestöpohjan alueella melko vakio tulevaisuudessakin alueelliset erot ja etäisyydet huomioitava maakunnan suunnittelussa asiointisuunnat Pirkanmaalle, ei maakunnan rajojen ulkopuolelle, esim. Juupajoelta asiointisuunta Orivesi/Tampere, asiantuntijuutta haetaan Seinäjoelta koulutus, opiskelu, työssäkäynti muodostavat yhteisen liikkumistarpeen, -> yhteys joukkoliikenteen nuorille pitää olla opiskelupaikkoja omalla alueella, jotta turvataan heidän jääminen asumaan omalle alueelle ja saadaan työntekijöitä alueen työpaikkoihin, keskeistä toisen asteen koulutuspaikkojen turvaaminen alueella (Tredu ja Sasky) sähköisten palvelujen kehittäminen vaatii kiinteitä verkkoja, mobiiliyhteydet eivät riitä, yksi malli on, että yhteyksiä parannetaan kylätaloille, liikekeskuksiin jne., joissa asukkaat voivat käyttää sähköisiä palveluita Lähipalvelut Ruovedellä palvelujen pitäisi säily nykytasolla jatkossakin kehittämiskohteita: kotiin annettavat palvelut sekä kotisairaalatoiminta (Virrat) valinnanvapaus voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä palvelujen piiriin hakeutumisessa, käykö niin, että ihmiset hakeutuvat laajan palvelukirjon omaaviin sote-keskuksiin ja lähipalvelut jäävät käyttämättä (kyläkauppa-market -efekti)

10 Ylä-Pirkanmaan nostot Aluepalvelut Keituri sote:lla paljon yhteistyökumppaneita, käyttää Seinäjoen erikoislääkäripalveluita jalkautuvina esim. gynekologi, Keiturin sote-yhtiö siirtyy maakuntaan 2019 alussa terveysasioissa asiakas menee palvelun luo, sosiaalipuolella mennään asiakkaan luo, sosiaalipalveluissa tärkeää tuntea paikalliset olosuhteet, sosiaalipalvelut pitää hajauttaa pohdittava myös, mitä kannattaa alueella järjestää ja mitä voidaan tarjota etäpalveluina, erikoislääkäripalvelut etänä tai jalkautuvana Mänttä-Vilppula myy terveyspalvelut, osan tänä vuonna, osan v Maakuntatasoiset palvelut kunnissa yhteispalvelupisteet, ovat tärkeitä jatkossakin maakunnallinen sote-keskus, työterveyshuolto toisi vahvuutta keskuksen Muuta tukipalveluista keskusteltiin, maakunta ei voi ostaa kunnilta palveluita, Mänttä-Vilppula yhtiöittää ateriapalvelut kasvupalveluissa tarvetta yhteistyöhön esim. työvoimapalvelujen osalta yhteistyötä kehitettävä yhdessä naapurikuntien kanssa keskusteltiin Popsterin alue/funktionaalinen malleista, pitäisi mennä läpi asiakkaan näkökulmasta molemmat mallit

11 Tampereen seudun nostot Lähipalvelut määrittelyn pohja saavutettavuus, alueiden erilaisuus esim. Kuhmoinen/Tre, palveluverkon rakenne voi olla erilainen maakunnan eri osissa etäisyyksistä, väestörakenteesta ja liikenneyhteyksistä johtuen, asiointisuunnat ja volyymit lähtökohdaksi aluepalveluita jalkautuu lähelle esim. mielenterv. ja päihdeasiakkaat eivät liiku kauaksi, työntekijöiden työ muuttuu, jalkautuminen uusi työmuoto, miten liikutaan, kuinka pitkältä mitä lähipalvelut ovat: asiakasohjaus, neuvonta, runko matalan kynnyksen palvelut, omahoito esim. ODA:n palvelut lähipalvelupisteissä, joissa toimivat digiyhteydet sote-keskuksiin, kotiin annettavat palvelut, perhetyö, sos.työntekijän kotikäynnit, sosiaaliohjaus asumispalvelut asukkaan näkökulmasta lähipalveluita lääkäripalvelu lähi/aluepalvelua? kuntakeskuspalvelut: lääkäri, hammaslääkäri, neuvola, psykosos.palvelut ei päivittäistä käyttöä, voi olla kauempana digi-palvelujen kehittäminen: chat-yhteyksien kehittäminen, virtuaalipoliklinikka, ODA, sähköinen äitiyskortti, ikäihmisten digi-palvelujen käyttö? terveyskeskussairaaloiden rooli? aluetasoinen palvelu, lähipalvelujen tukipisteitä, kotisairaalan tukena onko esim. terveyskioski/lähitori jne. terveyden edistämistä vai sote-palvelua, kunta/maakunta

12 Tampereen seudun nostot Aluepalvelut sote-keskukset, alueen ominaispiirteet ja asukkaiden palvelutarpeet otettava huomioon (esim. jollakin alueella ikäihmisiä, jollakin lapsiperheitä) hyödyntäen nykyistä palvelujen käytön dataa sote-keskuksen väestöpohja esim asukasta yksi tapa jakaa palveluja laajan palvelun sote-keskus/kuntakeskuksissa perustason palvelut, joita täydennetään jalkautuvilla palveluilla mitä palveluja sote-keskuksissa: vastaanottotoiminta, lääkäri/hoitaja, hammashoito, sosiaalityö, neuvola, mielenterveys- ja päihdepalvelut vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perheneuvola, miten järjestetään? liikelaitoksen osa -> sote-keskukset -> jalkautuu lähipalveluihin/koteihin asumispalvelut aluepalveluita, lähelle sote-keskuksia / huom. asukkaan näkökulmasta koteja liikkuminen aluepalveluihin, kimppakyydit, yhteiskuljetukset, uusi taksilaki voi tuoda uusia malleja tärkeää kytkeä yhteen sote-keskukset ja kunnalle jääviä palveluita, yhteistyö sivistys- ja kulttuuripalvelujen kanssa, terveyden edistäminen digi-palvelujen merkitys sote-keskuksissa? erityisosaamisen palvelut vaativat laajemmat hartiat esim. ls sijaishuolto -> maakuntapalvelut sote-keskus/verkostomainen toiminta; maakunnan liikelaitos, sote-keskukset, joilla on yhteys kuntakeskuspalveluihin/lähipalveluihin, sote-keskukset erikoistuvat, palveluita käytetään ristiin, jalkautuvat palvelut yksi toimintamuoto

13 Tampereen seudun nostot Maakuntatasoiset palvelut keskuspaikka apuvälineet ja hoitotarvikkeet, asuntojen muutostyöt, kotisairaala, kotisaattohoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen, palvelu kuitenkin hajaantuu alueille, jopa koteihin asti dialyysihoito, tk-vuodeosastopalvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, juristiikka Palvelukoonti Maakunnallinen liikelaitos; osa maakunnallisesti keskitettyä palvelua, osa käytännössä toimii alueellisissa sote-keskuksissa fyysisesti o esh, apuvälinekeskus, ls-sijaishuolto, kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoito, lape vaativat, vuodeosastot, mamu Aluepalvelut, sote-keskus (oy), väh asukasta (esim. sos.palvelut ja esh konsultaatiot), myös kunnan palveluita Lähipalvelut, runko ohjaus ja neuvonta, matalan kynnyksen palvelut, jalkautuvat palvelut, omahoito, etäyhteydet, myös kunnan palvelut Muuta: yksityiset toimijat, miten otetaan huomioon? palveluverkon suunnittelussa hyödynnettävä palveludataa, unohdettava kuntarajat, luontevat asiointisuunnat otettava huomioon, väestörakenteet nyt ja tulevaisuudessa -> karttaharjoituksia