KoTePa-hankkeen LOPPURAPORTTI Kati Myllymäki Irma Suonoja

Transkriptio

1 KoTePa-hankkeen LOPPURAPORTTI Kati Myllymäki Irma Suonoja

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JA TAUSTA..3 2 HANKKEEN VISIO JA TAVOITTEET HANKKEEN ORGANISAATIO TALOUS 6 5 PROJEKTITYÖSKENTELY 7 6 PÄÄTÖKSENTEKO JA TIEDOTTAMINEN 9 7 HANKKEEN ARVIOINTI 9 VIITTEET: Mats Brommels & Outi Elonheimo: Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategiahttp:// i.pdf KoTePa-hanke: Väliraportti 1http:// KoTePa-hanke: Väliraportti 2http:// Kouvolan terveyspalveluiden palveluverkkoselvitys, loppuraporttihttp:// Kouvolan terveyspalveluiden palveluverkkoselvityksen IVA-arviointi ot_korjattu.pdf KoTePa-hanke: Kiinteistöryhmän loppuraporttihttp:// RATAMO-keskus, tarveselvityshttp:// /djulkaisu/kokous/ pdf Päätöksenteon yhteenveto

3 3 1 JOHDANTO JA TAUSTA Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken, Elimäen, Valkealan ja Jaalan yhdistyminen (2009) uudeksi Kouvolaksi, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhdistyminen yhteiseksi perusturvaksi ja siirtyminen sopimusohjausmalliin (tilaaja-tuottaja) olivat pohjana tulevaisuuden suunnittelulle. Kuntien yhdistyminen mahdollisti rakenteellisten uudistusten suunnittelun käynnistämisen palvelujen tuottamisessa. Merkittävin käynnistynyt rakenneuudistus oli perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon integrointi samaan organisaatioon. Tuolloin valmisteilla ollut terveydenhuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteistyötä. Kouvolan erityisenä haasteena on väestön vanheneminen, lisääntyvät elintapasairaudet ja niiden aiheuttama palvelutarpeen kasvu sekä asteittain heikkenevä terveydenhuollon eri ammattiryhmien henkilöstön saatavuus. Kouvolan kaupunginhallitus käynnisti marraskuussa 2008 terveydenhuollon strategiatyön, jonka tavoitteena oli vahvistaa uuden Kouvolan kaupungin edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin ja terveydenhuollon kasvaviin menopaineisiin. Perustetun strategiaryhmän tehtävänä oli: 1. Tehdä selvitys Kouvolan terveydenhuollon nykytilanteesta, ongelmista ja kehittämistarpeista. 2. Analysoida toimintaympäristössä jo tapahtuneita ja tulevia muutoksia. 3. Arvioida Kouvolan kaupungin terveydenhuollon palvelujen eri järjestämisvaihtoehtoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia. 4. Valmistella edellä mainittujen selvitysten pohjalta mennessä konkreettiset esitykset palvelujen rakenteellisesta uudistamisesta. Strategiatyöskentelyssä käytettiin ulkopuolisena asiantuntijana professori Mats Brommelsia ja dosentti Outi Elonheimoa (DRG Medical Systems Oy). Asiantuntijoiden loppuraportti esiteltiin valtuustoseminaarissa keväällä Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2009 periaatepäätöksenä asiantuntijaselvityksen Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategia ja sen toimenpidesuosituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Jatkotyöstäminen tapahtui KoTePa-hankkeena (Kouvolan terveyspalveluhanke) ja sille nimettiin projektitiimi. Kaupunginhallitus toimi jatkovalmistelun ohjausryhmänä. Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki organisoi virkamiesvalmistelun. Hankkeen päätöstilaisuus pidettiin KoTePa kasvoi RATAMOKSI.

4 4 2 HANKKEEN VISIO JA TAVOITTEET Ensiluokkainen terveydenhuolto koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijä Kokonaistavoitteena on laadukas terveydenhuolto uudessa Kouvolassa, vetovoimainen toimintayksikkö, joka pystyy rekrytoimaan osaajia. Poikkihallinnollinen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva toimintatapa osana koko kaupungin strategiaa Terveyspalvelut tukevat kaupungin muuta hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaa. Innovatiivinen terveydenhuolto-organisaatio, joka tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet, kannustavan työilmapiirin, korkean tutkimus- ja hoitoteknologia tason ja yhteistyömahdollisuuden muiden alojen osaajien kanssa. Joustavat, kattavat terveyspalvelut, joiden saatavuus ja saavutettavuus hyvä Tulevan terveydenhuoltolain linjausten mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen Uuden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen, erityisesti vanhuspalveluiden yhteistyön tiivistäminen potilas/asiakaslähtöiseksi palveluksi (STM sosiaali- ja terveysalueen pilottihanke) Tuottavuus ja kustannusten nousun hallinta saavutetaan integroiduilla palveluprosesseilla, joissa hyödynnetään myös sähköisiä palveluita Uusi, moderni rakennusajattelu erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tukipalveluineen saman katon alle Integroidulla terveydenhuollolla tarkoitetaan palveluiden aitoa yhdistämistä. Tällöin terveyspalveluista vastaa yksi organisaatio, jolla on yksi strategia, yksi budjetti, yksi johtaja sekä yksi demokraattinen valvontaelin. Terveydenhuollon potilastiedot ovat yhteisessä tietojärjestelmässä (yksi rekisterinpitäjä) ja koko palveluprosessi rakennetaan potilaslähtöisesti. Palvelujärjestelmän tavoite on toiminnan kustannusvaikuttavuuden maksimointi yhteisötasolla. 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hankkeen organisaatioon kuuluivat hankkeen hallinnoija ja ohjausryhmä, koordinaatioryhmä, projektipäällikkö ja projektityöntekijöitä. Hankkeen tavoitteiden pohjalta muodostettiin erillisiä työryhmiä ja niille tarvittavia alatyöryhmiä sekä ostettiin asiantuntijapalveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Hankkeen hallinnoijana, asettajana ja ohjausryhmänä toimi Kouvolan kaupunginhallitus. Hallinnoija vastasi hankkeen käynnistämisestä, aloitusilmoituksen tekemisestä, erillisen kirjanpidon järjestämisestä ja projektin toteutumisen seurannasta. Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki organisoi virkamiesvalmistelun. Vuosina hanke oli asemoituna Kouvolan kaupungin konsernihallinnon omistajaohjauksessa ja vuoden 2011 perusturvan tilaajaorganisaatiossa.

5 5 Ohjausryhmä (kaupunginhallitus) ja sen tehtävät: - projektin valvonnan ja ohjauksen kokonaisvastuu sekä päätösesitysten esittely kaupungin valtuustolle - määrittää ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet - nimeää projektiryhmän - hyväksyy loppuraportin - hyväksyy projektin tuloksen - esittää projektin päättämisen Kouvolan kaupunginhallitus asetti yhteistyöryhmän, johon nimettiin kaupungin edustajat sekä poliittisten ryhmien edustajat. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Kotkan kaupunki nimesivät työryhmään edustajansa. Tapaamisia oli muutamia vuodessa ja niiden kokoonpanot vaihtelivat osallistujien aikataulujen puitteissa. Yhteistyöryhmän tehtävä on huolehtia kuntien välisestä tiedonkulusta, Kotkan ja Kouvolan kaupunkien omista terveyspalveluiden kehittämishankkeista sekä Carean osuudesta Kotkan hyvinvointipuistoon. Koordinaatioryhmän muodostui hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Kouvolan kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiehistä, Kouvolan kaupungin luottamushenkilöistä, henkilöstön edustajista ja yhdestä kutsutusta asiantuntijajäsenestä. Hankkeen toisessa vaiheessa koordinaatioryhmän kokoonpanoa muutettiin. Luottamushenkilöitä edusti kaupunginhallituksen keskuudestaan valitsema edustaja. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja ja sen tehtävät olivat: - yhteen sovittaa valmisteluryhmien työskentely, erityisesti rajapinnat, päällekkäisyydet sekä ryhmien välinen työnjako - valmistella raportointi ja päätösesitys kaupunginhallitukselle - yhteydenpito muihin toimielimiin - vastaa tiedotuksesta yhdessä kaupunginjohtajan ja projektipäällikön kanssa - kontaktipinta lainsäädännön tuleviin muutoksiin Projektitiimi. Kaupunginhallitus nimesi hankkeen projektipäälliköksi terveyspalveluiden tilaajapäällikkö, johtava ylilääkäri Kati Myllymäen ja valtuutti hänet ottamaan hankkeeseen muun tarvittavan henkilöstön. Projektivastaavana on ollut ylihoitaja Irma Suonojan ( ) ja projektisihteerinä hallintosihteeri Tuija Rinne ( ). Vuoden 2011 aikana sihteeripalveluja on saatu Kati Myllymäen sihteeriltä Päivi Vilppolalta. Projektisuunnittelijan tehtäviin tuli sairaanhoitaja Laura Moisio ( ).

6 6 4 HANKKEEN TALOUS Hankkeen rahoitus koostui Kouvolan kaupungin asettamista määrärahoista sekä hankerahoituksista. TAULUKKO 1. KoTePa-hankkeen taloustoteuma vuosille kaupungin määrärahoissa yht 1003 Terv.huol. strategiatyö/kotepa Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Kaste-rahoitteisen Kaakon SOTE-INTO 1 ja 2 Kouvolan osahankkeen kustannuksiin hanketyötä sisällytettiin silta osin kuin hanketyön sisällöt ja tavoitteet liittyivät toisiinsa. Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n rahoittamasta, Aalto yliopiston/heman hallinnoimasta PARETO-hankkeesta (palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat) Kouvolan kaupunki hankemuutosesityksen avulla sai Yritysmagneetti Oy:n Kouvola Innovation Oy:öön fuusioitumisen yhteydessä käyttämättä jääneitä hankerahoja.

7 7 5 PROJEKTITYÖSKENTELY Runsaan kahden vuoden hanketyö käytännössä vaiheistui kolmeen osaan. Hankkeen I-vaiheen tavoite oli valmistella esitys Kouvolan uudesta terveydenhuollosta päätöksenteon pohjaksi. Konsulttien Mats Brommels ja Outi Elonheimon tekemä ehdotus terveyskeskuksen ja Kuusankosken aluesairaalan toiminnan yhdistämisestä käytiin perusteellisesti läpi eri työryhmissä. Työryhmissä oli edustus sekä Kouvolan perusturvasta että Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymästä (Carea), myös henkilöstöjärjestöjen edustus sekä asiantuntijoita mm. Carean liikelaitoksista ja tytäryhtiöistä. Laaja-alaista selvitys- ja yhteistyötä tehtiin seuraavissa työryhmissä: - Talouden ja hallinnon työryhmä - Terveydenhuoltotyöryhmä alaryhmineen - Mielenterveyspalvelut työryhmä alaryhmineen - Kiinteistötyöryhmä - Tietohallintotyöryhmä alaryhmineen - Tukipalvelutyöryhmä Kaikissa työryhmissä arvioitiin aluesairaalan ja terveyskeskuksen yhdistäminen myönteiseksi ratkaisuksi. Työryhmien tekemistä työskentelyraporteista toimenpide-ehdotuksineen laadittiin KoTePa-hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti, jonka Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa 2010 ja valtuusto helmikuussa Samassa vaiheessa hyväksyttiin myös hankkeen jatkosuunnitelma. Hankkeen I-vaiheen lopputuloksena hankkeen koordinaatiotyöryhmä ehdotti, että Kouvolan kaupunki tekee aloitteen Kymenlaakson sairaanhoitopiirin yhtymäkokoukselle neuvottelujen käynnistämisestä Kuusankosken aluesairaalan toiminnan yhdistämiseksi Kouvolan kaupungin terveydenhuoltoon alkaen. Neuvottelut käynnistettiin ja kumppanuussopimus allekirjoitettiin kesäkuussa Hankkeen II-vaihe (vuosi 2010)oli erittäin tiivistä työskentelyä terveyskeskuksen, aluesairaalan ja Carean sekä Kouvolan kaupungin hallinnon välillä. Laajaa hankekokonaisuutta vietiin kolmea hanketyöntekijää lukuun ottamatta eteenpäin pääosin oman toimen ohella linjaorganisaatiossa. Toiminnallisen integraation suunnittelu käynnistyi jo tässä vaiheessa. Toimintojen yhdistämissuunnitelmia tehtiin mm. kuntoutustoiminnan, päivystystoiminnan, infektioiden torjunnan ja henkilöstön rekrytoinnin alueilla. Aikataulullisesti kriittisimmäksi kehitystehtäväksi muodostuivat kehittämistarpeet asiakastietojärjestelmässä (KouvolaEffica). Myös lukuisissa muissa tietojärjestelmäsovelluksissa oli runsaasti toimintakäytäntöjen uudistamista/muutosta sekä henkilöstön ohjeistusta ja kouluttamista uusiin toimintamalleihin. Tämä edellytti projektipäällikön palkkaamista määräajaksi koordinoimaan asiakastietojärjestelmän kehittämistyötä. Tarvittavia muutoksi työryhmiin tehtiin seuraavasti. Talouden ja hallinnon työryhmä eriytettiin omiksi ryhmiksi. Lisäksi henkilöstötyöryhmän perustaminen oli välttämätöntä. Työryhmät perustivat selvitettävien asioiden perusteella tarvittavia alatyöryhmiä. Työryhmätyöskentelylle ominaista oli käytännönläheisyys. Hankkeen II-vaiheessa on arvioitu Kouvolan terveyspalveluiden palveluverkko sekä käynnistetty uudenlaisien toimintatapojen kuten palvelubussi ja terveyskioskien mahdollisuudet. Vanhusten palvelut, mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut olivat myös mukana palvelurakenteen tarkastelussa. Hankkeen keskeisin asia on ollut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja osan sosiaalipalveluista yhdistäminen yhteisiin palveluprosesseihin ja saman katon alle. Niinpä organisaatiomuutokseen liittyvien tehtävien lisäksi jatkettiin selvitystyötä kiinteistöratkaisujen osalta. Pää-

8 8 töksiä odotettiin aluesairaalan korjaamisen/laajentamisen ja mahdollisen uudisrakentamisen (sairaalakeskus) välillä. Viitekehyksenä hanketyölle oli myös tuleva terveydenhuoltolaki ja sen keskeisimmät uudistukset, jotka tulevat vaikuttamaan myös Kouvolan terveyspalveluiden tulevaisuuteen. Näitä keskeisiä asioita olivat mm. potilaan valinnan vapaus terveysaseman valinnassa ja potilasturvallisuuden huomioiminen toiminnassa. Hankkeen II-vaiheen työskentelystä on julkaistu väliraportti 2 toukokuussa 2010, jossa kuvattiin aluesairaalan (nykyinen Pohjois-Kymen sairaala, PoKS) siirtoon liittyvien toimenpiteiden ja järjestelyjen suunnittelua sekä toteutuksen. Hankkeen III-vaiheessa (2011) Kouvolan terveyspalvelut sai RATAMO-brändin. Työskentelyn keskiössä oli toiminnallinen integraation käynnistäminen, jota esim. tavoiteltavat tuottavuus, kustannushyödyt ja kattavat terveyspalvelut edellyttävät. Kuluvana vuonna integroitujen palveluprosessien ja toimivien käytäntöjen suunnittelussa nousi enemmän esiin vanhus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta. Käytännössä tämä tarkoitti : - Vuodenvaihteessa valmistuneen terveydenhuollon palveluverkko selvityksen jatkotyöstämistä päätöksentekoa varten. - Päivystystoiminnan uudistamista niin, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys toimii PoKSin tiloissa kesästä 2011alkaen. Valmistelussa otetaan huomioon Kaste-rahoituksella Kaakon Sote-Into2 osahankkeessa valmisteltavan sosiaalipäivystyksen ja selviämisyksikön toiminta yhteispäivystyksen yhteydessä lähitulevaisuudessa Kouvolan kaupungin kuntoutustoimintojen integraatio saatettiin loppuun. - Käynnistettiin uuden terveydenhuoltolain edellyttämä potilasturvallisuussuunnitelman laatiminen ja toimeenpanosuunnitelma. - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rekrytoinnin kehittäminen jatkuu. - Suurien potilasryhmien uusien palveluprosessien mallintaminen jatkuu. Päivystyspotilaan, rintakipupotilaan, tekonivelkirurgiapotilaan ja diabetespotilaan palveluprosessien kuvauksien jatkotyöstämistä integroituun toimintamalliin jatketaan asiantuntijatyöryhmissä. - Neuvotteluja Carean kanssa Kouvolan kaupungin ja Carean erikoissairaanhoidon työnjaon sopimiseksi pitkällä aikavälillä huomioiden Kotkan hyvinvointipuiston suunnittelu ja toteuttaminen. - Kiinteistöratkaisujen päätöksenteon etenemistä varten jatkettiin edelleen työskentelyä. Kiinteistötyöryhmä valmisteli loppuraportin työstään. - Pohjois-Kymen sairaalan ja terveysasemien kiinteistöjen peruskorjausten tai uudisrakentamisen vaihtoehdot arvioitiin ja valmisteltiin päätöksentekoon. - Kiinteistöratkaisujen rahoitusvaihtoehtojen selvitettiin - Ratamo-keskuksen tarveselvitys valmistui syyskuussa. Edellisen vuoden kireän aikataulun takia tietojärjestelmäprojektissa kesken jääneet asiat saatettiin loppuun. Potilastietojärjestelmä yhteistyö alueellisesti jatkui mm. rekisterin pitäjyys. Kouvola pääsi mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön sote-alue kokeiluhankkeeseen kokeilualueena, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään alueella. Erityisesti palveluintegraatiossa tarkastellaan vanhusten palveluita, mielenterveyspalveluita sekä päihdepalveluita. Carean jäsenkuntana edelleen yhteistyötä tehtiin mm. - maakunnan erikoissairaanhoidon kehittämisessä - perusterveydenhuollon yksikön perustamisessa - erikoissairaanhoidon ERVA-alueyhteistyötä - ensihoidon ja sairaankuljetuksen kehittäminen - yhteistyötä henkilöstön rekrytoinnissa - KYPS tulevaisuus - Kouvolan osuutta Hyvinvointipuisto-hankkeessa tarkentamalla

9 9 6 PÄÄTÖKSENTEKO JA TIEDOTTAMINEN Hankkeeseen liittyvä päätöksenteko eteni ja toteutui hankkeen asettamisen ja organisoitumisen sekä hallintosäännön mukaisesti. Kaupunginhallitus käsitteli ja valmisteli valtuustolle tarvittavat päätösesitykset. Yhteenveto päätöksenteosta on linkkinä sivulla 2. Taulukosta puuttuu viimeisin kaupunginvaltuuston päätös koskien Ratamo-keskuksen rakentamista. Hanketyössä käytettiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) prosessia uuden esitetyn palveluverkon vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla tarkasteltiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, nykyinen versus uusi palveluverkko. Vaihtoehtojen tarkastelulla pyrittiin selkiyttämään ja havainnollistamaan niiden toteutumista/toteutumattomuutta valittujen vaikutusten/tavoitteiden pohjalta. IVA-arvioinnilla voitiin myös ottaa kantaa kuinka tavoitteet voidaan saavuttaa sekä lisätä suunnittelun ja päätöksenteon avoimuutta. Ennakkoarviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä. Se on monialainen prosessi, johon osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät. Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia. Kotepa-hankkeella on oma viestintästrategia, joka perustui avoimuuteen ja jatkuvuuteen. Se oli henkilöstöä osallistavaa, toimi sekä vaaka- että pystysuuntaan, oli vuorovaikutteista ja tukee henkilöstön henkistä hyvinvointia muutoksessa. Viestintä oli sidoksissa hankkeen etenemiseen ja päätöksentekoon. Sisäisen viestinnän välineenä ovat toimineet Kouvolan kaupungin intranet (Kontti), henkilöstölehdet, henkilöstöinfot ja toimialojen omat palaverit ja tiedotteet. Kaupungin luottamushenkilöstölle on pidetty tiedotustilaidsuuksia erilaisten iltakoulujen ja seminaarien merkeissä. Ulkoisen viestinnän välineitä olivat pääasiassa Kouvolan kaupungin internetsivut sekä paikallinen ja valtakunnallinen media. Kansalaisille pidettiin myös kuulemistilaisuuksia mm. palveluverkkoselvitykseen liittyen. Päävastuu tiedottamisesta hankkeen viestinnästä on ollut hankkeen projektipäälliköllä, johtava lääkäri Kati Myllymäellä sekä koordinaatioryhmän puheenjohtajalla, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäellä. 7 PROJEKTIN ARVIOINTI Hankkeesta ei ole tehty erillistä arviointia. Arviointitietoa saadaan tulevina vuosina toiminnan seurantatiedoista ja niitä nyt olemassa oleviin tietoihin vertaamalla. Arviointinäkökulmaa hankkeessa tehtyyn työhön voidaan kuitenkin saada seuraavista asioita: 1) Hanketyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Terveydenhuollon organisatorinen integraatio toteutui suunnitellusti ja toiminnallista integraatio on käynnistynyt. 2) Hankkeesta tiedottaminen oli laajamittaista. Tiedottamisessa on huomioitu niin kuntalaiset kuin henkilöstökin. Palveluverkon jatkotyöstössä kuntalaisille järjestettiin kuulemistilaisuuksia. 3) Väliraportit ja jatkohankesuunnitelma on käsitelty lautakunta/kaupunginhallitus/kaupungin valtuusto tasoilla. 4) Kouvolan KoTePa/RATAMO-hanke on saanut myös valtakunnallista tunnettavuutta ja täällä tapahtuvaa kehittämistyötä seurataan mielenkiinnolla. 5) Rotterdamissa 2010 pidetyssä Healthcare Planning and Design European Congress, KoTePahankkeelle saatiin myös kansainvälistä tunnettavuutta. Projektipäällikkö Kati Myllymäki esitte-

10 10 li Integroidun potilaslähtöisen terveydenhuollon suunnittelua Kouvolan terveyspalveluhankkeessa. 6) Hankkeen ulkoista arviointia pohdittiin THL:n edustajien kanssa. Arviointitietoa saadaan myös SOTKAtietokannasta, Kouvolan kaupungin hyvinvointikertomuksen mittareista sekä Kuntaliiton tekemästä suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailusta. 7) FCG:n tekemän Kuntapalvelut Kouvolassa selvityksestä saatua tietoa voidaan pitää vertailutietona myöhemmin tehtävässä arvioinnissa. 8) Tuottavuuslukuja aletaan saada Kouvolan kaupungin tuotteistuksen tarkentuessa. 9) Henkilöstönäkökulmaa voidaan arvioida henkilöstötilinpäätöksien avulla. KoTePa/RATAMO-hankkeen tuloksena Kouvolassa on toteutettu perusturvan ja erikoissairaanhoidon rakenteellinen yhdistäminen sekä alustava suunnitelma Ratamokeskuksen rakentamisesta ja palveluverkon uudistamisesta. Varsinaisten tuottavuus-, laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista on liian aikaista arvioida. Toiminnallinen integraatio on vasta alussa ja suuri harppaus saavutetaan kun päästään muuttamaan Ratamo-keskukseen.