KoTePa-hanke KOUVOLAN TERVEYSPALVELUHANKE VÄLIRAPORTTI 2/

Transkriptio

1 KoTePa-hanke KOUVOLAN TERVEYSPALVELUHANKE VÄLIRAPORTTI 2/ Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki Ylihoitaja Irma Suonoja Hallintosihteeri Tuija Rinne Projektisuunnittelija Laura Moisio Kouvola Faksi

2 Sivu 2 TIIVISTELMÄ Kotepa-hankkeen toimintavuosi 2010 oli erittäin tiivistä työskentelyä terveyskeskuksen, aluesairaalan ja Carean sekä Kouvolan kaupungin hallinnon välillä. Laajaa hankekokonaisuutta on viety eteenpäin pääosin oman toimen ohella. Vain kolme henkilö työskenteli täyspäiväisesti hankkeessa. Johtava ylilääkäri toimi projektipäällikkönä oman toimen ohessa. Projektivastaava ja projektisuunnittelija työskentelivät vain hankkeessa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmän, KouvolaEffican, kehittämistyöhön palkattiin projektipäällikkö ajalle Muutokset erityisesti asiakastietojärjestelmässä (Effica), mutta myös lukuisissa muissa tietojärjestelmä sovelluksissa edellyttivät runsaasti toimintakäytäntöjen uudistamista / muutosta sekä henkilöstön ohjeistusta ja kouluttamista uusiin toimintamalleihin. Haasteellista on ollut turvata erikoissairaanhoidon perustoiminta ja lähiesimiesten jaksaminen näissä paineissa. Ulkopuolista hankerahoitusta saatiin Kaste-hankkeesta Kaakon SOTE-INTO 1 ja 2 osahankkeissa sekä EAKR-rahoitusta PARETO -hankkeesta. Hankkeessa huomioitiin valmistelussa ollut terveydenhuoltolaki ja sen keskeisimmät uudistukset, jotka tulevat vaikuttamaan myös Kouvolan terveyspalveluiden tulevaisuuteen. Näitä keskeisiä asioita olivat mm. potilaan valinnan vapaus terveysaseman valinnassa ja potilasturvallisuuden huomioiminen toiminnassa. STM:n kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä myös sote-aluekokeilun puitteissa. Kouvola aloittaakin sote-aluekokeilun pilottikuntana. Hankkeessa on arvioitu Kouvolan terveyspalveluiden palveluverkko sekä käynnistetty uudenlaisien toimintatapojen kuten palvelubussi ja terveyskioskien tarpeellisuus. Samoin on arvioitu nykyisten kiinteistöjen korjaustarpeita ja soveltuvuutta tulevaan käyttöön. Hankkeen keskeisin asia on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon yhdistäminen yhteisiin palveluprosesseihin ja saman katon alle. Sairaalarakentamiseen tehtävät ratkaisut pitää saada tehtyä mahdollisimman nopeasti. Ny tehtävä kiinteistöratkaisu määrittelee Kouvolan sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan seuraaviksi vuodeksi. Henkilöstön saatavuus on nyt ja etenkin tulevaisuudessa kriittinen menestystekijä. Rekrytointikäytäntöjen kehittäminen ja tehostaminen sekä yhteistoiminta ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen, ja korkeakoulujen kanssa ovat asioita, jotka on huomioitu hankkeessa ja niihin tulee jatkossa suunnata edelleen resursseja.

3 Sivu 3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO. 5 2 HANKKEEN ORGANISOINTI JA TALOUS Organisointi Talous. 8 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ. 9 4 KOTEPA-HANKKEEN VISIO JA TAVOITTEET 11 5 TIEDOTTAMINEN TYÖRYHMÄT Ohjausryhmä Yhteistyöryhmä Koordinaatiotyöryhmä Hallinnon työryhmä Talouden työryhmä Henkilöstötyöryhmä Terveydenhuoltotyöryhmä Päivystystoiminnan järjestäminen KouvolaEffica asiakastietojärjestelmän kehittäminen Palveluverkkoselvityksen käynnistäminen Rajapinta Careaan ja ostopalveluihin Alatyöryhmät Kuntoutustyöryhmä Sairaala- ja laitosinfektioiden sekä tartuntatautien torjunta alatyöryhmä Mielenterveyspalvelut työryhmä Kiinteistötyöryhmä Tukipalvelutyöryhmä Tietohallintotyöryhmä 32 7 RISKIEN HALLINTA HANKKEEN SEURANTA JA ULKOINEN ARVIOINTI.. 35

4 Sivu 4 TAULUKOT TAULUKKO 1. KoTePa-talousarvio ja sen toteuma vuodelle 2010 TAULUKKO 2. Yhteenveto KoTePa-hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta TAULUKKO 3. Yhteenveto Kuusankosken aluesairaalan siirtoon liittyneistä erilaisista sopimuksista KUVIOT KUVIO 1. KoTePa-hankkeen projektiorganisaatio 2010.

5 Sivu 5 1 JOHDANTO Kouvolan kaupunginhallitus päätti käynnistää terveydenhuollon strategiatyön, jonka tavoitteena on vahvistaa uuden Kouvolan kaupungin edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin ja terveydenhuollon kasvaviin menopaineisiin. Kaupunginhallituksen perustama strategiaryhmä käytti työssään ulkopuolisena asiantuntijana professori Mats Brommelsia ja dosentti Outi Elonheimoa (DRG Medical Systems Oy). Asiantuntijoiden loppuraportti esiteltiin valtuustoseminaarissa Kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatepäätöksenä professori Mats Brommelsin ja dosentti Outi Elonheimon asiantuntijaselvityksen Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategia ja sen toimenpidesuosituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Jatkotyöskentelyä on tehty KoTePahankkeena. KoTePa-hankkeen I-vaiheesta julkaistiin väliraportti Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi väliraportin sen jatkotoimenpide-ehdotuksin sekä jatkoprojektisuunnitelman vuodelle 2010 kokouksessaan ja Kouvolan kaupunginvaltuusto kokouksessaan Linkki väliraporttiin. Viralliset neuvottelut Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (jäljempänä Carea) ja sen liikelaitosten ja tytäryhtiöiden kanssa Kuusankosken aluesairaalan (jäljempänä aluesairaala) toiminnan yhdistämisestä Kouvolan kaupungin perusturvaan alkaen käynnistyivät ylimääräisellä Carean yhtymäkokouksella Lisäksi neuvoteltiin perussopimukseen mahdollisesti tarvittavista muutoksista sekä kuntalaskutuksen uudelleenjärjestelyistä. Neuvottelujen tuloksena laaditun kumppanuussopimuksen mukaisesti Carean yhtymäkokous hyväksyi aluesairaalan siirron Kouvolalle Carean hallituksen esityksestä. Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi asian Kumppanuussopimus työnjakoliitteineen allekirjoitettiin Linkki kumppanuussopimukseen. Tämä väliraportti kuvaa aluesairaalan siirtoon liittyvien toimenpiteiden ja järjestelyjen suunnittelua sekä toteutuksen. Tietohallintoprojekti käynnistettiin ripeästi työryhmän suunnitelman mukaisesti. Asiakastietojärjestelmien lisäksi on lukuisia muita tietojärjestelmiä (talous, henkilöstöhallinto, tukipalvelut), joissa organisaation muutos edellytti merkittäviä muutoksia. Pohjois-Kymen Tieto ja Medi-IT sekä Carea liikelaitoksineen olivat tässä keskeisiä neuvottelukumppaneita ja osapuolia. Henkilöstön aseman turvaaminen muutoksessa ja integraatiossa vaati erityishuomiota. Onhan terveydenhuolto työvoimavaltainen asiantuntijaorganisaatio. Organisaatiomuutokseen liittyvien tehtävien lisäksi jatkettiin selvitystyötä kiinteistöratkaisuja varten. Päätöksiä tarvitaan aluesairaalan korjaamisen/laajentamisen ja mahdollisen uudisrakentamisen (sairaalakeskus) välillä. Linkki kiinteistötyöryhmän raporttiin.

6 Sivu 6 2 HANKKEEN ORGANISOINTI JA TALOUS Organisointi Työryhmien kokoonpanoja kevennettiin hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen nähden. Tämä oli perusteltua, koska työryhmissä valmistelutyö muuttui erillisiä asiakokonaisuuksia suunnitteleviksi ja toteuttaviksi. Käytännön tason toimijoiden lisääntyneen edustuksen myötä saatiin ryhmätyöskentelyyn dynamiikkaa. Työryhmät koostuivat Kouvolan kaupungin ja aluesairaalan edustajista, henkilöstöjärjestöjen edustajista sekä tarvittavista asiantuntijoista. Carean edustajia ja muita tarvittavia asiantuntijoita kutsuttiin työryhmien kokouksiin tarvittaessa. Kaupunginhallitus toimi hankkeen ohjausryhmänä ja kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki organisoi virkamiesvalmisteluja. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja. Luottamushenkilöitä edusti kaupunginhallituksen edustaja Maria Eloranta varahenkilönään Päivi Kossila. Projektitiimi näki tarpeellisena perustaa henkilöstötyöryhmän. Aluesairaalan Kouvolan perusturvaan integroinnissa henkilöstön siirtyminen uudelle työnantajalle oli mittava toimenpidekokonaisuus. Henkilöstön aseman turvaaminen tässä tilanteessa edellytti tiivistä yhteistyötä uuden ja vanhan työnantajan henkilöstöyksiköiden välillä. Hankkeen I-vaiheessa talous- ja hallintoryhmä oli yksi kokonaisuus. Tässä toisessa vaiheessa ne jaettiin omiin ryhmiinsä tehtävien hallinnan varmistamiseksi. Projektitiimissä aloitti työn projektisuunnittelijana sairaanhoitaja Laura Moisio maaliskuulla Projektitiimi 2010: Nimi Rooli Organisaatio puhelin sähköposti Kati Myllymäki Projektipäällikkö Kouvolan kaupunki kati.myllymaki@kouvola.fi Irma Suonoja Projektivastaava Kouvolan kaupunki irma.suonoja@kouvola.fi Tuija Rinne Projektisihteeri Kouvolan kaupunki tuija.rinne@kouvola.fi Laura Moisio alkaen Projektisuunnittelija Kouvolan kaupunki laura.moisio@kouvola.fi

7 Sivu 7 Projektiorganisaatio Poliittinen ohjaus Päätöksenteko Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja = ohjausryhmä Koordinaatioryhmä = kaikkien alaryhmien puheenjohtajat, kaupunginhallituksen edustaja Kotka- shp yhteistyöryhmä Tekninen Asiantuntijavalmistelu Kiinteistö Talous Hallinto Kaupungin sisäinen Henkilöstö Terveyspalvelut Mielenterveyspalvelut Yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmistelu Tietojärjestelmä Tukipalvelut KUVIO 1. KoTePa-hankkeen projektiorganisaatio 2010.

8 Sivu Talous Hankkeen taloudelliset resurssit muodostuivat Kouvolan kaupungin omistajaohjauksessa olevasta hankkeen talousarviosta ja Kaste-rahoitusta Kaakon SOTE-INTO 1 ja 2 osahankkeista saaduista varoista. KoTePa-hankkeen talousarvio vuodelle 2010 oli Kouvolan talouden tasapainottamisen sopeuttamisjaot kohdentuivat hankkeen talousarvioon. Huhtikuun karsinnan ( ) jälkeen hankkeen talousarvio vuodelle 2010 oli Toteutuneet kustannukset olivat Kaste-rahoitusta oli käytettävissä Kaakon SOTE-INTO 1 osahankkeesta opetus- ja kulttuuripalveluihin ja SOTE-INTO 2 osahankkeesta alkaen vuodelle 2010 käytettävissä Näitä ei kuitenkaan täysimääräisesti käytetty. Tietohallinnon määrärahoissa oli investointivaraus , josta käytettiin lähes Kuntasektorin ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n rahoittamasta, Aalto yliopiston/heman hallinnoimasta PARETO-hankkeesta (palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat) Kouvolan kaupunki hankemuutosesityksen avulla haki Yritysmagneetti Oy:n Kouvola Innovation Oy:öön fuusioitumisen yhteydessä käyttämättä jääneitä hankerahoja. Rahoituspäätös vahvistui vasta vuoden 2011 puolella. TAULUKKO 1. KoTePa-talousarvio ja sen toteuma vuodelle KoTePa-hanke KV 2010 Karsittu ta 4/2010 Toteuma Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujenostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate

9 Sivu 9 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hallitusryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Paula Risikko, Liisa Hyssälä ja Mari Kiviniemi löysivät 3. helmikuuta yhteisymmärryksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisenlinjoista. Uusi terveydenhuoltolaki tulee lisäämään potilaan valinnanvapautta ja selkiyttämään erikoissairaanhoidon työnjakoa. Ministerit päättivät myös kokeilulaista, jolla tuetaan sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaan-hoidon yhdistämisestä kunnassa tai yhteistoimintaalueella. Ministeriryhmän päätöstä voidaan pitää tärkeänä päänavauksena terveydenhuollon kehittämisessä. Ratkaisu tukee hallitusohjelman tavoitteita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaaitojen poistamisesta sekä vanhustenhuollon integroimisesta tiiviimmin palvelukokonaisuuteen. Päätös tukee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käytännön toteuttamista sekä tuottavuuden parantamista kunnallisessa palvelutuotannossa. Ratkaisu on linjassa Kouvolan kaupungin terveydenhuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Terveydenhuoltolain lisäksi päätettiin sosiaali- ja terveydenhuollon alueita koskevasta kokeilusta, joka vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita nykyistä laajemmin. Kokeilu perustuu sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2009 valmistelemaan esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon alueista. Lailla mahdollistetaan kokeilu, jossa kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva sosiaali- ja terveysalue vastaa sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja perustason erikoissairaanhoidosta. Kokeilulaki lisää potilaan vapautta valita itse hoitopaikkansa, myös muusta kuin omasta kunnasta. Kouvolan kaupunki on yksi niistä kokeilualueista, jolla pilotointi käynnistyy. Ministeriö tukee tässä vaiheessa voimakkaasti käytettävissään olevin keinoin uusien rakenteiden ja toimintamallien aikaansaamista koko maassa. Kokeiluhankkeita on vireillä useita eri puolella Suomea. Kouvolan, Salon, Rauman, Laitilan sekä Uudenkaupungin kaupunginjohtajien aiemmin allekirjoittaman kannanoton mukaan kuntien aseman vahvistaminen terveydenhuollon järjestämisessä on välttämätöntä. Kaupungit pitävät tärkeänä, että terveydenhuollon lainsäädäntö tukee uudistuksia ja niitä tukevien kokeilujen käynnistämistä. Kaupungit ovat kehittämässä sosiaali- ja terveyspalveluita hallitusohjelman mukaisesti. Rakenteiden uudistamisella pyritään varmistamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen; vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus sekä madaltamaan raja-aitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kymenlaaksossa palvelurakenteen uudistus jatkuu aktiivisesti. Peruspalveluministeri Risikon sanoin (Nykypäivä EXTRA, kevät 2011) Kouvola hiihtää latua auki sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Etelä-Kymenlaaksossa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kotkan terveyskeskuksen toimintojen yhdistäminen samaan kompleksiin etenee. Kotkan Hyvinvointipuiston hankesuunnitelma valmistui alkuvuodesta Alue kattaa sekä sairaalan nykyisen tontin että valtatien toisella puolen olevan oppilaitos- ja vanhuspalvelualueen. Kotkan Hyvinvointipuisto sisältää koulutustoimintoja, vanhuspalveluja, asuntoja ja niihin liittyviä palveluja. Rakenteellisten uudistusten lisäksi toimintamallien ja johtamiskäytäntöjen uudistaminen on välttämätöntä. Odotettavissa olevan eliniän lisääntyminen ja väestön toimintakyvyn parantuminen on merkittävä hyvinvointiyhteiskunnan ja toimivan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme saavutus. Terveyspalveluiden kysyntä on kasvussa. Ikääntymiseen ja ihmisten elintapoihin liittyvät sairaudet sekä väestön odotukset niiden hoitomahdollisuuksista lisääntyvät voimakkaasti.

10 Sivu 10 Terveydenhuollon rakennemurros ja teknologinen kehitys on ollut nopeaa ja jatkuu sellaisena edelleen. Avohoitopalvelut, lyhki- ja päikitoimenpiteet lisääntyvät, hoitoajat lyhentyvät ja sairaansijat vähenevät. Uusia hoitoteknologioita, tutkimusmenetelmiä ja lääkkeitä otetaan käyttöön. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Lähitulevaisuudessa suurin julkisen terveydenhuollon uhkatekijä on koulutetun terveydenhuoltohenkilöstön riittämättömyys. Lääkärivaje on jo kasvanut merkittävästi koko maassa ja vaikeuttaa palvelutuotantoa täällä Kymenlaaksossakin. Hoitohenkilöstön saatavuus alkaa vaikeutua. Lähivuosina tapahtuva eläköityminen pahentaa tilannetta nykyisestä. Julkisen terveydenhuollon vetovoimaa työnantaja on kasvatettava toimivilla toimintamalleilla ja uudistuvalla henkilöstöpolitiikalla. Terveydenhuollon palvelukysyntä on lisännyt jonoja ja ruuhkia julkisessa terveydenhuollossa jsekä toisaalta suunnannut palvelukysyntää yksityiselle sektorille. Väestön huoli terveyspalveluiden tulevaisuudesta on lisääntynyt. Valtion ja kuntien vaikeudet kasvavien kunnallisten terveydenhuoltomenojen rahoittamisessa voivat aiheuttaa ristiriitoja. Tämän päivän terveydenhuoltoa kuvaa nopea kehitys ja hoito- ja tietoteknologiapainotteisuus. Tehokkuutta ja tuottavuutta haettaessa on muistettava kuitenkin hoitamisen perusta; se on eettistä ja arvolähtöistä potilaana olevan lähimmäisemme auttamiseen ja myötäelämiseen perustuvaa. Valtakunnallisessa sote-palveluiden kehittämisen KASTE-ohjelmassa Kymenlaakson kunnat jatkavat yhteisessä Kaakon SOTE-INTO kehittämishankkeessa. Hankkeessa tehdyt strategiset valinnat pohjautuvat valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin ja laatusuosituksiin, alueellisiin hyvinvointistrategioihin, sekä alueella tehtyihin selvityksiin. Hankkeen strategisena valintana on vahvistaa peruspalveluita niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa. Hankkeen pääteemoina ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden integraatio, vanhus-, vammais- ja aikuispalveluiden kehittäminen ja sähköinen asiointi. Palvelurakenteiden uudistamiseen sisältyy palveluprosessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi. Hankkeen kehittämistyöllä pyritään parantamaan palveluiden kustannusvaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kaakon SOTE-INTO 1 osahankkeen ensimmäinen vaihe päättyi lokakuussa 2010 ja välittömästi jatkui Kaakon SOTE-INTO 2 osahanke.

11 Sivu 11 4 KoTePa-HANKKEEN VISIO JA TAVOITTEET Ensiluokkainen terveydenhuolto koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijä Tulevan terveydenhuoltolain linjausten mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen Uuden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen, erityisesti vanhuspalveluiden yhteistyön tiivistäminen potilas/asiakaslähtöiseksi palveluksi (STM sosiaali- ja terveysalueen pilottihanke) Poikkihallinnollinen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva toimintatapa osana koko kaupungin strategiaa Innovatiivinen terveydenhuolto-organisaatio, joka tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet, kannustavan työilmapiirin sekä korkean teknologiatason Terveyspalvelut tukevat kaupungin muuta hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaa Joustavat, kattavat terveyspalvelut, joiden saatavuus ja saavutettavuus hyvä Tuottavuus ja kustannusten nousun hallinta saavutetaan integroiduilla palveluprosesseilla, joissa hyödynnetään myös sähköisiä palveluita Väestön tyytyväisyys terveyspalveluihin Uusi moderni rakennusajattelu erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tukipalveluineen saman katon alle Hankkeen I-vaiheessa valmisteltiin esitys Kouvolan uudesta terveydenhuollosta päätöksenteon pohjaksi. Jatkohankkeessa vuonna 2010 neuvoteltiin ja valmisteltiin kumppanuussopimus Carea kanssa aluesairaalan toiminnan integroinnista Kouvolan kaupungin perusturvaan alkaen. Kumppanuussopimus on terveydenhuoltolain tarkoittama palveluiden alueellinen järjestämissuunnitelma, jossa sovittiin työnjako erikoissairaanhoidon ja tukipalveluiden osalta. Integroidulla terveydenhuollolla tarkoitetaan palveluiden aitoa yhdistämistä. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhden lautakunnan alaista toimintaa. Terveyspalveluissa on yksi yhteinen tietojärjestelmä (yksi rekisterinpitäjä). Kouvolan kaupunki pysyy jäsenenä Careassa ja kuuluu myös HUS erityisvastuualueeseen. Mats Brommelsin ja Outi Elonheimon raportissa on arvioitu toiminnan tehostamismahdollisuuksien tuottavuusvaikutuksiksi vuositasolla 5,8 M. Tämän edellytyksenä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluprosessien integroiminen myös käytännön tasolla. Palveluverkon tarkastelu on myös osa hanketta. Aluesairaalan ja terveysasemien kiinteistöjen peruskorjausten tai uudisrakentamisen vaihtoehtoja on tarkasteltu vuoden 2010 aikana. Jatkotyöskentelyssä tulee tarkentaa ja määritellä uudistukselle asetettavat taloudelliset ja tuottavuustavoitteet sekä asiakaspalvelunlaatua koskevat tavoitteet ja näille mittarit.

12 Sivu 12 5 TIEDOTTAMINEN Kotepa-hankkeella on oma viestintästrategia, jossa korostuu avoimuuden periaate. Viestintä on avointa ja jatkuvaa. Se on henkilöstöä osallistavaa, toimii sekä vaaka- että pystysuuntaan, on vuorovaikutteista ja tukee henkilöstön henkistä hyvinvointia. Viestinnän sisäiset kohderyhmät olivat aluesairaalan ja Kouvolan terveyskeskuksen henkilökunta, Carean henkilökunta, Kouvolan perusturvan toimiala ja perusturvalautakunta, hankkeen työryhmien puheenjohtajat, sihteerit ja jäsenet sekä Kouvolan kaupungin muu henkilökunta. Kaikissa työryhmissä oli mukana henkilöstön edustaja ja heidän odotettiin tiedottavan hankkeen etenemisestä omille henkilöstöryhmilleen ja pitävän yllä asiallista keskustelua hankkeen etenemisestä. Viestintä oli jatkuvaa ja sidoksissa hankkeen etenemiseen ja päätöksiin. Sisäisen viestinnän välineenä toimivat Kouvolan kaupungin intranet-sivusto KONTTI, henkilöstöinfot, henkilöstötiedotteet ja toimialojen omat palaverit. Ulkoisen viestinnän välineitä olivat Kouvolan kaupungin Internet-sivut, paikallinen ja valtakunnallinen media sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilehdet. Ulkoinen tiedottaminen on tapahtunut lehdistötiedotteiden ja lehdistöinfojen kautta. Päävastuu tiedottamisesta ja hankkeen viestinnästä on kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäellä ja projektipäällikkö Kati Myllymäellä. Käytännön viestinnästä huolehtivat viestintäpäällikkö Heli Lehti, projektin sihteeri Tuija Rinne, projektivastaava Irma Suonoja, projektisuunnittelija Laura Moisio, työryhmien puheenjohtajat ja sihteerit, kaupunginjohtajan ja projektipäällikön johdolla. Seminaarien järjestämiseen osallistuivat tarpeen mukaan myös muu viestintä- ja toimistohenkilöstö. KoTePa-hankkeen tiedottamisen yhteydessä on käytetty hankkeen omaa tunnusta. Tunnuksen keskellä oleva punainen ympyrä symbolisoi potilasta, jonka lähelle saadaan hankkeen tuloksena monet erilaiset palvelut. Tunnuksen väreissä on käytetty Kouvolan kaupungin markkinointitunnuksesta löytyviä värejä. Aluesairaalan uudesta nimestä järjestettiin nimiehdotuskilpailu. Ehdotuksia saatiin kaikkiaan 259. Kouvolan kaupunginhallitus päätti uudesta sairaalan nimestä kokouksessaan Sairaala nimettiin Pohjois-Kymen sairaalaksi (PoKS), Norra Kymmenes sjukhus (NHS), North Kymi Hospital (NHK). Loppuvuodesta 2010 käynnistyi Kouvolan terveyspalveluiden uuden nimen ja nimilyhenteen suunnittelu. Uusi nimi on RATAMO Kouvolan terveyspalvelut. Vuodenvaihteen muutokseen liittyvien tapahtumien seuraaminen oli aluesairaalan henkilöstölle helpompaa kun he pääsivät lukemaan Kouvolan kaupungin sisäistä tiedotuskanavaa KONTTIA. KONTTIin avattiin välilehti KASSI. Välilehden alle kerättiin kaikki pelkästään aluesairaalan henkilöstöä koskevat asiat. Lisäksi oli mahdollisuus tutustua KONTTIin kokonaisuutena ja saada tietoa uudesta työnantajasta ja toimialojen informaatiota.

13 Sivu 13 TAULUKKO 2. Yhteenveto KoTePa-hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta SISÄINEN TIEDOTTAMINEN Milloin Kenelle (Kohderyhmä) Asiasisältö Millä välineellä Vastuuhenkilö Jatkuva tiedottaminen Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän henkilöstö, Kouvolan kaupungin perusturvan henkilös- Projektitiimi tö JATKUVA Koko henkilöstö Muutostilaisuudet ja erillistapahtumat 25.2., 1.4., tai tarvittaessa Kuusankosken aluesairaalan henkilöstö, Kouvolan perusturvan henkilöstö Kuusankosken aluesairaalan henkilöstö, Kouvolan perusturvan henkilöstö Kuusankosken aluesairaalassa työskentelevä henkilöstö PoKS henkilöstö, perusturvan henkilöstö PoKS henkilöstö, perusturvan henkilöstö Ajankohtaiset asiat tilannekatsaus Kontti/PoKSi + tiedotteet sähköpostilla ja paperimuodossa Sähköpostilla, Kontissa, Kouvolan kaupungin kotisivuilla, jaetaan paperimuodossa, ilmoitustaulut, yleiset tilat, kahvihuoneet. Tuija Rinne 2010 loppuun Virve Mattila alkaen Projektitiimi Tilannekatsaus Erillinen tilaisuus Projektitiimi Henkilöstöinfo Erillinen tilaisuus Projektitiimi Vuodenvaihde Kontti, tiedote Tuija Rinne Puurojuhla, virkistys, musiikkiesitys Kontti, sähköposti, tiedote, ilmoittautumiset webropoliin Leena Mänttäri Kouvolan kaupungin henkilöstö VKOT 51 JA PoKS, henkilöstö, asiakkaat 52 Vuodenvaihde viimeistään Kaikille aluesairaalan kävijöille Haastattelu, juttu Kimara Heli Lehti Uusi nimi, uusi omistaja/työantaja, vaihteen puhelinnumero Uusi nimi oveen + Kouvolan kaupungin vaakuna Julisteet aluesairaalan seinille, ilmoitustauloille jne. Nimikilpi Tuija Rinne Nitro ID Virve Mattila Tuija Rinne (vaakuna) ULKOINEN TIEDOTTAMINEN Milloin Kenelle (Kohderyhmä) Asiasisältö Millä välineellä Vastuuhenkilö Jatkuva tiedottaminen Kuntalaiset ym. Projektitiimi Lehdistötiedotteet VKOT 47, 48 Media Neuvottelutilanne Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki Julkiset tahot + yhteistyökumppanit Nimenmuutos ja vaihteennumero Kirje Tuija Rinne Virve Mattila Kuntalaiset Haastattelut, puhelinnumerot Kouvolan Sanomien liite, jaetaan joka talouteen Eija Tiitinen VKOT 51, 52 ja 1 Kuntalaiset Nimi, puhelinnumerot Kaupungin tiedotuspalsta raameissa oleva ilmoitus alareunassa Tuija Rinne Kuntalaiset Uusi nimi, puhelinnumerot Kouvolan Sanomien etusivun ilmoitus Heli Lehti

14 Sivu 14 6 TYÖRYHMÄT 6.1 OHJAUSRYHMÄ Projektin ohjausryhmänä toimi Kouvolan kaupunginhallitus. Ohjausryhmän tehtävinä olivat: - projektin valvonnan ja ohjauksen kokonaisvastuu sekä päätösesitysten esittely kaupunginvaltuustolle - määrittää ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet - nimeää projektiryhmän - hyväksyy loppuraportin - hyväksyy projektin tuloksen - esittää projektin päättämisen Ohjausryhmän kokoonpano Nimi Rooli Organisaatio Sähköposti Pousi Juhani puheenjohtaja kaupunginhallitus juhani.pousi@kouvola.fi Koivisto Antti I vpj kaupunginhallitus antti.koivisto@kouvola.fi Hasu Tuomo II vpj kaupunginhallitus tuomo.hasu@kouvola.fi Helkala Maarit kaupunginhallitus maarit.helkala@kouvola.fi Suomela Jari kaupunginhallitus jari.suomela@kouvola.fi Eloranta Maria kaupunginhallitus maria.eloranta@kouvola.fi Kasurinen Outi kaupunginhallitus outi.kasurinen@kouvola.fi Harjula Mauri kaupunginhallitus mauri.harjula@kouvola.fi Valkeapää Reijo kaupunginhallitus reijo.valkeapaa@kouvola.fi Lonka Mirja kaupunginhallitus mirja.lonka@kouvola.fi Tiitinen Sari kaupunginhallitus sari.tiitinen@kouvola.fi Soininen Kari kaupunginhallitus kari.soininen@kouvola.fi Saavalainen Tiina kaupunginhallitus tiina.saavalainen@kouvola.fi Vainio Vesa kaupunginhallitus vesa.vainio@kouvola.fi Tähtinen Anssi kaupunginhallitus anssi.tahtinen@kouvola.fi KoTePaan liittyviä asioita on käsitelty Kouvolan kaupunginhallituksessa: (väliraportti 1 ja toimintasuunnitelma 2010) (kumppanuussopimus) ja 150 (Carean sopimuslaskutus) (PARETO-hankkeeseen osallistuminen) (SOTE-aluekokeiluun osallistuminen) (Carean kuntalaskutus 2011) (Pohjois-Kymen sairaalan nimi) (henkilöstön siirtosopimus KAS) ja 391 (henkilöstön siirtosopimus Seutulaskenta) (Carean perussopimuksen muuttaminen) Kouvolan kaupunginvaltuustossa: (väliraportti 1 ja toimintasuunnitelma 2010) (Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirto Kouvolalle) (Carean perussopimuksen muuttaminen)

15 Sivu YHTEISTYÖRYHMÄ Nimi Asema Organisaatio sähköposti Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Kotkan kaupunki Telaranta Tauno palvelujohtaja Kotkan kaupunki Saastamoinen Markku kaupunginvaltuuston pj. Kotkan kaupunki Salminen Vesa kaupunginhallituksen pj. Kotkan kaupunki Ylimäki Rauli kaupunginhallituksen I vpj. Kotkan kaupunki rauli.ylimaki@kotka.fi Lommi Semi kaupunginhallituksen II vpj. Kotkan kaupunki semi.lommi@kotka.fi von Hertzen Heikki Carean hallituksen puheenjohtaja Carea hhertzen@kympnet.fi Hassinen Kari toimitusjohtajajohtaja Carea kari.hassinen@kymshp.fi Pousi Juhani kaupunginhallituksen pj. Kouvolan kaupunki juhani.pousi@kouvola.fi Hasu Tuomo kaupunginhallituksen II vpj. Kouvolan kaupunki tuomo.hasu@kouvola.fi Helminen Harri kaupunginvaltuuston jäsen Kouvolan kaupunki harri.helminen@kouvola.fi Soininen Kari kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki kari.soininen@kouvola.fi Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Kouvolan kaupunki lauri.lamminmaki@kouvola.fi Kati Myllymäki johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki kati.myllymaki@kouvola.fi Tapaamisia oli muutamia vuoden 2010 aikana ja niiden kokoonpanot vaihtelivat osallistujien aikataulujen puitteissa. Yhteistyöryhmän tehtävä on huolehtia kuntien välisestä tiedonkulusta, Kotkan ja Kouvolan kaupunkien omista terveyspalveluiden kehittämishankkeista sekä Carean osuudesta Kotkan hyvinvointipuistoon.

16 Sivu KOORDINAATIORYHMÄ Koordinaatioryhmän kokoonpano oli muuttunut. Virkamiesten lisäksi koordinaatioryhmässä oli kaupunginhallituksen edustaja ja henkilöstön edustus sekä KoTePa-työryhmien puheenjohtajat. Aluesairaalan johdosta koordinaatioryhmään kutsuttiin vastuualueen johtaja ja ylihoitaja. Luottamushenkilöiden informointi tapahtui kaupunginhallituksen kokousten ja iltakoulun yhteydessä sekä lisäksi valtuustoryhmien puheenjohtajien ja kaupunginjohtajan tapaamisissa. Koordinaatioryhmä oli hallinnonaloja yhdistävä. Tehtävät: - yhteen sovittaa valmisteluryhmien työskentely, erityisesti rajapinnat, päällekkäisyydet sekä ryhmien välinen työnjako - valmistella raportointi ja päätösesitys kaupunginhallitukselle - yhteydenpito muihin toimielimiin - vastaa tiedotuksesta yhdessä kaupunginjohtajan ja projektipäällikön kanssa Koordinaatioryhmän kokoonpano Rooli Nimi Asema Organisaatio Puheenjohtaja Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Kouvolan kaupunki Varapuheenjohtaja Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki Sihteeri Rinne Tuija hallintosihteeri Kouvolan kaupunki Eloranta Maria kaupunginhallituksen edustaja Kouvolan kaupunki Harjula Jyrki talousjohtaja Kouvolan kaupunki Karhu Päivi henkilöstöjohtaja Kouvolan kaupunki Karjalainen Kalevi vastuualueen johtaja Kuusankosken aluesairaala Komulainen Mikko perusturvapalvelujen tuotantojohtaja Kouvolan kaupunki Laari Sakari perusturvan tilaajajohtaja Kouvolan kaupunki Leppänen Pirkko ylihoitaja Kuusankosken aluesairaala Luotonen Hannu kaavoitusarkkitehti Kouvolan kaupunki Moisio Laura projektisuunnittelija Kouvolan kaupunki Mäntynen Sirpa tietohallintopäällikkö Kouvolan kaupunki Niemelä Jari hallintojohtaja Kouvolan kaupunki Saario Asta terveyspalveluiden palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Siikaluoma Esa liiketoimintajohtaja Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki Henkilöstön ed. Hannele Nupponen pääluottamusmies Super/Kouvola Henkilöstön ed. Jari Hinkkurinen osastonhoitaja Tehy/KAS Koordinaatioryhmän kokoukset: , , , , , ja

17 Sivu HALLINNON TYÖRYHMÄ Hallinnon työryhmän kokoonpano Rooli Nimi Asema Organisaatio puheenjohtaja Jari Niemelä Hallintojohtaja Kouvolan kaupunki Heikki Koso Kaupunginlakimies Kouvolan kaupunki Veli Pekka Polkko Hallintopäällikkö Kouvolan kaupunki sij. Hannu Marttinen Katri Kemppi Kehittämispäällikkö Kouvolan kaupunki Kalevi Karjalainen Vastuualueen johtaja Carea/Kuusankosken aluesairaala henkilöstön edustaja Pirkko Kouhia-Turklin Terveyden edistämisen suunnittelija Kouvolan kaupunki Irma Suonoja Ylihoitaja Kouvolan kaupunki Konsulttina hallinnon asioiden järjestelyssä oli Audiator Oyj. Työryhmä kokoontui yhden kerran keväällä Suurin osa työstä tehtiin virkatyönä konserni- ja perusturvan hallinnossa. Perusturvan johtokunta hyväksyi laaditut ostopalvelu- ym. sopimukset kokouksessaan Hallinnon työryhmän tehtävät ja työryhmän jäsenten osallistuminen tarvittavin osin: - päätehtävä oli aluesairaalan organisaation istuttaminen Kouvolan kaupungin perusturvan organisaatioon kumppanuussopimuksen mallin valmistelu ja sopimuksen jatkotyöstöön osallistuminen, hallinnolliset ja juridiset näkökulmat - selvittää siirron vaikutukset Carean perussopimukseen ja Kouvolan hallintosääntöön - selvittää siirron vaikutus perusturvan hallintoon mm. asianhallinnan ja arkistoinnin osalta - hallinnon työryhmän vastuulla oli aluesairaalan toiminnan siirtoon liittyvät sopimukset, sopimusrungon laatiminen ja sopimuksien päätöksenteon valmistelu Kouvolan kaupungin hallintosääntöä noudattaen perusturvan johtokuntaa varten.

18 Sivu TALOUDEN TYÖRYHMÄ Päävastuualueet/tehtävät - taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten selvittäminen, omistusjärjestelyjen vaihtoehdot - Kouvola-Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän taloussuhteen selvittäminen (Audiator Oyj:n avulla) - taloussuunnittelu Talouden työryhmän kokoonpano Rooli Nimi Asema Organisaatio puheenjohtaja Harjula Jyrki talousjohtaja Kouvolan kaupunki Arpinen Hannele talousanalyytikko Kouvolan kaupunki Hanninen Tarja laskentapäällikkö Kouvolan kaupunki sihteeri Huovinen Marja taloussuunnittelupäällikkö Kouvolan kaupunki Karjalainen Kalevi ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Koivu Hannele talousanalyytikko Kouvolan kaupunki Polkko Veli-Pekka hallintopäällikkö Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki Kemppi Katri kehittämispäällikkö Kouvolan kaupunki Ossi Hietamies tietohallintokoordinaattori Kouvolan kaupunki Asko Rautala talouspalvelukeskuksen edustaja Kouvolan kaupunki henkilöstön edustaja Kouhia-Turklin Pirkko terveyden edistämisen suunnittelija Kouvolan kaupunki Työryhmä kokoontui kerran keväällä Carean kuntalaskutuksen valmistelu 2011 Vuoden 2009 aikana aloitettuja neuvotteluja jatkettiin kuntalaskutuksen periaatteista ja uudesta kuntalaskutusmallista vuodesta 2011 eteenpäin kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä. Kuntalaskutusmalli on valmisteltu yhteistyössä Kouvolan, Kotkan, Haminan ja Carean talousjohdon kanssa. Neuvotteluissa on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan kuntalaskutuksessa siirrytään vuonna 2011 tuotelaskutukseen ja lakisääteiseen kalliin hoidon tasaukseen. Uutena elementtinä laskutusmallissa on vuosittain Carean ja jäsenkunnan kesken käytävät sopimusneuvottelut, jossa tavoitteena on mm. kunnan ja palvelutuottajan yhteinen näkemys tuotettavien palvelujen kokonaismäärästä sekä palvelujärjestelmien poikkeavuuksien ja muiden tekijöiden vaikutuksesta palvelutarpeeseen ja kustannuksiin. Sopimusneuvottelujen tavoitteena on edistää palvelujärjestelmän kehittämistä talousarviovuoden lisäksi koko taloussuunnittelukaudelle. Tuotteiden hinnat vahvistaa kuntayhtymän hallitus talousarvion tultua hyväksytyksi. Tuotteiden hintoja voidaan muuttaa kesken vuotta vain talousarviota muuttamalla ja jäsenkuntia kuullen. Arvio kunnan laskutuksen suuruudesta lasketaan edelleen kolmen vuoden käytön perusteella. Summaa korotetaan päätetyllä kasvuprosentilla, joka ilmaisee kuntayhtymän tulojen lisäyksen ja kunnille menokehyksen kasvun. Kunnat maksavat kuukausittaista ennakkoa arvion perusteella. Laskutusjärjestelmä sisältää ennakkolaskutuksen tasauksen. Jos kunnan todellinen laskutus ei ole kahta prosenttia suurempi tai pienempi kuin arvio, niin kuntaa ei laskuteta lisää eikä kunnalle pa-

19 Sivu 19 lauteta ennakkona laskutettua. Kaksi prosenttia ylimenevästä käytöstä laskutetaan kuntaa lisää ja alle kahden prosentin käytöstä kunnalle maksetaan palautuksia. Laskelma voidaan tehdä tilinpäätöksen perusteella, joten palautukset ja lisälaskutus jää touko-kesäkuuhun. Kalliin hoidon raja nousi euroon, jolloin tasattavaksi jäävät vain todella kalliit hoidot ja oman toiminnan palvelut jäävät pääosin tasauksen ulkopuolelle. Lisäksi kuntayhtymä perii jäsenkunnilta asukaslukuperusteisen jäsenmaksun, jolla katetaan kuntayhtymän kaikille kunnille kuuluvia yhteisiä kuluja. Kouvolan erikoissairaanhoidon palvelualueen talousarvion 2011 valmistelu Työryhmän monitahoista työskentelyä jäsentämään ja jäntevöittämään laadittiin tehtävä- ja vastuumatriisi. Vastuumatriisiin kirjatuille tehtäville määritettiin perusturvan alueelta vastuuhenkilö ja talous- ja strategiayksiköstä /talouspalvelukeskuksesta yhteyshenkilö. Aluesairaalan siirtyminen Kouvolan perusturvan organisaatioon aiheutti ennakoivia toimenpiteitä ennen talousarvion laadintaa. Tuleva organisaatiorakenteen kuvaus, tiliorganisaation ja tilikarttojen yhdenmukaistaminen mm. piti tehdä. Talousarvion laadintaan osallistui sekä tilaajan että tuottajan talousanalyytikot ja perusturvan virkamiehiä. Talous- ja palkkahallinto Operatiivisten talous- ja henkilöstöprosessien yhdistyminen kaupungin vastaaviin prosesseihin oli erittäin monimuotoinen ja haastava. Tiukan aikataulun ja suuren työmäärän aiheuttaman epäsuhdan korjaamiseksi laskentapäällikkö Tarja Hanninen kutsuttiin johtamaan tätä operatiivista toimintaa. Valmistelutyö tapahtui eri osapuolten yhteistyönä seitsemällä eri osa-alueella. Valmistelijoiden ja vastuuhenkilön yhteinen näkemys on, että projektissa onnistuttiin hyvin. Toimiva laskutusprosessi osoittautui haasteellisimmaksi.

20 Sivu HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄ Päävastuualueet ja tehtävät: - tukea muutoksen läpiviemistä sekä henkilöstön sitoutumista uuteen organisaatioon - valmistella henkilöstön siirtyminen Kouvolan kaupungin palvelukseen - valmistella henkilöstön muutoskoulutus - selvittää palvelussuhteen ehdoissa sekä palvelussuhteissa noudatetuissa menettelyissä ja etuuksissa olevat erot ja valmistella palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistaminen. Henkilöstötyöryhmän kokoonpano Rooli Nimi Asema Organisaatio puheenjohtaja Karhu Päivi henkilöstöjohtaja Kouvolan kaupunki varapuheenjohtaja Kuningas Seija palvelusuhdepäällikkö Kouvolan kaupunki sihteeri Lantta Suvi henkilöstösuunnittelija Kouvolan kaupunki Ahvo-Lehtinen Sirkku henkilöstön kehittämispäällikkö Kouvolan kaupunki Kaitainen Arja henkilöstösuunnittelija Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki Moisio Laura projektisuunnittelija Kouvolan kaupunki Häyhä Tiina henkilöstöjohtaja Carea Leppänen Pirkko ylihoitaja Kuusankosken aluesairaala Tommiska Maare hr koordinaattori Kuusankosken aluesairaala henkilöstön edustaja Hagman Minna perushoitaja SUPER/Kuusankosken aluesairaala henkilöstön edustaja Hartikka Suvi pääluottamusmies JHL/Kuusankosken aluesairaala henkilöstön edustaja Mustonen Marja-Leena sairaanhoitaja TEHY/Kuusankosken aluesairaala henkilöstön edustaja Salmio Kimmo ylilääkäri JUKO/Kuusankosken aluesairaala henkilöstön edustaja Nupponen Hannele pääluottamusmies SUPER/Kouvolan kaupunki henkilöstön edustaja Nurminen Asta pääluottamusmies TEHY/Kouvolan kaupunki Henkilöstötyöryhmä kokoontui yhteensä seitsemän (7) kertaa. Henkilöstöasioiden valmistelu eteni hyväksytyn yksityiskohtaisen alustavan työsuunnitelmapohjan mukaisesti. Työsuunnitelmassa oli määritelty tehtävät/osatehtävät, niiden vastuuhenkilöt sekä aikataulut. Työsuunnitelmaa päivitettiin ja tarkistettiin valmistelutyön aikana. Henkilöstötyöryhmän työskentely päättyi Henkilöstön siirtosopimus Carean kanssa allekirjoitettiin Henkilöstö siirtyi kaupungin palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti entisen palvelussuhteen ehdoin. Kaupunki perusti tarvitsemansa virat ja viranhaltijat siirrettiin niihin liikkeen luovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti. Kaupungin palvelukseen siirtyi yhteensä noin 330 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli noin 300. Seutulaskenta tuotti kuntayhtymälle talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kuusankosken aluesairaalan osalta, joten aluesairaalan siirron johdosta sovittiin kahden työntekijän siirtymisestä Kouvolan kaupungin palvelukseen. Asiasta laadittiin erillinen henkilöstön siirtosopimus. Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirryttyä vuoden 2011 alusta Kouvolan kaupungille henkilöstöasioissa siirryttiin kaupungin organisaation mukaiseen toimintaan. Linkki henkilöstötyöryhmän loppuraporttiin.

21 Sivu TERVEYDENHUOLTOTYÖRYHMÄ Terveydenhuoltotyöryhmän kokoonpano Rooli Nimi Asema Organisaatio puheenjohtaja Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki sihteeri Moisio Laura projektisuunnittelija Kouvolan kaupunki henkilöstön edustaja Haimi Terhi sairaanhoitaja TEHY/Kuusankosken aluesairaala Karonen Erkki sairaalahoidon palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki Jaatinen Pekka ylilääkäri Kouvolan kaupunki Kääriäinen Anna- Maija ylihoitaja Kouvolan kaupunki saakka Lahti Anssi avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki alk. Lehtonen Mervi va. avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki Leppänen Pirkko ylihoitaja Kuusankosken aluesairaala Onali Markku ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala saakka Parkkima Marja- Liisa osastonhoitaja Kouvolan kaupunki alk. And Anne osastonhoitaja Kouvolan kaupunki Saario Asta terveydenhuollon palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Salminen Martti osastonylilääkäri Kuusankosken aluesairaala henkilöstön edustaja Salmio Johanna terveyskeskuslääkäri JUKO/Kouvolan kaupunki Sihvonen Kristiina tilaajapäällikkö Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki Toukoaho Martti vanhus- ja kotihoidon palvelujohtaja Kouvolan kaupunki henkilöstön edustaja Taavila Tarja sairaanhoitaja/työsuojeluvaltuutettu TEHY/Kouvola Työryhmän kokouksiin on lisäksi tarpeen mukaan osallistunut eri alojen asiantuntijoita. Näitä ovat olleet mm. hygieniakoordinaattori ja KoTePa-tietojärjestelmäprojektin asiantuntijat. Työryhmä on kokoontunut kuusi (6) kertaa. Tehtävät Terveydenhuoltotyöryhmän työtä ohjasivat hankkeen ensimmäisen vaiheen väliraporttiin ( ) kirjatut terveydenhuoltoryhmän toimenpide-ehdotukset jatkotyöskentelylle. Toimenpide-ehdotuksista priorisoituivat tärkeimmiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation toiminnallinen valmistelu: - yhteispäivystyksen suunnittelu - tietojärjestelmätarpeiden määrittely - palveluverkkoselvitys - rajapinta Careaan ja ostopalveluihin - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation jälkeisen kolmella eri palvelualueella toimivan kuntoutustoiminnan organisointi kohti lääkinnällisen kuntoutuksen osaamiskeskuksen toiminta-ajatusta - sairaala- ja laitosinfektioiden sekä tartuntatautien torjunnan integrointi

22 Sivu 22 - päivystyspotilaan, sepelvaltimotautipotilaan, tekoniveloperaatiopotilaan ja diabetespotilaan palveluprosessien kuvaaminen Sairaalakeskuksen ja yhteisosastojen toiminnan suunnittelu käynnistyy, kun uudisrakentamiseen / vanhojen kiinteistöjen saneeraukseen liittyvät päätökset on tehty. Valmistelevana työnä sairaalarakentamispäätökset edellyttivät tulevaisuuden palveluverkon ja sen toiminnan kuvaamisen Päivystystoiminnan järjestäminen Nykyisin terveyskeskuksessa annetaan akuuttiaikoja kaikilla terveysasemilla virka-aikana. Päivystyspotilaita ja paaripotilaita varten on keskitetty päivystys arkisin klo 8-16 Kouvolan pääterveysasemalla. Iltaisin klo 16 22, arkipyhinä ja viikonloppuisin klo 8-22 perusterveydenhuollon päivystys on entisen aluesairaalan. Ongelmana on päivystyksen siirtäminen arkisin, koska tästä seuraa toiminnan hidastumista, tuottavuuden laskua ja potilaiden ambulanssisiirtoja kesken hoidon ja tutkimuksen. Työryhmä näki päivystystoiminnan järjestämisen yhdessä pisteessä järkeväksi, sillä päivystystoiminnan pirstaleisuus on merkittävä haitta toiminnassa ja tämä aiheuttaa viiveitä ja kustannuksia. Hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhteinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspiste nähtiin ainoana toimivana ratkaisuna. Kaste-hankkeessa Kouvolassa kehitetään sosiaalipäivystystä ja suunnitteilla on myös selviämisyksikön käynnistäminen. Toukokuussa 2010 järjestettiin koulutustilaisuus Kouvolan kaupungissa päivystystyötä tekevälle henkilöstölle STM:n Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -suosituksen linjauksista. Koulutustilaisuudessa asiantuntijoina olivat mm. päivystys ja valvonta-klinikkaryhmän vastaava ylilääkäri Raija Malmström, HUS ja operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen, HUS. Syyskuussa tutustuttiin Jyväskylän päivystysyksikkö Novan toimintaan, jossa lääkärikoulutusta ja päivystyksen kehittämistä on järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti kehitetty. Työryhmän näkemyksen tueksi on teetetty selvitys päivystystoiminnasta. Selvityksen tekivät Keski- Suomen sairaanhoitopiirin päivystysyksikkö Novan ylilääkäri Jorma Teittinen ja sairaanhoitaja, asiakasmanageri Ari Solonen. Selvitystä varten he tekivät laajoja henkilöstöhaastatteluja, tutustuivat toimintaan ja toimitiloihin sekä toiminnan tunnuslukuihin. Näiden pohjalta tarkasteltiin ja arviointiin mm. nykyistä toimintaa, toiminnan volyymia, tilajärjestelyjä sekä ehdotetaan kuinka yhteispäivystys ja sen henkilöstön osaamisen kehittäminen tulevaisuudessa Kouvolan kaupungissa kannattaisi järjestää. Selvitystyöhön saatiin Kaste-hankkeesta rahoitusta. Linkki päivystysselvitykseen. Jatkotyöskentely 2011 Pohjois-Kymen sairaalan tiloissa toimivan Kouvolan yhteispäivystyksen suunnittelutyö viedään loppuun ja pääterveysasemalla toimiva päiväpäivystys siirtyy Pohjois-Kymen sairaalaan. Sosiaalipäivystyksen ja selviämisyksikön toiminnan käynnistäminen ja liittäminen yhteispäivystykseen tehdään erillishankkeen suunnitelman mukaisesti (Kouvolan yhteispäivystys ja kriisihanke). Vuoden 2011 alusta yhteispäivystyksen rakentaminen käynnistetään siten, että tavoitteena on toimiva yhteispäivystys juhannukseen 2011 mennessä. Yhteispäivystyksen suunnittelu ja käynnistämisen valmisteluun palkataan Kaste-rahoituksella projektikehittäjä.

23 Sivu 23 Toiminnan kehittämisessä huomioidaan kansallisen päivystystyöryhmän antamat linjaukset päivystystoiminnan järjestämisestä, päivystystoiminnan aseman vahvistaminen organisaatiossa, päivystysyksikössä työskentelevien ammattitaidon ylläpitäminen, hoitoonohjauksen kehittäminen, lääkärirekrytointi ja yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa KouvolaEffica asiakastietojärjestelmän kehittäminen Aluesairaalan toiminnan siirtyminen Kouvolan kaupungin perusturvan edellytti tietojärjestelmien yhdistämistä potilastietojen eheyden ja jouhevan käytön vuoksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakastietojärjestelmien integraatio ja käyttöönotto henkilöstön koulutuksineen oli erittäin haasteellinen. Haasteellista oli myös asiakastietojärjestelmien yhteensovittaminen jo olemassa olevien tietojärjestelmien, kuten taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kanssa. Asiakastietojärjestelmän rakentamisen haastetta lisäsi KoTePa-hankkeen tavoitteiden mukaisen tietoteknisen infrastruktuurin suunnittelu ja toteutus. KoTePa-tietojärjestelmäprojektin tuli huomioida rinnakkaisten kehittämishankkeiden, mm. VOPA-hanke ja Labrat Efficaan, yhdistäminen asiakastietojärjestelmään tulevaisuudessa. Nämä asiat yhdessä tiukan aikataulun kanssa vaativat niin paljon työtä ja tietoteknistä asiantuntemusta, että se irrotettiin omaksi projektikseen. Asiakastietojärjestelmän kehittäminen oli merkittävä yhteistyöhanke tietoteknologian ja terveydenhuollon käytännön työn välillä. Terveydenhuoltotyöryhmän osuus oli tuoda esille käytännön tarpeet tietojärjestelmien kehittämiseen sekä kuvata ja implementoida uudet toimintamallit. Terveydenhuoltotyöryhmä on tehnyt yhteistyötä KoTePa-tietojärjestelmäprojektin kanssa ja ollut aktiivisesti mukana KouvolaEffica asiakastietojärjestelmän kehittämisessä. Työryhmä on ottanut kantaa mm. toimintamallien rakentamiseen ja tätä kautta asiakastietojärjestelmien kehittämiseen terveydenhuollon toimintaa tukevaksi. Näihin toimintamalleihin ovat kuuluneet mm. uudet lähetepalautekäytännöt, lääkehoidon toteuttaminen ja erityistä huomioitavaa lehdelle kirjaaminen. KoTePa-tietojärjestelmätprojektilla on oma loppuraportti, jossa kuvataan tehtävät ja asiakastietojärjestelmän rakentaminen tarkemmin. Linkki loppuraporttiin Palveluverkkoselvityksen käynnistäminen Työryhmän toimeksiantoon kuului terveyspalveluverkon selvittäminen tavoitteena integroitu potilaslähtöinen palvelukokonaisuus. Terveyspalveluiden rakenteita on välttämätöntä tarkastella, jotta lakisääteiset terveyspalvelut voidaan tulevaisuudessakin rahoittaa. Valtuustoryhmien yhdessä laatima Kouvola-sopimus kaupungin talouden tasapainottamisesta ( ) sisälsi myös toimeksiannon terveyspalveluverkon selvittelylle. Terveydenhuoltotyöryhmässä jo I-vaiheessa tehtiin pohjakartoitusta tulevaisuuden palveluverkkoon ja pohdittiin mitä palveluita uuteen sairaalakeskukseen tulisi. Työryhmässä arvioitiin prosentuaalisesti sairaalakeskuksen tulevan palvelutarpeen osuutta sekä muualle jäävän toiminnan osuutta, tilatarpeita ja henkilöstömääriä. Palveluverkkoselvitys ostettiin FCG:ltä ja se valmistui tammikuussa Tämän selvityksen pohjalta palveluverkkotyöskentely jatkuu. Uuden sairaalarakentamisen päätöksenteon pohjaksi tulee

24 Sivu 24 olla tietoa nykypalveluverkon toimivuudesta sekä tulevaisuuden palvelutarpeesta. Linkki palveluverkkoselvitykseen ja sekä liite osa Rajapinta Careaan ja ostopalveluihin Terveydenhuoltotyöryhmällä oli toiminnan näkökulmasta tehtävänä pohtia ja ottaa kantaa kuinka aluesairaalan toiminnan siirtyminen Kouvolan kaupungin toiminnaksi vaikuttaa palvelujen tuottamiseen organisaatiorajapinnan siirtyessä Pohjois-Kymen sairaalan ja Carean välille. Terveydenhuoltotyöryhmässä pohdittiin ja otettiin kantaa mm. kliinisten tukipalveluiden, lääkehuollon ja puhtauspalveluiden järjestämisestä. Työryhmä on ottanut kantaa palveluiden tuottamiseen puolustusvoimille Pohjois-Kymen sairaalassa integraation jälkeen, hengityshalvauspotilaiden hoidon järjestämiseen sekä Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan ja Pohjois-Kymen sairaalan yhteistyöhön. Terveydenhuoltotyöryhmä on ottanut kantaa myös erikoislääkäreiden koulutusoikeuksien säilyttämiseksi tarvittavan e-kirjastoon ja e-lehtien hankkimiseen. Tämän lisäksi työryhmä on aktiivisesti ottanut kantaa ostopalvelulääkäreiden käyttöön ja virkalääkäreiden rekrytointiin ja keskustellut mm. rekrytointisuunnitelman rakentamisesta sekä koulutusmallin rakentamisesta taloon tuleville uusille lääkäreille Alatyöryhmät Kuntoutustyöryhmä Puheenjohtaja Marja Hartikainen, osastonhoitaja, Kuusankosken aluesairaala KoTePa-hankkeen terveydenhuoltotyöryhmässä perustettiin alatyöryhmä suunnittelemaan ja valmistelemaan kuntoutuspalvelujen kokonaisuutta. Kuntoutuspalvelut yksikkö pitää sisällään sekä avoterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon puolella työtä tekevän henkilöstön alkaen. Ryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Alatyöryhmässä on valmisteltu kuntoutuksen esimiestyön järjestämistä. Vuosi 2011 on siirtymäkautta, jonka ajan kuntoutuksessa toimivat kokopäiväinen osastonhoitaja ja vt. osastonhoitaja terveyspalvelujohtajan päätöksellä. Vuoden 2011 aikana on tarkoitus selvittää lopullinen kuntoutuspalvelujen esimiestyön järjestäminen. Alayöryhmä on suunnitellut kuntoutuksen toiminnan toteuttamista vuodelle Suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon mm. mahdollisten lomautusten/talkoovapaiden vaikutukset sekä yhteistyö kotihoidon kanssa. Alatyöryhmässä on valmisteltu palvelusopimus kuntoutuksen osalta. Alatyöryhmässä valmistellaan kotihoidon ja vanhuspalveluiden puolella työskentelevän kuntoutushenkilöstön siirtyminen nykyiseen Kouvolan kuntoutuspalvelutyksikköön.