KoTePa-hanke KOUVOLAN TERVEYSPALVELUHANKE VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 KoTePa-hanke KOUVOLAN TERVEYSPALVELUHANKE VÄLIRAPORTTI Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki Ylihoitaja Irma Suonoja Hallintosihteeri Tuija Rinne

2 2 1 TIIVISTELMÄ Uusi Kouvola syntyi kuuden kunnan liitoksesta. Uudessa kaupungissa yhdistettiin sosiaali- ja terveystoimi yhteiseksi perusturvan toimialaksi. Kuusankosken aluesairaala on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin itsenäinen tulosalue, joka hoitaa lähes pelkästään uuden kunnan asukkaita. Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteistyötä. Kouvolan erityisenä haasteena on väestön vanheneminen, lisääntyvät elintapasairaudet ja niiden aiheuttama palvelutarpeen kasvu sekä varsinkin henkilöstön rekrytointi. Palvelutarpeen kasvu tulee johtamaan nopeasti kasvavaan kustannuskehitykseen. Sekä aluesairaalan että terveyskeskuksen toiminnassa rekrytointi on ollut ongelmana ja tästä syystä on jouduttu turvautumaan runsaasti kalliisiin ostopalveluihin. Kouvolan kaupunginhallitus päätti marraskuussa 2008 käynnistää terveydenhuollon strategiatyön, jonka tavoitteena on vahvistaa uuden Kouvolan kaupungin edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin ja terveydenhuollon kasvaviin menopaineisiin sekä muuttuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön Työtä varten nimettiin kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen vetämä strategiatyöryhmä, joka käytti työssään ulkopuolisina asiantuntijoina professori Mats Brommelsia ja dosentti Outi Elonheimoa (DRG Medical Systems Oy). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2009 periaatepäätöksenä asiantuntijaselvityksen strategian jatkotyön pohjaksi. Jatkotyöskentely etenee KoTePa-hankkeena, jonka tavoitteena on ensiluokkainen terveydenhuolto koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on käyty perusteellisesti läpi konsulttien ehdotus terveyskeskuksen ja aluesairaalan toiminnan yhdistämisestä. Työryhmissä on ollut edustus sekä Kouvolan perusturvasta että Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä, myös henkilöstöjärjestöjen edustus sekä asiantuntijoita mm. sairaanhoitopiirin liikelaitoksista ja tytäryhtiöistä. Tämä väliraportti on koostettu työryhmien työn tuloksista. Aluesairaalan ja terveyskeskuksen yhdistäminen arvioitiin kaikissa työryhmissä myönteiseksi ratkaisuksi. Tärkeänä nähtiin, että Kouvola pysyy Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenenä. Koordinaatiotyöryhmä ehdottaa, että Kouvolan kaupunki tekisi aloitteen Kymenlaakson sairaanhoitopiirin yhtymäkokoukselle neuvottelujen käynnistämisestä Kuusankosken aluesairaalan toiminnan yhdistämiseksi Kouvolan kaupungin terveydenhuoltoon alkaen. Aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan perusturvan toiminnaksi tapahtuisi liikkeenluovutusmenettelyä noudattaen, jolloin siirtyvän henkilöstön asema turvataan säädösten mukaisesti. Hankkeen jatkotyöskentelyssä on selvitettävä työryhmien esille nostamat kysymykset; kiinteistöratkaisut, maakunnallisesti järjestettävät tukipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut sekä työnjako Kotkan keskussairaalan ja aluesairaalan välillä. Erityiskysymyksenä on ratkaistava psykiatrisen sairaalan tuleva toiminta. Hankkeeseen on anottu rahoitusta STM:n Kaste-hankkeesta.

3 3 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ KoTePa-HANKKEEN VISIO JA TAVOITTEET PROJEKTISSA NOUDATETTAVAT PERIAATTEET TIEDOTTAMINEN VALMISTELUVAIHEEN TYÖRYHMÄT OHJAUSRYHMÄ YHTEISTYÖRYHMÄ KOORDINAATIOTYÖRYHMÄ TALOUDEN- JA HALLINNON TYÖRYHMÄ Talous Henkilöstönäkökulma TERVEYDENHUOLTOTYÖRYHMÄ Somaattisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen Yhteispäivystys Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Kuntoutusryhmä MIELENTERVEYSPALVELUT - TYÖRYHMÄ Matalan kynnyksen palvelut Erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrinen laitoshoito KIINTEISTÖTYÖRYHMÄ TIETOJÄRJESTELMÄRYHMÄ TUKIPALVELURYHMÄ LISÄSELVITYKSET PALVELUTARPEEN MUUTOKSESTA ENNUSTE VUOTEEN KOKONAISTUOTANNON MUUTOS ERIKOISALOITTAIN TERVEYDENHUOLLOSSA VUODEOSASTOHOIDON MUUTOKSET Sairaansijat Vuodeosastojen henkilöstötarve Leikkaussalitoiminta Erikoislääkäreiden määrä RISKIT KoTePa-HANKKEEN JATKO VUONNA

4 4 TAULUKOT TAULUKKO 1. Yhteenveto KoTePa-hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta TAULUKKO 2. Kouvolan perusturvan vakituiset työntekijät TAULUKKO 3. Kuusankosken aluesairaalan henkilöstön eläköityminen vuoteen 2023 asti TAULUKKO 4. Kouvolan kaupungin perusturvan henkilöstön eläköityminen ammattiryhmittäin TAULUKKO 5. Kouvolan terveysasemalla, yhteispäivystyksessä ja aluesairaalan yöpäivystyksessä käyneiden terveyskeskuspäivystyspotilaiden määrät TAULUKKO 6. Kouvolan erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit aluesairaalan ensiapupoliklinikalla kolmen käynneiltään suurimman erikoisalan osalta vuodelta 2008 ja vuoden 2009 käynnit ajalta TAULUKKO 7. Aikuisten psykiatristen sairaansijojen käyttö Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2001 ja 2008 TAULUKKO 8. Kouvolan väestön ikärakenteen aiheuttama erikoisaloittainen tuotannon muutos vuodesta 2007 vuoteen 2020 TAULUKKO 9. Sairaansijat 2009 sekä 5/2009 asiantuntijaselvityksen ehdotukset tarvittavista sairaansijoista TAULUKKO 10. KoTePa:n sairaalan osastojen sairaansijojen tarve vuonna 2020 TAULUKKO 11. KoTePa:n vuodeosastojen henkilökuntamitoitus 2020 TAULUKKO 12. KoTePa:n sairaalan leikkaussalitarve vuonna 2020 TAULUKKO 13. Erikoislääkäreiden määrä KoTePa:ssa vuonna 2020 TAULUKKO 14. KoTePa-hankkeen riskianalyysi KUVIOT KUVIO 1. Kuusankosken aluesairaalassa työskentelevät vakituiset ja määräaikaiset työntekijät KUVIO 2. Kouvolan perusterveydenhuollon henkilöstötarpeen kehitys KUVIO 3. Terveydenhuoltoryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 4. Mielenterveysryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 5. Kiinteistötyöryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 6. Tietojärjestelmäryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 7. Tukipalvelutryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 8. KoTePa:n erikoissairaanhoidon tuotantolaskennan kulku ja tulostaulut

5 5 2 JOHDANTO Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken, Elimäen, Valkealan ja Jaalan yhdistäminen uudeksi Kouvolaksi, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhdistäminen yhteiseksi perusturvaksi ja siirtyminen sopimusohjausmalliin ovat pohjana tulevaisuuden suunnittelulle. Kuntien yhdistyminen mahdollistaa rakenteellisten uudistusten käynnistämisen palvelujen tuottamisessa. Merkittävin käynnistynyt rakenneuudistus on perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon integrointi yhteen organisaatioon. Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteistyötä. Kouvolan erityisenä haasteena on väestön vanheneminen, lisääntyvät elintapasairaudet ja niiden aiheuttama palvelutarpeen kasvu sekä varsinkin henkilöstön saatavuus. Kouvolan kaupunginhallitus päätti käynnistää terveydenhuollon strategiatyön, jonka tavoitteena on vahvistaa uuden Kouvolan kaupungin edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin ja terveydenhuollon kasvaviin menopaineisiin. Kaupunginhallitus perusti strategiaryhmän, jonka tehtäväksi annettiin: 1. Tehdä selvitys Kouvolan terveydenhuollon nykytilanteesta, ongelmista ja kehittämistarpeista. 2. Analysoida toimintaympäristössä jo tapahtuneita ja tulevia muutoksia. 3. Arvioida Kouvolan kaupungin terveydenhuollon palvelujen eri järjestämisvaihtoehtoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia. 4. Valmistella edellä mainittujen selvitysten pohjalta mennessä konkreettiset esitykset palvelujen rakenteellisesta uudistamisesta. Työtä varten nimettiin strategiaryhmä, joka käytti työssään ulkopuolisena asiantuntijana professori Mats Brommelsia ja dosentti Outi Elonheimoa (DRG Medical Systems Oy). Asiantuntijoiden loppuraportti esiteltiin valtuustoseminaarissa Kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatepäätöksenä professori Mats Brommelsin ja dosentti Outi Elonheimon (DRG Medical Systems Oy) asiantuntijaselvityksen Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategia ja sen toimenpidesuosituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kaupunginhallitus on toiminut jatkovalmistelun ohjausryhmänä. Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki organisoi virkamiesvalmistelun. Kaupunginjohtaja oli puheenjohtajana koordinaatioryhmässä, joka koostui alatyöryhmien puheenjohtajista ja poliittisten valtuustoryhmien edustajista sekä Kouvolan kaupungin perusturvan ja Kuusankosken aluesairaalan edustajista. Koordinaatioryhmä raportoi jatkovalmistelun etenemisestä kaupunginhallitukselle ja toimenpide-ehdotukset esitellään myös valtuustoseminaarissa Lopullinen päätös hankkeen jatkosta tehdään kaupunginvaltuustossa Projekti on nimetty: KoTePa-hankkeeksi (Kouvolan terveyspalveluhanke). Projektitiimi Nimi Rooli Organisaatio puhelin sähköposti Kati Myllymäki Projektipäällikkö Kouvolan kaupunki kati.myllymaki@kouvola.fi Irma Suonoja Projektivastaava Kouvolan kaupunki irma.suonoja@kouvola.fi Tuija Rinne Projektisihteeri Kouvolan kaupunki tuija.rinne@kouvola.fi

6 6 Projektiorganisaatio Terveydenhuollon strategia - organisointi Poliittinen ohjaus Päätöksenteko Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja = ohjausryhmä Kotka-SHP yhteistyöryhmä Koordinaatioryhmä = kaikkien alaryhmien puheenjohtajat, poliittisten ryhmien edustus Tekninen Asiantuntijavalmistelu Kiinteis -tö Kaupungin sisäinen valmistelu Talous ja hallinto Mielen terveys palvelut Terveyspalvelut Yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmistelu Tieto järjestel mät Tukipalvelut

7 7 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke on muuttanut kuntarakennetta ja ohjaa kuntia edelleen nostamaan tuottavuutta palvelurakenteen uudistamisen kautta. Valtioneuvoston selonteko PARAS-hankkeen etenemisestä annettiin eduskunnalle marraskuussa Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamista. Hallitusohjelman mukaisesti kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään terveydenhuoltolaiksi. Hallituksen esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lisäksi uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia (sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki), jossa määritellään kuntia koskeva sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne vuodesta 2013 eteenpäin. Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti elokuussa 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistamista sosiaali- ja terveysaluemallilla. Ministeri Risikon mukaan nykyrakenteilla ei selvitä tulevaisuuden haasteista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Talouden taantuman vaikutukset ovat pitkäaikaiset. Taantuma myös nopeuttaa muutostarvetta. Tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä selkeämpiä ja vahvempia rakenteita, koska esimerkiksi nykyinen perus- ja erikoissairaanhoidon rajanveto aiheuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia ongelmia. Lisäksi tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kiinteä yhteys. Sosiaali- ja terveysalueet olisivat riittävän suuria kuntia tai kuntayhtymiä, joita maassa olisi Ne järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja valtaosan erityispalveluista. Sosiaali- ja terveysalueet perustuisivat luonnollisiin asioimis- ja työssäkäyntialueisiin. Etelä-Karjalassa on muodostettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) vuoden 2009 alussa. Piiriin on yhdistetty alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhusten palvelut ja sosiaalihuolto. Kuntien nykyisin järjestämä terveys- ja sosiaalipalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyvät piirille vuoden 2010 alusta. Imatran kaupunki on mukana ainoastaan erikoissairaanhoidon osalta. Piirin väestöpohja on noin asukasta. Päijät-Hämeessä aloitti toimintansa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Yhtymän toimialat ovat erikoissairaanhoito, sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä ympäristöterveydenhuolto. Sosiaali- ja terveysyhtymä antaa erikoissairaanhoidon palveluja 15 jäsenkunnalle. Iitti kuuluu piiriin. Jäsenkuntien asukasluku oli yhteensä Kahdeksan kuntaa (asukasluku ) on siirtänyt yhtymälle kaikki sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelunsa päivähoitoa lukuun ottamatta. Läntiseen perusturvapiiriin kuuluvat kunnat (asukasluku ), ovat siirtäneet yhtymään laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuollon sekä apuvälinehuollon toiminnan perusapuvälineiden osalta. Heinola ja Lahti järjestävät perustason palvelut itse. Heinolassa oli vuodenvaihteessa asukkaita ja Lahdessa Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (väestöpohja ) on kolme erikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaalaa; Kymenlaakson keskussairaala (Kotka), Kuusankosken aluesairaala ja Kymenlaakson psykiatrinen sairaala. Etelä- Kymenlaaksossa Haminan kaupungilla ( asukasta) on omaa erikoissairaanhoitoa. Kotkan kaupungilla on suunnitelmissa nk. hyvinvointipuisto, jossa kaupungin sote-palveluita keskitettäisiin keskussairaalan tontille ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille rakennettaisiin toiminnallista integraatiota ilman että tapahtuisi hallinnollista yhdistämistä. Eteläisen Kymenlaakson kunnat ovat selvitelleet myös sote-piirivaihtoehtoa ja linjaavat kantansa tammikuussa Pyhtään kunta (5100 asukasta) olisi piirivaihtoehdon kannalla. Etelä- Kymenlaakson seutuvaliokunta on määrännyt Kotkan kaupungin palvelujohtajan selvittämään sosiaali- ja terveyspiirin tai alueen muodostamisen edellytyksiä. Tavoitteena on kansalaisia lähellä olevat integroidut palvelut. Valtakunnallisessa sote-palveluiden kehittämisen KASTE-ohjelmassa Kymenlaakson kunnat ovat yhteisessä Kaakon SOTE-INTO kehittämishankkeessa. Tätä kautta rahoitetaan palvelurakenteen uudistamista PARAS-puitelain ja tulevan terveydenhuoltolain tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa tehdyt strategiset valinnat pohjautuvat valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin ja laatusuosituksiin, alueellisiin hyvinvointistrategioihin, sekä alueella tehtyihin selvityksiin.

8 8 Hankkeen strategisena valintana on vahvistaa peruspalveluita niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa. Hankkeen pääteemoiksi kohdentuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden integraatio, vanhus-, vammais- ja aikuispalveluiden kehittäminen ja sähköinen asiointi. Alueella tapahtuvat toimintaympäristön muutokset haastavat kuntia palvelurakenteiden uudistamiseen sekä palveluprosessien ja menetelmien kehittämiseen asiakaslähtöisiksi. Hankkeen avulla alueen toimijat voivat nopeuttaa palvelurakenteen muutosta ja ennakoida lainsäädännöllisiä muutoksia. Hankkeen kehittämistyöllä pyritään parantamaan palveluiden kustannusvaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kaakon SOTE-INTO -hankkeen ensimmäisen vaiheen työskentelyä jatketaan aikaisemman hankesuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti. Kehittämistyössä huomioidaan toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikissa toiminnoissa. Vanhusten ja vammaisten palveluiden osalta edistetään raja-aitojen madaltamista. Ennaltaehkäisevien käytäntöjen edistämistä ja juurruttamista jatketaan. Kaste-ohjelman toisen vaiheen Kouvolan osahankkeessa hankesuunnitelmassa kehittämistoimenpiteet kohdentuvat kansalaisten itsenäiseen selviytymiseen, integroituihin palveluprosesseihin ja -rakenteisiin, henkilöstön osaamisen, osallistumisen ja johtamisen vahvistamiseen sekä kustannuskehityksen hillitsemiseen. Kouvola sosiaali- ja terveysalueena Kouvolan kaupunki muodostaa omana kuntana jo riittävän vahvan väestöpohjan ( asukasta) sosiaali- ja terveydenhuoltoalueeksi. Aluesairaalan erikoissairaanhoidon yhdistäminen kaupungin perusturvaan vastaisi hyvin tulevan terveydenhuoltolain tavoitteeseen raja-aidan poistamisesta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Yhteys sosiaalitoimeen turvataan perusturvalautakunnan alaisuudessa. Kouvolan kaupungin erityiset haasteet liittyvät ikääntyvään väestörakenteeseen, elämäntapasairauksien aiheuttamaan kasvavaan palvelutarpeeseen ja taloudellisen kantokyvyn turvaamiseen. Henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat haitanneet sekä terveyskeskuksen että aluesairaalan toimintaa. 4 KoTePa-HANKKEEN VISIO JA TAVOITTEET Ensiluokkainen terveydenhuolto koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijät Kokonaistavoitteena on laadukas terveydenhuolto uudessa Kouvolassa, vetovoimainen toimintayksikkö, joka pystyy rekrytoimaan osaajia. Laaja-alainen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva toimintatapa osana koko kaupungin strategiaa Innovatiivinen terveydenhuolto-organisaatio, joka tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet, kannustavan työilmapiirin, korkean tutkimus- ja hoitoteknologia tason ja yhteistyömahdollisuuden muiden alojen osaajien kanssa. Terveyspalvelut tukevat kaupungin muuta hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaa. Yhden oven toimintamallia integroidussa organisaatiossa, jossa raja-aidat on kaadettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Väestölle tarjottaville palveluille on ominaista joustavuus, kattavuus ja hyvä saatavuus. Innovatiivisilla uusilla palveluprosesseihin pohjautuvilla toimintamalleilla saadaan tehokkaampaa toimintaa ja hillittyä kustannusten nousuvauhtia. Uusi, moderni rakennusajattelu erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto saman katon alle. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoite oli valmistella esitys Kouvolan uudesta terveydenhuollosta päätöksenteon pohjaksi. Jatkohankkeessa valmistellaan mahdolliset toimenpiteet Kuusankosken aluesairaalan ja Kouvolan terveyskeskuksen integroimiseksi. Vanhusten palvelut, mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut olivat myös mu-

9 9 kana palvelurakenteen tarkastelussa. Samoin arvioidaan terveyspalveluiden palveluverkko sekä kiinteistöratkaisut sekä yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa. Integroidulla terveydenhuollolla tarkoitetaan palveluiden aitoa yhdistämistä. Tällöin terveyspalveluista vastaa yksi organisaatio, jolla on yksi strategia, yksi budjetti, yksi johtaja sekä yksi demokraattinen valvontaelin. Terveydenhuollon potilastiedot ovat yhteisessä tietojärjestelmässä (yksi rekisterinpitäjä) ja koko palveluprosessi rakennetaan potilaslähtöisesti. Palvelujärjestelmän tavoite on toiminnan kustannusvaikuttavuuden maksimointi yhteisötasolla. 5 PROJEKTISSA NOUDATETTAVAT PERIAATTEET Avoimuus - avoin tiedottaminen päättäjille, henkilöstölle, sidosryhmille ja väestölle Tasapuolisuus - tasa-arvoinen yhteistyö ja kumppanuus aluesairaalan ja terveyskeskuksen välillä Innovatiivisuus - nyt haetaan uusia tapoja organisoida ja tuottaa palveluita 6 TIEDOTTAMINEN Kotepa-hankkeella on oma viestintästrategia, jossa korostuu avoimuuden periaate. Viestintä on avointa ja jatkuvaa. Se on henkilöstöä osallistavaa, toimii sekä vaaka- että pystysuuntaan, on vuorovaikutteista ja tukee henkilöstön henkistä hyvinvointia. Viestinnän sisäiset kohderyhmät ovat Kuusankosken aluesairaalan ja Kouvolan terveyskeskuksen henkilökunta, Kotkan keskussairaalan henkilökunta, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Kouvolan perusturvan toimiala ja perusturvalautakunta, hankkeen työryhmien puheenjohtajat, sihteerit ja jäsenet sekä Kouvolan kaupungin muu henkilökunta. Kaikissa työryhmissä on ollut mukana henkilöstön edustaja, joka on voinut tiedottaa työskentelystä omille henkilöstöryhmilleen. Viestintä on ollut jatkuvaa ja sidoksissa hankkeen etenemiseen ja päätöksiin. Keskeisiä tapahtumia ovat olleet lokakuun lopun asiantuntijaseminaari, ennen joulua pidetyt tiedotustilaisuudet kaupunginhallitukselle, medialle ja henkilöstölle. Tammikuussa tullaan pitämään valtuustoseminaari. Sisäisen viestinnän välineenä ovat toimineet Kouvolan kaupungin intranet, henkilöstölehdet, henkilöstöinfot ja toimialojen omat palaverit. Ulkoisen viestinnän välineitä ovat olleet Kouvolan kaupungin internetsivut, paikallinen ja valtakunnallinen media, terveysalan ammattilehdet: T EHY, Lääkärilehti, Perushoitaja, Terveydenhoitaja-lehti, Kuntalehti, Kuntaliiton nettikirjeet sekä lääketieteen toimittajat. Päävastuu tiedottamisesta hankkeen viestinnästä on ollut hankkeen projektipäälliköllä, johtava lääkäri Kati Myllymäellä sekä koordinaatioryhmän puheenjohtajalla, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäellä. Käytännön viestinnästä huolehtivat viestintäpäällikkö Heli Lehti, projektin sihteeri Tuija Rinne, projektivastaava Irma Suonoja, työryhmien puheenjohtajat ja sihteerit. Seminaarien järjestämiseen osallistuu tarpeen mukaan myös muu viestintäja toimistohenkilöstö. Kouvolan Terveyspalvelut -hankkeen tiedottamisen yhteydessä on käytetty hankkeen omaa tunnusta. Tunnuksen keskellä oleva punainen ympyrä symbolisoi potilasta, jonka lähelle saadaan hankkeen tuloksena monet erilaiset palvelut. Tunnuksen väreissä on käytetty Kouvolan kaupungin markkinointitunnuksesta löytyviä värejä ja tekstilogon fontti (Utopia) on sama kuin kaupungin tunnuksessa.

10 10 TAULUKKO 1. Yhteenveto KoTePa-hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta Milloin Kenelle (Kohderyhmä) SISÄINEN Valtuutetuille ja henkilöstölle Henkilöstö: Kouvolan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Työryhmien jäsenet ja ohjausryhmä Jatkuva päivitys Koordinaatioryhmän kokousten jälkeen Kaupungin hallituksen infotilaisuus Henkilöstöinfo valtuuston infotilaisuus Henkilöstö: Kouvolan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, tytäryhtiöt Henkilöstö: Kouvolan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, tytäryhtiöt Asiasisältö Millä välineellä Vastuuhenkilö Asiantuntijaselvityksen esittely Tilannekatsaus, tarve, tavoitteet Infotilaisuus Infotilaisuus Lauri Lamminmäki Kati Myllymäki Käynnistämistilaisuus Infotilaisuus Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki, Irma Suonoja, Tuija Rinne Työryhmien asialistat, muistiot ja materiaalit Tilannekatsaus, yhteenveto Kouvolan kaupungin kotisivut. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin henkilökunta ja Kouvolan kaupungin henkilökunta kirjautuvat erillisillä tunnuksilla Ko- TePa-hankkeen sivuille Kouvolan kaupungin kotisivut. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin henkilökunta ja Kouvolan kaupungin henkilökunta kirjautuvat erillisillä tunnuksilla Ko- TePa-hankkeen sivuille Tuija Rinne, Kouvolan kaupunki, Sanna Arponen Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Kati Myllymäki Kaupunginhallitus Väliraportti Infotilaisuus Kati Myllymäki Henkilöstö: Kouvolan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Tiedotusta Infotilaisuus Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki, Irma Suonoja, Tuija Rinne Valtuutetut Päätösehdotus Infotilaisuus Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki valtuuston kokous Valtuutetut ja kuntalaiset Päätös Kokous Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki ULKOINEN Hankkeen etenemisen mukaan valtakunnallinen kutsuseminaari, Kuusankoski Lehdistöinfo Kouvolan Sanomien liite ilmestyy Tammi-helmikuu Maakunnan asukkaat, suuri yleisö (pohjoinen-etelä) Hankkeen eteneminen, päätökset, kiinteistötyöryhmän tulokset mediatiedotteet (Tehy, Lääkärilehti, Perushoitaja, Kuntalehti, Terveydenhoitajalehti) Asiantuntijat, media Seminaarin sisältö Asiantuntijaseminaari, median artikkelit Media->kuntalaiset Kuntalaiset Valtuutetut, media, suuri yleisö Hankkeen tämän hetkinen tilanne Hankkeen tämän hetkinen tilanne ja tulevaisuus, päätösprosessivuosi 2010 Päätökset, ratkaisut, perustelut Erillinen tilaisuus Lehden liite Valtuustoseminaari, median artikkelit, tiedotteet Linkki hankeen kotivisuille osoitteeseen Kati Myllymäki, Heli Lehti Kati Myllymäki, Irma Suonoja, Tuija Rinne Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki, Irma Suonoja, Tuija Rinne Kati Myllymäki Kati Myllymäki, Valto Koski, Lauri Lamminmäki

11 11 7 VALMISTELUVAIHEEN TYÖRYHMÄT 7.1 OHJAUSRYHMÄ Projektin ohjausryhmänä toimii Kouvolan kaupunginhallitus. Tehtävät: - projektin valvonnan ja ohjauksen kokonaisvastuu sekä päätösesityksen esittely kaupunginvaltuustolle määrittää ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet - nimeää projektiryhmän - hyväksyy loppuraportin - hyväksyy projektin tuloksen - esittää projektin päättämisen Nimi Rooli Organisaatio sähköposti Pousi Juhani puheenjohtaja kaupunginhallitus juhani.pousi@kouvola.fi Koivisto Antti I vpj kaupunginhallitus antti.koivisto@kouvola.fi Hasu Tuomo II vpj kaupunginhallitus tuomo.hasu@kouvola.fi Helkala Maarit kaupunginhallitus maarit.helkala@kouvola.fi Suomela Jari kaupunginhallitus jari.suomela@kouvola.fi Eloranta Maria kaupunginhallitus maria.eloranta@kouvola.fi Kasurinen Outi kaupunginhallitus outi.kasurinen@kouvola.fi Harjula Mauri kaupunginhallitus mauri.harjula@kouvola.fi Valkeapää Reijo kaupunginhallitus reijo.valkeapaa@kouvola.fi Lonka Mirja kaupunginhallitus mirja.lonka@kouvola.fi Tiitinen Sari kaupunginhallitus sari.tiitinen@kouvola.fi Soininen Kari kaupunginhallitus kari.soininen@kouvola.fi Saavalainen Tiina kaupunginhallitus tiina.saavalainen@kouvola.fi Vainio Vesa kaupunginhallitus vesa.vainio@kouvola.fi Tähtinen Anssi kaupunginhallitus anssi.tahtinen@kouvola.fi Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksessa , , ja sekä kaupunginvaltuustossa

12 YHTEISTYÖRYHMÄ Kouvolan kaupunginhallitus asetti yhteistyöryhmän, johon nimettiin kaupungin edustajat sekä poliittisten ryhmien edustajat. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Kotkan kaupunki nimesivät työryhmään edustajansa. Nimi asema organisaatio sähköposti Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Kotkan kaupunki Telaranta Tauno palvelujohtaja Kotkan kaupunki Saastamoinen Markku kaupunginvaltuuston pj. Kotkan kaupunki Salminen Vesa kaupunginhallituksen pj. Kotkan kaupunki Ylimäki Rauli kaupunginhallituksen I vpj. Kotkan kaupunki rauli.ylimaki@kotka.fi Lommi Semi kaupunginhallituksen II vpj. Kotkan kaupunki semi.lommi@kotka.fi von Hertzen Heikki hallituksen puheenjohtaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri hhertzen@kympnet.fi Hassinen Kari johtaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri kari.hassinen@kymshp.fi Pousi Juhani kaupunginhallituksen pj. Kouvolan kaupunki juhani.pousi@kouvola.fi Hasu Tuomo kaupunginhallituksen II vpj. Kouvolan kaupunki tuomo.hasu@kouvola.fi Helminen Harri kaupunginvaltuuston jäsen Kouvolan kaupunki harri.helminen@kouvola.fi Soininen Kari kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki kari.soininen@kouvola.fi Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Kouvolan kaupunki lauri.lamminmaki@kouvola.fi Kati Myllymäki johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki kati.myllymaki@kouvola.fi Yhteistyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa kokouksessa yhteistyöryhmä nimesi kuntien perusturvan edustajista (Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää ja Kouvola) työryhmän, jonka tehtävänä on pitää kuntien sote-johto ajan tasalla meneillään olevista uudistushankkeista. Kaste-hankkeen alueellinen yhteistyö toteutuu Kaakon SOTE-INTO-hankkeen ohjausryhmän kautta yhteistyöryhmä sai Kouvolan kaupungin informaation KoTePa-hankkeen etenemisestä ja tulossa olevista ehdotuksista. Erityisesti nousi esiin tarve sopia keskussairaalan ja aluesairaalan tulevasta työnjaosta. Riskinä pidettiin mahdollista kilpavarustelua tai epätervettä rekrytointikilpailua. Terveydenhuoltolakiesityksessä mainittu palveluiden alueellinen järjestämissuunnitelma todettiin soveltuvaksi työkaluksi työnjaon tarkasteluun. Sovittiin että Hassinen, Telaranta ja Myllymäki valmistelevat seuraavaan kokoukseen tästä pohjaesitystä. Olennaista olisi sopia työnjaosta hyvässä yhteistyössä. Seuraava yhteistyöryhmän kokous on Kymenlaakson kuntien perusturvajohtajat ovat tavanneet sekä Näissä tapaamisissa on päivitetty tiedot kuntien omista sote-palvelurakennesuunnitelmista.

13 KOORDINAATIOTYÖRYHMÄ Koordinaatiotyöryhmä muodostuu Kouvolan kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiehistä, Kouvolan kaupungin luottamushenkilöistä, henkilöstön edustajista ja yhdestä kutsutusta asiantuntijajäsenestä. Koordinaatiotyöryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Tehtävät: - yhteen sovittaa valmisteluryhmien työskentely, erityisesti rajapinnat, päällekkäisyydet sekä ryhmien välinen työnjako - valmistella raportointi ja päätösesitys kaupunginhallitukselle - yhteydenpito muihin toimielimiin - vastaa tiedotuksesta yhdessä kaupunginjohtajan ja projektipäällikön kanssa - kontaktipinta lainsäädännön tuleviin muutoksiin Rooli Nimi Asema Organisaatio Virkamiehet: puheenjohtaja Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Kouvolan kaupunki Karjalainen Kalevi tulosalueenjohtaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri/kas Komulainen Mikko perusturvapalvelujen tuotantojohtaja Kouvolan kaupunki Kontula Ilpo kirurgiylilääkäri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri/kas Korhonen Ismo strategiapäällikkö Kouvolan kaupunki Laari Sakari perusturvan tilaajajohtaja Kouvolan kaupunki Luotonen Hannu kaavoitusarkkitehti Kouvolan kaupunki Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki Mäntynen Sirpa tietohallintopäällikkö Kouvolan kaupunki sihteeri Rinne Tuija hallintosihteeri Kouvolan kaupunki Saario Asta perusturvan palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Siikaluoma Esa liiketoimintajohtaja Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöt: Eloranta Maria kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki Puujalka Sirpa valtuutettu Kouvolan kaupunki Saavalainen Tiina kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki Sburatura Liisa valtuutettu Kouvolan kaupunki Soininen Kari kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki Tähtinen Anssi kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki Wall Janne kaupunginvaltuuston I vpj. Kouvolan kaupunki henkilöstön ed. Nupponen Hannele perushoitaja Super/Kouvola henkilöstön ed. Tuominen Leena terveydenhoitaja KTN/Sthl Kutsuttu asiantuntija asiantuntija Voipio-Pulkki Liisa-Maria hallintoylilääkäri Suomen Kuntaliitto

14 TALOUDEN- JA HALLINNON TYÖRYHMÄ Tehtävät: - Taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten selvittäminen, omistusjärjestelyjen vaihtoehdot - Kouvola-Kymenlaakson sairaanhoitopiirin taloussuhteen selvittäminen (Audiatorin avulla) - Taloussuunnittelu - Mahdollisten investointien rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen - yhteistyössä kiinteistöryhmän kanssa - Luonnostelee uuden organisaation hallintomallin - Linjaa mahdollisen yhdistymisen henkilöstöpolitiikkaa - Aluesairaalan mahdollisen yhdistämisen prosessin selvittäminen (juridiikka, päätösprosessi) suhteessa kaupungin hallintoon ja sairaanhoitopiirin hallintoon sekä perussopimukseen Nimi asema organisaatio puheenjohtaja Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Kouvolan kaupunki Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki sihteeri Rinne Tuija hallintosihteeri Kouvolan kaupunki Harjula Jyrki talousjohtaja Kouvolan kaupunki Huovinen Marja taloussuunnittelupäällikkö Kouvolan kaupunki Siikaluoma Esa liiketoimintajohtaja Kouvolan kaupunki Koivu Hannele talousanalyytikko Kouvolan kaupunki Kemppi Katri kehittämispäällikkö Kouvolan kaupunki Korhonen Ismo strategiapäällikkö Kouvolan kaupunki Karhu Päivi henkilöstöpäällikkö Kouvolan kaupunki Karjalainen Kalevi ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Kinnunen Helena laskentapäällikkö Kymenlaakson sairaanhoitopiiri henkil ed Kouhia-Turklin Pirkko terveydenhoitaja KTN Kouvola Talouden- ja hallinnon työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa Talous Kaupungin terveydenhuollon strategian laadinnassa on tunnistettu myös Kymenlaakson sairaanhoitopiirin talouden haasteet. Sairaanhoitopiirin talous on ollut pitkään heikko ja sen seurauksena sairaanhoitopiirin alijäämät ovat muodostuneet mittaviksi. Kouvolan kaupungin näkökulmasta myös kuntayhtymän kuntalaskutusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta on kyseenalaistettu. Kuntalaskutusjärjestelmän tasapuolisuuden arvioimiseksi ja terveydenhuollon strategisten linjausten edellyttämien organisointivaihtoehtojen kartoittamiseksi Audiator-Kehittämispalvelut käynnisti selvitystyön, jonka tavoitteena oli kartoittaa kaupungin terveydenhuollon strategisten linjausten täytäntöönpanon edellyttämät organisaatiomuutokset ja niiden vaihtoehdot sairaanhoitopiirin kuntayhtymään liittyen, kuvata periaatetasolla eri organisointivaihtoehtojen vaatimukset talouden ja hallinnon näkökulmasta, selvittää kuntien suoritekäytön ja kuntalaskutuksen välisen yhteyden nykytilanne sairaanhoitopiirin kuntalaskutuksessa sekä tehdä arvio tilanteen kehittymisestä tulevaisuudessa, muodostaa näkemys siitä, onko tarve käynnistää neuvottelut laskutusjärjestelmän kehittämiseksi, kuvata vaihtoehdot mahdollisen kuntien välisen laskutustasauksen toteuttamiseksi.

15 15 Syksyn 2009 aikana selvitystyö on painottunut sairaanhoitopiirin kuntalaskutusjärjestelmän arviointiin ja ongelmakohtien perustelemiseen. Selvitystyössä on ollut merkillepantavaa osapuolten erilaiset näkemyksen laskutusjärjestelmän periaatteista. Periaatteiden selvittämiseen ja yhtenäisen näkemyksen etsimiseen on myös panostettu syksy aikana. Sairaanhoitopiiriltä on tulossa tarkempi selvitys kuntalaskutuksen toteutuksesta helmikuussa Tämän jälkeen käydään jäsenkuntien ja piirin kanssa keskustelut jatkotoimenpiteistä Henkilöstönäkökulma Henkilöstön aseman turvaaminen integraatiossa vaatii erityishuomiota, koska kysymys on työvoimavaltaisista terveydenhuollon organisaatioista ja suurelta osin asiantuntijahenkilöstöstä. Aluesairaalan toiminnan mahdollinen siirtäminen Kouvolan kaupungin toiminnaksi tapahtuisi liikkeenluovutuksen periaatteella. Henkilöstö siirtyy Kouvolan kaupungin palvelukseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 5 luvun 25 :ssä ja työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 :ssä säädettyä liikkeenluovutusmenettelyä noudattaen. - palvelussuhteen katsotaan jatkuneen keskeytymättä - entisin palvelussuhteen ehdoin - mikäli siirtyvän viranhaltijan tehtäviin ei kuulu enää julkisen vallan käyttöä, hän siirtyy vastaavaan työsuhteiseen tehtävään Henkilöstön siirrossa noudatettavia periaatteita (liikkeen luovutus) - Henkilöstö siirtyy automaattisesti kunnallisen viranhaltijalain ja työsopimuslain perusteella - Virkasuhde/työsuhde - Palvelussuhteen ehdot säilyvät entisinä - Paikalliset sopimukset - Uudella työnantajalla on sama oikeus muuttaa palvelussuhteen ehtoja kuin edeltäjällä olisi ollut. - Työsopimuksessa sovitut työsuhteen ehdot säilyvät. - Vanhan työnantajan tulee pidättäytyä kaikista toimenpiteistä, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtoa ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista! Kuusankosken aluesairaalan palveluksessa oli syyskuussa 494 henkeä (vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä). Tässä luvussa on mukana myös tukipalveluita tuottavien sairaanhoitopiirin liikelaitosten ja tytäryhtiöiden henkilöstö. Tukipalveluiden henkilöstön työpanoksesta menee osa psykiatrisen sairaalan toimintaan. Varsinaisesti aluesairaalan kliinisen toiminnan henkilöstöä ja johtoa oli 287 henkeä. Kuviossa 1 on tarkempi yhteenveto koko henkilöstöstä syyskuulta 2009.

16 16 Vakituiset ja m ääräaikaiset Aluesairaalan vaikutusalueella työssä olevat ALUESAIRAALA KONSERNIN JOHTO JA YHTEISET PALVELUT KYMENLAAKSON SAIRAALA-APTEEKKI -LIIKELAITOS KYMENLAAKSON SAIRAALAPALVELUT -LIIKELAITOS KASTEK OY VAKITUINEN MÄÄRÄAIKAINEN YHTEENSÄ KUVIO 1. Kuusankosken aluesairaalassa työskentelevät vakituiset ja määräaikaiset työntekijät Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan ja avopalveluiden palveluksessa syksyllä 2009 oli 295 henkilöä eli suunnilleen saman verran kuin aluesairaalan palveluksessa. Kouvolan kaupungin perusturvan palveluksessa oli vakituisessa työsuhteessa 1661 työntekijää. Kotihoito- ja vanhuspalveluiden henkilöstö on lähes kaksinkertainen terveydenhuollon henkilöstöön nähden. Taulukossa 2 on yhteenveto Kouvolan kaupungin perusturvan palvelualueiden vakituisesta henkilöstöstä TAULUKKO 2. Kouvolan perusturvan vakituiset työntekijät Palvelualueiden Vakituisia Huomioitavaa Hallinto ja tukipalvelut 47 Terveydenhuolto 501,5 21 työterveyshuollon työntekijää siirtyy Kymijoen Työterveys-liikelaitokseen Kotihoito- ja vanhuspalvelut 886 Aikuissosiaalipalvelut 132,5 Lapsiperhepalvelut 94 Yhteensä 1661

17 17 Henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on työvoimavaltaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein voimavara joskin myös suurin kustannuserä. Terveydenhuoltoalalla työvoiman saatavuus heikkenee jatkuen. Myös Kouvolan alueella tulee lähivuosina poistumaan runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä suurten ikäluokkien eläköityessä. Tämä ja henkilöstön ikääntyminen edellyttävät toimia vielä työelämässä olevien pitämiseksi alalla, varhaisen eläkkeelle siirtymisen estämiseksi ja myös uuden työvoiman rekrytoimiseksi. Jo nyt on ollut rekrytointiongelmia erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien kohdalla. Työolot tulevat osoittautumaan tulevaisuudessa yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä kun henkilöstö tekee työpaikkaansa koskevia valintoja. Samoin mielekkäällä työnkuvalla sekä hyvällä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisella saadaan houkuttelevuutta terveydenhuoltoon ammatinvalintatilanteissa. Kouvolan kaupungin perusterveydenhuollon rekrytointitarvetta havainnollistaa kuvio 2. Henkilöstön rekrytointitarve on vuoteen 2025 mennessä noin 300 henkilöä. Vanhustenhoidossa henkilöstötarpeet ovat vielä huimempia. Lisäystä aiheuttaa erikoisesti palvelutarpeen voimakas kasvu vanhusväestön lisääntyessä. Perusterveydenhuollon henkilöstötarpeen kehitys palvelutarveindeksien perusteella Arvioitu henkilöstötarve Käytettävissä oleva henkilöstö (nykyinen - eläköityvät) KUVIO 2. Kouvolan perusterveydenhuollon henkilöstötarpeen kehitys Kouvolan kaupungin ja sairaanhoitopiirin henkilöstöyksiköt ovat laatineet yhteenvedot henkilöstöjen eläkkeelle jäänneistä lähitulevaisuudessa. Taulukossa 3 on kuvattu tilanne Kuusankosken aluesairaalan henkilöstön osalta ja vastaavat tiedot Kouvolan kaupungin perusturvan osalta on kuvattu taulukossa 4. TAULUKKO 3. Kuusankosken aluesairaalan henkilöstön eläköityminen vuoteen 2023 asti lääkärit hoitohenkilöstö sairaalahuoltajat muut Yhteensä

18 18 TAULUKKO 4. Kouvolan kaupungin perusturvan henkilöstön eläköityminen ammattiryhmittäin Kouvolan kaupungin perusturva Vuosi Yhteensä Johto, esimies- ja asiant.tehtävät Hammashoitajat Hoitajat, lähihoitajat, perushoitajat Kodinhoitajat ja kotiavustajat Laitoshuoltajat Sosiaalialan ohjaajat Apulaiset, avustajat Osastonhoitajat Psykologit Sairaanhoitajat Sosiaalityöntekijät Terveydenhoitajat Lääkärit Toimistohenkilöstö Muut Yhteensä Henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi on olemassa monia ratkaisumahdollisuuksia. Tärkeimpiä niistä ovat jatkuva toimintamallien uudistaminen, henkilöstön ammattitaidon maksimaalinen hyödyntäminen, ammattitaidon ylläpitäminen sekä joustava henkilöstöpolitiikka sekä kannustejärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen. Tietoteknologian hyödyntäminen (mm. sähköinen asiointi) vapauttaa myös henkilöstövoimavaroja. Pohjois-Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden kannalta on tärkeää ylläpitää ja kehittää yhteistoimintaa ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja korkeakoulujen tiedekuntien kanssa. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on tehty opetusterveyskeskussopimus vuonna Kouvolan kaupunki on tehnyt esityksen yhteistyöstä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa marraskuussa 2009.

19 TERVEYDENHUOLTOTYÖRYHMÄ Tehtävät: - aluesairaalan toiminnan yhdistäminen perusterveydenhuoltoon - prosessiorganisaation ja palveluverkon selvittäminen tavoitteena integroitu potilaslähtöinen palvelukokonaisuus. - Kotkan keskussairaalan ja Kouvolan sairaalan työnjaon selkiyttäminen (toteutuu vasta jatkotyöskentelyssä) - ennaltaehkäisevätoiminta (neuvolat, terveyden edistämisen yksikkö, kytkentä hyvinvointikertomukseen) - erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen päivystys, jossa mukana sosiaalipäivystys, selviämisasema Terveydenhuoltotyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Rooli Nimi asema organisaatio Haavisto Ermo johtajaylilääkäri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Haimi Terhi sairaanhoitaja Kuusankosken aluesairaala Karonen Erkki ylilääkäri Kouvolan kaupunki Kääriäinen Anna-Maija ylihoitaja Kouvolan kaupunki Lahti Anssi avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki Leppänen Pirkko ylihoitaja Kuusankosken aluesairaala sihteeri Moisio Laura osastonhoitaja Kouvolan kaupunki puheenjohtaja Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki Onali Markku ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Parkkima Marja-Liisa osastonhoitaja Kouvolan kaupunki Saario Asta terveydenhuollon palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Salminen Martti osastonylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Salmio Johanna terveyskeskuslääkäri Kouvolan kaupunki Sihvonen Kristiina tilaajapäällikkö Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki henk.ed. Taavila Tarja sairaanhoitaja Tehy/Kouvola Tapiovaara Hannu ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Toukoaho Martti palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Alatyöryhmät Somaattisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen Puheenjohtaja Johanna Salmio Työryhmän johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksia: Sairaalakeskus: Nykyisen aluesairaalan toiminta, terveyskeskussairaalan toiminta sekä yhteispäivystys ja diagnostiikkakeskus ja terveyskeskuksen avopalvelut (pääterveysasema, Kuusankosken, Korian ja Voikkaan terveysasemat). Osa suun terveydenhuollon palveluista keskitetään. - Erikoislääkäreiden vastaanottotoiminnan ehdotetaan keskittyvän pääosin sairaalakeskukseen. - Vuodeosastopaikkojen kokonaismäärästä (n.300) näkemys on samansuuntainen asiantuntijaselvityksen kanssa. Tulevaisuudessa nähdään kuntoutuspaikkojen tarpeen kasvavan. - Samalla vuodeosastolla voi olla eri erikoisalojen potilaita ja yleislääketieteen potilaita. Toiminnan kannalta pidettiin parempana keskittää saman erikoisalan potilaat samalle osastolle. Potilaan hoidosta vastaava lääkäri on aina oltava määritettynä. - Toiminnallisesti raja-aitojen kaataminen mahdollista, joskin erikoisalojen tulee edelleen selvästi erottua (erikoislääkärikoulutus, asiantuntijakoulutus, vastuukysymykset). - Muistipoliklinikka sijoitetaan sairaalakeskuksen yhteyteen.

20 20 Muut lääkärikeskukset: - Muita lääkärikeskuksia tulisi olemaan neljä (Elimäki, Jaala, Keltakangas ja Valkeala). Osa suun terveydenhuollon palveluista on lääkärikeskusten yhteydessä. - Jatkotyöskentelyssä tarkastellaan koko palveluverkko: kotiin vietävät palvelut, liikkuvat palvelut (esim. neuvolabussi), osa-aikaiset vastaanotot (nk. terveyskioski), palvelupisteet (esim. laboratorionäytteenotto). - Omalääkäri-omahoitaja -toimintamallia kannatetaan ja sitä halutaan kehittää. - Mikäli erikoislääkäreiden virkojen määrää lisätään, kiertävä vastaanotto voi olla mahdollinen joillakin erikoisaloilla. - Erikoislääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksien kehittäminen. - Erikoishoitajien vastaanotot ovat tärkeitä palveluja kaikilla lääkärikeskuksissa - kehitetään edelleen. - Näytteenotto on tärkeä lähipalvelu, siksi se tulee säilyttää ainakin kaikissa lääkärikeskuksissa. - Yksi työterveyshuollon toimipiste tulee olla sairaalakeskuksessa. Kokonaisuutena työryhmä arvioi konsulttien esityksen toteuttamiskelpoiseksi. Termit lääkärikeskus ja sairaalakeskus herättivät keskustelua Yhteispäivystys Puheenjohtaja Kati Myllymäki Nykyisin terveyskeskuksessa annetaan akuuttiaikoja kaikilla terveysasemilla virka-aikana. Paaripotilaita varten on keskitetty päivystys arkisin klo 8-16 pääterveysasemalla. Iltaisin klo ja viikonloppuisin klo 8-22 perusterveydenhuollon päivystys on aluesairaalan tiloissa. Ongelmana on päivystyksen siirtäminen arkisin, koska tästä seuraa viivästystä ja potilaiden ambulanssisiirtoja kesken tutkimusten. Tämä johtaa toiminnan hidastumiseen ja tuottavuuden laskuun. Toiminnallisista syistä ja potilaiden kannalta päivystyksen tulisi toimia yhdessä pisteessä. Kouvolalaisten terveyskeskuspäivystyskäynneistä saa kokonaiskuvan taulukon 5 yhteenvedosta. Päivystyskäyntien määrään voidaan vaikuttaa terveysasemien akuuttivastaanottotoimintaa ja puhelinneuvontaa tehostamalla. TAULUKKO 5. Kouvolan terveysasemalla, yhteispäivystyksessä ja aluesairaalan yöpäivystyksessä käyneiden terveyskeskuspäivystyspotilaiden määrät Virka-ajan päivystys klo 8-16 Keskitetty ilta- ja vlpäivystys klo Yöpäivystyskäynnit KAS:ssa klo Yhteensä Lääkärillä Hoitajalla Yhteensä Erikoissairaanhoidon päivystystoiminta tapahtuu kokonaisuudessaan Kuusankosken aluesairaalan ensiapupoliklinikalla. Potilaat hoidetaan sairaanhoitajan ja/tai lääkärin arvioimassa kiireellisyysjärjestyksessä. Ensiapupoliklinikalla toimii ympärivuorokautinen konservatiivinen ja operatiivinen etupäivystys. Takapäivystys virka-ajan ulkopuolella toimii sisätautien, kirurgian ja anestesiologian erikoisaloilla. Eniten on konservatiivisia käyntejä, toiseksi operatiivisia ja kolmantena on lastentaudit. Taulukossa 6 on edellä mainittujen erikoisalojen käyntimäärät Kouvolan osalta vuodelta 2008 ja vuoden 2009 käynnit ajalta

21 21 TAULUKKO 6. Kouvolan erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit aluesairaalan ensiapupoliklinikalla kolmen käynneiltään suurimman erikoisalan osalta vuodelta 2008 ja vuoden 2009 käynnit ajalta Erikoisala ( ) Konservatiiviset Operatiiviset Lastentaudit Työryhmän johtopäätökset: - Kouvolan perusterveydenhuollon päivystystoiminta on pirstaloitunutta. Päivystys tapahtuu kolmessa eri pisteessä. - Nykyinen päivystysprosessi ei toimi kuten pitäisi. Siirtymävaiheessa tehokkuus laskee ja kustannukset lisääntyvät mm. potilassiirtokuljetusten muodossa. Muodostuu päällekkäisiä toimintoja potilaan siirtyessä päivystyspisteestä toiseen. - Röntgentoiminta Kouvolan terveysasemalla voi hankaloitua milloin tahansa, koska röntgenlaitteisto on elinkaarensa lopulla. - Kansallisen päivystyshankkeen näkemykset ja linjaukset tulee ottaa huomioon päivystystoimintaa uudistettaessa. - Päivystystoiminnan tulee kohdentua kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille. Terveysasemien tulee pystyä tarjoamaan enemmän akuuttivastaanottoaikoja virka-aikana. Väestön päivystyksen käyttötottumuksiin vaikuttamalla voidaan vähentää päivystyspalvelujen käyttöä. - Valtaosa sosiaalipäivystyksen yhteydenotoista liittyy lastensuojelutarpeeseen ja perheväkivaltatilanteisiin. Terveydenhuollon päivystyksessä sosiaalipäivystystä tarvitaan lisäksi ikäihmisten, päihdeongelmaisten ja mielenterveysongelmaisten palveluohjaukseen. Selviämisaseman puute on ongelma. Työryhmän toimenpide-ehdotukset: Vuonna 2010 Kuusankosken aluesairaalan tiloissa toimivan Kouvolan päivystyksen suunnittelutyö viedään loppuun (pääterveysaseman keskitetty päivystys siirtyy KAS tiloihin). Sosiaalipäivystys ja selviämisasema eivät vielä tässä vaiheessa ole mukana yhteispäivystyssuunnitelmassa. Vuosina Yhteispäivystys on tavoitteena Kouvolan perusterveydenhuollon ja Kuusankosken aluesairaalan toimintojen yhdistyttyä. Huomioidaan kansallisen päivystystyöryhmän antamat linjaukset päivystystoiminnan järjestämisestä. Panostetaan ensihoidon kehittämiseen ja päivystysyksikössä työskentelevien ammattitaidon ylläpitämiseen. Kotiutustiimin ja yöpartion toimintaa kehitetään tukemaan vanhustenhuollon päivystysaikaisia tarpeita. Noin 5 vuoden kuluttua (uudessa sairaalakeskuksessa) Koko päivystystoiminta, myös sosiaalipäivystys ja selviämisasema, on keskitetty sairaalakeskukseen, asianmukaisiin tiloihin.

22 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Puheenjohtaja Anne And Työryhmän johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksia: - Neuvolatoiminnassa saataisiin synergiaetuja, jos neuvolat sijaitsisivat lääkärikeskuksien yhteydessä. Hajaasutusalueiden palvelut tarkastellaan erikseen, myös kiertävän palvelu mahdollisuus. - Perheneuvola voisi mahdollisesti toimia sairaalakeskuksessa. - Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto tulee edelleen toimimaan kouluilla ja oppilaitoksilla. - Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä näkökulma tulee näkyä neuvola ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lisäksi kaikissa terveydenhuollon palveluissa. - Senioriterveysneuvonta toiminnassa saataisiin synergiaetuja, jos se sijaitsisi lääkärikeskuksien yhteydessä. Haja-asutusalueiden palvelut tarkastellaan erikseen, myös kiertävän palvelu mahdollisuus. - Hyvinvointikertomus ohjaa toiminnan suunnittelua. - Terveyden edistämisen yksikkö sijoitetaan sairaalakeskukseen, mutta on toiminnallisesti kaikkia toimialoja koskevaa. - Toiminnan kehittämisessä huomioidaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osaamisen hyödyntäminen nykyistä laajemmin Kuntoutusryhmä Puheenjohtaja Mervi Lehtonen Työryhmän johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksia: - Sairaalakeskukseen perustetaan lääkinnällisen kuntoutuksen keskus, jossa - toimii apuvälineyksikkö, sekä toimintaterapeuttien ja puheterapeuttien palvelut. - Lähipalveluina tuotettaisiin fysioterapiapalveluita kaikissa lääkärikeskuksissa. - Selvitetään myös vanhuspalveluiden kuntoutusyksikön yhdistäminen. Kuntoutustoiminnan painopisteet: - Jo ennen sairaalaan tuloa alkavassa toimintakyvyn arvioinnissa ja kuntoutuksen aloittamisessa jo ennen esim. polvioperaatiota. - kotona/avohoidossa/osastolla tapahtuvassa kuntoutuksessa - potilaiden omatoimisessa kuntoutuksessa, esim. liikuntatoimen järjestämässä toiminnassa, vertaisryhmissä, muun hoitohenkilökunnan arkityössä (=kuntouttava työote ja tilat, laitteet) - fysiatrin/fysioterapeuttien panosta kohdennetaan diagnostiikkaan, ongelmien selvittelyyn, kuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaukseen sekä muun henkilöstön kouluttamiseen - Ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön liikuntatoimen ja vanhuspalveluiden kanssa.

23 23 Terveydenhuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotukset Kouvolan kaupungin perusterveydenhuolto ja Kuusankosken aluesairaalan toiminta yhdistetään Sairaalakeskuksesta osaamiskeskus, johon keskitetään diagnostiikkakeskus, vaativat toimenpiteet ja kaupunkikeskustan terveyspalvelut Vuodeosastoina yhteisosastot Päivystystoiminnan kehittäminen >> yhteispäivystys Sairaalakeskukseen lääkinnällisen kuntoutuksen osaamiskeskus, johon kuuluu apuvälinekeskus Terveydenedistäminen ja ennaltaehkäisy ovat olennainen osa toimintaa KUVIO 3. Terveydenhuoltoryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto Linkki työryhmän raporttiin osoitteessa

24 MIELENTERVEYSPALVELUT - TYÖRYHMÄ Tehtävät: - ensiksi linjattava sairaanhoitopiirin psykiatrinen sairaala, lasten- ja nuorisopsykiatria eli pysytäänkö nykyhallintomallissa vai pyritäänkö liittämään Kouvolan terveyspalveluihin. Psykiatrisen sairaalan (kiinteistön) tulevaisuus määriteltävä Kotka-SHP yhteistyöryhmässä - Mieli ohjelman mukaisesti mielenterveyspalveluiden organisointi. Nykyinen psykiatrian poliklinikka, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, mielenterveyskuntoutus, ehkäisevä työ, psykogeriatria. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut (kehitysneuvola, ehkäisevä perhetyö, kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto). Nämä tehtävä riippumatta psykiatrista sairaalaa koskevasta ratkaisusta - linkki päihdepalveluiden järjestämiseen ja sosiaalipäivystykseen Rooli Nimi asema organisaatio puheenjohtaja Saario Asta terveydenhuollon palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Itkonen Paavo palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki Korpelainen Niina tilaajapäällikkö Kouvolan kaupunki siht.eeri Muhli Marjo osastonhoitaja Kouvolan kaupunki Peiponen Sakari apulaisylilääkäri Keltakankaan terveysasema Ronkainen Ari ylilääkäri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri henk.ed. Tasala Sinikka luottamushenkilö JUKO/KAS Korppi Liisa palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Piiroinen Pirjo erityisen tuen päällikkö Kouvolan kaupunki Lehto Pekka toiminnanjohtaja Kouvolan seudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys Mielenterveyspalvelut ryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Alatyöryhmät Matalan kynnyksen palvelut Edistävä ja ehkäisevä työ, perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut Lapset ja nuoret Puheenjohtaja Liisa Korppi Työryhmän kannanottoja: - Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen mallia tulee käyttää neuvolan ja kouluterveydenhuollon lisäksi muissakin peruspalveluissa. Kehitysneuvola on jo aloittanut toimintansa. - Työryhmä esittää, että poliklinikat säilyvät sairaanhoitopiirin toimintana. Asiantuntemuksen hajauttamista ei pidetä hyvänä, kun lääkärityövoimasta on pulaa. Sen sijaan vahvistetaan peruspalveluita ja perheneuvolaa. Psykiatrista asiantuntemusta tulee olla käytettävissä myös perustasolla. Palveluketjut, joissa vastuut ja työnjaot, tulee selkiyttää ja päivittää. - Työryhmä kannattaa lasten- ja nuorisopsykiatrian laitoshoidon ostamista Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä. - Vahvistetaan kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa, jotta asetuksen mukainen toiminta mahdollistuu (henkilöstölisäykset talousarviossa) - Tuodaan kouluun psykiatrisia sairaanhoitajia (Kouvolan perhepalveluverkosto-hankkeen rahoituksella 2010 alkaen) - Kehitetään nuorisoneuvolan toimintaa, painopisteenä ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen (esim. tuki ero-

25 25 kriisissä olevien perheiden lapsille ja nuorille) - Palkataan perheneuvolaan lastenpsykiatri ja nuorisopsykiatri, jotka konsultoivat koko varhaisen tuen kenttää - Kehitetään työmuotoja, joilla lisätään hyvinvointia, tuetaan selviytymistä ja ehkäistään syrjäytymiskierteen syntymistä - Pyritään järjestämään valmius lasten kriisiryhmän luomiseen (esim. tarvittava koulutus, ohjaus, konsultaatio) - Luodaan ja ylläpidetään yhteistyömallit erityispalvelujen konsultaatiolle, työnohjaukselle ja case-työskentelylle peruspalvelujen tueksi - Kotiin annetaan tukea ehkäisevästä perhetyöstä ja lapsiperheiden kotipalvelusta Aikuiset Puheenjohtaja Niina Korpelainen Työryhmän kannanottoja: - Kouvolan päihdestrategia on valmistumassa. Mielenterveyden kehittämisohjelma tehtävä, minkä jälkeen ne voidaan yhdistää. - Kotihoito pidetään omana palveluyksikkönään kotihoito ja vanhuspalvelujen palvelualueella ja varmistetaan riittävä lääketieteellinen tuki nimeämällä kotisairaanhoidon vastuulääkäreitä. - Hoitoketjut ja yhteistyökäytännöt tulee päivittää. Tavoitteena on järjestää perusterveydenhuollon ja psykiatrian lääketieteellinen tuki kaupungin omiin asumispalveluyksiköihin terveydenhuollon palvelualueen toimesta ja omana toimintana. - Kaikille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille edellytetään tehtäväksi potilas/asiakaskohtaiset hoito/palvelusuunnitelmat, jotka päivitetään vähintään vuosittain. - Varsinaisia omaishoitajia on päihde- ja mielenterveyskuntoutujilla vähän, mutta on paljon omaisia, jotka tarvitsevat tukea lähiomaisen päihde- ja mielenterveysongelmien vähentämiseksi. Tämänkaltaista tukea tulee lisätä yhdessä kolmannen sektorin kanssa. - Lääkärikeskus-nimikettä ei pidetä hyvänä. Ehdotetaan mieluummin terveysasema-nimikettä. - Ehdotus moniammatillisen tiimin koostumukseksi: - Omalääkäri- ja -hoitaja: kroonisten potilaiden tuki ja seuranta, lähetteet psykiatrille diagnoosin ja hoidon määrittelemiseksi. - Psykiatrin konsultaatio vähintään kerran viikossa. - Psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja (depressiohoitajan tehtävät sisältyvät tähän), päihdesairaanhoitaja, työryhmät: kriisihoidot, lyhyet terapiat, muun hoidon toteutus ja seuranta. - Sosiaalityöntekijä (mahdollisesti erikoistunut päihde- ja mielenterveystyöhön), sosiaaliohjaaja: palveluohjaus ja sosiaalityö, tarvittaessa ohjaus toimeentulotuen hakuun sekä psykososiaalinen tuki. - Työryhmän näkemyksen mukaan em. tiimin lisäksi psykiatrin läsnäolo etulinjassa ei ole välttämätöntä. - Em. moniammatillisella tiimillä tulee olla selkeä hallinnollinen prosessin omistajuus. - Selkeä työnjako päivystysyksikön ja terveysasemien kesken tulee luoda siinä yhteydessä, kun uudet toimintamallit otetaan käyttöön. - Kolme konsultoivaa päihdepalvelujen sairaanhoitajaa A-klinikoilta siirretään sovituksi koeajaksi avoterveydenhuollon palveluihin avokatkaisun juurruttamiseksi päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan ja päivystystoimintaan. - Avokatkaisut siirtyisivät terveysasemalle (lääkärikeskukseen). - Ympärivuorokautista katkaisua ei suositella vuodeosastolla tehtäväksi, vaan katkaisuhoitoasemalla ja huumekatkaisut huumevieroitusyksikössä. - Päihdehuollon kuntoutushoito päihdekuntoutusyksiköissä, ei katkaisuhoitoasemalla. - Ehkäisevää työtä tekee nuorten piirissä Motiimi (sivistys/nuorisopalvelut), aikuisten piirissä terveyden edistämisen keskus (terveydenhuolto/avoterveydenhuollon palvelut), Start-keskus (perusturva/hallinto) sekä vanhusten hyvinvointipalvelut (kotihoito ja vanhuspalvelut). Hanketoiminnalla pyritään lisäämään nuorten mielenterveyspalveluja

26 26 - Yhteispäivystys tulee sisältämään myös sosiaalipäivystyksen, josta luodaan suorat ja aukottomat jatkohoito ketjut asiakkaan tarvitsemiin palveluihin, ottaen huomioon myös kolmannen sektorin palvelut ja vertaistuki (yhteispäivystys ja kriisikeskushanke) Erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut Puheenjohtaja Paavo Itkonen Työryhmän johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksia: - Työryhmä esittää, että sairaanhoitopiiri järjestää ja tuottaa lasten- ja nuorisopsykiatrian erityistason palvelut. - Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden henkilökunta on valmis siirtymään samoihin tiloihin kaupungin terveydenhuollon toimintojen kanssa, jos päädytään rakentamaan uusi sairaala, johon sijoitetaan myös vastaanottotoiminnat. - Työryhmä kannattaa lasten- ja nuorisopsykiatrian laitoshoidon ostamista Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä. - Työryhmä esittää, että yleissairaalapsykiatrian poliklinikan toiminta siirretään Kouvolan kaupungin toiminnaksi, mikäli KAS:n toiminta liitetään Kouvolan terveyspalveluihin. - Työryhmä esittää, että erityistason organisaatiot jatkavat entisin rakentein, Kouvolan kaupunki ostaa erityistason päihdepalvelut Kouvolan A-klinikkatoimelta ja psykiatrian poliklinikan toiminta jatkuu nykymuotoisena. - Työryhmä esittää A-klinikkatoimen päihdesairaanhoitajien sijoittamista Kouvolan, Kuusankosken ja Keltakankaan terveysasemille (1-2 sairaanhoitajaa/terveysasema). - Perusterveydenhuollossa tulisi olla omalääkäreitä konsultoivien lääkäreiden sijaan. - Kastehankerahoituksena Kouvolaan saatava uusi 4-paikkainen selviämisasema mahdollistaa sosiaalipäivystyksen selviämisaseman kautta. - Kouvolassa ei ole nuorille päihdepalvelupistettä, Motiimi on joutunut paikkaamaan vajetta. - Työryhmä esittää, että terveyskeskuspsykologien työnkuvaa arvioidaan uudelleen, koska se samoin kuin heidän yhteistyötahonsa ovat epäselviä. - Vahvistetaan perusterveydenhuollon resursseja varhaiseen puuttumiseen lasten ja nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdetyössä Psykiatrinen laitoshoito Puheenjohtaja Asta Saario - KoTePa-hankkeen mielenterveystyöryhmä pitää toiminnallisesti tarkoituksenmukaisena järjestää sekä aikuisten että lasten- ja nuorten psykiatrinen sairaalahoito Kymenlaaksossa jatkossakin yhdessä sairaalassa Kymenlaakson sairaanhoitopiirin tuottamana. - Aikuisten 115 sairaansijaa riittää tulevaisuudessakin kattamaan sairaalahoidon tarpeen. Väestöön suhteutettuna 115 sairaansijaa on 0.63 promillea väestöstä, mikä vastaa tavoiteltavaa sairaansijamäärää. Tosin näiden lisäksi noin 25 kymenlaaksolaista aikuispotilasta on hoidettavana valtion mielisairaaloissa eri puolilla Suomea, joten psykiatrista hoitoa tulisi jatkossakin saada yhä avohoitopainotteisemmaksi. Taulukossa 7 on kuvattuna Kouvolaan liittyneiden kuntien psykiatristen sairaansijojen käyttöä ennen kuntaliitosta aikuispotilaiden osalta.

27 27 TAULUKKO 7. Aikuisten psykiatristen sairaansijojen käyttö Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2001 ja 2008 Kunta ss 115 ss Anjalankoski Elimäki Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Sairaansija yhteensä Vuonna 2009 psykiatrian hoitopäiviä on tuotettu runsaat kolme prosenttia vähemmän, joka on ollut tavoitteenakin. Vähennys on tapahtunut pääosin aikuispsykiatriassa (-3,2 %), koska nuorisopsykiatriassa (+ 9,2 %) hoitopäivät ovat lisääntyneet ja lastenpsykiatriassa (-0,7 %) pysyneet ennallaan. Kehitys on ollut tavoitteiden mukaista. (KymSHP hall ) Psykiatrian avohoitokäyntejä on tuotettu lähes 4 % edellisvuotta vähemmän. Aikuispsykiatriassa käyntien kasvu on ollut 11 %, kun nuorisopsykiatriassa (- 4,3 %) ja lastenpsykiatriassa (-12,9 %) avohoitokäynnit ovat vähentyneet lääkäripulan vuoksi. (KymSHP hall ) Mielenterveysryhmän toimenpide-ehdotukset Vahvistetaan matalan kynnyksen palveluja Kaikki psykiatrinen laitoshoito ostetaan sairaanhoitopiiriltä Lasten ja nuorten nuorisopsykiatrian poliklinikkatoiminta ostetaan sairaanhoitopiiriltä Yleissairaalapsykiatrian poliklinikan toiminta siirretään Kouvolan kaupungin omaksi toiminnaksi Psykiatrisen sairaalan tulee jatkossakin sijaita ensisijaisesti somaattisen sairaalan yhteydessä tämä huomioitava kiinteistöratkaisussa KUVIO 4. Mielenterveysryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto Linkki työryhmän raporttiin osoitteessa

28 KIINTEISTÖTYÖRYHMÄ Tehtävät: - arvioida vaihtoehdot aluesairaalan/uuden yhdistetyn terveyspalvelun kiinteistöratkaisuksi, myös mahd. tonttivaihtoehdot - peruskorjaus/laajennus/uudisrakennus - arvioida vanhojen kiinteistöjen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet, mikäli päädytään uudisrakentamiseen - arvioida rakentamisen rahoitusvaihtoehtoja (Sitra, TEKES, kiinteistösijoittajat) - tilaohjelman suhteen kiinteä yhteistyö muiden ryhmien kanssa (jatkotyöskentely) Rooli Nimi asema organisaatio Hasu Seppo maankäyttöjohtaja Kouvolan kaupunki puheenjohtaja Luotonen Hannu kaavoituspäällikkö Kouvolan kaupunki Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki Mänttäri Leena johtava ylihoitaja Kouvolan kaupunki Nikkanen Matti ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Oksanen Timo toimitilajohtaja Kouvolan kaupunki henk.ed. Perilä Veli-Matti toimistoinsinööri KTN/Kouvola siht.eeri Purho Hannu kaavoitusarkkitehti Kouvolan kaupunki Hinkkurinen Jari osaston hoitaja Kuusankosken aluesairaala asiantuntija Korjus Hannu toimitusjohtaja Kastek Oy Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Arvioinnissa oli tonttivaihtoehtoja yhteensä yhdeksän kappaletta. Kaikki vaihtoehdot sijaitsivat Kuusankosken - Kouvolan alueella lähtökohtaisesti mahdollisimman lähellä asutuksen painopistettä. Vaihtoehdot olivat Sairaalanmäki, Puhjon alue, Tervaskangas, Hinkkismäki, Kasarminmäki, Kaupungin varikko, Kotiharju, Marjoniemen terveysasema ja Halkotori. Jokaisesta vaihtoehdosta on laadittu perusselvitykset, joissa on esitetty alueen kaavatilanne, maanomistus, sijainti kaupunkirakenteessa, nykyinen rakennuskanta, alueen rakennettavuus, kunnallistekniset järjestelmät, tontin riski- ja häiriötekijät, liikennenäkökohdat, luonnonympäristö ja palvelurakenne. Tonttivaihtoehtojen ympäriltä kilometrin säteeltä selvitettiin nykyiset asukkaat ja ikäjakaumat. Suurimmat asukasmäärät ovat Halkotorin, Marjoniemen, Varikon ja Kotiharjun alueiden ympärillä. Asukasluku vaihteli asukasta. Pienin asukasluku on Tervaskankaalla 400 asukasta. Arviointikriteereiksi, joilla eri sijaintivaihtoehtoja vertailttiin, määriteltiin sijainti, liikenneyhteydet, palvelurakenne, kaupunkikuva, tontin ominaisuudet ja muut tekijät. Ominaisuuksista annettiin arvosana 1-5. Alkujaan sijaintipaikkavertailussa mukana olleesta yhdeksästä kohteesta valittiin tarkempaan jatkoselvitykseen kolme kohdetta; Sairaalanmäki, Puhjonaukeat ja Kotiharju.

29 29 Kiinteistötyöryhmän toimenpide-ehdotukset Sairaalanmäen, Puhjon alueen ja Kotiharjun tarkemmat jatkoselvitykset Vapautuvien kiinteistöjen uudiskäytön arviointi Vapautuvien kiinteistöjen tonttien maankäytön muutosmahdollisuuksien arviointi Karkean tilaohjelman laadinta Uudisrakennuksen kustannusarvion laadinta KUVIO 5. Kiinteistötyöryhmän yhteenveto Linkki työryhmän raporttiin osoitteessa

30 TIETOJÄRJESTELMÄRYHMÄ Tehtävät: - selvittää ja suunnitella strategian mukaisesti tietojärjestelmien (potilas-, laboratorio-, radiologia-, henkilöstöhallinto-, taloushallinto ym.) integrointi ja käyttöönotto siten, että palvelut turvataan sekä tilastoinnin ja laskutuksen oikeellisuus taataan tietojärjestelmien osalta. Sopimukset, lisenssit - selvittää ja suunnitella tavoitteiden mukainen tietotekninen infrastruktuuri (työasemat, tietoverkot, palvelimet) - selvittää alueelliset ja valtakunnalliset tämän ryhmän tehtäviin vaikuttavat hankkeet (esim. KANTA) - selvittää ja suunnitella rekisterinpitäjän tehtävät ja velvollisuudet Nimi asema organisaatio Jaatinen Pekka ylilääkäri Kouvolan kaupunki Käyhty Merja sovellusasiantuntija Kouvolan kaupunki Mattsson Sari sovellusasiantuntija Kouvolan kaupunki Mustamäki Mari sovellusasiantuntija Kouvolan kaupunki puheenjohtaja Mäntynen Sirpa tietohallintopäällikkö Kouvolan kaupunki Salmio Kimmo erikoislääkäri Kuusankosken aluesairaala Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki sihteeri Tillström Anne tietohallintokoordinaattori Kouvolan kaupunki Lyytikäinen Mika liikelaitoksen johtaja Pohjois-Kymen Tieto Nuotio Lari verkko- ja käyttökeskuksen päällikkö Pohjois-Kymen Tieto henk.ed. Lahdenpää Annukka Kamu-pääkäyttäjä Kymenlaakson sairaanhoidon palvelut henk.ed. Kalve Riitta kotiutushoitaja Kouvolan kaupunki asiantuntija Timo Koivu toimitusjohtaja Medi-It Oy asiantuntija Tiina Herttuainen asiantuntija Medi-It Oy asiantuntija Kaukonen Marko IT-arkkitehti Medi-It Oy asiantuntija Vuolasto Jaakko asiantuntija Medi-It Oy Tietojärjestelmätyöryhmä on kokoontunut syksyn aikana neljä kertaa; , , ja Alatyöryhmät Tietotekniikka- ja tietoliikennetyöryhmä Puheenjohtaja Lari Nuotio Asiakastietojärjestelmätyöryhmä Puheenjohtaja Mari Mustamäki Tukipalvelut-työryhmä Puheenjohtaja Merja Käyhty Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät työryhmä Puheenjohtaja Tarja Hanninen Tiivistettynä yhteenvetona ja yleisinä toimenpide-ehdotuksina työryhmän näkemys on, että tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi ja käyttöönottoihin on varattava riittävästi resursseja. Toimenpiteenä esitetään tietojärjestelmäkokonaisuudesta vastaavan projektipäällikön nimeämistä sekä varautumista projektiin osallistuvien työntekijöiden vapauttamiseen omasta toimestaan. Aikataulu on haasteellinen ohjelmistojen sekä tietotekniikan näkökulmista, koska valmisteluaikaa jää niukasti. Toivottavaa on, että päätös saadaan jo tammikuussa, sillä toimittajien resurssivaraukset tulee tehdä heti alkuvuodesta tai niin aikaisin kuin mahdollista. Henkilöstön jaksaminen tulee huomioida huolellisella suunnittelulla, riittävällä resursoinnilla sekä koulutuksella. Onnistuneen lopputuloksen ehdoton edellytys on, että palvelut ja toimintamallit kuvataan ja mallinnetaan mahdollisemman aikaisessa vaiheessa.

31 31 Tietojärjestelmäryhmän toimenpide-ehdotukset Tietojärjestelmäryhmän toimenpide-ehdotukset Tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi ja käyttöönottoihin on varattava riittävästi resursseja Nimetään tietojärjestelmäkokonaisuudesta vastaava projektipäällikkö Projektiin osallistuvien työntekijöiden vapauttaminen omasta toimesta Toimittajien resurssit varattava Organisaatio, tiliorganisaatio, kustannuspaikat kevään 2010 aikana valmiina Tuoteryhmät, tuotteet, palvelut ja toimintamallit kuvataan ja mallinnetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Perusturvan projektien priorisointi (resurssien riittävyys) Varsinaiset toimenpiteet esitetään projektin seuraavassa vaiheessa KUVIO 6. Tietojärjestelmäryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto Linkki työryhmän raporttiin osoitteessa

32 TUKIPALVELURYHMÄ Tehtävät: - kartoittaa ja arvioida konsulttien ehdotus laboratorio- ja kuvantamispalveluiden järjestämisestä - kartoittaa logistiikka-, lääkehuolto-, ateria-, puhtaus-, huolto-, toimisto-, hankinta-, kiinteistö- ja tekniset palvelut - selvittää, mitä tukipalveluja ostetaan jatkossa Kymenlaakson sairaanhoitopiirin liikelaitoksilta, tytäryhtiöiltä ja osakkuusyhtiöiltä ja mitkä tukipalvelut Kouvolan kaupunki tuottaa itse tai hankkii muulta taholta - työryhmä on rajannut työnsä ulkopuolelle tietohallinnon kokonaisuuden (oma alatyöryhmä) ja siten sairaanhoitopiirin tytäryhtiön Medi-it Oy:n toiminnan. - työryhmä raportissaan ottaa kantaa taloushallinnon tukipalveluiden järjestämiseksi huomioitavista asioista. Sairaanhoitopiirin operatiiviset toiminnot tältä osin ovat kuntayhtymän keskushallinnossa ja Seutulaskenta Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja on ollut työryhmän kuultavana. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Rooli Nimi asema organisaatio henk.ed Hartikka Suvi luottamushenkilö JHL/KAS Komulainen Mikko perusturvapalvelujen tuotantojohtaja Kouvolan kaupunki Käyhty Merja sovellusasiantuntija Kouvolan kaupunki Lahti Anssi avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki Saario Asta terveydenhuollon palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Salminen Martti osastonylilääkäri Kuusankosken aluesairaala puheenjohtaja Siikaluoma Esa liiketoimintajohtaja Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki sihteeri Marttinen Hannu kehittämispäällikkö Kouvolan kaupunki as.tunt. Lindqvist Heli toimitusjohtaja Kymenlaakson sairaanhoidon palvelut Kouvolan kaupungissa on käynnistynyt organisaatiouudistus, joka on tulossa voimaan 2011 vuoden alusta. Uudessa mallissa ohjaus- ja johtamisjärjestelmää tiivistetään ja hyvinvointipalvelut sekä liiketoiminnalliset palvelut eriytetään omiksi kokonaisuuksiksi. Kaupunkistrategia sekä kaupungin TA 2010:n yhteydessä hyväksyttävä tuottavuusohjelma asettavat tukipalveluille merkittävän tuottavuusvaateen. Kuten aiemmin on mainittu, vuoden 2010 vaihteessa aloittaa toimintansa kolme uutta liikelaitosta eli Tekninen Tuotanto, Pohjois-Kymen Tieto ja Tilaliikelaitos. Vuoden 2010 alkupuolella kaupunginvaltuusto käsittelee kaupungin omistajapoliittisen ohjelman, jossa määritellään omien palvelutuotantoyksiköiden kehityspolku. Samanaikaisesti Kouvola (kuten Kotka) neuvottelee Sitran kanssa valtakunnallisista ICT ja Talouspalvelukeskus ratkaisuista. Sairaanhoitopiirit Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ovat käynnistämässä yhteistyötä sairaanhoidollisten tukipalveluiden kehittämiseksi. Koko tukipalvelukenttä on nyt monien muutosten keskellä, joten kovin merkittäviä ja pitkävaikutteisia päätöksiä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä pikaisesti. Valtakunnallinen suuntaus niin sairaanhoidollisten kuin muiden tukipalvelujen osalta on keskittäminen, mittakaavaetujen hakeminen ja niitä tukevat tietojärjestelmät. Kouvolan kaupunki omassa toiminnassaan hakee ratkaisuja, jotka eivät poissulje mukanaoloa mahdollisesti uusissa alueellisissa tai valtakunnallisissa järjestelyissä. Muutokset 2011 vuoden alusta merkitsevät todennäköisesti myös omaisuusjärjestelyjä sairaanhoitopiirin sisällä, joilla osaltaan on vaikutuksia terveyspalvelukokonaisuuteen. Kouvolan terveydenhuoltojärjestelyjen alustava lähtökohta eli vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa mahdollisesti tapahtuva Kuusankosken aluesairaalan liittäminen osaksi Kouvolan kaupungin terveydenhuoltopalveluja tulee ajallisesti ja toiminnallisesti hyvin nopeasti. Tämän vuoksi tärkeimpänä kriteerinä on jatkuvuuden turvaaminen ydinpalveluissa. Toimintakentän em. syistä johtuva käymistila (ml. toiminnan fyysisten puitteiden ratkaisut) merkitsee, että muutoksia tulee tehdä vain välttämättömimmistä syistä ja riskit halliten. Tuottavuusnäkökulmaa ei kuitenkaan tulevien ratkaisujen suunnittelussa tule unohtaa.

33 33 Tukipalveluryhmän toimenpide-ehdotukset Lääkehuollon palvelut ostetaan edelleen Kymenlaakson sairaala-apteekilta. Koti- ja vanhuspalveluissa olisi tulevaisuudessa siirryttävä koneelliseen lääkkeiden annosjakeluun. Laboratoriopalvelut ja patologian palvelut ostetaan edelleen Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitokselta, myös päivystystoiminnassa. Kuvantamispalvelut ostetaan edelleen keskitetysti Kymenlaakson sairaalapalvelut - liikelaitokselta, myös päivystystoiminnassa. Joukkoseulontatutkimukset ostetaan kilpailutuksen perusteella. Välinehuoltopalvelut (paitsi suun th välinehuolto) ostetaan edelleen keskitetysti Kymenlaakson sairaalapalveluilta. Apuvälinelainaus omana toimintana keskitetään yhteen toimintayksikköön (kts. Kuntoutustyöryhmä) Vaativaa erikoissairaanhoidon tasoa vastaava apuvälinelainauspalvelu ostetaan jatkossakin Kymenlaakson sairaalapalveluilta Konsernipalveluista ydinprosesseihin liittyvät henkilöryhmät (osastonsihteerit, tekstinkäsittelijät) siirtyvät Kouvolan kaupungin palvelukseen Lisäselvityksiä tarvitsevat tukipalvelut: tekstiilihuoltopalvelut tekniset huoltopalvelut, puhtauspalvelut ja tilojen hallinta ravintopalvelut talouspalvelut osa konsernipalveluista Elimäen röntgentoiminta KUVIO 7. Tukipalvelutryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto Linkki työryhmän raporttiin osoitteessa

34 34 8 LISÄSELVITYKSET PALVELUTARPEEN MUUTOKSESTA ENNUSTE VUOTEEN 2020 Nykyisin terveyskeskussairaalassa (Marjoniemi) on 165 sairaansijaa ja aluesairaalassa 126 sairaansijaa sekä kuusi tehostetun valvonnan paikkaa. Leikkaussaleja on aluesairaalassa viisi. Aluesairaalan mahdollisen peruskorjauksen/laajennuksen tai uudisrakennuksen valmistelua varten haluttiin arvioida tulevaa tilatarvetta. Riippuen tulevasta ratkaisusta (sijainti väestökeskittymiin nähden) terveyskeskusvastaanotoista noin 50-70% kannattaisi keskittää yhteisiin tiloihin. Tarkemmassa tilaohjelman laadinnassa on jatkossa lisäksi huomioitava työnjako keskussairaalan kanssa. Tulevan palvelutarpeen arvioimiseksi tilattiin DRG Medical Systemsiltä laskelma erikoissairaanhoidon volyymeistä vuonna 2020 (väestöennuste Tilastokeskuksen mukaan). Laskentapohjana käytettiin Kouvolan erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä (KAS, keskussairaala) Stakesin HILMO-tietokannoista vuoden 2007 suoritteiden mukaisesti. Palveluvolyymin ennuste laskettiin ikärakenteen muutoksen mukaisesti. Oletuksena oli nykyiset hoitokäytännöt ja nykyinen sairastavuus. Muutoksia toki todellisuudessa tulee lääketieteen teknologian kehittymisen myötä, uusien hoitokäytäntöjen myötä ja myös sairastavuudessa (elämäntapasairaudet). Laskennan pohjana henkilöstön ja tilojen tarvearviossa on käytetty Päijät-Hämeen keskussairaalan prosessikuvauksia. Kuvio 8 kuvaa DRG Medical Systemsin tekemän lisäselvityksen laskenta-asetelman. Kouvolan jatkossa itse tuottama erikoissairaanhoito organisaatiomuutoksen jälkeen on siis Kuusankosken aluesairaalan nykytoiminnan ja keskussairaalasta siirtyvän toiminnan summa. KUVIO 8. KoTePa:n erikoissairaanhoidon tuotantolaskennan kulku ja tulostaulut 8.1 KOKONAISTUOTANNON MUUTOS ERIKOISALOITTAIN TERVEYDENHUOLLOSSA Kouvolan kaupungin väestöennuste on laskeva. Tilastokeskuksen (2007) ennusteen mukaan vuoteen 2025 väestömäärä laskee kolmella prosentilla, lukumäärällisesti lähes asukkaalla. Väestökehitys on samansuuntaista koko Kymenlaakson alueella. Alle 15-vuotiaiden osuus laskevasta väestökehityksestä on lähes puolet. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus lisääntyy voimakkaasti. Väestökehitys vaikuttaa kuntalaisten tarvitsemien palveluiden käyttöön. Väestön vanhetessa ja elinikien kasvaessa vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-