Lastensuojelutyömenetelmien seudullinen kehittäminen (Lasse)-hanke. Loppuraportti ja arviointitutkimus. Anna Kärkkäinen Marja Salo-Laaka

Transkriptio

1 Lastensuojelutyömenetelmien seudullinen kehittäminen (Lasse)-hanke Loppuraportti ja arviointitutkimus Anna Kärkkäinen Marja Salo-Laaka

2 Lastensuojelutyömenetelmien seudullinen kehittäminen (Lasse)-hanke Loppuraportti ja arviointitutkimus Anna Kärkkäinen Marja Salo-Laaka

3 1

4 Lastensuojelutyömenetelmien seudullinen kehittäminen (Lasse) Toteutusaika: Hankekuvaus: Lasse-hanke oli kehittämis- ja koulutushanke, jonka päätavoitteena oli levittää ja juurruttaa Lastensuojelutyömenetelmien kehittämishankkeessa ( ) kehitettyjä työmenetelmiä Oulun seudun kuntien lastensuojelun käytännön työvälineiksi. Mallien ja menetelmien kehittämisessä on huomioitu asiakaslähtöisyys, dokumentointi ja tiedonkulku sekä uuden lastensuojelulain vaatimukset, esim. lastensuojelutarpeen selvitys ja lapsen oikeus tavata sosiaalityöntekijää sijoitusprosesseissa. Työmenetelmiä levitettiin ja juurrutettiin koulutuksen, asiantuntijatyöryhmän työskentelyn ja konsultaation avulla. Hankkeeseen sisältyi myös arviointitutkimus. Hanke oli osa kansallista lastensuojelun kehittämiskokonaisuutta. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli levittää, juurruttaa ja testata Lastensuojelutyömenetelmien kehittämishankkeessa kehitettyjä työmenetelmiä; 1) lastensuojelun tilannearvio, 2) vertaistukiryhmät erilaisille asiakasryhmille sekä 3) avohuollon ja perhehoidon laadukkaat sijoitusprosessit siten, että niistä tulee pysyviä käytännön työmenetelmiä alueella. Toimintamalleja arvioidaan ja kehitetään edelleen. (Mallinnukset julkaistaan Hankkeen tulokset Hankkeen kehittämistyön päätuloksena työmenetelmistä lastensuojelutarpeen selvityksen prosessi on päivitetty, sen käyttöönotto on toteutettu ja henkilöstö koulutettu menetelmän käyttöön. Sijoitusprosessit on mallinnettu ja niitä on kehitetty uuden lastensuojelulain vaatimusten mukaisesti. Prosessit on julkaistu internetissä osoitteessa Lasten osallisuus ja lasten kanssa työskentely on lisääntynyt. Työskentelyn tueksi käyttöönotettavista prosesseista on tuotettu erilaisia lomakkeita ja toimintaohjeita. Asiakkaille on tuotettu esitteet lastensuojelutarpeen selvityksestä ja kiireellisestä sijoituksesta. Arviointitutkimuksen keinoin on tehty näkyväksi lapsen osallisuutta työskentelyssä ja asiakastyön dokumenteissa. Työprosessit ovat yhteneviä ja suunnitelmallisia seudun kunnissa. Toteuttajat ja yhteistyökumppanit Hanketta hallinnoi Oulun kaupunki. Toteuttajan yhteistyökumppaneita olivat Oulun seudun kunnat (Kempele, Oulunsalo, Tyrnävä, Liminka, Muhos, Haukipudas, Kiiminki, Lumijoki) ja Ylikiimingin kunta sekä Nuorten Ystävät ry. Rahoitus Rahoitus Yhteensä Oulun kaupunki 63,33 % Muut kunnat 36,67 % Lääninhallitus 75 % Yhteensä

5 3

6 SISÄLLYS OSA 1: Lasse-hankkeen loppuraportti (Anna Kärkkäinen) 1 JOHDANTO HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET HANKKEEN ORGANISOITUMINEN HANKKEEN TOTEUTTAMINEN HANKKEEN TULOKSET KUSTANNUKSET JA RAHOITUS ARVIOINTI JATKOTOIMENPITEET LIITTEET OSA 2: Lapsen näkyvyys ja paikka lastensuojelutarpeen arvioinnissa ja sijoitusprosessissa. Lasse-hankkeen arviointitutkimus (Marja Salo-Laaka) 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUSAINEISTO Dokumenttiaineistot Haastatteluaineistot Tutkimuskunnat: erilaisia lastensuojelun toimintaympäristöjä Tutkimusaineiston käsittely LASTENSUOJELUTARPEEN ARVIOINTI TILANNEARVION LAPSET LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELY TILANNEARVIOTA TEHTÄESSÄ LAPSISTA KIRJOITETTUA Alle kouluikäiset lapset Esi- ja alakoululaiset Nuoret MISTÄ PUHUTAAN? Lasten ja vanhempien kertomaa Sosiaalityöntekijät ja muut viranomaiset kertojina AINEISTON HUOSTAANOTOT HUOSTAANOTETUT LAPSET LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELY ENNEN HUOSTAANOTTOA HUOSTAANOTETUT LAPSET TEKSTEISSÄ Pienet lapset Ala-asteikäiset lapset Yläasteikäiset nuoret HUOSTAANOTETUISTA LAPSISTA KIRJOITETTUA Lasten, vanhempien ja sukulaisten puhetta Sosiaalityöntekijöiden ja muiden viranomaisten puhetta huostaanotetuista lapsista HUOSTAANOTOSTA JA SIJOITUKSESTA KERTOMINEN LAPSELLE YHTEENVETO JA POHDINTA LÄHTEET

7 5

8 Osa 1. Lasse-hankkeen loppuraportti Anna Kärkkäinen 6

9 7

10 1 JOHDANTO Lastensuojelutyömenetelmien seudullinen kehittäminen (Lasse) hanke oli Oulun lääninhallituksen sosiaalialan kehittämisohjelmasta rahoittama hanke, joka käynnistyi ja päättyi Lasse-hankkeessa jatkettiin Oulun kaupungin, Kempeleen kunnan ja Nuorten Ystävät ry:n vuosina toteuttamassa Lastensuojelutyömenetelmien kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi - hankkeessa käynnistettyä kehittämistyötä. Lasse-hankkeen hallinnoinnista vastasi Oulun kaupunki, ja hankkeeseen osallistuivat yhteistyökumppaneina muut Oulun seudun kunnat (Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä) ja Ylikiimingin kunta sekä järjestötoimija Nuorten Ystävät ry. Hankkeen toiminta-aikana lastensuojelun toimintakentässä tapahtui muutoksia uuden lastensuojelulain myötä. Lastensuojelulaki edellyttää lasten osallisuuden vahvistamista ja verkostoitumista muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden kanssa. Lastensuojelulaissa määritellään lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle lukuisia tehtäviä, joiden hoitamiseksi ja lastensuojelun asiakkaana olevien lasten palvelukokonaisuuden turvaamiseksi yhteistyön sujuminen muiden ammattilaisten kanssa on välttämätöntä. Oulun seudun kunnissa lastensuojelutyö on organisoitu eri tavoin. Osassa kuntia sosiaalityötä tehdään yhdennetysti ja osassa lastensuojelutyö on eriytetty muusta sosiaalityöstä. Esimerkiksi Oulun kaupungissa lastensuojelutyötä tehdään eriytetysti ja lisäksi avohuollon ja sijaishuollon sosiaalityö on eriytetty toisistaan, samoin virka-aikainen päivystystyö on eriytetty omaksi tehtäväalueeksi. Lisäksi kaupungilla on kolme omaa lastenkotia. Oulun seudulla toimii myös kuntien yhteinen virkaajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys. Lastensuojelun sosiaalityötä on leimannut sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus ja suuret asiakasmäärät. Lasse-hanketta on toteutettu yhteistyössä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeen kanssa. Kehittämisyksikön toiminta käynnistyi syksyllä 2007 jatkuen lokakuuhun Kehittämisyksikössä tavoitteena on luoda alueelle pysyvä kehittämistoiminnan rakenne ja vahvistaa lastensuojelutyöntekijöiden 8

11 osaamista. Kehittämisen kohteita ovat olleet mm. dokumentointi, perhetyö sekä lapsen ja vanhemman kanssa työskentely. Lasse-hankkeen kehittämiskohteena olleet lastensuojelutarpeen selvitysten, sijoitusprosessien ja vertaisryhmätoimintojen juurruttaminen ovat täydentäneet kehittämisyksikön konkreettista kehittämistä. Lasse-hankkeen ja Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön yhteistyötä on työstetty mm. kehittäjätiimissä, johon ovat osallistuneet Lasse-hankkeen projektikoordinaattori ja kehittämisyksikön projektihenkilöstö. Kehittämistyön yhteistä suuntaa ja toimintatapoja on käsitelty myös laajassa Posken toteuttamassa kehittäjäkoulutuksessa. Kehittämisyksikön kanssa on järjestetty yhteisiä foorumeita ja seminaareja, ja kehittämisyksikön kehittäjä-sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet Lasse-hankkeen asiantuntijaryhmien toimintaan. 9

12 2 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Lasse-hankkeen päätavoitteena oli levittää ja juurruttaa Lastensuojelutyömenetelmien kehittämishankkeessa ( ) kehitettyjä ja pilotoituja työmenetelmiä Oulun seudun kuntien lastensuojelun pysyviksi käytännön työvälineiksi. Ko. työmenetelmiä ovat lastensuojelutarpeen selvitys, vertaistukiryhmät erilaisille asiakasryhmille sekä lastensuojelun sijoitusprosessit. Työtapojen yhtenäistämisen kautta tavoitteena oli myös kehittää palveluprosessien laatua ja helpottaa sekä nykyisten että uusien lastensuojelutyöntekijöiden työtä. Lisäksi tavoitteena oli työvaiheiden dokumentoinnin kehittäminen ja yhteistyön tekeminen kansallisen lastensuojelun kehittämisohjelman kanssa. 3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hankkeessa toimi projektikoordinaattori kokopäiväisesti ja 50% työpanoksella ajalla Projektikoordinaattorina työskenteli YTM, sosionomi (AMK) Anna Kärkkäinen. Projektityöntekijän tehtävässä toimi kehittäjä-sosiaalityöntekijä, YTM Mirva Makkonen. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka- Liisa Olli. Ohjausryhmään kuuluivat vastuullisen johtajan lisäksi Oulun kaupungista sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Mirja Saarni, lastensuojelun palvelupäällikkö Sisko Pirilä-Karlström, lastensuojelun palveluesimies (Rajakylän sosiaaliasema) Teija Sulisalo, hankekoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs sekä taloussihteeri Mirja Kivelä. Oulun seudun kuntia edusti sosiaalityöntekijä Ritva Kurth Haukiputaalta ja Nuorten Ystävät ry:tä aluejohtaja Matti Savolainen. Ohjausryhmän esittelijänä ja sihteerinä toimi projektikoordinaattori. Ohjausryhmä kokoontui 2-3 kertaa vuodessa. 10

13 Syksyllä 2007 kehittäjä-sosiaalityöntekijän työpanosta käytettiin mm. Lassehankkeessa juurrutettavina olevia työprosesseja ja lastensuojelulain muutosta koskevien toimintaohjeiden laatimiseen sekä alkuarvioinnin kouluttajakoulutukseen osallistumiseen. Lisäksi työpanosta suunnattiin avohuollon pysyvän kehittämistoiminnan rakenteen luomiseen ja avohuollon kehittämistarpeiden kartoittamiseen. Vuoden 2008 aikana kehittäjä-sosiaalityöntekijä Mirva Makkosen ja sosiaalityöntekijä Katja Rouniojan työpanosta ostettiin jäljempänä kuvatun lastensuojelutarpeen selvitys koulutuksen toteuttamiseen. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastasi Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaajatoiminta. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon ja muiden kuntien sosiaali- ja terveystoimien sekä järjestön roolina oli työmenetelmien käyttöönotto kunkin yksikön rakenteita ja tarpeita vastaavalla tavalla. Oulun kaupunki antoi korvauksetta hankkeen käyttöön asiantuntijapalveluita koskien mm. lainsäädäntöä, tiedottamista ja hankekoordinaatiota. Hankkeessa mukana olevilla kunnilla oli mahdollisuus laskuttaa työntekijöiden osallistumisesta hankkeen asiantuntijaryhmään todellisen osallistumisen ja todellisten palkkamenojen mukaisesti. Vuoden 2008 ajalta asiantuntijaryhmän jäsenillä oli mahdollisuus laskuttaa myös matkakulut työryhmän kokousten osalta. Kaikki kunnat eivät hyödyntäneet laskutusmahdollisuutta. 4 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Hankkeessa toteutettu koulutus ja seminaarit Seuraavassa taulukossa on kuvattu sekä hankkeen järjestämä koulutus ja seminaarit että ne koulutukset, joissa hanke on ollut mukana muulla tavalla. Kaikki tapahtumat ovat olleet seudullisia. Jäljempänä on kuvattu teemoittain kaikki koulutukset. 11

14 Koulutus/ foorumi Järjestäjä Ajankohta Kustannusvastuu Lasse-hankkeen rooli Hankkeen aloitusseminaari Lasse-hanke Lasse-hanke Toimintaohjekoulutus Oulun kaupunki/ lastensuojelun vastuualue Lapsen kanssa työskentely Lasse-hanke Läheisneuvonpitokoulutus Lasse-hanke Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Syytettynä, syyttäjänä vai suojelijana hallintooikeusasiat lastensuojelussa -foorumi Lastensuojelutarpeen selvitys -koulutus Lastensuojelulakikoulutus lastensuojelun yhteistyötahoille Oulun kaupunki/ lastensuojelun vastuualue, lastensuojelun kehittämisyksikkö, Lasse-hanke Lasse-hanke ja lastensuojelun kehittämisyksikkö Lasse-hanke Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Onnistuvat Opit -hanke Oulun kaupunki/ lastensuojelun vastuualue Lasse-hanke ja Lasse-hanke , 7.5.ja ja Oulun kaupunki/ lastensuojelun vastuualue Lasse-hanke 4 koulutusryhmä vuonna ja Lasse-hanke Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Onnistuvat opit -hanke Hankkeen loppuseminaari Lasse-hanke Lasse-hanke Projektikoordinaattori kouluttajana Projektikoordinaattori kouluttajana, järjestelyjen koordinointi Projektikoordinaattori kouluttajana Hankkeen aloitusseminaari pidettiin Pakkalansalissa Oulun kaupunginkirjastolla. Seminaariin osallistui 71 lastensuojelutyöntekijää hankekunnista ja järjestöistä. Seminaari kohdennettiin erityisesti hankekumppaneiden työntekijöille, lisäksi mukana oli lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuvien järjestöjen henkilöstöä. Seminaarin aikana esiteltiin ne prosessit ja menetelmät, joita hankkeen aikana on tarkoitus juurruttaa käytäntöön. Prosessien esittelystä vastasivat niiden kehittämisestä edellisen hankkeen aikana vastanneet tiimit. Päivän aikana työntekijöillä oli mahdollisuus käydä keskustelua ja esittää prosesseihin liittyviä kysymyksiä niitä aiemmin toteuttaneilta työntekijöiltä. Suullinen palaute seminaarista oli hyvää. Oulun kaupungin lastensuojelu järjesti iltapäiväkoulutuksen koskien lastensuojelutyöhön laadittuja toimintaohjeita ja lomakkeita Pakkalansalissa. Koulutukseen kutsuttiin kaupungin oman lastensuojeluhenkilöstön lisäksi muiden 12

15 hankekuntien henkilöstöä. Osallistujia oli yhteensä 45. Kouluttajina toimivat Sisko Pirilä-Karlström, Anna Kärkkäinen sekä toimintaohjetyöryhmän jäsenet Mirva Makkonen ja Katja Rounioja. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Oulun kaupunginkirjastolla Pakkalasalissa. Seminaariin osallistui 102 henkilöä sekä hankekumppaneiden yksiköistä että lastensuojelun yhteistyökumppaneiden toimijoiden parista. Seminaarin teemana oli Lapset osallisina lastensuojelussa, ja puheenvuoroja pitivät mm. kehittämispäällikkö Mikko Oranen Ensi- ja turvakotien liitosta ja tutkija Susanna Helavirta Tampereen yliopistolta. Lisäksi kehittämispäällikkö Marja Salo-Laaka Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta esitteli Lasse-hankkeelle tekemänsä arviointitutkimuksen tulokset Menetelmäkoulutus Koulutusta lapsen kanssa työskentelyyn järjestettiin Koulutuksen toteutti Pesäpuu ry ja kouluttajina toimivat Riikka Huusko ja Tuija Raitanen. Koulutuksessa oli 25 osallistujaa hankkeessa mukana olevista työyksiköistä. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa lapsen kanssa työskentelyä lastensuojelun eri toimintaympäristöissä ja antaa valmiuksia kohdata lapsi ja lapsen kokemusmaailma konkreettisten välineiden ja menetelmien kautta. Hanke järjesti yhdessä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeen kanssa läheisneuvonpitokoulutusta. Koulutusta pidettiin kahtena päivänä syksyn 2007 aikana (4.10. ja ). Osallistujia koulutuksessa oli 24. Osallistujat olivat seudun kuntien ja järjestöjen sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen työntekijöitä. Koulutukseen osallistuneilla on valmius toimia läheisneuvonpidoissa koollekutsujana ja liittyä koollekutsujapankkiin. Lisäksi keväällä 2008 järjestettiin läheisneuvonpitokoulutukseen liittyvä työnohjauksellinen koulutuspäivä, jossa käsiteltiin kokemuksia läheisneuvonpidoista ja pohdittiin neuvonpitojen järjestämisen käytäntöjä. Osallistujia oli yhdeksän. Koulutuksen toteutti Kerttu Vesterinen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksiköstä. 13

16 4.1.2 Lastensuojelulakiin liittyvä koulutus Hanke toteutti yhdessä Oulun kaupungin ja Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeen kanssa lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa - koulutuspäivän seudun lastensuojelun sosiaalityöntekijöille koskien uutta lastensuojelulakia. Vastaava koulutus järjestettiin myös lastensuojelun ohjaajille, perhetyöntekijöille ja lastenkotien henkilökunnalle. Koulutuksissa käytiin läpi lain keskeiset uudistukset sosiaalityön käytänteiden näkökulmasta. Kouluttajina toimivat Oulun kaupungin lastensuojelun palvelupäällikkö Sisko Pirilä- Karlström, Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön kehittäjäsosiaalityöntekijät Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä sekä Lasse-hankkeen projektikoordinaattori Anna Kärkkäinen. Koulutusten kustannuksista vastasi tilojen ja tarjoilujen osalta Oulun kaupungin lastensuojelun vastuualue. Koulutuksissa oli yhteensä n. 120 osallistujaa. Yhteistyössä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön ja Oulun kaupungin kanssa järjestettiin Syytettynä, syyttäjänä vai suojelijana hallintooikeusasiat lastensuojelussa foorumi Oulun seudun lastensuojelun sosiaalityöntekijöille. Foorumiin kutsuttiin myös Reisjärven seudulla toimivan Lapsen kanssa hankkeen hankekuntien työntekijöitä. Foorumissa käsiteltiin hallintooikeudessa käsiteltäviä lastensuojeluasioita laajasti eri näkökulmista, painottaen sosiaalityöntekijän roolia prosessissa. Puheenvuoroja foorumissa pitivät ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta sekä Oulun kaupungista sosiaali- ja terveystoimen lakimies Tuomas Möttönen, hallintolakimies Jukka Lampen, lastensuojelun palvelupäällikkö Sisko Pirilä-Karlström ja palveluesimies Teija Sulisalo. Foorumissa oli 79 osallistujaa. Suullinen palaute foorumista oli hyvää. Projektikoordinaattori koulutti Oulun kaupungin lastensuojelun palvelupäällikkö Sisko Pirilä-Karlströmin kanssa seudun aamu- ja iltapäiväkerhojen, nuorisotoimien ja seurakuntien työntekijöitä tulevan lastensuojelulain muutoksista koskien lastensuojelun ilmoitusvelvollisuuden laajentumista koskemaan em. ammattiryhmiä ja lastensuojeluilmoitusten jälkeistä lastensuojelutarpeen selvittämistä. Koulutuksia pidettiin kaksi, ja Ensimmäisessä koulutuksessa oli n. 70 osallistujaa 14

17 ja toiseen osallistui n. 50 henkilöä. Koulutustilaisuudet olivat Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ja Onnistuvat opit hankkeen järjestämiä Työprosesseihin liittyvä koulutus Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Mirva Makkonen ja Rajakylän sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä Katja Rounioja osallistuivat syksyllä 2007 kansallisen lastensuojelun kehittämisohjelman alkuarviointi-hankkeen järjestämään alkuarvioinnin kouluttaja-koulutukseen. Makkonen ja Rounioja toteuttivat Oulun seudun lastensuojelutyöntekijöille vuoden 2008 aikana neljä koulutusryhmää lastensuojelutarpeen selvitykseen liittyen. Yksi koulutusprosessi sisälsi neljä koulutuspäivää ja yhden työnohjauspäivän. Koulutuksissa oli vuoden aikana yhteensä 64 osallistujaa. Osallistujat olivat Oulun seudun kuntien lastensuojelutyötä tekeviä sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä ja avohuollon ohjaajia. Koulutusten kustannuksista kokonaisuudessaan vastasi Lasse-hanke. Koulutuksissa on käyty läpi lastensuojelutarpeen selvityksen prosessin kulku ja periaatteet sekä harjoiteltu prosessissa hyödynnettäväksi sopivia työmenetelmiä. Osa koulutusprosessia on ollut myös käytännössä toteutettu lastensuojelutarpeen selvitys. Palaute koulutuksesta on ollut hyvää. Koulutuksen on koettu esimerkiksi antaneen valmiuksia lapsen näkökulman korostamiseen prosessissa ja konkreettisten menetelmien käyttöön. Kolme lastensuojelun työntekijää (kaksi ohjaaja ja lastenkodin toimintaterapeutti) osallistui kevään aikana MLL:n järjestämään vertaisryhmäohjaajakoulutukseen. Koulutukseen osallistuneet ovat suunnitelleet ja toteuttaneet vertaisryhmiä lastensuojelun asiakkaille. 15

18 4.2 Asiantuntijatyöryhmä Hankkeen asiantuntijaryhmän työskentely käynnistyi Työryhmän nimi muutettiin Lasse-ryhmäksi, ja työryhmä jaettiin kahteen alatyöryhmään työyksiköiden kehittämiskohteiden perusteella. Toinen ryhmistä keskittyi lastensuojelutarpeen selvitykseen ja toinen sijoitusprosesseihin. Työryhmät kokoontuivat kuukausittain. Alatyöryhmien yhteisiä kokouksia pidettiin neljä. Taulukko osallistumisesta liitteenä (Liite 1) Jokaista hankekuntaa pyydettiin nimeämään jäsen työryhmiin, ja kaikkia Oulun kaupungin lastensuojelun toimintayksiköitä pyydettiin nimeämään edustajansa. Jäsenten osallistumismahdollisuuksia kavensivat jossain määrin mm. asiakastyön kiireet. Osallistumisaktiivisuus oli kuitenkin pääosin hyvää. Työryhmien työskentelyyn osallistuivat kuntien edustajien lisäksi lastensuojelun kehittämisyksikön kehittäjä-sosiaalityöntekijät. Työryhmien kokouksissa käsiteltiin juurrutettavana olleiden prosessin käyttöönottoa työyksiköissä, erityisesti kokemuksia erilaisista hyvistä käytännöistä ja haasteita, joita käyttöönoton aikana on tullut esille. Ennen kokouksia työryhmille annettiin tehtäväksi koota omasta yksiköstään pohdintaa ja kysymyksiä käsiteltävään teemaan liittyen. Lastensuojelutarpeen selvitys -ryhmä Tilannearviota työstävässä ryhmässä oli 12 jäsentä Oulun kaupungin lastensuojelun tiimeistä ja ympäristökunnista. Ryhmä tarjosi kuntien työntekijöille vertaistukea tilannearvioprosessin käyttöönottoon, ja lisäksi prosessia sekä siihen liittyvää materiaalia työstettiin ryhmässä (mm. vanhemmille ja lapsille tarkoitetut esitteet tilannearviosta). Lastensuojelutarpeen selvityksen prosessimallinnusta työstettiin edelleen uutta lastensuojelulakia ja käytännössä esille tulleita tarpeita vastaavaksi. Prosessikuvaus on kuitenkin aina yleistys, ja käytännössä prosessit elävät ja niitä toteutetaan 16

19 tilannekohtaisesti. Työryhmässä pohdittiin lastensuojelutarpeen selvityksen toteuttamista paitsi kuntien erilaisissa palvelurakenteissa myös erilaisissa asiakaskohtaisissa erityistilanteissa, joissa esim. huoli lapsesta on pieni, perheessä on useita lapsia tai lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla on perheväkivaltaa tai lapsen hyväksikäyttöepäily. Keskustelua herättivät myös mm. lastensuojelulaissa lastensuojelutarpeen selvityksen toteuttamiselle asetettu kolmen kuukauden aikaraja, työskentely erityistilanteissa ja lapsen kanssa työskentely sekä työparityöskentely sosiaalityöntekijän ja muiden ammattiryhmien työntekijöiden kesken. Kuvio 1. Lastensuojelutarpeen selvityksen kulku ydinprosessitasolla Työskentelyn tueksi ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseksi työstettiin vanhemmille ja lapsille omat esitteet lastensuojelutarpeen selvityksestä. Tilannearvioiden vaatiman työaikaresurssin seuraamiseksi laadittiin lomake, jota työntekijät täyttivät syksyn 2008 aikana. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Mirva Makkonen analysoi lomakkeiden tuottamat tiedot lastensuojelutarpeen selvityksen prosessin ja työn rakenteiden kehittämisen jatkamisen tueksi. Sijoitusryhmä Sijoitusprosessia työstävän ryhmän jäsenet olivat Nuorten Ystävien hankkeeseen osallistuvista yksiköistä (Väliporras ja Salorinne) ja Oulun kaupungin lastenkodeista sekä avohuollon ja perhehoidon tiimeistä. Ryhmässä käsiteltiin sijoituksiin liittyviä nykyisiä käytäntöjä ja muutostarpeita. Lisäksi eri yksiköt saivat toisiltaan tukea samankaltaisiin prosesseihin ja niiden kehittämiseen, esim. laitoksissa tehtävä arviointi ja perhetyö. Lastensuojelulain muutos asettaa prosesseille runsaasti muutostarpeita, jotka on tärkeä tehdä näkyväksi ja miettiä samalla prosessien toimivuutta. 17

20 Sijoitusryhmässä työstettiin prosessikuvausta kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoprosessiin aiemman avohuollon sijoituksen prosessikuvauksen pohjalta. Työryhmän jäsenillä oli omat prosessin osa-alueensa, jota he omissa työyksiköissään käsittelivät ja pohtivat toimivan prosessin käytäntöjä. Esimerkiksi Rajakylän sosiaaliasemalla kehitettiin sijoitusprosessin alkuvaihetta ja Tuirankartanossa loppuvaihetta. Kiireellisestä sijoituksesta laadittiin nuorille ja vanhemmille suunnattu esite, joka on tarkoitettu annettavaksi erityisesti sijoitustilanteessa mutta myös esim. lastenkodilta käsin tai ennakoitaessa kiireellisen sijoituksen mahdollisuutta. Kuvio 2: Huostaanottoprosessin kulku ydinprosessitasolla Sijoituksen alkuvaiheeseen työstettiin myös tulolomake/hoito- ja kasvatussuunnitelmalomake, jonka avulla käsitellään ensimmäisessä hoitoneuvottelussa lapsen ja perheen tilannetta ja sijoituksen tavoitteita. Keskeistä on, että vanhemmat saavat lomakkeen etukäteen tutustuttavaksi, jolloin he voivat valmistautua ja osallistua palaverissa aiempaa paremmin. Vanhemmille korostetaan myös mahdollisuutta kertoa jo ennen palaveria, mistä asioista he toivovat keskustelua. Lomake myös ohjaa keskustelemaan eri osapuolten erilaisista näkemyksistä, erityisesti lapsen omaa näkemystä painottaen. Tarkoitus on, että lastenkodilla lapsen omaohjaaja keskustelee lapsen kanssa ennen palaveria. Lastenkotien hoidonarviointityöryhmä Hanke järjesti Oulun kaupungin lastenkotien ja avohuollon sosiaalityöntekijöiden kehittämisiltapäivän Iltapäivän aikana käsiteltiin yhteistyön sujumista sijoitusprosessien aikana ja sovittiin kehittämisen jatkotoimenpiteistä. Lastensuojelun palvelupäällikkö Sisko Pirilä-Karlström asetti lastenkotien hoidonarviointityöryhmän, jonka tehtävänä oli mm. kehittää lastenkotien arviointi- ja kuntoutuspro- 18

21 sesseja sekä yhteistyötä lastenkotien ja muiden lastensuojelutoimijoiden kesken. Hankkeen yhteistyö työryhmän kanssa oli konkreettisesti projektikoordinaattorin osallistumista ryhmän kokouksiin ja työskentelyyn dokumentoinnin osalta. Työryhmässä toteutettua kehittämistyötä hyödynnettiin Lasse-hankkeessa mm. prosessien kehittämisen ja kuvaamisen kautta. Oulun kaupungin lastenkodit ovat Oulun seudun ainoat kunnalliset lastenkodit, joihin myös muilla seudun kunnilla on ollut mahdollista sijoittaa lapsia esim. sosiaalipäivystyksen kautta. Muut kunnat hyötynevät kehittämistyöstä myös yhteistoiminta-aluehankkeen etenemisen myötä, kun kunnallisen lastenkotityön paikka hahmottuu mahdollisessa seudullisessa palvelujärjestelmässä. Työryhmä laati lastenkodeille säännöt, päivä- ja viikkojärjestyksen sekä ohjaajan oppaan, johon on koottu toimintaohjeita ja käytäntöjä lastenkodin arkeen. Vertaisryhmät Vertaisryhmätoimintoja jatkettiin hankkeen aikana lähinnä Oulun kaupungin alueella, muissa kunnissa toimii erilaisia ryhmämuotoisia palveluita lapsiperheille eri toimijoiden yhteistyönä. Projektikoordinaattori laati keväällä 2008 koosteen kaupungin alueella toimivista vertaisryhmistä, joita ryhmien ohjaajat ilmoittivat olevan kaikkiaan 10. Ryhmiä toimii mm. sijoitettujen lasten biologisille vanhemmille, avohuollon asiakkaana oleville vanhemmille alle kouluikäisine lapsineen, isille sekä erityisluokan pojille. Ohjaajina toimivat pääsääntöisestä lastensuojelun avohuollon ohjaajat. Yhteistyötä tehdään mm. Oulun seudun Setlementin kanssa. Lassehanke mahdollisti kolmen ohjaajan osallistumisen MLL:n Miete-toiminnan toteuttamaan vertaisryhmän ohjaajakoulutukseen. Osallistumismahdollisuutta tarjottiin kaikkien hankkeessa mukana olevien kuntien lastensuojelutyöntekijöille, mutta osallistumishalukkuutta oli ainoastaan oululaisilla työntekijöillä. Kempeleen kunnassa järjestetään ryhmämuotoista perhetyötä Perhetuvalla, ja lisäksi kunnassa on ryhmätoimintaa mielenterveyskuntoutujien lapsille MLL:n Miete-hankkeen puitteissa. Nuorten Ystävät suunnitteli kaikkien kuntien lastensuojeluasiakkaille tarjotun Vertti-ryhmätoiminnan kokonaisuuden. Toiminta ei kuitenkaan toteutunut, koska asiakkaita ei tullut mukaan riittävästi. 19

22 Lisäksi lastenkoti Väliporras/ Nuorten Ystävät toteutti myös viikonloppuleirejä lastenkodissa asuville nuorille ja heidän perheilleen. Hankkeessa kehitettiin näin ryhmämuotoista perheiden tukemista myös sijoitusjaksojen aikana. Asiakkaiden palaute leireistä oli hyvää ja tarvetta vertaistuelle koettiin olevan. 4.3 Kuntakäynnit Projektikoordinaattori vieraili hankkeen aikana kuntien sosiaalitoimissa ja - tiimeissä sekä Nuorten Ystävien hankkeessa mukana olevissa yksiköissä (Salorinne ja Väliporras). Ensimmäiset vierailut toteutettiin keväällä ja alkusyksystä 2007, jolloin käsiteltiin ko. tiimissä tehtävän kehittämistyön tarpeita ja tavoitteita sekä sovittu, minkä työprosessien käyttöönottoon tiimi keskittyy ja miten käyttöönotto toteutetaan. Seuraavilla kuntakäynneillä käsiteltiin kunnan tilannetta prosessien käyttöönoton suhteen sekä tiedotettu hankkeen kokonaistilanteesta. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessia käyttöönottaneissa kunnissa tarkasteltiin käyntien aikana mm. yksikön käytäntöjä lastensuojelutarpeen selvityksen toteuttamisessa ja lasten kanssa työskentelyssä/ lapsen osallisuuden huomioinnissa sekä prosessien juurruttamisen reunaehtoja. Kuntakäyntejä toteutettiin kaikkiaan kunnan tarpeiden mukaisesti 1-3/ kunta. 4.4 Lomakkeet ja toimintaohjeet Oulun kaupungin lastensuojelussa oli ennen hankkeen käynnistymistä työstetty ja otettu käyttöön erilaisia lastensuojelutyötä tukevia lomakkeita ja toimintaohjeita. Projektikoordinaattori jatkoi työtä hankkeen aikana ja muokkasi materiaalin myös muiden kuntien käyttöön sopivaksi. Kaikki kehitetty materiaali toimitettiin hankekuntien käyttöön. Oulun kaupungin osalta toimintaohjeet, lomakkeet ja muu lastensuojelumateriaali on koottu internetpohjaiseen wss-työtilaan, jonka kautta materiaali jaetaan työntekijöille. Samoin materiaalipäivitykset ovat työtilan kautta aina saatavilla. Muihin kuntiin materiaali toimitettiin sähköpostitse. Koonti hankkeessa tuotetusta materiaalista on liitteenä (liite 2). 20

23 Lomakkeiden osalta kehitettiin mm. lausuntopyyntöpohja ja lomakkeet asiakirjojen tarkastamista ja muutosvaatimusten tekemistä varten. Toimintaohjeita laadittiin esimerkiksi seuraavista teemoista: o huostaanotto ja kiireellinen sijoitus o lastensuojelutarpeen selvitys o sijaishuollon rajoitustoimenpiteet o asiakastietojen käsittely. Toimintaohjeiden ja lomakkeiden tarkoituksena on helpottaa yhtenäisten työkäytäntöjen juurruttamista sekä edistää hyviä dokumentointi- ja tiedonkäsittelykäytäntöjä. Materiaalissa huomioitiin erityisesti uuden lastensuojelulain tuomat muutokset ja sen työlle asettamat vaatimukset. 4.5 Esitteet Hankkeessa laadittiin asiakkaille tarkoitetut esitteet lastensuojelutarpeen selvityksestä ja kiireellisestä sijoituksesta. Esitteet olivat hankkeen aikana koekäytössä työntekijöiden tulostettavana. Kokemukset esitteistä olivat hyviä, ja kiireellisen sijoituksen esitteestä tehtiinkin painettu esite. Lastensuojelutarpeen selvityksestä on laadittu Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä valtakunnallisesti käytössä oleva esite, jota hankittiin Lasse-hankkeen kuntien käyttöön. Omaa painettua esitettä ei nähty tarpeelliseksi laatia, koska Pohjois-Savon esitteen asiasisältö todettiin Lasse-hankkeessa tuotettua esitettä vastaavaksi. Esitteiden avulla on mahdollista edistää asiakkaiden osallisuutta antamalla tietoa lastensuojeluprosessien etenemisestä ja merkityksistä asiakkaalle. 21

24 4.6 Työvälineet Hankkeessa mukana oleviin työyksiköihin hankittiin lasten kanssa työskentelyä tukevia toiminnallisia työvälineitä, kuten Pesäpuu ry:n tuottamia kuvakortteja. Korttien tarkoituksena on tukea erityisesti lasten kanssa työskentelyä ja edistää lasten osallisuutta omien asioidensa käsittelyssä. Erilaisten välineiden kautta lasten on helpompi tuoda esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. 4.7 Läheisneuvonpidon koordinointi Läheisneuvonpito on menetelmä, jonka tarkoituksena on huomioida lapsen läheisverkoston mahdollisuudet osallistua lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen ja perheen tukemiseen. Läheisneuvonpito on yksi keino, jonka avulla voidaan toteuttaa uuden lastensuojelulain velvoite kartoittaa lapsen läheisverkosto suunniteltaessa lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle. Läheisneuvonpitoprosessi on kestoltaan pitkä, jopa useita kuukausia. Varsinaista neuvonpitoa edeltävä valmisteluvaihe sisältää mm. verkoston kartoituksen ja lausuntojen pyytämisen lapsen ja perheen kanssa toimivilta viranomaisilta. Neuvonpidossa haetaan ratkaisuja konkreettisiin, lapsen elämään liittyviin huoliin. Neuvonpidon järjestäminen edellyttää ulkopuolista koollekutsujaa vastaamaan neuvonpidon käytännöistä sopimisesta ja varsinaisen istunnon toteuttamisesta. Aiemmin kuvatun koulutusprosessin lisäksi läheisneuvonpitomenetelmän juurtumista seudulle pyrittiin edistämään valmistelemalla Oulun seudun kunnille sitoumus, jossa olisi sovittu mm. työntekijöiden mahdollisuudesta käyttää työaikaa läheisneuvonpitoihin, toimia koollekutsujana joko työajalla tai sivutoimisesti omalla ajallaan sekä koollekutsujien palkkiokäytännöistä. Kunnat eivät kuitenkaan katsoneet voivansa sitoutua tähän, koska menetelmä vaatii siihen osallistuvilta työntekijöitä kohtalaisen paljon työaikaa. Vastuu läheisneuvonpitojen koordinoinnista ja tuen järjestämisestä mm. koollekutsujille on sovittu Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikölle. Koollekutsujapankki on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen verkkosivuilla 22

25 4.8 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Projektikoordinaattori osallistui Oulun Ensi- ja turvakoti ry:n Nuoret näkyviin hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa etsittiin keinoja tavoittaa perheväkivaltaa kokeneita ja nähneitä nuoria ja järjestetty näille ryhmämuotoista tukea. Projektikoordinaattori osallistui Walkers-järjestön koollekutsumiin yhteistyökokouksiin (poliisi, lastensuojelu, nuorisotoimi, Walkers-järjestö), joissa pohdittiin yhteistyötä katutyön tiimoilta. Muiden Oulun seudun lastensuojelujärjestöjen osalta yhteistyötä toteutettiin kutsumalla em. järjestöjen toimijoita hankkeen alku- ja loppuseminaareihin. Järjestöyhteistyötä on toteutettu laajemmin lastensuojelun kehittämisyksikössä. 5 HANKKEEN TULOKSET Oheisessa taulukossa on kuvattu tiivistetysti ja tavoitekohtaisesti hankkeen toimenpiteet, tulokset, tuotokset ja tarvittavat jatkotoimenpiteet. ottaa käyttöön lastensuojelutarpeen selvityksen ja sijoitusten prosessit ja vertaisryhmätoiminnot teet yhtenäistää seudun lastensuojelutyökäytäntöjä prosessikuvasten yhtenäiset toimintatavat toimintaohjeet: tarve seudullisilla jatkokehittäminen sovitettuna dokumentoidut foorumeille yhte- koulutus tilanne- ja kuntakohtaisesti asiantuntijaryhmien näisten käytäntö- toimintaohjeet käsittelyt jen ylläpitämiseksi asiantuntijatyöryhmä koulutettu yht. xx hlö prosessimallinnukset tukimateriaali toimintaohjeet tuotettu tuotetaan Oulun ja otettu käyttöön ( kaupungissa asiantuntijatyöryhmässä a.fi ) lastensuojelun jaettu koke- vastuualueella ja muksia eri käytännöistä levitetään myös seudun kuntiin lasten kanssa työskentely lisääntynyt kuntien ja järjestön lastensuojelutarpeen tuotekuvaus lastensuojelun toimintamuotojen yksiköissä toteutettu selvityksen käyttöönotto mo- ylläpito ja tuki, aktiivinen käyttöönotto, toteutunut niammatillisen vastuu esimiehillä asiantuntijajäsenen resurssien puitteissa asiantuntijaryhmän vastuu sijoitusprosessit toiminnasta koulutus kuvattu uuden lain projektikoordinaattorin mukaisesti ja kehitet- kuntakäynnit ty käyttöönoton asiantuntijaryhmän tueksi lomakkeet ja työskentely esite, tuotteistettu osana prosessia moniammatillinen asiantuntijaryhmä vertaisryhmiä toiminnassa Tavoite Toimenpide Tulos Tuotos Jatkotoimenpi- 23

26 helpottaa nykyisten ja uusien lastensuojelutyöntekijöiden työtä kehittää työprosessien dokumentointia hyödyntää kansallisen lastensuojelun kehittämisohjelman hanketta tukevia tavoitteita sijoitettujen lasten perheille leiritoimintaa toteutettu prosessikuvaukset prosessikuvaukset esitteet: kiireellinen prosessikuvausten toimintaohjeiden, mallinnettu ja päivitettsuojelutarpeelin sijoitus ja lasten-ja muun materiaa- lomakkeiden ja päivittäminen esitteiden laatiminen lomakkeet toimintaohjeet selvitys tarpeen mukaan toimintaohjeet ja esitteet prosessikuvaukset prosessikuvaukset laadittu esim. perehdyttämisen toimintaohjeet ja lomakkeet välineeksi lomakkeet (liite 2) prosessit ovat selkiytyneet kansalliseen alkuarviointihankkeeseetajaa alueella kaksi koulut- koulutusmalli ja kansallinen sekto- alkuarviointiin, materiaalit sekä rikohtainen kehit- osallistuminen: kouluttajakoulutus koulutusryhmiä kouluttajat lastentämisohjelma alueella 4 v suojelutarpeen päättynyt asiantuntijoiden käyttö aikana selvityksen koulu- koulutusten jatkanoitsijana seminaarien luen- loppuseminaarissa tuksiin minen edelleen asiantuntijapuheenvuoro Oulun kaupungin toimesta koulutus- suunnitelman mukaisesti. Koulutuksia tarjotaan seudun kuntiin korvausta vastaan. Työprosessien käyttöönotto ja työkäytäntöjen yhtenäistyminen Lastensuojelutarpeen selvitys Pääosin Oulun seudun kunnissa ja Oulun kaupungin lastensuojelun tiimeissä valittiin ensisijaisesti käyttöönotettavaksi prosessiksi lastensuojelutarpeen selvitys, jonka käyttöönotto onkin toteutunut työyksiköiden resurssien puitteissa. Lastensuojelulain edellyttämän kolmen kuukauden aikarajan puitteissa selvityksiä ei kaikissa kunnissa ehditä tehdä. Erityistä huomiota käyttöönotossa on kiinnitetty lasten kanssa työskentelyyn prosessin aikana ja arvioinnin suunnitelmallisuuteen. Asiantuntijaryhmässä käytiin keskustelua myös eri ammattiryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä, ja lastensuojelutarpeen selvityksiä alettiinkin jossain määrin toteuttaa myös työparityönä sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kesken. Myös esim. koulukuraattoria ja mielenterveyspalveluiden työntekijää on käytetty sosiaalityöntekijän työparina. Prosessin käyttöönottoa hidasti sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus erityisesti Oulussa. Työparityöskentelyssä muiden ammattiryhmien (perhetyöntekijät, koulukuraattorit ym.) edustajien kanssa on vielä paljon kehittämistä. Myös muissa kun- 24

27 nissa on ollut vaihtuvuutta vuoden 2008 aikana, erityisesti asiantuntijaryhmän jäseniksi nimettyjen osalta, jolloin kunta-/työyksikkökohtaisesta käyttöönotosta vastuussa oleva henkilö on vaihtunut. Sijoitusprosessit Kuntien keskittyessä lastensuojelutarpeen selvityksen käyttöönottoon toteutettiin sijoitusprosessien käyttöönottoa ja jatkokehittämistä lähinnä Oulussa ja Nuorten Ystävien yksiköissä. Hankkeessa mallinnettiin uuden lastensuojelulain vaatimusten mukaisesti kiireellisen sijoituksen prosessi, jota voidaan hyödyntää kaikissa kunnissa sekä seudullisessa sosiaalipäivystyksessä. Huostaanottoprosessi mallinnettiin Oulun kaupungin organisaation näkökulmasta, mutta mallia voi soveltaa myös muissa kunnissa ja muissa lastensuojelun sijaishuollon yksiköissä. Nuorten Ystävien Väliportaan lastenkodissa hankkeen aikana otettiin käyttöön ja toteutettiin sijoitusten aikaista perheleiritoimintaa sijoitettujen lasten vanhemmille ja sisaruksille. Vertaisryhmät Oulun kaupungin lastensuojelussa toimii erilaisia vertaisryhmiä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Rajakylän ja Keskustan sosiaaliasemien alueella, ja lisäksi toiminnassa on sijoitettujen lasten vanhemmille tarkoitettuja ryhmiä. Lisäksi kaupungin palveluihin kuuluu ryhmämuotoista perhekuntoutusta asiakasperheille. Muissa kunnissa toimii jonkin verran erilaisia ryhmiä eri toimijoiden yhteistyönä. Kiinnostusta ryhmätoimintojen kehittämiseen on ollut jossain määrin myös niissä kunnissa, joissa ko. toimintaa ei vielä ole ollut. Vertaisryhmät ovat osa myös järjestön palveluja. Hankkeen aikana kokeiltiin kaikkien kuntien lastensuojeluasiakkaille tarkoitettua vertaisryhmää Nuorten Ystävien toimesta. Ryhmä ei kuitenkaan toteutunut, koska ryhmään ei ollut tulossa riittävästi osallistujia. Onnistuessaan ryhmätoiminta olisi tuottanut kokemuksia ylikunnallisesta ryhmätoiminnasta sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta. Kokemusten perusteella myös kunnat olisivat voineet 25

28 suunnitella omia ryhmiään tai pohtia ryhmätoimintojen toteuttamisen tapaa ja roolia palveluvalikossa. Työntekijöiden työn helpottaminen Työntekijöiden työn helpottamiseksi työprosessit on mallinnettu ja työn tueksi on laadittu lomakkeita ja toimintaohjeita. Myös asiakkaille tarkoitettujen esitteiden voinee ajatella helpottavan työtä tuomalla konkreettisen välineen, joka tukee tiedottamista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista asiakkaan ja työntekijän välille työprosessin kulusta ja sisällöstä. Dokumentoinnin kehittäminen Dokumentoinnin tueksi hankkeessa tuotettiin erilaisia lomakkeita ja dokumentointi huomioitiin myös prosessikuvauksissa ja toimintaohjeissa. Asiakastietojen käsittelystä laadittiin oma ohjeistus sekä lomakkeet, joilla asiakas voi pyytää omien asiakastietojen tarkistamista ja korjaamista. Dokumentointia kehitetään muilta osin lastensuojelun kehittämisyksikön puitteissa teemaryhmätyöskentelyn avulla. Yhteistyö lastensuojelun kansallisen kehittämisohjelman kanssa Yhteistyötä kansallisen lastensuojelun kehittämisohjelman kanssa tehtiin alkuarvioinnin kouluttajakoulutuksen osalta. Hanke mahdollisti kahden työntekijän osallistumisen koulutukseen lisäten tukea alkuarviointien käytännön toteutukselle alueella. Kehittämisohjelmassa lastensuojelutarpeen selvityksen ja lasten osallisuuden osioista vastannut Mikko Oranen (kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto) piti hankkeen loppuseminaarissa puheenvuoron lasten osallisuudesta ja toimijuudesta. 26

29 6 TIEDOTTAMINEN Hankkeen tiedottaminen oli sekä ulkoista että sisäistä. Ulkoisen tiedottamisen osalta Lasse-hankkeen ja Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeen yhteinen esite valmistui huhtikuussa Esitettä jaettiin TerveSOSmessuilla Oulussa , sijaishuollon päivillä Oulussa sekä lastensuojelun kehittämisyksikön kunta- ja työyksikkökäynneillä. Lisäksi esitettä jaettiin erilaisten kokousten ja koulutustilaisuuksien yhteydessä ja toimitettu yhteistyökumppaneille. Hankkeen esittely on Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen internet-sivuilla sekä kaupungin intranet-sivulla. Projektikoordinaattori kirjoitti hanketta esittelevän artikkelin Nuorten Ystävät ry:n lehteen. Hankkeen sisäistä käyttöä varten perustettiin oma internet-sivu osaksi Oulun kaupungin internet-sivujen yhteyteen. Sivun kautta tiedotettiin hankekumppaneiden lastensuojelutyöntekijöille työryhmien toiminnasta, ohjausryhmän päätöksistä, hankkeessa järjestettävästä koulutuksesta jne. Sivun kautta oli mahdollista myös jakaa työstettävänä olevaa keskeneräistä materiaalia, esim. prosessikuvauksia. Lisäksi sisäistä tiedottamista toteutettiin sähköpostin välityksellä, mm. koulutuksista ja muista ajankohtaisista asioista tiedotettiin kaikille hankekuntien lastensuojelutyöntekijöille ja sosiaalijohdolle sekä järjestön henkilöstölle. 27

30 6 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Alla olevissa taulukoissa on kuvattu hankkeen toteutuneet kustannukset ja rahoitus. Kustannusarvio Kokonaisbudjetti Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma yhteensä Henkilöstömenot Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä Muut menot Yhteensä Rahoitus Yhteensä Oulun kaupunki 63,33 % Muut kunnat 36,67 % Lääninhallitus 75 % Yhteensä Kuntien osuudet Yhteensä Kiiminki Oulu Kempele Tyrnävä Haukipudas Liminka Lumijoki 372 Oulunsalo Muhos Ylikiiminki 672 Yhteensä

31 7 ARVIOINTI Hankkeen arviointi oli sisäistä ja ulkoista. Kehittämisprosessin arviointi toteutettiin itsearviointina. Arviointimenetelmänä käytettiin lomakekyselyä (liite 3). Ulkoinen arviointi toteutettiin prosessin aikaisena arviointina, ja se kohdistettiin lapsen näkymiseen lastensuojelutarpeen selvityksen ja huostaanottoprosessien asiakirjoissa. Näin arviointi saatiin kohdistettua hankkeen keskeisiin läpileikkaaviin teemoihin, lapsen osallisuuteen ja lapsen kanssa työskentelyyn sekä dokumentointiin juurrutettavana olleiden prosessien konteksteissa. Ulkoinen arviointi Ulkoisen arvioinnin toteuttaminen hankittiin Oulun seudun ammattikorkeakoululta, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Arvioinnin toteutti sosiaalityön kehittämispäällikkö Marja Salo-Laaka. Arviointia ja salassa pidettävien asiakastietojen käyttöä varten tutkimuksen toteuttaja sai tutkimusluvan STM:stä Arvioinnin tulokset esiteltiin seudun lastensuojelutyöntekijöille hankkeen loppuseminaarissa Arvioinnin tuloksena voidaan todeta, että työskentelymenetelmät ovat muuttuneet lapsilähtöisemmiksi. Lapsen kanssa työskentelyä ei kuitenkaan Oulun seudun lastensuojelutyössä voida pitää vielä itsestään selvyytenä. Dokumenttiaineiston perusteella lapsen kanssa työskentely vaihtelee lapsen iän mukaan. Arviointiraportti on kokonaisuudessaan loppuraportin liitteenä. Itsearviointi Itsearviointikysely toimitettiin sähköisesti hankkeen päättämisvaiheessa kaikille hankkeeseen osallistuneiden yksiköiden lastensuojelutyöntekijöille. Vastauksia palautettiin vain kuusi kappaletta, joten kyselyn tuloksia ei voi yleistää. Vastaukset olivat kuitenkin eri kunnista ja työyksiköistä, ja vastaajat edustivat monipuolisesti eri prosesseja käyttöönottaneita yksiköitä, joten vastausten voi ajatella kuvaavan hankkeen toteutumista riittävän laajasta näkökulmasta. Osa vastaajista oli hankkeessa asiantuntijaryhmän jäsenen roolissa. Myös vastaajien työkokemus lastensuojelutyöstä vaihteli alle puolesta vuodesta yli viiteen vuoteen. Jäljempänä on 29

32 kuvattu vastaajien perusteluita ja kommentteja hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen, prosessien käyttöönottoon ja työskentelytapojen muutokseen. Työntekijöille toimitetun kyselyn vastausten mukaan lastensuojelutarpeen selvityksen osalta hankkeen toimenpiteistä käyttöönottoa edisti käytännönläheinen ja riittävä koulutus. Koulutuksen sisältö ja menetelmät koettiin hyviksi, ja koulutuksessa esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen konkretisoitui. Toimintakäytäntöjen muodostumista ja asiantuntemusta koettiin edistävän asiaan liittyvään tiedon lisääminen. Myös työyksikön omat kehittämispalaverit mainittiin prosessia konkretisoivana tekijänä. Hankkeessa tuotettujen prosessikuvausten, lomakkeiden ja esitteiden todettiin myös helpottaneen prosessin käyttöönottoa. Myös asiantuntijatyöryhmä toiminnan jäsentäjänä ja asian syventäjänä koettiin tarpeelliseksi. Hankkeen ulkopuolisina, käyttöönottoon vaikuttavina tekijöinä nimettiin työntekijän oma positiivinen asenne, lastensuojelulain muutos ja henkilöstöresurssit. Resurssipulan koettiin toisaalta vaikeuttavan käyttöönottoa ja prosessin kunnollista toteutusta, mutta toisaalta tunnistettiin riittävien henkilöresurssien rooli esim. työparityöskentelyn mahdollistajana. Sijoitusprosessien osalta hankkeessa työstettyjen prosessikuvausten todettiin selventäneen prosessia ja lomakkeiden koettiin helpottavan käytännön työtä, mutta käyttöönotto ei ole täysin toteutunut. Vastaajan mukaan aika riitä prosessin kunnolliseen toteuttamiseen, eikä prosesseja voida toteuttaa kuvausten mukaisesti. Prosessit yksilöllistyvät, mitä ei kuitenkaan nähdä kielteisenä. Käyttöönottoa on estänyt myös uuden lastensuojelulain asettamat muut vaatimukset, joiden seurauksena sijoitusprosesseihin ei ole ehditty kiinnittää riittävästi huomiota. Käyttöönottoa on estänyt myös pula ajasta ja työntekijöistä, samoin tietämättömyys prosessin kulusta. Sijoitusprosessiin sisältyy valmisteluvaiheessa useita työryhmäkäsittelyjä, ja työryhmän kokoukseen pääsyn odottaminen vie työntekijältä vastaajan kuvaamana aikaa, rahaa, hermoja.. Työntekijöissä vastarintaa aiheuttaa prosessien toimimattomuus. Myös yhteistyö lastenkotien kanssa on ajoittain koettu vaikeaksi. 30

33 Käyttöönottoon on vaikuttanut myös sijoitusten määrän vaihtelevuus kunnissa. Kun sijoituksia on paljon, karttuu kokemus sijoitusprosessissa työskentelystä. Kun sijoituksia taas ei juuri ole, ei prosessi ehdi vakiintua käytäntöön. Vertaisryhmien koettiin jääneen kehittämisessä taka-alalle kuntien keskittyessä pääsääntöisesti lastensuojelutarpeen selvityksen käyttöönottoon. Jollain alueella vertaisryhmien koettiin olevan jo hyvin käytössä, eikä varsinaista tarvetta asiaan keskittymiselle hankkeessa ollut. Vastauksissa kuitenkin toivottiin lisää ryhmiä ja resursseja vertaisryhmien toteuttamiseen. Myös kolmannen sektorin toteuttamista vertaisryhmistä toivottiin runsaampaa tiedottamista. Millä tavalla Lasse-hanke on edistänyt lastensuojelun kehittämistä? Vastaajien mukaan lapsen osallisuutta ja lapsen kanssa työskentelyä tuotiin hyvin esille koulutuksissa ja muilla toimenpiteillä. Hanke tuki lastensuojelutarpeen selvityksen käyttöönottoa koulutusten lisäksi säännöllisten tapaamisten sekä kollegiaalisen tuen ja keskusteluiden kautta. Myös tuotetun materiaalin koettiin helpottaneen kehittämistä. Dokumentointiin puolestaan toivottiin selkeyttä ja lisää aikaa, samoin koulutusta. Hankkeen koettiin vieneen monia asioita eteenpäin eri tasoilla. Jatkuvuutta koettiin tarvittavan, jotta jatkossakin saataisi asioita eteenpäin. Jatkuvaa kehitystä toivottiin myös palvelurakenteeseen ja resursseihin. Kehittämistyöhön toivottiin jatkossakin aikaa ja mahdollisuutta, samoin arkityöstä ulkopuolista henkilöä tekemään havaintoja ja antamaan näkökulmia kehittämiselle. 8 JATKOTOIMENPITEET Hankkeen aikana käyttöönotetuista prosesseista lastensuojelutarpeen selvitys on käytössä kaikissa hankekunnissa, samoin lapsen kanssa työskentelyn välineet. Jatkossa on kiinnitettävä huomioita selvitysprosessin tekemiseen lain edellyttä- 31