PÖYTÄKIRJA Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö ValtIT Marja-Leena Viitala

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PÖYTÄKIRJA Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö ValtIT Marja-Leena Viitala VALTION IT-JOHTORYHMÄ Aika ke klo Paikka Ilmatieteen laitos, Nordicum. Osallistujat: Turunen, Juhani alivaltiosihteeri valtiovarainministeriö puheenjohtaja Aaltonen, Heikki alivaltiosihteeri valtioneuvoston kanslia jäsen Aho, Matti osastopäällikkö maa- ja metsätalousministeriö jäsen Damski, Juhani johtaja Ilmatieteen laitos jäsen Haukirauma, Heikki työmarkkinaneuvos työ- ja elinkeinoministeriö jäsen Koli, Markku operaatiopäällikkö Pääesikunta jäsen Honka, Leena valtion IT-johtaja valtiovarainministeriö sihteeri Viitala, Marja-Leena projektiavustaja valtiovarainministeriö sihteeri Asiantuntijat: Ala-Harja, Marjukka neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriö Karjalainen, Anna-Maija johtaja Valtion IT-palvelukeskus Rissanen, Olli-Pekka erityisasiantuntija valtiovarainministeriö 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja kiitti Ilmatieteen laitosta, joka oli kutsunut johtoryhmän vieraakseen. Asialista käytiin läpi. Puheenjohtaja toivotti Anna-Maija Karjalaisen uutena Valtion IT-palvelukeskuksen johtajana tervetulleeksi. 2 Edellisten kokousten ( ja ) pöytäkirjojen hyväksyminen Pöytäkirjat hyväksyttiin. 3 SADe-ohjelman asettaminen, Marjukka Ala-Harja ja Olli-Pekka Rissanen Marjukka Ala-Harja kertoi huhtikuussa asetetusta SADe-ohjelmasta liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Ehdotus ensimmäisessä vaiheessa toteutettavista palvelukokonaisuuksista on menossa talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan Tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä kaikki julkishallinnon keskeiset palvelut ovat verkossa. Ohjelman toiminnallisia kokonaisuuksia ovat mm.: Sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittäminen. Yhteentoimivuuden kehittäminen. Valtion konsernimainen IT-toiminnan ohjaus. Valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyö. Sähköisen asioinnin tukipalvelut (mm. Suomi.fi, Yrityssuomi.fi ja asiointitili).

2 2 (3) Keskustelua: - KELA on sitoutunut siihen, että kaikki heidän palvelunsa ovat verkossa vuonna KELA on mukana SADe-ohjelman johtoryhmässä, mutta ei ole tulossa mukaan Asiointitiliin ensimmäisten joukossa. Olli-Pekka Rissanen kertoi Valtio(n hallinnon) tietohallinnon konserniohjauksesta ja sen vahvistamisesta SADe-ohjelman turvin. Valtion konsernilla tarkoitettaneen yleensä valtioneuvoston ohjauksessa olevia ministeriöitä sekä virastoja, laitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja ja liikelaitoksia. Valtion konsernitason IT-johtamisjärjestelmän periaate linjataan ministerivaliokunnassa Keskustelua: - Lainsäädännön painottaminen on tärkeää. - Yhteistoiminta sujuu, jos sitä halutaan ja ihmiset tuntevat toisensa. - VIP:in tarjoamat yhteiset palvelut yhtenä ohjauksen välineenä. Miten uudet yhteiset palvelut otetaan käyttöön? - VITKOn ja IT-johtoryhmän roolit tärkeitä, niiden tulisi ajaa konsernin etua. - Ministerivaliokuntaan menevä ohjausta koskeva esitys olisi hyvä käsitellä ensin kesäkuun IT-johtoryhmässä. -> pidettävään ministerivaliokuntaan kootaan lähinnä yleisiä tavoitteita konserninäkökulmaan. Puheenjohtaja kiitti SADe-ohjelman päivityksestä. Sovittiin, että asia on esillä seuraavassa kokouksessa. 4 Valtion IT-palvelukeskuksen tilanne, Anna-Maija Karjalainen Anna-Maija Karjalainen kertoi Valtion IT-palvelukeskuksen VIP:in tilanteesta liitteenä olevan esityksen mukaisesti. VIP toimii palveluintegraattorina, eli se hankkii palvelut asiakkaille IT-alan palveluyrityksiltä yhteistyössä Hanselin kanssa. Toiminnan johtaminen ja hakkeiden esitutkimus tehdään ValtIT:ssä, VIP vastaa jatkosta. Mm. seuraavat palvelut ovat jo siirtyneet VIP:ille: Valtioneuvoston tietohallintoyksikön (VNTHY) palvelut, VETUMA (tunnistautuminen), Integraatioratkaisu ja VALDA (dokumentinhallinta ja arkistointi). Jatkossa VIP:iin siirtyvät myös mm. asiointitili, sähköisen asioinnin alustaratkaisu ja tietoturvaan ja varautumiseen liittyvät palvelut. Valtiokonttorin palveluista VIP:iin maksullisiksi palveluiksi siirtyvät mm. HELI (rekrytointi)) ja Rondo (sähköinen laskutus). Keskustelua: - Jatkossa tulee suunnitella tarkemmin VIP/VNTHYn ja muun VIP-organisaation yhteistyötä ja tehtäviä. - Suomi.fi:n kehittäminen kuuluu SADe-ohjelmaan. - Liikenne- ja viestintäministeriön puolelta odotetaan tulevia palveluja, sillä on olemassa tahtotila ottaa kaikki yhteiset palvelut käyttöön. Puheenjohtaja kiitti esityksestä ja toivotti menestystä alkaneessa työssä. 5 Ilmatieteen laitoksen esittely, Juhani Damski Juhani Damski kertoi Ilmatieteen laitoksen toiminnasta.

3 3 (3) 6 Muut asiat Seuraavat kokoukset: ke klo 14 16, VM, Aleksanterinkatu 36 A, 6. krs., nh. Tera

4 Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe-ohjelma Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita, yhteispalvelua, puhelinpalveluja ja sähköistä asiointia kehitetään voimakkaasti Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia ja Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan toiminta SADe-hanke, syksy 2008 (loppuraportti ) Keskeisiä hallinnon kehittämishankkeita: PARAShanke, ALKU-hanke, yhteispalvelun laajentamishanke, SADe-ohjelma Peruslinjauksena monikanavainen palvelutarjonta (kts. seuraavan kalvon kuva) 2

5 Julkisen hallinnon asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Kunnan palvelupiste Valtion palvelupiste Yhteispalvelupiste Asiantuntijapalvelut Asiantuntijatyö virastossa, asiakkaan luona tai yhteispalvelupisteessä Sähköiset palvelut Verkkopalvelut (informaatiopalvelut, asiakkaan itsepalvelut, täysin automatisoidut) Puhelinpalvelut (contact center) Asiantuntemuksen syvyys 3 Suomen sijoitukset kansainvälisissä tietoyhteiskunta- ja sähköisen asioinnin vertailuissa Sijoitus EU20 (fully-online)* Accenture*** Economist***** EU20 (online sophistication)** YK**** WEF****** 4

6 Sähköisen hallinnon ja palvelujen kehittämisen ongelmia Verkkopalvelujen kehittämisessä kuntien asiakastietojärjestelmien yhteensopimattomuus on noussut suureksi haasteeksi. Tätä on jo usean vuoden ajan pyritty ratkaisemaan mm. kehittämällä tietojärjestelmien toimitusehtoja avoimien rajapintojen suuntaan sekä lukuisilla eri toimijoiden käynnistämillä ja rahoittamilla hankkeilla. Nämä eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Hankkeiden tulokset eivät ole levinneet laajempaan käyttöön tai hankkeet ovat jääneet kesken, koska tietojärjestelmien integraatiota ei ole voitu toteuttaa. Edellytys avoimista, standardoiduista rajapinnoista on ollut hankala sovittaa järjestelmätoimittajien liiketaloudellisiin intresseihin. Hankkeiden kalleutta ja tuloksia on kritisoitu julkisuudessa ja mm. valtiontalouden tarkastusviraston raportissa. Kuntien erilliset ja erilaiset asiakastietojärjestelmät ovat vakava este kuntien välisessä yhteistyössä ja koko julkishallinnon järjestelmien integroimisessa. Kuntien kannalta tavoitteena tulee olla se, että koko palveluprosessit ovat enenevässä määrin verkossa ja että manuaaliset tiedon haut sekä koko käsittelyprosessi mahdollisimman pitkälle automatisoidaan. Tämä edellyttää pitkälle menevää integraatiota koko julkishallinnon ja myös yksityissektorin järjestelmien kesken. 5 Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten ratkaisujen kehittäminen, rahoittaminen, käyttöönotto ja ylläpitäminen Valtion IT-johtamisyksikön perustaminen VM:ään 2005 Valtion IT-toiminnan yhteisten ratkaisujen kehittäminen KuntaIT-yksikön perustaminen SM:ään 2006, siirto VM:ään 2008 Kuntien tietohallintoyhteistyön vahvistaminen ja kansallisesti yhteentoimivien, asiakaslähtöisten ja tuloksellisuutta lisäävien palvelujen ja palvelukokonaisuuksien aikaansaaminen koko kuntasektorin käyttöön Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen 2009 Vastaa valtion IT-strategian mukaisesta palvelutuotannosta VM:n ohjauksessa Valtiokonttoria koskevan lain muutosesitys 2009 Valtiokonttori voi tuottaa asetuksella määrättäviä julkiselle hallinnolle tarkoitettuja sähköisiä asioinnin ja hallinnon tukipalveluja Ongelmat Ei ole toimivaltaista julkisen hallinnon yhteisiä IT-palveluja valtion ja kuntien puolesta hankkivaa, käyttöönottoa tukevaa ja ylläpitävää organisaatiota Ei ole julkisen hallinnon yhteisten ratkaisujen rahoitusmallia 6

7 Hallituksen kannanotto sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta Hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä kolmella toimintakokonaisuudella: 1. jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa 2. käynnistämällä Sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä 3. uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien määrittely, hankinta ja ylläpito 7 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemi asettanut ohjelman Toimikausi Perustuu hallituksen kannanottoon SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. 8

8 SADe-ohjelman tehtävät (1/4) A. Sähköisen asioinnin valtakunnallisesti toteutettavien palvelukokonaisuuksien, niiden tietojärjestelmäarkkitehtuurien ja palvelusovellusten kehittäminen. Ohjelmassa kehitettävien keskeisten palvelukokonaisuuksien valintakriteerien määritteleminen (valintakriteereinä muun muassa asiakaslähtöisyys, merkittävyys asiakkaiden ja hallinnon kehittämisen kannalta, poikkihallinnollisuus, tuottavuuspotentiaali ja toteutuksen kustannustehokkuus sekä hallinnollisen taakan vähentäminen). Ehdotus ensimmäisessä vaiheessa toteutettavista palvelukokonaisuuksista talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn, kesäkuu Palvelukokonaisuuksien yhteisten tietojärjestelmäarkkitehtuurien kehittäminen, ottaen huomioon uudistuvan yhteispalvelun tarpeet ja yksityinen sektori palvelujen tuottajana, vuonna Kokonaisuuksiin kuuluvien palvelusovelluksien kehittäminen ja käyttöönotto, asteittain viimeistään vuonna 2013, ottaen huomioon jo käytössä ja kehitteillä olevat palvelut ja ratkaisut. 9 SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintaprosessi kerätään sovittujen kriteerien perusteella soveliaimmat palvelukokonaisuudet ensiksi toteutettaviksi palvelukokonaisuuksien tulisi muodostaa ohjelmakauden aikana verkosto, joka kattaa palvelukentän olennaisilta osiltaan kokonaisuudessaan 10

9 SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien valintaprosessi Palvelukokonaisuuksia hyväksytään kahdessa erässä: I erä syksyllä 2009 ja II erä tammikuussa Tammikuun päätöskierroksella voidaan hyödyntää syksyn 2009 aikana tehtyjä viranomaisten palvelujen sähköistämissuunnitelmia. Lisäksi keväällä 2009 päätetään muutamasta pilotista. Palvelukokonaisuuksien määrä ja laajuus riippuvat siitä, millaisia kriteerit täyttäviä kokonaisuuksia on ehdolla sekä siitä, miten keskitetty rahoitusmalli ja muu rahoitus ja resurssointi ja yhteistoimintamalli ovat toteutumassa. 11 Valintaprosessi voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Hyväksytään palvelukokonaisuuksien valintakriteerit talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Ehdotettujen kriteerien nojalla määritellään pilotit keväällä Pyydetään ehdotukset ohjelman palvelukokonaisuuksiksi ministeriöiltä, kunnilta ja Kelalta syyskuussa Arvioidaan ehdotukset kriteereihin tukeutuen ja tehdään ehdotukset johtoryhmälle. Johtoryhmä hyväksyy kehitettävät kokonaisuudet ja asettaa klusteriryhmät. Hallinnonalat tekevät sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmat annettavan ohjeen mukaisesti. Kokonaisuuden hahmottamiseksi harkitaan kartoituksen tekemistä käytössä olevista sähköisistä palvelukokonaisuuksista samoja kriteereitä käyttäen. Käynnistettävissä hankekokonaisuuksissa sovelletaan yhteisiä hankehallinnan ja projektihallinnan menettelytapoja. Ohjelman jälkeen sovelletaan vastaavaa päätösmenettelyä keskitetysti kehitettävien palvelukokonaisuuksien valintaan. Tällöin JUHTA toimii ehdotuksia käsittelevänä yhteistyöryhmänä. 12

10 SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien kehittämisprosessi Kustakin kehitettävästä palvelukokonaisuudesta muodostetaan oma projekti ja ns. klusteriryhmä, joka koostuu palvelukokonaisuutta ohjaavien ministeriöiden edustajista toteuttavien viranomaisten (valtio, kunnat ja Kela) edustajista mahdollisesti tarvittavista yksityisen ja kolmannen sektorin edustajista. Klusteriryhmä tarkentaa palvelukokonaisuuden palvelualueet ja laajuuden sekä kehittää palveluprosesseja Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle ehdotuksen palvelukokonaisuuden tietojärjestelmäarkkitehtuurista, joka sovitetaan yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa Klusteriryhmä tekee johtoryhmälle ehdotuksen kehitettävistä palveluratkaisuista ja palvelukokonaisuuden käyttöönoton laajuudesta sekä niiden kustannusarviosta sekä mahdollisista säädösmuutostarpeista. Johtoryhmä käsittelee ehdotukset ja puoltaa päätöksiä sekä lähettää ne asiasta päättävän viranomaisen käsiteltäväksi. VM tekee päätökset keskitetyn rahoituksen myöntämisestä ja toteutuksesta, ao. ministeriö tai kunta tai muu viranomainen tekee päätökset muilta osin 13 Kevään 2009 päätökset palvelukokonaisuuspiloteista Aikataulun kiireellisyyden vuoksi tarvitaan jo keväällä 2009 ensimmäiset päätökset muutaman palvelukokonaisuuspilotin käynnistämisestä. Pilottien valinnassa yhtenä kriteerinä painottuu nopea käynnistysvalmius. Myös jo käynnissä olevien kriteerit täyttävien kehittämishankkeiden nimeäminen pilottihankkeiksi ja niiden kehittäminen ohjelman pilotteina voi tulla kysymykseen. 14

11 Ohjelman tehtävät (2/4) B. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, Kansaneläkelaitos ja muu välillinen valtionhallinto) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään, tarkoituksena että yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla tietojärjestelmillä alennetaan kustannuksia ja vapautetaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. Valtion tietojärjestelmäarkkitehtuuripäätösten siirtäminen konsernitasolle valtiovarainministeriöön ja tämän vaatimien säädösmuutosten määrittely. Kriteerien määrittely valtion tietojärjestelmähankkeiden arvioimiseksi niiden käynnistämisvaiheessa. Kriteerien määrittely niille valtion IT-hankinnoille, jotka toteutetaan jatkossa keskitetysti. Rakenteiden ja toimintamallin luominen valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden määrittelemiseksi, hankkimiseksi, käyttöön ottamiseksi ja ylläpidon järjestämiseksi. Rakenteiden luominen sisältää em. yhteisten palvelujen tuottamisen organisoinnin. Toimintamalli sisältää muun muassa menettelytavat yhteisinä toteutettavien tietojärjestelmien päätöksenteosta sekä käyttöönotosta ja sen ohjauksesta, kriteerien määrittelyn valtakunnallisesti yhteisinä keskitetyllä rahoituksella toteutettaville poikkihallinnollisille tietojärjestelmille. Toimintamalliin liittyen kehitetään rahoitusmalli, jossa yhteisten palvelujen rahoittaminen tapahtuu lähinnä määrärahasiirroin ja kuntia palvelevilta osilta määrärahasiirroin kuntien valtionosuuksista. 15 Ohjelman tehtävät (3/4) C. Sähköisen asioinnin tukipalvelut Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen, vuonna 2010 Kansalaisten asiointitilin käyttöönotto, vuonna 2010 Sähköisen laskutuksen käytön laajentaminen (valtionhallinnon valmius ottaa vastaan kaikki laskut sähköisinä vuoden 2009 aikana) Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 Selvitys kansalaisille tarkoitetun valtion ja kuntien yhteisen yleisneuvontapalvelun edellytyksistä, vuonna 2009 Videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käytön edistäminen, tavoitteena julkisen hallinnon kotimaan matkojen korvaaminen 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä 16

12 Ohjelman tehtävät (4/4) D. Hallinnonalakohtaiset palveluiden sähköistämissuunnitelmat Ohjeet suunnitelmien tekemisestä, elokuu 2009 Suunnitelmien tekeminen, vuonna Linjausten käsittely Merkittävät kannanoton asiat linjataan toistaiseksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Ensivaiheessa nimettävät palvelukokonaisuudet nimetään juhannukseen mennessä Valtion konsernitason IT-johtamisjärjestelmän periaatteet ja sen vaatimat voimavarasiirrot linjataan talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa juhannukseen 2009 mennessä Samassa yhteydessä ratkaistaan valtion ja kuntien tietojärjestelmäyhteistyön käytännön toteuttamismalli 18

13 SADe-ohjelman organisointi Johtoryhmä Kaikki ministeriöt edustettuina Suomen Kuntaliiton ja kuntien edustus Sitran ja Tekesin edustus Pj Silja Hiironniemi VM Sihteeristö Tietosuojavaltuutetun toimiston edustaja pysyvänä asiantuntijana Palvelukokonaisuuksien klusteriryhmät Asetetaan myöhemmin Sähköisen asioinnin tukipalvelut Nimetään vastuuhenkilö tai vastuuryhmä Julkisen hallinnon ja markkinoiden vuorovaikutus JulkIT-forum 19 Ohjelman menettelytavat SADe-ohjelman toteuttamisessa noudatetaan seuraavia hallituksen kannanotossa edellytettyjä menettelytapoja: Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden käytön helppous. Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointien tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista molemmilla kansallisilla kielillä. Menettelytapojen toteuttamiseksi laaditaan kutakin kokonaisuutta varten toimintamalli. 20

14 SADe-ohjelma osana julkisen hallinnon monikanavaista palvelutarjontaa Palvelustrategia Palvelurakenteiden ja prosessien suunnittelu Asiantuntijapalvelut Palveluiden sähköistämissuunnitelmat Yhteispalvelu Yhteinen perustietotekniikka Yhteiset tietojärjestelmät Kokonaisarkkitehtuuri Yhteentoimivuus Sähköiset palvelukokonaisuudet Asiakasrajapinta Sähköinen asiointi Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Neuvontapalvelu Tunnistaminen Asiointitili Suomi.fi YritysSuomi.fi Valtion konsernimainen IT-ohjaus Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden toimintamalli JHS-suositukset VAHTI-ohjeet Säädökset 21 Kiitos! Lisätietoja valmistelusta: Yleiset kysymykset: Ylijohtaja Silja Hiironniemi, VM Pääsihteeri Ville-Veikko Ahonen, VM Sähköistä asiointia koskevat kysymykset: Neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja, VM Valtion ja kuntien yhteiset ratkaisut: IT-johtaja Antti Holmroos, VM Valtion konsernimainen IT-toiminta: Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen, VM 22

15 Valtion tietohallinnon konserniohjaus (IT governance) ja sen vahvistaminen SADe - ohjelma Konserniohjauksen elementtejä HKO/O-P R Mitä on konserniohjaus? Valtio(n hallinnon) konsernilla tarkoitettaneen yleensä valtioneuvoston ohjauksessa olevia ministeriöitä sekä virastoja, laitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja ja liikelaitoksia. Välillinen valtionhallinto (Kela, Suomen Pankki, metsäkeskukset ym) eikä kunnat kuulu valtionhallinnon muodostamaan konserniin. Näin määritellyn konsernin ohjaus edellyttää laintasoista toimivaltasäännöstä. Kukin hallinnonala muodostaa oman konserninsa hallinnonalan konserni. HKO/O-P R

16 HKO/O-P R

17 Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) tilanne Valtion IT johtoryhmä Anna-Maija Karjalainen Sisältö > Toimintamalli > Organisaatio > Palvelut

18 Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP palveluintegraattorina Asiakas ja VIP sopivat palveluista VIP vastaa asiakkaalle palveluista ASIAKAS ASIAKAS ASIAKAS ASIAKAS VIP hankkii palvelut pääosin IT-alan palveluyrityksiltä yhteistyössä Hanselin kanssa. Toimittaja tuottaa palvelun tai osan siitä TOIMITTAJA ASIAKAS ASIAKAS ASIAKAS ASIAKAS VIP TOIMITTAJA ASIAKAS ASIAKAS TOIMITTAJA ASIAKAS VIP on osaava IT-palvelutalo, joka tarjoaa sujuvaa ja laadukasta palvelua helpottamaan asiakkaan arkea. TOIMITTAJA

19 VIP neuvottelukunnalta strateginen ohjaus VM Tulosohjaus ja -raportointi Valtion yhteisen ITtoiminnan ohjaus VK Tulossopimus/ raportointi VIP VIP neuvottelukunta Tilaaja/ tuottajaohjaus. strateginen ohjaus Valtioneuvoston IT:n kehityshankkeet ja raportointi ValtIT- kehityshankkeet ja raportointi ValtIT:n ja VIP:n työnjako Tulossopimus Tulosraportointi Johtaminen Valtion IT-toiminnan johtaminen Tuotanto Tuotantoonsiirto Esitutkim us Projektin hallinta Kehittämisen ohjaaminen Palvelun hallinta Määrittely Päätös Kilpailutus Toteutus Käyttöönotot Tuotanto ja ylläpito Palvelutason hallinta Palvelun markkinointi Valtion IT-toiminnan johtamisyksikön vastuulla Valtion IT-palvelukeskuksen vastuulla 6

20 Valtion IT-palvelukeskuksen organisaatio Valtiokonttorin organisaatio Hallinnon ohjaus Rahoitus Vakuutus Valtion ITpalvelukeskus Pääjohtaja Johtoryhmä Henkilöstöpalvelut Sisäinen tarkastus Valtiokonttorin palvelukeskus Yhteiset toiminnot

21 Henkilöstö > Valtioneuvoston IT (VNTHY) siirtyi kokonaisuudessaan eli 40 henkilöä > Virkasiirroilla on siirtynyt kevään aikana 20 henkilöä > Ulkoinen hakuprosessi on menossa hakijoita oli 700 > Lappeenrannassa on tällä hetkellä 3 henkilöä VIP organisaatio VIP Johto Karjalainen VNTHY VYIT Kansalaispalvelut Hallintoja tukipalvelut

22 Valtion IT-palvelukeskuksen palvelut VIP:lle siirretyt hankkeet ja palvelut > Tuotannossa olevat palvelut Valtioneuvoston IT palvelut ja hankkeet Vetuma- palvelu > Siirretyt ValtIT hankkeet Integraatioratkaisu Valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) Valtion dokumentin hallinta ja arkistointi (Valda) > 2009 aikana siirtyvät ValtIT- hankkeet Virtuaalinen tunnistaminen (Virtu) Asiointitili hanke Sähköisen asioinnin alustaratkaisu Hankintailmoitukset (HILMA) palvelu Tietoturvaan ja varautumiseen liittyvä tarjonta

23 Valtiokonttorilta siirtyvät palvelut > Vuoden 2010 alusta siirrettäviä palveluita henkilöstön rekrytointipalvelu (HELI) tilaustenhallinta (TILHA) matkanhallinta (TRAVEL ASP) Laskujen sähköinen kierrätys ja arkistointipalvelu (Rondo) Palvelut tulevat virastoille maksulliseksi OKA-periaatteella Tietoa VIPistä

24 Yhdessä me teemme Valtion IT-palvelukeskuksesta menestystarinan valtiokonsernille