ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Kokous 6/2016 ASIALISTA

Transkriptio

1 ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Kokous 6/2016 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Harjoittelukoulun yhtenäiskouluprojektin tilannekatsaus 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 4. Lapin yliopiston budjettikehys 2017 (ei julkinen) 5. Päätös pankkilainan nostamisesta ja korkosuojasta (ei julkinen) 6. Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet, tunnuslukutavoitteet ja strategian 7. Digitalisaatio toiminnan uudistamisen mahdollistajana Lapin yliopistossa 8. Esitys hallituksen kokousajankohdiksi 2017 ja joulukuun kokousajan muutos 9. Ilmoitusasiat 10. Muut asiat

2 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 6/2016 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Marja Vaarama Minna Uotila Miia Porkkala Markus Aarto, pääsihteeri Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys: Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 6/2016 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Marja Vaarama Minna Uotila Miia Porkkala Markus Aarto, pääsihteeri Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 2. Harjoittelukoulun yhtenäiskouluprojektin tilannekatsaus Lapin yliopiston hallituksen antaman toimeksiannon pohjalta hallinto on valmistellut Lapin yliopiston harjoittelukoulun muuttamista yhtenäiskouluksi siten, että yhtenäiskoulu voisi aloittaa toiminnan 3-sarjaisena yhtenäiskouluna 7. vuosiluokkien osalta syksystä 2017, 8-vuosiluokkien osalta syksystä 2018 ja 9-vuosiluokkien osalta syksystä Hankkeen valmistelu on edennyt siten, että Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yhtenäiskoululle toimiluvan kesäkuussa 2016, harjoittelukoulun tarvittavien tilojen laajennushanke käynnistettiin Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa heinäkuussa 2016 ja oppilassijoittelua koskeva sopimus Rovaniemen kaupungin kanssa on tarkoitus allekirjoittaa syyskuussa Tarvittavan henkilöstön rekrytointi tapahtuu keväällä 2017, niiltä osin kuin opetus laajenee syksyllä Hallituksen antamien ohjeiden mukaan harjoittelukoulun muuttaminen yhtenäiskouluksi toteutuu taloudellisesti kustannusneutraalina siten, että harjoittelukoulu toimii toiminnasta maksettavien valtionosuuksien asettamissa raameissa. Harjoittelukoulun rehtori esittelee yhtenäiskouluhankkeen toteuttamista tarkemmin kokouksessa. Esitys: Merkittäneen tiedoksi harjoittelukoulun yhtenäiskouluprojektin tilannekatsaus.

4 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 6/2016 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Marja Vaarama Minna Uotila Miia Porkkala Markus Aarto, pääsihteeri Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat Dekaani Tuija Turunen esittelee kasvatustieteiden tiedekunnan ajankohtaisia asioita hallitukselle. Esitys: Merkittäneen tiedoksi.

5 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 6/2016 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Marja Vaarama Minna Uotila Miia Porkkala Markus Aarto, pääsihteeri Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 6. Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet, tunnuslukutavoitteet ja strategian seurantaindikaattorit Lapin yliopiston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä tulossopimuksessa on sovittu Lapin yliopistoa sitovista määrällisistä tavoitteista tulossopimuskaudelle Sisäisten määrällisten tavoitteiden (tunnuslukutavoitteet) osalta niitä koskevat linjaukset kuuluvat yliopiston hallitukselle. Sisäiset linjaukset tehdään koko tulossopimuskautta koskien. Sovitut määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet muodostavat pohjan tiedekuntien kanssa käytäville tulossopimusneuvotteluille ja tavoitteisto vuosille sovitaan tiedekuntien kanssa syksyn 2016 tulosneuvotteluissa ja sen toteumaa seurataan tulossopimus- ja kurkistusneuvotteluissa. Tulossopimuksissa sovitun mukaisesti tiedekunnat jyvittävät tulostavoitteet Suuntaa-järjestelmän kautta tutkimusryhmille sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnalle. Määrällisten tavoitteiden ja tunnuslukutavoitteiden lisäksi yliopiston sisäistä toimintaa on seurattu strategian seurantaindikaattorien (liite 1) kautta. Strategian seurantaindikaattorit tulossopimuskaudelle pitää myös määritellä, jotta ne voidaan huomioida sisäisissä tulossopimuksissa. Tunnuslukutavoitteiden sisältö ilmenee myös liitteestä 1. Tunnuslukutavoitteiden lisäksi hallituksen tulee linjata sisäinen tohtoritutkintotavoite, OKM:n kanssa sovitun tohtoritutkintotavoitteen jäätyä 24:ään. Määrällisistä tavoitteista, tunnuslukutavoitteista ja strategisista seurantaindikaattoreista keskusteltiin hallituksen elokuun seminaarissa Pallaksella. Keskustelussa yliopiston sisäiseksi tohtoritutkintotavoitteeksi sovittiin 30. Muilta osin

6 tunnuslukutavoitteisiin ja strategian seurantaindikaattoreihin on tehty kesäseminaarikeskustelun mukaiset täsmennykset. Asia jäi elokuun kokouksessa pöydälle. Esitys: Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston strategian seurantaindikaattorit ja tunnuslukutavoitteet liitteen 1 mukaisesti. Päätös:

7 Strategian seurantaindikaattorit sekä toteutuma ja tavoite 2016 Strategian seurantaindikaattorit Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Toteutuma 2015 Tavoite 2016 Profiiliin ja sen strategisiin painoaloihin suuntautuvien julkaisufoorumin tasojen 2 ja 3 osuus tieteellisistä julkaisuista. 12% 13% 13,5% 20% Profiiliin ja sen strategisiin painoaloihin suuntautuvan SA- ja Tekes rahoituksen osuus yo:n SA ja Tekes rahoituksesta. 79% 93% 50% 45% Profiiliin ja sen strategisiin painoaloihin suuntautuvien väitöskirjojen osuus yliopiston väitöskirjoista. 48% 24% 62,5% 45% Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana 55 op suorittaneiden osuus läsnäoleviksi ilmoittautuneista ensimmäisen vuoden perusopiskelijoista. 53,8% 47,7% 48,2% 40%

8 Strategian seurantaindikaattorit ja tavoite tulossopimuskaudella Strategian seurantaindikaattorit Toteuma 2015*1) Tavoite 2016*) Toteutuma 2016 Tavoite vuoteen 2020 mennessä Strategiseen profiiliin suuntautuvien vertaisarvioitujen julkaisuiden osuus (jufo- tasot 1, 2 ja 3) yliopiston tieteellisistä julkaisuista. 13,5% 20% 30% Strategiseen profiiliin suuntautuvan rahoituksen osuus yliopiston kilpaillusta tutkimusrahoituksesta. 50% 45% 55% Strategiseen profiiliin suuntautuvien väitöskirjojen osuus yliopiston väitöskirjoista. 62,5% 45% 55% Strategista profiloitumista tukevan ulkomaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä % *1) Edellisen tulossopimuskauden indikaattoreilla mitattuna.

9 Lapin yliopiston tunnuslukutoteutuma 2015 sekä tavoite 2016 ja tavoitteet vuosille Tunnuslukutavoitteet Toteutuma 2015*1) Tavoite 2016*1) Tavoite vuoteen 2020 mennessä Tohtoritutkinnot / tutkijanuravaihe IV henkilötyövuodet 0,46 0,50 0,58 Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus 29,9 30,0 40% Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,5 1,5 2 Kilpailtu tutkimusrahoitus / kokonaisrahoitus 7,5% 10,0 % 12,5% Ylemmät korkeakoulututkinnot / opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,4 1,3 1,6 *1) Edellisen tulossopimuskauden indikaattoreilla mitattuna.

10 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 6/2016 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Marja Vaarama Minna Uotila Miia Porkkala Markus Aarto, pääsihteeri Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 7. Digitalisaatio toiminnan uudistamisen mahdollistajana Lapin yliopistossa Digitalisaatio on noussut keskeiseen asemaan viimeaikaisessa keskustelussa kuluttajille luotujen uusien käyttäjäkokemukseltaan ylivertaisten palveluiden, organisaatioiden toiminnan tehostamisen ja kokonaan uusien toimialojaan mullistavien liiketoimintojen kehittämisessä. Digitalisaation taustalla on useita teknologisia trendejä, joita hyödyntämällä organisaatiot pyrkivät kehittämään toimintaansa. Suomi kuuluu digitalisaation ja sähköisen hallinnon edelläkävijämaihin. Kansallisesti kehitystyötä tehdään varsin edistyneistä asetelmista. Yliopiston tietohallintojohtaja Manu Pajuluoma esittelee digitalisaation mahdollisuuksia, teknologisia trendejä sekä Lapin yliopiston digitaalisten palveluiden kehittämisen tiekartan vuosilta ja luo katsauksen tuleviin kehittämisen painopistealueisiin. Pajuluoma esittelee myös toimintamalleja, joiden kautta yliopisto voisi paremmin hyödyntää jo käytössä olevia teknologisia kyvykkyyksiä. Esitys: Keskustellaan esityksen pohjalta

11 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 6/2016 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Marja Vaarama Minna Uotila Miia Porkkala Markus Aarto, pääsihteeri Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 8. Esitys hallituksen kokousajankohdiksi 2017 ja joulukuun kokousajan muutos Hallituksen kokousaikataulu tulee perinteiseen tapaan hyväksyttäväksi koko vuodelle Esityksen mukaan järjestetään kahdeksan kokousta, lisäksi kaksi iltakoulua ja kesäseminaari. Kokousajat: Tiistai klo 9.30 Tiistai klo 9.30 Tiistai klo 9.30 (+Iltakoulu maanantai klo 18.00) Tiistai klo 9.30 Ma-Ti kesäseminaari ja kokous Tiistai klo 9.30 Tiistai klo 9.30 (+Iltakoulu maanantai klo 18.00) Tiistai klo 9.30 Hallituksen joulukuun 2016 kokouspäiväksi on päätetty , jolloin kokouksen yhteydessä on tarkoitus nauttia myös joululounas. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää kuitenkin vuotuisen päätapahtumansa korkeakoulujen johdon seminaarin Turussa, missä yliopistojen johdon tulee olla edustettuna. Tästä syystä kokouspäivää on välttämätöntä muuttaa. Uudeksi kokouspäiväksi esitetään klo 9.30, minkä jälkeen syödään joululounas. Esitys 1: Päätettäneen järjestää vuoden 2017 hallituksen kokoukset yllä olevan mukaisesti. Esitys 2: Päätettäneen järjestää vuoden viimeinen hallituksen kokous klo 9.30.

12 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 6/2016 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Marja Vaarama Minna Uotila Miia Porkkala Markus Aarto, pääsihteeri Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 9. Ilmoitusasiat Tutkintomittari , LIITE Acatiimi lehti : Yliopistojen tulos plussalle sijoitustoiminnan tuotoilla, LIITE Acatiimi lehti : Suomen paras yliopistotyönantaja, LIITE OKM:n erityisavustus korkeakoulujen kehittämishankkeisiin, LIITE Joint Arctic Agenda sopimus, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto ja Norjan arktinen yliopisto, LIITE

13 Opiskelupalvelut TUTKINTOTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tilanne Tiedekunta Ylemmät tutkinnot Tohtorit Alemmat tutkinnot Lisensiaatit toteuma 2016: 261 tavoite 2016: 548 toteuma 2015 toteuma 2016: 11 tavoite 2016: 42 toteuma 2015 toteuma 2016 tavoite 2016 toteuma 2016 KTK OTK TTK YTK MTI Yhteensä Ylemmät tutkinnot toteuma 2016: 261 tavoite 2016: 548 Tohtorit toteuma 2016: 11 tavoite 2016: KTK OTK TTK YTK MTI KTK OTK TTK YTK MTI

14 Kirje OKM/58/592/ Jakelussa mainituille Viite Julkisen talouden suunnitelma vuosille Asia Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin Korkeakoulutuksen kehittämishankkeille suunnatun erityisavustuksen tarkoituksena on parantaa oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua ja opiskelijalähtöisyyttä, edistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta, lisätä korkeakoulujen välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä uudistaa toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Hallitusohjelman yhtenä strategisena painopisteenä on osaaminen ja koulutus. Tavoitteena on, että Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa vuonna Hallitus näkee tärkeänä oppimisympäristöjen modernisoinnin sekä digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntämisen oppimisessa. Hallitus haluaa vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten määrää ja koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös lisätä koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta sekä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä. Hallitusohjelman tavoitteet konkretisoituvat kärkihankkeissa. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen 3 Nopeutetaan siirtymistä työelämään tavoitteena on, että nuoret siirtyvät aiempaa nopeammin toiselta asteelta korkeakouluopintoihin ja opinnoista työelämään. Opintojen suorittamista edistetään joustavin opintopoluin sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista helpottamalla. Kärkihankkeen tavoitteet saavutetaan mm. seuraavin toimin: 1. Parannetaan korkeakoulutukseen pääsyä ja saavutettavuutta, uudistetaan opiskelijavalintoja, edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä tuetaan maahanmuuttajien kouluttautumista (erityisesti kotimaisten kielten opetuksen lisääminen). 2. Kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opiskelijahyvinvointia ja esteettömyyttä, kehitetään korkeakoulujen henkilöstön osaamista sekä luodaan pysyviä toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen.

15 OKM/58/592/ (4) 3. Uudistetaan oppimisympäristöjä (ml. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa ja koulutustarjonnassa) sekä parannetaan oppimista ja opetusta tukevien tietojärjestelmien yhteen toimivuutta ja yhteiskäyttöä. 4. Lisätään korkeakoulujen yhteistä koulutustarjontaa ja tähän liittyvää yhteistyötä sekä selkiytetään korkeakoulutuksen työnjakoa. Vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia sekä korkeakouluopetuksen ja tutkimustoiminnan välistä yhteistyötä. Hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmaa vuosille koskevissa neuvotteluissaan kohdentaa yhteensä 105 miljoonaa euroa korkeakouluopetuksen kehittämiseen mm. digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisen avulla. Hallitus päätti tukea lisäksi nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämistä. Lisäpanostus toteutuu vuosina 2017 ( ) ja 2018 ( ) kolmivuotisella siirtomäärärahalla. Ministeriö päätti, että lisäpanostuksella toteutetaan korkeakoulutuksen kehittämisohjelma (75 M ) sekä tuetaan nuorten tutkijoiden tieteen tekemistä (30 M ). Vuodelle 2017 korkeakoulutuksen kehittämisohjelmaan on jaossa 25 M yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Korkeakoulutuksen kehittämisohjelmalla tuetaan edellä mainittujen kärkihanke 3 - tavoitteiden toteutumista. Korkeakouluja pyydetään tällä kirjeellä valmistautumaan syksyn 2016 rahoitushakuun ja valmistelemaan opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksiä 2- tai 3-vuotisten yhteishankkeiden toteuttamiseksi. Sähköinen hankehaku toteutetaan Kaikilta rahoitettavilta hankkeilta tullaan edellyttämään seuraavia asioita: Hanke toteutetaan korkeakoulujen yhteistyönä. Hankesuunnitelmassa määritellään kunkin osallistuvan korkeakoulun osavastuu hankkeessa ja tulosten soveltamisessa. Hanke palvelee koko korkeakoulukenttää, jompaakumpaa korkeakoulusektoria tai koko koulutusalaa. Hankesuunnitelmassa on selkeä, kustannustehokas ja realistinen suunnitelma hankkeen johtamisesta, työnjaosta ja yhteistyöstä. Hankesuunnitelma sisältää arvion hankkeen vaikutuksista sekä sen tuottaman muutoksen käyttöönotosta korkeakoulutuksessa hankkeen aikana ja sen jälkeen. Tutkimuslähtöisyyttä hyödynnetään hankkeen tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja hankkeen tuottaman muutoksen arvioinnissa. Kansainvälisiä hyviä käytäntöjä tai verkostoja hyödynnetään hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hankkeiden arviointikriteerit: Kytkeytyminen korkeakoulupoliittisiin tavoitteisiin ja hallitusohjelman kärkihanke 3:n tavoitteisiin. Kytkeytyminen hakijakorkeakoulujen strategian toteutukseen. Hankesuunnitelman innovatiivisuus, uusia toimintatapoja luova ja vakiinnuttava toiminta sekä kiinteä yhteys osallistuvien korkeakoulujen koulutuksen ja toimintatapojen kehittämiseen. Yhteistyöverkoston laajuus ja tarkoituksenmukaisuus, ml. työelämäyhteistyö ja opiskelijoiden osallistuminen.

16 OKM/58/592/ (4) Erityisavustuksesta päätettäessä tehdään kokonaisarviointi em. kriteerien ja edellytysten toteutumisesta sekä mahdollisuuksista viedä eteenpäin kärkihankkeen tavoitteita. Erityisavustusta haetaan klo mennessä. Hankehaku ja tiedusteluosoite avautuvat Tarkemmat hakuohjeet toimitetaan korkeakouluille elokuussa Rahoituspäätökset tehdään mennessä, ja päätöksistä tiedotetaan kaikille hakijoille kirjallisesti. Rahoitettavien hankkeiden tulee käynnistyä vuonna Hankkeissa käytetään kokonaiskustannusmallia ja korkeakoulujen omarahoitusosuuden on oltava vähintään 30 prosenttia hankkeen kustannuksista. Rahoitus kohdennetaan yhdelle kokonaisuutta koordinoivalle korkeakoululle. Päätökseen kirjataan tarvittaessa lupa jakaa rahoitusta hankkeen muille osapuolille. Tällöin valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti päätöksentekoa varten hakemuksessa on annettava seuraavat tiedot: jaettavan summan enimmäismäärä, keille (kohderyhmä) rahoitusta on tarkoitus jakaa ja mihin tarkoitukseen. Päätökseen ei voida kirjata lupaa jakaa määrärahaa edelleen mikäli tiedot puuttuvat hakemuksesta. Rahoitukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Vastaava hankehaku toteutetaan vuonna 2017, jolloin rahoitetaan vuosina toteutettavia hankkeita, edellyttäen että Eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahan. Lisätietoja hankehakuun antavat: opetusneuvos Johanna Moisio johanna.moisio@minedu.fi puh ylitarkastaja Ilmari Hyvönen ilmari.hyvonen@minedu.fi puh opetusneuvos Aija Töytäri aija.toytari@minedu.fi puh Osaston päällikön sijainen, Johtaja Hannu Siren Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen

17 OKM/58/592/ (4) Jakelu Tiedoksi Ammattikorkeakoulut Yliopistot Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Erityisavustaja Heikki Uusitalo Erityisavustaja Matias Marttinen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Talousyksikkö

18 Lappi, Oulu, Luulaja ja Tromssa uuteen yliopistoyhteistyöhön Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset yliopistot ovat allekirjoittaneet sopimuksen ja julistuksen keskinäisen yhteistyön syventämisestä. Mukana ovat Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto ja Tromssassa päämajaansa pitävä Norjan arktinen yliopisto. Kaikkien neljän yliopiston rehtorit allekirjoittivat sopimuksen torstaina Oulussa pidetyn Arctic Europe Forumin yhteydessä. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Norjan kuningaspari ja paikalla oli myös useita ministereitä Norjasta ja Suomesta. Yliopistojen yhteinen arktinen ohjelma (Joint Arctic Agenda) korostaa yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa, innovaatioissa ja vuorovaikutuksessa. Tarkoitus on esimerkiksi luoda opinto-ohjelmia, joissa on mukana vähintään kaksi yliopistoa. Tutkimuksessa pyritään hyödyntämään yhteisesti tutkimuskapasiteettia ja tutkimuksen infrastruktuuria. Innovaatioissa haetaan tutkimuksen ja liikeelämän yhteistä hyötyä. Yliopistot tiivistävät keskinäisiä verkostojaan, järjestävät yhteisiä tapahtumia ja hyödyntävät erityisesti Arktisen yliopiston tarjoamia kanavia ja mahdollisuuksia. Yliopistot korostavat yhteistyötään myös eri sidosryhmien kuten päätöksentekijöiden, liike-elämän toimijoiden ja suuren yleisön suuntaan. Samalla Lapin, Oulun, Luulajan ja Tromssan yliopistot tukevat uutta kaupunkien välistä Arctic Europe -yhteistyötä, jonka kautta tavoitellaan pohjoisten alueiden menestymistä globaalissa kilpailussa. Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola pitää uutta avausta hyvin tervetulleena. Pohjoismaiden pohjoiset yliopistot ovat keskenään luontevia kumppaneita ja jo ennestään toisilleen tuttuja. Monenkeskisen käytännön yhteistyön syventäminen nyt alkavalla tavalla on kaikille eduksi., hän sanoo. SOPIMUSTEKSTI (Norjan arktisen yliopiston sivuilta) Joint Arctic Agenda Cooperating and sharing resources has been essential for survival since the first people settled in the Arctic. Similarly, our universities have a long history of collaborating within the framework of bilateral agreements. In times of change and increasing globalization the rest of the world is showing growing interest in the Arctic and its resources. By joining forces within the framework of the Joint Arctic Agenda our universities will form an alliance that creates synergy that is needed in order to make our voice heard in a global context, and which will provide unique opportunities and added value for our students and faculty, as well as for our stakeholders and for the region as a whole. Each of our universities has unique strengths and areas of expertise that we will bring to the table in the Joint Arctic Agenda; The University of Oulu spearheads the following focus areas: sustainability through materials and systems, molecular and environmental basis for lifelong health, digital solutions in sensing and interactions, earth and near-space system and environmental change, understanding humans in change. The University of Lapland, in line with its vision, will create, and be recognised for, an international profile as an Arctic and Northern science and art university. The University s strategic profile is research on change in the Arctic and the North. The strategic focus areas of the university are sustainable development; law and justice; northern well-being, education and work; responsible tourism; and culturecentred service design.

19 Luleå University of Technology has a vision to contribute to a sustainable development and focuses on natural resources in the arctic region in areas such as mining and renewable energy, on research for a cold climate in e.g. construction, infrastructure and transportation, and on solutions for sparsely populated areas such as distance spanning solutions and health care. UiT The Arctic University of Norway has as its overarching ambition to contribute to the overall development of the High North. We do this by engaging in research and education in a broad range of fields, but with a particular focus on Energy, climate, society and environment; Technology; Health, welfare and quality of life; Community development and democratisation; and Sustainable use of resources. Being located well above the Arctic Circle, our priorities often take on a Northern perspective, and as a consequence, we are Norway's largest university in Polar research. All of our universities also recognize the shared responsibility that we have in promoting a development which safeguards Sami language, culture and quality of life. Research and education to ensure this will be a priority for us in the Joint Arctic Agenda. Our ambition for the Joint Arctic Agenda is that it will increase the attractiveness of our universities and make our voices heard both nationally and internationally. We seek to accomplish this by building a common message and identity, and by delivering excellence in research, education and outreach. By pooling our resources, we will strengthen all our universities, and we will be more attractive to external partners. When moving the Joint Arctic Agenda from the concept stage to actual, concrete collaboration, we will stimulate bottom-up driven collaboration in education, research and innovation in key areas that are of mutual interest to our universities. By building a sustainable model on these clearly defined areas of collaboration, we will seek to expand our partnership to cover new, emerging topics. We will establish a working group with representatives from all four universities to support, coordinate and follow-up the execution of the activities that comprise the Joint Arctic Agenda. We, the Rectors of Luleå University of Technology, UiT The Arctic University of Norway, University of Oulu, and University of Lapland hereby state as our Joint Arctic Agenda: Education We will work to develop new joint study programs based on courses and education resources from two or more of our universities. The study programs will be established in areas that are of common interest to our universities, and where we have unique competencies. In accordance with the Bologna process, we will explore possibilities for student exchange semesters between our universities in these programs. The students participating in these joint programs and exchanges will benefit from the expertise provided by each of the universities involved, and graduate with international experience, skills and know-how suited for Arctic needs. Research Cooperation We will find research-based solutions to joint problems faced by our societies. There are many commonalities between Finland, Sweden and Norway, and a highly developed, well-functioning welfare state is perhaps one of the most defining characteristics. The welfare state is, however, under considerable pressure. Although a large majority of the population in the Nordic countries enjoys a high standard of living, demographic changes will pose a challenge to many local communities and regions. Even in affluent societies, there are those who experience being marginalised. To address many of these challenges we need to come up with creative solutions in e-health and telemedicine, social work, service design and care services for the elderly, etc. We also need to develop further key industrial and economic strengths in the Scandinavian Arctic; safe, and renewable energy,

20 extractive industries that operate in accordance with the highest environmental standards. Research on legal structures and social justice related to the economic and industrial development is also needed in this respect. To find the good solutions in all these areas, our four universities would benefit greatly from pooling our research capacities and our research infrastructure capacities. To this end, we will stimulate crossdisciplinary, and cross-institutional research initiatives. Furthermore, we will seek to coordinate the acquisition and use of expensive research infrastructure and promote its availability internationally, in order to increase the attractiveness and competitiveness of our region. The UArctic Research Infrastructure Catalogue will be a valuable tool to facilitate this. Innovation We will build an Arctic Corridor within the framework of the Joint Arctic Agenda to better match innovations with businesses. All four universities have technology transfer offices / entrepreneurship hubs / business incubators / design centres etc. that are instrumental in bridging the gap between innovative research and the marketplace. Exchanging information on best practices will help all these units build competence, and increase their success rate. Outreach, collaboration and capacity building To reach the level of cross-institutional collaboration that The Joint Arctic Agenda aims for, concrete follow-up will be crucial. To this end we will take steps to facilitate meetings, conferences, workshops etc. aimed at moving the collaboration forward. In addition to dedicated meetings between our universities, follow-up within the framework of already established arenas and networks, such as the University of the Arctic, will be prioritised. Developing our collaboration within the framework of the UArctic will have the added benefit of making it relatively easy to bring in other partners, e.g. through Thematic Networks. We will promote our common agenda to relevant stakeholders; policy makers, business actors, and the general public. To this end we will coordinate our activities on arenas where these different stakeholders meet. The Arctic Frontiers Conference in Tromsø is a prime example of such arenas. Finally, we will support the Arctic Europe brand, aimed at ensuring positive development in the Scandinavian Arctic in a time of keen global competition for skilled labour, business investments, innovation and growth.

21 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 6/2016 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Matti Hepola Jukka Mäkelä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Marja Vaarama Minna Uotila Miia Porkkala Markus Aarto, pääsihteeri Tuula Linna Satu Miettinen Kirsti Lempiäinen Satu Pesola Mikko Lindroos Johanna Teijonmaa 10. Muut asiat Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.