TUTTI, tuutoreiden turva ja tuki - opas tuutoreille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTTI, tuutoreiden turva ja tuki - opas tuutoreille"

Transkriptio

1 TUTTI, tuutoreiden turva ja tuki - opas tuutoreille Viljamaa, Minna 2009 Tikkurila

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila TUTTI, Tuutoreiden turva ja tuki - opas tuutoreille Minna Viljamaa Sosiaaliala Opinnäytetyö Joulukuu, 2009

3 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Sosiaalialan koulutusohjelma Tiivistelmä Viljamaa, Minna TUTTI Tuutoreiden turva ja tuki opas tuutoreille Vuosi 2009 Sivumäärä 91 Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kehittää Laureassa tapahtuvaa opiskelijatuutorointia (jatkossa tuutorointi). Kehitysideana on oppaan tekeminen tuutoreille. Oppaan tilaajana toimii Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta eli LAUREAMKO, joka vastaa tuutoroinnista Laureassa. LAUREAMKOn edustajana opasta tehdessä on toiminut pääasiassa tuutorsihteeri. Tällä hetkellä tuutorointi Laureassa painottuu pääasiassa syksyyn. Tuutorit aloittavat toimintansa innokkaina, mutta syksyn muutaman ensimmäisen viikon jälkeen toiminta usein lakkaa. Oppaan avulla pyritään poistamaan sitä epätietoisuutta, että tuutorit eivät tiedä mitä he voisivat syksyn jälkeen tehdä. Oppaassa on huomioitu myös se, että nykyään Laureassa aloittaa suuri määrä opiskelijoita tammikuussa. Oppaan sisältö pohjautuu tuutoroinnin vuosikelloon, joka löytyy oppaan alkusivuilta. Vuosikelloon on kirjattu kaikki tuutorin tehtävät samalle aukeamalle. Oppaaseen on koottu tuutorin tehtävät kuukausittain, ja ne on kirjoitettu auki. Näin tuutorin on helppo tarkistaa mitä milloinkin tulee tehdä. Oppaaseen on koottu myös erilaisia vinkkejä mm. ryhmäytystä ja tuutoritunteja silmällä pitäen. Opasta koottaessa tein yhteistyötä tuutoreiden sekä opettajatuutoreiden kanssa. Heiltä pyydettiin ajatuksia ja kommentteja siitä, mitä he toivoisivat oppaasta löytyvän. Opas on siis koottu sen käyttäjien sekä tuutoroinnin parissa työskentelevien tarpeita kuunnellen. Yhteistyön opettajatuutoreiden kanssa toivotaan edistävän sitä, että eri toimipisteissä tapahtuvan tuutoroinnin linjojen yhtenäistäminen. Viime aikoina esille on noussut opiskelijoiden hyvinvointi. Usein hyvinvoinnin edistäjänä ajatellaan vain jotakin yhtä asiaa, eikä suurempaa kokonaisuutta. Opinnäytetyötä tehdessäni olen pyrkinyt tuomaan esille sitä, kuinka tuutorointi on yksi merkittävä tekijä opiskelijoiden hyvinvoinnissa. Opasta on arvioitu työtä tehdessä kirjoitetun oppimispäiväkirjan ja tuutoreina toimineiden sekä LAUREAMKOn tuutorsihteerin kommenttien myötä. Arviointia pohtiessani olen tullut siihen tulokseen, että opas on tavoitteiden mukainen. Asiasanat Tuutorointi, ohjaus, kehittäminen

4 Laurea University of Applied Sciences Laurea Tikkurila Degree Programme in Social Services Abstract Viljamaa, Minna TUTTI, Tutors' support and assistance guide for tutors Year 2009 Pages 91 The purpose of this thesis was to promote student tutoring in Laurea. The idea was to create a guide for tutors. This guide was ordered by The Student Union of Laurea University of Applied Sciences, LAUREAMKO. LAUREAMKO coordinates tutoring in Laurea, and the International Secretary has been the representative of LAUREAMKO during the process of making this guide. Lately, tutors have been doing their work mainly in the autumn. When tutors start their work, they are enthusiastic but after few first weeks, the tutoring winds down. This guide was created to help tutors realize that there are many things they can do after autumn. Nowadays, there are also many students who start their studies at Laurea in January. This has also been taken into consideration in the guide. The contents of this guide follow the yearly schedule of tutoring which is found on the first pages of the guide. This schedule made it possible to show all the relevant tutor activities. Monthly tasks have been listed and explained. This makes it easy for tutors to check out what they should be doing that month. There are also tips for tutors for grouping exercises and first tutoring lessons. The guide was made in co-operation with tutor teachers and tutors. They had a chance to tell what they thought the guide should include. Therefore, the guide was made to meet the needs of the people involved in tutoring. Co-operating with people who work with tutoring will hopefully help standardize tutoring in different units of Laurea. Student wellbeing has been lately in many discussions. It s usual to think that there is only one thing that contributes of wellbeing, not a bigger entirety. While doing this thesis I ve trying to highlight how tutoring is one big outstanding maker in wellbeing of students. This guide has been evaluated in many ways. I have been writing a learning diary during the process. I have also asked opinions from the International Secretary at LAUREAMKO and from people who have been tutors. With these evaluation methods, I have reached the conclusion that the guide has met the expectations set for it. Keywords Tutoring, guiding, developing

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPPAAN LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET Oppaan tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteet Omat tavoitteeni TUUTOROINTI Tuutoroinnin käsitteet Tuutorointi merkittävää vuorovaikutusta Tuutoroinnin monet muodot Tuutoroinnin tärkeys OPPAAN TOTEUTUS JA AIKATAULU Työprosessin kuvaus Oppaan taitto ja ulkonäkö Resurssit Riskit OPPAAN SISÄLTÖ Johdanto ja esittelyosio Tuutoroinnin vuosikello Tuutorin muut tehtävät sekä vinkit toimintaa varten Yhteystiedot ARVIOINTI Arviointi kerätyn palautteen pohjalta Tuutorsihteerin arviointi ja tuutoreiden kommentit Oma arviointini POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 39

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni on kehitysprojekti. Projektin avulla on tarkoitus kehittää Laureassa tapahtuvaa opiskelijatuutorointia (jatkossa tuutorointi). Kehitysideana on tuutoreille tarkoitetun oppaan tekeminen. Oppaan avulla pyritään saamaan tuutorointiin jatkumoa, jotta tuutorointi ei loppuisi heti sen jälkeen, kun uudet opiskelijat ovat päässeet hieman sisälle koulun tapoihin ja käytänteisiin. Opiskelijatuutorointi on vapaaehtoisten tuutoreiden osallistumista opiskelijoiden ohjaukseen. Tuutoria voisi sanoa uuden opiskelijan ystäväksi. (Härkönen 2003, 8.) Tuutori siis ohjaa ja opastaa uutta opiskelijaa opintojen ja opiskeluun yleisesti liittyvien asioiden kanssa. Tuutori on usein myös ensimmäinen henkilö, jonka kanssa uusi opiskelija keskustelee opiskeluasioistaan. Tuutoria voisi verrata oppaaseen. Tuutori tietää niistä asioista, jotka uusi opiskelija tulee kohtaamaan ja kokemaan. Tuutori pyrkii auttamaan uutta opiskelijaa niin, että hänen opiskelujensa aloittaminen sujuisi mahdollisimman mutkattomasti. Tuutorointi Laureassa on pääasiassa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (LAU- REAMKO) vastuulla. Laurea ostaa tuutoreiden koulutuksen LAUREAMKOlta ostopalveluna. Tämä tarkoittaa sitä, että LAUREAMKO järjestää tuutorhaun, valitsee tuutorit, kouluttaa heidät sekä on tuutoreiden apuna ja tukena. Tuutorit aloittavat koulutuksen jälkeen haastavan työnsä hyvin innokkaasti. Tuutoreiden työ painottuu syksyyn, jolloin suurin osa uusista opiskelijoista aloittavat opintonsa Laureassa. Alkuinnostuksen jälkeen osa aloittaneista tuutoreista jättäytyy pois toiminnasta, sillä he kokevat, että talven ja kevään aikana heillä ei ole juurikaan tekemistä. Asia on kuitenkin toisin, tekemistä kyllä löytyy ja oppaan avulla pyritään poistamaan tätä epätietoisuutta. Toivottavaa olisi, että tuutorit toimisivat ainakin kaksi vuotta. Ensimmäisen tuutorointi vuoden jälkeen voitaisiin pohtia, mitkä asiat ovat kunkin tuutorin vahvuuksia. Omien vahvuuksien myötä, tuutori voisi toimia osaamisaluetuutorina oman mielenkiintonsa mukaan. Osaamisaluetuutori voi auttaa muita opiskelijoita esim. SPSS-ohjelman käytössä. Tätä ajatusta pohtivat myös Kallinen, Kerbs & Nurmi (2006, 17). Heidän mukaansa tuutoroinnin muotojen erikoistuminen mahdollistaa resurssien paremman hyödyntämisen ja (osaamis) vaatimusten tarkemman määrittelyn. Tuutoroinnin jatkumista ja tuutoreiden kannustamista varten on alkutalvesta järjestetty tuutoriseminaari.

7 7 Seminaarin tarkoituksena on ollut toimia tuutoreille virkistyspäivänä, jonkamyötä toimintaa olisi mukava jatkaa eteenpäin. Se ei kuitenkaan selkeästi ole riittävä kannustin, sillä niin moni tuutoreista jättäytyy toiminnasta pois. Tämän vuoksi oppaan tekeminen on tarpeellinen kehitysidea.

8 8 2 OPPAAN LÄHTÖKOHDAT Suoritin vapaavalintaisen harjoitteluni LAUREAMKOssa. Tuolloin tein LAUREAMKOssa tuutoroinnin parissa toimiville tuutoroinnin vuosikellon (LIITE 1). Vuosikelloon on kerätty kuukausi kerrallaan asioita, joita tulisi seuraavaksi tehdä, jotta tuutorinti Laureassa olisi laadukasta. LAUREAMKOlle tehdystä vuosikellosta kehittyi idea tuutoreille tarkoitetun vuosikellon tekemisestä. Nyt tuutoreiden vuosikello löytyy tuutoreiden oppaasta, eli sitä voisi kutsua oppaan kivijalaksi. Olen itse toiminut LAUREAMKOssa tutorvastaavana. Toimikauteni aikana pohdimme yhdessä muiden LAUREAMKOn hallituksessa toimivien sekä tuutorsihteerin kanssa paljon sitä, kuinka tuutorit saataisiin pysymään mukana toiminnassa pidempään. Pohdittiin mm. erilaisia tempauksia, tapahtumia, kilpailuja ja viestintäkeinoja. Yhdessä muiden toimijoidemme kanssa tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että erilaisten tempausten ja tapahtumien järjestäminen veisi niin paljon aikaa, että perustuutorointi saattaisi kärsiä. Viestintäkeinoista pohdimme parhaimpana vaihtoehtona sähköpostia. Useiden sähköpostien lukeminen taasen saattaisi aiheuttaa turhautumista tuutoreille. Sähköposti on kuitenkin tällä hetkellä käytetyin informaatiokanava tuutoreiden ja LAUREAMKOn välillä, eikä ole järkevää sotkea hyvää informaatiokanavaa liiallisella määrällä tietoa. Tulimme siihen tulokseen, että opas voisi olla hyvä idea tuutoroinnin jatkumoa kehittäessä. Kuinka opas sitten saataisiin toteutetuksi? Toimikauteni päättyminen ja opinnäytetyön ajankohtaisuus oli oiva ratkaisu tilanteeseen. Kehitysideaa oppaasta on pohdittu jo pidempään ja se on tärkeä osa tuutoroinnin kehittämistä. Tuutoroinnin kehittäminen on kuitenkin LAU- REAMKOssa jokapäiväistä toimintaa. Tuutoreiden aktiivisin aika on yleensä pari viikkoa siitä eteenpäin, kun koulu syksyisin alkaa. Aktiivisen tuutoroinnin kesto riippuu useasta asiasta. Hyvin tärkeässä osassa on tuutoreiden ja opettajatuutoreiden välinen yhteistyö. Yhteistyön toimiessa hyvin näiden kahden osapuolen välillä, tuutorointi saattaa kestää aktiivisena hyvinkin pitkään. Valitettavan usein tuutoroinnin saralla toiminta hiljenee kuitenkin jo alkusyksystä. Tuutoritoimintaa on tärkeää kehittää niin, että tuutorit tietävät tekemistä olevan ympäri vuoden. Toimintaa ja tekemistä ei kuitenkaan voi keksiä vain tekemisen puutteen vuoksi. Oppaan avulla on tarkoitus tuoda tuutoreille ilmi asioita, joita he eivät välttämättä edes tiedä, mutta heidän panostaan näiden asioiden toteuttamiseen tarvittaan. Usein tuutoreita tarvittaisi myös opintojen myöhemmässä vaiheessa. Tuutoroinnin jälkeen seuraava vaihtoehto, jota tarjotaan, on mentorointi. Mentori itse on työelämässä ja auttaa opiskelijaa tulevaisuuden työelämän asioiden pohtimisessa (Ohjaus- ja työelämäpalvelut

9 9 2006, 2). Opiskelijan vertaistukea tarvittaisi kuitenkin myös esim. harjoittelupaikkoja, suuntautumisvaihtoehtoja ja valinnaisia opintoja valittaessa. Mentorin tarjoama tuki on olennaisempaa jo opiskelujen loppuvaiheissa olevalle opiskelijalle, kuin esimerkiksi opiskelun puolivälissä. Tuutoroinnin ollessa ympärivuotista, siitä olisi etua myös Laurealle, ei pelkästään opiskelijoille. Ympärivuotisen tuutoroinnin myötä tuutorit olisivat aktiivisempia ja samalla olisi helpompi saada opiskelijoita mm. erilaisiin työryhmiin ja edustustehtäviin. Valmiiksi aktiiviset ihmiset lähtevät varmasti helpommin mukaan uusiin tehtäviin ja tilanteisiin, kuin ihmiset, joilla ei ole minkäänlaista kytköstä aktiivitoimintaan. Samalla tuutoreista tulisi näkyvämpiä ja aktiivisuuden sekä näkyvyyden kautta yhteistyö opettajien ja muun henkilökunnan kanssa helpottuisi. Tarkoituksenani siis on pohtia tuutorointia kehittävästä näkökulmasta. Eli kuinka toimintaa voisi kehittää Laurean ja LAUREAMKOn yhteistyössä. Kehittäminen on vahvasti sidoksissa ajan trendeihin ja muutospyrkimyksiin (Seppänen-Järvelä & Karjalainen, 2006,19). Tarkoituksena on, että ajan trendi näkyy myös tässä kehitystyössä. Pyrin kokoamaan oppaan niin, että se on hyvänä apuna tuutoreille tässä hetkessä. Tarkoituksena on koota oppaaseen niitä tietoja, joihin tuutoreiden tulisi nykypäivänä kiinnittää huomiota. Mitä kehittäminen sitten tarkoittaa ja miten se ymmärretään? Seppälä-Järvelä ym. mukaan kehittäminen ymmärretään tiettyjen toimintaperiaatteiden ja toimintojen tarkoituksellisena muuttamisena. Kehittämisen kohteita ovat ihmiset (osaaminen), heidän työtehtävänsä (tehtäväkokonaisuudet) sekä sovellettavat tekniikat ja säännökset. (Seppälä-Järvelä ym. 2006, 117.) Oppaan avulla pyritään kiinnittämään huomiota enemmän tuutoreiden osaamiseen ja kehittämään sitä. Kehittäminen toteutetaan oppaan ohjeistuksen avulla. Oppaan avulla tuutori voisi itse kehittää omaa toimintaansa ja opas pyrkii herättelemään tuutorin omia ajatuksia siitä, kuinka hän voisi kehittyä lisää. Mielestäni yksi lähtökohta on pohtia kuinka arvioida kehittämistyötä. Opasta arvoitiin kolmella eri tavalla. Pyysin oppaasta palautetta henkilöiltä, jotka ovat toimineet tuutoreina sekä LAUREAMKOn tuutorsihteeriltä. Tuutorsihteerin kommenttien mukana tuli myös kommentteja tuutoreilta, jotka ovat päässeet opasta käyttämään käytännössä. Arvioin opasta myös oman oppimispäiväkirjani pohjalta. Oppimispäiväkirjastani pystyn seuraamaan millainen on oma kehityksen kaareni työn alusta työn loppuun.

10 10 3 TAVOITTEET Kehittämistyö ei voi olla täysin neutraalia, vaan teknistä asiantuntijatyötä, jolle sanellaan tavoitteet jostain ulkopuolelta. Sen toteuttajien on voitava olla mukana jo tavoitteista ja menettelytavoista päätettäessä. (Seppälä-Järvelä 2006, 121.) Seppälä-Järvelän ajatukseen viitaten en itsekään tee tätä opasta ja kehittämistyötä täysin neutraalisti. Tavoitteet työlleni on tullut LAUREAMKOlta, joka on kerännyt palautetta tuutoreiden koulutuksesta ja tarpeista. Olen kuitenkin yhteistyössä LAUREAMKOn tuutorsihteerin kanssa pohtinut oppaan ja koko opinnäytetyöni tavoitteita. Näin olen myös itse vaikuttanut tavoitteisiin. Tavoitteiden asettaminen ei ollut helppoa. Tuntui, että tavoitteita on kovin vähän. Pohdittuani asiaa tarkemmin päädyin siihen, että jaettuani tavoitteet kolmeen osaan, on tavoitteita paljon, mutta ne tuntuvat osiin jaettuna vähäisiltä. Olen koonnut oppaan, opinnäytetyön sekä omat tavoitteeni taulukkoon, josta niitä on helppo tarkastella. Taulukon jälkeen olen käynyt läpi tarkemmin nämä kolmen eri kohdan tavoitteet ja pohtinut tavoitteiden syitä sekä tärkeyttä. Tavoitteiden kokoaminen taulukkoon selkeyttää kokonaisuuden ymmärtämistä sekä sitä, kuinka monessa osassa opinnäytetyötäni olen joutunut pohtimaan.

11 11 Taulukko 1 Tavoitteet Oppaan tavoitteet - Tuutorointiin jatkumoa - Apua ja tukea tuutoreille - Helppolukuinen - Mielekäs ja nykyaikainen opas Opinnäytetyön tavoitteet - Ammatillisen kasvun pohtiminen - Sosionomiksi valmistuminen - Tuutoroinnin kokonaiskuvan ymmärtäminen - Usean näkökulman huomioiminen Omat tavoitteet - Oppia työstämään kehitysideaa niin, että se toimii myös käytännössä - Oppia kartoittamaan eri toimijoiden tarpeita, yhteisen asian kanssa toimiessa - Kehitysprojektin vaiheiden tunnistaminen - Tehdä itseäni ja LAUREAMKOa tyydyttävä opas 3.1 Oppaan tavoitteet Oppaan tavoitteena on siis saada tuutoroinnille jatkumoa. Tuutoreille tuodaan ilmi se, että tekemistä on myöhemmässäkin vaiheessa, eikä vain syksyisin. Tavoitteena on antaa tuutoreille vinkkejä siitä, mitkä asiat pitää suunnitella milloinkin ja milloin nämä asiat pitää toteuttaa. Vinkkejä annetaan myös toteutusta varten, esimerkiksi ryhmäytyksen suhteen. Oppaan on tarkoitus olla mielekäs apuväline tuutorina toimiessa. Oppaan tulee olla helppolukuinen, helppo ottaa käteen ja mukava selailla. Tarkoituksena on, että opas on käytännöllinen. Tärkeä tavoite on myös se, että opas on mielekäs ja nykyaikainen. Tarkoitus ei ole tuoda valmista pakettia tuutoreille, jossa kerrotaan, että asiat pitää tehdä tietyn kaavan mukaan. Tuutoreille annetaan mahdollisuus toteuttaa omia ideoitaan ja tehdä

12 12 toiminnastaan oman näköistä tiettyjen rajojen puitteissa. Mielikuvituksen käyttö on siis sallittua ja jopa toivottavaa. Suurin tavoitteeni on saada tuutorointiin jatkumoa, joka on mahdollista ainoastaan kehittämisen ja kehittymisen kautta. Tuutorin ja tuutoroinnin kehittymiseen liittyy oleellisesti ajatus siitä, että tuutori pääsee toimimaan omien vahvuuksiensa kautta. Reima Kallinen on esittänyt ajatuksen Callidus-tuutoroinnista. Callidus on latinaa ja tarkoittaa kokenutta, taitavaa ja kokemuksen kautta oppinutta. Callidus-tuutori on vertaisohjaaja, joka jakaa kokemuksensa tietystä asiasta opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa, joka ei tätä asiaa ole vielä kokenut. Callidus-tuutori on siis tietyssä asiassa kokemuksen kautta oppinut tai muuten taitava. (Kallinen, Kerbs & Nurmi 2006, 31.) Callidus-tuutoroinnin käyttöönotto Laureassa voisi olla yksi hyvä tavoite. 3.2 Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteita on paljon. Suurin tavoite on valmistua sosionomiksi. Samalla tavoitteeksi tulee myös se, että pystyn opinnäytetyön kautta pohtimaan omaa ammatillista kasvuani. Ammatillista kasvua opintojeni aikana on tapahtunut paljonkin, sillä sosiaaliala ei ollut minulle entuudestaan tuttu aloittaessani opiskeluni. Tavoitteena opinnäytetyön myötä, on ymmärtää tuutoroinnin kokonaiskuva ja pohtia tuutorointia useasta eri näkökulmasta. Tuutorointi palvelee monia osapuolia ja sen myötä tuutorointiin liittyy monia eri toimijoita, kuten LAUREAMKO, opiskelijat joita tuutoroidaan, tuutorit itse sekä Laurean henkilökunta. Opinnäytetyöni myötä pyrin tuomaan esille sen, kuinka pystyn pohtimaan asioita laajaalaisesti. Sosionomina se tulee työelämässä olemaan yksi tärkeimpiä asioita. Kokonaiskuvan näkeminen ja tarkasteleminen on haasteellista, mutta mahdollista. 3.3 Omat tavoitteeni Omia oppimistavoitteitani onkin paljon. Tarkoituksenani on oppia työstämään kehitysideoita niin, että niistä on hyötyä käytännössäkin. Tarkoituksenani on myös oppia pohtimaan kehitysideoita usealta eri näkokannalla ja kartoittaa eri toimijoiden tarpeita. Tavoitteenani on oppia kuinka voin käytännössä toteuttaa kehitysprojektin ja mitä kaikkia asioita tulee ottaa huomioon. Pyrin siihen, että opin tunnistamaan kehitysprojektin erilaisia vaiheita ja vertaamaan niitä käytännössä tapahtuvaan työhön. Erilaisten projektien suunnitte-

13 13 lu ja toteutus on minulle tuttua, sillä opiskelujeni aikana olen ollut mukana useassa projektissa. Opintoihini on kuulunut myös projektityönkurssi, joka on varmasti hyvänä apuna opinnäytetyötäni tehdessä. Tavoitteenani on tehdä itseäni sekä LAUREAMKOa tyydyttävä opinnäytetyö. Oppaan tekeminen tulee olemaan haasteellista. Uskon kuitenkin LAUREAMKOn tuutorsihteerin, tämä hetkisten tuutoreiden sekä omien kokemuksieni avulla selviytyväni haasteesta.

14 14 4 TUUTOROINTI Tuutorointi on uusien opiskelijoiden ohjausta. Alussa tuutorin tehtävänä on tutustuttaa uudet opiskelijat talon tapoihin ja käytäntöihin; ohjata uutta opiskelijaa opintielle ja opintiellä. (Härkönen, P 2002, 9.) Tuutori auttaa uusia opiskelijoita niin, että opiskelun aloittaminen helpottuisi. Opiskelijatuutorin tuki on vertaisohjausta, joka on usein helpompaa ottaa vastaan, kuin muunlainen ohjaus. Vertaisohjaaja on itse ollut samassa tilanteessa ja tuolloin hän puhuu sekä toimii omien kokemuksiensa kautta. Frisk nostaa mielestäni esiin tärkeän asian pohtiessaan vertaistuutorointia. Frisk pohtii tuutorin mahdollisuutta päästä lähemmäs opiskelijaa, kuin ohjaaja. Syynä tähän on saman kielen puhuminen ja saman kulttuurin edustaminen. (2003: 53.) Tämä viittaa siis yllä olevassa kappaleessa tuutorin kokemuksiin. Yhteisten asioiden myötä tuutori on usein uudelle opiskelijalle luontevampi kohde avun pyytämiseen kuin opettaja. Tuutorointi on tärkeä osa opiskelijoiden hyvinvointia pohdittaessa. Tuutoroinnin avulla on myös hyvä kehittää yhteisöllisyyttä. Hyvinvointi ja yhteisöllisyys kulkevat hyvin lähekkäin. Yhteisöllisyys on ihmisen perustarve. Jokainen haluaa olla osallinen ja kuulua johonkin. Tuutoroinnin kautta sekä tuutorit itse että tuutoroitavat voivat kokea vahvaakin yhteisöllisyyttä, joka tuo mukanaan turvallisuuden tunnetta. 4.1 Tuutoroinnin käsitteet Tuutoroinnissa on valtava määrä erilaisia käsitteitä. Niistä puhuttaessa on hyvä olla tarkkana, ettei sotke käsitteitä toisiinsa. Työssäni tulee esille LAUREAMKOn käyttämät käsitteet, sillä he vastaavat tuutoritoiminnasta Laureassa. Tämän myötä käsitteet ovat yleisessä käytössä Laureassa. Tuutorsihteeri ja tuutorvastaava toimivat LAUREAMKOssa ja nimikkeidensä mukaisesti vastaavat tuutoroinnista. Tuutorsihteeri on LAUREAMKOssa töissä, kun taas tuutorvastaava on Laurean opiskelija, joka toimii opiskelujensa ohessa opiskelijakunnan hallituksessa. Tuutorsihteeri ja vastaava toimivat myös yhteistyössä hallituksen international-vastaavan kanssa. Yhdessä he suunnittelevat, koordinoivat ja toteuttavat tuutoroinnin koko Laureassa. (LAU- REAMKOn internetsivut, viitattu ) Toimipisteiden tuutorivastaavista puhutaan nimellä vastaava. Vastaava on valittu opiskelijatuutoreiden keskuudesta ja hänen toimikausi on useimmiten yksi lukuvuosi (Härkönen 2002, 10). Vastaavan rooli on haasteellinen, sillä hänen tulee johtaa oman toimipisteensä tuutorei-

15 15 den toimintaa ja organisoida toimintaa niin, ettei hän joudu tekemään yksin kaikkia asioita. Vastaava hoitaa usein myös yhteydenpidon opiskelijakuntaan, eli tässä tapauksessa LAUREAM- KOon ja jakaa saamaansa tietoa toimipisteensä tuutoreille. Opiskelijatuutorit ovat opiskelijoita, jotka osallistuvat uusien opiskelijoiden ohjaukseen vapaaehtoisesti. Tuutori ei ole luokan tai ryhmän auktoriteetti, mutta hänellä on vanhempana opiskelijana kokemusta sekä osaamista ja tietoutta, jota tuutoroitava ryhmä tarvitsee. (Härkönen 2002, 9.) Tuutorin tulee siis olla tarkka, ettei yritä asettua väärään asemaan. Näin tuutorin rooli pysyy vertaisohjaajana, eikä auktoriteettina. Käytän työssäni opiskelijatuutoreista käsitettä tuutori, sillä LAUREAMKO käyttää samaa käsitettä ja kokemukseni mukaan tämä käsite on helppo yhdistää nimenomaan opiskelijatuutoriin. Opiskelijaryhmien vastaavista opettajista käytetään käsitettä opettajatuutori. Opettajatuutori on saanut tuutorikoulutuksen ja hänen työaikaansa on resurssoitu aikaa opiskelijaryhmän ohjaukseen. Opettajatuutorin tulee roolissaan olla aktiivinen ja hänen tulee olla tavoitettavissa opiskelijoiden ohjaustarpeiden mukaan, kahdenkeskisiä keskusteluja, ryhmätapaamisia sekä etäohjausta varten (Kallinen ym. 2006, 16). Opettajatuutorin on tärkeää olla aidosti kiinnostunut opettajatuutorina toimimisesta. Kiinnostuksen puuttuminen näkyy opettajatuutorin toiminnassa, eikä se tue opiskelijoiden tarpeita. Koulutusohjelmittain on myös tuutoroinnista vastaava opettaja ja hänestä käytetään nimikettä tuutorikoordinaattori. Laureassa tuutorikoordinaattorin tehtävänä on pitää huolta siitä, että tiedotus koulun puolelta toimipisteen tuutoreille toimii sekä tuutoreiden tiedotus koulun muulle henkilökunnalle. Koordinaattorin tulee huolehtia, että myös koulun puolelta järjestetään tuutoreille tapaamisia. (Alila, 2008.) Muutamista tapaamisista käytetään myös omanlaisiaan lyhenteitä ja niiden esiintuominen on tärkeää tässä vaiheessa. Tuutoreiden omasta toimipistetapaamisesta käytetään lyhennettä tippa. Tippa on tapaaminen, jossa tietyn toimipisteen tuutorit kokoontuvat tapaamaan toisiaan, usein tuutorikoordinaattorin johdolla. Kaikkien toimipisteiden vastaavien tapaamisesta käytetään lyhennettä vako. Vakossa käydään läpi mm. toimipisteiden tuutoreiden kuulumiset ja LAUREMKO tuo esiin asioita, joista vastaavien tulisi tiedottaa toimipisteensä tuutoreille. Vakossa suunnitellaan myös tulevia tuutoreita koskevia tapahtumia ja tapaamisia, joissa tuutoreiden tulisi olla paikalla. Syksyisin on kaikkien tuutoreiden tapaaminen, jossa testataan fuksiaisiin tulevat rastit. Tätä tapaamista kutsutaan nimellä tuutoreiden Flaksiaiset. Flaksiaisten sisältöön vastaavat ovat päässeet vaikuttamaan. Flaksiaisten tarkoituksena on ollut herätellä tuutorit kesäuniltaan takaisin opiskelujen ja tuutoritoiminnan pariin. Aiemmin herättely tapahtui kertaillessa eri

16 16 menetelmin, mitä syksyn aikana tulee tehdä ja muistaa sekä viettää aikaa yhdessä tuutoreiden kesken. Ajan myötä Flaksiaisista on tullut tapaaminen, jossa fuksiaisten rastit on testattu käytännössä ennen, kuin niitä lähdetään toteuttamaan fuksiaisissa. 4.2 Tuutorointi merkittävää vuorovaikutusta Tuutorit ovat läsnä heti ensimmäisistä koulupäivistä alkaen, auttamassa uusia opiskelijoita sekä koulun henkilökuntaa. Usein tuutori on uuden opiskelijan ensimmäinen kontakti, hänen astuessaan sisään kouluun. Tuutorilta voi olla helpompi kysyä asioita, kuin opettajalta. Opettajat ovat usein ensimmäisten päivien aikana kiireisiä käytännön asioita hoitaessaan. Tuutorit taasen ovat varanneet aikansa pääasiassa uusia opiskelijoita varten ja ovat tuolloin paikalla auttamassa, ohjaamassa ja tukemassa juuri heitä. Kristiina Kunttu pohtii artikkelissaan opiskelun tuovan tullessaan muutoksia elämäntilanteeseen. Nuorelle opiskelijalle muutoksina ovat usein myös muutto opiskelupaikkakunnalle, uusi opiskeluyhteisö, uudenlainen asumismuoto ja näihin sopeutuminen. Tämä ei toki vielä riitä, sillä usealle nuorelle opiskelijalle tulee ensimmäistä kertaa eteen myös taloudellinen itsenäistyminen. (Samok, ) Tällainen uusi opiskelija tarvitsee erityisesti tuutorin tukea. Tuutorin omat kokemukset tuovat hyvän pohjan ohjaajana toimimiselle. Vehviläisen mukaan ohjaaja on sellaisen prosessin asiantuntija, jossa ohjattava pyrkii käsittelemään kokemuksiaan, käyttämään omia resurssejaan, ratkaisemaan ongelmiaan ja suuntaamaan oppimistaan (2001, 13). Nämä asiat ovat juuri niitä, minkä vuoksi tuutori pystyy toimimaan roolissaan. Tuutorin omat kokemukset helpottavat vertaisohjaajana toimimista. Voisi myös sanoa, että tuutori on asiantuntija uuden opiskelijan alkutaipaleessa, onhan tuutori itse ollut samassa tilanteessa. On tärkeää huomioida, että tuutorilla ei ole opettajan roolia, vaikka hän usein osallistuukin alkuvaiheissa joidenkin tuntien järjestämiseen. Tuutori ei siis ole tunneilla opettajana vaan ohjaajana sekä kertomassa omista kokemuksistaan. Samaa asiaa pohtii myös Härkönen. Härkösen mukaan tuutori ei ole asemassaan ohjattavan luokan tai ryhmän auktoriteetti. Tuutorilla on pidempään opiskelleena kokemusta sekä uusien opiskelijoiden tarvitsemaa osaamista ja tietoutta. (2002, 9.) Kallinen ym. ovat pohtineet vertaisohjauksen ydinajatusta. Ydinajatuksena pidetään opiskelijoiden toisilleen antamaa tukea ja apua opiskelussa ja oppimisessa. Vertaisohjaus perustuu henkilöiden vuorovaikutukseen, jotka ovat tai ovat olleet samassa tilanteessa. Vuorovaikutustilanteessa jaetaan tietoa, taitoa ja kokemuksia yhteisen päämärän saavuttamiseksi. Tuutoroinnissa nämä päämäärät ovat asiantuntijuus ja tutkinto. (2006, 9.) Kallisen ym. pohdinta

17 17 tuo esiin sen, mitä kaikkea nämä tuutoroinnissa tärkeässä roolissa olevat vuorovaikutustilanteet pitävät sisällään. Samalla esiin tuodaan myös tärkeitä asioita tuutoroinnin päämäärästä ja sen tuomista tavoitteista. Kallisen esimerkin myötä tulee esiin myös se, mitä tuutorit oikeasti tekevät. Usein mieleen jää vain opiskelijakunnan kautta järjestettävät tapahtumat ja iltamenot. Pääasiassa tuutoreiden toiminta painottuu kuitenkin opiskelu- ja kouluasioihin. Toteutuakseen ohjaus tarvitsee vuorovaikutusta. Asetetut tavoitteet eivät voi toteutua ilman kohtaamista, jossa osapuolet voivat pohtia näkemyksiään ja kuulla toisen ajatuksia. (Vehviläinen 2001, 12.) Myös tuutoroinnille on asetettu omat tavoitteensa. Jollei tavoitteita olisi asetettu, ei toiminnassa olisi tarkoituksenmukaisuutta. Toiminta olisi pelkästään uusiin ihmisiin tutustumista, eikä se silloin edistäisi uusien opiskelijoiden, eikä Laurean tarvitsemia ja vaatimia toimia. Opiskelijoiden hyvinvointi kärsisi tavoitteiden puutteista Vehviläisen mukaan ohjausta tehdään pääasiassa keskustelemalla ja olemalla vuorovaikutuksessa. Ohjaus ei kuitenkaan rakennu ainoastaan keskustelun varaan. (2001, 12.) Vehviläinen tuo mielestäni esiin ohjauksen ja samalla myös tuutoroinnin ja ohjauksen tärkeimmän asian. Toista ei pysty ohjaamaan, ellei hänen kanssaan käy keskustelua ja ylipäätään ole vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutussuhde on erittäin tärkeä, sillä hyvin nopeasti ohjaus voi muuttua johtamiseksi, jos suhteen kumpikin osapuoli ei pääse kertomaan ajatuksiaan. Vuorovaikutukseen liittyy olennaisesti kuunteleminen. Onnismaan mukaan kuunteleminen on huomion antamista. Huomion antamista hän taas vertaa välittämiseen. Onnismaa tuo myös esille sen, että kuunteleminen ohjausvuorovaikutuksessa on erilaista, kuin arkisten tapojen kuuntelu. (2007, 41.) Tuutorilla on uuden opiskelijan kanssa ohjausvuorovaikutussuhde. Tuutori ohjaa uutta opiskelijaa ja he käyvät keskusteluja sekä usein kumpikin osapuoli kuuntelee toisiaan. Kuuntelemisella pystyy sanattomasti ilmaisemaan useita asioita uudelle opiskelijalle. Kuuntelemalla tuutori ilmaisee, että on oikeasti kiinnostunut opiskelijan asioista, haluaa kuunnella asian, jotta pystyy tarpeen mukaan auttamaan. Onnismaa pohtii kuuntelemisen merkitystä ohjauksessa. Jokaisella ohjattavalla on oikeus kunnioitukseen ohjauksessa. Usein luullaan, että muodollinen ystävällisyys ja kohteliaisuus ovat asiakaslähtöisyyttä. Ohjaajan tulee osoittaa aidosti kunnioitustaan. Helposti unohtuvat tavat, kuunteleminen ja oikeasti läsnä oleminen ovat niitä asioita, joilla kunnioitusta voidaan toteuttaa. (2007, 42.) Tuutoreiden läsnäolon ja toiminnan kautta moni uusi opiskelija saa varmuutta omaan toimintaansa ja tukea, esimerkiksi jos epäröi onko oikealla alalla. Usein tuntuu myös siltä, että tuutorit ovat paremmin tavoitettavissa, kuin opettajat. Tuutori pystyy auttamaan opiskelijoita mahdollisesti nopeammin ja vastauksia kysymyksiin ei välttämättä tarvitse odottaa niin pit-

18 18 kään, kuin opettajalta. Tuutori on saattanut itse olla samassa tilanteessa ja näin mahdollisiin ongelmiin ratkaisukeinot löytyvät nopeastikin. Tuutoroinnista voidaan puhua myös ennaltaehkäisevänä toimintana. Tuutoreiden toiminnan avulla uusi opiskelija voi kokea saavansa tukea omaan epävarmuuteensa ja tämän myötä motivaatio opiskelujen suhteen säilyy ja parhaassa tapauksessa motivaatio saattaa jopa parantua entisestään. Uskon, että tietämättään moni tuutori on pelastanut opiskelijoita keskeyttämästä opintojaan. Itsekin olen saanut tuutorilta tukea tilanteessa ilman, että tuutori tiesi auttavansa. 4.3 Tuutoroinnin monet muodot Kallinen ym. pohtivat opintojen alussa toimivan tuutoroinnin olevan luonteeltaan orientoivaa ja opiskelun perusasioihin keskittyvää. Aloitusryhmän sisäisen ryhmädynamiikan käynnistyttyä, opiskelijan itseohjautuvuus alkaa kehittyä ja hänen perustietämyksensä opiskeluyhteisöstä kasvaa. Tämän jälkeen ohjaustarpeet muuttuvat. Ohjausta kaivataan erityisesti opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Myös erilaiset valinta- ja muutostilanteet tuovat opiskelijalle tuen tarpeen. Tuolloin kaivataan kokemuspohjaista tietoa, jota on muilla, samassa tai samankaltaisessa tilanteessa aiemmin olleilla opiskelijoilla. (Kallinen ym. 2006, 31.) Tuutoreiden tuki ei aina liity pelkästään opintoihin. Tuutorit tutustuttavat uudet opiskelijat myös uuteen opiskelukaupunkiin. Osa opiskelijoista muuttaa täysin uudelle paikkakunnalle, osa taasen tulee esim. toiselta puolelta kaupunkia toiselle puolelle. Paikat eivät ole kaikille tuttuja, joten tuutori opastaa myös kaupungin tarjoamien palveluiden kanssa sekä vapaaaikaan liittyvissä asioissa. Tuutorin tuki ulottuu laajalle alueelle. Tämä tuo tuutorina toimimiseen oman haasteensa. Aloitusryhmän ryhmädynamiikan käynnistyttyä kunnolla, opiskelijan itseohjautuvuus kehittyy myös. Tämän myötä uuden opiskelijan ohjaustarpeet muuttuvat. Itseohjautuvuuden kehittyessä kaivataan apua erilaisissa valinta- ja muutostilanteissa. Apua tarvitaan myös opiskelun häiriintyessä tai keskeytyessä. Silloin kaivataan kokemuspohjaista tietoa, jota löytyy samassa tai samankaltaisessa tilanteissa olleilta. (Kallinen, Kerbs & Nurmi 2006, 31.) Tuutorointia voi tehdä ympäri vuoden hieman erimuotoisena. Syksyllä toiminta on pääasiassa koulun käytäntöjen ja toimintojen esittelyä. Myöhemmin tuutortoiminta voisi pohjautua tuutorin omien vahvuuksien mukaan osaamisaluetuutorina, kuten aiemmin mainitsin. Osaamisaluetuutorina toimiessa tulee kuitenkin huomioida tuutoroitavien opiskelijoiden tarpeet. Osaamisaluetuutorilta löytyisi myös sitä kokemuspohjaista tietoa, jota kaivataan Kallisen ym. mukaan opiskelujen myöhemmässä vaiheessa (2006, 31).

19 19 Osaamisaluetuutoria voidaan verrata Kallisen ym. pohtimaan Callidus-tuutorointiin. Tavoitteet osiossa mainittua Callidus-tuutorointia voidaan käyttää monissa ohjaustilanteissa. Hyvinä esimerkkeinä voisi mainita siirto-opiskelijat, poissaolovuodelta ja vaihdosta palaavat tai muuten opinnoissaan muista jälkeen jääneet. Näihin ryhmin kuuluvat tarvitsevat usein apua ja tukea palatakseen takaisin opintojen pariin. Nämä opiskelijat tietävät perusasiat, eivätkä tarvitse samanlaista opiskelijatuutoria, kuin opintonsa vasta aloittavat opiskelijat. Apua ja tietoa kaivataan siihen, miten opinnot voisi suorittaa mahdollisimman sujuvasti loppuun. (Kallinen ym. 2006, ) Callidus-tuutorit tulisi kouluttaa tehtäviinsä muiden vertaisohjaajien tavoin. Koulutuksessa tulisi käydä läpi kokemusten ja taitojen jäsentämistä. Samalla esiin pitäisi tuoda myös viestimiseen tarvittavia valmiuksia. (Kallinen, ym. 2006, 33.) Osaamisaluetuutorointi ja Callidus-tuutorointi ovat siis eräitä tuutoroinnin toimintamuotoja. Osaamisaluetuutorointi on tällä hetkellä kehityskohteena Laureassa. Pyritään pitämään tuutoreiden mielenkiintoa yllä, jotta tuutorina toimiminen jatkuisi ainakin toisen vuoden. Näin tuutorit pystyisivät toimimaan opiskelijoiden rinnalla pidempään ja tuutorointi voisi saada ihan uuden ulottuvuuden. Samojen ihmisten parissa pitkään toimiminen luo parhaimmillaan hyvän ja antoisan yhteistyömahdollisuuden. 4.4 Tuutoroinnin tärkeys Koen tuutoroinnin olevan tärkeää usealle osapuolelle. Nimenomaan opiskelijatuutorointi on tärkeää uudelle opiskelijalle. On tärkeää, että on mahdollisuus saada apua ja tukea asioihin, jotka aluksi jännittävät, tuntuvat haastavilta tai joskus peräti mahdottomilta. Tuutorointi on tärkeää myös Laurealle. Tuutorit tukevat opiskelijoita, jotta heidän mielenkiintonsa opiskelua kohtaan säilyisi ja opiskelu sujuisi mutkattomammin. Mielenkiinnon puuttuessa tai loppuessa ilman tukea usea opiskelija varmasti jättäisi opintonsa kesken. Ohjaus on monien ammattien kehittyvä käytäntö (Vehviläinen 2001, 13). Olen Vehviläisen kanssa asiasta samaa mieltä. Tuutorina toimiminen ei ole pelkästään mukavaa, mutta haasteellista toimintaa, vaan toiminnasta saa myös eväitä työelämää varten. Tuutorina toimimisen jälkeen uskaltaa ehkä itsekin kysellä enemmän ja pystyy tarvittaessa ohjaamaan toisia paremmin, kun ei opiskella enää ohjaamisen perustaitoja. Tuutorille itselleen tuutorointi antaa parhaimmillaan hyvin paljon. Tuutori tutustuu toiminnassa toisiin tuutoreihin, uusiin opiskelijoihin ja tämän myötä voi saada uusia ystäviä. Tuutori

20 20 oppii toiminnassaan myös ohjaamisen taitoja ja näitä taitoja hän voi hyödyntää tulevaisuudessa mm. harrastuksissa sekä työelämässä. Tuutoreita voisi sanoa myös käveleviksi mainoskylteiksi. Toimiessaan tuutori mainostaa Laureaa ja toiminnan ollessa mielekästä, näkyy se ulospäin. Lauressa on tehty ammattikorkeakoulun oma opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden kehittämissuunnitelma. Tässä suunnitelmassa on käyty läpi asioita, jotka tulee ottaa huomioon pohdittaessa opiskelijoiden hyvinvointia. (Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden kehittämissuunnitelma 2008.) Suunnitelmassa on otettu huomioon myös tuutorointi hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tämä tuo mielestäni ilmi sen, kuinka tuutorointi koetaan tärkeäksi ja merkittäväksi toiminnaksi Laureassa. Mainitsin aiemmin turvallisuuden ja yhteisöllisyyden merkityksestä. Jokelan sekä Kauhajoen tapahtumien myötä turvallisuus ja yhteisöllisyys ovat nousseet entistä enemmän esille. Näiden asioiden merkitys ei ole tärkeää ainoastaan opiskelijoille vaan tulee huomioida myös koululla työskentelevät ihmiset. On hyvin tärkeää, että kaikki koulussa opiskelevat, työskentelevät ja vierailevat ihmiset voivat mennä koululle turvallisin mielin. Tuutorit ryhmäyttäjinä ja hyvän yhteishengen luojina voivat varmasti auttaa yhteisöllisyyden muodostumisessa. Tuutoreilla on oma turvallinen ryhmänsä tuutoreiden kesken, joka varmasti näkyy hyvänä esimerkkinä muille. Samalla tuutorit pystyvät innostamaan yhteistyöhön ja yhteiseen toimintaan myös opiskelijoita ja työntekijöitä. Näin hekin saavat kokea, että heitä varten on yhteinen yhteisö kouluyhteisö. Tarkoituksena on pitää yllä hyvää yhteisöä. Tällaisessa yhteisössä jokaista jäsentä autetaan toteuttamaan omaa yksilöllisyyttään. Yksilöiden erilaisuus tuo sellaista energiaa yhteisöön, jolla yhteisöllisyyttä rakennetaan. Yhteisöllisyyden perustana toimii erilaisuuden hyväksyminen. (Tampereen yliopisto. Viitattu ) Yhteisöllisyyttä pohtiessa tulee muistaa, että yhteisön jäsenillä täytyy olla mahdollisuus erilaisiin dialogeihin. Jäsenillä tulee olla mahdollisuus kysyä, saada vastauksia ja tuntea saavansa sekä ymmärrystä että vastakaikua kysymyksiinsä ja elämäntilanteeseensa. Usein yksin pohtiessaan asioita sitä uskoo olevansa ainutkertaisessa tilanteessa. Muiden näkemyksien myötä oma näkökanta avartuu ja huomaakin saavansa vertaistukea. (Munnukka, Kiikkala & Valkama 2005, 245.) Yhteisöllisyys on siis yksinkertaisesti sanottuna tuutoroinnin yksi muoto. Opiskelijoiden tutustuessa toisiinsa ja uskaltautuessaan kysymään ja pohtimaan yhdessä epäselviä asioita, saa parhaimmillaan kokea yhteisöllisyyden tunnetta; Minä kuulun ryhmään, jossa muutkin ovat aivan yhtä ymmällään. Ei tarvitse enää jännittää sitä, mitä muut minusta ajattelevat ja voin

21 21 vain olla oma itseni. Näin päästään tilanteeseen, jossa yhteisöllisyyden perusta tulee ilmi, eli erilaisuuden hyväksyminen.

22 22 5 OPPAAN TOTEUTUS JA AIKATAULU Ajatus oppaan tekemisestä tuli silloin, kun toimin itse tuutorina. Tuolloin toimipisteemme tuutorkoordinaattori sanoi, ettei tuutoroinnista ole tehty meillä Laureassa vielä yhtään opinnäytetyötä. Jäin mielessäni miettimään minkälainen tuutoroinnista tehty opinnäytetyö voisi sitten olla. LAUREAMKOssa suorittamani vapaavalintaisen harjoittelun aikana ajatus opinnäytetyön kokonaisuudesta selvisi. Olin juuri työstänyt LAUREAMKOn käyttöön vuosikellon tuutoroinnista. Tuolloin huomattiin, että vuosikello olisi hyvä apuväline myös tuutoreille. 5.1 Työprosessin kuvaus Koko opinnäytetyöprosessin aikataulutus muuttui paljon siitä, mitä ajattelin sen ideaanalyysiä tehdessäni sen olevan. Aikataulutus on venynyt useista eri syistä, kuten omasta elämäntilanteesta, opinnäytetyöohjaaja vaihdoksista sekä LAUREAMKOn toimijoiden vaihdoksista. Opinnäytetyösuunnitelman esittelin joulukuussa Tuolloin selvillä oli, mitä oppaalta itse halusin ja mitä olimme LAUREAMKOn kanssa pohtineet vapaavalintaisen harjoitteluni aikana. Suunnitelman tekoa helpotti sekin, että suunnitellut asiat saattavat vielä muuttua ja niin joidenkin asioiden kohdalla täytyy käydä. Muutoin asioilla ei ole tilaa elää ja muotoutua sellaisiksi, minkälaisina ne palvelisivat tarkoitusta parhaiten. Tammikuussa 2009 sain yhteyden uudestaan LAUREAMKOn suuntaan. Yhteistyö uuden tuutorsihteerin Heidi Salon kanssa alkoi. Tapasimme ja pohdimme oppaan tarvetta. Opas tuntui tarpeelliselta sellaisena, kun olin sen ajatellut, kuukausittaisena ohjeistuksena. Ensitapaamisen jälkeen tuntui, että sain paljon apuja opasta varten. Salon täysi tuki ja valmius auttoivat ja helpottivat huomattavasti oppaan tekemistä. Tapaamisen myötä olin myös yhteydessä Laueran kehityspäällikköön, Teija Laamaseen. Laamasen kanssa tapasimme ja keskustelimme oppaan tarpeellisuudesta. Laamanen piti ideaa oppaasta hyvänä ja tarpeellisena tuutoroinnin kehittämisen kannalta. Laamasen kautta saimme viestiä oppaasta myös opettajille, jotka toimivat tuutoroinnin parissa. Ensimmäisen Salon tapaamisen jälkeen aloin työstämään opasta niin, että kävin läpi kuukausi kerrallaan asioita, joita tuutorin tulisi tehdä. Asiat eivät joka kuukausi ole samoja, joka tekikin oppaan toteuttamisesta haastavaa. Haastavuutta lisäsi myös se, että opasta tulee käyttämään kaikki Laurean tuutorit, jotka tuutoroivat suomenkielellä, ei pelkästään jonkin tietyn

23 23 koulutusohjelman tuutorit. Tämän vuoksi oppaasta ei voinut tehdä liian yksityiskohtaista. Oppaan tuli olla kuitenkin yleispätevä ja kattava. Tarkoituksena oli koota opas, jonka sisällön toteutin tuutoreiden, opettajatuutoreiden ja LAUREAMKOn suunnalta kerättyjen toiveiden pohjalta. Toiveita keräsin tavaten toimipisteiden tuutorvastaavat. Olin yhteydessä kaikkiin Laurean tuutoreihin sekä opettajiin, jotka ovat tekemisissä tuutoroinnin kanssa syksyllä Lähetin heille sähköpostia, jossa tiedustelin heidän toiveitaan oppaan suhteen. Näiden toiveiden perusteella lähdin muokkaamaan omien ajatusteni avulla koottua raakaversiota oppaasta. Oppaan suunnittelu oli haastavaa, sillä tavoitteena on saada mielekäs ja helppokäyttöinen opas. Oppaassa tuli olla tietoa kattavasti, jotta tuutorilla olisi helposti saatavilla työkaluja haasteellista tehtäväänsä varten. Opas ei kuitenkaan saanut olla liian täyteen ahdettu, sillä tuolloin sen helppolukuisuus ja -käyttöisyys kärsii. Suunnittelutyötä tein yhdessä Salon kanssa. Hänellä oli paljon hyviä vinkkejä siihen, mitä oppaan tulisi sisältää ja mitkä asiat jätetään pois. Tuutorsihteerillä on myös tuorein näkökulma tämänhetkisestä tuutoroinnista, joka minulta taasen uupuu. Aloitin suunnittelun käymällä läpi, kuukausi kerrallaan tuutorille suunnitellut tehtävät. Kirjasin tehtävät ylös ja tämän myötä pohdin, mitä asioita tulee ottaa huomioon tiettyä tehtävää tehtäessä, millä aikataululla tehtävä on suunniteltava ja saatava valmiiksi. Tämän jälkeen tapasin tuutorsihteerin. Hänen kanssaan kävin läpi tekemäni listaukset, pohdimme onko jotakin tullut lisää ja jotakin jäänyt pois ja onko tehtäviin tullut aikataulumuutoksia. Tehtävien läpikäymisen jälkeen tuli vaihe, jossa kirjoitin vinkkejä ja ohjeistusta tehtävien toteuttamista varten. Tarkoituksena ei ollut tuoda tuutoreille valmiita toimintaohjeita, vaan antaa heille itselleen mahdollisuus käyttää omaa mielikuvitustaan ja vahvuuksiaan tehtävien toteuttamisessa. Tämä mahdollistaa myös sen, että tuutori saa vahvistusta siitä, että häneen luotetaan, kun saa toimia omalla tavallaan. Suunnitteluvaiheessa olin yhteydessä myös tuutoreihin sekä opettajiin, jotka toimivat tuutoroinnin parissa. Tuutorit ja opettajat saivat esittää toiveitaan oppaan sisällön suhteen. Toteutin toiveiden keräämisen sähköpostitse. Laadin omat viestit opettajia ja tuutoreita varten. Kerroin viestissä opinnäytetyöstäni ja oppaan tarkoituksesta. Vastausaikaa heille annettiin hieman reilu viikko. Vastausajan ollessa puolessa välissä lähetin muistutusviestin, jotta viesti ei olisi unohtunut muiden viestien joukkoon. Suunnittelun jälkeen jatkoin oppaan työstämistä tiiviisti Salon kanssa. Kävimme useita kertoja läpi mitä oppaassa olisi hyvä olla ja minkä voisi jättää pois. Oppaan sisältö muokkautui ta-

24 24 paamisten myötä selkeäksi ja helppolukuiseksi. Pikkuhiljaa oppaan sisältö alkoi olla sellainen, kuin se valmiissa oppaassa tulisi olemaan. Opas päätyi tuutoreiden käyttöön toukokuussa Opas lanseerattiin tuutoreiden koulutuksen intensiivipäivillä, jossa kävin esittelemässä oppaan. Vastaanotto oli huikea, sillä tuutorit antoivat heti positiivista palautetta ja selailivat opasta uteliaina. Oppaan vastaanottoa helpotti varmasti sekin, että olin itse, entisenä Laurean tuutorina, opasta esittelemässä. Joulukuusta 2008 lähtien olen työstänyt opinnäytetyöraporttia pikkuhiljaa eteenpäin. Tarkoituksena oli, että opinnäytetyö on ohjaavalla opettajalla luettavissa viimeistään syyskuun 2009 lopussa. Aikataulu on venynyt opinnäytetyötä työstäessä, mutta nyt työstäminen sujuu paremmin, sillä opas on jo tuutoreilla käytössä. Opinnäytetyöni päätyi opettajalle kuitenkin vasta marraskuussa lokakuussa Oppaan taitto ja ulkonäkö Oppaan työstämisen yhteydessä sain hyviä uutisia ystävältäni Milla Tuloselta. Tulonen on toiminut kanssani tuutorina ja olemme tutustuneet siis tuutortoiminnan kautta. Tulonen ilmoitti mielenkiintonsa oppaan taittoa kohtaan. Näin ollen oppaasta saataisi siis ammattimaisen näköinenkin. Toukokuussa 2009 työstin opasta paljon Tulosen kanssa. Yhteistyötä vaikeutti se, että Tulonen oli tuolloin Espanjassa työharjoittelussa, joten yhteydenpito oli hieman haastavaa. Saimme kuitenkin selkeät yhteiset linjat selviksi ja oppaasta kehittyi juuri sellainen, kuin halusinkin. Oppaan ulkonäkö on hyvin tärkeä asia. Oppaan tulee olla mielekkään näköinen, eikä luotaan pois työntävä. Olen tutustunut moniin muiden tekemiin oppaisiin ja pohtinut niiden pohjalta, minkälaisen halusin tämän oppaan olevan. Ulkonäön suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. se, että tekstin fontti on helppolukuinen, eikä tekstiä saa olla liikaa liian pienessä tilassa. Mikäli oppaaseen tulee kuvitusta, tulee pitää huolta siitä, ettei kuvitus tee oppaasta liian sekaista. Oman haasteensa oppaan tekemisessä toi myös se, että opas ei ainakaan näin aluksi tule olemaan painetussa muodossa. Opas kopioidaan tuutoreille kopiokoneella. Kopiokoneesta riippuen tulee ottaa huomioon oppaan värit ja mahdolliset kuvat. Oppaan tallennusmuotoa tulee myös pohtia, sillä oppaan tulee olla helposti tulostettavissa ja muokattavissa. Kävin Milla Tulosen kanssa monia keskusteluita siitä, minkälainen oppaan tulisi olla. Yhteistyötämme helpotti se, että myös Tulonen on toiminut tuutorina Laureassa ennen kulttuurialan

25 25 opiskelijoiden vaihdosta Metropoliaan. Hänellä on siis oma näkökulma tuutorina oppaan käyttötarpeeseen ja houkuttelevuuteen. Pohdimme yhdessä Tulosen kanssa värivaihtoehtoja, fontteja ja sisällön muotoa. Tulonen teki muutamia malleja, joita arvioimme kriittisesti, pohdimme niiden hyviä ja huonoja puolia. Tämän jälkeen keräsimme parhaat ideat ja Tulonen toteutti niistä toimivan pohjan oppaalle. Aluksi oppaaseen suunniteltiin kuvitusta niin, että leppoisa tuutori-hahmo olisi seikkaillut oppaan sivuilla erilaisissa tilanteissa. Valitettavasti ajanpuutteen vuoksi tämä kuvitusidea jouduttiin hylkäämään. Tulonen kuitenkin toteutti mielestäni oppaan ulkoilmeen oikein loistavasti. Oppaan alkusanat osiossa, vasemmassa reunassa näkyy väripaletti. Väripaletti kuvastaa opasta, joka antaa eväitä tuutorina toimimiseen. Värejä on useita, sillä toimintatapoja tuutoroinnissa on yhtä monta, kuin tuutoreitakin on. Sisällyssivun reunassa näkyy väriroiskeita, joka kuvastaa tuutorointia. Tuutorit voivat siis valita oppaasta niitä apuja ja vinkkejä, joita itse kokee tarvitsevansa toiminnassaan. Väriroiskeet kuvastavat siis sitä tuutoroinnin toiminnan kokonaisuutta. Väriroiskeiden pienet jäljet kuvastavat sitä, kuinka pienillä asioilla saadaan aikaiseksi suuri, tärkeä kokonaisuus. Jokaisen kuukauden kohdalla oppaan sivujen reunoille on varattu muistiinpanotilaa. Muistiinpanotilaa voi hyödyntää oppimispäiväkirjaa varten. Muistiinpanotilaan on helppo kirjata pääkohtia toiminnasta ylös jo vaikka toiminnan aikana tai heti sen jälkeen. Näin on helpompi koota oppimispäiväkirjaansa tuutoroinnista, kun ei tarvitse muistaa kaikkea ulkoa, vaan on joitain apuja ylhäällä. 5.3 Resurssit Tein opinnäytetyöni yksin, joten henkilöstöresurssit tässä tilanteessa olivat aika pienet. Opinnäytetyön yksin tekeminen oli toisaalta suuri haaste, mutta toisaalta myös hyvä mahdollisuus. Yksin tekemisessä täytyi itse pitää huolta siitä, että kaikki tuli tehtyä ja että työn tekemiselle jätti tarpeeksi aikaa. Yksin pystyin kuitenkin tekemään työtä juuri silloin, kun se minulle parhaiten sopi. Resursseiksi voidaan myös ajatella LAUREAMKOlta saatu apu ja yhteistyösuhde. Apunani oli siis myös LAUREAMKOn väestä tutorsihteeri ja tutorvastaava. Resurssina yhteistyö ei kuitenkaan ollut suuri, sillä minä tein pääasiallisesti työn.

26 26 Oppaan kustannukset ovat minimaaliset. Aluksi valmis opas kopioitiin tuutoreille vain tulostuspaperiversiona. Opas kopioitiin vihkon muotoon, joka teki oppaasta miellyttävän käsitellä ja lukea. 5.4 Riskit Riskeinä opinnäytetyössäni oli tiukka aikataulu sekä oman oppimispäiväkirjani puutteellinen kirjoittaminen. Tiukka aikataulu oli riski sen vuoksi, että aiemminkin aikatauluni ovat pettäneet. Aikataulu muuttui alkuperäisestä suunnitelmasta moneen kertaan. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on aina ollut minulle haastavaa. Kirjoitin kuitenkin oppimispäiväkirjaa aina, kun jollain tapaa työstin opinnäytetyötäni. Vaikka työstäminen olikin toisinaan vain omassa mielessä pohtimista, kirjoitin nekin asiat ylös. Näin pystyin vertailemaan ajatuksiani työn edetessä aiemmin kirjoittamiin ajatuksiini. Samalla pystyin pohtimaan paremmin omaa oppimistani ja ammatillista kehittymistäni.

27 27 6 OPPAAN SISÄLTÖ Oppaan sisällön luomisen apuna käytän LAUREAMKOn tuutoroinnin vuosikelloa (LIITE 1). Tämän vuosikellon tein ollessani harjoittelussa LAUREAMKOssa. Vuosikello toimii LAUREAMKOn toiminnan apuna. Siinä on kerrottu mitä asioita tuutorsihteerin ja tuutorvastaavan tulee ottaa huomioon tutorointia ohjatessa ja tutorointiin liittyvien tapahtumien järjestämisessä. Vuosikellosta selviää myös, milloin työskentely mitäkin asiaa tehdessä tulee aloittaa. Opasta tehdessä tulee ottaa huomioon, ettei oppaasta tule liian tuhti paketti. Tulee siis osata karsia pois asioita ja yrittää tiivistää oppaaseen vain tärkeimmät asiat. Jos oppaasta tulee liian paksu, ei se jaksa kiinnostaa tuutoreita, saati innostaa lukemaan opasta. Tämän vuoksi on hyvä tehdä myös selkeä sisällysluettelo, josta pystyy katsomaan sen itselleen tärkeimmän ja sillä hetkellä tarpeellisen kohdan. 6.1 Johdanto ja esittelyosio Johdannon ja esittelyosion tarkoituksena on tuoda ilmi, minkälaisia asioita opas sisältää. Tässä esitellään oppaan sisältöä tarkemmin, joka on jo tullut esille sisällysluettelossa. Johdannossa tulee esille myös se, että opas on osa opinnäytetyötäni sekä se, että oppaaseen koottu tieto on LAUREAMKOn ja vastaavien kanssa yhdessä tarpeelliseksi todettua. Esittelyosioon kuuluu myös tuutor-suomi-tuutor sanakirja. Sanakirjan tarkoituksena on selventää tuutorille käsitteitä, joita Laureassa käytetään. Samalla tarkoituksena on yhtenäistää käsitteiden laajaa kirjoa Laureassa. Näin ollen kommunikointi toisten toimipisteiden tuutoreiden kanssa helpottuu, kun käytetään samoja käsitteitä. Tuutorin rooli uudelle opiskelijalle on suurempi, kuin moni tuutori itse uskookaan. Siksi tuutorin rooli on käyty oppaassa läpi. Tarkoituksena on muistutella tuutorin mieleen asioita, joita on käyty intensiivipäivillä ja muussa tuutorkoulutuksessa läpi. Samalla pyritään tuomaan ilmi se, että tuutorina toimiminen on mukavaa ja mielekästä toimintaa, mutta myös vastuullista ja tärkeää. 6.2 Tuutoroinnin vuosikello Tässä osiossa näkyy kuva, joka on kellon muodossa ja siihen on merkitty kaikki kuukaudet. Kello lähtee etenemään keväästä, jolloin tuutoreiden koulutus alkaa. Tuosta kello etenee kuukausi kerrallaan eteenpäin. Jokaisen kuukauden kohdalle on lyhyesti merkitty mitä milloinkin tulisi tehdä.

28 28 Vuosikello kokoaa yhteen kaikki vuoden aikana olevat tuutorin tehtävät. Tehtäviä on paljon, mutta kun ne on jaoteltu pienempiin osiin, eli tässä tapauksessa kuukausittain, on niiden käsittäminen ja tekeminen helpompaa. Vuosikellon tarkoituksena on siis helpottaa tuutorin tehtävien muistamista. Vuosikellon jälkeen jokaisen kuukauden toimintoja tarkastellaan lähemmin. Kuukausittain jokainen tuutorin tehtävä käydään läpi ja esille tuodaan asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon tehtäviä toteuttaessa ja suunnitellessa. Tässä kohdassa on tuutorille myös muutamia vinkkejä siitä, minkälaista toiminta voisi olla, sillä kaikille tuutoreille ei ole ominaista keksiä omia toimintatapoja. 6.3 Tuutorin muut tehtävät sekä vinkit toimintaa varten Oppaaseen on kirjattu tuutorin muita tehtäviä. Muut tehtävät osio mahdollistaa sen, että tuutori tietää, että hänen toimiinsa saattaa kuulua muitakin tehtäviä, kuin ne, jotka oppaassa on käyty kuukausittain läpi. Muutamien esimerkkien myötä tuutorin tulisi ymmärtää, että toimipisteestä riippuen tuutorin tehtäviä saattaa olla hieman enemmän, kuin ne perusasiat, jotka oppaaseen on kirjattu. Loppupuolella opasta on varjofuksiaisten check-list sekä rastivinkkejä varjoihin. Tämä osio on tullut oppaaseen tuutoreiden toiveesta. Usein isompia tapahtumia järjestettäessä unohtuu aina jokin asia, mikä olisi pitänyt tehdä tai huomioida jollain tapaa. Varjofuksiaisten checklist on tehty helpottamaan tuutoreiden toimintaa järjestettäessä kyseistä tapahtumaa. Listalla on annettu vinkkejä mahdolliseen yhteistyöhön jaoston kanssa sekä kerrottu mm. suunnittelun tärkeydestä. Rastivinkit varjofuksiaisia varten ovat myös tulleet tuutoreiden toiveesta. Rastivinkkeinä on muutamia esimerkkejä, joita on helppo muokata tarpeen vaatiessa. Rastit on selitetty selkeästi auki, jotta ne on helppo ymmärtää. Vinkkien on tarkoitus olla auttamassa varjofuksiaisten suunnittelua. Samalla on pyritty jättämään tilaa tuutoreiden omalle luovuudelle, sillä mitä enemmän tuutorit itse suunnittelevat ja tekevät asioiden eteen, on se mielekkäämpää myös heille. Tuutoreiden innokkuus taasen välittyy uusille opiskelijoille, mikä taas tuo matalampaa kynnystä osallistua toimintaan. Tuutortuntien pitäminen voi olla hyvinkin haasteellinen tilanne tuutorille. Oppaaseen on lisätty kahden ensimmäisen tuutortunnin rungot, jotta tuutortuntien pitäminen helpottuisi. Rungot ovat vain suuntaa antavia, mutta myös hyviä pohjia tuntien toteuttamista varten. Runkojen avulla on tarkoitus muistuttaa mistä kaikesta pitäisikään uusille opiskelijoille kertoa.

29 29 Tuutortuntien runkojen toiveet tulivat myös tuutoreilta itseltään. Ilmeisesti tuntien pitäminen on koettu niin haasteelliseksi, että tukilista on koettu tarpeelliseksi. Yhtenäisen rungon puitteissa on helpompi yhtenäistää asioita, joita kaikille uusille opiskelijaryhmille tulisi kertoa. Ryhmäyttäminen on haastavaa ja se vaatii taitoa. Oppaassa on kerrottu hieman mitä ryhmäyttäminen tarkoittaa ja miksi sitä tulee tehdä uuden ryhmän aloittaessa yhteistä toimintaa. Tähän osioon on koottu erilaisia ryhmäytysvinkkejä. Oppaaseen on pyritty kokoamaan muutamia vinkkejä, joita on helppo toteuttaa, vaikka ei olisi ennen ryhmäyttämistä tehnytkään. Ryhmäytys osiossa on pyritty myös huomioimaan se, että ryhmäytystä voidaan tehdä monin tavoin. Tarjolla on erilaisia tutustumisvinkkejä, leikkejä sekä ongelmanratkaisu tehtäviä. Näiden eri vaihtoehtojen myötä on pyritty myös huomioimaan monet erilaiset ryhmät. 6.4 Yhteystiedot Tähän osioon kirjataan tärkeimpiä yhteystietoja, kuten LAUREAMKOn tutorsihteerin ja vastaavan puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Sivulle laitetaan myös LAUREAMKOn toimistojen yhteystiedot. Mikäli tälle sivulle laitettaisi myös muiden LAUREAMKOn hallituksen jäsenten yhteystiedot, tulisi sivulle liikaa tietoa ja siitä tulisi epäselvä. Sivulle jätettiin tilaa, jotta tuutori voi itse kirjata ylös toimipisteensä tuutorkoordinaattorin, tuutorvastaavan sekä muiden tuutoreiden yhteystiedot. Näin ne löytyvät kaikki samasta paikasta ja on helppo löytää. Tulevaisuutta ajatellen tälle sivulle voisi jättää tilaa myös toimipisteiden opettajatuutoreiden tietoja varten. Näin jokaista vuotta varten olisi helppo lisätä ja päivittää tietoja ennen, kuin jokaiselle tuutorille jaetaan oma kappaleensa oppaasta. Tämä tosin vaatisi sen, että oppaasta tehtäisi versiot jokaiselle toimipisteelle. Kaikkien toimipisteiden opettajatuutoreiden yhteystietojen mahduttaminen oppaaseen tekisi yhteystiedot osiosta sekavan. Opettajatuutoreiden yhteystiedot löytyvät uusille opiskelijoille jaettavasta Fuxin tietopaketista. Kyseisen tietopaketin olen koonnut LAUREAMKOssa suorittamani harjoittelun aikana.

30 30 7 ARVIOINTI Arvioinnin toteutin oman oppimispäiväkirjan ja saamani palautteen avulla. Arviointia varten asetan itselleni kysymykset, joiden avulla pystyn pohtimaan opinnäytetyöni etenemistä, toteutusta ja valmista opinnäytetyötä. Arviointi on haastavaa, sillä oman työn arviointi on aina ollut minulle haasteellista. Pyysin palautetta oppaasta henkilöiltä, jotka ovat toimineet kanssani samaan aikaan tuutoreina. He eivät toki pysty käyttämään opasta käytännön toiminnassa, mutta pystyvät lukemaan, selailemaan ja pohtimaan olisiko oppaasta ollut hyötyä silloin, kun he toimivat tuutoreina. Pyysin palautteen tuutoreina toimineilta siksi, että he osaisivat pohtia opasta monelta näkökannalta. Samalla he pystyivät pohtimaan olisiko opas helpottanut heidän toimintaansa, mikä oppaassa pitäisi olla toisin ja miten oppaasta saataisi vielä toimivampi. Opasta arvioi myös LAUREAMKOn tuutorsihteeri Heidi Salo. Sain Heidiltä arvion suullisesti ja samalla hän kertoi muutamia kommentteja, joita on saanut tuutoreilta tavatessan heitä. 7.1 Arviointi kerätyn palautteen pohjalta Keräsin palautteen oppaasta sähköpostitse. Pyysin henkilöitä lukemaan oppaan ja vastaamaan kolmeen kysymykseen, jotka olivat: Mikä oppaassa oli hyvää? Mitä jäit kaipaamaan? Mikäli opas olisi ollut käytössä silloin, kun sinä tuutoroit, olisiko se ollut hyödyllinen? Näiden kolmen kysymyksen lisäksi oli myös vapaan kommentoinnin mahdollisuus. Lähetin palautekyselyn 11 tuutorina toimineelle. Näistä kyselyyni vastasi viisi. Nämä viisi vastasivat hyvin kattavasti ja mielestäni sen myötä arviointini on realistista ja laadukasta. Yleisesti vastaukset olivat positiivisia ja hyvin perusteltuja. Kehitysideoitakin tuli, mikä kertoo siitä, että vastaajat ovat oikeasti lukeneet oppaan ja pohtineet sen sisältöä ja toimivuutta. Vastaukset kysymykseen mikä oppaassa oli hyvää, yllätti minut positiivisesti. Kaikkien vastaajien vastauksista ilmeni se, että vuosikello koettiin hyödylliseksi. Heidän mukaansa vuosikellosta on helppo katsoa kunkin kuukauden asiat ja oppaan muilta sivuilta on helppo selvittää, mitä vuosikellon asioille tulisi tehdä.

31 31 Hyväksi koettiin myös muistiinpanotila, jota löytyy oppaasta lähes joka sivulta. Muistiinpanotilaa kommentoitiin tarpeelliseksi ja helpoksi käyttää. Mainittiin myös siitä, että on helppoa jopa toiminnan aikana laittaa muistiin jokin yksi lause, jonka myötä on helppo lähteä kirjoittamaan tuutorin oppimispäiväkirjaa. Tuutor-suomi-tuutor sanakirja koettiin hyväksi. Siinä tulee ilmi ne käsitteet, joita tuutoroinnissa käytetään ja ne on tuutorinkin kannalta hyvä tietää. Samalla saadaan yhtenäiset käsitteet käyttöön jokaiseen toimipisteeseen. Näin toisten toimipisteiden tuutoreiden kanssa keskusteltaessa ja kokemuksia vaihdeltaessa ymmärretään paremmin mistä asioista puhutaan. Tuutorin roolin ja tuutorin sanan painoarvon esiin tuominen on vastaajien mielestä tärkeää. Tuutorina toiminut henkilö muistetaan tuutorina kuitenkin aina, vaikka hän ei enää olisikaan mukana tuutoroinnissa. Tuutorin sanan painoarvolla tarkoitettiin sitä, että on hyvä tuoda esille se, miten tuutorin tulee kiinnittää huomiota siihen, millä tavoin asioita esittää. Harva tuutori tulee ajatelleeksi miten suuri painoarvo omilla sanomisillaan on. Samassa yhteydessä nostettiin esiin myös tuutorin vaitiolovelvollisuus, jota monikaan tuutori ei varmasti tule ajatelleeksi toimiessaan. Useassa vastauksessa oli kommentoitu oppaan järjestelmällisyyttä, selkeyttä ja käytännöllisyyttä. Vastauksien mukaan opas etenee järjestelmällisesti samassa järjestyksessä, kuten tuutorin toimikausikin. Järjestelmällisyyden sekä sisällön kirjoitustyylin myötä opas on selkeä. Näiden asioiden yhteissummana sekä oppaan ulkonäön ja koon kautta opas on käytännöllinen. Selkeän rungon koettiin myös olevan hyödyllinen, sillä toimipisteittäin toiminta pyrkii samaan. Perusasiat jokaisessa toimipisteessä ovat samat. Runko kuitenkin antaa vapautta toimipistekohtaisien toimintatapojen käyttöön. Oppaan lopusta löytyvä ryhmäytys-osio sai paljon positiivisia kommentteja. Osion kerrottiin olevan tarpeellinen ja hyödyksi käytännön toiminnassa. Monille tuutoreille edessä voi olla ensimmäinen tilanne ryhmänohjaajana ja ryhmäyttäjänä. Tuolloin ideat yhteisestä toiminnasta tulevat tarpeeseen. Oppaan koettiin olevan kaiken kaikkiaan mukavannäköinen ja persoonallinen. Sisältö on kirjoitettu myönteisesti ja reippaasti. Opas ei missään vaiheessa saarnaa tai käske, vaan opastaa hyvässä hengessä, kuten tuutorin kuuluu tehdä. Muutamia kehitysideoita oppaasta löytyi. Yhdessä vastauksessa pohdittiin kuvien mahdollisuutta oppaaseen. Opas on vastaajan mielestä kuitenkin varsin toimiva ilman kuviakin.

32 32 Toisessa vastauksessa taasen pohdittiin varjofuksiaisten ja fuksiaisten eron selkiyttämistä. Samaisessa vastauksessa kommentoitiin myös sitä, että oppaaseen olisi voinut lisätä jotenkin nasevasti, mutta rakentavasti tuutoreiden alkoholinkäytöstä toiminnan, kuten juuri varjofuksiaisten ja fuksiaisten aikana. Kaikki vastaajista totesivat, että opas olisi ollut tarpeellinen jo silloin, kun he itse toimivat tuutoreina. Opas olisi ollut toimiva varsinkin ensimmäisenä vuonna tuutorina toimiessa. Opasta hyödyntäessä kaikkea ei olisi tarvinnut opetella kantapään kautta ja tietoja olisi löytynyt paljon helpommin. Tuutorin oppimispäiväkirjan kokoaminen oli koettu haasteellisena. Oppaan vuosikellon ja muistiinpanotilan myötä sen kokoaminen olisi ollut helppoa. Vuosikellosta olisi voinut tarkistaa mitä on milloinkin tehnyt ja muistiinpanotilaan olisi voinut kerätä asioita, joita olisi halunnut oppimispäiväkirjaansa kirjoittaa. Näin kaikki asiat olisivat olleet samassa paikassa, eikä erillisillä lapuilla ympäriinsä. Opas olisi kulkenut mukavasti kokonsa puolesta opiskelijahaalarin reisitaskussa ja näin se olisi ollut mukana arkituutoroinnin lisäksi, niin fuksiaissa kuin muissakin yhteisissä riennoissa. Yksi vastaajista koki myös, että oppaan myötä hän olisi ollut varmastikin melko erilainen tuutori. Vastaaja koki, että hän olisi ollut aktiivisempi. Hän olisi mahdollisesti jatkanut tuutorointia pidempään, sillä tehtävät olisivat olleet selkeämmin tiedossa. Vapaan kommentoinnin kohdassa ilmaistiin hyvänä se, että tuutorointi otetaan oikeasti vakavasti ja sen laatuun kiinnitetään huomiota. Tuutorin toiminnalla on kuitenkin paljon merkitystä uuden opiskelijan sopeutumisessa uuteen kouluun. Ilmi tuli myös se, että tuutoreiden koulutuksesta ei välttämättä muista kaikkia asioita, joten on hyvä, että on opas, josta näitä asioita voi palautella mieliin. Vastauksista ilmeni, että opas on tekijänsä oloinen. Oppaaseen on kerätty tärkeimmät tuutorointiin liittyvät asiat ja ne on litistetty pätevään pakettiin. Opas on siisti, selkä, laaja sekä monipuolinen. Taitto on onnistunut ja teksti on kansankieltä, jolloin se on helppolukuista. Opas huokuu lämpöä ja tuutorhenkeä. 7.2 Tuutorsihteerin arviointi ja tuutoreiden kommentit Tuutorsihteeriltä saadut kommentit olivat minulle erityisen arvokkaita. Salo edustaa LAU- REAMKOa, joka on ollut oppaan tilaaja. Salo kommentoi oppaan tulleen suureen tarpeeseen. Tuutoroinnin kehittäminen on iso prosessi, jonka edistämiseen tarvitaan monia tekijöitä.

33 33 Salo kommentoi oppaan olevan juuri sellainen, kuin oli tarkoituskin. Oppaasta löytyy tuutoroinnin perusasiat, jotka tulisi kaikissa toimipisteissä olla samat. Opas sisältää myös paljon tärkeää ohjeistusta, joka ei kuitenkaan ole liian rajoittavaa. Tuutoreille on jätetty mahdollisuus käyttää omaa luovuuttaan ja heille parhaiten sopivia toimintatapoja. Salo kertoi myös tuutoreiden kommenteista. Tuutorit ovat antaneet positiivista palautetta oppaan koosta. Opas on helppo kuljettaa mukana esim. kalenterin välissä. Näin opas on useimmiten mukana myös paikoissa, joissa sitä oikeasti tarvitaan. Tuutoreiden mukaan opas on helppo ottaa käyttöön tilanteessa kuin tilanteessa. Opasta on kokeiltu käytännössäkin. Salo kertoi, että yksi tuutoreista kertoi oppaan olleen mainiona apuna tunnilla, jota tuutori oli pitämässä. Hän vain selasi ryhmäytys osion kohdalle ja valitsi sieltä sopivan leikin tilanteeseen. Oppaasta on siis oikeasti tullut tuutoreille yksi konkreettinen työkalu lisää. 7.3 Oma arviointini Omaa ammatillista kehittymistäni pystyn pohtimaan oppimispäiväkirjani kautta. Olen kirjoittanut päiväkirjaan aina, kun olen työstänyt opinnäytetyötäni jollain tapaa. Vaikka päiväkirjan kirjoittaminen on tuntunut turhauttavalta, uskon kuitenkin sen auttavan minua ymmärtämään kuinka olen kehittynyt opinnäytetyöprosessin aikana. Päiväkirjasta on myös helppo kerrata mitä olen milloinkin tehnyt ja miten ajatukseni ovat muuttuneet opinnäytetyön eri vaiheiden aikana. Opinnäytetyöni tavoitteet ovat lähestulkoon kaikki toteutuneet. Mielestäni olen pystynyt tuomaan ilmi ammatillisen kehittymiseni opintojen aikana. Tämä näkyy mm. siitä, että tarkastelen asioita usealta näkökannalta. Olen pyrkinyt tuomaan esiin sen, kuinka ymmärrän myös asioiden vaikuttavan moniin muihinkin asioihin. Uskallan myös kyseenalaistaa esimerkiksi lähdekirjallisuuteen tekemiäni viittauksia sekä tuoda omia mielipiteitäni ilmi. Omat oppimistavoitteeni täyttyivät suurimmalta osalta. Kehitysideoiden työstäminen ja pohtiminen usealta näkökannalta ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Eri toimijoiden tarpeiden saman kehitysidean pohjalta on haastavaa ja joskus jopa mahdotonta yhdistää. Uskon kuitenkin, että oppaan avulla tuutorointi Laureassa kehittyy positiiviseen suuntaan ja sen huomaavat kaikki yhteistyötoimijat. Kehitysprojektin toteuttaminen on haastavaa ja kaiken sen työn aloittaminen on vaikeinta. Tietää, että on paljon tekemistä, mutta ei oikein tiedä mistä aloittaa. Onneksi itse sain hyvin

34 34 paljon apuja LAUREAMKOn tämänhetkiseltä tuutorsihteeriltä Heidi Salolta. Hänellä oli paljon hyviä, tuoreita ajatuksia tuutoroinnista ja siihen liittyvistä tarpeista. Salon kanssa tapasimme useita kertoja ja joka kerralla sain lisää eväitä opasta ja opinnäytetyötäni varten. Yhteistyö Salon kanssa on yksi merkittävistä tekijöistä opinnäytetyöni tavoitteiden saavuttamisessa.. Koen, että kokonaisuudessaan opinnäytetyöhöni asetetut tavoitteet ovat olleet realistisia ja saavutettavissa olevia. Opinnäytetyöni on mielestäni varsin onnistunut, vaikka sen tekeminen ja valmistuminen veikin aikaa hurjasti. Toisaalta, ajan myötä opinnäytetyöni tuotoksesta, oppaasta, kehittyi juuri sellainen, kuin halusinkin ja sama tapahtui myös opinnäytetyöraportille. Kukaan ei sanonut, että opinnäytetyön tekeminen olisi helppoa ja vaivatonta, onneksi kuitenkin tuen avulla sen toteuttaminen on mahdollista.

35 35 8 POHDINTA Koen, että opinnäytetyöni tuo esille oman ammatillisen kasvuni ja oppimiani asioita opiskellessani Laureassa. Olen tyytyväinen oppaaseen, jonka olen opinnäytetyöni tuotoksena tehnyt. Opas ei toki ole sellainen, kuin alun perin ajattelin sen olevan. Asiathan eivät aina suju suunnitelmien mukaan. Mielestäni opas on kuitenkin hyvä, selkeä ja toimiva. Oppaassa on useita elementtejä niistä asioista, joita toivoin siinä olevan. Opinnäytetyön tekeminen on tuntunut välillä hieman turhan haastavalta. Yksi haasteista on ollut aloittamisen vaikeus. Työ, joka opinnäytetyön parissa tehdään, on suuri ja se tuntuu kovin isolta projektilta. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että opinnäytetyöstä puhutaan hieman ylisuurena projektina. Tämä on yksi syy siihen, minkä takia aloittaminen on itselleni ollut niin haastavaa. Opinnäytetyö on tuntunut toisinaan jopa mahdottomalta saada valmiiksi. Opinnäytetyö oli minulle mahdollisuus päästä takaisin lähelle aihetta ja toimintaa, josta pidän paljon. Tuutorointi on mielestäni aina ollut mielekästä ja sopivan haasteellista. Opinnäyteytöprosessin myötä olen huomannut, että tuutorointi on sellaista toimintaa, jota itse toteutan jopa tiedostamatta päivittäin elämässäni. Tuutorointi on haastavaa, mutta paljon antavaa työtä. Parhaimmillaan siitä saa eväitä työelämääkin varten. Työelämässä varmasti jokainen tarvitsee ohjaamis- ja opastamistaitoja. Tuutorointi, jos mikä tukee ohjaamista ja opastamista. Uskoisin, että tuutorina toimineena minulla on hyvät valmiudet lähteä ohjaamaan ihmisiä myös työelämässä. Opinnäytetyöni on auttanut minua ymmärtämään entistä paremmin sitä, kuinka moneen toimijaan tuutorointi vaikuttaa. Positiivisesti yllätti se, kuinka kiinnostusta tuutoroinnin kehittämiseen löytyy myös Laurealta, ei pelkästään LAUREAMKOlta. Hieman pettynyt olen kuitenkin opettajatuutoreiden aktiivisuuteen oppaan tarpeita kartoitettaessa. Toki ymmärrän, että tekemistä riittää perusasioidenkin parissa, mutta tuutorointi ja tuutorit ovat kuitenkin tärkeä voimavara koulumme toiminnassa. Tuutorit tekevät paljon sellaisia asioita, joita ei konkreettisesti huomaa. Mikäli tuutorointi loppuisi Laureassa, kärsisi opiskelijoiden hyvinvointi huomattavasti. Tuutoroinnilla on siis merkittävä yhteys opiskelijoiden hyvinvointiin. Mikäli tuutoritoiminta näyttää hyvältä ulkopuolisen silmin, vaikuttaa se positiivisella tavalla. Tuutori on myös esimerkkinä uusille opiskelijoille, jolloin on myös tärkeää pohtia miten toimii niissäkin tilanteissa, jolloin ei ole tuutoroimassa. Tuutorin rooli pysyy tuutorilla aina. Vaikka tuutori olisi jo valmistunut, eikä enää toimisi tuutorina, niin silti opiskelijat muistavat hänet. Näin olisikin toivottavaa, että tuutori olisi toimi-

36 36 nut tehtävässään niin hyvin, kuin on pystynyt. Tuutorin tulee siis aidosti miettiä mm. vaitiolovelvollisuuttaan ja luotettavuuttaan. Valitettavasti ihminen kertoo useammin negatiivisista kokemuksistaan, kuin positiivisistaan. Sen vuoksi on tärkeää jättää ihmisille positiivinen mielikuva omasta toiminnastaan tuutorina. Opas luo hyviä mahdollisuuksia kehittää tuutorointia Laureassa. Mikäli opas tulee tuutoreiden aktiiviseen käyttöön, kuten se on suunniteltu, tulee opasta päivittää. Päivityksien myötä opas pysyy ajan tasalla ja edelleen käyttökelpoisena. Perusasiat eivät varmasti juurikaan muutu, mutta mm. yhteystiedot on tärkeitä päivittää vuosittain ajan tasalle. Oppaan saadessa näin hyvän vastanoton toivon suuresti, että sitä myös päivitetään tarpeen vaatiessa. Tulee siis muistaa, että opas on vasta ensimmäinen käyttöönotettu versio. Tarkoituksenani oli tehdä opas, joka sisältää perustiedot ja näiden muuttuessa opasta on helppo päivittää. Mikäli olisi ollut mahdollista, olisin halunnut työstää opasta enemmän yhteistyössä tuutoreiden kanssa. Olisi ollut mielenkiintoista saada tuutoreilta kommentteja vaihe vaiheelta opasta koottaessa. Tämä olisi kuitenkin vaatinut tuutoreiltakin pidempää sitoutumista. Sitoutuminen johonkin pitkäksi aikaa on haastavaa opiskelujen ohella, sillä tekemistä varmasti riittää muutenkin. Yhteistyötä olisi ollut hyvä tehdä enemmän myös tuutorkoordinaattoreiden kanssa. Yhteistyön myötä olisi ollut helpompi selkiyttää sitä, että tuutoroinnin perustehtävät tulisivat olla samat jokaisessa toimipisteessä. Yhteistyö olisi mahdollistanut myös sen, että tuutorkoordinaattorit olisivat voineet viedä asiaa eteenpäin omien toimipisteiden toimijoille. Toivon, että oppaan myötä tuutorointi jatkuu laadukkaana ja yhteistyö LAUREAMKOn ja Laurean välillä on tiiviimpää. Yhteistyötä voisi alkaa kehittämään tiedonjakamisella. Tällä hetkellä monelta Laurean toimijalta tuntuu uupuvan tieto siitä, että LAUREAMKO vastaa tuutoroinnista ja tuutoreiden kouluttamisesta. Paremman tiedonkulun myötä myös yhteistyö sujuisi paremmin. Tuutoroinnin tärkeyttä pohtiessani toin esiin yhteisöllisyyden merkityksen. Yhteisöllisyyttä ja sen myötä paremmin toimivaa yhteistyötä voisi edesauttaa yhteinen tapahtuma. Tapahtuma voisi olla esim. vuosittainen urheilupäivä, pespallo-ottelu, talvirieha, kevätkarkelot, vain mielikuvitus on rajana! Tapahtuma olisi tarkoitettu Laurean tietyn toimipisteen opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Selväähän on, etteivät kaikki pystyisi tähän osallistumaan, mutta tapahtuma pitäisi luoda niin, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua.

37 37 Tällaista tapahtumaa järjestäessä voisi hyödyntää tuutoreita. Mahdollisesti voisi hyödyntää niitä tuutoreita, jotka ovat olleet toiminnassa jo pidempään mukana, jos sellaisia löytyy. Tuutorit ja koulun henkilökunnasta kerätty innostunut ryhmä voisivat tehdä yhteistyötä yhdessä. Näin tapahtumasta saataisi kaikkia osapuolia parhaiten palveleva. Näin saataisi myös kehitettyä toimipisteen yhteishenkeä. Hyvänä lisänä tapahtuman markkinointiin toisi se, että tuutorit kiertäisivät luentojen aikana pitämässä muutaman minuutin mittaisen esittelyn tulevasta tapahtumasta. He voisivat kertoa mitä on tapahtumassa ja milloin. Samalla kertaa he voisivat kysyä myös opiskelijoiden kuulumisia. Näin tuutorit tavoittaisivat myös pidempään opiskelleita, eikä vain ensimmäistä vuottaan opiskelevia. Opinnäytetyötä tehdessäni olen pohtinut paljon, missä kaikissa asioissa olisin itse kaivannut tuutoria, kun opiskelut etenivät. Tajusin, että koko opinnäytetyöprosessin aikana tuutorin tuki olisi ollut tarpeellinen. Jo silloin, kun pohdin opinnäytetyöni ideaa, olisin kaivannut vahvistusta vertaiseltani, joka on ollut samassa tilanteessa. Vaikka jokaisella onkin oma opinnäytetyöohjaaja, jolta saa paljon vastauksia erilaisiin kysymyksiin, olisin kaivannut jotakuta vertaistani, joka on samassa tilanteessa kanssani. Opiskelijaa, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja jolta uskaltaa kysyä, onko jokin idea käyttökelpoinen vai aivan mahdoton. Koen, että joitain ajatuksia on helpompi heitellä ilmaan jonkun toisen opiskelijan kanssa, kuin suoraan opettajalle. Yhtenä ideana voisikin olla, että ainakin niille, jotka tekevät opinnäytetyötään yksin, pyritään löytämään opinnäytetyötuutori, jonka kanssa voisi vaihdella ajatuksia opinnäytetöistä puolin ja toisin. Toki idea toimisi myös pareittain tai ryhmissä tehtävissä opinnäytetöissä. Uskon kuitenkin, että yksin opinnäytetyötä tehdessä kysymyksiä ja ajatuksia pyörii mielessä hurjasti paljon enemmän, kun ei ole ketään vertaista, jonka kanssa jakaa ajatuksia ja pohtia asioita eri näkökannoilta..

38 38 LÄHTEET Alila, M. Opinnäytetyötä koskenut keskustelu Muistiinpanot. Frisk T. (toim.) Ohjaaminen työssä. Helsinki: Edita Prima Oy. Härkönen, P. (toim.) Opiskelijatutoroinnin käsikirja. 2. painos. Seinäjoki: I-print. Härkönen, P Opiskelijatuutorin käsikirja. Turku: Turun kaupungin painatuspalvelut. Kallinen, R., Kerbs, H. & Nurmi, J Laadukas vertaisohjaus. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. Karhu, K Mentorointi opas Oulun yliopiston mentoriohjelmaan osallistuville. Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut. Laurea-ammattikorekakoulun opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden kehittämissuunnitelma [PDF-dokumentti]. < (Luettu ). Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan internet sivut. [www-dokumentti]. < (Luettu ). Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Tampere: Tammer-paino. Samok. Valokeilassa ammattikorkeakouluopiskelija. Kunttu, K. Näkökulmia opiskelijoiden hyvinvointiin. Ylöjärvi: Painohäme Oy. Seppänen-Järvelä, R. & Karjalainen, V. (toim.) Kehittämistyön risteyksiä. Vaajakoski: Gummeruksen kirjapaino Oy. Tampereen yliopiston internet sivut. Työhyvinvointiopas. [www-dokumentti]. < (Luettu ). Vehviläinen, S Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.

39 39 LIITTEET Liite 1 Tuutoroinnin vuosikello 40 Liite 2 TUTTI, Tuutoreiden turva ja tuki 41

40 40 Tuutoroinnin vuosikello Liite 1 Tämä vuosikello on tehty LAUREAMKOn käyttöön. Kyseinen kuva ei ole siis toimiva sellaisenaan vertaistuutoreiden käytössä.

41 41 TUTTI, tuutoreiden turva ja tuki Liite 2 Seuraavalta sivulta alkaa TUTTI, tuutoreiden turva ja tuki, eli opas tuutoreille, jonka on opinnäytetyöni tuotos.

42 TUTTI tuutorin turva ja tuki

43 teksti Minna Viljamaa taitto Milla Tulonen kuvitus Diego Medrano ja Billy Alexander

44

45 Heipä hei tuutori! Mukavaa, että olet ottanut käteesi tämän oppaan ja peräti luet sen alkusanoja, jotka ovat tarkoitettu juuri Sinulle! ALKUSANAT Oppaan tarkoitus on olla sinulle apuna ja tukena, kun toimit tuutorina. Eteen saattaa tulla tilanteita, ettei aina ihan tiedä mitä tulisi tehdä. Niinkin saa käydä, joten ei hätää! Nappaa vaan käteesi tämä opas ja selaa oikean kuukauden kohdalle. Sieltä löydät tehtävät, joita pitäisi puuhailla kyseisen kuukauden aikana. Oppaan sivuilta löytyy muistiinpanotilaa, jotta voit kirjoitella pääkohtia tekemisistäsi ylös. Muistiinpanotilan tarkoituksena on helpottaa tuutorpäiväkirjasi kirjoittamista, jota kannattaakin kirjoittaa heti alusta lähtien kunnolla. Opas on koottu yhteistyössä LAUREAMKOn kanssa ja onpa tähän saatu hyväksyntä myös Laurealta, eli voit huoletta luottaa oppaan sisältöön. Toki kannattaa muistaa, että ihan jokaisessa toimipisteessä kaikki asiat eivät toimi samalla tavalla. Tuutorin tehtävät kuitenkin tulisi olla aikalailla samat joka toimipisteessä. Toivottavasti oppaasta on sinulle hyöytä. Aivan parasta olisi joskus nähdä opas hyvin nuhjuisena ja melkeinpä puhki kulutettuna, käyttöönhän tämä on tarkoitettu! Mukavia hetkiä tuutoroinnin parissa! Minna Viljamaa Entinen Laurean tuutori Nykyinen elämäntapatuutori

46 Alkusanat Tuutor-Suomi-Tuutorsanakirja Tuutorin rooli Tuutoroinnin vuosikello Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Muita tuutorin tehtäviä Varjofuksiaisten check-list Rastivinkkejä Varjoihin Hyvän fuksiaisrastin ominaisuuksia Tuutortuntien runkoa Apuja ryhmäytykseen Yhteystietoja SISÄLLYS

47 TUUTOR- SUOMI- TUUTOR Laurea on koulu, jossa opiskelet. Laureassa opiskelee n opiskelijaa seitsemässä eri toimipisteessä (Hyvinkää, Kerava, Tikkurila, Porvoo, Leppävaara, Otaniemi ja Lohja). Laureassa voi opiskella tradenomiksi, estonomiksi, restonomiksi, sosionomiksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi sekä fysioterapeutiksi. Tuutori olet Sinä, eli tuutorikoulutuksen saanut opiskelija opastat uusia opiskelijoita ja autat heitä opintojensa alkuun sekä olet heidän opiskeluarjessaan mukana. Tuutorvastaava on toimipisteestäsi valittu tuutori, joka toimii tiedon välittäjänä toimipisteenne tuutoreiden, opettajien ja LAUREAM- KOn välillä. Tuutoropettaja toimii aloittavan opiskelijaryhmän vastuuopettajana. Tuutoropettajaa voisi verrata ala-asteen luokanopettajaan, joka on luokalleen tuki ja turva. Tuutorkoordinaattori on koko toimipisteen tuutoroinnista vastaava opettaja. LAUREAMKO eli Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, joka valvoo opiskelijoiden etuja. 6 LAUREAMKOn tuutorvastaava on opiskelija, joka toimii opiskelujensa ohella opiskelijakunnan hallituksessa, ajaen tuutoreiden asioita ja kouluttaen teitä. Tuutorvastaava on myös aktiivisesti mukana kehittäm ässä tuutorointia.

48 Tuutorsihteeri on töissä LAUREAMKOssa. Hän työskentelee yhdessä LAUREAMKOn hallituksen tuutor- ja international-vastaavien kanssa suunnitellen ja toteuttaen tuutoroinnin koko Laureassa. Tuutorsihteerin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tuutoreiden, eli sinun hyvinvoinnistasi huolehtiminen tuutoroinnin saralla. Tuutorsihteeriin saa ottaa yhteyttä niin positiivisissa, kuin negatiivisissakin asioissa. Fuksi on opiskelija, joka on juuri aloittanut opiskelunsa. Varjofuksiaiset ovat tuutoreiden järjestämä tapahtuma fukseille. Tuutorit järjestävät yhteistä tekemistä fukseille. Tarkoituksena on omien tuutorryhmien ryhmäytyksen jälkeen tutustuttaa fukseja toisten ryhmien fukseihin. Varjofuksiaisten tarkoituksena on viettää mukavaa aikaa yhdessä ja ryhmäyttää toimipisteen uusia opiskelijoita vielä lisää. Fuksiaiset ovat kaikkien Laurean toimipisteiden fukseille tarkoitettu yhteinen tapahtuma. Fuksiaisissa kierretään ryhmissä rasteja, vietetään aikaa yhdessä mukavissa merkeissä ja tutustutaan muihin fukseihin. Tuutorpäiväkirja on oppimispäiväkirja, jota tulee kirjoittaa tuutoroinnista. Tuutorpäiväkirjaa kirjoitetaan sovitulla tavalla, esim. Optimaan. Tarkoituksenasi on kirjoittaa mitä olet tehnyt ja tehdä itsereflektointia toiminnastasi.

49 Opiskelijatuutori on vapaaehtoinen, aiemman vuosikurssin opiskelija, joka toimii kouluun tulleiden opiskelijoiden opastajana, neuvojana, motivoijana ja perehdyttäjänä. TUUTORIN ROOLI Tuutorin tulee Auttaa ja ohjata uudet opiskelijat aloittamaan opiskelun Laureassa Tukea ryhmän sisällä tapahtuvaa tutustumista Tutustuttaa opiskelijat opintoihin sekä oppimisympäristöön Tutustuttaa opiskelijat koko Laureaan ja oman toimipisteen käytäntöihin Rakentaa yhdessä uusien opiskelijoiden kanssa hyvä yhteishenki ryhmän kesken Järjestää vapaa-ajan ohjelmaa, oman aikataulunsa puitteissa Olla kaveri ja ottaa kaikki huomioon Edistää tiedotusta Laurean, LAUREAMKOn ja uusien opiskelijoiden kanssa Tuutorilla, yhdessä muiden tuutoreiden kanssa, on suuri vastuu opiskelijoiden aloittaessa opinnot. Useimmiten tuutoreiden kertomat asiat jäävät uusien opiskelijoiden mieleen opettajien kertomia paremmin. Lisäksi tuutorit ovat suuressa roolissa uuden ryhmän ilmapiirin kasvattajina. He antavat uusille opiskelijoille ensikosketuksen opintoihin 8 Toimiessa tuutorina on erityisen tärkeää miettiä omaa esiintymistään ja sitä, mitä uusille opiskelijoille kertoo. Positiivisen, mutta realistisen kuvan antaminen itsestään, koulusta, opettajista sekä opiskelusta on tärkeää. Uusien opiskelijoiden tulee kuitenkin antaa saada omat mie-

50 lipiteet asioista. Ei ole sopivaa painottaa omia näkemyksiään liikaa. Kaikki tuutorit toimivat omalla tavallaan, yhtä ainutta oikeaa tapaa ei ole. On kuitenkin hyvä muistaa, että opiskelijatuutoreiden sanalla on painava vaikutus. Uudet opiskelijat oppivat muiden opiskelijoiden kautta opintokäytänteet ja oppimisympäristön, joten tuutoreiden on oltava varovainen alusta asti siitä miten tuo asiat esiin. Vaikkakin opiskelijat uskovat tuutoreiden tietävän kaikesta kaiken, tuutoreiden täytyy osata myöntää omat rajansa. Kun oma tietämys ei riitä, tuutori voi sanoa En tiedä, mutta tiedän kuka tietää. Tuutorin ei kuitenkaan tule jättää asiaa avoimeksi eikä luvata sitä mitä ei pidä. Hukattu luottamus on vaikea saada takaisin. Tuutoreilla on vaitiolovelvollisuus keskustellessaan uusien opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat voivat luottaa tuutoreiden apuun isoissakin ongelmissa. Näissä tilanteissa tuutoreiden tulee toimia hienovaraisesti. Ilman opiskelijan antamaa lupaa, ongelmista tai kysymyksistä ei tule puhua eteenpäin. Tuutorin ei tarvitse selvittää ongelmia yksin, he voivat kääntyä opettajatuutorin, tuutorikoordinaattorin tai tuutorsihteerin puoleen pyytääkseen apua ratkaisuun. On hyvä muistaa, että tuutoreiden ei tarvitse ratkaista kaikkea, mutta he tietävät mistä apua löytyy. 9

51 TUUTOROINNIN VUOSIKELLO HUHTIKUU - Tuutorpaitapäivä - Yhteistä toimintaa syksyllä ja keväällä aloittaneiden kanssa - Tuutorpäiväkirjan palauttaminen MAALISKUU - Tuutorpaitapäivä - Uusien tuutorryhmien luona tervehtimässä - Toimintaa oman ryhmän kanssa - LAUREAMKOn järjestämä tapaaminen - Yhteistä toimintaa uusien tuutoreiden kanssa HELMIKUU - Tuutorpaitapäivä - Tuutor-infopiste - Vierailu tuutorryhmän luona - Vierailu syksyllä aloittaneiden luona - Toiminta jatkuu TAMMIKUU - Uusien opiskelijoiden vastaanotto - Tuutor-infoiste - Oman ryhmän tuutorointia - Varjofuksiaiset - Fuksiaiset - Aktiivisesti esillä - Tuutoreiden tapaaminen - Muista myös syksyllä aloittaneet JOULUKUU - Tuutorpaitapäivä - Tuutorhaku-info - Tapaaminen tuutorkoordinaattorien johdolla - Varjofuksiaisten suunnittelu 10

52 TOUKOKUU - Intensiivipäivät - Toimipisteen tuutortapaaminen - Tutustuminen toimipisteen tuutoreihin - Varjofuksiaisten suunnittelu - Fuksiaisten suunnittelu Vuosikellosta voit katsoa mitä asioita jokaisen kuukauden aikana tulisi tehdä. Tarkemmat ohjeistukset tehtäville löydät, kun selaat opasta oikean kuukauden kohdalle. KESÄKUU - Valintakokeet - Rentoutumista syksyä varten HEINÄKUU - Uusien opiskelijoiden valintakirjeet - Rentoutumista syksyä varten ELOKUU - Syyssuhinat - Tapaaminen toimipisteittäin - Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen - Oman ryhmän tuutorointia - Tuutor -infopiste - Varjofuksiaisten viimeistely SYYSKUU - Toimintaa oman tuutorryhmän kanssa - Aktiivisesti esillä ja saatavilla - Tuutor -infopiste - Varjofuksiaset - Fuksiaiset - Toiminta jatkuu MARRASKUU - Tuutorpaitapäivä - Vierailu oman tuutorryhmän luona - Pikkujoulut - Tapaaminen LAUREAMKOn johdolla - Kevään fuksiaisten suunnittelu - Kevään varjofuksiaisten suunnittelu LOKAKUU - Tuutorpaitapäivä - Vierailu oman tuutorryhmän luona - Tuutoreiden tapaaminen - Tuutorkirje tammikuussa aloittaville

53 TOUKOKUU Intensiivipäiviin osallistuminen Tuutorkoulutuksen intensiivipäiviin osallistuminen on tärkeä osa tuutorkoulutusta. Intensiivipäivillä perehdytään tuutoroinnin perusteisiin sekä pohditaan tuutoroinnin haasteita. Päivien aikana pääset tutustumaan sekä oman että toisten toimipisteiden tuutoreihin. Tuutortapaamiset toimipisteittäin Toimipisteesi tuutorkoordinaattori kutsuu kaikki tuutorit tapaamiseen. Tämän tapaamisen tarkoituksena on nähdä vielä toimipisteen muut tuutorit sekä keskustella siitä, mitkä ovat toimipisteen yhteisiä linjoja tuutoroinnissa. Tapaamisessa tulee suunnitella syksyä varten kuinka tuutorit toimivat ja näkyvät toimipisteessä. Onko syksyllä käytössä esim. tuutor-info (näkyvä infotiski, jossa tuutorit päivystävät ensimmäiset viikot säännöllisesti), kuinka uudet opiskelijat otetaan vastaan, ketkä tuutoreista ovat mihinkin aikaan paikalla. Tarkoituksena on siis suorittaa töiden ja vastuiden jakoa tasaisesti kaikille. Tutustuminen toimipisteen muihin tuutoreihin Tutustuminen toimipisteesi tuutoreihin on tärkeää yhteistyön kannalta. Tutustumista voisi toteuttaa esimerkiksi yhteisen peli-illan merkeissä tai hyvän sään puitteissa vaikka piknikillä. 12

54 Varjofuksiaisten suunnittelu Varjofuksiaiset järjestetään pääasiassa oman toimipisteen uusille opiskelijoille, eli fukseille. Lähekkäin olevat toimipisteet saattavat yhdistää varjofuksiaisiaan. Tapahtuman tarkoitus on tutustuttaa uusia opiskelijoita toisiinsa sekä mahdollisesti myös tutustuttaa heitä oman toimipisteensä lähiympäristöön. Varjot ovat oleellinen osa ryhmäytystä. Suunnitellessa varjofuksiaisia on hyvä ottaa huomioon, että opiskelijat ovat eri-ikäisiä, erilaisista taustoista ja ylipäätään erilaisia. Varjofuksiaisista tulee siis tehdä sellaiset, että kaikki voivat halutessaan osallistua. Sopikaa suunnittelutapaamisessa varjofuksiaisten päivämäärä valmiiksi ja ilmoittakaa se sekä koululle että LAUREAMKOlle. Fuksiaisten rastin suunnittelu Fuksiaiset ovat kaikkien Laurean toimipisteiden fukseille tarkoitettu yhteinen tapahtuma. Jokainen toimipiste suunnittelee Fuksiaisiin kaksi rastin, jotka LAUREAMKOn tuutortiimi tarkistaa ja hyväksyy. Rastit testataan käytännössä tuutoreiden kanssa syyssuhinassa. 13

55

56 KESÄKUU Valintakokeet Kesäkuussa järjestetään valintakokeet Laureaan hakeneita varten. Tuutorit ovat usein (omasta aikataulustaan riippuen) mukana valintakokeissa opastamassa hakijoita ja auttamassa opettajia sekä muuta henkilökuntaa. Rentoutumista syksyä varten Nyt olisikin sitten aika rentoutua ja kerätä voimia syksyä varten. Mielessäsi voit kuitenkin jo hieman pohtia, kuinka hoidat tehtäväsi, jotta asiat sujuisivat mahdollisimman hyvin. HEINÄKUU Rentoutumista syksyä varten Muista rentoutua ja keräillä voimia syksyä varten. Välillä kannattaa vilkuilla myös sähköpostia, jos sinne on tullut jotakin tuutorointiin liittyvää! Uusien opiskelijoiden hyväksymiskirjeet Heinäkuun aikana valitut opiskelijat saavat hyväksymiskirjeen. Samassa kirjeessä menee keväällä tehty tuutorkirje. Ole siis valppaana, joku saattaa ottaa yhteyttä! 15

57 ELOKUU Syyssuhinat LAUREAMKO järjestää tuutoreille tapaamisen elokuussa. Tapaamisessa palautellaan mieliin tuutorointia ja asioita, jotka tulee olla hoidettuna uusien opiskelijoiden saapuessa. Syyssuhinassa testataan fuksiaisten rastit käytännössä. Tässä kohtaa on vielä helppo huomata epäkohdat ja tehdä tarvittavia muutoksia. Tuutoreiden tapaaminen tuutorkoordinaattorin/-opettajan johdolla toimipisteittäin Tuutorkoordinaattori tai uusien opiskelijoiden tuutoropettajat kutsuvat tuutorit koolle. Tapaamisessa jaetaan uusille ryhmille tuutorit ja varmistellaan vielä keväällä tehtyjen suunnitelmien paikkansapitävyys. Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen Nyt tuutorpaita päälle ja ole valmiina vastaanottamassa uusia opiskelijoita! Varaa kalenteristasi mahdollisimman paljon aikaa! 16 Oman ryhmän tuutorointia Olet saanut oman tuutorryhmän, mahdollisesti toisen tuutorin kanssa. Sovi opettajan kanssa ajoissa, koska voit käydä esittäytymässä omalle ryhmällesi. Sovi myös, kuinka usein voit käydä tuutorryhmäsi tunneilla. Pohtikaa, mitä asioita tuutoreina tulette heille kertomaan. Usein tuutorit ovat mukana ryhmäyttämässä uusia opiskelijoita. Taitoja ryhmäytykseen opit intensiivipäivillä ja vinkkejä löytyy myös tämän oppaan lopusta.

58 Käy tapaamassa ryhmääsi ensimmäisillä viikoilla useammin kuin kerran. Sen myötä tulet opiskelijoille tutuksi ja yhteistyö toimii paremmin. Jatkossa tapaamisia voi olla harvemmin. Tuutor -infopiste Järjestäkää koululta paikka, jossa olette keskeisellä paikalla, valmiina auttamaan fukseja, kun kysymyksiä ilmenee. Infopisteen olisi hyvä olla auki ainakin vilkkaimpina aikoina, kuten tauoilla. Jakakaa infopisteen työvuorot tasaisesti. Varjofuksiaisten viimeistely Viimeistelkää varjofuksiaisten suunnitelmat ja pohtikaa tarkkaan niiden toteutus. Hankkikaa viimeistään nyt mahdolliset tarvikkeet. 17

59 SYYSKUU Toimintaa oman tuutorryhmän kanssa Järjestä toimintaa oman tuutorryhmän kanssa. Käy luokassa tapaamassa opiskelijoita, kysele kuulumisia. Ehdota yhteistä toimintaa, esim. piknik, peli-ilta tai muuta mielekästä toimintaa. Ota ehdotuksia vastaan myös luokalta. Jälleen muistetaan, että toiminnan tulee olla sellaista, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Aktiivisesti esillä ja saatavilla Ole aktiivisesti esillä tuutorina myös alkuviikkojen jälkeen sekä ole fuksien saatavilla tarpeen vaatiessa. Saatavilla olossa kannattaa huomioida mm. sähköpostin ja Optiman käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että pidä rohkeasti tuutorpaitaa päällä myös alkuinnostuksen jälkeen. Tuutor -infopiste Infopiste on hyvä olla auki ainakin vielä syyskuun ajan. Aukioloajaksi riittää usein tässä vaiheessa esim. ruokatauko muutaman kerran viikossa. Mainostakaa infopisteen aukioloaikoja, jotta uudet opiskelijat osaavat tulla oikeaan aikaan tiedustelemaan asioita. Varjofuksiaiset Vihdoin on se aika, jolloin pitkään suunnitellut varjofuksiaiset järjestetään! Varatkaa aikaa tarpeeksi ja jakakaa tehtäviä, ettei yhden tarvitse tehdä kaikkea. Hoida sovitusti oma tehtäväsi. 18

60 Fuksiaiset Fuksiaiset toteutetaan vihdoin! Ole valmiina joko toteuttamaan toimipisteesi rastia tai kiertämään oman toimipisteesi fuksien kanssa näitä rasteja. Tehtävänäsi on luoda hyvää henkeä fuksien keskuuteen. Toiminta jatkuu Muistathan, että toiminta jatkuu syyskuun jälkeen! 19

61 LOKAKUU Syksyllä aloittaneita varten Tuutorpaitapäivä Nyt on hyvä pitää ensimmäinen tuutorpaita päivä. Tiettynä päivänä jokaisessa toimipisteessä tuutorit laittavat päälleen tuutorpaidat. Näin muistutetaan opiskelijoita, että te tuutorit olette vielä olemassa ja hihasta saa tarrata edelleen! Vierailu oman tuutorryhmän luona Vieraile omassa tuutorryhmässäsi kyselemässä kuulumisia. Näin he kokevat, että Sinua oikeasti kiinnostaa, mitä heille kuuluu. Kysymyksiä ja ajatuksia löytyy varmasti edelleen. Keväällä aloittavia varten Tuutoreiden tapaaminen Tämän tapaamisen järjestää ja kutsuu koolle tuutorkoordinaattori yhteistyössä tuutorvastaavan kanssa. Vielä, kun kaikki on tuoreessa muistissa, on hyvä pohtia sitä, kuinka syksy on lähtenyt käyntiin. Mikä toimi ja mitä tulisi vielä kehittää? 20 Tuutorkirje tammikuussa aloittaville opiskelijoille Tammikuussa aloittaa jälleen uudet opiskelijat. Syksyllä aloittaneille opiskelijoille talon tavat ovat tulleet jo tutuiksi, joten nyt sinulla on aikaa ruveta miettimään seuraavaksi aloittavia opiskelijoita.

62 Tässä vaiheessa kirjoitetaan kirje tammikuussa aloittaville opiskelijoille. Idea kirjeessä on sama, kuin syksyllä aloittaneille kirjoitetussa. 21

63 MARRASKUU Syksyllä aloittaneita varten Tuutorpaitapäivä Jälleen on tuutorpaitapäivän aika! Paidat siis päälle ja jälleen ollaan enemmän esillä! Vierailu oman tuutorryhmän luona Vieraile tuutorryhmäsi luona kyselemässä kuulumisia. Pohtikaa mahdollista yhteistä vapaaajanviettoa, esim. pikkujouluja. Pikkujoulut Olisikos pikkujoulut mukava tapa viettää iltaa yhdessä oman tuutorryhmän kanssa? Aina ei tarvitse puhua opiskeluun liittyvistä asioista, vaan voidaan viettää myös vapaa-aikaa yhdessä, jolloin tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia. Mikäli tuutorryhmä ei innostu pikkujouluista, voi ne järjestää tuutoreiden kesken. Keväällä aloittavia varten Fuksiaisten suunnittelu Nyt on taas aika suunnitella fuksiaisia! Tammikuussa aloittaa uudet opiskelijat, jotka tarvitsevat hekin samat toiminnat, kuin syksyllä aloittaneet. Porukalla siis omaa rastia suunnittelemaan. 22 Varjofuksiaisten suunnittelu Nyt pitäisi suunnitella varjofuksiaiset uusille opiskelijoille! Ottakaa huomioon vuodenaika ja sääolosuhteet!

64 LAUREAMKOn järjestämä kaikkien tuutoreiden tapaaminen LAUREAMKO järjestää kaikkien tuutoreiden yhteisen tapaamisen, jossa on tarkoitus viettää aikaa yhdessä mukavan toiminnan merkeissä Tuutorhaku -info Tuutorhaku käynnistyy. Käy tuutorryhmäsi luona kertomassa tuutoroinnista ja tuutorhausta. 23

65

66 JOULUKUU Syksyllä aloittaneita varten Tuutorpaitapäivä Laitetaanpas vielä kerran tuutorpaidat päälle tämän vuoden puolella! Muistutus tuutorhausta Muistuta omaa ryhmääsi tuutorhausta. Tarvittaessa neuvo ja auta opiskelijoita haussa. Uusia tuutoreita tarvitaan ja Sinä, jos kuka, olet erittäin hyvä kävelevä mainos! Keväällä aloittavia varten Tuutoreiden tapaaminen tuutorkoordinaattorin johdolla Uudet opiskelijat aloittavat tammikuussa. Tulee siis sopia ketkä toimivat minkäkin ryhmän tuutoreina ja minkälainen työnjako tammikuussa on. Varjofuksiaisten suunnittelu Suunnitellessa varjofuksiaisia on hyvä ottaa huomioon, että opiskelijat ovat eri-ikäisiä, erilaisista taustoista ja ylipäätään erilaisia. Varjofuksiaisista tulee siis tehdä sellaiset, että kaikki voivat halutessaan osallistua. Sopikaa suunnittelutapaamisessa varjofuksiaisten päivämäärä valmiiksi ja ilmoittakaa se sekä koululle että LAUREAMKOlle 25

67 TAMMIKUU Uusien opiskelijoiden vastaanotto Vastaanottamassa tuutoreita ja opastamassa heti alusta alkaen. Nyt saa taas pukea päälle tuutorpaidat ja olla esillä! Järjestä mahdollisimman paljon aikaa aloitukseen. Tuutor -infopiste Tuutorinfopiste alkaa toimia taas. Pidä yhdessä toisten tuutoreiden kanssa infoa auki aluksi mahdollisimman paljon, suurimmalla osalla tauoista. Muistakaa jakaa vuorot tasaisesti! Oman ryhmän tuutorointia Järjestä toimintaa oman tuutorryhmäsi kanssa. Käy luokassa tapaamassa opiskelijoita, kysele kuulumisia. Ehdota yhteistä toimintaa, esim. piknik, peli-ilta tai muuta mielekästä toimintaa. Ota ehdotuksia vastaan myös ryhmältä. Jälleen muistetaan, että toiminnan tulee olla sellaista, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Varjofuksiaiset On aika järjestää varjofuksiaiset juuri aloittaneille opiskelijoille. Varatkaa aikaa tarpeeksi ja jakakaa tehtäviä, ettei yhden tarvitse tehdä kaikkea. Hoida sovitusti oma tehtäväsi. 26 Aktiivisesti esillä Ole aktiivisesti esillä tuutorina myös alkuviikkojen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että pidä rohkeasti tuutorpaitaa päällä myös alkuinnostuksen jälkeen.

68 Tuutoreiden tapaaminen Tämän tapaamisen suhteen on toimipistekohtaisia käytäntöjä. Mikäli tapaaminen järjestetään, sen kutsuu koolle tuutorkoordinaattori yhteistyössä tuutorvastaavan kanssa. Vielä, kun kaikki on tuoreessa muistissa, on hyvä pohtia sitä, kuinka kevät on lähtenyt käyntiin. Mikä toimi ja mitä tulisi vielä kehittää? Syksyllä aloittaneet Älä unohda syksyllä aloittaneita opiskelijoita! Heidän tarpeensa tuutoroinnille ei ehkä ole yhtä suuri tällä hetkellä, kuin tammikuussa aloittaneille, mutta tuutoria kaivataan vielä! Käy tervehtimässä syksyllä aloittaneita opiskelijoita ja kyselemässä kuulumisia. Kysymyksiä ja ajatuksia kuitenkin saattaa vielä löytyä. 27

69 HELMIKUU Fuksiaiset Fuksiaiset toteutetaan jälleen. Ole valmiina joko toteuttamaan toimipisteesi rastia tai kiertämään oman toimipisteesi fuksien kanssa näitä rasteja. Tehtävänäsi on luoda hyvää henkeä fuksien keskuuteen. Tuutorpaitapäivä Nyt on hyvä ajankohta tuutorpaitapäivälle. Tiettynä päivänä jokaisessa toimipisteessä tuutorit laittavat päälleen tuutorpaidat. Näin muistutetaan opiskelijoita, että tuutori on vielä olemassa ja hihasta saa tarrata edelleen. Tuutor -infopiste Infopiste on hyvä olla auki ainakin vielä helmikuun ajan. Aukioloajaksi riittää usein tässä vaiheessa esim. ruokatauko muutaman kerran viikossa. Mainostakaa infopisteen aukioloaikoja, jotta uudet opiskelijat osaavat tulla oikeaan aikaan tiedustelemaan asioita. Vierailu oman tuutorryhmän luona Vieraile omassa tuutorryhmässäsi kyselemässä kuulumisia. Näin he kokevat, että Sinua oikeasti kiinnostaa, mitä heille kuuluu. Kysymyksiä ja ajatuksia löytyy varmasti edelleen! Toiminta jatkuu Muistathan, että toiminta jatkuu kevään aikana! 28 Syksyllä aloittaneet Käy tervehtimässä syksyllä aloittaneita ja kyselemässä heidän kuulumisiaan.

70 MAALISKUU Tuutorpaitapäivä Tuutoripaidat taas päälle sovittuna päivänä! Uusien tuutorryhmien luona tervehtimässä Käy tervehtimässä tuutorryhmääsi. Kysele kuulumisia ja keräile ehdotuksia ryhmän yhteisestä toiminnasta. Toimintaa ryhmän kanssa Järjestäkää jotain yhteistä toimintaa tuutorluokan kanssa. Jotakin mukavaa yhdessä tekemistä, jotta voitte tutustua toisiinne vielä enemmän. LAUREAMKOn järjestämä kaikkien tuutoreiden tapaaminen LAUREAMKO järjestää kaikille tuutoreille yhteisen tapaamisen, jossa on tarkoituksena puuhailla jotakin mukavaa yhdessä. Yhteistä toimintaa uusien tuutoreiden kanssa Toimipisteeseesi on valittu uusia tuutoreita jatkamaan jalanjälkiäsi. Järjestäkää pidempään toimineina tuutoreina mukavaa puuhaa uusille tuutoreille. Tarkoituksena on tutustuttaa ja ryhmäyttää uusia tuutoreita, jotta heidän on helpompi ja mukavampi aloittaa toimintaa yhdessä. 29

71 HUHTIKUU Tuutorpaitapäivä Tuutorpaidat vielä päälle ennen kevään kiireisimpiä aikoja. Näin uusille opiskelijoille jää hyvä mieli ja mukavat ajatukset tuutoreista ja tuutoreiden toiminnasta. Yhteistä toimintaa syksyllä ja keväällä aloittaneiden kanssa Olisikos mukavaa puuhailla kaikki yhdessä jotain? Tuutorit voivat halutessaan järjestää esim. toimipisteen oman kevätriehan. Kevätriehan voisi järjestää yhteistyössä toimipisteen jaoston kanssa. Tuutorpäiväkirjan palauttaminen Viimeistele tuutorpäiväkirjasi ja palauta se. Ilman palautettua tuutorpäiväkirjaa et saa opintopisteitäsi. 30

72 MUITA TUUTORIN TEHTÄVIÄ Tuutorin toimiin voi kuulua muitakin tehtäviä, kuin ne, jotka ovat tässä oppaassa kuukausittain käyty läpi. Tuutorin tehtäviä voivat olla: Valintakoepäivillä toimiminen Valintakoepäivinä opastat hakijoita oikeisiin tiloihin ja paikkoihin. Hakijat eivät välttämättä tunne toisiaan, joten odottelu voi tuntua pitkältä ilman seuraa. Sinun tehtäväsi tuutorina on jutustella hakijoiden kanssa. Tarvittaessa toimit myös valintakokeiden järjestäjien tukena. Laurean esittelyä siellä opiskelevan näkökulmasta (esim. toisen asteen oppilaitoksissa ja messuilla) Tuutorina sinulla on usein mahdollisuus päästä esittelemään kouluasi ihmisille, jotka vasta pohtivat mihin lähtisivät jatkamaan opiskelujaan. Tuutori, jos kuka on tähän tehtävään oikein hyvä vaihtoehto. Sinä tiedät, minkälaista opiskelu Laureassa on. Osallistuminen erilaisiin työryhmiin Aktiivisena opiskelijana sinulla on mahdollisuus päästä jäseneksi Laureassa toimiviin työryhmiin. Laurean työryhmissä on usein mukana opiskelija tuomassa opiskelijoiden näkökulmaa ja mielipiteitä. 31

73 VARJOFUKSIAISTEN CHECK-LIST Tähän listaan on kerätty asioita, joita tulee ottaa huomioon varjofuksiaisia suunniteltaessa ja järjestettäessä. Varjofuksiaiset kannattaa toteuttaa yhdessä jaoston kanssa. Päivän suunnittelu (tärkeä olla ohjelmaa, johon kaikki voivat osallistua) - Alkuinfo (miten varjot aloitetaan?) - Rastit (minkälaiset rastit, kuka pitää, missä, miten rasteille löydetään?) - Päivän päätös (päivän yhteinen päätös?) - Päivän kulku Varjojen päivä on sovittu jo keväällä, varmista sen paikkansapitävyys. Tuutoreiden osallistuminen (tuutorvastaavan ei tule ottaa kaikkea vastuuta, vaan delegoida vastuuta kaikille tuutoreille). Tarvikkeet rasteja varten: Jatkojen järjestäminen (mahdollinen yhteistyö jaoston kanssa) - Sopimus ravintolan kanssa - Kuka kerää sisäänpääsymaksut? - Myydäänkö lippuja etukäteen? 32

74 Ota yhteyttä paikalliseen poliisiin ja tiedustele tuleeko tehdä jonkinlainen ilmoitus järjestettävästä tapahtumasta. Yhteydenoton myötä poliisi on tietoinen tapahtumasta ja osaa olla valmiudessa tarpeen vaatiessa. Ilmoita LAUREMKOlle varjojen suunnitelmat sekä päivämäärä. LAUREAMKOlta on mahdollisuus saada myös apua tapahtuman järjestämiseen. 33

75 RASTIVINKKEJÄ VARJOIHIN Tuo minulle Ryhmä asettuu jonoon ja yksi ryhmän jäsenistä kerrallaan hakee rastin pitäjälle pyydetyn asian. Näitä pyydettyjä asioita voi olla mm. sukka, pinni, vyö, kivi, kukka ym. Ryhmän pitää tuoda pyydetyt asiat mahdollisimman nopeasti. Esittäkää laulu Ryhmä saa rastilla paperin, jossa on muutamia sanoja. Ryhmäläisten tulee keksiä laulu, jossa esiintyy annetut sanat. Mikäli ryhmä keksii lauluunsa vielä esityksen mukaan, voi siitä saada lisäpisteitä. Tv-shop Rastipaikalla on paljon erilaisia tarvikkeita, joista ryhmän tulee kehitellä ja tehdä jokin tuote. Ryhmäläisten tulee tehdä tuotetta varten Tvshop mainos. Tietyt ruumiinosat maassa Ryhmän tulee suorittaa tehtäviä, joissa heillä saa olla vain tietty määrä käsiä, jalkoja ja muita ruumiinosia maassa. Tehtävien tulee olla sellaisia, jotka on mahdollisia tehdä. Esimerkki: 5 hengen ryhmällä: 3 jalkaa ja 2 kättä. Tehtävien on hyvä olla aluksi helppoja ja vaikeutua hieman loppua kohden. 34

76 Sidotaan jalat Sidotaan ryhmäläisten jalat huiveilla yhteen ja ryhmänä heidän tulee kiertää jonkinlainen rata mahdollisimman nopeasti. Runorasti Ryhmäläiset nostavat hatusta tietyn määrän lappuja, joissa on erilaisia sanoja. Tietyssä ajassa heidän tulee koota runo näistä sanoista. Rastin pitäjät antavat pisteitä runoista. Laurea tietokilpailu Tietokilpailuun on koottu erilaisia kysymyksiä Laureasta. Ryhmät saavat pisteitä sen mukaan, kuinka paljon oikeita vastauksia tietävät. 35

77 HYVÄN FUKSIAISRASTIN OMINAISUUKSIA Fuksiaisissa on ollut monenlaisia rasteja. Jotta jatkossakin saataisi hyviä rasteja fuksiaisiin, on tähän kerätty listaa, jonka mukaan on helpompi suunnitella omaa rastia. Rastilla tulee panostaa osallistujien yhteis henkeen ja siihen, että rastista jää hyvä mieli. Tärkeintä ei ole suoritus vaan yhdessä toimiminen. Koko ryhmällä on mahdollisuus osallistua te kemiseen. Eihän ole mukavaa, jos vain yksi tekee kaiken ryhmän puolesta. Useampi ryhmä voi suorittaa rastin yhtä aikaa - Rastin on hyvä olla vaaraton ja yksinkertainen - Useamman ryhmän suorittaessa rastia yhtä aikaa saa ryhmien välille tulla pientä kilpailuhenkeä. Pitäkää kuitenkin huolta siitä, ettei kilpailuhenki aiheuta liikaa paineita. Rastilla tulisi olla mahdollisuus käyttää luovuutta. Yleiseen nolaukseen, riisumiseen tai juomiseen pakottaminen ei ole sallittua. Rastit tulee testata etukäteen. 36

78 Mikäli kierrät ryhmän kanssa, pyri luomaan omaan ryhmääsi hyvää henkeä jo heti alussa. Näin päivästä tulee mukavampi ja ryhmän jäsenten on mielekkäämpää osallistua toimintaan. Tuutorin tilannetajun tulee olla kohdallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tuutorin tulee hieman ennakoida tilanteita. Mikäli näyttää esimerkiksi siltä, että joku fukseista alkaa olla humaltumassa liikaa, voi häntä vähän yrittää toppuutella juomisen suhteen. Haastavimmassa tapauksessa tuutori voi huolehtia fuksin kotimatkalle. 37

79 TUUTORTUNTIEN RUNKOA Tuutortunneilla voi tehdä monenlaisia asioita. Tähän on kerätty vinkkejä siitä, mitä ensimmäisillä tunneilla voisi tehdä. Ensimmäinen tuutortunti Esittele itsesi Kuka olet? Mitä teet? Mitä opiskelet? Miksi olet paikalla? Mitä tuutori tekee? Mitä tuutorilta voi kysyä? Omat yhteystietosi Anna ryhmälle omat yhteystietosi ja kerro niiden olevan käyttöä varten. Esittele koulua Kierrätä ryhmää, mikäli mahdollista! Selvitä ryhmälle mistä löytyvät vessat, kirjasto, opintotoimisto, atk-luokat, jaoston toimisto, LAUREAMKOn toimisto (mikäli löytyy toimipisteestäsi) ja muut tärkeät paikat Toimipisteesi aukioloajat 38 Ryhmäytystä Ryhmän kanssa tulisi puuhailla joitain ryhmäyttäviä asioita, jotta saataisiin ryhmän yhteistoiminta paremmin alkuun. Hyvä ryhmäytys vaatii töitä, mutta onneksi sitä on harjoiteltu intensiivipäivillä.

80 Vinkkejä ryhmäytykseen löytyy oppaan lopusta Infoasiat Kerro Varjofuksiaisista (toimipisteen oma juttu) Fuksiaiset (kaikkien koulumme aloittaneiden opiskelijoiden yhteinen tapahtuma) Kerro LAUREAMKOn toiminnasta Opiskelijoiden etujen ajaminen Jaostot Tapahtumat Tilaa kysymyksille Kerro, että olet paikalla juuri heitä varten! Tuutorilta voi kysyä asioita liittyen opiskeluun, kouluun, vapaa-aikaan ym. Kysy, mitä uudet opiskelijat haluaisivat tietää Sopikaa seuraava tapaaminen Sopikaa yhdessä milloin tapaatte seuraavan kerran, jos se on suinkin mahdollista. Aikatauluista kannattaa keskustella ryhmän tuutoropettajan kanssa. Muistuta kuitenkin, että kysyä saa muulloinkin, kuin tapaamisissa! 39

81 Toinen tuutortunti Kysele kuulumisia Miten hommat luistaa? Mikä on epäselvää? Kaipaillaanko jotain tiettyä apua/tukea? Ryhmäytys jatkuu Ryhmäyttämisen tulisi vielä jatkua, sillä ryhmäytyminen ei tapahdu hetkessä Järjestä vielä siis jotakin ryhmän yhteistä toimintaa, pohdiskelua, ongelmanratkaisua ym. Yhteistä toimintaa Keksikää yhdessä puuhaa, johon kaikki voivat osallistua Toiminnan olisi hyvä olla kouluajan ulkopuolella, huomioiden kuitenkin, että kaikki eivät välttämättä pääse osallistumaan Infoasiat Muistuta tärkeistä päivämääristä Fuksiaiset ja varjofuksiaiset Yhteystietojen muistutus Muistuta opiskelijoita yhteystiedoistasi Muistuta myös, että edelleen saa ottaa yhteyttä Tyhmiä kysymyksiähän ei ole! Jos et tiedä johonkin vastausta, lupaa selvittää se seuraavaksi kerraksi ja tee se myös! 40

82 APUJA RYHMÄYTYKSEEN Ryhmäyttämisen avulla ryhmän jäsenten välistä keskinäistä tuntemusta, luottamusta, turvallisuutta ja viestintäkykyä pyritään lisäämään. Toiminnalla tulee siis aina olla jokin tavoite, joka määrittelee sisällön. Vetäjän tulee tietää aina, mihin pyrkii milläkin toiminnalla. Kaikki harjoitteet, toiminnot ja tilanteet tulee purkaa jollakin tavalla. Toiminnan alussa on tärkeää huolehtia siitä, että toiminta on vapaaehtoista eikä siinä nolata toisia tai kilpailla toisia vastaan. Ryhmäytystä kannattaa pohtia etukäteen ja miettiä minkälaisia valmiuksia uudella ryhmällä on. Toisille ryhmille leikit ovat hyvä vaihtoehto, toisille saattaa toimia paremmin ongelmanratkaisut. Hyvä ryhmäytystapa on myös pelata erilaisia pelejä (esim. lautapelit ja korttipelit). Seuraavilta sivulta löydät lisää vinkkejä! 41

83 TUTUSTUMISTA Vierustoverin esitteleminen Paras tapa toteuttaa tämä on istua ringissä, näin kaikki osallistujat näkevät toisensa. Osallistujia pyydetään ensin esittelemään itsensä vierustoverille. Pyydä osallistujia kertomaan vierustoverilleen esim. nimi, lempiväri, mahdolliset lemmikit, lempiruoka. Tämän jälkeen esittäydytään pareittain koko ryhmälle niin, että vierustoveri esittelee hänet, jolle itse on esitellyt itsensä. Kartta Kuvitellaan mielessä tilaan, jossa ollaan kartta. Ohjaaja sanoo missä on etelä ja missä pohjoinen. Ohjaaja pyytää jokaista asettumaan seisomaan kotikaupunkinsa kohdille. Osallistujia voi pyytää asettumaan mm. syntymäkaupunkinsa, ala-asteaikojen, yläasteaikojen asuinkaupunkien kohdalle. Halutessaan osallistujat voivat vuorotellen kertoa hieman kaupungeista, joissa ovat asuneet. 42 Nimileikki Osallistujamäärästä riippuen tähän leikkiin kannattaa varata hyvin aikaa. Osallistujat istuvat ringissä. Leikin vetäjä aloittaa sanomalla oman nimensä ja jonkun eläimen, esim. Marja mursu. Seuraava sanoo ensin leikin aloittajan nimen ja eläimen ja sen jälkeen oman nimensä eläimen kanssa, eli: Marja mursu, Pekka possu. Leikkiä jatketaan niin kauan, kun rinki on käyty loppuun. Leikkiin osallistujat (varsinkin vetäjä) auttavat niitä, jotka eivät muista kaikkia nimiä.

84 Nimibingo Laaditaan ruudukko paperille (saman verran ruutuja kun on osallistujia). Osallistujille annetaan hetki aikaa kerätä muiden osallistujien nimet ruudukkoon. Tämän jälkeen Bingon vetäjä laittaa kaikkien nimet hattuun. Pelataan normaalina bingona, missä vaaka- ja pystysuorasta rivistä kerholainen voi huutaa BINGO. Leikkiä jatketaan niin kauan kuin nimiä riittää. LEIKKEJÄ Alias Leikin vetäjällä on mukanaan Alias pelin kortteja tai paperille kirjoitettuja sanoja. Ryhmän ollessa suuri, kannattaa heidät jakaa pienempiin ryhmiin. Yksi kerrallaan ryhmäläinen yrittää selittää sanoja toisille. Nimihuopa Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään. Kaksi leikin vetäjää pitää huopaa ryhmien välissä niin, etteivät ryhmät näe toisiaan. Kummastakin ryhmästä yksi tulee huovan eteen. Huopa pudotetaan alas ja se, kumman joukkueen osallistuja sanoo nopeammin edessään istuvan nimen, voittaa hänet puolelleen. Muu ryhmä ei saa auttaa nimen muistamisessa. Se, kumpi joukkue saa enemmän vastapuolen osallistujia omalle puolelleen, voittaa. Tärkeintä on kuitenkin nimien oppiminen. 43

85 Action-alias Action-alias eroaa yllä olevasta Aliaksesta niin, että ryhmäläiset vuorollaan yrittävät esittää sanoja muulle ryhmälle. Sydänleikki Tämä on itsetuntoa vahvistava leikki. Jokaiselle annetaan paksusta paperista tai pahvista tehty sydän ja hakaneula, jonka he kiinnittävät toisen selkään. Jokainen kirjoittaa kunkin sydämeen toisesta jotain myönteistä tai jonkin asian, jonka on oppinut tältä. Kun kaikki ovat kirjoittaneet, jokainen lukee itsekseen omaan sydämeen kirjoitetut asiat. Tuntotaulu Leikkijät seisovat jonossa. Jokaisella on kynä kädessään ja paperi selässään. Jonon viimeinen piirtää edessään seisovan selkään haluamansa kuvion, numeron tai kirjaimen. Tämä puolestaan yrittää piirtää saman kuvion edessään olevan selkään. Näin kuvio etenee selästä toiseen, kunnes jonon etummainen piirtää sen paperille tai liitutaululle. Lopuksi katsotaan, muuttuiko kuvio matkalla. 44

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖFOORUMI Vertaistuutorointi-työrengas

YHTEISTYÖFOORUMI Vertaistuutorointi-työrengas YHTEISTYÖFOORUMI 19.1.2006 Vertaistuutorointi-työrengas 4. Vertaistuutorointi -työrenkaan tavoitteet Vertaisohjaus Vertaisohjauksen laadunvarmistus Selvitys vertaisohjauksesta Laadukkaan vertaisohjauksen

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Vertaisohjaus ammattikorkeakoulujen. Opiskelija Riikka Töytäri ja projektiassistenti Reima Kallinen

Vertaisohjaus ammattikorkeakoulujen. Opiskelija Riikka Töytäri ja projektiassistenti Reima Kallinen Vertaisohjaus ammattikorkeakoulujen kentässä Opiskelija Riikka Töytäri ja projektiassistenti Reima Kallinen VTR vuonna 2004 Työrengaskokoukset 4.4.2004 Lahti (LAMKO ry) 10.5.2004 Seinäjoki (SAMO ry) 5.10.2004

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä keskitytään kuvaamaan opiskelijatuutoritoimintaa opinto-ohjauksen osana. TAMKin OPINTO-OHJAUS

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Tuutorointi- ja Tampereella. Ryhmätyöskentelyn tuotokset

Tuutorointi- ja Tampereella. Ryhmätyöskentelyn tuotokset Tuutorointi- ja Vertaistuutorointityörenkaiden yhteistapaaminen 6.4.2006 Tampereella Ryhmätyöskentelyn tuotokset VERTAIS- JA OPETTAJATUUTOREIDEN KESKINÄISET ODOTUKSET JA ROOLIT (1) Työtiimi opiskelija-

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

4. VERTAISOHJAUS -TYÖRENKAAN AIHEALUEET

4. VERTAISOHJAUS -TYÖRENKAAN AIHEALUEET 4. VERTAISOHJAUS -TYÖRENKAAN AIHEALUEET Vertais-ohjauksen laadunvarmistus Selvitys vertaistuutoroinnista Laadukkaan vertaisohjauksen kriteeristö 4. TULOKSET 1. Selvitys vertaisohjauksesta Suomen ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ Helena Rautiainen 26.8.2014 1 OPETTAJATUUTORITOIMINTA Opettajatuutorit ovat ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksessa erittäin keskeisiä toimijoita.

Lisätiedot

VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V

VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V Vertaistuutoritapaaminen Kurussa 7.-8.4.2006 VETURI V Vertaistuutoritapaaminen sivu 2/6 VETURI V on viides -hankkeen * Vertaistuutorointi-työrenkaan

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2

Lisätiedot

Opettajatuutorin opas

Opettajatuutorin opas Opettajatuutorin opas 2013-2014 Opettajatuutori, olet saanut haastavan ja antoisan tehtävän. Pääset luotsaamaan uudet opiskelijat alkuun kohti diplomi-insinööriksi valmistumista. Opettajatuutorointi kestää

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO! SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Vertaistuutoroinnin mahdollisuudet opiskelijakunnalle. SAMOK Lähtölaukaus /puheenjohtajat projektiassistentti Reima Kallinen, Oped-Exo

Vertaistuutoroinnin mahdollisuudet opiskelijakunnalle. SAMOK Lähtölaukaus /puheenjohtajat projektiassistentti Reima Kallinen, Oped-Exo Vertaistuutoroinnin mahdollisuudet opiskelijakunnalle SAMOK Lähtölaukaus 24.1.2005/puheenjohtajat projektiassistentti Reima Kallinen, Oped-Exo Vertaisohjaus ja opintojen ohjauksen kokonaisuus Vertaisohjaus

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Projektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila

Projektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin

Lisätiedot

ETAITAVA KV-JAKSON JA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN OHJAAMISEN TUKENA

ETAITAVA KV-JAKSON JA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN OHJAAMISEN TUKENA ETAITAVA KV-JAKSON JA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN OHJAAMISEN TUKENA Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen lähtökohtia On tärkeää, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta Osaamiselle

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa Mentorointi Mentori on nuoren tai aloittelevan henkilön ohjaaja ja neuvonantaja. Mentorointi sanana tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Tarinan mukaan Odysseus pyysi Mentoria toimimaan poikansa Telemakhoksen

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2017 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Veera Heinonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE

Lisätiedot

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 3.4.2014 Tampere Päivi Kupila Mentorointikokemuksia Yritysmaailma Tehtävien ja osaamisen siirto Tehtävien

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

KUULTU OLO. MONIAMMATTILLISESTI MONINAISUUTTA KOHTAAMASSA OPHY-verkosto, Helsinki. Heusala Maarit

KUULTU OLO. MONIAMMATTILLISESTI MONINAISUUTTA KOHTAAMASSA OPHY-verkosto, Helsinki. Heusala Maarit KUULTU OLO MONIAMMATTILLISESTI MONINAISUUTTA KOHTAAMASSA OPHY-verkosto, Helsinki Heusala Maarit 28.11.2018 Lyhyesti Diakista Ammattikorkeakoulu neljällä ilmansuunnalla: Helsinki, Oulu, Pori ja Turku, Pieksämäki

Lisätiedot

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen 02.11.2018, Liisa Vanhanen-Nuutinen Perinteinen 55,8 % Monet väylät opintoja vastaaviin tehtäviin Työelämän kautta 10,6 % Toista

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Vertaisohjauksen monet muodot. SAMOK Lähtölaukaus 24.1.2005/Ohjaus ja viestintä projektiassistentti Reima Kallinen, Oped-Exo

Vertaisohjauksen monet muodot. SAMOK Lähtölaukaus 24.1.2005/Ohjaus ja viestintä projektiassistentti Reima Kallinen, Oped-Exo Vertaisohjauksen monet muodot SAMOK Lähtölaukaus 24.1.2005/Ohjaus ja viestintä projektiassistentti Reima Kallinen, Oped-Exo Sisällys 1. Opintojen ohjauksen kokonaisuus 2. Vertaisohjaus opintojen eri vaiheissa:

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina OPETTAJALLE Työelämä odottaa ammattiin valmistuvilta nuorilta ammattiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat toimimaan kehittyvässä työelämässä. Työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus-

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2018

Opiskelijapalaute 2018 Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot