Taskulämmin sisällysluettelo

Transkriptio

1 Taskulämmin 2011 SISÄLLYSLUETTELO Oma työ, yhteiset oikeudet 3 Työelämä jakautuu kahtia mistä syntyy uusi luottamus? 6 SAK:n historiaa ja saavutuksia 8 SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenne 13 SAK:n organisaatio 14 SAK:n hallinto-organisaatio 15 Edustajakokous 15 Valtuusto 16 Hallitus 16 Työvaliokunta 17 Muut valiokunnat 17 Toimialaneuvottelukunnat 18 Johtoryhmä 18 Jäsenmaksut talouden perusta 19 Alueellinen toiminta 21 SAK:n hallituksen jäsenet 23 SAK:n jäsenliittojen jäsenet 2009 ja SAK:n sopimuspolitiikka 25 SAK toimii kansainvälisesti 27 SAK:n koulutus- ja kehittämistyö 29 TATSI on työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys 30 Asiantuntijat SAK:n osastoilla 31 SAK:n aluetoiminta 43 SAK:n jäsenliitot 46 JHL:n yhteisöjäsenliitot 53 Palvelualan Unionin PaU:n jäsenliitot 54 1

2 Valkealan Painokarelia 2011 ISBN Toimittanut Sanni Halla-aho SAK Viestintä 2

3 Oma työ, yhteiset oikeudet SAK rakentaa inhimillistä, turvallista ja oikeudenmukaista työelämää. Työelämää, jossa työn tekijän osaaminen ja arvo sekä vaikutusmahdollisuudet tunnustetaan. SAK rakentaa luottamukseen, yhteistyöhön ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa sopimusyhteiskuntaa, jossa vahva työlainsäädäntö ja kattavat työehtosopimukset sekä sopimisen pitkäjänteisyys luovat työn tekijöiden uskoa tulevaisuuteen. Hyvinvointiyhteiskunta luo pohjan turvallisuuteen ja luottamukseen. Se perustuu korkeaan työllisyyteen, julkisesti rahoitettuihin ja demokraattisesti valvottuihin ja pääosin julkisesti tuotettuihin hyvinvointipalveluihin sekä sosiaaliturvaan, jossa yhdistyvät ansioihin perustuva turva ja toimeentulon takaava perusturva. Hyvinvointiyhteiskunta edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä poistaa eriarvoisuutta. SAK:laisella ammattiyhdistysliikkeellä on voimaa, halua ja kykyä toimia yhdessä, rohkeasti ja aloitteellisesti työn ja sen tekijän hyvinvoinnin puolesta. SAK:n toiminta-ajatus SAK on keskusjärjestö, liittojen liitto. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on kuitenkin paljon enemmän. Se on liike, jolla on yhteiset arvot ja päämäärät. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työn tekijöiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja osallisuuden parantaminen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen. SAK:n arvot Vuonna 1991 hyväksytyssä periaateohjelmassa SAK:n arvoiksi määritellään vapaus, solidaarisuus, tasa-arvo, demokratia ja rauha. Nämä arvot ovat SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle tärkeitä edelleenkin. Tulevaisuushankkeen keskusteluissa arvoja haluttiin painottaa uudelleen ja määritellä niitä ajanmukaisemmin. SAK:n arvoiksi kiteytyivät: 3

4 Ihmisarvo työssä SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on toimittava niin, että inhimillisyys työelämässä kohenee. Se tarkoittaa turvallisuutta - erityisesti jatkuvissa muutoksissa - kunnollisia töitä ja työsuhteita, riittävää ja oikeudenmukaista toimeentuloa sekä työn mielekkyyden ja työhyvinvoinnin paranemista. Yhdenvertaisuus Työntekijöiden ja kansalaisten on oltava yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia ihmisten erilaisuudesta huolimatta. Yhdenvertaisuutta pitää edistää niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omassakin toiminnassa. Heikomman puolella SAK:lainen ammattiyhdistysliike on erityisesti niiden puolella, jotka ovat vaikeimmassa asemassa erityisesti työelämässä. SAK:lainen ammattiyhdistysliike toimii yhdessä heikomman puolesta. Heikomman puolella korostaa syrjimättömyyttä ja osallisuutta niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omassakin toiminnassa. SAK:laisella ammattiyhdistysliikkeellä on kykyä, halua ja voimaa puuttua työn tekijöiden kokemiin epäkohtiin. SAK:n edunvalvonnan ja toiminnan strategiset päämäärät SAK:n toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision pohjalta nousevat edunvalvonnan ja toiminnan strategiset päämäärät, jotka toimivat SAK:n tavoitteenasettelun ja resurssien käytön kehikkona. Hyvinvointia rakentava työelämä Vahva sopimusyhteiskunta Täystyöllisyys Kattava sosiaaliturva ja tasokkaat hyvinvointipalvelut Vahva järjestöllinen toimintakyky Keskusjärjestön tehtävät Luo edellytyksiä jäsenliitoille sopia palkka- ja työehdoista ja koordinoi niitä. Neuvottelee ja sopii yhteistyössä jäsenliittojen kanssa työehtoja ja työelämää koskevia sopimuksia. 4

5 Neuvottelee, vaikuttaa ja sopii kaksi- ja kolmikantaisesti - palkkaperusteisesta sosiaali- ja eläketurvasta - työlainsäädännöstä ja muusta työn tekijöitä koskevasta lainsäädännöstä - toimenpiteistä työllisyyden parantamiseksi, ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi. Tuottaa tietoa, tutkimusta ja uusia innovaatioita työelämän muutoksista. Luo edellytyksiä yhteistyössä jäsenliittojen kanssa työpaikkojen edunvalvontatyön ja luottamushenkilöiden aseman vahvistamiseksi. Tukee jäsenliittoja järjestäytymisen edistämisessä sekä liittoyhteistyön ja liittorakenteiden kehittämisessä. Kokoaa jäsenliittoja ja jäseniä yhteisiin toimiin tavoitteiden puolesta. Vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla. Vaikuttaa kansainvälisesti ay-oikeuksien ja työn tekijöiden aseman vahvistamiseksi. 5

6 6 Työelämä jakautuu kahtia mistä syntyy uusi luottamus? SAK on vuodesta 1984 kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojen jäsenten työoloja, edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia ja suhdetta ammattiyhdistysliikkeeseen. Jäsentutkimuksessa on tarkoitus tehdä näkyväksi, mitä SAK:laisten palkansaajien työelämän ja ay-toiminnan arjessa tapahtuu. Keväällä 2011 ilmestyneessä Luottamus liikkeessä -jäsentutkimusraportista ilmenee, että SAK:laisten liittojen jäsenkunnalle tärkein asia on työpaikan pysyvyys ja varmuus. Peräti seitsemän vastaajaa kymmenestä piti sitä erittäin tärkeänä. Tarve työsuhteen turvallisuuteen on riippumaton työntekijän sukupuolesta ja iästä. Turvattomuutta kokevat myös turvallisissa työsuhteissa olevat. Liikkeen tehtävälistalla turvallisuudesta huolehtiminen on hyvin tärkeää koko jäsenistölle, mutta sen arvostusta lisää erityisesti työskentely julkisella sektorilla ja teollisuudessa sekä se, että työntekijältä puuttuvat vaikutusmahdollisuudet työn puitteisiin omalla työpaikallaan. Hyvällä työpaikalla viihtyy Useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä on sitä mieltä, että mielenkiintoinen työ on joko erittäin tärkeä tai melko tärkeä asia. Työviihtyvyyden merkitys on kasvussa. Hyvät työkaverit merkitsevät eniten nuorille naisille: heistä seitsemän kymmenestä pitää hyviä työkavereita erittäin tärkeänä asiana työssä. Vaikutusmahdollisuudet työssä edistävät ihmisten sitoutumista työhön ja työpaikkaan. Työ on tärkeä niille, joilla on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Miehet arvostavat rahaa, naiset aikaa Naiset pitävät hyviä työaikoja palkkaa tärkeämpänä asiana. Alle 40-vuotiaat naiset korostavat hyviä työaikoja muita enemmän, ja juuri he antavat hyvälle palkalle kaikkein vähiten arvoa. Nuoret sekä virikkeitä ja uusia asioita arvostavat ihmiset pitävät vapaa-aikaa muita elämänalueita tärkeämpänä. Järjestöille neuvotteluvaltuutus Korkean palkan neuvotteleminen nousee ay-liikkeen tehtävälistassa sitä korkeammalle, mitä parempi peruskoulutus ihmisellä on. Vain joka kymmenes

7 vastanneista haluaisi sopia itse kokonaan palkankorotuksensa. Liittojen sopimustoiminnalla on siis vahva perusta. Yksittäisistä vaihtoehdoista kaikkein suosituin oli se, jossa korotuksen suuruus päätetään kokonaan joko liitto- tai keskusjärjestötasolla eli mahdollisimman kaukana omasta työpaikasta. Ne, joille omista asioista päättäminen on tärkeä arvo elämässä, arvostavat korkeaa palkkaa edunvalvonnassa muita enemmän. Sen sijaan ne, joiden arvomaailmassa painottuu ihmisten tasavertaisuus, pitävät korkean palkan neuvottelemista vähemmän tärkeänä. Työtaisteluihin löytyy valmius Jäsentutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan, olisivatko he valmiita ryhtymään toimiin erilaisissa työelämään liittyvissä konfliktitilanteissa. Odotetusti valmius toimiin on korkeampi, jos konflikti on työntekijää lähellä. Iäkkäät miehet ovat erityisen toimintavalmis osa jäsenistöä. Jos omalla työpaikalla heikennetään työehtoja, teollisuudesta löytyy eniten valmiutta työtaisteluihin. Myös luottamustehtävissä toimivat tai joskus aiemmin toimineet olivat muita valmiimpia toimenpiteisiin. Sen sijaan työsuhteen laadulla, erilaisten tulevaisuutta koskevien huolten määrällä tai työpaikan sektorilla ei ole tässä olennaista merkitystä. Kysymys valtiovallan taholta tulevista heikennyksistä esimerkiksi sosiaaliturvaan, eläke-etuihin tai työaikalakiin eroaa muista konfliktitilanteista. Niiden osalta jäsenistön toimintavalmius on erittäin korkealla, eikä ole erotettavissa mitään eroja edes suhteessa ihmisten asenteisiin tai ay-aktiivisuuteen. 7

8 SAK:n historiaa ja saavutuksia 1907 Suomen Ammattijärjestö perustettiin Tampereella Ensimmäiset eduskuntavaalit tunnin työaikalaki Ammattientarkastus Suomen itsenäistyminen 1918 Kansalaissota 1920 Suomen Ammattijärjestön edustajakokous, jossa kommunistit ja vasemmistososialistit saivat enemmistöaseman 1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 7 päivää 1924 Työehtosopimuslaki 1927 Ammattientarkastuslaki, työläistarkastajat 1930 Suomen Ammattijärjestön toiminta estettiin heinäkuussa Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK perustettiin Helsingissä 1937 Kansaneläkelaki 1939 Vuosilomalaki, vuosiloma 5 12 päivää 1940 SAK:n ja STK:n julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus STK tunnusti SAK:n neuvottelijaosapuoleksi 1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus, STK hyväksyi työehtosopimusperiaatteen Työeh tosopimustoiminnan läpimurto Luottamusmiesjärjestelmän rakentaminen 1946 SAK-STK yleissopimus Uudistettiin työehtosopimuslaki ja laki työriitojen sovittelusta Laki työtuomioistuimesta Työaikalaki Vuosilomalaki, vuosiloma 12 päivää 1 kuukausi 1948 Lapsilisälaki Tapaturmavakuutuslaki 1949 Laki tuotantokomiteoista 1956 Yleislakko,19 päivää, lakossa noin työntekijää 1957 SAK:n hajaannus alkoi 1958 Työturvallisuuslaki 1959 Työajan lyhentämistä koskeva muutos saatiin päätökseen: 45 tunnin työviikko 8

9 1960 Suomen Ammattijärjestö SAJ perustettiin Vuosilomalaki, vuosiloma 18 päivää 1 kuukausi 1962 Työntekijän eläkelaki (TEL) 1963 Sairausvakuutuslaki 1964 SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut 1966 Siirtyminen 40-tuntiseen ja 5-päiväiseen työviikkoon alkoi Irtisanomissuojasopimus 1967 Lomapalkkasopimus Uusi ammattitautilaki ja -asetus 1968 Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu Liinamaa I Indeksiehtojen poistaminen Valtuuslaki vuokrien ja hintojen valvontaan Jäsenmaksuperintäsopimus 1969 Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen Luottamusmiessopimus 1970 Työsopimuslaki Irtisanomissuoja Luottamusmiesoikeudet Kokoontumisoikeus Syrjintäkielto Liinamaa II Erorahajärjestelmä Kokoontumisoikeus työpaikalla 1971 Neljän viikon vähimmäisvuosiloma 1973 Tiedotussopimus Koulutussopimus Vähimmäispalkka 1972 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen 1973 Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus päivää Laki lasten päivähoidosta Työsuojelun valvontalaki Työsuojeluhallinto 1974 Verohelpotuksia Lapsilisien korotus Äitiysloma 7 kuukautta Ansiokehitystakuu 9

10 Työsuojelusopimus Ryhmähenkivakuutus 1977 Vuosiloman pituus päivään, josta viikko talvilomaa 1978 Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista Työterveyshuoltolaki Yhteistoimintalaki Isyysvapaa 1979 Talvilomaoikeuden laajentaminen 1980 Opintovapaalaki 1981 Sopimus yhteistoiminnan edistämisestä 1982 Sairausvakuutuksen päivärahojen ansiosidonnaisuus, ns. SOVE-uudistus 1984 Työttömyysturvauudistus ja päivärahojen ansiosidonnaisuus Laki irtisanomismenettelystä Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus Työajan lyhentäminen 16/32 tunnilla vuonna 1986 Perhevapaauudistus 1985 Yksilöllinen varhaiseläke 1986 Pelisääntöihin liittyvät sopimusjärjestelyt ja lait Sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä RAT-sopimus Työajan lyhentäminen 68 tunnilla vuosina Tasa-arvolaki Aikuisopintolaki Opintovapaalain muutokset Työturvallisuuden muutokset 1988 Tilapäinen ja osittainen hoitovapaa sekä liukuva työaika lakisääteisiksi Irtisanomisajan pidentäminen Irtisanomisperusteiden täsmentäminen Osa-aikaisten työsuhdeturvan parantaminen Yhteistoimintalain muuttaminen 1989 Henkilöstörahastolaki Uusi yhdistyslaki 1990 Luottamusmiessopimus SAK STK, SAK LTK Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa Yhteistoimintasopimus SAK LTK Työsuojelusopimus SAK STK, SAK LTK

11 Uusittu lomapalkkasopimus SAK STK Yleissopimus SAK LTK 1991 Uusittu koulutussopimus SAK STK Ammattikoulutusraha Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus Vuosiloman säästämisjärjestelmä 1992 Työajan lyhennys (loppiainen) 1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot Vuorotteluvapaa Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö 1996 Työaikalain kokonaisuudistus Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva Vuosilomalain osittaisuudistus Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot Henkilöstörahastolain muutokset Yhteistoimintalain uudistus TEL-yhtiöiden hallintolaki 1997 Yleissopimus TT SAK Yhteistoimintasopimus PT SAK Työeläkelaitokseen sijoitusuudistus Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta 1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen 1999 Varhaiseläkeuudistus 2001 Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti) 2002 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus Uusi työterveyshuoltolaki Sopimus helatorstaista (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta) 2003 Uusi työturvallisuuslaki Työttömyysturvalain uudistus Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus Perhevapaat-uudistus Koululaisten iltapäivähoito 11

12 12 Esitykset ulkomaalaisten työntekijöiden työehtovalvonnan parantamiseksi valmistuivat: ulkomaalaislaki, valvontayksikkö KRP:n yhteyteen 2004 Muutosturva Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Ammatillinen kuntoutusuudistus Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen laajenee Koulutustason kohottamisohjelma Noste 2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus Vuosilomalain uudistus Työeläkeuudistusratkaisu Kesäduunari-neuvontapuhelin 2006 Työsuojelun valvontalain uudistaminen Tilaajavastuulaki ja siihen liittyvä työmarkkinajärjestöjen välinen suositus Samapalkkaohjelma Työeläkelaitosten valvonnan tehostaminen ja sijoitustoiminnan kehittäminen Perhevapaakustannusten tasaaminen (mm. äitiys- ja vanhempain-päivärahojen korotus) 2007 Työntekijän työeläkelaki TyEL Yt-lain uudistus 2009 Sosiaalitupo Muutosturva paranee lomautettujen ja määräaikaisten osalta Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen 2010 Työsopimuslain muutos, joka täsmentää määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja. Fujitsu Siemensin oikeudenkäynti päättyi työntekijäpuolen voittoon. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta. Otettiin käyttöön uusi haittarahaluokka 1, mikä parantaa työntekijöiden oikeutta saada korvausta reaaliaikaisesti tapaturmavammojen haitta-asteen pahentuessa. Yhdistyslain uudistus paransi mm. työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ay-toimintaan. Työmarkkinajärjestöjen ja Kuntaliiton yhteinen kannanotto harmaan taloutta ja ihmiskauppaa vastaan.

13 SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenne SAK ON LIITTOJEN LIITTO EDUSTAJAKOKOUS VALTUUSTO* HALLITUS NEUVOTTELU- JA VALIOKUNNAT 1 edustaja kutakin alkavaa henkilöjäsentä kohti 122 työpaikkojen edustajaa 20 liittojen edustajaa ja 2 SAK:n johdosta hallituksen apuelimiä AMMATTILIITOT (21) LIITTOJEN PIIRIT / ALUEET AMMATTIOSASTOT (n ) SAK:N ALUEORGANISAATIO aluetoimikunnat (13) 5 toiminta-aluetta, joilla 8 toimipistettä (syksystä 2011 alkaen) SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖT (106) Jäseninä ammattiosastot TYÖPAIKAT -luottamushenkilöt (yht. n ) jäsentä * Tilanne ennen SAK:n 18. edustajakokousta kesäkuussa

14 SAK:n organisaatio AMMATTILIITOT EDUSTAJAKOKOUS VALTUUSTO HALLITUS JOHTORYHMÄ Asiantuntijavaliokunnat Toimialaneuvottelukunnat YLEISJOHTO Edunvalvonta TYÖLLISYYS JA KESTÄVÄ KASVU Liitto- ja jäsenpalvelut KEHITTÄ- MINEN SISÄISET PALVELUT Työehdot Sosiaaliturva Ammattitaito ja työvoima Talous- ja elinkeinopolitiikka Aluetoiminta Viestintä Työelämän kehittäminen Järjestön ja osaamisen kehittäminen Taloushallinto Tietohallinto Järjestötoiminta Toimistopalvelu 14

15 SAK:n hallinto-organisaatio Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on jäsenliittojensa keskusjärjestö, joka toimii etu- ja painostusjärjestönä, yhteiskunnal lisena uudistusliikkeenä sekä osana kansainvälistä ammatti yhdistysliikettä. SAK:hon kuuluu 21 jäsenliittoa, joiden jäsentä ovat järjes täy tyneet teollisuus-, palvelualojen-, valtionalojen- ja kunta-alan liittoihin. Edustajakokous SAK:n korkein päättävä elin on joka viides vuosi kokoontuva edus tajakokous. Kukin jäsenliitto valitsee edustajakokoukseen kutakin alkavaa henkilöjäsentään kohden yhden edustajan ja riittävän määrän vara edus tajia jäseneen saakka, ja sen jälkeen yhden alkavaa henkilöjäsentä kohden ja riittävän määrän varaedustajia. Edustajakokous valitsee valtuuston puheenjohtajan, kaksi vara pu heenjohtajaa ja muut valtuuston jäsenet: kunkin jäsenliiton piiristä yhden varsinaisen jäsenen ja hänelle kaksi henkilökohtaista vara jä sentä kutakin alkavaa henkilöjäsentä kohden. Edustajakokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan, jota kut sutaan järjestön puheenjohtajaksi, ja muut hallituksen varsinaiset jäse net, heille henkilökohtaiset varajäsenet ja saman määrän yleis va ra jäseniä. Lisäksi edustajakokous valitsee tilintarkastajat ja heidän varahenkilönsä. Edustajakokous hyväksyy järjestön suuntaviivat toimintalinjoiksi ja taloussuunnitelmaksi hyväksymällä oh jelmat ja käsittelemällä liittojen esitykset sekä muut asiakirjat. Edustajien määrä edustajakokoukseen ja jäsenten määrä valtuustoon määräytyvät kokousta edeltäneen vuoden ensimmäisen vuosi puo liskon jäsenmäärän perusteella. 15

16 Valtuusto Edustajakokousten välisenä aikana ylin päätäntävalta on valtuustolla. Valtuusto kokoontuu varsinaisiin kokouksiinsa kaksi kertaa vuodessa ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Esityksiä valtuustolle saavat tehdä hallitus ja jäsenliitot. Valtuusto käsittelee kevätkokouksessa hallituksen toiminta ker to muk sen, vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntä mi sestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä päättää jäsenliittojen ja hallituksen esittämistä asioista. Järjestön vuosittaiset, edustajakokouksen suuntaviivojen mukaiset, toimintaja taloussuunnitelmat vahvistetaan valtuuston syyskokouk sessa. Valtuusto määrää jäsenliitoilta kannettavan jäsenmaksun suuruuden ja maksuajan sekä päättää jäsenliittojen ja hallituksen esittämistä asi oista. Valtuustossa on 122 jäsentä, joista kolme toimii puheenjohtajina Valtuuston puheenjohtajana toimii Tuire Santamäki-Vuori JHL, varapuheenjohtajina Ritva Suomalainen PAM ja Raimo Nieminen Metalli. Jäsenistä naisia on 42 prosenttia. Sulkuihin (Tilanne ennen SAK:n 18. edustajakokousta kesäkuussa 2011.) Hallitus Hallitus edustaa järjestöä, päättää järjestön neuvottelemien työ mark - kinapoliittisten sopimusten hyväksymisestä ja pitää yhteyttä jä sen liittoihin sekä muihin järjestön toiminnan kannalta merkittäviin keskeisiin koti- ja ulkomaisiin tahoihin. Hallitus valmistelee ja esittelee edustaja ko kouksissa ja valtuuston kokouksissa käsiteltävät asiat sekä toteuttaa näiden kokousten tekemät päätökset. Hallitus huolehtii järjestön taloudenpidosta, vahvistaa toimintaorganisaation, päättää henki lös tö hallinnosta sekä vahvistaa valiokuntien ja neuvottelukuntien tehtävät ja valitsee niiden jäsenet. Hallituksen työ-, valmistelu ja asiantuntijaeliminä toimivat liittojen asiantuntijoista valitut valiokunnat ja eri toimialojen neuvottelukunnat. 16

17 Työvaliokunta Hallitus asettaa keskuudestaan työvaliokunnan. Se valmistelee ja hoi taa toimintapoliittisia ja hallituksen erikseen sille kulloinkin antamia teh täviä. Varsinaiset jäsenet* Lauri Lyly, pj. SAK Matti Huutola, vpj. SAK Tuire Santamäki-Vuori JHL Jouko Ahonen Paperi Riku Aalto Metalli Ann Selin PAM Sakari Lepola Puu- ja erit. Timo Räty AKT Timo Vallittu TEAM Matti Harjuniemi Rakennus Veli-Matti Kuntonen SEL Muut valiokunnat SAK:n hallitus on asettanut yhdeksän asiantuntijavaliokuntaa*, joiden jäseninä on jäsenliittojen edustajia. Valiokunnat ovat - Sopimusvaliokunta - Talous- ja elinkeinopoliittinen valiokunta - Työelämän kehittämis- ja työsuojeluvaliokunta - Oikeudellinen valiokunta - Sosiaalivaliokunta - Jäsenyysvaliokunta - Kansainvälisten asioiden valiokunta - Henkilöstö- ja talousvaliokunta - Nuorisovaliokunta Lisäksi jäsenliittojen ja keskusjärjestön eri alojen asiantuntijat muo dos tavat asiantuntijatyöryhmiä. * Työvaliokunnan kokoonpano ja valiokuntajako ennen SAK:n 18.edustajakokousta kesäkuussa

18 Toimialaneuvottelukunnat Toimialaneuvottelukuntien tehtävänä on vahvistaa jäsenliittojen keskinäistä yhteistyötä sopimus-, yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvissä asioissa. Ne voivat tehdä tutkimus- ja kehittämishankkeita toi min ta mää rärahan puitteissa ja järjestää tapahtumia ja tapaamisia. Neuvottelukunnat hoitavat myös toimi ala kohtaista yhteistyötä muihin palkansaajakeskusjärjestöihin. Johtoryhmä Järjestöä johtaa johtoryhmä, jonka kokoonpanon ja sisäiset tehtävä- ja vastuualueet hallitus määrittelee. 18

19 Jäsenmaksut talouden perusta Ammattiyhdistysliike rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla, jotka ovat keskimäärin 1,1 prosenttia jäsenen kokonaispalkasta (ilman työttö myyskassan osuutta). Korkein työttömyyskassamaksun sisältämä liiton jäsenmaksuprosentti on 1,7 ja alhaisin 1,28 prosenttia. SAK saa kolme neljännestä toimintansa vaatimista varoista jäsen liitto jensa maksamasta jäsenmaksusta, joka on 7,2 prosenttia liiton omasta kokonaisjäsenmaksutulosta, josta on vähennetty työttömyys kassalle menevä osuus. Minimijäsenmaksu on 7,2 jäseneltä vuodessa. Loput varoista kertyvät sijoitustoiminnasta, erilaisista palvelujen maksuista ja julkaisutoiminnasta. Tuottojen jakauma ,19 % 1,13 % 3,50% 0,18 % 83 % Toimintatuotot 0,174 milj. (1,13 %) Lehtituotot 0,540 milj. (3,5 %) Saadut avustukset 0,028 milj. (0,18 %) Jäsenmaksutuotot 12,800 milj. (83 %) Sijoitustuotot 1,879 milj. (12,19 %) 19

20 Kulujen jakauma ,03 % 42,92 % 48,51% 5,54 % Henkilöstökulut 7,467 milj. (48,51 %) Poistot 0,852 milj. (5,54 %) Muut kulut 6,606 milj. (42,92 %) Sijoituskulut 0,467 milj. (3,03 %) Kulut toiminta-aloittain Yleisjohto Hallintoelimet Työllisyys ja kestävä kasvu Edunvalvonta Liitto- ja jäsenpalvelut Kehittäminen Sisäiset palvelut

21 Alueellinen toiminta Kattava alueorganisaatio on SAK:n vahvuuden yksi perustekijä, jonka ansiosta SAK:lla on mahdollisuus toimia koko maassa. Alueellisella yhteistoiminnalla on herätetty palkansaajien yhteiskunnallista aktiivisuutta erilaisissa tilanteissa. SAK:lainen aluetoiminta on osoittanut iskukykynsä esimerkiksi lamavuosina, kun ajauduttiin yhteislakkotilanteisiin. Aluetoiminnalla on ollut tärkeä rooli myös sopimusneuvottelujen tukena ja niiden tuloksista tiedotettaessa. SAK:laisen aluetoiminnan päätehtävänä on edistää jäsenliittojen ja aktiivien alueellista yhteistyötä sekä tarjota palveluja, koulutusta ja tiedotusta. Aluetoiminnassa korostuu liittojen jäsenhankinnan tukeminen, koska työelämässä ja järjestötoiminnassa on käynnissä suuri sukupolvenvaihdos. Erityisinä kohderyhminä jäsenhankinnassa ovat nuoret ja maahanmuuttajat. Alueellisella yhteistyöllä varmistetaan myös SAK:laisen ay-liikkeen vaikuttamismahdollisuudet alue- ja maakuntatason kehittämistyössä ja päätöksenteossa. SAK:lla on viisi toiminta-aluetta (Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi), ja niiden alueella 8 toimipistettä (syksystä 2011 alkaen). Lisäksi SAK:lla on edustaja Ahve nanmaalla. Aluetoiminnasta vastaa SAK:n aluejohtaja. Aluekokoukset linjaavat toimintaa SAK:n aluekokouksessa jäsenliittojen ja paikallisjärjestöjen edustajat määrittelevät vuosittain toiminnan painopisteet. Kokoukset pidetään syys marraskuussa. Aluekokouksissa valitaan myös SAK:n aluetoimikunnat kaksivuotiskaudeksi. Aluetoimikunta toimii SAK:n, sen paikallisjärjestöjen ja ammattiliittojen maakunnallisena yhteistyöelimenä ja edunvalvojana. Aluetoimikuntien tehtäviin kuuluvat lausunnot maakunnan kehittämisestä sekä yhteistyö piirihallintoviranomaisten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Lisäksi aluetoimikunnat tekevät esitykset SAK:n edustajista maakunnallisiin ja alueellisiin elimiin. 21

22 Aluetoimikuntien toiminnalla voidaan myös tukea SAK:n paikallisjärjestöjä ja edistää niiden yhteistyötä. SAK:lla on 13 aluetoimikuntaa Lapissa, Oulussa, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymessä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Hämeessä. Paikallisjärjestöt koostuvat eri alojen ammattiosastoista SAK:n paikallisjärjestöjä on koko maassa 106. Ne ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka kokoavat SAK:n jäsenliittojen ammattiosastot yhteistoimintaan omalla toiminta-alueellaan. Viime vuosina toiminta-alue on laajentunut seudulliseen suuntaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta paikallisjärjestöissä kohdistuu kunnallisiin ja aluehallinnollisiin viranomaisiin sekä poliittisiin päättäjiin. Lisäksi paikallisjärjestöt tukevat ammattiosastojen edunvalvontaa työpaikoilla. Paikallisjärjestöt ovat luonteva foorumi ay-liikkeen yhteisille tapahtumille, seminaareille ja juhlille. Rahoituksensa paikallisjärjestöt saavat ammattiosastojen maksamista jäsenmaksuista, ja lisäksi SAK:lta on mahdollisuus saada kannustavaa toimintatukea. Ammattiyhdistysliikkeen tärkein yksikkö on kuitenkin yksittäinen työpaikka. Työpaikoilla asioita hoitavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Paikallisesti asioita käsitellään työhuonekunnissa ja ammattiosastoissa, joista ne lähetetään tarvittaessa esitettäviksi jäsenliitoille ja SAK:n paikallisjärjestöille. 22

23 SAK:n hallituksen jäsenet Varsinaiset jäsenet Liitto Henkilökohtainen Liitto Yleisvarajäsenet Liitto Lauri Lyly SAK Kirsti Anttila Metalli Jouko Launonen JHL Matti Huutola SAK Kaija Kallinen SAK Henri Lindholm SEL Riku Aalto Metalli Jyrki Virtanen Metalli Juhani Haapasaari IAU Jouko Ahonen Paperi Petri Vanhala Paperi Ahti Vänttinen Suomen Muusikkojen Liitto Martti Alakoski Sähkö Keijo Rimmistö Sähköliitto Risto Elonen Veturimiesten liitto Teija Asara-Laaksonen JHL Urpo Hyttinen JHL Jyrki Alapartanen Puu Matti Harjuniemi Rakennus Kyösti Suokas Rakennus Sauli Kovanen Paperi Heikki Helkavuori TEAM Irene Hämäläinen TEAM Jussi Koivunen AKT Kaarlo Julkunen PAM Sirpa Leppäkangas PAM Laine Markku Metalli Jarkko Eloranta JHL Ritva-Hanna Saari JHL Korhonen Reijo TEAM Rauno Kurki Rakennus Kari Lapatto Rakennus Lilja Tuomo TEAM Veli-Matti Kuntonen SEL Pekka Närhinen SEL Salmi Reijo Sähkö Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitto Jari Kiviharju Rautatieläisten L Juha Ojala PAM Matti Mäkelä Metalli Ville-Petteri Risberg Metalli Roos Mika PAU Timo Räty AKT Juhani Salmela AKT Sorvali Arto AKT Ann Selin PAM Hanna Kuntsi PAM Jari Nilosaari Puu- ja erit. Timo Vallittu TEAM Heikki Salonen TEAM Leena Rautavuori PAM Sakari Lepola Puu- ja erit.alojen liitto Pekka Juusola Puu Rautatieläisten Liitto Hannu Siltala TEAM Nina Laine-Tuominen TEAM Mirja Suhonen TEAM Esa Vilkuna PAU Heidi Nieminen PAU Seppo Kinnunen PAU Anssi Vuorio PAM Sirkka-Liisa Pihlaste PAM Tarja Turtiainen RVL Simo Zitting SMU Kenneth Bondas SMU Tilanne ennen SAK:n 18.edustajakokousta kesäkuussa

24 SAK:n jäsenliittojen jäsenet 2009 ja LIITTO MIEHIÄ NAISIA Naisia % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Ilmailualan Unioni IAU ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (sis. Tulli, Merivartio, VVL, Aliupseeriliitto) Kaupanalan esimiesliitto KEY ry Metallityöväen Liitto ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paperiliitto ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto ry Rautatieläisten Liitto ry Rautatievirkamiesliitto ry Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry Suomen Merimies-Unioni SMU ry Suomen Muusikkojen Liitto ry Suomen Sos.Dem. Sanomalehtimiesliitto SSSL ry Sähköalojen ammattiliitto ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry Veturimiesten liitto ry Yleinen Lehtimiesliitto ry YHTEENSÄ

25 SAK:n sopimuspolitiikka SAK:n sopimuspolitiikka perustuu jäsenten liitoilleen esittämiin tarpeisiin. Näiden tarpeiden pohjalta toteutuvat niin tulopoliittiset kokonaisratkaisut kuin liittokohtaiset sopimuksetkin. Sopimuspoliittisia päätavoitteita ovat työllisyyden parantaminen, vakaan talouskasvun turvaaminen, kotitalouksien ostovoiman kasvattaminen, matala inflaatio sekä tuloerojen kaventaminen pieni- ja keskituloisten eduksi. Laadullisia tavoitteita ovat mm. luottamushenkilöiden aseman ja toimintaoikeuksien parantaminen sekä työelämän kehittäminen, joka tarkoittaa mm. osallistumisjärjestelmien, työn organisoinnin ja sisällön kehittämistä sekä oppimisen ja tasa-arvon edistämistä. SAK on asettanut tavoitteeksi täystyöllisyyden, mikä tarkoittaa työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin työikäisestä väestöstä. Täystyöllisyyden saavuttamisen edellytyksiä ovat talouden kasvu ja työelämän jatkuva kehittäminen. Kolmikantayhteistyö Työelämän lakeja sekä työhön liittyvää sosiaaliturvaa kuten työttömyys- ja eläketurvaa kehitetään kolmikantayhteistyössä, jossa työntekijä- ja työnantajapuolet sekä valtiovalta pyrkivät yhteisymmärrykseen. Kolmikantayhteistyö on tullut merkittäväksi osaksi SAK:n sopimuspolitiikkaa myös Euroopan unionin työelämää koskevien direktiivien ja sopimusten valmistelussa. Yhä useampi työelämän laki- tai sopimusmuutos saa alkunsa eurooppalaisessa sopimisprosessissa, josta työ jatkuu kotimaisena kehittämistyönä. Vastaavaa menettelyä on jo pitkään toteutettu Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten valmistelussa ja toimeenpanossa. 25

26 Sopimusten rakenne SAK:n sopimuspoliittisia tavoitteita toteutetaan sopimusten muodosta ja rakenteesta riippumatta. SAK ja sen jäsenliitot koordinoivat tiiviisti liittokohtaisia sopimusneuvotteluja mikäli tulopoliittisia tai sen kaltaisia sopimuksia ei saada tehtyä. Sosiaalipolitiikkaa ja työlainsäädäntöä kehitetään kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla. SAK:n jäseninä olevien ammattiliittojen tahto ratkaisee, miten ja millä ehdoin työehtosopimukset uusitaan. Työehdoista sopiminen on ammattiliittojen asia. SAK toimii aktiivisesti liitoille tärkeiden tavoitteiden valmistelijana. SAK ja sen liitot tekevät yhteistyötä yhdessä päätettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toistensa tukemiseksi. 26

27 SAK toimii kansainvälisesti Talouden kansainvälistyminen on tehnyt ay-liikkeen kansainvälisestä yhteistyöstä entistä tärkeämpää. SAK:n keskeisiä kansainvälisiä tavoitteita ovat eurooppalaisen edunvalvonnan vahvistaminen ja globalisaation hallinnan edistäminen. SAK, STTK ja Akava kuuluvat samoihin kansainvälisiin ayjärjestöihin. Marraskuussa 2006 perustettu Ammattiyhdistysliikkeen maailman järjestö ITUC toimii työntekijöiden oikeuksien ja vapaan ammatillisen järjestäytymisen puolesta kaikkialla maailmassa. Työntekijöiden pe rusoikeudet on määritelty Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa, jossa myös SAK on edustettuna. Kansainvälinen ay-liike edistää tavoitteitaan myös vaikuttamalla muihin YK:n elimiin sekä Maailman kauppajärjestöön (WTO), Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) ja Maailmanpankkiin. Samoja tavoitteita ajavat kansalaisjärjestöt ovat ay-liikkeelle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Euroopan tasolla edunvalvontaa ja ay-yhteistyötä hoidetaan ennen muu ta Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n kautta. SAK:n asi antuntijat vastaavat oman alansa asioiden seurannasta myös Eu roopan tasolla ja osallistuvat ay-liikkeen eurooppalaiseen yhteis työhön. Brysselissä SAK:lla, STTK:lla ja Akavalla on yhteinen palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions. Kaikilla kolmella keskusjärjestöllä on työnantajien tavoin edustajansa myös EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa. Pohjoismaiset palkansaajakeskusjärjestöt tekevät tiivistä yhteis työ tä niin alueellisissa kysymyksissä kuin eurooppalaisessa ja maailman laa juisessakin vaikuttamisessa. Yhteistyötä koordinoi Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY. Koko Itämeren alueen kattavaa yhteistyötä SAK tekee Itämeren ayverkostossa BASTUNissa. Myös SAK:n jäsenliitot ovat aktiivisia kansainvälisiä toimijoita ja kuuluvat omien alojensa kansainvälisiin järjestöihin. 27

28 SAK ja sen jäsenliitot ovat myös merkittäviä kehitysyhteistyön tekijöitä. SAK tukee vuosittain huomattavalla panoksella ammatil lista järjestäytymistä ja työelämän perusoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Kehitysyhteistyötä toteuttaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. SAK osana kansainvälistä ay-liikettä -> julkaisut -> esitteet Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY Itämeren ay-verkosto BASTUN OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK 28

29 SAK:n koulutus- ja kehittämistyö SAK:n ja sen jäsenliittojen koulutukseen osallistuu vuosittain kymeniä tuhansia jäsentä. Koulutuksen ydinaluetta ovat luottamushenkilöille kohdistettu työelämän suhteiden ja järjestöelämän koulutus. Ay-koulutuksen lisäksi jäsenillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisten aineiden, avoimen korkeakoulun, harrasteaineiden, vieraiden kielten ja kansainvälisten kysymysten opintoihin. Kursseja on satoja. Koulutustoimintaan liittyvä oppimateriaalituotanto on monipuolista. SAK:n koulutussäätiö ylläpitää kansanopistona toimivaa Kiljavan opistoa Nurmijärvellä. Kolmella jäsenliitolla on omat opistonsa: Metallityöväen Liitolla Murikka-opisto, Rakennusliitolla Siikaranta-opisto ja JHL:lla Raseborg-opisto. Valtaosa opistokoulutuksesta on suunnattu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille tai muille järjestöaktiiveille. SAK:n liitot ja niiden alueelliset ja paikalliset yhdistykset järjestävät pääasiassa lyhytkursseja. Jäsenet opiskelevat myös opintokerhoina ammattiosastojensa ja liittojensa tukemina. Myös SAK:n paikallisjärjestöt järjestävät alueellista ja paikallista koulutusta. Lisäksi jäsenet ja luottamushenkilöt voivat opiskella verkossa. Työelämän verkko-opiston kurssit ja aineistot löytyvät osoitteesta SAK:n kehittämiskeskuksen toiminta-alueita ovat jäsenliittojen henkilöstökoulutus, kehittämisprojektit ja hallinnon koulutus. Henkilöstökoulutuksesta vastaa Kiljavan opisto yhteistyössä SAK:n kanssa. Kiljavan opiston yhteydessä toimii myös Humanistisen ammattikorkeakoulun yksikkö, joka tarjoaa tutkintoon johtavaa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusta sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Ay-koulutusta järjestetään myös yhteistyössä eurooppalaisten keskusjärjestöjen ja EAY:n tutkimus- ja koulutusinstituutin, ETUI-REHS kanssa. Kursseista saa lisätietoja liittojen ja opistojen esitteistä. Paikalliskoulu tuksesta saa hyvän kuvan selaamalla Työväen Sivistysliitto TSL:n ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL:n koulutusesitteitä. Lisätietoja koulutusmahdollisuuksista saa SAK:n kotisivuilta 29

30 TATSI on työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI tuottaa tukipalveluja jäsenjärjestöjensä työttömille jäsenille. Työttömyys, massairtisanomiset ja pätkätyöttömyys ovat asioita, jotka koskettavat suurta osaa suomalaisista. TATSI edesauttaa toiminnallaan SAK:laisten ammattiliittojen työttömien jäsenten työllistymistä. Puheenjohtajana toimii kansanedustaja Tero Rönni ja toiminnanjohtajana Jouni Gustafsson. TATSIlla on 14 jäsenjärjestöä: Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto, Ilmailualan Unioni, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto, Metallityöväen liitto, Palvelualojen ammattiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Ammattiin Opiskelevat - SAKKI, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Sähköalojen ammattiliitto, Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Työläisnuorten Tuki ry. TATSI JÄRJESTÄÄ - työttömien työllistymistä ja kouluttautumista edistävää neuvonta-, ohjaus- ja tiedotustoimintaa - aktivointikoulutusta, joka tähtää työttömien jäsenten elämänhallintataitojen ja terveyden edistämiseen sekä työelämään ja koulutukseen hakeutumiseen (mm. työttömien kuntokurssit). Lisäksi TATSI osallistuu edellä mainittuja palveluja tukevaan ja työllistymiskontakteja luovaan verkosto- ja projektiyhteistyöhön edistäen sitä sekä kansallisella että paikallisella tasolla. 30

31 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf The Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK) Hakaniemenranta 1 A, 3. kerros, Helsinki Postiosoite PL 157, Helsinki Faksi Puhelin , ohivalinta etunimi.sukunimi@sak.fi ja sak@sak.fi Toimistoaika klo ( klo ) Ala-aulan palvelupiste klo Osastoista käytetyt lyhenteet: Yleisjohto, EVO = Edunvalvonta, TYK = Työllisyys ja kestävä kasvu, LIPA = Liitto- ja jäsenpalvelut, KETO = Kehittäminen, SIPA = Sisäiset palvelut Yleisjohto Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen EU-asiantuntija, FinUnions Reijo Paananen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Katja Lehto-Komulainen Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo Hallintovastaava Marianne Uuskoski Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen Johtoryhmä Puheenjohtaja Yleisjohto Lauri Lyly Johtoryhmänsihteeri Yleisjohto Marianne Uuskoski Työ- ja elinkeinojohtaja, hallituksen varapj. TYK Matti Huutola Edunvalvontajohtaja EVO Nikolas Elomaa Järjestöjohtaja LIPA Matti Tukiainen Kehittämisjohtaja KETO Eija Hietanen Kansainvälisten asioiden johtaja Yleisjohto Marjaana Valkonen Talousjohtaja SIPA Arto Kuusiola

32 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro A ALIHANKINTA EVO Anu-Tuija Lehto EVO Timo Koskinen ALUEPOLITIIKKA LIPA Teuvo Pernu TYK Auli Korhonen TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka AMMATILLINEN KOULUTUS TYK Saana Siekkinen TYK Erkki Laukkanen TYK Kirsi Rasinaho AMMATTITAUDIT KETO Kari Haring EVO Timo Koskinen EVO Katja Veirto AMMATTIYHDISTYSOIKEUDET EVO lakimiehet Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen EVO Jari Hellsten ASUNTOPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki E EDUSTAJAKOKOUS Yleisjohto Marianne Uuskoski EDUSTUSREKISTERI Yleisjohto Eveliina Latvatalo EETTISET OHJEISTOT TYK Pekka Ristelä EVO Anu-Tuija Lehto TYK Auli Korhonen ELINKEINOPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka TYK Olli Koski TYK Pekka Ristelä ELÄKEASIAT Yleisjohto Kaija Kallinen EVO Sinikka Näätsaari EMU TYK Olli Koski TYK Janne Metsämäki ENERGIAPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET EVO Anu-Tuija Lehto KETO Anu Suoranta EVO Anne-Mari Mäkinen ERIMIELISYYSMUISTIOT EVO Timo Koskinen ETÄTYÖ EVO Anu-Tuija Lehto EUROOPAN UNIONI Yleisjohto Marjaana Valkonen Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen Yleisjohto Reijo Paananen TYK Janne Metsämäki

33 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro - aluehallinto TYK Auli Korhonen LIPA Teuvo Pernu Bilbaon virasto KETO Raili Perimäki Dublinin säätiö KETO Juha Antila elinkeinopolitiikka TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka kauppapolitiikka TYK Olli Koski TYK Pekka Ristelä koulutusasiat TYK Saana Siekkinen TYK Erkki Laukkanen TYK Kirsi Rasinaho laajentuminen TYK Pekka Ristelä Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen TYK Janne Metsämäki EVO Anu-Tuija Lehto KETO Eve Kyntäjä liikkuvuus TYK Pia Björkbacka TYK Janne Metsämäki KETO Eve Kyntäjä EVO Pirjo Väänänen maatalous TYK Olli Koski perusoikeudet EVO Anu-Tuija Lehto EVO Anne-Mari Mäkinen Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen EVO Jari Hellsten projektit / rahoitus TYK Auli Korhonen rakennerahastot TYK Auli Korhonen seuraamusjärjestelmä EVO Anu-Tuija Lehto sisämarkkinat TYK Janne Metsämäki TYK Olli Koski TYK Pia Björkbacka EVO Timo Koskinen EVO Anu-Tuija Lehto sosiaalidialogi EVO Nikolas Elomaa TYK Janne Metsämäki TYK Olli Koski sosiaalirahasto TYK Auli Korhonen TYK Erkki Laukkanen sosiaaliturva EVO Sinikka Näätsaari EVO Katja Veirto EVO Pirjo Väänänen Yleisjohto Kaija Kallinen

34 34 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro - talous- ja sosiaalikomitea Yleisjohto Reijo Paananen Yleisjohto Reijo Paananen tasa-arvo KETO Tapio Bergholm EVO Anu-Tuija Lehto tavoiteohjelmat TYK Auli Korhonen tulevaisuus Yleisjohto Reijo Paananen tutkimusasiat KETO Linnea Alho KETO Eve Kyntäjä TYK Janne Metsämäki työllisyyspolitiikka TYK Saana Siekkinen TYK Olli Koski TYK Janne Metsämäki työoikeus EVO lakimiehet - työsuojelu KETO Raili Perimäki KETO Kari Haring EVO Anne-Mari Mäkinen työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea KETO Raili Perimäki verotus TYK Helena Pentti TYK Olli Koski EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN EVO lakimiehet EVO Jari Hellsten F FINANSSIPOLITIIKKA TYK Olli Koski FINLEX-TIETOPANKKI EVO Timo Koskinen G GLOBALISAATIO Yleisjohto Marjaana Valkonen TYK Olli Koski TYK Pekka Ristelä perusoikeudet EVO Anu-Tuija Lehto Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen EVO Jari Hellsten H HALLINTOASIAT Yleisjohto Marianne Uuskoski HALLINTOEDUSTUS EVO Nikolas Elomaa HARMAA TALOUS TYK Erkki Laukkanen TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka HENKILÖSTÖRAHASTOT EVO Nikolas Elomaa 40160

35 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro HENKILÖTIETOLAKI EVO Timo Koskinen HINTAPOLITIIKKA TYK Helena Pentti HISTORIA KETO Tapio Bergholm HOITOVAPAA EVO Katja Veirto EVO Anu-Tuija Lehto HOVIOIKEUS - oikeustapauspankki EVO Timo Koskinen I IHMISOIKEUDET TYK Pekka Ristelä EVO Anu-Tuija Lehto EVO Jari Hellsten ILMASTONMUUTOS TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka ILMOITUKSET LIPA Sanni Halla-aho ILO Yleisjohto Marjaana Valkonen Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen EVO Anu-Tuija Lehto EVO Jari Hellsten INNOVAATIOPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka IRTISANOMISSEURANTA TYK Janne Metsämäki KETO Tytti Jäppinen EVO Timo Koskinen IRTISANOMISSUOJA EVO lakimiehet ITSENSÄ TYÖLLISTÄJÄT KETO Anu Suoranta J JOUSTOTURVA TYK Janne Metsämäki EVO Anne-Mari Mäkinen TYK Saana Siekkinen JULKAISUTOIMINTA LIPA Sanni Halla-aho JÄRJESTÄYTYMISNEUVONTA LIPA Riitta- Liisa Ojuva LIPA Salme Hautakorpi LIPA Sini Kurho LIPA Aluetoimipisteet JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS EVO Timo Koskinen EVO Anu-Tuija Lehto JÄRJESTÖPOLITIIKKA LIPA Eija Harjula

36 36 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro KETO Markku Liljeström JÄSENHANKINTA LIPA Anitta Spring LIPA Tatu Tuomela JÄSENPALVELU LIPA Sauli Hievanen LIPA Marjo Mäki-Paavola LIPA Aluetoimipisteet - ruotsinkielinen LIPA Anita Spring LIPA Sini Kurho venäjänkielinen KETO Merja Lehmussaari K KANSAINVÄLINEN EDUNVALVONTA Yleisjohto Marjaana Valkonen Yleisjohto Reijo Paananen Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen KANSAINVÄLINEN TALOUS TYK Olli Koski TYK Pekka Ristelä KAUPPAPOLITIIKKA TYK Olli Koski TYK Pekka Ristelä KEHITYSYHTEISTYÖ TYK Pekka Ristelä KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET EVO lakimiehet KIINTEISTÖASIAT SIPA Arto Kuusiola KKO:N ENNAKKOPÄÄTÖKSET EVO Timo Koskinen EVO Anne-Mari Mäkinen EVO Anu-Tuija Lehto KONKURSSI EVO Anu-Tuija Lehto KONSERNIYHTEISTYÖ EVO Nikolas Elomaa KORRUPTION JA LAHJONNAN VASTAINEN TOIMINTA TRANSPARENCY SUOMI TYK Erkki Laukkanen KOULUTUSPOLITIIKKA KETO Markku Liljeström TYK Saana Siekkinen TYK Erkki Laukkanen TYK Kirsi Rasinaho KOULUTUS - ay-koulutus KETO Markku Liljeström KETO Merja Lehmussaari ETUI - ay-koulutus KETO Markku Liljeström KETO Eve Kyntäjä henkilöstökoulutus KETO Leena Isokääntä paikallinen koulutus KETO Merja Lehmussaari LIPA Aluejohtajat

37 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro - ruotsinkielinen koulutus LIPA Anita Spring KULTTUURIASIAT KETO Merja Lehmussaari KULUTTAJASUOJA EVO Timo Koskinen kuluttajapolitiikka TYK Pekka Ristelä TYK Pia Björkbacka KUULEMISET (eduskunta ym.) Yleisjohto Eveliina Latvatalo L LAKKO-OIKEUS EVO lakimiehet EVO Jari Hellsten LAPSITYÖVOIMA Yleisjohto Marjaana Valkonen Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen EVO Anu-Tuija Lehto LAUSUNNOT Yleisjohto Eveliina Latvatalo LOGISTIIKKA TYK Pia Björkbacka TYK Janne Metsämäki LUOTTAMUSMIESSOPIMUS EVO lakimiehet LÄHIALUEYHTEISTYÖ Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen Bastun/BSLN KETO Eve Kyntäjä M MAAHANMUUTTAJA-ASIAT TYK Helena Hämäläinen KETO Eve Kyntäjä TYK Pia Björkbacka MAASEUTUPOLITIIKKA TYK Auli Korhonen MAATALOUSPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki TYK Auli Korhonen TYK Olli Koski MARKKINATUOMIOISTUIN EVO Anu-Tuija Lehto MESSUT JA NÄYTTELYT LIPA Sanni Halla-aho MONIKULTTUURISUUS- TYK Helena Hämäläinen TOIMINTA KETO Eve Kyntäjä MUUTOSTURVA EVO Nikolas Elomaa EVO lakimiehet EVO Pirjo Väänänen TYK Saana Siekkinen N NUORISOTOIMINTA LIPA Tatu Tuomela O OMISTAJAPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka

38 38 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro OPPILAITOSYHTEISTYÖ KETO Merja Lehmussaari LIPA Tatu Tuomela LIPA aluetoimipisteet OPPISOPIMUSKOULUTUS TYK Saana Siekkinen TYK Kirsi Rasinaho OSAKEYHTIÖLAKI EVO Timo Koskinen OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄT EVO/lakimiehet - EU-oikeus EVO lakimiehet OSATYÖKYKYISET Yleisjohto Kaija Kallinen KETO Kari Haring EVO Sinikka Näätsaari EVO Pirjo Väänänen KETO Raili Perimäki P PAIKALLINEN SOPIMINEN EVO Nikolas Elomaa EVO lakimiehet PAIKALLISJÄRJESTÖTOIMINTA LIPA Eija Harjula LIPA Sauli Hievanen LIPA Aluetoimipisteet PAKOLAISPOLITIIKKA TYK Helena Hämäläinen KETO Eve Kyntäjä PALKANSAAJALEHDET Yleisjohto Harri Järvinen LIPA Sauli Hievanen PALKKAPOLITIIKKA EVO Ilkka Kaukoranta palkankorotukset TYK Helena Pentti TYK Olli Koski PALKKATURVA EVO Lakimiehet PALKKAJÄRJESTELMÄT EVO Nikolas Elomaa EVO Ilkka Kaukoranta EVO Anu-Tuija Lehto KETO Juha Antila KETO Linnea Alho PALVELUSOPIMUKSET SIPA Irma Tornberg PERHEVAPAAT EVO Katja Veirto PERUSOIKEUDET EVO lakimiehet EVO Jari Hellsten PK-YRITYSPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen TYK Olli Koski 40150

39 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro LIPA Eija Harjula LIPA Anita Spring tasa-arvo KETO Tapio Bergholm KETO Linnea Alho EVO Anu-Tuija Lehto työlainsäädäntö EVO lakimiehet - työsuojelu KETO Raili Perimäki R RAHOITUSMARKKINAT TYK Olli Koski TYK Janne Metsämäki TYK Erkki Laukkanen RYHMÄHENKIVAKUUTUS EVO Pirjo Väänänen EVO Sinikka Näätsaari S SAIRAUSVAKUUTUS EVO Sinikka Näätsaari KETO Kari Haring SOPIMUSPOLITIIKKA EVO Nikolas Elomaa EVO lakimiehet SOSIAALITURVAN RAHOITUS JA SOSIAALIKUSTANNUKSET Yleisjohto Kaija Kallinen EVO Katja Veirto EVO Sinikka Näätsaari STANDARDISOINTI KETO Raili Perimäki SYRJINTÄ EVO Anu-Tuija Lehto KETO Tapio Bergholm KETO Linnea Alho TYK Helena Hämäläinen T TALOUSPOLITIIKKA TYK Olli Koski TYK Helena Pentti TAPATURMAVAKUUTUS EVO Katja Veirto EVO Timo Koskinen TASA-ARVO KETO Tapio Bergholm edistäminen työelämässä KETO Tapio Bergholm KETO Linnea Alho kansainvälinen Yleisjohto Katja Lehto-Komulainen EVO Jari Hellsten lainsäädäntö EVO Anu-Tuija Lehto KETO Tapio Bergholm

40 Asia Osasto Asiantuntija Ohivalinta alanro - samapalkkaisuus KETO Tapio Bergholm EVO Anu-Tuija Lehto sosiaaliturva EVO Sinikka Näätsaari tasa-arvoklinikka.fi KETO Linnea Alho tasa-arvolautakunta EVO Anu-Tuija Lehto työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen EVO Katja Veirto EVO Anu-Tuija Lehto TEOLLISUUSPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka TERVEYDENHUOLTO KETO Kari Haring TIEDE- JA TEKNOLOGIAPOLITIIKKA TYK Janne Metsämäki TYK Pia Björkbacka TIETOPALVELU KETO Christina Karlsson TIETOSUOJA EVO Timo Koskinen TIETOHALLINTO SIPA Vesa Savolainen TILAAJAVASTUU EVO Lakimiehet TUOTTAVUUS KETO Juha Antila TUTKIMUSTOIMINTA KETO Juha Antila jäsenkyselyt KETO Linnea Alho KETO Tytti Jäppinen luottamusmieskysely KETO Tytti Jäppinen työsuojeluvaltuutettukysely KETO Tytti Jäppinen työmarkkinailmasto LIPA Matti Tukiainen tilastot KETO Tytti Jäppinen tilastoyhteistyö TYK Helena Pentti tulonjakotutkimukset TYK Helena Pentti TYÖAIKAJÄRJESTELMÄT KETO Juha Antila EVO Anne-Mari Mäkinen TYÖEHTOSOPIMUSLAKI EVO lakimiehet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN KETO Juha Antila KETO Linnea Alho EVO lakimiehet - psykologia KETO Raili Perimäki jaksaminen KETO Kari Haring TYÖKYVYTTÖMYYS EVO Timo Koskinen KETO Kari Haring EVO Anne-Mari Mäkinen TYÖLLISYYS TYK Saana Siekkinen TYK Olli Koski TYK Erkki Laukkanen