Arviointikertomus vuodelta 2016

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta (PKSSK) Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan Arviointikertomus vuodelta 2016 ================================================

2 Sisällysluettelo Sivu 1. Tarkastuslautakunnan tehtävät, kokoonpano sekä arviointikertomuksen toteutustapa Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano Arviointikertomuksen toteutustapa Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutuminen kuntayhtymätasolla Tavoitteiden asettaminen Sitovien tavoitteiden toteutumisen arviointi kuntayhtymätasolla Toiminnalliset tavoitteet Hoitotakuun toteutumien vertailu keskussairaaloittain (lähde THL:n tilasto) Taloudelliset tavoitteet Tytäryhtiöitä koskevat tavoitteet HENKILÖSTÖ TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTA-ALUETASOLLA Kuntayhtymän johdon toiminta-alue Sairaanhoidon toiminta-alue Sosiaalipalvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue TALOUS Kuntayhtymän talouden tunnuslukujen analysointi Kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin velkamäärä KYS-erva sairaanhoitopiirien tunnuslukujen vertailu MUUT ASIAT Talousarvion pitävyys ja tuloksen ennakoitavuus Sisäinen valvonta ja riskienhallinta SAIRAALOIDEN TUOTTAVUUSVERTAILUJA (THL:N TILASTORAPORTTI 6/2017) EPISODITUOTTAVUUDEN KEHITYS KESKUSSAIRAALOISSA VUOSINA (THL:N TILASTORAPORTTI 6/2017) KESKUSSAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS YHTEENVETO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS YHTYMÄVALTUUSTOLLE

3 YHTYMÄVALTUUSTOLLE 1. Tarkastuslautakunnan tehtävät, kokoonpano sekä arviointikertomuksen toteutustapa 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi Kuntalain säännösten lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävistä on määräyksiä kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastussäännön 4 :n mukaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, lautakunnan on: seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastussäännön 10 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lisäksi lautakunta esittää myös kannanottonsa tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksessaan esittämiin mahdollisiin muistutuksiin sekä asianomaisten niistä antamiin selityksiin ja hallituksen lausuntoon. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 2

4 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastussäännön 2 :n mukaan tarkastuslautakunta koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta sekä kolmesta lautakunnan jäsenestä. Yhtymävaltuusto on toimikaudeksi valinnut tarkastuslautakunnan, johon kuuluvat seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Puheenjohtaja Pekka Kukkonen Joensuu Varapuheenjohtaja Kaverinen Maija Lieksa Arovainio Erkki Kitee Moilanen Leena Nurmes Tiittanen Soili Kitee Varajäsen Viiri Heli Joensuu Suhonen Keijo Valtimo Tolonen Mervi Lieksa alkaen Kontkanen Mika Kontiolahti Wickström Pertti Juuka Lautakunnan sihteerinä on toiminut asianhallintasihteeri Anne Piipponen. Lautakunnan kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet vastuullinen tilintarkastaja JHTT, HTM Pentti Tanskanen sekä KYS:n Erva alueen sisäinen tarkastaja Jukka Malkki. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. 1.3 Arviointikertomuksen toteutustapa Lautakunnan jäsenet ovat tutustuneet hallinnon pöytäkirjoihin, toiminta- ja taloussuunnitelmaan , vuoden 2016 talousarvioon sekä vuoden 2016 tilinpäätösasiakirjoihin. Talouden ja toiminnan vuoden 2016 osavuosikatsaukset on esitelty lautakunnalle kuntayhtymän johtavien viranhaltijoiden toimesta. Lisäksi kuntayhtymän tilintarkastaja on raportoinut tarkastuslautakunnalle tilintarkastajan suorittamista tarkastuksista väliraporttien sekä loppuraportin kautta. Tarkastuslautakunta on myös tutustunut sisäisen tarkastuksen vuoden 2016 raportteihin. Tilivuoden 2016 aikana tarkastuslautakunta on kuullut tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointisuunnitelman edellyttämässä laajuudessa kuntayhtymän viranhaltijoita sekä kuntayhtymän tytäryhtiöiden edustajia. Vuoden 2016 työohjelmassa arviointikohteina olivat mm. sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan riittävyys ja toimivuus, sairaala-apteekki ja sairaanhoidon yhteiset palvelut. Lisäksi arvioitiin mm. säästöohjelman toteutumista ja talouden tasapainoa, kuntayhtymän johtamis- ja ohjausjärjestelmän toimivuutta, investointeja, omistajaohjausta ja sen toimivuutta sekä tytäryhtiöistä Tikkamäen Palvelut Oy:n toimintaa. 3

5 Edellä mainittujen tietojen perusteella tarkastuslautakunta antaa Kuntalain 121 :n mukaisen arviointikertomuksen. 2. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutuminen kuntayhtymätasolla 2.1 Tavoitteiden asettaminen Kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman. Päivitetty strategia vuosille on hyväksytty kuntayhtymän valtuustossa Valtuustoon nähden sitovia tavoitteita ovat: - valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet - ensikäyntijono - operatiivinen tmp-jono - lähetteiden käsittely - sairauslomien kumulatiivinen määrä/työntekijä - kumulatiivinen ali- tai ylijäämä - konsernin lainamäärä/toimintakulut - tuloslaskelmassa yhteenlaskettu laskutus jäsenkunnille - kuntayhtymän toimintamenot ja - tulot - rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus (nettolainanotto) - investointiosan menot euroa tai suuremmissa hankkeissa (suuret hankkeet) hankekohtaisesti - investointiosan menot alle euron hankkeissa (pienet hankkeet) summana 2.2 Sitovien tavoitteiden toteutumisen arviointi kuntayhtymätasolla Toiminnalliset tavoitteet Kuntayhtymän valtuuston on asettanut strategiset tavoitteet taloussuunnitelman ja talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt päivitetyn strategian vuosille lokakuussa Strategisia tavoitteita tarkastellaan seuraavista näkökulmista: Tyytyväiset asukkaat Sujuvat hoito- ja palveluketjut Vetovoimainen työnantaja Kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto Jokaisen näkökulman osalle on yhtymävaltuusto asettanut toiminnallisia tavoitteita. Strategiasta johdettujen tavoitteiden toteutuminen voidaan esittää alla olevan mukaan: 4

6 STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET Tavoite Mittari Tavoitearvo Toteuma Hoitojonojen lyhentäminen vuosittain Ensikäyntijono Hoito- 57 Operat tmp-jono takuun 16 Lähetteiden käsittely alapuolella 199 Sairauspoissaolojen väheneminen Sairauslomien kumulatiivinen Vähenee -3% määrä / työntekijä Talouden tasapaino Kumulatiivinen ali-tai ylijäämä +/- 1 % 2,8 % toim.menoista Velkaantuminen Konsernin lainamäärä / < 50 % 38,9 % toimintakulut Taulukko 1. Kuntayhtymän strategiasta johdetut tavoitteet Tarkastuslautakunta toteaa, että hoitotakuun asetettuja tavoitteita ei kaikilta osin ole saavutettu. Yhtymähallituksen toimenpiteet sairauspoissaolojen vähentämiseksi ovat johtaneet myönteiseen kehitykseen. 5

7 Hoitotakuun toteutumien vertailu keskussairaaloittain (lähde THL:n tilasto) Kuvio 1. Tuottajavertailu per : Sairaanhoitopiirien jäsenkuntien hoitoa yli 6 kk odottaneet/ asukasta (lähde THL:n tilasto) 6

8 Kuvio 2. Lähetteiden käsittely yli 21 vrk %, per (lähde THL:n tilasto) Kuvio 3. Hoidon tarpeen arviointia yli 90 vrk odottaneet %, per (lähde THL:n tilasto) 7

9 2.2.2 Taloudelliset tavoitteet Taloudellisten tavoitteiden toteutumista voidaan kuvata seuraavan taulukon avulla: YHTEENVETO VALTUUSTOA SITOVIEN ERIEN TOTEUTUMISESTA 2016 Talousarvio Muutokset Ta muutosten Toteuma Poikkeama jälkeen TULOSLASKELMAOSA 1000 Jäsenkuntalaskutus Toimintatulot Toimintamenot INVESTOINTIOSA 1000 Investoinnit yli Psykiatriatalo Sydänkeskus Laajennus J Investoinnit alle Pienet hankkeet Koneet ja kalusto RAHOITUSLASKELMAOSA 1000 Nettolainanotto Taulukko 2. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Jäsenkuntalaskutus on toteutunut 2,5 milj. yli muutetun talousarvion ja 1,5 milj. yli alkuperäisen talousarvion.. Toimintatuotot toteutuivat 2,7 milj. yli muutetun talousarvion ja 3,7 milj. yli alkuperäisen talousarvion. Toimintakulut toteutuivat 0,2 milj. alle muutetun talousarvion ja 0,8 milj. yli alkuperäisen talousarvion. Henkilöstökulut toteutuivat 1,1 milj. alle talousarvion. Palveluiden ostot toteutuivat 0,1 milj. yli talousarvion. Yhtymävaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt tuloslaskelmaan toimintatuottojen lisäykseksi 1,0 milj. ja toimintakulujen lisäykseksi 1,0 milj.. Samassa kokouksessa on investointeihin hyväksytty määrärahojen siirto Sydänkeskuksen, Psykiatriatalon ja laitehankintojen välillä. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakulut ovat alittuneet 0,2 m, toimintatuotot ovat ylittyneet 2,7 m ja jäsenkuntalaskutus on ylittynyt 2,6 m. 8

10 2.2.3 Tytäryhtiöitä koskevat tavoitteet Karjalan Tekstiilipalvelut Oy Tavoite: - yhtiön tuotteita ja palveluita pyritään kehittämään siten, että ne vastaavat jatkuvasti kasvavia asiakkaiden laatuvaatimuksia sekä alan standardeja - tuleva sote-palvelurakenneuudistus voi tuoda mukanaan potentiaalisesti suuriakin volyymivaihteluita, joihin on pystyttävä tarvittaessa vastaamaan - markkinajohtajuuden säilyttäminen Pohjois-Karjalassa - palvelukonseptin laajentaminen loppukäyttäjälle asti - tuotto sijoitetulle osakepääomalle 15 % vuosittain Toteuma: Yhtiön liikevaihto kasvoi 24 % edellisvuoteen verrattuna. Kasvun syynä on kahden uuden asiakkaan, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n ja Kainuun sosiaali- terveyshuollon ky:n, mukaantulo. Kainuun soten sopimus purettiin huhtikuussa 2016, ja sopimuksen purkamisesta maksettiin sopimussakko. Yhtiön toimitusjohtaja vaihtui helmikuussa Syksystä 2016 lähtien yhtiössä valmistauduttiin käynnistyvän Siun soten mukanaan tuomiin muutoksiin. Yhtiössä toteutettiin organisaatiouudistus syyskuun alussa, ja työntekijöiden toimenkuvia selkeytettiin. Yhtiön tuotantolaitokseen tehtiin loppuvuonna korjausinvestointeja. Kainuun Sote-yhteistyön päätyttyä yhtiölle jäi runsaasti käyttämättömiä tekstiilejä varastoon. Tätä varastoa voidaan osittain hyödyntää Siun soten myötä uusien yksikköjen käynnistyessä. Uuden osakkaan, Itä-Savon sairaanhoitopiirin, myötä yhtiö on laajentanut toimintaansa myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelle. Tikkamäen Palvelut Oy Tavoite: Tikkamäen pysäköinti - P1-talon pysäköinnin käyttöasteen pitäminen saavutetulla korkealla tasolla - P2-talon käyttöasteen kohottaminen siten, että vuonna 2016 pysäköintioikeuksien määrätavoite on 550. Seuraavana vuonna pysäköintioikeuksien asteittainen nostaminen siten, että 2018 tavoite on pysäköinnin valvontajärjestelmän seurantatietojen hyödyntämisen tehostaminen kapasiteetin hallinnassa ja ulkoisessa viestinnässä Kahvila Herkkuhetki - palvelujen kehittäminen ja kapasiteetin nostaminen avaamalla toinen kahviopiste vuonna tarjota laadukkaita ja monipuolisia kahvila- ja ateriapalveluja sairaalaympäristössä liikkuville ihmisille - kohdistaa nykyistä tuotevalikoimaa vastaamaan asiakastarvetta entistä paremmin M-talo - M-talon käyttöönottovaiheen hallittu läpivienti (ml. loppukäyttäjien kouluttaminen) - asiakastyytyväisyyden ylläpito vuokrattavien tilojen sekä koneiden ja laitteiden osalta - rahoituskustannusten ja -riskien hallinnan varmistaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä 9

11 Yhtiö kokonaisuudessaan - yhtiön talouden vakiinnuttaminen kuntayhtymän subventiota jatketaan suunnittelukaudella o subvention määrä vuodelle 2016 on osinkotavoitteista luovutaan vuosina Toteuma: Vuonna 2016 yhtiön toiminta jatkui vilkkaana. M-rakennus valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuun aikana. Ensimmäisenä uusissa tiloissa aloitti ravintokeskus, jonka jälkeen työterveysliikelaitos ja hallinnon eri toiminnot siirtyivät tiloihin. Vuosi 2016 oli Pysäköintitalo 2:n toinen täysi toimintavuosi. Vuoden lopussa talosta oli varattu pysäköintioikeuksia yhteensä 660 kpl. Kahvila Herkkuhetki oli remontin takia suljettuna yli kaksi kuukautta. M-rakennuksen valmistuminen vaikutti merkittävästi yhtiön toimintaan. Keväällä yhtiö nosti rakennuskustannusten kattamiseen tarkoitetun 7 milj. euron lainan. M-rakennuksen alkuperäinen talousarvio oli 22.2 milj. euroa ja toteutuneet kustannukset olivat 20,7 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana jatkettiin sairaala-alueen pysäköintijärjestelyjen kehittämistä. Pysäköintitaksat pysyivät ennallaan vuonna Kiinteistö Oy Tikkamäen Vuokratalot Oy Tavoite: - kuntayhtymän henkilöstön rekrytoinnin tukeminen tarjoamalla laadukkaita ja markkinahintaisia työsuhdeasuntoja - yhtiön rakennusten arvon säilyttäminen ja mahdollisuuksien mukaan myös kasvattaminen ennakoivilla korjaus- ja huoltotoimenpiteillä - talouden ja vuokrien vakaalla tasolla pitäminen suunnitelmallisuudella Toteuma: Yhtiöllä ei ollut merkittäviä korjauksia vuonna Vuokrissa ei ole tapahtunut olennaista muutosta vuonna Kiinteistö Oy Paiholankoski Tavoite: Omistuksen realisoiminen vuoden 2016 aikana (ARA purkanut rajoitukset) Toteuma: Omistuksen realisoiminen ei ole toteutunut vuonna 2016 Tarkastuslautakunta toteaa, että tytäryhtiöt ovat pääosin saavuttaneet asetetut tavoitteet. 10

12 3. HENKILÖSTÖ Henkilöstöön liittyvien asioiden toteutuminen on kerrottu toimintakertomuksessa sekä erillisessä henkilöstökertomuksessa. HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Vakinaiset lkm % Määräaikaiset lkm % Yhteensä lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Taulukko 3. Kuntayhtymän henkilöstömäärän kehitys HENKILÖSTÖKULUJEN KEHITYS Milj. euroa Palkat 87, ,4 99, ,7 105,6 108,1 107,9 sivukulut 20,6 20,8 20,8 22,6 23,3 23,9 24,8 26,3 26,9 Henkilöstökulut ,2 121,9 128,3 129,6 130,4 134,3 134,8 Taulukko 4. Henkilöstökulujen kehitys Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstökuluja vertailtaessa tulee huomioida vuosien aikana tehdyt tehtävien ulkoistamiset, mm. laboratorion, työterveyshuollon ja tietotekniikan henkilöstön osalta, ja niiden kulut ovat muuttuneet palvelujen ostoihin. Henkilöstökulut (ulkoiset) olivat tilinpäätöksessä koko kuntayhtymässä yhteensä 134,8 milj. euroa ja ne alittavat alkuperäisen talousarvion 1,5 milj. eurolla. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 0,5 milj. eurolla. Henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutumista on kommentoitu myös kohdassa

13 4. TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTA-ALUETASOLLA Kuntayhtymän johdon toiminta-alue Toiminnallisten tavoitteiden oleellisia poikkeamia on kommentoitu kohdassa Toimintatuottojen talousarviototeuma oli 99,1 % ja toimintakulujen 92,6 %. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 2,1 milj. euroa ja toimintakulut 1,1 milj. euroa. Sairaanhoidon toiminta-alue Sairaanhoidon toiminta-alueelle hallitus on hyväksynyt käyttösuunnitelmat. Johtajaylilääkäri on hyväksynyt suunnitelmat klinikkaryhmä- ja palveluyksikkötasolle. Toiminnallisten tavoitteiden oleellisia poikkeamia on kommentoitu kohdassa Hoitoon tulleiden potilaiden määrä kokonaisuutena kasvoi 1,9 % edellisvuodesta. Kasvua tapahtui etenkin operatiivisella palvelualueella. Hoitopäivät laskivat edellisvuodesta. Vähennystä kertyi 5400 hoitopäivää. Hoitopäivät laskivat etenkin psykiatrisella palvelualueella. Avohoitokäyntien määrä kasvoi voimakkaasti, etenkin konservatiivisella palvelualueella. Merkittävin toimintaympäristön muutos tilikaudella oli psykiatrian toimintojen siirtyminen Paiholasta Tikkamäelle. Tämän lisäksi sydänkeskuksen toiminnat käynnistyivät uusissa, saneeratuissa tiloissa. Toimintakulut olivat 1,1 % yli muutetun talousarvion. Merkille pantavaa on se, että henkilöstökulut toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Ostopalvelut toteutuivat 1 %:n talousarviota suurempana. Sairaanhoidon jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä 211,3 milj. euroa (208,6 milj. euroa), mistä oman tuotannon osuus oli 171,0 milj. euroa (169,7 milj. euroa). Sairaanhoidon jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat edellisvuodesta 2,7 milj. euroa (1,3 %) ja oman tuotannon osuus 1,3 milj. euroa (0,8 %). Erikoissairaanhoidon maksuosuuksien toteutunut laskutus oli 170,9 milj. euroa (171,7 milj. euroa), missä on ylitystä yhteistyösopimusten mukaisiin maksuosuuksiin 0,9 milj. euroa. Kalliinhoidon tasauksen kuntalaskutus oli yhteensä 13,1 milj. euroa. Vuoden 2015 laskutus oli 14,8 milj. euroa. 12

14 Sosiaalipalvelujen toiminta-alue Hallitus on hyväksynyt toiminta-aluetasoisen käyttösuunnitelman ja sosiaalijohtaja palveluyksikkökohtaiset strategiat ja talousarviot. Toiminnallisten tavoitteiden oleellisia poikkeamia on kommentoitu kohdassa Tilikauden aikana osastohoito vähentyi ja avopalvelut lisääntyivät. Merkittävin yksittäinen syy määrien muutokseen on kehitysvammapalveluiden rakennemuutos. Toiminta-alueen talous toteutui toimintavolyymin pienenemisen vuoksi talousarviota alhaisemmalla määrällä. Sosiaalipalvelujen jäsenkuntien maksuosuuksien toteuma oli 14,0 milj. euroa (14,1 milj. euroa), missä on alitusta yhteistyösopimusten mukaisiin maksuosuuksiin 0,9 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet laskivat edellisvuodesta 0,1 milj. eurolla. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakulujen määrä oli 19,6 milj. euroa. Toteutuneet toimintakulut olivat 18,5 milj. euroa, joten toimintakulujen toteuma talousarviosta oli 94,4 %. Toimintatuottojen toteuma oli 93,5 %. Tukipalvelujen toiminta-alue Toiminnallisten tavoitteiden oleellisia poikkeamia on kommentoitu kohdassa Tukipalvelujen toimintatuottojen toteuma oli 99,4 %. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 1,6 milj. euroa (4,7 %). Alkuperäisessä talousarviossa toimintakulujen määrä oli 36,6 milj. euroa. Lopulliset toimintakulut olivat 35,8 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio toimintakulujen osalta alittui siten 0,9 milj. eurolla. Merkittävin toiminnallinen muutos tilikaudella oli ravintopalvelujen uuden tuotantokeittiön ja ruuantuotantotavan käyttöönotto alkuvuonna Muutosvaiheessa ateriasuoritteet laskivat, mutta ne kääntyivät loppuvuonna nousuun. Toiminta-alueiden taloudellista tavoitteiden toteutumista on lisäksi arvioitu kohdassa ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on arvioitu kohdassa

15 5. TALOUS 5.1 Kuntayhtymän talouden tunnuslukujen analysointi Toimintakate Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kumulatiiviset tilikauden jäämät Käyttöomaisuus investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Varsinaisen toiminnan ja investoinnin kassavirta Pitkäaikainen lainamäärä Taulukko 5. Kuntayhtymän tunnusluvut Kuntayhtymän talous on kehittynyt suotuisasti vuoden 2016 aikana. Tilikauden ylijäämän myötä taseen kertyneet voitot ovat 6,9 milj. euroa, ja vuosikate on riittänyt kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Suunnitelman mukaiset poistot eivät kuitenkaan ole kattaneet tarkastelujaksona käyttöomaisuuden investointeja. 5.2 Kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin velkamäärä Kuntayhtymän lainamäärä milj. euroa 53,2 56,7 62,8 65,7 68,9 62,8 Kuntayhtymän asukasmäärä Kuntayhtymän lainamäärä/asukas ,9 373 Kuntayhtymäkonsernin lainamäärä milj. euroa 59,9 62,8 81,6 83,7 101,0 100,2 Taulukko 6. Kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin lainamäärät

16 Kuvio 4: Tilinpäätöksen toimintakertomuksen mukaan lainakanta ja omavaraisuusaste vuosina Kuntayhtymän lainamäärä on laskenut tilikaudella 6,1 milj. euroa ja kuntayhtymäkonsernin 0,8 milj. euroa. Vuoden taloussuunnitelmassa kuntayhtymän nettolainamäärän kasvuksi on arvioitu 22,9 milj. euroa. Tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka talouden kehitys on ollut suotuisa vuonna 2016, tulee lainamäärään edelleen kiinnittää huomiota. 5.3 KYS-erva sairaanhoitopiirien tunnuslukujen vertailu Episodituottavuus 2015/sija sairaalaryhmässä ja oman tuottavuuden kehitys (THL) ERVA-ALUEEN SAIRAALOIDEN EPISODITUOTTAVUUS Tuottavuus/sija 2015 Oman tuottavuuden kehitys, indeksi 2011=100 Sairaala Pisteluku Sija ao. ryhmässä KYS / Keski-Suomen keskussairaala / Pohjois-Karjalan keskussairaala / Mikkelin keskussairaala / Savonlinnan keskussairaala / (KYS yliopistolliset sairaalat, muut ryhmässä keskussairaalat) Taulukko 7. KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien episodituottavuus vuosina

17 ERVA-ALUUEEN HOITOONPÄÄSYN TIEDOT 2016 KUNTAYHTYMÄ Hoitoa odottaneet yli 180 vrk Hoidon tarpeen arviointia odottaneet yli 90 vrk Lähetteen käsittelyaika yli 21 vrk Lkm % Lkm % Lkm % PSSHP 35 1,2 58 1, ,9 KSSHP 27 0, , ,8 PKSSK 16 0,8 57 1, ,5 ESSOTE 0 0,0 33 2, ,6 ISSHP 2 0,2 28 4, ,9 Taulukko 8. KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien hoitotakuun toteutuminen vuonna 2016 (Lähde:THL) Kuvio 5: KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien hoitotakuun toteutuminen; Hoitoon pääsy > 180 vrk % vuonna 2016 Kuvio 6: KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien Kuvio 7: KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien hoitotakuun toteutuminen hoidon hoitotakuun toteutuminen, lähetteitarpeen arviointi> 90 vrk% den käsittelyaika>21 vrk% 2016 vuonna

18 Kuntayhtymä Yli- /alijäämä /väestö 2016 Kertynyt yli- /alijäämä /väestö Kuntayhtymän lainat /väestö Konsernin lainat /väestö Toimintatuottojen poikkeama % TA/TP Toimintakulujen muutos % Toimintatuottojen muutos % PSSHP ,9 3,0 3,3 KSSHP ,1 1,8 1,0 PKSSK ,1 1,4 2,0 ESSOTE ,7 6,4 4,1 ISSHP ,9 2,5 2,3 Taulukko 9. KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien eräät talouden tunnusluvut tilinpäätösten perusteella vuonna 2016 Kuvio 8: KYS-erva-alueen kuntayhtymäkonsernien lainamäärä /asukas vuonna 2016 Kuvio 9: KYS-erva-alueen kuntayhtymien lainamäärä /asukas vuonna

19 6. MUUT ASIAT 6.1 Talousarvion pitävyys ja tuloksen ennakoitavuus Alkuperäisessä talousarviossa (ulkoinen) toimintatuottojen määräksi arvioitiin 254,4 milj. euroa, toimintakulujen 244,8 milj. euroa ja tilikauden yli-/alijäämäksi 0 euroa. Toteutuneet ulkoiset toimintatuotot olivat 258,1 milj. euroa, toimintakulut 245,6 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 3,3 milj. euroa. 6.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntayhtymän valtuusto on päättänyt tilikauden aikana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallintosäännön määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tehtävien ja vastuujaon osalta on päivitetty. Sisäisen valvonnan toimenpiteisiin on puututtu jalkautumalla toimintapisteisiin ja toimintakertomuksen arvio sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta perustuu dokumentoituun tietoon. Sisäisen valvonnan käytännön valvontatoimenpiteitä tulee edelleen terävöittää kehittämällä sisäisen valvonnan tarkistuslistoja esimiesten käyttöön, järjestämällä henkilökunnalle sisäisen valvonnan koulutusta sekä sisällyttämällä sisäisen valvonnan edellyttämät toimenpiteet toimintojen prosessikuvauksiin. Kirjallista ohjeistusta tulee lisätä nykyistä enemmän toimintoihin ja prosesseihin. Toimintojen ja projektien riskienhallinnassa tulee asettaa systemaattisemmat tavoitteet, niitä koskevat mittarit, riskit ja riskienhallintatoimenpiteet. 18

20 7. SAIRAALOIDEN TUOTTAVUUSVERTAILUJA (THL:N TILASTORAPORTTI 6/2017) Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2011=100 Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymät) menojen hintakehitystä. Tilastoraportissa kokonaiskustannukset on deflatoitu vuoden 2011 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Taulukko 10. Deflatoidut kustannukset / keskussairaalat

21 8. EPISODITUOTTAVUUDEN KEHITYS KESKUSSAIRAALOISSA VUOSINA (THL:N TILASTORAPORTTI 6/2017) Tuottavuus on toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välinen suhde. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan. Episodi tarkoittaa potilaan koko hoitoprosessin eli kaikki vuodeosastojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. indeksi vuonna 2011=100 Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Taulukko 11. Episodituottavuus / keskussairaalat

22 9. KESKUSSAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS 2015 (THL:N TILASTORAPORTTI 6/2017) SAIRAALATYYPIN KESKIMÄÄRÄINEN TUOTTAVUUSLUKU =100 Päijät-Hämeen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Satakunnan keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Lapin keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Vaasan keskussairaala Episodituottavuus DRG-tuottavuus Kuvio 10. Keskussairaaloiden tuottavuus YHTEENVETO Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on pystynyt koko toimintakautensa ajan toteuttamaan perustehtäväänsä hyvin. Kehitys vuosien saatossa on ollut kärkijoukoissa ja toimintaympäristö on kasvanut vaativan erikoissairaanhoidon tarpeita vastaavaksi. Ammattitaitoinen henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset rakenteet ovat taanneet maakunnan asukkaille korkeatasoisen hoidon ja hoivan vuosikymmenten ajan. Myös kuntayhtymän viimeinen toimintavuosi oli toiminnallinen ja taloudellinen menestys, josta kiitos lankeaa ammattitaitoiselle henkilöstölle, johdolle ja luottamushenkilöille, jotka yhdessä ovat vaikuttaneet tuloksen syntyyn. Tulevat toiminta- ja rakennemuutokset asettavat merkittäviä haasteita, mutta antavat myös mahdollisuuksia toiminnan edelleen kehittämiselle. Potilaiden vapaa valinnanoikeus hoitopaikkaa valittaessa voi aiheuttaa niin toiminnallisen kuin taloudellisen riskin keskipitkällä aikavälillä. Tarkastuslautakunta haluaa kiittää lämpimästi kaikkia vuosien varrella toiminnassa mukana olleita tahoja ja toivottaa seuraajalle Siun sote -kuntayhtymälle menestystä vaativassa tehtävässä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän viitoittamalla tiellä. 21

23 11. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS.. YHTYMA VALTUUSTOLLE Siun soten tarkastuslautakuntajättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta 2016 yhtymävaltuuston käsiteltäväksi. Joensuussa Tarkastuslautakunta ~ 1~ Matti Tohkanen (f;;~ ~!L Mira Karjalainen Jari Turpeinen *'~.! MaG:Kaverinen rm~m~ Sulo Eskelinen ~~ Pekka Kukkonen 22