JÄRVENPÄÄ OTA TALTEEN KAAVOITUSKATSAUS 2017 JA KESÄN TAPAHTUMAKALENTERI! Kaupungin tiedotuslehti kevät Julkinen tiedote

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄ Kaupungin tiedotuslehti kevät 2017 OTA TALTEEN KAAVOITUSKATSAUS 2017 JA KESÄN TAPAHTUMAKALENTERI! Julkinen tiedote

2 Anju Asunta Uuden valtuuston luotsaamana Uuteen Kuntaan Huhtikuisissa kuntavaaleissa valittiin jälleen Järvenpäälle uusi kaupunginvaltuusto. Kiitos hyvien äänestäjien ja vaalitoimitsijoiden, vaalit sujuivat Järvenpäässä varsin hyvin, vaikkakin äänestysprosentissa 58,1 % jäätiin hiukan jälkeen valtakunnallisesta äänestysaktiivisuudesta. Uusi kaupunginvaltuusto (51 jäsentä) jakautuu seuraavasti ryhmittymiin: Kolmas kerta toden sanoo Järvenpäästä tuli kaupunki 50 vuotta sitten. Ennen sitä kaupunki oli itsenäistynyt kauppalaksi vuonna Kaupunkikysymys nousi esille 1960-luvulla. Yhtenä pontimena oli se, että lähialueen Hyvinkää ja Riihimäki olivat muuttuneet kaupungeiksi vuonna Kauppalanvaltuusto teki kaupunkianomuksen yksimielisesti ja valtioneuvosto hyväksyi anomuksen niin, että Järvenpäästä tuli kaupunki samana vuonna, kun Suomi täytti 50 vuotta. Kun kaupunki syntyi, asukkaita oli Mihin suuntaan Järvenpää on nyt kaupunkina menossa? Mielestäni suunta on se, että kansalaisyhteiskunnan voimavarat on saatava entistä paremmin käyttöön. Tämä merkitsee sitä, että kaupunki tukee omatoimisuutta, aktiivisuutta ja vapaaehtoisuutta sekä tekee tämän vuorovaikutuksessa asukkaidensa kanssa. Myös asukkaiden oma vastuu itsestään ja hyvinvoinnistaan tulee korostumaan. Järvenpää kaupungistuu näkyvämmin ja nopeammin: kaupunkirakenne tiivistyy, mennään korkeammalle, ja asukkaiden lisääntyessä palvelut paranevat ja vetovoimaisuus kasvaa. Selvää on, että siirryttäessä maakuntien Suomeen tulee kaupungin pystyä rakentamaan toimivaa yhdyspintaa maakuntaan. Vaikka kaupungilla ei ole roolia uudessa maakunnassa, tulee sen kantaa vastuutaan alueellaan asukkaistaan sekä heidän hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Kun puhutaan itsenäisestä Järvenpään kaupungista, mielenkiintoinen kysymys on, mikä on mahdollisten kuntaliitosten rooli tulevaisuudessa. Järvenpää on ollut hyvinkin aktiivinen kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana kuntaliitosten edistäjänä. Valmista vaan ei ole tullut. Kolmen kunnan TRIO-hanke kariutui heti alkuunsa. Myös kahdeksan kunnan suurkaupunkihanke lässähti pahanpäiväisesti: ensiksi Kasipallosta Rautavitoseksi, ja lopulta Pornaisten ja Järvenpään Pikku Kakkoseen. Järvenpääläisten keskuudessa on turhautuminen näiden tappioiden jälkeen ollut selvästi aistittavissa. Järvenpää kehittyy tulevina vuosina hyvässä myötätuulessa. Väestön ja työpaikkamäärän kasvaessa vetovoima lisääntyy ja myönteinen kierre jatkuu. Tämän hetken näkymät viittaavat siihen, että ripeän kasvun aikaa tulee jatkumaan ainakin 2020-luvun loppuun. Onkin aiheellista kysyä, onko kuntaliitoskysymys enää Järvenpään näkökulmasta kiinnostava. Järvenpää Kaupungin kehittyminen on riippuvaista myös kehittyy tulevina muiden tahojen päättämistä toimenpiteistä. Järvenpään kehityksen kannalta on hyvin tärkeää, myötätuulessa. vuosina hyvässä miten suuret infra-hankkeet toteutuvat. Parhaillaan meneillään oleva pääradan lisäraiteiden rakentaminen on kaupunkikehityksen näkökulmasta aivan keskiössä. Raideliikenteen sujuvuus on asukkaille hyvin merkittävä tekijä, jonka täytyy olla kunnossa. Nyt rakenteilla oleva kapasiteetin lisäys ei vielä riitä, vaan toisen vaiheen toteutus täytyy saada liikkeelle lähivuosina. Tarvitsemme myös toimivia tieyhteyksiä. Tieyhteys 4-tieltä 3-tielle on ykkösasia, niin elinkeinoelämän näkökulmasta kuin myös Helsingin seudun liikenteen sujuvuuden kannalta yleisestikin. Suunnitelmat ovat olemassa, puuttuu vain valtion budjettiraha. Tämä tiehanke nousee KUUMAkuntien edunvalvonnassa toivottavasti ykkösasiaksi. 66-vuotias itsenäinen Järvenpää ja 50-vuotias kaupunki siirtyy myönteisissä merkeissä uuteen aikakauteen. Maakuntien Suomen toteutuessa vuodesta 2019 lähtien Järvenpää tulee löytämään paikkansa vaivatta ja se asemoituu uuteen tilanteeseen vahvana Helsingin seudun kaupunkina. Teemme parhaillaan valmistelutyötä uuden Järvenpään synnyttämiseksi vuonna Se tulee olemaan kolmas uusiutuminen itsenäisen Järvenpään historiassa luvun suuret teemat uudessa Järvenpäässä tulevat olemaan kaupungin elinvoiman sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja 2 Järvenpää kevät 2017 Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Järvenpää Plus Vihreä liitto Suomen Keskusta Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Suomen Kristillisdemokraatit Tästä lehdestä voit lukea: Päätoimittaja: Anju Asunta Puh , anju.asunta@jarvenpaa.fi Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Toimituskunta: Tuula Alkula Susanna Aramo Anju Asunta Heli Komulainen Satu Hänninen Katriina Kalmi Riitta Murtokare 11 valtuutettua 10 valtuutettua 8 valtuutettua 8 valtuutettua 5 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 2 valtuutettua Tämän valtuuston 4-vuotisen toimintakautta leimaa, kuten muissakin kunnissa, kaupunkimme luotsaaminen läpi Suomen historian suurimmasta sote- ja maakuntahallintomuutoksesta. Uusi kaupunginvaltuusto astuu vaativaan tehtäväänsä järjestäytymiskokouksessa klo 18 Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa. Valtuustokokoukset ovat julkisia tilaisuuksia, joita voi tulla lehterille seuraamaan tai katsoa suorana lähetyksenä verkossa Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2017 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. PÄÄKIRJOITUS: Kolmas kerta toden sanoo...2 Uuden valtuuston luotsaamana Uuteen Kuntaan vuotiasta kaupunkia kehitetään yhdessä osallistuen ja juhlien!...3 Kaupunkikehityksen ajankohtaiset terveiset: Kohti kesää kehitysvire päällä...4 Keskustan kehittyminen viime vuosikymmenten aikana kaupunginarkkitehdin silmin... 6 Yleiskaava 2040 osoittaa Järvenpään tulevaisuuden kasvusuunnat... 6 Kaavoituskatsaus Palvelusetelillä valinnanvapautta varhaiskasvatukseen CaseM paperittomaan päätöksentekoon Elisabeth Järnefelt Yhdistävät kiskot Juhani Ahon Rautatie ja Elisabeth Järnefelt Järvenpään Opistokin täyttää pyöreitä! vuotias Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto juhlii! Kolmisointu kuuluu Järvenpäässä Koko Jäke liikkumaan!...14 Riksa ikäihmisten iloksi...14 Perusnuorisotyö siirtyi Temalille Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Kesän ja syksyn tapahtumat...16 Taitto: Grapica Oy / Pia Kauppinen Kannen kuvat: Shutterstock, Anju Asunta ja Ville Paul Paasimaa Painos: kpl Paino: Lehtisepät Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN:

3 TEKSTI JA KUVA: Anju Asunta 50-vuotiasta kaupunkia kehitetään yhdessä osallistuen ja juhlien! Itsenäinen Suomi on saanut merkittävän osan tunnusomaisista kulttuuripiirteistään Tuusulanjärven taiteilijayhteisöltä. Samasta kulttuuritaustasta ponnisti myös Järvenpää kukoistukseensa, persoonallisena luovan yhdessätekemisen paikkana ensiksi Tuusulasta kauppalaksi itsenäistyen 1951 ja vuodesta 1967 kasvavana kaupunkina kehittyen. Tulevaisuuden Järvenpäätä rakennetaan vahvalle pohjalle, yhdessä järvenpääläisyyden ydintä ideoiden. Juhani Ahon ja J.H. Erkon sanat, Venny Soldan-Brofeldtin, Eero Järnefeltin ja Pekka Halosen kuvat sekä Jean Sibeliuksen sävelet muiden aikalaistaiteilijoiden tuotosten ohella loivat vahvasti sitä suomalaisuuden ydintä ja aatteen paloa, joka kantoi suomalaiset itsenäistymiseen saakka. Kuka tietää, millaisessa Suomessa nyt elettäisiin, elleivät taiteilijat olisi tuolloin löytäneet hengenheimolaisuutta toisissaan, Tuusulanjärven kauniissa rantamaisemissa. Myös Järvenpää olisi aivan toisenlainen kaupunki ilman taiteilijoitaan. Kun Järvenpää halusi irtautua Tuusulasta, Sibelius oli se merkkihenkilö, jonka puoleen käännyttiin vaakunan väriä päätettäessä. Kun kauppalasta tuli kaupunki vuodenvaihteessa 1967, sitä juhlistettiin tervapatojen loisteessa Järvenpään Mieslaulajien esittämällä Sibeliuksen Finlandia-hymnillä samalla kappaleella joka edelleenkin tahdittaa uuden vuoden ilotulituksiamme. Taidemuseon perusta nojaa järvenpääläisten taiteilijoiden Vennyn ja Eeron teoskokoelmaan, Ahola ja Villa Kokkonen ovat Ainolan ohella suosittuja vierailukohteitamme ja kävelykatummekin on nimetty Janneksi. Kulttuurikaupunki tulevaisuudessakin, ja mitä muuta? 50-vuotiaan kaupungin väkiluku on liki kolminkertaistunut alkuajoista ja noin asukkaan kotikaupunki kasvaa vauhdikkaasti edelleen. Järvenpään takavuosien visiot Elinvoimainen kulttuurikaupunki sekä Elinvoimaa ja kulttuuria parhaalla paikalla ovat varsin hyvin toteutuneet. Meidät tunnetaan vanhoista taiteilijayhteisön tunnusmerkeistä, mutta myös Puistobluesista, Meidän Festivaalista, Järvenpää-talon konserttitarjonnasta, taitavasta harrastajateatterista ja monista muista kulttuuri-ilmiöistä. Yhtä lailla tärkeitä ovat elinvoimaa kuvaavat tunnuksemme, kuten monipuolinen palvelutarjonta, vireä elinkeinoelämä ja hyvät kulkuyhteydet. Järvenpäässä pohditaan parhaillaan Uusi Kunta -projektissa, mitä kaupungin toiminta on jatkossa, sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille 2019 alkaen. Projektissa työstetään yhteistä näkemystä siitä, millaiseksi Järvenpäätä halutaan tulevaisuudessa kehittää, ja mitkä ovat kaupungin, asukkaiden, yhteisöjen tai yritysten roolit siinä? Mikä tekee Järvenpäästä ainutkertaisen ja houkuttelevan suomalaisten kuntien ja kaupunkien joukossa? Työpajoja tulevasta kaupungin visiosta ja strategiasta on järjestetty jo kaupungin luottamushenkilöiden, henkilöstön, yhdistysten ja yrittäjien kanssa. Nyt on aika kutsua myös asukkaat valitsemaan ja ehdottamaan parhaita kehityksen kärkiä tulevaisuuden Järvenpään visioon. Vastaa kyselyymme Yhdessä hyvässä sykkeessä! Olivatpa Järvenpään tulevat visio ja strategia millaiset tahansa, perusasioista pidetään kiinni. Järvenpäässä arvostetaan kulttuurihistoriallista taustaa, mutta ei jämähdetä siihen. Ja Järvenpäässä halutaan jatkossakin tehdä parasta kotikaupunkia, yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Yksi hyvä keino luoda hyvää kaupunkifiilistä ja taloudellista vireyttäkin on järjestää kivoja tapahtumia, osallistua niihin ja kertoa siitä muille. Tästä järvenpääläinen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaohjelma antaa erinomaisen käytännön esimerkin. Järvenpäässä ohjelman laadintaan kutsuttiin kaikki kiinnostuneet Tuusulan kanssa yhteisen Tuusulanjärvi-ilmiö -sateenvarjon alle. Kaupungin eri yksiköiden lisäksi juhlaohjelmaa järjestävät esimerkiksi monet yhdistykset ja op- Valitse tai ehdota parhaita kehityksen kärkiä: kehityksenkarjet pilaitokset, sujuvassa yhteistyössä. Tavoitteena on ollut luoda jokaiselle jotakin kiinnostavaa, joten tapahtumien kirjo on suuri: on näyttelyitä, konsertteja, seminaareja, luentoja, liikuntaa ja puuhaa kaikille kohderyhmille taaperosta senioriin. Osallistu hyvän Jäkefiiliksen jakamiseen, niin olet mukana myös hyvän kasvun kierteen edistämisessä. Kutsu kavereitakin juhlavuoden mahtaviin tapahtumiin, osallistu ja laita kivoja kuvia jakoon sosiaalisen median kanavissa #hyväjäkemerkinnällä varustettuna. Tutustu tapahtumiin:» kyllatapahtuu.fi Suomen suurin ulkoilmadisco, Saara Aalto ym. Suomi 100 -juhlaviikonlopussa Elokuussa Järvenpäässä juhlitaan yhdessä hyvässä sykkeessä 100-vuotiasta Suomea ja Tuusulanjärvi-ilmiötä! Juhlaviikonlopun aloittaa Tuusulanjärvi-ilmiön merkeissä Tuusulan Taiteiden Yö perjantaina Järvenpäässä juhlat alkavat lauantaina klo kävelykatu Jannella yhteisten piknikpöytien ääressä, musiikin soidessa. Päiväohjelma päättyy Järvenpään teatterin historialliseen kulkueeseen ja toritansseihin. Lauantai-iltana kannattaa kaivaa discoreleet esiin, kun koko kävelykatu Janne muutetaan joraavaksi Suomen suurimmaksi ulkoilmadiscoksi. DJ:t soittavat Jannen varrella useissa eri tanssipaikoissa Suomen eri vuosikymmenten hittejä klo Sunnuntaina klo juhlat jatkuvat Järvenpään Rantapuistossa ilmaiskonsertin ja puistopiknikin merkeissä. Lavalla juhlaviikonlopun ohjelman huipentaa kaupunkimme kuumin tähti, Saara Aalto bändeineen klo 16. Rantapuiston lavalla nähdään myös Entäs Peltonen -yhtye ja Tuusulanjärvi Big Band. Tapahtumat järjestää Järvenpään kaupunki yhteistyössä Sykettä ja Sinfoniaa ry:n kanssa. Koko juhlaviikonlopun ohjelma on tarkoitettu koko perheelle ja tapahtumiin on vapaa pääsy. Tervetuloa! Ville Paul Paasimaa #suomi100 Järvenpää kevät

4 Kaupunkikehityksen ajankohtaiset terveiset TEKSTI: Susanna Aramo ja Satu Hänninen KUVAT: Kaupunkikehitys, Anju Asunta ja Lauri Luode KOHTI KESÄÄ KEHITYSVIRE Viihtyisä kaupunki ja kaupunkikeskusta, toimivat asuinalueet sekä monipuoliset palvelut ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet. Kaupunkikehitys tekee aktiivisesti töitä monella eri osa-alueella, jotta Järvenpäästä tulee entistäkin viihtyisämpi kaupunki. Haluamme herättää ihmisissä ja yrityksissä halun "olla osa tätä tarinaa". Rantapuiston jatkosuunnittelu Liikennevirasto Järvenpään lisäraiteen rakentaminen etenee Lisäraiteen rakentaminen etenee harppauksin Järvenpäässä. Tällä hetkellä meneillään on erilaiset siltojen leventämistyöt eri paikoissa. Pienemmillä silloilla työt saadaan valmiiksi kesäkuussa ja Helsingintien alikulkusilta valmistunee heinäkuun loppuun mennessä. Toukokuussa aloitetaan rakennustyöt Myllytien ja Ristikadun silloilla sekä maanrakennusurakka Ainolan ja Purolan välillä. Ratalinjalta ajetaan pois kymmeniä tuhansia kuutiota maata, tilalle ajetaan rakennekerroksia, mikä tulee näkymään myös katukuvassa. Työt ehkä kuuluvat enemmän kuin näkyvät, koska sekä tukiseinien että betonipaalujen lyöntityö on äänekästä. Onneksi olemme työnsuunnittelun keinoin pystyneet järjestelemään niin, ettei öisin tarvitse mahdottomasti meluta, toteaa projektinjohtaja Juha Kansonen Liikennevirastosta. Järvenpään aseman ratapihan työt alkavat kesäkuussa, jotka tulevat vaikuttamaan myös aseman kulkuyhteyksiin ja reitteihin. Raide 1 poistuu käytöstä kesäkuun puolesta välistä lokakuulle ja matkustajat ohjataan Helsingin suuntaan kulkeviin juniin raiteelta 2. Junien pysähtymispaikka siirtyy myös hieman pohjoisemmaksi. Myös henkilötunneli on suljettuna rakennustöiden aikana, eli kulku tapahtuu keskustunnelin kautta. Kaikkiaan rakentaminen viimeistelytöineen saadaan valmiiksi Järvenpään alueella vuoden 2019 aikana. Uusi raide otetaan käyttöön jo tätä aiemmin, lokakuussa 2018, lupaa Kansonen. Rantapuiston pohjoisosan ja Kasinonlahden aluetta suunnitellaan vuonna 2017 ja tavoitteena on aloittaa rakentaminen seuraavana vuonna. Suunnittelun aikana on haettu yleisöltä ideoita alueen ilmeestä ja toiminnoista. Kommentteja idealuonnoksiin saatiinkin mukavasti. Uutena työkaluna oli sähköinen Maptionare-kysely, joka tuotti yli 160 vastausta. Kommentteja ja toiveita oli laidasta laitaan. Kaikille kommenteille yhteistä oli, että Rantapuisto halutaan pitää monipuolisena virkistysalueena, jossa riittää tilaa sekä vapaaseen että ohjattuun liikuntaan ja myös oleskeluun ja tapahtumiin. Rannan läheisyyttä ja veden ääreen pääsemistä on pyritty edistämään erilaisilla ranta- ja laituriratkaisuilla. Suunnittelu etenee puistosuunnitelmiin, jotka tulevat vielä kesän aikana nähtäville. Toteutussuunnitelmat valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Lisäraide Lisätietoa hankkeesta:» Rantapuiston Kolmisointu-monumentti Oma koti omalla tontilla Alkuvuodesta tarjouskilpailulla myynnissä oleville tonteille Kaakkolan Kähösenmäellä löytyi ostaja jokaiselle yhdeksälle omakotitontille. Hakijoita tonteille oli tuplaten tonttien määrään nähden, joka kertoo sen, että Järvenpää on haluttu asuinpaikka. Seuraavat myytävät omakotialueet sijaitsevat Lepolan alueella ja Satukalliossa ns. Rousun alueella. Uusi frisbeegolfrata Lemmenlaaksossa "Oma talo omalla tontilla" kysyntää on! Lemmenlaaksossa on avattu 18-väyläinen frisbeegolfrata. Frisbeegolfrata on rakennettu pitkälti talkootyönä innokkaiden golffareiden voimin kaupungin antamalle 16 hehtaarin laajuiselle maa-alueelle viime syksystä alkaen. Väylien sijoittelussa on pyritty ottamaan huomioon myös koiranulkoiluttajat ja ratsastajat, jotta alue olisi turvallinen kaikille aluetta käyttäville. Rataa isännöi Järvenpään Frisbeegolf ry, jonka puheenjohtajana toimii Lauri Luode. Lauri toteaakin, että golffarit ovat olleet hyvin tyytyväisiä uuteen rataan ja siellä on jo pelattu ja kisailtukin läpi talven. Kenttää on kehuttu yhdeksi Etelä-Suomen parhaista, sillä kentän korkeuserot ja väylien vaihtelevuus tuovat haastetta peliin. Virallisia frisbeegolfkentän avajaisia vietettiin lauantaina ja kentän ensimmäinen virallinen kilpailu -First Run järjestettiin heti seuraavana päivänä Toiminta on lähtenyt täydellä teholla käyntiin ja ilmojen lämmetessä kenttä odottaa uusia lajin harrastajia pelaamaan. Kymppiväylä Vanhankylänniemen tulevaisuutta pohditaan Kaavoituksessa on viime aikoina kovasti tutkittu ja mietitty, minkälaista ja minkäluontoista asuinrakentamista Vanhankylänniemen alueelle voitaisiin suunnitella. Samaa asiaa tutkitaan myös Yleiskaava valmistelun yhteydessä. Alueesta on tehty käyttö- ja hoitosuunnitelma jo vuonna 2006 ja diplomityö vuonna Asemakaava ja tonttijaon laatiminen ovat olleet vireillä vuodesta 2008 ja nyt terveyskeskuksen rakennusten tyhjentymisen ansiosta alue lähtee taas uudelleen suunnitteluun. Alueen mittavien luontoarvojen ja virkistyskäytön huomioiminen ovat reunaehtoina sen kehittämiselle. Asukaskyselyssä kaupunkilaiset toivat esille alueen merkityksen kaikille avoimena virkistysalueena. Kaupunki on edistänyt tätä rakentamalla rantapolun, joka valmistui viime vuonna. Venepaikkojen osalta Vanhankylänniemessä on lähdetty siitä näkökulmasta, että Niemennokan alue halutaan pitää virkistyskäytössä kaikille avoimena alueena, joka nyt tänä kesänä toteutuukin. Alueelta on poistettu venevalkamapaikat, jotka on osoitettu uuteen laituriin Vanhankylänniemessä. Venepaikan hakijoita oli tänä vuonna ennätysmäärä ja noin puolet hakijoista sai venepaikan. Veneiden käyttö kesäisin kannattaa maksimoida ja hankkia vaikkapa yhteisiä kimppaveneitä, jolloin kustannuksetkin pienenevät. Venelaituri Vanhankylänniemi 4 Järvenpää kevät 2017

5 PÄÄLLÄ Janne-kontti on leppoisa olohuone, jossa on mukava pysähtyä. Janne-kontti kesäinen olohuone kävelykatu Jannella Viime vuonna Fillarikontti sijaitsi asemalla. Tänä kesänä kontti siirtyy ihmisvilinän keskiöön Instrumentariumin viereen, torin läheisyyteen Janne-kävelykadulle. Nimeksi Janne-kontti onkin osuvampi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Järvenpään kaupungin, Sykettä ja Sinfoniaa ry:n sekä Tuusulanjärven Matkailu ry:n kesken. Janne-kontti on paikalla 2.5. alkaen aina elokuun loppuun. Toukokuussa se on auki silloin, kun kävelykatu-jannella tapahtuu, kuten keskiviikkoiltaisin iltakirppiksen aikoihin ja viikonloppuisin. Kesä elokuussa Janne-kontti on auki maanantaita ja sunnuntaita lukuun ottamatta. Tarkempia tietoja kannattaa seurata verkkosivuilta. Janne-kontti palvelee asukkaita, yrittäjiä ja turisteja Janne-kontin tärkein tehtävä on toimia koko kesän aktiivisena tapahtuma- ja infopisteenä niin kuntalaisille, yrittäjille kuin turisteillekin sekä tarjota mielekästä ohjelmaa kävelykadulla. Janne-kontti työllistää Sykettä ja Sinfoniaa ry:n henkilökunnan lisäksi matkailualan työntekijän neljäksi kuukaudeksi sekä neljä vuotiasta nuorta, joista kukin on töissä kuukauden. Kuva vuoden 2016 kesältä. JANNE-kontti pähkinänkuoressa: torin lähellä sijaitseva iloinen, tapahtumarikas olohuone Jannella ajankohta: touko elokuu infopiste Järvenpään kesätapahtumista, alueen matkailusta ja kaupungin muista asioista fillarivuokraus: 5 / 3 h tai 8 / koko päivä suunnitteilla JANNE-AREENAT ke iltaisin klo 18 19, joissa mielenkiintoisia paneeliaiheita yhteistyössä Järvenpään kaupunki, Sykettä ja Sinfoniaa ry ja Tuusulanjärven Matkailu ry sykettajasinfoniaa.fi kyllatapahtuu.fi TARKASTA TAPAHTUMAT JA AIKATAULUT» sykettajasinfoniaa.fi» kyllatapahtuu.fi» jarvenpaa.fi Kesäsetelillä nuori töihin! Järvenpään kaupungin nuorten kesätyöllistämistukea myönnetään 2 4 viikon työsuhteisiin Järvenpäässä asuvan vuotiaan nuoren palkkaamiseen välisenä aikana. Työnantaja hakee tuen ennakkoon välillä Hakemuksen saavuttua kesätyöllistämistuki varataan työnantajalle. Työllistämistukea hakee työnantaja, mutta myös järvenpääläiset vuotiaat nuoret voivat markkinoida itseään kesätöihin KUUMA-kuntien yrityksiin, säätiöihin, kotitalouksiin ja yhdistyksiin tukeen vedoten. (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti). Lisätietoa: Järvenpää tarjoaa työnantajille kesäseteleitä! Kuuma-kuntien yrityksillä ja yhdistyksillä on mahdollisuus hakea tukea kesä-elokuulle Nuorelle mahdollisuus, tilaisuus työnantajille! Työllistä ja työllisty Duuniportaalin kautta Iloisia uutisia! työnhakija on rekisteröitynyt duuniportaaliin huhtikuun 2017 alkuun mennessä. Järvenpää on ollut mukana alusta asti Keski-Uudenmaan kuntien yhteisessä Duuniportaali.fi -hankkeessa. Kyseessä on maksuton ja helppokäyttöinen sivusto, jossa paikallinen työvoima ja työnantajat kohtaavat Keski-Uudellamaalla. Duuniportaalin tavoitteena on helpottaa työllistämistä ja työllistymistä. Rekisteröitymällä työnantaja tai työnhakija voi selata anonyymisti paikallista työpaikka- ja työnhakutarjontaa sekä lähettää portaalin kautta viestin ilmoituksen jättäneelle työnhakijalle tai työnantajalle. Portaali mahdollistaa työntekijän/työpaikan hakemisen toimialan, työnluonteen tai työllistämisen eri tukivaihtoehtojen mukaan. Työpaikka- tai työnhakuilmoituksen voi laittaa osaamisen perusteella. Duuniportaalin toiminta-alueella ( Järvenpää, Hyvinkää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula) asuu noin henkilöä. Työllistä työvoimaa alueella on yli , joista henkilöä (8,8 %) on työttömänä. (lähde Ely:n työllisyyskatsaus 2/2017) Kysy lisää: työllisyyskoordinaattori Marjo Kanninen, puh työllisyyspalveluiden päällikkö Sirkka Lehti, puh yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Miltä kuulostaa työelämän boogie järvenpääläisittäin? Järvenpäässä järjestetään DuuniBoogie -rekrytapahtuma Ohjaamossa (Emalitehtaankatu 2, 2. krs.) Työnhakija, bongaa duuni. Valmistaudu kohtaamaan työnantajasi. Työnhakuun tarjolla ulkoista ja sisäistä sparrausta. Tule hakemaan täsmävinkit työllistymiseen! Työnantaja, bongaa tekijä. Ilmoittaudu maksuttomaan rekrytapahtumaan ja löydä uusi työntekijä. Mitä tarkoittaa rekrytointikokeilu? Mistä hakea tukea palkkauskustannuksiin? Onko haussa työntekijä oppisopimuksen voimin? Tule kuulemaan asiantuntijoiden parhaimmat vinkit rekrytointitavoista ja löydä uusi tekijä! Työnantaja, ilmoittauduthan mukaan tapahtumaan mennessä Ohjaamon ja työllisyyspalveluiden verkkosivuilta Kysy lisää: Päivi Kemp, Ohjaamo Järvenpää, p Marjo Kanninen, Työllisyysyksikkö, p Haluamme herättää ihmisissä ja yrityksissä halun "olla osa tätä tarinaa". Järvenpää kevät

6 TEKSTI JA KUVA: Satu Hänninen Keskustan kehittyminen viime vuosikymmenten aikana kaupunginarkkitehdin silmin Kaupunkimme kehittyminen alkoi 1990-luvun puolivälissä konkreettisesti keskustan osalta silloisen arkkitehtiosaston lisäresurssien myötä. Painopisteenä oli ydinkeskustan elvyttämiseen tähtäävät suunnittelutoimet ja suunnitteluresurssien ja -välineiden parantaminen. Työhön lähdettiin keskustan osayleiskaavan ja sen jälkeen koko kaupungin yleiskaavan uudistamisella uuden kaupunginarkkitehti Ilkka Holmilan johdolla vuonna Kävelykadun ja Prismakeskuksen hankkeet laitettiin vireille sekä keskustan kehittämisen ohjausryhmä Sykettä ja Sinfoniaa perustettiin. Keskustan kehittämiseen on tehty pitkällä aikavälillä paljon töitä ja nyt saamme nauttia hedelmistä. Perhelän kortteli on lähdössä konkreettisesti rakentumaan. Samoin Pajalan teollisuusalueen rakentuminen, joka lähti käyntiin arkkitehtikilpailulla vuonna 2001, kertoo Ilkka. Uusi keskustan osayleiskaava ja Poikkitien kaavarunko avasivat mahdollisuuksia uusiin ratkaisuihin, muun muassa avattiin Boogien yritysalue, jossa Lidlin logistiikkakeskus tuo paikkakunnalle uusia työpaikkoja. Hauska tapaus sattui, kun siivosin huonettani vuosikymmenten papereista, silmääni osui neuvottelumuistio Lidlin kanssa vuodelta Silloin ei aika ollut vielä kypsä Logistiikkakeskuksen tulemiselle, mutta nyt on, jatkaa Ilkka ja heittää papereita keräykseen huoletta, koska asiat on saatettu päätökseen. Kirjoittamani Järvenpään kaupunkisuunnittelun historiikki vuosilta valmistunee kesän aikana. Siitä voi lukea tarkemmin kaupungin kehittymisestä. Ilkka jättää pestinsä kaupungilla toukokuun lopussa eläkkeelle jäädessään. Uusi yleiskaava on nyt tekeillä ja kaupunki jatkaa kehittymistään hyvissä käsissä. Yleiskaavatyötä jatkaa yleiskaava-asiantuntija Hannele Selin. 25 VUOTTA KAUPUNKISUUNNITTELUA Tervetuloa kuulemaan Ilkka Holmilan luentotilaisuutta klo 18 Järvenpää-talon Juhani Aho-saliin. Aiheena on Järvenpään kaupungin kehittyminen ja muutokset 25 vuoden ajalta. TEKSTI: Hannele Selin Yleiskaava 2040 osoittaa Järvenpään tulevaisuuden kasvusuunnat Järvenpää kasvaa seuraavina vuosina vauhdilla ja monilla alueilla on paineita maankäytön muutoksiin. Syksyllä 2016 käynnistyneessä Järvenpään yleiskaava prosessissa päätetään kaupungin tulevaisuuden maankäytöstä. Oman asuinympäristönsä kehittäminen kiinnostaa kaupunkilaisia entistä enemmän. Osana yleiskaavan valmistelua järjestettiin karttakysely, jossa asukkailta tiedusteltiin rakentamiseen sopivia tai rakentamiselta kokonaan säästettäviä alueita. Helmikuussa 2017 järjestettyyn kyselyyn vastasi 377 henkilöä ja merkintöjä saatiin yli paikkaan. Kyselyn tuloksia hyödynnetään parhaillaan käynnissä olevassa yleiskaavan rakennemallivaiheessa sekä kaupungin suunnittelussa laajemminkin. Tehokkaaseen, pientalomaiseen tai täydennysrakentamiseen soveltuvia alueita osoitettiin ympäri kaupunkia, mutta ylivoimaisesti eniten merkintöjä tuli keskustaan. Yllättävää oli, että moni vastaajista näki potentiaalisina rakentamisen paikkoina myös Vanhankylän ja Lepolan pellot. Näillä alueilla on kuitenkin myös kulttuurihistoriallisia arvoja, joten mahdollinen rakentaminen tulisi tehdä maiseman ehdoilla. Tärkeinä säilyttämisen paikkoina vastauksissa korostuivat Rantapuisto, Vanhankylänniemi ja Lemmenlaakso. Lisäksi monet ulkoilu- ja virkistysalueet saivat paljon merkintöjä. Arvokkaista luontokohteista ja virkistykselle merkittävistä alueista on tehty myös paljon tutkimusta ja selvityksiä. Nämä selvitykset yhdessä kaupunkilaisilta kerättyjen näkemysten kanssa osoittavat, että niin isot kuin pienetkin metsät ovat tärkeitä Järvenpäässä myös tulevaisuudessa. Kaupunkilaisten tietotaitoa hyödynnetään yleiskaavatyössä myös jatkossa. Rakennemallivaiheessa asukkaista koostuva sparrausryhmä pääsee aktiivisesti osallistumaan suunnitteluun ja arvioimaan kaupungin vaihtoehtoisia kasvusuuntia. Rakennemallit tulevat kaikkien nähtäville ja kommentoitavaksi myöhemmin syksyllä Tavoitteena on, että Järvenpään kaupungin valtuusto päättää valittavan rakennemallin vuonna 2018 ja hyväksyy sen pohjalta tehtävän uuden yleiskaavan vuonna Yleiskaavatyöhön liittyviin selvityksiin ja kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin Tule mukaan! Tervetuloa Järvenpään yleiskaavan 2040 sparrausryhmään! Kaupunkilaisista muodostuva ryhmä osallistuu aktiivisesti yleiskaavan rakennemallivaiheeseen. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa kaupungin kasvusuuntia koskevaan suunnitteluun. Kokoonnumme työpajojen merkeissä keskustelemaan noin kerran kuussa syksyllä Osallistuminen on maksutonta eikä vaadi aikaisempaa suunnittelukokemusta. Haku sparrausryhmään on nyt käynnissä! Ilmoittaudu mennessä yleiskaava Järvenpää kevät 2017

7 Järvenpään Kaavoituskatsaus 2017 Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua Järvenpään kaavoitussuunnitelma ja -katsaus on hyväksytty kaupunginhallituksessa Tässä lyhennelmässä esitetään vuonna 2017 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat yleiskaava- ja asemakaavakohteet sekä odottavia kaavahankkeita. Vuoden mittaan käynnistyvistä kaavahankkeista tiedotetaan erikseen. Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaavaasioista (MRL 7 ). Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on kartalla esitetty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskunta- rakenteesta ja alueidenkäytöstä. Siinä sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kuntien kaavoitukselle ja muulle alueidenkäytön suunnittelulle. Uudenmaan kokonaismaakuntakaavaa täydentää Järvenpään alueella 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat. Erityisesti logistiikkaan, viherrakenteeseen ja kulttuuriympäristöihin keskittyvä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava tullaan hyväksymään vuoden 2017 aikana. Parhaillaan valmistelussa on kaksiportainen kokonaismaakuntakaava, Uusimaa-kaava Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta: Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman päivitystyö on aloitettu. Järvenpäässä on voimassa kaksi osayleiskaavaa: Lepolan osayleiskaava ja Keskustan osayleiskaava Tällä hetkellä valmisteltavana on myös Pietilä Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat saattavat tulla tulevaisuudessa valmisteluun riippuen valittavista kasvun ja kehittämisen suunnista. Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on aina yksittäisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Järvenpään maaalueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on 37 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa, ja 28 hankkeen on suunniteltu käynnistyvän lähiaikoina. Kaavoituskatsauksessa esitellään lisäksi 42 odottavaa asemakaavahanketta. YHTEYSTIETOJA Seutulantalon palvelupiste Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12, (09) tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula kaavoituksen johto, keskustan kehittäminen Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio asemakaavoitus, poikkeaminen Yleiskaava-asiantuntija Hannele Selin yleis- ja asemakaavoitus Liikenneinsinööri Sari Piela liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Liikennesuunnittelija Timi Veikkolainen liikenteen ohjaus, joukkoliikenne, liikenneturvallisuus Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe asemakaavoitus Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö Vireillä olevat yleiskaavatyöt Järvenpään yleiskaava 2040 Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Suunnittelualue käsittää koko Järvenpään kaupungin, mutta tuoretta Järvenpään keskustan osayleiskaavaa 2030 ei ole tarkoitus kumota. 10 Wärtsilä Saunakallio 9 Jamppa 25 Kaakkola 24 Vanhakylä Sorto 56 2 Loutti Terioja 11 Nummenkylä Lepola 12 Peltola 7 Pajala 1 Keskus Yleiskaavassa varataan alueita asumiseen, elinkeinotoimintaan, virkistykseen, suojeluun, liikenteeseen, palveluille ja muille yleisille toiminnoille yleispiirteisellä tasolla. Lisäksi osoitetaan verkoston rakennetta ja yhteystarpeita muun muassa ulkoilureittien ja liikenteen osalta. Kohdemerkinnöillä voidaan osoittaa esimerkiksi kulttuuriympäristön kannalta merkittävä rakennus. Kaava tullaan laatimaan oikeusvaikutteisena (MRL 42) Pietilä 13 Isokytö Terhola 6 Pöytäalho 18 Satumetsä 5 Kinnari 4 Kyrölä 21 Ristinummi Odottavat Odottavat asemakaavatyöt. asemakaavatyöt Kohteet löydät sivulta Satukallio Mikonkorpi 15 Haarajoki 16 Mylly Yleiskaavoihin liittyvät hankkeistusohjelmat Yleiskaavoihin liittyvien hankkeistusohjelmien ja toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Pietilä Haarajoen osayleiskaava Pietilä Haarajoen osayleiskaavatyöhön liittyvät viemäröimättömien palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edellyttämät maapoliittiset toimet. Vuoden 2014 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitettiin erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille kiinteistöille. Useiden osa-alueiden vesihuollon runkolinjoja on rakennettu vuosina Vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat, mutta varsinainen kaavatyö ei ole toistaiseksi edennyt. Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen mukaisesti on vuonna 2015 saatu valmiiksi seudun 14 kunnan alueen kattava yhteinen maankäytön suunnitelma, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön ja asuntopoliittiseen strategiaan. Maankäytön suunnitelma hyväksyttiin kunnissa kesällä Uuden MAL-aiesopimuksen tavoitteen mukaisesti on Helsingin seudulla käynnistynyt uusi maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän integroitu suunnittelukierros. Yhteinen maankäytön suunnitelma päivittyy tämän kokonaisuuden yhteydessä. Ota talteen! Kaavasuunnittelija Elina Joutsen asemakaavoitus Kaavasuunnittelija Juho Mattila asemakaavoitus Kaavasuunnittelija Justiina Nieminen asemakaavoitus Suunnitteluavustaja Inka Salo Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen paikkatietoasiat Kaupungingeodeetti Ari Piirainen maankäyttösopimukset ja kiinteistönmuodostus Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi maankäyttösopimukset Maanmittausinsinööri Ville Vistbacka kiinteistönmuodostus Suunnittelupäällikkö Tia Salminen Katu-, vesihuolto-, ympäristöja vihersuunnittelu Järvenpää kevät

8 Vuosina mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Alueelle on järjestetty nuorille arkkitehdeille tarkoitettu Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle haluttiin sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. Ristinummen alueen yleissuunnittelu alkaa vuonna 2017 koko kaupungin yleiskaavatyön rinnalla. Wärtsilän Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä ovat mahdollisuus Purolan seisakkeen liikenteen palauttamiseen, sekä asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta seisakkeen lähellä. Yleiskaavassa alueelle on tehty varaus asumisen reservialueeksi, mutta sen paras käyttötapa on tarpeen tutkia uudelleen koko kaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. Osayleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai pelkästään asumiseen tarkoitetulle vyöhykkeelle, mikäli yritysalueet otetaan käyttöön nopeasti. Työn alla olevat ja vuonna 2017 aloitettavat asemakaavat 1 Perhelän kortteli (kortteli 131) Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Perhelän kortteli 131 ja vastapäisen korttelin 147 tontit 33 ja 34 muodostavat suunnittelukokonaisuuden, jonka rakentamiseen on etsitty suunnittelu- ja toteutuskumppaneita syksyllä Valittu konsepti jalostetaan asemakaavoituksen rinnalla korttelisuunnitelmiksi. Kaupungin omistama kiinteistöyhtiö korttelissa 131 luovutetaan tontteineen rakennettavaksi, kun asemakaava on hyväksytty ja lainvoimainen. Asemakaava on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Tervanokantie 2a, tila 1:295 Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin omistama asuinrakennus (01.01 Vaalea rakennus, Yrjölä) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu toimenpideluokkaan 3 (säilyttämistä edistetään). Rakennukselle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Samalla tutkitaan uusien asuinpientalojen sijoittumista alueelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. 3 Harjuvaarankuja 2, tontti Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohteet a-d) on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohde 11.10). Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. 4 Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. Työn yhteydessä tutkitaan pääradan parantamishankkeen yhteydessä laaditun asema-alueen liikenteen ja tilankäytön yleissuunnitelman edellyttämät muutostarpeet. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatieaseman suojeleminen asemakaavalla. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Murtokatu 5, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt entisen pienteollisuustontin muuttamista asumiseen. 6 Verkkotie 10 ja Harjulan koulu Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Harjulan koulun tontilla sijaitsevalle asuntolarakennukselle on tarkoitus kaavamuutoksella muodostaa oma asuintontti sekä tutkia eri vaihtoehdot asuinkäytön ja varhaiskasvatuksen tilantarpeiden osalta. 7 Ainolan aseman pysäköintialue Asemakaavassa osoitetun, rakentamattoman pysäköintialueen tulevaa käyttöä tutkitaan. Ainolan asema tulee siirtymään etelämmäs, jolloin pysäköintialueelle ei ole tarvetta entisellä paikalla. 8 Pääradan lisäraide/ Kyrölä, korttelin 404, tontit 404-7, 8, 9 ja 22 Pääradan lisäraiteen rakentaminen edellyttää nykyisen rautatiealueen laajentamista korttelissa 404 radan itäpuolella. Rautatiealueen aluevaraus tarkistetaan Pääradan lisäraidehankkeen ratasuunnitelman tarpeiden mukaiseksi. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen. 9 Ylänköpuisto, tila Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 10 Tataarikuja Tataarikujan alueen asemakaavamuutos on tullut osittain voimaan vuonna Islam-seurakunnan omistaman alueen rakentamismahdollisuuksia tutkitaan uudelleen. Alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa asuinpientalojen korttelialueeksi. 10 Wärtsilä 11 Nummenkylä Jamppa 3 Saunakallio 25 Kaakkola 24 Vanhakylä 8 Sorto , 30 2 Loutti Terioja Keskus 12 Peltola 7 Pajala Lepola Vuonna 2017 vireillä olevat ja aloitettavat kaavatyöt 6 Pöytäalho Pietilä-Haarajoki osayleiskaava 14 Pietilä 16 Mylly 13 Isokytö Ristinummi Terhola 11 Kinnarin koulu Kinnarin koulun alueelle suunnitellaan varhaiskasvatuksen yhteydessä tutkitaan liikenneyhteydet Jampan liikuntapuistoon. palvelujen keskittämistä ja uuden koulun rakentamista. Koko korttelia koskeva maankäytön ja tontinkäytön konseptisuunnitelma laaditaan konsulttityönä rakentamisen hankesuunnitelman ja kaavoituksen pohjaksi. 16 Wärtsilänkatu 61, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuutta yritystilojen lisärakentamiseen. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. 12 Vanha mattotehdas, Seutulantie 3-5 (tontti 663-4) Vanhan mattotehtaan rakennus on tarkoitus säilyttää ja muuttaa asuinkäyttöön. Samalle tontille suunnitellaan uusi asuinkerrostalo. Entinen Plyyshi- ja mattotehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen 17 Tekijänpuisto Tuottajankadun ja Tekijänkadun välisen puistoalueen muuttamista yritystonteiksi ja Tuottajankadun pohjoispuolella sijaitsevan yritystontin laajentamista tutkitaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon nykyinen ulkoilureitti. toimitalo (05.09) on Järvenpään kult- tuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu 18 Vanha valtatie 58 säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). Rakentamaton, paloasemaa varten kaavoitettu Asemakaavan muuttaminen edellyttää puiteja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaehdotus tontti on tarkoitus muuttaa asuinpientalorakentamiseen. on ollut nähtävänä keväällä Pietilän yritysalue 13 Mittarikatu 4, SPR Mittarikadun pohjoispuolella Rampakanmetsän reunassa sijaitsevan rivitalotontin kaavaa tarkistetaan. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman Vähänummentien pohjoispuolelle suunnitellaan uusia yritystontteja logistiikkayhteyksien tuntumaan. Vähänummentien (maantie 1452) parantamisesta on tehty toimenpide- ja tilavaraussuunnitelma syksyllä yhteydessä myy- tävistä kiinteistöistä. 20 Intro, yritysalueen asemakaavan muutos Helsinki Lahti-moottoritien ja Vanhan Lahdentien 14 Kivipuiston palvelukeskus Kivipuiston palvelukeskuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa senioriasuntoja. Kivipuiston välissä sijaitsevaa yritysaluetta kehitetään. Rakennusoikeuden nostaminen edellyttää puiteja maankäyttösopimuksia. palvelukotisäätiö ja kaupunki ovat solmineet asiasta yhteistoimintasopimuksen. 21 Alhotie, tontit ja 3 Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat 15 Jampan liikuntapuisto, hallihanke Jampan liikuntapuiston pohjoisosaan toteutettavan uuden palloiluhallin rakentamiseen liittyvä asemakaavan muutos. Alueelle on kulkuyhteys Vanerikujalta. Kaavamuutoksen ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Asemakaavatyön poh Haarajoki 20 5 Kinnari 20 Satukallio 17 Mikonkorpi 4 Kyrölä 18 Satumetsä 8 Järvenpää kevät 2017

9 Wärtsilä-Purolan osayleiskaava 10 Wärtsilä 11 Nummenkylä 15 Haarajoki 14 Pietilä 9 Jamppa Jamppa, AO-tiivistäminen 12 Peltola 43 8 Sorto Saunakallio AO-tiivistäminen 3 Saunakallio 25 Kaakkola Loutti 24 Vanhakylä Terioja, AO-tiivistäminen 23 Terioja Lähivuosina aloitettavat kaavatyöt Pajala 6 Pöytäalho 44 5 Kinnari 1 Keskus 4 Kyrölä 22 Lepola Pöytäalho, AO-tiivistäminen Mylly 13 Isokytö 19 Terhola 21 Ristinummi Ristinummen osayleiskaava jaksi on järjestetty tontinluovutuskilpailu vuonna Rousun alue Lallankadun päähän pientaloasutuksen pohjoispuolelle on yleiskaavassa osoitettu tiivistä pientalorakentamista. Alueen asemakaavoitusta jatketaan. pysäköintialue muutetaan asuinpientalorakentamiseen. 27 Lepola IV (Ainolanväylän pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan 23 Terholan yritysalue Terholan alueen kaupan toimintojen kaavamääräyksiä tarkennetaan maankäyttö- ja kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokraasuntoja rakennuslain muutoksen johdosta. Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää on muutettu maankäyttö- ja rakennuslaissa siten, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa (tiva-kauppa) sisältyy vähittäiskaupan suuryksikön tulkinnan piiriin. Muutos koskee myös sellaista myymäläkeskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. 28 Vanhankylänniemen asemakaava Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv ). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna Rakennushankkeiden toteuttaminen edellyttää pitkäaikaisesti luovutettavissa olevia kiinteistöjä tai 24 Ainolan keskus ja Pohjolanhovi Ainolan seisake tulee siirtymään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Sen läheisyyteen suunnitellaan uusi Ainolan keskus rakennuspaikkoja. Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä liike- ja palvelutoimintoineen sekä Pohjolanhovin uusi asuinalue. 29 Kiinteistö Oy Suvirinne, Ruohorannantie 17 (tontti ) 25 Pääradan lisäraide, Ristinummi Pääradan lisäraiteen aluetarpeet varmistuvat, kun ratasuunnittelu etenee. Asemakaavaa tarkistetaan Ristinummella lisäraiteen vaatimusten Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista kahta erillistä asuinrakennusta varten. Muutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. mukaisesti. 30 Lepikkorannantie 13, tontti Maamiehenkadun pientalot Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan Ainolan pohjoispuolelle Maamiehenkadun muutosta. Rakennusoikeuden nostaminen varteen Sibeliuskeskusta varten suunniteltu edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. yleisten rakennusten tontti ja vastapäinen Satumetsä 20 Satukallio 17 Mikonkorpi Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen Mikonkorvessa, Satukalliossa, Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa on vanhoja omakotialueita, joiden rakentamistehokkuus asemakaavassa on alle e = 0,25. Kaupunkikehityslautakunta ( ) ja kaupunginhallitus ( ) ovat päättäneet, että näiden alueiden asemakaavanmuutokset käynnistetään. Asemakaavan muutokset aloitetaan yksitellen lähivuosien kuluessa. Muutoksen tekeminen edellyttää maanomistajan kirjallista aloitetta. Muutoksessa mukana olevien kiinteistöjen rakennusoikeuden nostamisesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset, jotka hyväksytään kaupunginhallituksessa. Asemakaavan muutokset hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Työ on aloitettu vuonna 2015 Mikonkorvesta ja vuonna 2016 on jatkettu Satukallion alueilla. Muut tiivistämisalueet Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa tutkitaan seuraavien viiden vuoden aikana. Työn alle tulevat asemakaavat Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Keskustan täydennysrakentaminen, kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. 31 Sävelpuisto Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu osa Sävelpuistosta asuinkerrostalorakentamiseen. Eteläkulmaan on osoitettu palvelurakentamista. 32 Urheilukentän alue Keskusurheilukentän alueen muuttamista asuinkerrostalorakentamiseen tutkitaan. 33 Puistotie 34 b, Seppälän kiinteistö Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Seppälän kiinteistön jalostamistavoitteeksi on täsmennetty kolmannen sektorin toiminnan tukeminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet rakennuksen säilyttämiseen ja asuinkäyttöön sekä asuinkorttelin laajentamista nykyisen Stenbackan puiston alueelle. 34 Villa Enckell (tontit ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveystalon alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin. 35 Hallintokatu 7, Mestariasunnot Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta. 36 Seutulantalon alue (Seutula I) Tontin muuttamista asuinrakentamiseen tutkitaan, jos teknisen keskuksen toiminnot siirtyvät muualle. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen pohjaksi laaditaan kaavarunko vuonna Tontti 712-9, Amipac (Seutula II) Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen pohjaksi laaditaan kaavarunko vuonna Wärtsilänkatu, korttelit 730 tontit 1, 2 ja 17 Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on keskustan osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista. 39 Wärtsilänkatu 8a, tontti Järvenpään vapaaseurakunta on pyytänyt yleisten rakennusten tontin muuttamista kaupalliseen toimintaan. Asia tutkitaan viereisen korttelin 730 kaavamuutoksen yhteydessä. 40 Tontti (Seutula III) Nykyisen liiketontin lisärakentamismahdollisuuksia selvitetään Seutulantalon alueen muutoksen yhteydessä. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen pohjaksi laaditaan kaavarunko vuonna Pajalanpiha Pohjoisväylän varren rakentamattoman pientaloalueen tehostamista tutkitaan. 42 Tontti 825-9, ITAB Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 43 Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. 44 Ohratie 14 (tontti ) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Järvenpää kevät

10 45 Terholan osa-alueet (korttelit 541, , , 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. 46 Länsi-Ristinummi I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. 47 Itä-Ristinummi I Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. 48 Itä-Ristinummi II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. 49 Länsi-Ristinummi II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. 50 Länsi-Ristinummi III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet 51 Keskus, tontti (Casino) Alue on osoitettu keskustan osayleiskaavassa palvelurakentamiseen. Alueen käyttö tutkitaan asemakaavan muutoksessa. 52 Keskus, tontit ja 9 (Erkomaan talo) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. 53 Sampotalo (kortteli 132 tontti 9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. 54 Mannilantie 43, tontti Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia selvitetään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä. 55 Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä on tehty kaupunkikuvallinen selvitys keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. 56 Alankotie 28, tontti Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. 57 Tanhumäentie, tontti (ent. Harjanteen talo) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen /Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). 58 Torpantie, tontti (Pekka Harjuvaaran talo) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). 59 Torpantie, tontti (Mankisen talo) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). 60 Keskitalontie, tontti 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. 61 Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. 62 Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 km 2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puiteja maankäyttösopimuksia. 63 Helsingintie-Pohjoisväylä Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen (Terveystalon) asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. 64 Hallintokatu y-tontit Kaupungin tilojen uudelleenjärjestelyjä ja keskittämistä tutkitaan. Alueelle tulisi myös tehokasta asuinrakentamista. 65 Wärtsilänkatu 8a, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt yleisten rakennusten korttelialueella asemakaavan muuttamista liiketoimintaan. 66 Uudenmaantie, tontit 782-2, 3 Kiinteistönomistaja on pyytänyt asuin- ja liikerakennusten tontin asemakaavan muutosta. Rakennusoikeuden nousu edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. 67 Entinen kumitehdas, Emalitehtaankatu Kiinteistönomistaja on pyytänyt teollisuustontin asemakaavan muuttamista. 68 Tontti 712-8, Seutula III Nykyisen liiketontin lisärakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen pohjaksi laaditaan kaavarunko vuonna Kaukolämpölaitoksen uusi sijainti Seutulantalon länsipuolella sijaitsevalle Fortumin varavoimalaitokselle suunnitellaan uusi paikka Pajalanpuiston reunaan, jonne on katuyhteys Neulakadulta. 70 Pietolanpuisto Alueen täydennysrakentaminen. 71 Lautakuja 4 Yleisten rakennusten tontin muuttaminen asumiseen. 72 Pietolankatu, osa tilasta Pietolankadun varrella sijaitsevan ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi kaavoitetun alueen muuttamista asuinrakentamiseen selvitetään. 73 Rekikatu, tontti ja puistoalue Alueen täydennysrakentaminen. 74 Metson alueen luoteispuoli Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. 75 Tuottajankatu, tontti Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. 76 Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. 77 Kasvitarhankatu 18, puistoalue Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen osan muuttamista asumiseen selvitetään. 78 Tammelankatu 4, tontti ja katualue Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen osan liittämistä tonttiin pysäköintipaikkojen lisäämiseksi. 79 Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. 80 Haarajoki, osa tilasta 11:125 Helsinki Lahti-moottoritien itäpuolelle on yleiskaavassa osoitettu pienteollisuusaluetta. 81 Leppätien pohjoispuoli Nykyisen omakotialueen asemakaavoitus. Alue on yleiskaavassa väljää pientalovaltaista asuinaluetta. 82 Haarajoen asuntoalueet Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemakaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueista omistukseensa. 83 Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 84 Tokkakuja, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta tontin muuttamisesta rivitalorakentamiseen. 85 Tontti ja Minkkipuisto Kaupungin omistaman, hirsirakentamisen esittelyalueena toimivan yritysalueen kehittäminen. 86 Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. 87 Korttelin 2128 tilan 402-3:25 asemakaavan muutos Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). 88 Valtterinkuja, tila 4:128 Horsmatien varrella omakotitonttien välissä sijaitsevan entisen kasvitarha-alueen muuttamismahdollisuuksia asuinrakentamiseen tulisi tutkia. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 89 Kaakkolan ranta Asemakaavassa alueelle on osoitettu kevyen liikenteen raitti, jonka toteutusmahdollisuudet tutkitaan. 10 Järvenpää kevät 2017

11 Essi Flinkman TEKSTI: Riitta Murtokare Palvelusetelillä valinnanvapautta varhaiskasvatukseen Maahanmuuttajatoimisto Verso auttaa Oletko uusi maahanmuuttaja, tai tunnetko maahan muuttaneen avuntarvitsijan? Maahanmuuttajatoimisto Verso palvelee niin maahanmuuttajia kuin muitakin kuntalaisia maahanmuuttoon liittyvissä haasteissa, esimerkiksi lasten päivähoidon ja koulun aloittamisessa, koulutuksen ja työn hankinnassa tai toimeentulon ja asumisen kysymyksissä. Verso toimii yhdessä maahanmuuttotyön eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä suunnitellaan myös vapaaehtoistyön Tukea ja tekoja -verkostossa, missä parhaillaankin haetaan vapaaehtoisia maahanmuuttajille tukihenkilöiksi ja kummiperheiksi. Jos kiinnostuit, ota yhteys Setlementti Louhelaan vapaaehtoistoimintaan, puh Perheet pääsevät palvelusetelin avulla entistä paremmin valitsemaan omalla lapselle sopivinta varhaiskasvatuspalvelua. Järvenpäässä otetaan käyttöön elokuun alusta alkaen palveluseteli uudeksi vaihtoehdoksi järjestää lasten varhaiskasvatus. Palvelusetelin ansiosta lapselle voi hakea hoitopaikkaa kaupungin hyväksymistä yksityisistä palvelusetelipäiväkodeista, esimerkiksi läheisen sijainnin tai sopivan pedagogisen painotuksen vuoksi. Palveluseteli on aivan mahtava juttu, koska sen kanssa asiakasmaksu yksityisessä päiväkodissa on perheelle sama kuin kunnallisen päiväkodin asiakasmaksu. Jos palvelusetelipäiväkoti perii perheiltä suurempaa asiakasmaksua, pienituloisella perheellä on mahdollista saada tähän maksuvapautus. Palveluseteli turvaa perheiden valinnanvapauden ja yhdenvertaisen kohtelun, ja tuo samalla yksityisen päiväkotitarjonnan laajemmin saataville, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi. Tärkeää on myös se, että seteli mahdollistaa tukea tarvitsevan lapsen tuen saannin myös yksityiseen päiväkotiin, Kemppi jatkaa palvelusetelin hyödyistä. TEKSTI: Katariina Kärnä CaseM paperittomaan päätöksentekoon Anju Asunta Hakuprosessi on pyritty tekemään perheille hyvin yksinkertaiseksi. Perhe valitsee hyväksyttyjen yksityisten palvelusetelipäiväkotien joukosta lapsellensa varhaiskasvatuspaikan ja tekee heidän kanssaan kirjallisen palvelusopimuksen. Palvelusopimuksessa sovitaan palvelun sisältö, hinta ja lapsen varhaiskasvatusajat. Tämän jälkeen vanhemmat hakevat palvelusetelin Järvenpään kaupungilta sähköisen asioinnin kautta. Jokaisesta lapsesta tehdään oma palvelusetelihakemus. Palvelusetelipäiväkodin asiakasmaksu on perheelle sama kuin kunnallisen päiväkodin varhaiskasvatuksen asiakasmaksu. Jokaiselle lapselle lasketaan henkilökohtainen palvelusetelin arvo. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat lapsen ikä, perheen bruttotulot ja koko sekä lapsen varhaiskasvatustarpeen määrä. Pienin perittävä maksu on 27 /kk ja suurin maksu on 290 /kk. Palvelusetelipäiväkoti voi kuitenkin halutessaan periä perheeltä 1 30 /kk kunnallisen päiväkodin asiakasmaksua suurempaa maksua. Järvenpään kaupunki ottaa toukokuun alussa käyttöönsä uuden CaseM-asianhallintajärjestelmän, joka mahdollistaa päätöksentekoprosessien sähköistämisen. Järjestelmään kirjataan kaupungin käsittelyssä olevat asiat ja asiakirjat sekä laaditaan viranhaltijapäätökset ja toimielinten pöytäkirjat. Uudet luottamushenkilöt saavat käyttöönsä sähköisen kokoustilan, jossa he voivat muun muassa tarkastella päätettäviä asioita, pyytää puheenvuoroja ja suorittaa äänestyksiä. Uusi järjestelmä näkyy myös kuntalaisille, sillä päätösten verkkojulkaisun alusta muuttuu uuden valtuustokauden alkaessa kesäkuussa. Jatkossa päätöksiä on entistä helpompi hakea, kun haut voidaan kohdistaa Lisätietoja:» palvelusetelipaivakoti Varhaiskasvatuksen palveluntuottajaksi Yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja tuottavat yritykset voivat hakeutua Järvenpään kaupungille palvelusetelituottajaksi. Palveluseteli luo selkeän rahoitusmallin palveluntuottajalle ja myös perheelle. Se mahdollistaa palveluntuottajalle palveluiden kehittämisen asiakastarvetta vastaavasti ja auttaa varautumaan lapsimäärän vaihteluun. Palvelusetelijärjestelmän ansiosta palveluntuottajat eivät myöskään ole riippuvaisia kuntalisän muutoksista. Tutustu ja hae:» haepalvelusetelipaivakodiksi otsikoiden lisäksi myös päätöstekstiin. Samalla julkaisusivulla tullaan jatkossa julkaisemaan myös julkiset viranhaltijapäätökset. Uusi järjestelmä yksinkertaistaa ja helpottaa monia päätöksentekoon liittyviä prosesseja, jolloin työaikaa säästyy muille tehtäville. Uuden järjestelmän myötä päätökset ja päätöksiin liittyvät asiakirjat voidaan arkistoida sähköisesti, jolloin myös tulostustarve pienenee ja arkistotilojen tarve vähenee. Järjestelmän toimittaa Fujitsu Finland Oy. Järjestelmä on jo käytössä muun muassa Mikkelin ja Tampereen kaupungeilla, ja Tuusula ja Kirkkonummi ottavat järjestelmän käyttöön samaan aikaan Järvenpään kanssa. TUTUSTU JA OTA YHTEYTTÄ! Verso (Myllytie 3) avoinna ma to klo 8 16, pe klo 8 13 Sosiaaliohjaaja puh maahanmuuttajatoimisto@jarvenpaa.fi» maahanmuuttajapalvelut» facebook.com/ jarvenpaanmaahanmuuttajatoimisto.verso SenioriOsaaja.fi tietotekniset laitteet ja palvelut tutuiksi ikäihmisille SenioriOsaaja.fi-toimintamallilla pyritään rohkaisemaan ikäihmisiä tutustumaan tietotekniikan ja internetin tarjoamiin mahdollisuuksiin omien asioiden hoitamisessa sekä osallisuuden tukemisessa. Kuukausittain vaihtuvat teemat esimerkiksi Sähköiset palvelut ja asiointi toukokuussa sekä Nettikaupat ja pankkiasiointi elokuussa sisältävät kaikille avoimia tilaisuuksia, luentoja ja tietoiskuja. Lisäksi tarjolla on konkreettista apua opastuksen, opintopiirien ja neuvonnan kautta. Kokonaisuus lähti liikkeelle jo viime marraskuussa perusteista, laitteista ja turvallisuudesta, jonka jälkeen osaamista on syvennetty sähköiseen asiointiin, internetin käyttöön ja sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Vaikka toimintamalli on suunnattu erityisesti seniori-ikäisille, SenioriOsaaja.fitilaisuudet ovat kaikille kiinnostuneille avoimia ja maksuttomia (lukuunottamatta Järvenpään Opiston maksullisia kursseja). Tilaisuuksia järjestetään Myllytien toimintakeskuksessa ja kirjastossa. Tervetuloa! Yhteyshenkilö: Kristiina Laine puh kristiina.e.laine@jarvenpaa.fi Tutustu lisää» Järvenpää kevät

12 TEKSTI: Tuomas Ravea Saammeko nyt kerran nähdä naisen, joka uskaltaa vapaasti ajatella ja joka uskaltaa ajatuksensa lausua. Elisabeth Järnefelt, Kuva: Viktor Barsokevitsh / EJA Elisabeth Järnefelt Järvenpään taidemuseon vuosi on lähtenyt käyntiin vilkkaasti ja aina tungokseltakaan ei ole voitu välttyä! Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Elisabeth Järnefelt -näyttely on kiinnostanut aina päiväkoti-ikäisistä varttuneempiin vieraisiin. Erityisen suosittuja ovat olleet draamaopastukset, joilla Elisabeth Järnefelt itse on tutustuttanut vieraat elämäänsä, sekä yleisöluennot. Edellä mainittujen lisäksi vieraat saavat nauttia elävän mallin illoista, työpajoista ja teehetkistä sekä muusta oheisohjelmasta! Järvenpääläisille Elisabeth näyttäytyy myös kahden järvenpääläisen äitinä, ja hän oli tuttu näky paikkakunnalla. Elisabethille rakkaita paikkoja Järvenpäässä olivat erityisesti Eero-pojan koti Suviranta ja Aino-tyttären koti Ainola. Kolmen taiteilijakodin kierrosta täydensi vielä piipahdus rakkaan oppilaan Juhani Ahon luona! Omatoimiselle retkelle vuosisadan taakse voi lähteä kauniilla kesäilmalla nappaamalla museolta mukaan ilmaisen Suomalaisuuden lähteillä Tuusulanjärven taiteilijayhteisö -esitteen ja vuokraamalla polkupyörän! Yhdistävät kiskot Juhani Ahon Rautatie ja Elisabeth Järnefelt Mikä yhdisti kirjailija Juhani Ahoa ja Järnefeltien kulttuuriperhettä? Vastaus on Rautatie. Järnefeltien asuessa Helsingissä 1880-luvun alussa Elisabeth Järnefeltin ympärille muodostui suomenmielinen kirjallisuuspiiri. Tähän Järnefeltien kouluun kuului perheen poikien Kasperin, Arvidin ja Eeron lisäksi useita heidän ystäviään yliopistolta. Vapaaherratar Elisabeth Järnefelt. Kuva: EJA Juhani Aho oli tunnetuin Järnefeltien koulusta huipulle ponnistanut kirjailija. Hänen menestysromaaneihinsa kuulunut Rautatie on yksi näkyvimmistä esimerkeistä koulun vaikutuksesta nuoren kirjailijan teksteihin. Elisabethin ja hänen poikansa Kasperin kerrotaan läpikäyneen teoksen virke virkkeeltä. Mistä teos kertoo? Kertooko se edistyksen saapumisesta synkän korven sydämeen, vai kenties vanhan avioparin suhteesta? Teoksen taustoihin, rautateiden historiaan sekä Ahon ja Elisabethin väleihin voi syventyä kesällä Aholassa. Rautatie -teoksen innoittamana Aholassa järjestetään piirustuskilpailu lapsille. Ensimmäisen kuvituksen teokseen teki taidemaalari Eero Järnefelt ja vuonna 2017 teos sai viimeisimmän kansikuvansa Susanne Gottbergin maalaamana. Seuraavana vuorossa ovat taiteilijoista ennakkoluulottomimmat ja taitavimmat, nimittäin lapset! Oman teoksen voi tulla tekemään Aholaan tai sen voi tehdä kotona valmiiksi. Aiheet ovat Ensimmäinen junamatkani, Unelmieni junamatka sekä Tulevaisuuden junamatka. Kolme parasta piirrosta palkitaan ja voittajien piirustukset julkaistaan Aholan Facebook-sivuilla. Syyskuussa kaikki piirustukset pääsevät esille omaan pieneen näyttelyynsä. Marika Sampio-Utriainen Elisabeth Järnefeltinä draamaopastuksella. Kuva: Järvenpään taidemuseo JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO Kirjastokatu 8, Järvenpää puh taidemuseo@jarvenpaa.fi AHOLA Sibeliuksenväylä Järvenpää puh ahola@jarvenpaa.fi Museot avoinna touko lokakuussa ti su klo Liput: 7/6/4 Yhteislippu Taidemuseoon ja Aholaan: 9/7/5 Museokortilla ilmaiseksi 12 Järvenpää kevät 2017

13 TEKSTI: Veera Kujansuu TEKSTI ja KUVA: Saara Krook Järvenpään Opistokin täyttää pyöreitä! Järvenpään Opisto juhlii tänä vuonna 70-vuotista taivaltaan. Pitkää historiaa on taltioitu pyöreiden vuosien kunniaksi muun muassa haastattelemalla opiston pitkäaikaisia opettajia sekä oppilaita. Työväenopistotoiminnalla on 100-vuotiaassa Suomessa pitkä historia, ja ensimmäinen työväenopisto perustettiin Tampereelle jo vuonna Kun opisto avattiin Järvenpään yhteiskoulun tiloihin vuonna 1947, osana Tuusulan kansalaisopistoa, oli Suomessa jo 76 kansalais- tai työnväenopistoa. Järvenpään itsenäistyttyä kauppalaksi tuli opistosta Järvenpään työväenopisto. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana opiston ohjelmassa oli yli 20 opintoryhmää. Opistossa toimivat muun muassa yhteiskunnallinen keskustelupiiri ja kirjallisuuspiiri, kunnallisopin, yhdistystoiminnan ja luottamusmiesten kurssit sekä kauppalaskennon, kirjanpidon ja tekstauksen kurssit. Oli myös koti- ja maataloutta, TEKSTI: Laura Sallinen Kolmisointu kuuluu Järvenpäässä Järvenpään kaupungin, Sibelius- Akatemian ja Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön yhteistyö tuo musiikkielämyksiä kaikille kaupunkilaisille Vuorineuvos K.A. Paloheimon suvun aikoinaan omistama Kallio-Kuninkalan tila Tuusulanjärven tuntumassa on toiminut jo 30 vuoden ajan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Musiikkikeskuksena. Kallio-Kuninkalaa ylläpitää nykyisin Leonora ja Yrjö Paloheimon perustama säätiö, joka on luonut paikkaan ihanteelliset puitteet nuorten muusikoiden koulutusta varten. Kallio-Kuninkalassa järjestetään muun muassa kansainvälisiä mestarikursseja sekä muuta Taideyliopiston opetusta. Tilan vanha navetta kätkee sisäänsä erinomaisen konserttisalin ja äänitysstudion. Kallio-Kuninkala haluaa olla aktiivinen osa järvenpääläistä yhteisöä. Vaalimme alueen ainutlaatuista perinnemaisemaa; täydentäähän Kallio-Kuninkala Rantatien miljöötä sekä Järvenpään helmiä, Sibeliusten Ainolaa ja Järnefeltien Suvirantaa. Kesäkuukausina kahvilamme on avoinna niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin, kertoo Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Paloheimo. Sibelius-Akatemian toimintaa Kallio- Kuninkalassa tuetaan Järvenpään kaupungin, Sibelius-Akatemian ja Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön välisellä Kolmisointusopimuksella. Sopimuksen kautta Järvenpäähän saadaan runsaasti Sibelius- Akatemian tuottamia konsertteja ja esityksiä, kaikkien järvenpääläisten iloksi. Kolmisointu-tapahtumat painottuvat päiväkoti- ja koululaiskonsertteihin ja pedagogiseen toimintaan. Kaikki järvenpääläiset lapset ja nuoret osallistuvat vuorol- käsitöitä, tanhua sekä musiikkia. Kielen opetusta annettiin suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Kaikille vapaiden yleisöluentojen aiheina olivat muun muassa kotitalous, yleinen maailmankuva, luonnonilmiöt, uskonto sekä liikuntakasvatus. 70-vuotiaan Opiston vuosiohjelmaan kuuluu nykyään noin 700 erilaista kurssia ja luentoa, joiden joukkoon mahtuu sekä jo 1940-luvulta tuttuja aloja kuin yhtä jos toistakin uutta ja ihmeellistä, esimerkiksi avoimen yliopiston kursseja, ilmaisutaidetta ja tietotekniikkaa. Viime vuonna Järvenpään Opistossa opiskeli henkilöä. Tutustu Järvenpään Opiston muistoihin, kertomuksiin ja kuviin vuosikymmenten varrelta somessa!» jarvenpaanopisto.blogspot.fi» jarvenpaanopisto» facebook.com/jarvenpaanopisto laan Kolmisointu-konsertteihin, ja heidän opettajansa saavat erityisesti Järvenpäähän räätälöityä musiikin täydennyskoulutusta. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaille on järjestetty sopimuksen puitteissa mestarikursseja ja nuorten bändeille bändikoulutusta. Musiikkiesityksiä on viety myös palvelukoteihin ikäihmisten luokse. Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle Kolmisointu-yhteistyö tarjoaa kiinnostavan ja innostavan toimintaympäristön Järvenpäässä. Yhteistyön suola on ollut ehdottomasti monipuolisuus, pitkäjänteisyys ja pedagogialähtöisyys. Yhteistyön muotoja on kehitetty yhdessä siten, että Sibelius-Akatemian opiskelijoiden vahvuuksia ja osaamista voidaan käyttää mahdollisimman laajasti, sanoo Sibelius-Akatemian tuotantopäällikkö Miisa Järvi. Kaikki kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan Kolmisointu-sopimuksen annista esimerkiksi Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin vierailukonserteissa (ks. takakannesta 12.5.). Myös erilaiset kamariyhtyeet konsertoivat Järvenpäässä säännöllisesti. Lisäksi Sibelius-Akatemian muusikoita kuullaan kaupungin juhlatilaisuuksissa, kuten jokavuotisessa äitienpäiväkonsertissa Järvenpää-talolla. Järvenpään kaupungin äitienpäiväkonsertissa klo 14 Järvenpää-talon Sibelius-salissa esiintyvät Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston lapsi- ja nuorisokuorot ja yhtye sekä folktrio Poja! (Esko Grundström, Tero Pajunen & Tomas Takolander) Sibelius-Akatemiasta. Konserttiin on vapaa pääsy, ja konsertin jälkeen yleisölle on tarjolla leivoskahvit. Koulumusikantit goes -karnevaaleissa Järvenpää-talolla Musiikkiopiston mahtavat Koulumusikantit vastasivat illan musiikkitarjoiluista. Kiitos kaikille paikalla olleille ja esiintyjille. Meillä oli kivaa! 45-vuotias Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto juhlii! Järvenpään ja Tuusulan yhteinen musiikkiopisto, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto, perustettiin 1972, mistä se on kasvanut jo yli oppilaan yhteisöksi. Näin juhlavuonna haluamme Musiikkiopistolla juhlia tätä päivää ja suunnata katseemme tulevaan. Musiikkiopisto on tarjonnut vuosien varrella erilaisia väyliä musiikin maailman opiskeluun. Meillä on musiikkileikkikouluryhmiä 0 6-vuotiaille ympäri toiminta-aluettamme, musiikkivalmennusta 7 8-vuotiaille ja yksilösoitonopetusta kaikenikäisille. Koulumusikantit-toiminnassa soitonopetusta tarjotaan kouluissa pienryhmissä. Lukuvuodelle ilmoittautuminen alkoi huhtikuussa ja jatkuu läpi lukuvuoden. Taiteen perusopetukseen haetaan kuiten- kin mennessä, ja opiskelijat valitaan valintatestien kautta Järvenpäässä ja Tuusulassa Juhlavuoden konsertti KUM45 Yhdessä kajahtaa Sibelius-salissa klo 18. Rikomme omia kaavojamme ja saatamme konsertin läpi täysin uudenlaisilla musiikkikokoonpanoilla. Kuten kaikkiin Musiikkiopiston konsertteihin, myös tähän on vapaa pääsy tervetuloa ihastelemaan! Tervetuloa harrastamaan! Raili Takolander Järvenpää kevät

14 TEKSTI: Anna Rantinoja JOKAISEN UNELMAT LIIKKEELLE Mistä sinä innostut? Oletko haaveissasi joogi, meloja tai frisbeegolfari, vai heitteletkö kenties toiveunissasi korista sukkaan? Järvenpäässä vietetään nyt Liikkumisen unelmavuotta Sitä juhlistetaan toteuttamalla meidän kaikkien liikunnallisia haaveita. Jo 150 kuntaa on mukana tässä Olympiakomitean hallinnoimassa kampanjassa, joka on myös osa Suomi 100 -juhlavuotta! Yhdessä-teema on saattanut myös Järvenpään liikuntatoimijat yhteen. Eri seurojen ja hankkeiden toimintaan pääsee tutustumaan pitkin vuotta järjestettävissä avoimissa ovissa ja tempauksissa. Myös jokainen kuntalainen voi itse ideoida oman ison tai pienen haaveensa toteuttamisen ja ilmoittaa sen Liikkumisen unelmavuoden kalenteriin! Jos unelmoit Rantareitin kävelystä isommalla porukalla tai leikkipuistokierroksesta uusien tuttavuuksien kanssa, tee siitä tapahtuma ja päästä muut osaksi unelmaasi! Ilmoita oma tapahtumasi ja tsekkaa muut: jarvenpaa.unelmatliikkeelle.fi. ILMOITTAUDU LIIKUNTA- KURSSEILLE 5.6. ALKAEN Järvenpään Opiston ja Liikuntapalveluiden kurssien ilmoittautuminen avataan ma 5.6 klo 11. Vauva- ja sisaruintien sekä vesipeuhun ilmoittautumiset aukeavat kuitenkin vasta ti 8.8. klo 9. Ilmoittaudu kurssille ensisijaisesti sähköisesti alla olevien osoitteiden kautta tai Sivistyksen- ja vapaa-ajan palvelupisteessä Järvenpää-talolla ma to klo 11 17, pe klo 9 13, p TUTUSTU KURSSITARJONTAAN Opiston kurssit: Liikuntapalveluiden kurssit: Kauden Vapaa-aika- ja harrastuspalveluiden esite jaetaan koteihin kesäkuun puolessa välissä. #unelmatliikkeelle #jäkeliikkuu Kyllästyttääkö tutut lenkkimaastot? Etsi uusia 14 Järvenpää kevät 2017 TEKSTI: Anju Asunta Koko Jäke liikkumaan! Järvenpäässä on kirjaimellisesti pistetty vipinää kinttuihin useissa kaupungin hankkeissa, joiden ylätavoite on yksinkertainen: saada järvenpääläiset liikkumaan enemmän. Liikuntaharrastus tuo terveyttä, hyvinvointia, iloa ja usein myös ystäviä elämään, olipa liikkuja lapsi, vanhus, painonpudottaja tai maahanmuuttaja. Vilskettä lasten ja koululaisten elämään Pihapelit ja -leikit ovat yhä useammalla lapsella ja nuorella vaihtuneet ruutuaikaan. Vähäisen liikkumisen seuraukset saattavatkin näkyä jo lapsuusaikana erilaisina kipuina ja jaksamattomuutena, ja terveysongelmien todennäköisyys kasvaa liikkumiseen tottumattoman lapsen kasvaessa aikuiseksi. Siksi Liikkuva lapsuus Järvenpäässä ja Liikkuva koulu -hankkeissa on pureuduttu päiväkoti- ja kouluarkeen. Yhteistyössä lasten, nuorten ja heidän kanssaan toimivien aikuisten kesken on pohdittu keinoja, joilla päivittäinen liikuntamäärä saataisiin nostettua suositusten mukaiselle tasolle. Yksi tärkeimmistä painopistealueista on ollut toiminnallisuuden lisääminen päiväkotilasten ja koululaisten päiviin. Liikuntaa on lisätty pedagogisin lähtökohdin varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin eli on mietitty keinoja opiskella asioita yhä enemmän liikkuen, entisen pulpetin ääressä istumisen sijaan. Myös vapaatuokioihin on pyritty lisäämään vilskettä. Esimerkiksi päiväkodeissa käytävät on avattu leikkimiseen ja niillä saa juosta ja pelata turvallisuuden edellyttämissä rajoissa. Samoin kouluissa on avattu liikuntasalit välituntikäyttöön ja pihoille on tuotu lisää liikuntavälineitä, lasten ja nuorten liikuntahankkeiden vetäjä Jyri Marjamäki kuvailee. Olemme huomioineet myös huoltajat, sillä kodilla on hyvin suuri merkitys liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Pystyimme hankkeen puitteissa käynnistämään paikallisten urheiluseurojen ohjaamina päiväkotien liikuntatiloissa ja piha-alueilla ilta-aikaan järjestettäviä 3 6-vuotiaiden lasten liikuntakerhoja. Lisäksi olemme valmistaneet huoltajille liikkumiseen kannustavia info- ja vinkkimateriaaleja, Marjamäki jatkaa. Riksa ikäihmisten iloksi Järvenpään koti- ja erityisasumisen asiakkaat pääsevät tänä kesänä näkemään kotikaupunkiaan polkupyörän penkiltä, sillä satulassa polkee pyöräluotsi. Järvenpään riksapyörän hankinta rahoitettiin Vanhustyön keskusliiton ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen myöntämällä Vuoden vanhusteko -palkinnolla ja Järvenpään evankelisluterilaisen seurakunnan avustuksella. Pyöräilykypärät lahjoittaa Liikenneturva ja Vesa Rauttu Chebici Oy:sta. Hankinnan taustalla vaikutti Tanskasta lähtenyt kansainvälinen kansanliike Pyörällä kaiken ikää (Cycling Without Jyri Marjamäki kummilapsineen muistuttaa, että liikkuva lapsuus tapahtuu sisällä ja ulkona, kotona ja päiväkodissa peleissä, leikeissä ja yhdessäolossa. Voimaa ja voimaantumista Uudet juuret -hankkeessa tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista Järvenpäähän aktivoimalla heitä mukaan liikuntaharrastuksiin. Hankkeen avulla tarjotaan maahanmuuttajille ja maahanmuuttajayhteistyöstä kiinnostuneille mahdollisimman helposti saavutettavia, edullisia ja erilaisia liikuntamuotoja, kuten pyöräilyä, tennistä, rantalentopalloa ja yleisurheilua. Yhdessä liikkuessa mieliala kohenee, kielitaito karttuu ja ihmiset ja paikatkin käyvät tutummaksi. Vuoden vaihteessa päättyneen Aikaa sinulle -hankkeen päätavoite oli kehittää keinoja kannustaa ennestään liikunnallisesti passiivisia ihmisiä lempeästi ohjaten liikunnan piiriin. Hanke oli hyvää kokeiluaikaa ja nyt parhaimmat käytänteet on otettu osaksi Järvenpään kaupungin liikuntapalveluiden perustoimintaa. Muun muassa liikunnan starttikurssit ja liikun- Age), jonka ideana on tarjota ikään ja liikuntakykyyn katsomatta mahdollisuus nauttia pyöräilyn riemusta ja hyödyistä yhdessä. Suomessakin toimintaa pyritään laajentamaan valtakunnalliseksi. Tiina Puputti Kimmo Tuovinen taneuvonta ovat vakiintuneet palvelupalettiin. Olen antanut nyt liki 2 vuotta liikuntaneuvontaa viikoittain puhelimitse ja Myllytien toimintakeskuksessa. Tammikuussa aloitin liikuntaneuvonnan aina maanantaisin klo (ei loma-aikoina) Järvenpään uudessa sosiaali- ja terveyskeskus JUSTissakin. Juttusilleni voi tulla ilman ajanvarausta, ja yhdessä tulijan kanssa kartoitamme sitä, mikä voisi olla hänen tilanteeseensa sopiva tapa liikkua. On ollut hienoa huomata, kuinka usein aika pienillä keinoilla voidaan saada jo paljon lisävirtaa ja onnistumisen iloa, liikunnanohjaaja Tiina Kuronen kertoo. Katso parhaat liikuntatapahtumat takakannesta! Järvenpään riksa on sähköavusteinen polkypyörä, jonka kyytiin mahtuu polkijan lisäksi kaksi matkustajaa. Sillä pääsee kulkemaan vapaasti minne tahansa, hyväkuntoisilla ulkoiluväylillä. Vaikka riksa toimii samalla periaatteella kuin perinteinen polkupyörä, sen ajaminen vaatii opettelua ennen käyttöönottoa. Siksi sen satulaan koulutetaan vapaaehtoisia polkijoita, pyöräluotseja. Olisitko sinä hyvä riksan polkija? Jos kiinnostuit toiminnasta, ota yhteyttä Sanna Salmiseen, puh tai sanna.s.salminen@jarvenpaa.fi.

15 Jouko Tuomas-Kettunen "Tule käymään Temalilla vaikka avointen ovien päivänä 18.5., kannustavat nuoriso-ohjaaja Jani Hoviaro (kesk.) sekä nutalaiset Aleksi Kettunen ja Sara Laaksonen. Perusnuorisotyö siirtyi Temalille Isojen organisaatio- ja tilaratkaisujen vuoksi Järvenpään kaupungin perusnuorisotyö (alle 18-vuotiaat) keskittyy vastaisuudessa yhteen paikkaan. Pajalassa, Temalin kiinteistön 2. kerroksessa (Emalitehtaankatu 2, käynti Pajalantien puolelta) on tehty muutostyöt reilun 800 m 2 nuorisotalolle ja monille oheistoiminnoille. Nuorisotalo tarjoaa ajanmukaiset ympäristöt nuorisotyön toteuttamiselle, Ohjaamo Järvenpäälle sekä bändiharjoittelulle. Päiväsaikaan tilaa löytyy myös JOPO-luokalle (joustava perusopetus) sekä pienluokkien kouluyhteistyölle. Nuorisotalo kesälläkin auki Nuorisopalveluiden kesä Temalilla on täynnä toimintaa. Talo on avoinna toukokuun puolesta välistä elokuulle keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tiistaisin ja torstaisin järjestetään nuorten kanssa retkiä esim. "splättäämään" ja frisbeegolfaamaan. Yönuorkkakin on kesäksi suunnitelmissa. Toiminta ideoidaan ja toteutetaan vertsujen ja muiden nuorten kanssa, joten mukavaa tekemistä riittää koko kesälle. Tule katsomaan paikat avointen ovien päivänä klo 12 16! KESÄAJAN VIIKKO-OHJELMA: Ti: retkiä ja tekemistä iltapäivisin Ke: nuorisotalo avoinna klo Varnuille (5. 6.-luokkalaiset) ja vuotiaille klo To: retkiä ja tekemistä iltapäivisin Pe: nuorisotalo avoinna luokkalaisille klo ja vuotiaille klo SEURAA ILMOITTELUA JA TAPAHTUMIA:» Sinulle sopiva polku Ohjaamossa! Elämässä voi joskus tulla sellainen hetki, jolloin on vaikea valita mille polulle lähtisi. Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta! Ohjaamo on paikka, missä alle 30-vuotiaat tietoa tai ohjausta koulutukseen, työelämään, asumiseen tai oman hyvinvoinnin edistämiseen etsivät saavat tukea ja neuvoja. Tavoitat Ohjaamosta päivystysaikoina palveluohjaajan lisäksi TE-toimiston, asumisneuvojan, liikuntaneuvojan sekä koulutuksen ja ohjauksen ammattilaisten palveluita. Viikoittain vaihtuvista teemoista ja päivystyksestä saat tietoa myös Facebookista. Mikäli olet kiinnostunut työkokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta Nuorisokeskus Loimun työpajoilla, voit kysyä paikkatilannetta myös suoraan yksilöohjaajalta numerosta OHJAAMO JÄRVENPÄÄ Emalitehtaankatu 2 Temalin kiinteistö (2. krs, käynti Pajalantieltä) Avoinna ti to klo puh (parhaiten tavoitat klo 9 11) ohjaamo@jarvenpaa.fi» ohjaamojarvenpaa Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Järvenpään kaupungin asiakaspalvelupisteet Seutulantalon asiakaspalvelupisteen sulkuaika kesällä on ajalla Asiakaspalvelu hoidetaan sulkuaikana ajanvarauspalveluna p. (09) ma to klo 9 15, pe klo Kaupungin kassapalvelut ja ulko-ovet ovat suljettuina. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelupiste ja Järvenpään-talon lipunmyynti avoinna ma to klo 11 17, pe klo Kesällä suljettu ajalla Puhelinvaihde (09) toimii kesällä normaalisti ma to klo 8 15, pe klo 8 14, tärkeimmät palvelut toimivat ajanvarauksella. Järvenpää-talo on suljettu Maahanmuuttajatoimisto Verso on avoinna koko kesän, poikkeuksena ainoastaan puhelinpäivystys ja akuuttien asioiden hoitaminen klo Terveyspalvelut (JUST, Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus, Lääkärinkuja 1) Akuutti avoinna joka päivä klo 8 20 ilman ajanvarausta, p. (09) Akuuttivastaanotolla hoidetaan asiakkaita, jotka äkillisen sairastumisen, vamman tai pitkäaikaisen sairauden äkillisen pahenemisen vuoksi tarvitsevat välitöntä tai kiireellistä hoitoa. Yöpäivystys on joka päivä klo 20 8 Hyvinkään sairaalassa, Sairaalakatu 1, p. (019) Muissa kuin hätätapauksissa asiakkaita pyydetään soittamaan päivystyspoliklinikalle ennen saapumista. Hätätapauksissa tilaa ambulanssi p Lääkärin ja hoitajan vastaanotot Avoinna arkisin ma to klo 8 16 ja pe klo Ajanvaraukset lääkärin ja hoitajan vastaanotoille p. (09) arkisin klo 8 15 tai sähköisten palveluiden kautta. Toiminta on supistettua viikoilla Muistattehan uusia reseptit hyvissä ajoin. HUS Kuvantaminen (röntgen) ma pe klo , yhteydenotot p HUSLABin Järvenpään laboratorio: Näytteenottoa ajanvarauksella ja kutsunumerolla ma klo 7 18, ti pe klo 7 16 ja la klo välisenä aikana ma pe klo 7 16, la suljettu. Fysioterapia ajalla avoinna arkisin klo Ajanvaraus ja neuvonta arkisin klo 8 9 p. (09) Apuvälinepalvelut avoinna ilman ajanvarausta ma to klo ja pe klo Apuvälineasioissa voi jättää puhepostiin p. (09) viestin, olemme tarvittaessa teihin yhteydessä seuraavan arkipäivän aikana. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Akuuttivastaanotto 1. krs arkisin klo Matala matalankynnyksen moniammatillinen vastaanotto arkisin klo Ajanvarausvastaanotot 2. krs ma ke klo 8 16, to klo 8 18 ja pe klo Neuvontapuhelin arkisin klo Kesäaikana 2017 vastaanottoaikoja ja ryhmätoimintaa rajoitetusti. Suun terveydenhuolto on auki koko kesän. JUSTin aikuisten sosiaalipalvelut Palveluneuvonta palvelee ma pe klo avoinna klo 10 12, suljettu Ajanvarausaikoja sosiaaliohjaajalle ja sosiaalityöntekijälle on mahdollista saada arkisin klo Huolipuhelin ottaa vastaan sosiaalihuoltolain mukaisia huoliilmoituksia päivittäin koko aukioloajan. Työterveysasema (Myllytie 13) Työterveysasema on suljettu Ehkäisy-, äitiys- ja lastenneuvola Toiminta kesällä supistetusti ajanvarauksella , ajanvaraus puhelimitse ma pe klo Vastaanotot tuona aikana on keskitettynä Keskustan neuvolassa, JUST Lääkärinkuja 1. Jampan neuvola suljettu Maahisen neuvola suljettu Pollen neuvola suljettu Ehkäisyneuvola suljettu Perhesosiaalityön palvelut Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys palvelee kiireellisissä sosiaalityön asioissa virka-ajan ulkopuolella ma to 15 alkaen ja pe 13 alkaen. Asiakkaiden yhteydenotot p. 112 kautta. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellisen yksikön palvelut toimivat supistetusti , to pidennettyä asiakasvastaanottoa klo 18 saakka ei ole. Suljettu Tapaamispaikka suljettu ja vk 29, muutoin viikonloppuisin auki normaalisti. Heinäkuussa arkitapaamiset toimivat supistetusti. Perheasioiden sovittelun ajanvarausta ei ole ja Aikoja voi varata ja alkaen normaalisti perheasioiden sovittelun koordinaattorilta p Lastensuojelun akuutit asiakastarpeet hoidetaan normaalien aukioloaikojen puitteissa ajanvarauksella, yhteydenotot puhelinvaihteen (09) kautta. Perhetyö toimii kesäajan supistetusti. Auerkulman perhetukikeskus toimii normaalisti kesäaikana. Muut sosiaalipalvelut Wärttinän päiväkeskus avoinna koko kesän ma pe klo auki klo 8 16, suljettu. Sosiaalisen kuntoutuksen yksikön Walssin työsalitoiminta on suljettu Kuntouttava työtoiminta avoinna koko kesän. Wärtsilänkadun työ- ja päivätoiminta suljettu Myllytien toimintakeskus suljettu Cooperin Kulma lounaskahvila suljettu Vammaispalvelut avoinna koko kesän. Työllisyysyksikkö suljettu Perhekeskus Maahinen Avoinna koko kesän ma to klo 9 16 pe klo Suljettu pe Varhaiskasvatuspalvelut Kesäajalla päivystävät päiväkodit Pajalanpiha, Pehtoori ja Polle. Varhaiskasvatuksen kiireellinen heinäkuuta koskeva asiakasohjaus päivystävältä esimieheltä puh.vaihde (09) Peruskoulut/lukio Peruskoulujen lukuvuosi päättyy la 3.6. Syyslukukausi alkaa to Lukion lukuvuosi päättyy la 3.6. Syyslukukausi alkaa ke 9.8. Nuorisotoiminta Nuorisotalo Temal on avoinna kesällä rajoitetusti. Kesä heinäkuun avoinna ke luokkalaisille klo sekä yli 13-vuotiaille klo ja pe luokkalaisille klo sekä yli 13-vuotiaille klo Nuorisokeskus auki heinäkuussa normaalisti. Autopaja ei ota heinäkuussa vastaan asiakastyötehtäviä. Ohjaamo Järvenpää päivystää p ja ohjaamo@jarvenpaa.fi. Järvenpään taidemuseo ja Ahola Avoinna ti su klo (suljettu ) Järvenpään kaupunginkirjasto Aukioloajat Itsepalvelu ma pe klo 9 11 Palvelu ma to klo 11 19, pe klo Lehtisali ma to klo 9 19, pe klo 9 16 La su suljettu Uimahalli ja jäähalli Uimahalli ja liikuntahalli avoinna arkisin klo 6 21, la su ja arkipyhinä klo Kesäsulku Jäähalli ja harjoitushalli suljettu Järvenpään Opisto Suljettu Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto Asiakaspalvelu on avoinna ma, ke klo 13 15, to klo Kesäajalla on suljettu Iloista kesää! T. Kaupungin väki Järvenpää kevät

16 Kyllä tapahtuu Järvenpäässä! MUSIIKKITAPAHTUMIA klo 19 Helsinki meets Hannover Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri Järvenpää-talon Sibelius-salissa Kolmisointukonsertissa Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri yhteistyössä Hannoverin musiikkikorkeakoulun sinfoniaorkesterin kanssa, kapellimestarina Eiji Ōue. Magnus Lindberg: EXPO, Gustav Mahler: Sinfonia nro 1. T. Ilijima klo 14 Järvenpään kaupungin äitienpäiväkonsertti Järvenpää-talon Sibelius-salissa Kolmisointukonsertissa Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston lapsi- ja nuorisokuorot ja yhtye sekä Poja!-folktrio Sibelius- Akatemiasta. Vapaa pääsy, konsertin jälkeen leivoskahvitarjoilu yleisölle! klo 16 Risto Räppääjä -konsertti Järvenpää-talon Sibelius-salissa klo 18 KUM45 "Yhdessä" Järvenpää-talon Sibelius-salissa. Vapaa pääsy! 1.6. klo 10 Pikku Papun Orkesteri Perhekeskus Maahisessa Vapaa pääsy! Kesäillan konsertit Järvenpään kirkossa Konserttisarjassa esiintyy mm. Toivo Kuula -laulukilpailun voittaja, sopraano Silja Aalto. Lisäksi kuullaan kansanmusiikkia ja kantaesityksiä Puistoblues Puistoblues täyttää kävelykatu Jannen keskiviikosta perjantaihin ilmaiskonserteilla, lastentapahtumalla ja markkinatunnelmalla. Bluesviikko huipentuu 40-vuotisjuhlakonserttiin Vanhankylänniemessä, jossa pääesiintyjänä Little Steven & The Disciples of Soul Säveliä Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä Villa Kokkosessa Meidän Festivaali Meidän Festivaalin tämän vuoden teemana on Äänioikeus. Maarit Kytöharju SUOMI 100 -TAPAHTUMIA klo 17 Emil Cedercreutzin säätiön veistoksen lahjoitus Järvenpään kaupungille Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa. Veistos "Ytin hevonen" (1939) tullaan sijoittamaan Westermarckin puistoon vuonna klo 18 Järvenpään lähiluonnon ja ympäristön tulevaisuus -seminaari Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa. Järjestäjänä Järvenpään ympäristöyhdistys ry. Vapaa pääsy! klo Sata la(p)sissa Mummolan kahvila Seppälän talossa sekä vanhanajan leikkejä Tanhuniityssä. Järjestäjänä Hyvä kasvaa Järvenpäässä Yhteinen leipämme -tapahtuma Vanhankylänniemen kesäteatterissa Runomyllärit-ryhmän tekstien ja musiikin ympärille rakennettu draamallinen esitys. NÄYTTELYITÄ Galleria Järnätti, Järvenpää-talo Järvenpään Opiston kädentaitoryhmät Jari Veikko Minerva Outi Mietala, Outi Turtiainen & Sinikka Ustinov-Jones Rantagalleria, Prismakeskus TOUKOKUU: Kaarina Toivanen & Helvi Hurskainen Juhlan aika KESÄKUU: Puistobluesin 40-vuotisjuhlanäyttely HEINÄKUU: Leo Vinogradoff Asetelmia ja ajatuksia ELOKUU: Järvenpään Miniryhmä Ks. myös JÄRVENPÄÄN TEATTERI Niskavuoren nuori emäntä Vanhankylänniemen kesäteatterissa Vuorossa on nyt saagan tapahtumien aikajärjestyksessä ensimmäinen, Niskavuoren nuori emäntä. TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA klo Järvenpää-päivä klo Jannen Kevätmessut Suomi 100 -juhlaviikonloppu Jannella ja Rantapuistossa, ks. s. 3. Ville Paul Paasimaa JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO Kirjastokatu Järvenpää-päivä, vapaa pääsy! klo 13 Äitienpäivänä Elisabeth Järnefelt -draamaopastus, Marika Sampio-Utriainen. Äideille vapaa pääsy! klo 18 Luento: Säveltäjä Armas Järnefelt, Professori Hannu Salmi Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy! klo 12 Vauvojen värikylpy klo 13 Elisabeth Järnefelt -draamaopastus, Marika Sampio-Utriainen klo 14 Dokumenttielokuva Aino, SuviSirkku Talas ja Erkki Toivanen klo 13 Elisabethin teehetki -keskusteluopastus 4.6. ja klo 13 Elisabeth Järnefelt -draamaopastus, Mira Kivilä 6.6. ja klo 18 Eeron opissa: Elävän mallin ilta klo 18 Luento Minna Canth ja Järnefeltit, FT Minna Maijala 2.7. klo 13 Elisabethin teehetki -keskusteluopastus 8.7. klo 14 Mustetta paperilla. Kirjepaja aikuisille ja klo 13 Elisabeth Järnefelt -draamaopastus, Marika Sampio-Utriainen Meidän Festivaalin lipulla vapaa pääsy! klo 16 Meidän Festivaalin akustinen konsertti klo 14 Elisabeth ja naisten ääni -varttiopastus 5.8. klo Nonstop kirjanmerkkipaja 6.8. ja klo 13 Elisabeth Järnefelt -draamaopastus, Mira Kivilä klo 18 Luento: Miten Arvid Järnefelt löysi Tolstoin? Professori Juhani Niemi klo 12 Vauvojen värikylpy klo 14 Kirjastovirkailija Taina Kaarlela kertoo Vieremän lukutuvasta 2.9. klo 13 Elisabethin jäljillä -kävelykierros Juhani Aho -seminaari Rautatien hengessä Järvenpää-talolla klo 11 Naperopaja klo 13 Elisabeth Järnefelt -draamaopastus, Marika Sampio-Utriainen klo Isoäidin kanssa museossa -päivä klo 13 Elisabethin teehetki -keskusteluopastus UUDEN VANHIKSEN TAPAHTUMIA Jezebel Club, Ilta täynnä rockabillyä! 4.6. Tuusulanjärvi Triathlon Uusi Vanhis täyttää 2 v. Koko perheen synttärijuhla! Juhannusaatto, koko perheen iso juhannusjuhla 1.7. Puistoblues etkot ja jatkot Retrofest: Pääesiintyjänä Popeda Harri Hinkka Rockabilly Rock -festarit Pehtoorin perinnepäivä ja perinnebrunssi klo 9 15 Maa elää -markkinat LIIKUNTATAPAHTUMIA klo Liikuta Minua -tapahtuma, Rantapuisto 4.6. klo 10 Tuusulanjärvi Triathlon 2017! Lähtö Vanhankylänniemestä klo Matka hyvään kuntoon -tapahtuma, Rantapuisto Tule testaamaan kuntoasi rekkaan ja tutustumaan paikalliseen liikuntatarjontaan klo Nice Run, Rantapuisto Anju Asunta Harraste messut, Järvenpään liikuntahalli Unelmat liikkeelle -hanke jarvenpaa.unelmatliikkeelle.fi Ratsastuskisojen ystäville AHOLA Sibeliuksenväylä Järvenpää-päivä, vapaa pääsy! Äitienpäivä. Äideille vapaa pääsy! Kansainvälinen museopäivä vapaa pääsy! klo 14 Elokuva: Rautatie, Kari Franck, ja 9.7. klo 15 Muistatko -draama Ulkoilmamaalausta sekatekniikoin -työpaja, Meidän Festivaalin lipulla vapaa pääsy! Heinäkuussa ke ja su klo 11 Rautatie -teemaopastukset klo 14 Konsertti Ilo(iset) tytöt klo 15 Muistatko -draama klo 14 Eeron jäljillä -pyöräilyopastus 2.9. klo 13 Elisabethin jäljillä -kävelykierros Juhani Aho -seminaari Järvenpää-talossa Juhani Ahon syntymäpäivät! Nonstop kirjanmerkkipaja ja nurkkanäyttämöllä teatteripaja lapsille. Vapaa pääsy! klo Järvenpään Marttojen sadonkorjuupäivä, hillonkeittoa Oikeudet muutoksiin pidätetään. Katso myös: Facebook: Tapahtumat Järvenpää