Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3. Järvenpään kaavoitustilanne 3. Vireillä olevat yleiskaavatyöt 6

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2014

2 Sisältö: Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3 Järvenpään kaavoitustilanne 3 Vireillä olevat yleiskaavatyöt 6 Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö Työn alla olevat ja vuonna 2014 aloitettavat asemakaavat 6 Työn alle tulevat asemakaavat Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet 15 Liikennesuunnittelu Viheraluesuunnittelu 19 Yhteystietoja 19 Kaupunginhallitus hyväksynyt Kansikuva: AIHIO Arkkitehdit Oy

3 Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Kunnan on kiinnitettävä huomiota myös olevien kaavojen ajanmukaisuuden arviointiin ja tarpeelliseen uudistamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Järvenpään kaupunki kuuluu Uudenmaan liittoon. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan vuonna Uudenmaan maakuntakaava määrittää yhdyskuntarakenteen peruslinjaukset, ja se kattaa pääkaupunkiseudun ja Keski- ja Länsi-Uudenmaan. Uudellamaalla on voimassa myös Itä-Uudenmaan maakuntakaava sekä kolme vaihekaavaa. Neljäs vaihemaakuntakaava on valmisteltavana. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat ovat kokonaiskaavoja, joissa on esitetty kaikki maankäyttömuodot. Vaihekaavat täydentävät ja päivittävät kokonaiskaavoja valittujen teemojen osalta. Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta, Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavoilla voi olla mittaviakin oikeusvaikutuksia (mm. erilaisten oikeuksien lunastaminen). Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt vuonna Tällä hetkellä valmisteltavana on myös Pietilä Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuosina Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on aina yksittäisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2013 hyväksyttiin viisi asemakaavaa: Lepola III ja Reservikomppanian alue sekä Rantapuiston, Haapatien ja As.Oy Järvipuiston kaavamuutokset. Valmistelut ovat pitkällä mm. Pajalankulman ja Tupalankulman asemakaavojen osalta. Vuonna 2014 kaavoitussuunnitelmassa on 27 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 31 asemakaavahanketta, jotka on tarkoitus saattaa vireille vuosina , sekä 36 muuta asemakaavahanketta, jotka mahdollisesti tulevat vireille lähivuosina. Asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset Asemakaavojen laatimiseen voi liittyä kaupungin ja edunsaajan (maanomistaja, rakennusliike) välisiä sopimuksia. Puite- tai yhteistoimintasopimuksissa määritellään osapuolten yhteistyön tavoitteet ja mm. suunnitteluun osallistuminen, mutta ne eivät sido juridisesti asemakaavaa. Kaupunki pyrkii tekemään puite- tai yhteistoimintasopimuksen aina, kun kysymys on merkittävästä kehityshankkeesta, joka voi kohottaa maan arvoa, ja jos kohdealue on kokonaan tai pääosin yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimus on yksityiskohtainen, yksityisoikeudellisesti sitova asiakirja, jossa sovitaan kaavoituksen yhteydessä syntyvien etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta. Sopimus toteutuu, kun kaava hyväksytään ja saa lainvoiman. Kaupan esisopimus on muutoin kuten maankäyttösopimus, mutta sillä voidaan lisäksi määritellä sitovasti maaalueen tai muun omaisuuden yleiset kauppaehdot, milloin kaupan toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupunki pyrkii tekemään kiinteistökaupan esisopimuksen hankkeissa, jossa kaupunki toimii maa-alueen myyjänä tai ostajana. Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää kaavoitusta sitovien tai osallisten vuorovaikutusta liiallisesti ohjaavien maankäyttösopimusten tai kaupan esisopimusten solmimisen ennen kaavaehdotuksen saattamista julkisesti nähtäväksi, joten nämä sopimukset kuuluvat vasta kaavaprosessin loppuvaiheeseen. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla. Toteutumatta jääneet kaavat voivat myös vanhentua määräajassa (13 vuotta), ellei kunta erikseen totea niiden olevan ajanmukaisia. Vanhentuneen kaavan pohjalta ei saa myöntää rakennuslupaa. Järvenpäässä ennen vuotta 2000 voimaantulleiden asemakaavojen ajanmukaisuuden yleisarviointi saattaa johtaa muutostarpeisiin. Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuutta on arvioitu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavakarttaan sisältyy useita merkintöjä asemakaavojen muuttamistarpeesta ja arviointia on tarkoitus suorittaa edelleen. Johtopäätökset ja tunnistettujen muutoshankkeiden aikataulutus sisällytetään vuosittaisiin kaavoitusohjelmiin. 3

4 Asemakaavojen uudistamistarvetta on tarkasteltava myös rakennetun ympäristön vaalimisen ja kaupunkirakenteen täydentämisen kannalta. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma sisältää säilytettävien kohteiden kaavamuutosohjelman. Asemakaavan tueksi tulee laatia rakentamisohjeet kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. Yleiskaavan toteutuksen myötä voi syntyä muitakin asemakaavojen uudistamista edellyttäviä kehittämishankkeita, kuten tarpeettomat yleisten rakennusten tontit. Rakennuskiellot Kaupunginvaltuusto on päättänyt antaa MRL 53 :n mukaisen rakennuskiellon asemakaavan muuttamista varten kortteleissa 131 ja korttelin 147 tonteilla 24, 33 ja 34 (Perhelän kortteli ja tontit kävelykadun vastakkaisella puolella). Rakennuskieltoja ja -rajoituksia on lisäksi tonteilla, joiden asemakaava on hyväksytty, mutta kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, joiden tonttijako ei ole kaavanmukaisesti lainvoimainen tai jos tonttia ei ole merkitty tonttijaon mukaisesti kiinteistörekisteriin. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Yleiskaavaan sisältyy kulttuuriympäristön suojelukohteiden purkukielto ilman lupaa asemakaavan ulkopuolella sekä toimenpidekiellot koskien virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueiden maisemaa muuttavia maanrakennustöitä, avo- tai siemenpuuasentoon hakkaamista, puiden kaatoa ja metsänaurausta sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Suunnittelutarpeesta johtuva rakentamisen erityisten edellytysten vaatimus rakennuslupaa myönnettäessä on voimassa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa suunnittelutarveratkaisu rakennuslupaa varten. Rantavyöhykkeitä koskevat ratkaisut tehdään Uudenmaan ELY-keskuksessa. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestyksellä voidaan edistää hyvää ja paikalliset olosuhteet huomioonottavaa rakentamistapaa. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat kaupungin tonttivarannon. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL toteutusohjelma tähtää kuntien ja valtion välisen voimassa olevan MAL- aiesopimuksen pohjalta asuntotuotannon lisäykseen kaikissa seudun kunnissa. Järvenpään asuntotuotantotavoite on 430 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja (puolet 20 %:sta voi olla myös asumisoikeusasuntoja, jos KUUMA- alueella sitoudutaan kuntien yhteistyöhön vuokra-asuntojen tuottamiseksi). Tällainen asuntotuotanto pitää Järvenpään vuosittaisen väestönkasvun keskimäärin 1,5 %:ssa. Järvenpään yleis- ja asemakaavavarannot mahdollistavat tavoitellun 430 asunnon vuosituotannon vuoteen 2025 saakka, mikäli tarvittavat maapoliittiset ratkaisut syntyvät ja asemakaavoitus etenee. Kaupunki on sitoutunut aiesopimuksen yhteydessä kaavoittamaan uutta asuinkerrosalaa k-m 2 vuosittain. Kaupungin maaomaisuuden lisäys on noudatetun maapolitiikan pohjalta välttämätön edellytys kaupungin asemakaavoitetun tonttivarannon ja asuntotuotannon kasvattamiseksi. Kaupungilla on tällä hetkellä valmiina 101 vapaata omakotitonttia (AO) Lepola II ja III:n, Pajalanpihan ja Reservikomppanian alueilla. Reservikomppanian tontinluovutus tapahtuu vuonna 2014, Lepola II:n tontinluovutus on tarkoitus alkaa vuonna 2015, Lepola III:n vuonna 2016 ja Pajalanpihan alueen vuonna Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 350 omakotitalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. Asuinpientalo- tai rivitalorakentamiseen tarkoitettuja valmiita tyhjiä tontteja (AP, AR) kaupungilla on vapaana neljä, joista yksi sijaitsee Lepolan aloituskortteleissa, kaksi Pajalanpihan alueella ja yksi Haarajoella. Uusia kaupungin luovutettavia asuinpientalo- ja rivitalotontteja on tulossa mm. Lepola III alueelle. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 60 asuinpientalojen tai rivitalojen rakennuspaikkaa käyttämättöminä. Valmiita kerrostalotontteja (AK) on kaupungilla tällä hetkellä vapaana seitsemän, joista kaksi sijaitsee Jampassa, yksi Loutissa, kolme Pajalassa ja yksi Lepolassa. Useita uusia kerrostalotontteja on suunnitteilla ydinkeskustaan, Pajalan entisen teollisuusalueen eteläosaan sekä Lepolaan. Yksityisillä omistajilla on noin 30 kerrostalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. 10 Wärtsilä 3 Saunakallio 9 Jamppa 25 Kaakkola 24 Vanhakylä 11 Nummenkylä 8 Sorto 2 Loutti 23 Terioja 7 Pajala 1 Keskus 12 Peltola 22 Lepola 6 Pöytäalho 5 Kinnari 4 Kyrölä 21 Ristinummi 14 Pietilä 13 Isokytö 18 Satumetsä 19 Terhola 20 Satukallio 15 Haarajoki 16 Mylly 17 Mikonkorpi Kaupunginosat 4

5 Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö Vireillä olevat yleiskaavatyöt Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaan liittyviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja laaditaan vuosittain. Näiden tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Yleiskaavan tarkistamistarvetta arvioidaan alue- ja teemakohtaisesti vuoden 2014 aikana. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Keskustan kehittämiskokonaisuuden osaprojektina sen tarkoitus oli selvittää tarpeellisten asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Tällä hetkellä ajankohtaisten, hankekohtaisten asemakaavanmuutosten (Perhelän kauppakeskus ja Tupalantien kulma) yhteydessä tehdään tarvittavat osayleiskaavalliset selvitykset, jos osayleiskaavasta poiketaan merkittävästi. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on aloitettu 2013, koska nykyinen kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut ja keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt keskustan osayleiskaavatyön tavoitteet Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus saattaa nähtäväksi keväällä Pietilä Haarajoen osayleiskaava Pietilä Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Osayleiskaavatyöhön liittyvät viemäröimättömien palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edellyttämät maapoliittiset toimet. Vuoden 2013 aikana on selvitetty erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille kiinteistöille ja ensimmäisten osa-alueiden toteuttamissuunnitelmat valmistuvat vuonna Vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat. Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL- aiesopimuksen mukaisesti laaditaan yhteistoiminnassa 14 kunnan alueen kattava yhteinen maankäytön suunnitelma, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön. Maankäytön suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen kaava, mutta sillä voi olla suuri merkitys niin tulevien maakuntakaavojen kuin kuntien omien ja mahdollisesti yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Maankäytön suunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkeytyvät tiiviisti Helsingin seudun kuntarakenneuudistukseen ja metropolihallinnon kehittämiseen. Järvenpää osallistuu yhteisen maankäytön suunnitelman laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien kanssa ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön KUUMA- kuntien kesken. Maankäyttösuun nitelman ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman esittelemiseksi järjestetään yleisötilaisuus klo Heurekassa Vantaalla. Vuosina mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemisesta Ristinummen alueiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkitehdeille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. 5

6 Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. Yleiskaavassa alueelle on tehty varaus asumisen reservialueeksi. Osayleiskaava voidaan laatia myös osina vaiheittain tai pelkästään asumiseen tarkoitetulle vyöhykkeelle, mikäli yritysalueet otetaan käyttöön nopeasti. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön tai osaa niistä koskeva kuntaliitosselvitys johtaa liitospäätökseen vuoden 2014 lopulla, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yleiskaavan taso ja kohdealueiden kattavuus, työohjelma ja aikataulu sekä työn resurssointi tulevat pohdittaviksi kuntarakenne- ja metropolihallintopäätöksistä riippuen. Todennäköisesti merkittävä osa työstä tilattaisiin konsulteilta, mutta myös kuntien kaavoitusorganisaatioita tulisi vahvistaa. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Työn alla olevat ja vuonna 2014 aloitettavat asemakaavat Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavahankkeet. Hanke on vireillä, jos sen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella. Lueteltujen lisäksi laaditaan vaikutuksiltaan vähäisiä kaavamuutoksia, jos ne sopivat työohjelmaan. Kaikki vuoden 2014 aikana työn alla olevat ja aloitettavat asemakaavatyöt esitetään kaavoitussuunnitelmassa, johon sisältyy töiden arvioitu aikataulu. Asemakaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa lukuunottamatta vaikutuksiltaan vähäisiä asemakaavanmuutoksia, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Yksittäisiä kadun- tai puistonnimen muutoksia ei käsitellä asemakaava-asioina, koska ne voidaan ratkaista erillisillä hallinnollisilla päätöksillä. Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vaikutukseltaan vähäinen, jos: muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä tai muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. 1 Keskus Perhelän kortteli (kortteli 131) Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan. Asemakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävänä maaliskuussa Kaavatyön aloitusvaiheessa on tehty keskustan alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset. Perhelän hankkeeseen liittyy Tupalantien kulman asemakaavan muutos (010095) ja vireilläoleva Kassatalon asemakaavan muutos (010084). Keskustan pysäköintipaikkoja koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan erillisenä vähäisenä kaavamuutoksena (010096). Sampo Perttula, Invalidiliiton koulutuskeskus, Tapiolapuisto ja pääradan lisäraide Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen tiloja halutaan laajentaa ja nykyisen auto-osaston tilalle halutaan uudisrakennus. Tapiolapuistossa sijaitsevalle entiselle englantilaiselle leikkikoululle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Pääradan lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Tapiolapuiston ja korttelin 119 kohdalla. Asemakaava edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Terttu-Elina Wainio, Pääradan lisäraide IV Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle korttelin 109 kohdalla. Åsa Graeffe, Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25 (Tupalantien kulma) Tupalantien ja kävelykadun kulmaan on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu mahdollisuus rakentaa pysäköintitalo, jota ei ole toteutettu. Keskustan kaupunkikuva- ja liikenneselvityksissä on tutkittu mahdollisuuksia uudis- 6

7 Pietilä-Haarajoki osayleiskaava Wärtsilä-Purolan osayleiskaava Pietilä-Haarajoki osayleiskaava Keskustan OYK Lepolan OYK Ristinummen osayleiskaava Yleiskaavatyöt 2014 Keskustan oyk tarkistus Voimassa oleva oyk Kaavoitus ja liikenne Vireillä oleva oyk Odottaa 7

8 rakentamiseen myös korttelissa 137 VVO:n ja Elisa Oyj:n tonteilla. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Tupalantien kulman luonnosaineisto on ollut nähtävänä touko-kesäkuussa Keskustan pysäköintipaikkoja koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan erillisenä vähäisenä kaavamuutoksena (010097). Åsa Graeffe, Saunakallio Pääradan lisäraide II Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Alankotien varressa. Åsa Graeffe, Kinnari Kinnarin päiväkoti Kinnarin päiväkotia on tarpeen laajentaa, mutta nykyinen tontti Sahankoulun puiston vieressä on ahdas. Asemakaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia ulottaa lisärakentamista ja pihatoimintoja nykyiselle puistoalueelle. Asemakaavaehdotus viedään valtuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta Elina Joutsen, Pajala Pajalankulma, kortteli Myllytien ja Pajalantien kulman toteutusta ja kaupungin omistaman entisen Perhelän liikerakennuksen säilyttämismahdollisuuksia on tutkittu Pajalan pohjoisosan asemakaavan yhteydessä. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä keväällä Korttelin 701 suunnittelua jatketaan ehdotusvaiheeseen erikseen. Samalla tutkitaan katuliittymien tilantarve ja tarkistetaan aluevarauksia. Kaavaehdotus tulee nähtäväksi alkuvuodesta Terttu-Elina Wainio, Jamppa Pääradan lisäraide I Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista kaavoittamattomalle alueelle Jampan kaupunginosan länsireunalla. Åsa Graeffe, Nummenkylä Tuottajankatu 10 (tontit , 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Elina Joutsen, Tekijänpuisto 1100xx Kaupunki omistaa rakentamatonta puistoaluetta Nummenkylässä Tuottajankadun ja Tekijänkadun välissä. Alueen käyttömahdollisuuksia yritystoimintaan tutkitaan. Uudet yritystontit täydentäisivät ja tiivistäisivät Nummenkylän työpaikka-aluetta. Elina Joutsen, Isokytö Kytötie, korttelin 1353 osa 1300xx Kiinteistönomistaja on neuvotellut Kaukotien ja Laurilantien kulmassa sijaitsevan osin rakentamattoman yritystontin, viereisen pientalotontin sekä puistoalueen muuttamisesta asuinrivitalotontiksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Juho Mattila, Terhola Terholan yritysalue (KM-merkintä) Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää on muutettu Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lakimuutoksen myötä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa (tiva-kauppa) sisällytetään suuryksikön määritelmään, mikäli myymäläkoko on yli 2000 k-m 2. Muutos koskee myös sellaista myymäläkeskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Mikäli selvitysten avulla voidaan osoittaa, ettei tiva-suuryksiköllä ole seudullista merkitystä, voidaan asemakaavoissa osoittaa yli 2000 k-m 2 tiva-myymälät tai keskittymät KM-merkinnällä. Kaupan suuryksikön rakentaminen tai nykyisten kaupan tilojen laajentaminen saattaa olla tarpeen Terholassa Pohjoisväylän varressa. Muutostarpeet tutkitaan ja asemakaavat tarkistetaan ennen vuotta Sampo Perttula, Satukallio Korttelin 2035 yritysalue Kiinteistönomistaja Mäkelän Auto Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta, jotta tonttia voitaisiin laajentaa. Autoliike on vuokrannut tontin eteläpuolisia puistoalueita uusien autojen varastointia ja henkilökunnan pysäköintiä varten. Kaavamuutoksesta tehdään puite- ja maankäyttösopimus kiinteistönomistajan kanssa. Yritysaluetta on tarkoitus laajentaa etelään Pohjoisväylän varteen. Terttu-Elina Wainio,

9 Kortteli 1110 tontti 2, Krukoff 1100xx Tekijänpuisto Levysepänkaari, Rudus Oy Pääradan lisäraide I 1300xx Kytötie, korttelin 1353 osa Pääradan lisäraide II Lähteenkuja 3, tontti Kiertokapula, uusi liittymä Pajalankulma, korttelit 701 ja Valtuustonkatu 11, tontti Kytöpuisto, korttelit 1929 ja Kinnarin päiväkoti Perhelän korttelin asemakaavan muutos (kortteli 131) Tupalantien kulma (tontit ,24, 25) 1900xx Terholan yritysalue (KM-merkintä) Harjuvaarankuja 2, tontti Invalidiliiton koulutuskeskus, Tapiolapuisto ja lisäraide Kähösenmäki, Ratsukadun varsi Pääradan lisäraide IV Juholankatu 12 ja puistoalue Tervanokantie 2a, tila 1: Puistotie 34b, Seppälän kiinteistö Rajaniitynkatu, tontit ja Korttelin 2035 yritysalue Vanhankylänniemi, eteläosa Poikkitien yritysalueen itäosa Kaavoitus ja liikenne Pääradan lisäraide V Kalliomäki, Holvikiven alue Asemakaavatyöt 2014 ohjelmassa selvitysvaihe vireillä + oas luonnosvaihe ehdotusvaihe aloite 9

10 21 Ristinummi Pääradan lisäraide V Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista korttelin 2127 reunalla. Åsa Graeffe, Poikkitien yritysalueen itäosa Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle. Alueen asemakaavoitus aloitetaan yritystonteista Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän läheisyydessä. Sampo Perttula, Kalliomäki, tila (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) Tila 1:73 korttelissa 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuiston alue Ristinummentien eteläpuolella ovat yksityisomistuksessa. Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Alueella sijaitseva Holvikiven huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.048), jonka säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka 3). Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta, jos rakennusoikeus lisääntyy tai alueen arvo nousee. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan myös Tuomonpolkua ja Ernonkadun jatkamista koskeva asemakaava-aloite, jonka kaupunginvaltuusto on palauttanut valmisteluun Ernonkadun jatkamisen osalta. Åsa Graeffe, Vanhakylä Vanhankylänniemi, eteläosa Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv ). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna Rakennushankkeiden toteuttaminen edellyttää pitkäaikaisesti luovutettavissa olevia kiinteistöjä tai rakennuspaikkoja. Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä Asemakaava laadittaneen kolmessa osassa: niemen alueelle, Stålhanentien varteen ja peltoalueelle. Åsa Graeffe, ja Terttu-Elina Wainio, Kaakkola Kähösenmäki Kaakkolan pientaloalueen länsireunalle suunnitellaan aluetta täydentävää pientaloasutusta. Asemakaava on tarkoitus valmistella hyväksyttäväksi vuoden 2014 aikana. Elina Joutsen, Kaupungin myytävät kiinteistöt Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Seuraavien kiinteistöjen asemakaavaa tulee muuttaa: Tervanokantie 2a, tila 1: Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin omistama asuinrakennus (01.01 Vaalea rakennus, Yrjölä) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu toimenpideluokkaan 3 (säilyttämistä edistetään). Rakennukselle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Harjuvaarankuja Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohteet a-d) on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohde 11.10). Puistotie 34 b, Seppälän kiinteistö Kaupungin omistamalle entiselle Seppälän kiinteistölle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Rakennus (01.15) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäväksi (toimenpideluokka 2). Valtuustonkatu 11, tontti Tontti on asemakaavassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennus (entinen Kaiskon huvila, kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohde 07.05) on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Lähteenkuja 3, tontti Tontti on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla tällä hetkellä toimii päiväkoti. Tontin käyttötarkoitus muutetaan asuinrakentamiseen. Juho Mattila,

11 Vähäiset asemakaavan muutokset Edellä esiteltyjen lisäksi työn alla vuonna 2014 ovat seuraavat asemakaavan muutokset, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa: Työn alle tulevat asemakaavat Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen Vanhojen omakotikaavojen tehostamismahdollisuuksia on tutkittu, jotta vajaasti rakennettuja alueita voitaisiin tiivistää. Kaavoitetulta alueelta on löydetty kuusi aluetta, joiden asemakaavaa voitaisiin tarkistaa. Laajimmat kokonaisuudet ovat Saunakallion, Satukallion, Mikonkorven ja Teriojan kaupunginosissa. Kaavamuutokset otetaan huomioon tulevien vuosien kaavoitusohjelmissa. 1 Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uudistamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. Tontti (Casino) Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus on palanut kesällä Tontti sisältyy keskustan osayleiskaavan tarkistusalueeseen. Kortteli Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Huoltamoalue on yleiskaavoissa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi, joten asemakaavaa laadittaessa on tutkittava toimistorakentamisen vaihtoehto ja arvioitava muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Myös viereisen liiketontin omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta, ja muutostarpeet on tarkoituksenmukaista selvittää koko korttelin alueella. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Kaupunkikuvallinen selvitys keskustan eteläisellä sisääntuloalueella on tehty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Kortteli 114 sisältyy keskustan osayleiskaavan tarkistusalueeseen. Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti ) Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia on selvitetty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. 2 Loutti Harjutie 17 (tontti 252-7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan seurakunnan omistaman julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 3 Saunakallio Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tontin osaksi mm. talousrakennusoikeuden saamiseksi. 11

12 5 Kinnari Pykälistönpuisto, tila Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 6 Pöytäalho Villa Enckell (tontit ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveystalon alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin. Entinen mattotehdas, tontti Mattotehtaan kiinteistön kehittämisestä ja mahdollisesta lisärakentamisesta on käyty neuvotteluja. Entinen Plyyshija mattotehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). Asemakaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Hallintokatu 7, Mestariasunnot Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta. 7 Pajala Tontti 712-9, Amipac Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 8 Sorto Tontti 825-9, Itab Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 9 Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. 12 Peltola Ohratie 14 (tontti ) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Tahvontuvan päiväkoti Kevyen liikenteen väylä jakaa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen kahteen osaan. Rakentamaton osa voitaisiin liittää nykyiseen päiväkotitonttiin, jos kevyen liikenteen väylää siirretään. Samassa yhteydessä tutkitaan tonttia koskeva aloite asemakaavan muuttamisesta. Salpatie 7 (tila ) Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuutta jakaa omakotikorttelin keskellä sijaitseva tila kolmeksi tontiksi ja rakennusoikeuden nostamista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. 17 Terioja Hirvikatu, tontit , 7 ja 8 (tila 1:1059) Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitonttien rakennusoikeuden nostamiseksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta. 19 Terhola Alhotie, tontit ja Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa 12

13 12xxxx Porkkanatie, tontti Ohratie, tontti xxxx Tahvontuvan päiväkoti Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli 12xxxx Salpatie 7, tila Koivupirtti 1: xxxx Itab, tontti xxxx Amipac, tontti Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Alhotie, tontit ja Tontit ja 8 (Villa Enckell) Entinen mattotehdas, tontti Harjutie, tontti xxxx Hallintokatu 7, Mestariasunnot 01xxxx Mannilantie 43, tontti xxxx Kinnari, tila 1: xxxx Vanhankyläntie, tontti xxxx Tontti , Seittenhaarankatu Tontti (Casino) Kortteli 114 (St1) 25xxxx Luhtarannantie, tontit ,9,10 Kaakkolan ranta, ulkoilureitti 20xxxx Tontti ja Oinasmäen puisto 17xxxx Hirvikatu Vanhankylänniemi, pellot Vanhankylänniemi, Stålhanentien varsi 22xxxx Lepola IV Poikkitien yritysalueen länsiosa Itä-Ristinummi I Länsi-Ristinummi III Länsi-Ristinummi II Itä-Ristinummi II Länsi-Ristinummi I (Europan) Kaavoitus ja liikenne Asemakaavatyöt ohjelmassa selvitysvaihe vireillä + oas aloite 13

14 rakennusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Tontinluovutuskilpailu valmistellaan vuonna 2014 asemakaavatyön pohjaksi. Sampo Perttula, Satukallio Tontti ja Oinasmäen puisto Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitontin laajentamiseksi puistoalueelle. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 21 Ristinummi Poikkitien yritysalueen länsiosa Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan ja sen eteläpuolelle asuinalueita. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Sampo Perttula, Länsi-Ristinummi I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. Itä-Ristinummi I Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Itä-Ristinummi II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Länsi-Ristinummi II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. 22 Lepola Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. 24 Vanhakylä Vanhankylänniemi, Stålhanentien varsi ja pohjoisosat Vanhankylänniemen asemakaava laaditaan kolmelle osaalueelle. Terveyskeskuksen alueen tulevaa käyttöä selvitetään. 25 Kaakkola Kaakkolan ranta, ulkoilureitti Kaakkolan olevassa asemakaavassa on ulkoilureittivaraus lähellä rantaa, mutta sen sijoittamiselle on tutkittu vaihtoehtoja mm. maaperän ja Natura lintuvesialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyjen lähtökohtien vuoksi. Vanhankyläntie, tontti Vanhankyläntien varrella sijaitsevan kiinteistöyhtiön omistajat pyytävät asemakaavan muutosta, jotta asuntorakentaminen olisi mahdollista voimassa olevan asemakaavan mukaisella teollisuus- ja liiketontilla. Tontilla on toimistorakennus, johon on rakennettu asuintiloja poikkeamispäätöksellä. Seittenhaarankatu, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista, jotta nykyinen omakotitontti voitaisiin jakaa kahteen osaan. Kaavamuutos edellyttää sopimuksia. Luhtarannantie, tontit , 8, 10 Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuutta jakaa alue useammaksi omakotitontiksi ja rakennusoikeuden nostamista. Kaavamuutos edellyttää sopimuksia. Länsi-Ristinummi III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. 14

15 Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet Seuraavassa luettelossa on odottavia asemakaavahankkeita, joista osa voi tulla ajankohtaiseksi ohjelmakaudella. Tärkeimpiä ovat kulttuuriympäristöohjelmassa säilytettäviksi osoitettujen kohteiden kaavamuutokset. Luettelossa olevien hankkeiden ajankohtaisuus selvitetään vuoden 2014 aikana. 1 Keskus Kassatalo (tontit ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marrasjoulukuussa Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Erkomaan talo (tontit ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatieaseman suojeleminen asemakaavalla. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet, joita tukee mm. uuden pysäköintitalon rakentaminen vastapäätä Sibeliuksenkadun ja Tupalantien kulmaan. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. 2 Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. 4 Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti ) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). 5 Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. 6 Pöytäalho Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. 15

16 Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m 2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Helsingintien-Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. 7 Pajala Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan kaupungin omistaman vanhustentalotontin ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde, jonka tontit voitaisiin myydä tilanteessa, jossa vanhoista rivitaloista voidaan luopua. 10 Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. 11 Nummenkylä Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. 13 Isokytö Tammelantie 4 (tontti ja katualue) Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan kesken. 14 Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen-Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 15 Haarajoki Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Asemakaava-aluetta on tarkoitus laajentaa. Kaavamuutos perustuu Haarajoen kyläalueen asemakaavaa koskevaan kaupunginhallituksen hyväksymispäätökseen , jossa sitouduttiin meluvallin maa-alueen maankäyttöön ja omistukseen liittyvien tielaitoksen ehtojen täyttämiseen. Leppätien pohjoispuoli Haarajoen Leppätien varressa asemakaavan ulkopuolella sijaitsevan tilan Rauhala Rno 9:62 omistaja on pyytänyt asemakaavan laatimista siten, että pienehköstä tilasta tulisi asuinrakennuspaikka. Hanke liittyy uuteen yleiskaavaan, jossa koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 16

17 Leppätien pohjoispuoli Metson alueen luoteispuoli Itä-Nummenkylän alue Halkiantien alue Pietilän yritysalue Haarajoki, osa tilasta 11:125 Jamppa 3, AO-tiivistäminen Jamppa 2, AO-tiivistäminen Jamppa 1, AO-tiivistäminen Tammelantie 4, tontti ja katualue Haarajoen asuntoalueet Saunakallio AO-tiivistäminen Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 Tontti Pöytäalho, AO-tiivistäminen Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Helsingintie-Pohjoisväylä Tontit ja 9 Asemanmäki Terholan osa-alueet Tontit ja (Kassatalo) Keskitalontie, kortteli Rousun alueen asemakaava Tontti Sampotalo, kortteli 132 Tontti Sipoontien yritysalue Tervanokantie. kortteli 103 Tontti Satukallio AO-tiivistäminen Mikonkorpi AO-tiivistäminen Ristikkipolku Mikonkorven yritysalue Terioja, AO-tiivistäminen Korttelin 2128 tila 402-3:25 Kaavoitus ja liikenne Odottavat asemakaavatyöt 17

18 17 Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 19 Terhola Terholan osa-alueet (korttelit 541, , , 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Kaavanmuutosta on käsitelty kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnassa vuoden 1993 lopussa ja yksi ennakkokuuleminen on järjestetty vuoden 1994 alussa. Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu yleiskaavan mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omistamalle alueelle on laadittu maankäyttöluonnoksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. 21 Ristinummi Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Liikennesuunnittelu Kaikkiin kaavoituskohteisiin liittyy eriasteista liikennesuunnittelua. Vireillä on myös seuraavia liikennesuunnittelukokonaisuuksia: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) ja ensimmäinen kärkihanke Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA-hankekokonaisuus) ovat toimineet pohjana maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalle aiesopimukselle (MAL), joka on solmittu vuonna 2012 valtion ja seudun kuntien välille. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys (HLJ 2015) on käynnistetty ja samalla päivitetään KUHA- ohjelmointi. Järvenpään osalta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseen sisältyy mm. Pasila Riihimäki-rataosuuden välityskyvyn nostaminen. KUHA-toteutusohjelmaan sisältyvät mm. Vähänummi Kellokoski kevyen liikenteen väylä Järvenpään ja Kyrölän rautatieasemien liityntäpysäköinti Laajempaan KUHA-suunnitteluohjelmaan (ei varmaa ajoitusta) sisältyvät mm. Poikkitien parantaminen Jokela Järvenpää-välin kevyen liikenteen yhteyden täydentäminen kevyen liikenteen väylät vanhan Lahdentien varteen väleille Kerava Järvenpää ja Mikonkorpi Haarajoki Lahden moottoritien tievalaistus välillä Kerava Järvenpää molempien moottoritien liittymäramppien parantaminen Järvenpää Nurmijärvi-tieyhteys Kaupungin oman maankäytön kehittämisen vuoksi Poikkitien parantaminen on suunniteltu toteutusvalmiuteen. Rakennustyöt on aloitettu vuonna 2013 ja rakentamista jatketaan vaiheittain usean vuoden ajan. MAL-rahoitusta pyritään saamaan hankkeen myöhempiin vaiheisiin. Järvenpään keskustan katuverkon ja pysäköinnin liikennesuunnitelmatarkennukset, jotka liittyvät Perhelän korttelin ja sen ympäristön uudistushankkeisiin sekä keskustan osayleiskaavan tarkistukseen, voivat olla merkittäviä liikennesuunnittelutehtäviä vuosina Vuonna 2012 laadittua Järvenpään liikenne-ennustetta täydennetään mm. keskustan osayleiskaavatyön ja Poikkitien yritys- ja palvelualueen osalta tärkeimpien väylien liikennesimuloinneilla. Joukkoliikenteessä jatketaan bussiliikenteen ostoliikennettä sopimuksen puitteissa vuoden 2014 loppuun saakka. Vuoden 2014 aikana kilpailutetaan bussiliikenne, ja uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2015 alusta. Samalla 18

19 suunnitellaan bussiliikennetarpeita, reittejä ja aikatauluja. Suunnittelua tehdään yhdessä ELY-keskuksen ja Tuusulan kunnan kanssa. Järvenpään mahdollinen liittyminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) voi tulla ajankohtaiseksi aikaisintaan Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvityksen ja siitä seuraavien päätösten jälkeen. Liikenneturvallisuustyöryhmä koordinoi kaupungin liikenneturvallisuustyötä. Uudenmaan ELY-keskuksen, Tuusulan kunnan ja Keravan ja Järvenpään kaupunkien osittain yhteiset liikenneturvallisuussuunnitelmat valmistuivat lokakuussa Suunnitelmaan pohjautuen liikenneturvallisuustoimia aletaan toteuttaa niin valistuksen kuin fyysisen ympäristönkin osalta. Liikenteen ohjauksessa kaupungin omien liikennevalojen ohjelmoinnit on tarkistettu vuonna Kaupungin viitoitussuunnitelma on päivitetty vuoden 2013 aikana ja se toimii ohjeena tulevassa viitoituksessa. Matkailukohteiden osalta toteutusta on jo aloitettu. Kaikessa liikennesuunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä kaikkien KUUMA-kuntien, ELY-keskuksen, HSL:n, Uudenmaan liiton ja poliisin kanssa. Viheraluesuunnittelu Viheralueiden käyttötarkoituksesta päätetään kaavoituksen yhteydessä yleissuunnittelutasolla. Vihersuunnittelu etenee eri kaavoitusvaiheiden (yleis-, osayleis- ja asemakaavoitus) yleissuunnittelusta rakennussuunnitteluun. Viheralueohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet. Ohjelma tarkistetaan vuosittain ja toteutushankkeet esitetään kaupungin investointiohjelmaan. Järvenpään viheralueohjelma /viheralueohjelma Yhteystietoja Tekninen palvelupiste Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12 (09) Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula ( ) kaavoituksen johto, keskustan kehittäminen Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio ( ) asemakaavoitus, poikkeaminen Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ( ) kuntayhteistyö, kehittämishankkeet, suunnittelutarveratkaisut Arkkitehti Erno Heikkola ( ) yleis- ja asemakaavoitus, keskustan osayleiskaava Liikenneinsinööri Sari Piela ( ) liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe ( ) asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavasuunnittelija Elina Joutsen ( ) asemakaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Juho Mattila ( ) asemakaavoitus Kaavavalmistelija Saija Sievilä ( ) vuorovaikutusasiat Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen ( ) paikkatietoasiat Kaupungingeodeetti Jukka Laitila ( ) maankäyttösopimukset Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi ( ) kiinteistönmuodostus Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine ( ) Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu 19

20 Järvenpään kaupunki kaupunkikehitys Seutulantie 12 PL 41