Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3. Vuosina mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä 6

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2013

2 Sisältö: Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3 Järvenpään kaavoitustilanne 3 Vireillä olevat yleiskaavatyöt 6 Vuosina mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä 6 Työn alla olevat ja vuonna 2013 aloitettavat asemakaavat 8 Työn alle tulevat asemakaavat Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet 15 Liikennesuunnittelu Viheraluesuunnittelu 21 Yhteystietoja 21 Kaupunginhallitus hyväksynyt Kansikuva: Arkkitehdit m3, Kari Nykänen 2

3 Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Kunnan on kiinnitettävä huomiota myös olevien kaavojen ajanmukaisuuden arviointiin ja tarpeelliseen uudistamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Järvenpään kaupunki kuuluu Uudenmaan liittoon. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaava sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavaa täydentävä ensimmäinen vaihekaava käsittelee mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita, kiviaineshuoltoa, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Maakuntakaavan tämänhetkisessä uudistamisessa on pääpaino yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä sekä kaupan palveluverkossa. Lisäksi selvitetään virkistys- ja viheryhteystarpeita, kulttuurimaisema-alueita, luontokohteita sekä energiaverkkoja. Maakuntavaltuusto hyväksynee toisen vaihekaavan vuoden 2013 alkupuolella. Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta, Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavoilla voi olla mittaviakin oikeusvaikutuksia (mm. erilais- 3

4 ten oikeuksien lunastaminen). Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Keskustan osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman Tällä hetkellä valmisteltavana on Pietilä Haarajoen osayleiskaava. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyy vuonna Ristinummen ja Wärtsilän-Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuosina Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on aina yksittäisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2012 hyväksyttiin kuusi asemakaavaa: Lepola II, Sauvakatu 6 ja 8, Auertien päiväkoti ja tontti 765-1, Torpantie 33, Tataarien alue ja Pajalan entisen teollisuusalueen pohjoisosa. Valmistelut ovat pitkällä mm. Lepola III:n ja Reservikomppanian alueen asemakaavojen osalta. Vuonna 2013 kaavoitusohjelmassa on 19 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 24 asemakaavahanketta, jotka on tarkoitus saattaa vireille vuosina , sekä 41 muuta asemakaavahanketta, jotka mahdollisesti tulevat vireille lähivuosina. Asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset Asemakaavojen laatimiseen voi liittyä kaupungin ja edunsaajan (maanomistaja, rakennusliike) välisiä sopimuksia. Puite- tai yhteistoimintasopimuksissa määritellään osapuolten yhteistyön tavoitteet ja mm. suunnitteluun osallistuminen, mutta ne eivät sido juridisesti asemakaavaa. Kaupunki pyrkii tekemään puite- tai yhteistoimintasopimuksen aina, kun kysymys on merkittävästä kehityshankkeesta, joka voi kohottaa maan arvoa, ja jos kohdealue on kokonaan tai pääosin yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimus on yksityiskohtainen, yksityisoikeudellisesti sitova asiakirja, jossa sovitaan kaavoituksen yhteydessä syntyvien etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta. Sopimus toteutuu, kun kaava hyväksytään ja saa lainvoiman. Kaupan esisopimus on muutoin kuten maankäyttösopimus, mutta sillä voidaan lisäksi määritellä sitovasti maaalueen tai muun omaisuuden yleiset kauppaehdot, milloin kaupan toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupunki pyrkii tekemään kiinteistökaupan esisopimuksen hankkeissa, jossa kaupunki toimii maa-alueen myyjänä tai ostajana. Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää kaavoitusta sitovien tai osallisten vuorovaikutusta liiallisesti ohjaavien maankäyttösopimusten tai kaupan esisopimusten solmimisen ennen kaavaehdotuksen saattamista julkisesti nähtäväksi, joten nämä sopimukset kuuluvat vasta kaavaprosessin loppuvaiheeseen. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla. Toteutumatta jääneet kaavat voivat myös vanhentua määräajassa (13 vuotta), ellei kunta erikseen totea niiden olevan ajanmukaisia. Vanhentuneen kaavan pohjalta ei saa myöntää rakennuslupaa. Järvenpäässä ennen vuotta 2000 voimaantulleiden asemakaavojen ajanmukaisuuden yleisarviointi saattaa johtaa muutostarpeisiin. Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuutta on arvioitu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavakarttaan sisältyy useita merkintöjä asemakaavojen muuttamistarpeesta ja arviointia on tarkoitus suorittaa edelleen. Johtopäätökset ja tunnistettujen muutoshankkeiden aikataulutus sisällytetään vuosittaisiin kaavoitusohjelmiin. Asemakaavojen uudistamistarvetta on tarkasteltava myös rakennetun ympäristön vaalimisen ja kaupunkirakenteen täydentämisen kannalta. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma sisältää säilytettävien kohteiden kaavamuutosohjelman. Asemakaavan tueksi tulee laatia rakentamisohjeet kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. Yleiskaavan toteutuksen myötä voi syntyä muitakin asemakaavojen uudistamista edellyttäviä kehittämishankkeita, kuten tarpeettomat yleisten rakennusten tontit. Rakennuskiellot Järvenpäässä ei ole kaupunginvaltuuston päättämiä rakennuskieltoja. Rakennuskieltoja ja -rajoituksia on kuitenkin tonteilla, joiden asemakaava on hyväksytty, mutta kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, joiden tonttijako ei ole kaavanmukaisesti lainvoimainen tai jos tonttia ei ole merkitty tonttijaon mukaisesti kiinteistörekisteriin. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Yleiskaavaan sisältyy kulttuuriympäristön suojelukohteiden purkukielto ilman lupaa asemakaavan ulkopuolella sekä toimenpidekiellot koskien virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueiden maisemaa muuttavia maanrakennustöitä, avo- tai siemenpuuasentoon hakkaamista, puiden kaatoa ja metsänaurausta sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Suunnittelutarpeesta johtuva rakentamisen erityisten edellytysten vaatimus rakennuslupaa myönnettäessä on voimassa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa suunnittelutarveratkaisu rakennuslupaa varten. Rantavyöhykkeitä koskevat ratkaisut tehdään Uudenmaan ELY-keskuksessa. 4

5 Lepolan peltoja. Rakennusjärjestys Järvenpään rakennusjärjestys on saanut lainvoiman Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestyksellä voidaan edistää hyvää ja paikalliset olosuhteet huomioonottavaa rakentamistapaa. Rakennusjärjestystä ollaan uudistamassa, ja työ on edennyt ehdotusvaiheeseen. Uusittu rakennusjärjestys on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat kaupungin tonttivarannon. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL toteutusohjelma tähtää kuntien ja valtion välisen voimassa olevan MAL- aiesopimuksen pohjalta asuntotuotannon lisäykseen kaikissa seudun kunnissa. Järvenpään asuntotuotantotavoite on 430 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja (puolet 20 %:sta voi olla myös asumisoikeusasuntoja, jos KUUMA- alueella sitoudutaan kuntien yhteistyöhön vuokra-asuntojen tuottamiseksi). Tällainen asuntotuotanto pitää Järvenpään vuosittaisen väestönkasvun keskimäärin 1,5 %:ssa. Järvenpään yleis- ja asemakaavavarannot mahdollistavat tavoitellun 430 asunnon vuosituotannon vuoteen 2023 saakka, mikäli tarvittavat maapoliittiset ratkaisut syntyvät ja asemakaavoitus etenee. Kaupunki on sitoutunut aiesopimuksen yhteydessä kaavoittamaan uutta asuinkerrosalaa k-m 2 vuosittain. Kaupungin maaomaisuuden lisäys on noudatetun maapolitiikan pohjalta välttämätön edellytys kaupungin asemakaavoitetun tonttivarannon ja asuntotuotannon kasvattamiseksi. Kaupungilla on tällä hetkellä valmiina 64 vapaata omakotitonttia (AO) Lepolan ja Pajalanpihan alueilla. Lepolan tontinluovutus on tarkoitus alkaa vuonna 2015 ja Pajalanpihan vuonna Uusia kaupungin luovutettavaksi tulevia omakotitontteja kaavoitetaan myös Reservikomppanian alueelle Nummenkylään sekä Lepolaan. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 400 omakotitalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. Asuinpientalo- tai rivitalorakentamiseen tarkoitettuja valmiita tontteja (AP, AR) kaupungilla on vapaana viisi, joista kaksi sijaitsee Lepolan aloituskortteleissa, kaksi Pajalanpihan alueella ja yksi Haarajoella. Kolme tonttia on varattu, muttei vielä rakennettu. Uusia kaupungin luovutettavia asuinpientalo- ja rivitalotontteja suunnitellaan mm. Lepola III alueelle. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 80 asuinpientalojen tai rivitalojen rakennuspaikkaa käyttämättöminä. Valmiita kerrostalotontteja (AK) on kaupungilla tällä hetkellä vapaana vain kolme, joista kaksi sijaitsee Jampassa ja yksi Loutissa, mutta useita uusia kerrostalotontteja on suunnitteilla ydinkeskustaan sekä Pajalan entisen teollisuusalueen pohjoisosaan. Pajalan asemakaava on hyväksytty joulukuussa Yksityisillä omistajilla on noin 20 kerrostalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. 5

6 Vireillä olevat yleiskaavatyöt Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaan liittyviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja laaditaan vuosittain. Näiden tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Yleiskaavan tarkistamistarvetta arvioidaan alue- ja teemakohtaisesti vuoden 2013 aikana. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Keskustan kehittämiskokonaisuuden osaprojektina sen tarkoitus oli selvittää tarpeellisten asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Tällä hetkellä ajankohtaisten, hankekohtaisten asemakaavanmuutosten (Perhelän kauppakeskus ja Tupalantien kulma) yhteydessä tehdään tarvittavat osayleiskaavalliset selvitykset, jos osayleiskaavasta poiketaan merkittävästi. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan 2013, koska kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut, ja koska keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Pietilä Haarajoen osayleiskaava Pietilä Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Osayleiskaavatyöhön liittyvät viemäröimättömien palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edellyttämät maapoliittiset toimet. Vuoden 2013 aikana selvitetään erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista. Vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat. Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL- aiesopimuksen mukaisesti laaditaan yhteistoiminnassa 14 kunnan alueen kattava yhteinen maankäytön suunnitelma, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön. Maankäytön suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen kaava, mutta sillä voi olla suuri merkitys niin tulevien maakuntakaavojen kuin kuntien omien ja mahdollisesti yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Maankäytön suunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkeytyvät tiiviisti Helsingin seudun kuntarakenneuudistukseen ja metropolihallinnon kehittämiseen. Järvenpää osallistuu yhteisen maankäytön suunnitelman laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien kanssa ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön KUUMA-kuntien kesken. Vuosina mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemisesta Ristinummen alueiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkitehdeille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Tästä johtuen yritysalue saattaa rakentua myös ilman raidetta vuoden 2012 lopulla käynnistyneen Metsonmäen asemakaavanmuutoksen kautta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. Yleiskaavassa alueelle on tehty varaus asumisen reservialueeksi. Osayleiskaava voidaan laatia myös osina vaiheittain tai pelkästään asumiseen tarkoitetulle vyöhykkeelle, mikäli yritysalueet otetaan käyttöön nopeasti. 6

7 Osayleiskaavat Wärtsilä-Purolan osayleiskaava Pietilä-Haarajoen osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan tarkistus Keskustan OYK Lepolan OYK Ristinummen osayleiskaava Asemakaavoitus Selite vireille 2013 vireillä odottaa lainvoimainen osayleiskaava 7

8 KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yleiskaavan taso ja kohdealueiden kattavuus, työohjelma ja aikataulu sekä työn resurssointi tulevat pohdittaviksi. Todennäköisesti merkittävä osa työstä tilattaisiin konsulteilta, mutta myös kuntien kaavoitusorganisaatioita tulisi vahvistaa. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Työn alla olevat ja vuonna 2013 aloitettavat asemakaavat Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavahankkeet. Hanke on vireillä, jos sen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella. Lueteltujen lisäksi laaditaan vaikutuksiltaan vähäisiä kaavamuutoksia, jos ne sopivat työohjelmaan. Yksittäisiä kadun- tai puistonnimien muutoksia ei käsitellä enää asemakaavaasioina, koska ne voidaan ratkaista erillisillä hallinnollisilla päätöksillä. Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vaikutukseltaan vähäinen, jos: 1. muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta 2. supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita 3. nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla 4. heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä tai 5. muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. 1 Keskus Kassatalo (tontit ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marrasjoulukuussa Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Riitta Vihanto, Perhelän kortteli (kortteli 131) Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan. Asemakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävänä maaliskuussa Kaavatyön aloitusvaiheessa on tehty keskustan alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset. Perhelän hankkeeseen liittyy Tupalantien kulman asemakaavan muutos (010096) ja vireilläoleva Kassatalon asemakaavan muutos (010084). Keskustan pysäköintipaikkoja koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan erillisenä vähäisenä kaavamuutoksena (010097). Terttu-Elina Wainio, Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25 (Tupalantien kulma) Tupalantien ja kävelykadun kulmaan on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu mahdollisuus rakentaa pysäköintitalo, jota ei ole toteutettu. Keskustan kaupunkikuva- ja liikenneselvityksissä on tutkittu mahdollisuuksia uudisrakentamiseen myös korttelissa 137 VVO:n ja Elisa Oyj:n tonteilla. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Tupalantien kulman luonnosaineisto on ollut nähtävänä touko-kesäkuussa Keskustan pysäköintipaikkoja koskevia kaavamääräyksiä tarkistetaan erillisenä vähäisenä kaavamuutoksena (010097). Terttu-Elina Wainio, Invan laajennus ja pääradan lisäraide III Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen tiloja halutaan laajentaa ja nykyisen auto-osaston tilalle halutaan uudisrakennus. Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Tapiolapuiston ja korttelin 119 kohdalla. Asemakaavan laatiminen aloitetaan syksyllä Kinnari Kinnarin päiväkoti Kinnarin päiväkotia on tarpeen laajentaa, mutta nykyinen tontti Sahankoulun puiston vieressä on ahdas. Asemakaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia ulottaa lisärakentamista ja pihatoimintoja nykyiselle puistoalueelle. Asemakaavatyö aloitetaan alkuvuodesta Elina Joutsen,

9 Työn alla olevat asemakaavat 2013 Metsonmäki Reservikomppania Kortteli 701, Pajalankulma Tontti 13-4 ja tontti (Kassatalo) Perhelän kortteli Kinnarin päiväkoti Tupalantien kulma (tontit ,24, 25) Invan laajennus Kähösenmäki Vanhankylänniemi Lepola III Kalliomäki, Holvikiven alue Selite Asemakaavoitus ohjelmassa selvitysvaihe vireillä + oas luonnosvaihe ehdotusvaihe 9

10 7 Pajala Pajalankulma, kortteli Myllytien ja Pajalantien kulman toteutusta ja kaupungin omistaman entisen Perhelän liikerakennuksen säilyttämismahdollisuuksia on tutkittu Pajalan pohjoisosan asemakaavan yhteydessä. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä keväällä Korttelin 701 suunnittelua jatketaan ehdotusvaiheeseen erikseen. Samalla tutkitaan katuliittymien tilantarve ja tarkistetaan aluevarauksia. 10 Wärtsilä Metsonmäki Primula Oy:n ja kaupungin väliseen kiinteistökauppaan sisältyy velvoite korttelin 1001 asemakaavan muuttamisesta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupungin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Tonttien markkinointia voidaan edistää tarkistamalla asemakaavaa ja parantamalla kunnallistekniikan valmiuksia. Samalla tutkitaan, miten Metson nykyisen tontin itäosaan saataisiin uusia yritystontteja. Uusia tontteja palveleva katu voidaan tarvittaessa liittää suoraan Vähänummentiehen. Kaavahanke voi edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia katujen toteutuksista. Åsa Graeffe, Nummenkylä Reservikomppanian alue ja Sorapuisto Reservikomppanian alueen asemakaava suojelee pääosan vanhoista rakennuksista ja pihamiljööstä (entinen naisvankila), mutta kaavamerkinnät vaativat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryhmä pihoineen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja alue on osoitettu pientaloasumiseen. Alueen länsiosaan Hahlakadun pohjoispuolelle suunnitellaan omakotitontteja. Tontin rajaa tarkistetaan tontinomistajan pyynnöstä siten, että viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaehdotus on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Riitta Vihanto, Ristinummi Kalliomäki, tila (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) Tila 1:73 korttelissa 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuiston alue Ristinummentien eteläpuolella ovat yksityisomistuk- sessa. Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Alueella sijaitseva Holvikiven huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.048), jonka säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka 3). Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta, jos rakennusoikeus lisääntyy tai alueen arvo nousee. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan myös Tuomonpolkua ja Ernonkadun jatkamista koskeva asemakaava-aloite, jonka kaupunginvaltuusto on palauttanut valmisteluun Ernonkadun jatkamisen osalta. Åsa Graeffe, Lepola Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauppoja koskevan aiesopimuksen. Koulurakennukset ja piha-alueet kuuluvat Järvenpään kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle (Lepolan Helmi). Alueen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu arkkitehtikilpailussa ja Lepolan osayleiskaavassa. Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Ennen kaavatyön aloittamista alueelle tehdään rakennushistoriallinen selvitys. Alueelle voidaan toteuttaa uusia palveluja ja asuinrakennuksia, joihin voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaattikiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. Tavoitteena on valmistella asemakaava valtuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa Terttu-Elina Wainio, Vanhakylä Vanhankylänniemi Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv ). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna Rakennushankkeiden toteuttaminen edellyttää pitkäaikaisesti luovutettavissa olevia kiinteistöjä tai rakennuspaikkoja. Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuonna Åsa Graeffe,

11 Vanhankylänniemen rantaa. 25 Kaakkola Kähösenmäki Kaakkolan pientaloalueen länsireunalle suunnitellaan aluetta täydentävää pientaloasutusta. Asemakaava on tarkoitus valmistella hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. Elina Joutsen, Kähösenmäen kallio. 11

12 Työn alle tulevat asemakaavat Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen Vanhojen omakotikaavojen tehostamismahdollisuuksia on tutkittu, jotta vajaasti rakennettuja alueita voitaisiin tiivistää. Kaavoitetulta alueelta on löydetty kuusi aluetta, joiden asemakaavaa voitaisiin tarkistaa. Laajimmat kokonaisuudet ovat Saunakallion, Satukallion, Mikonkorven ja Teriojan kaupunginosissa. Kaavamuutokset otetaan huomioon tulevien vuosien kaavoitusohjelmissa. Kaupan suuryksiköiden selvitysalueet Merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa maakuntakaavassa keskustatoiminnoille osoitetuille alueille. Niiden sijoittaminen näiden alueiden ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Tämä koskee myös sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Alueita, joilla kaupan suuryksikön rakentaminen tai nykyisten kaupan tilojen laajentaminen saattaa olla tarpeen, on Terholassa Pohjoisväylän varressa, Poikkitien eteläisen liittymän tuntumassa, Pajalassa, Nummenkylässä ja Mikonkorvessa. Muutostarpeet tutkitaan ja asemakaavat tarkistetaan ennen vuotta Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uudistamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. Kasino (tontti 162-1) Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus on palanut kesällä Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys on tehty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Pääradan lisäraide IV Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle korttelin 109 kohdalla. Kortteli Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Huoltamoalue on yleiskaavoissa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi, joten asemakaavaa laadittaessa on tutkittava toimistorakentamisen vaihtoehto ja arvioitava muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Myös viereisen liiketontin omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta, ja muutostarpeet on tarkoituksenmukaista selvittää koko korttelin alueella. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Kaupunkikuvallinen selvitys keskustan eteläisellä sisääntuloalueella on tehty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Kortteli 114 sisältyy keskustan osayleiskaavan tarkistusalueeseen. 3 Saunakallio Pääradan lisäraide II Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Alankotien varressa. 6 Pöytäalho Villa Enckell (tontit ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveystalon alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin. 12

13 Työn alle tulevat asemakaavat Tontti , Krukoff Pääradan lisäraide I Tontti Tontti Tahvontuvan päiväkoti Jäppilän- ja Pietolankadun liittymä Pääradan lisäraide II Tontit ja 8 (Villa Enckell) Alhotie, tontit ja 3 Entinen mattotehdas, tontti Harjutie, tontti Hallintokatu 7, Mestariasunnot Mannilantie 43, tontti Rousun alue Pääradan lisäraide III Tontti (Kasino) Keskus, kortteli 114 Pääradan lisäraide IV Lepola IV Poikkitien yritysalue Länsi-Ristinummi III Länsi-Ristinummi I Pääradan lisäraide V Selite ohjelmassa selvitysvaihe vireillä + oas odottaa Asemakaavoitus Kaupan suuryksiköiden selvitysalue Omakotitonttien tiivistämisen selvitysalue 13

14 Entinen mattotehdas, tontti Mattotehtaan kiinteistön kehittämisestä ja mahdollisesta lisärakentamisesta on käyty neuvotteluja. Entinen Plyyshija mattotehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). Asemakaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Hallintokatu 7, Mestariasunnot Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta. 9 Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. Pääradan lisäraide I Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista kaavoittamattomalle alueelle Jampan kaupunginosan länsireunalla. 11 Nummenkylä Tuottajankatu 10 (tontit , 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. 12 Peltola Ohratie 14 (tontti ) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Tahvontuvan päiväkoti Kevyen liikenteen väylä jakaa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen kahteen osaan. Rakentamaton osa voitaisiin liittää nykyiseen päiväkotitonttiin, jos kevyen liikenteen väylää siirretään. Samassa yhteydessä tutkitaan tonttia koskeva aloite asemakaavan muuttamisesta. 19 Terhola Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu yleiskaavan mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omistamalle alueelle on laadittu maankäyttöluonnoksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna Alhotie, tontit ja Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa rakennusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Alustavia selvityksiä kilpailutusta varten tehdään vuonna Satukallio Tontti , Mäkelän Kone Yritystonttia haluttaisiin laajentaa. Asia liittyy Poikkitien yritysaluekokonaisuuden suunnitteluun. 21 Ristinummi Pääradan lisäraide V Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista korttelin 2127 reunalla. Poikkitien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan. Kaupunki on saanut ympäristöministeriöltä maa-alueen lunastusluvan, josta on valitettu. Yritysalueen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, kun kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Kyrölän asema tul- 14

15 laan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Länsi-Ristinummi I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet Seuraavassa luettelossa on odottavia asemakaavahankkeita, joista osa voi tulla ajankohtaiseksi ohjelmakaudella. Tärkeimpiä ovat kulttuuriympäristöohjelmassa säilytettäviksi osoitettujen kohteiden kaavamuutokset. Luettelossa olevien hankkeiden ajankohtaisuus selvitetään vuoden 2013 aikana. 1 Keskus Erkomaan talo (tontit ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatieaseman suojeleminen asemakaavalla. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet, joita tukee mm. uuden pysäköintitalon rakentaminen vastapäätä Sibeliuksenkadun ja Tupalantien kulmaan. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. 15

16 Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti ) Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia on selvitetty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. 2 Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Harjutie 17 (tontti 252-7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Asia on ollut esillä kaupunginhallituksen iltakoulussa Saunakallio Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tontin osaksi mm. talousrakennusoikeuden saamiseksi. 4 Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti ) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. 5 Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Pykälistönpuisto, tila Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 6 Pöytäalho Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m 2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Helsingintien-Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. 7 Pajala Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan kaupungin omistaman vanhustentalotontin ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde, jonka tontit voitaisiin myydä tilanteessa, jossa vanhoista rivitaloista voidaan luopua. 16

17 Odottavat asemakaavatyöt Leppätien pohjoispuoli Ruukkukatu 18-20, tontti Metson alueen luoteispuoli Itä-Nummenkylän alue Pietilän yritysalue Halkiantien alue Levysepänkaari, Rudus Oy Haarajoki, osa tilasta 11:125 Tammelantie 4, tontti Haarajoen asuntoalueet Itab, tontti Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 Amipac, tontti Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Loutti, tontti Helsingintie-Pohjoisväylä Harjutie, tontti Keskus, tontit ja 9 Asemanmäki Terholan osa-alueet Keskitalontie, kortteli 560 Keskus, tontti (Sampotalo) Pykälistönpuisto Kinnari, tontti Kaakkola, tontti Kinnari, tontti Kaakkolan ranta Tervanokantie. kortteli 103 Kyrölä, tontti Sipoontien yritysalue Hirvikatu Mikonkorven yritysalue Ristinummen asemakaava Länsi-Ristinummi III Länsi-Ristinummi II Itä-Ristinummi II Itä-Ristinummi I Ristinummi, kortteli 2128, tila 402-3:25 Asemakaavoitus Selite odottaa ohjelmassa selvitettävä 17

18 Tontti 712-9, Amipac Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 9 Jamppa Levysepänkaari (Rudus Oy) Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan liittämistä yritystonttiin. Alue on jo nyt vuokrattu varastointija liikennekäyttöön. Lisärakennusoikeudelle ei ole tarvetta. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen. Åsa Graeffe, Sorto Tontti 825-9, Itab Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 10 Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. 11 Nummenkylä Ruukkukatu 18-20, tontti Nummikadun ja Hahlakadun välinen kaupungin omistama kerros- ja rivitalotontti on tarkoitus muuttaa omakotitonteiksi. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä, mutta kaavatyön jatkaminen edellyttää entisen sorakuopan maaperän puhdistustarpeen selvittämistä. Åsa Graeffe, Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. 13 Isokytö Tammelantie 4 (tontti ja katualue) Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan kesken. 14 Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen-Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 15 Haarajoki Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Asemakaava-aluetta on tarkoitus laajentaa. Kaavamuutos perustuu Haarajoen kyläalueen asemakaavaa koskevaan kaupunginhallituksen hyväksymispäätökseen , jossa sitouduttiin meluvallin maa-alueen maankäyttöön ja omistukseen liittyvien tielaitoksen ehtojen täyttämiseen. Leppätien pohjoispuoli Haarajoen Leppätien varressa asemakaavan ulkopuolella sijaitsevan tilan Rauhala Rno 9:62 omistaja on pyytänyt asemakaavan laatimista siten, että pienehköstä tilasta tulisi asuinrakennuspaikka. Hanke liittyy uuteen yleiskaavaan, jossa koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 18

19 17 Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Hirvikatu, tontit , 7 ja 8 (tila 1:1059) Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitonttien rakennusoikeuden nostamiseksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta. 19 Terhola Terholan osa-alueet (korttelit 541, , , 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Kaavanmuutosta on käsitelty kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnassa vuoden 1993 lopussa ja yksi ennakkokuuleminen on järjestetty vuoden 1994 alussa. 20 Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. 21 Ristinummi Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Itä-Ristinummi I Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Itä-Ristinummi II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Länsi-Ristinummi II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Länsi-Ristinummi III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. 22 Lepola Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. 25 Kaakkola Vanhankyläntie, tontti Vanhankyläntien varrella sijaitsevan kiinteistöyhtiön omistajat pyytävät asemakaavan muutosta, jotta asuntorakentaminen olisi mahdollista voimassa olevan asemakaavan mukaisella teollisuus- ja liiketontilla. Tontilla on toimistorakennus, johon on rakennettu asuintiloja poikkeamispäätöksellä. Kaakkolan ranta, ulkoilureitti Kaakkolan olevassa asemakaavassa on ulkoilureittivaraus lähellä rantaa, mutta sen sijoittamiselle on tutkittu vaihtoehtoja mm. maaperän ja Natura lintuvesialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyjen lähtökohtien vuoksi. 19

20 Kartanonpuisto. Liikennesuunnittelu Kaikkiin kaavoituskohteisiin liittyy eriasteista liikennesuunnittelua. Vireillä on myös seuraavia liikennesuunnittelukokonaisuuksia: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) ja ensimmäinen kärkihanke Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA-hankekokonaisuus) ovat toimineet pohjana maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalle aiesopimukselle (MAL), joka on solmittu vuonna 2012 valtion ja seudun kuntien välille. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys (HLJ 2015) on käynnistetty ja samalla päivitetään KUHA-ohjelmointi. Järvenpään osalta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseen sisältyy mm. Pasila Riihimäki-rataosuuden välityskyvyn nostaminen. KUHA-toteutusohjelmaan sisältyvät mm. -Vähänummi Kellokoski kevyen liikenteen väylä -Järvenpään ja Kyrölän rautatieasemien liityntäpysäköinti Laajempaan KUHA-suunnitteluohjelmaan (ei varmaa ajoitusta) sisältyvät mm. - Poikkitien parantaminen - Jokela Järvenpää-välin kevyen liikenteen yhteyden täydentäminen - kevyen liikenteen väylät vanhan Lahdentien varteen väleille Kerava Järvenpää ja Mikonkorpi Haarajoki - Lahden moottoritien tievalaistus välillä Kerava Järvenpää - molempien moottoritien liittymäramppien parantaminen - Järvenpää Nurmijärvi-tieyhteys Kaupungin oman maankäytön kehittämisen vuoksi Poikkitien parantaminen on suunniteltu toteutusvalmiuteen, ja rakentaminen tapahtuu vaiheittain vuodesta 2013 alkaen. MAL-rahoitusta pyritään saamaan hankkeen myöhempiin vaiheisiin. Järvenpään keskustan katuverkon ja pysäköinnin liikennesuunnitelmatarkennukset, jotka liittyvät Perhelän korttelin ja sen ympäristön uudistushankkeisiin sekä keskustan osayleiskaavan tarkistukseen, ovat merkittäviä liikennesuunnittelutehtäviä vuonna

21 Joukkoliikenteessä jatketaan bussiliikenteen ostoliikennettä sopimuksen puitteissa vuoden 2014 loppuun saakka. Samalla kuitenkin selvitetään Järvenpään mahdollista liittymistä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL). Keski-Uudenmaan alueen joukkoliikenteen palvelutaso määriteltiin ELY-keskuksen toimesta vuoden 2011 lopussa. Liikenneturvallisuustyöryhmä koordinoi kaupungin liikenneturvallisuustyötä. Uudenmaan ELY-keskuksen, Tuusulan kunnan ja Keravan ja Järvenpään kaupunkien osittain yhteinen liikenneturvallisuussuunnitelma aloitettiin vuoden 2012 lopulla ja työ valmistuu kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Liikenteen ohjauksessa kaupungin omien liikennevalojen ohjelmoinnit on tarkistettu vuonna 2011 ja yleisten teiden osalta tarkistusta on tavoitteena tehdä vuoden 2013 aikana. Kaupungin viitoitussuunnitelma on myös päivitetty vuoden 2011 aikana ja se toimii ohjeena tulevassa viitoituksessa. Vuonna 2012 laadittiin Järvenpään uusi liikenne-ennuste, joka toimii pohjana tulevissa kaava- ja maankäyttöhankkeissa. Liikenne-ennustetta täydennetään mm. tärkeimpien väylien liikennesimuloinneilla. Liikennesuunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä kaikkien KUUMA-kuntien, ELY-keskuksen, HSL:n, Uudenmaan liiton ja poliisin kanssa. Viheraluesuunnittelu Viheralueiden käyttötarkoituksesta päätetään kaavoituksen yhteydessä yleissuunnittelutasolla. Vihersuunnittelu etenee eri kaavoitusvaiheiden (yleis-, osayleis- ja asemakaavoitus) yleissuunnittelusta rakennussuunnitteluun. Viheralueohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet. Ohjelma tarkistetaan vuosittain ja toteutushankkeet esitetään kaupungin investointiohjelmaan. Järvenpään viheralueohjelma /viheralueohjelma Yhteystietoja Tekninen palvelupiste Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12, puhelin (09) Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa Yleissuunnittelu Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ( ) yleissuunnittelun johto, kehittämishankkeet, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö Arkkitehti Erno Heikkola ( ) yleis- ja asemakaavoitus, suunnittelutarve Liikenneinsinööri Sari Piela ( ) liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen ( ) paikkatietoasiat Asemakaavoitus Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio ( ) asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu Arkkitehti yleis- ja asemakaavoitus Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe ( ) asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto ( ) asemakaavoitus, poikkeaminen Kaavasuunnittelija Elina Joutsen ( ) asemakaavoitus, verkkosivut Kaavavalmistelija asemakaavoitus, vuorovaikutusasiat Maankäyttö- ja karttapalvelut Kaavoihin liittyvät maankäyttösopimukset: Kaupungingeodeetti Jukka Laitila ( ) Tonttijaot: Mittausteknikko Suvi Lehtinen ( ) Kiinteistönmuodostus: Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi ( ) Kunnallistekniikan suunnittelu Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu: Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine ( ) 21