Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua. Sisältö: Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen. Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua 3

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2015

2 Sisältö: Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua 3 Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen 3 Järvenpään kaavoitustilanne 4 Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö Työn alla olevat ja vuonna 2015 aloitettavat asemakaavat 7 Työn alle tulevat asemakaavat Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet 14 Liikennesuunnittelu Viheraluesuunnittelu 18 Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Valmisteilla oleva Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma tähtää alueiden tiivistämiseen, täydentämiseen ja olevien liikenneväylien hyödyntämiseen. Järvenpää tukee yleis- ja asemakaavojen ohjelmoinnissa hallittua kasvua ja keskeisten alueiden rakentamisen tehostamista. Myös väljästi rakennettujen omakotialueiden tiivistämistä suunnitellaan. Vuonna 2015 kaavoitettavat asuinkohteet ovat täydennysrakentamista, kuten yksittäisiä kerrostalotontteja. Nykyisten yritysalueiden asemakaavoja tarkistetaan ja uutta yritysaluetta suunnitellaan Poikkitien varteen. Tulevina vuosina uusia yritysalueita suunnitellaan kaupungin pohjoisosiin. Järvenpään asukasmäärä on kasvanut vuosittain vähän yli 1 %. Tämänhetkinen kaavavaranto mahdollistaa tulevina vuosina tavoitellun 1,5 % kasvun. Asukasmäärän kasvu voi olla nopeampaakin, jos keskustan kehittämishankkeet edistyvät aikataulussa. Rakentaminen on kuitenkin suuresti taloudellisista suhdanteista riippuvaista, jolloin vuotuinen rakentaminen voi hiljentyä matalasuhdanteen jatkuessa. Pajalan ja Lepolan alueet sekä tulevat asemakaavahankkeet mahdollistavat nopean kasvun jatkumisen 2020-luvun puolelle. Jotta nopea kasvu jatkuisi siitä eteenpäin, tarvitaan merkittävää täydennysrakentamista tai uusia kaavoituskohteita Ristinummelle sekä Haarajoki-Pietilän ja Wärtsilän alueille. Osallistuminen ja kaavoitukseen vaikuttaminen Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Kunnan on kiinnitettävä huomiota myös olevien kaavojen ajanmukaisuuden arviointiin ja tarpeelliseen uudistamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vuosina vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat yleiskaava- ja asemakaavakohteet. Asemakaavatöiden alustava aikataulutus esitetään kaavoitussuunnitelmassa sivulla 20. Kaavoitusprosessi etenee neljässä päävaiheessa, joissa on erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Aloitusvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, jotka kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Niiden perusteella laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Luonnoksesta voi esittää mielipiteensä. Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Kun kaava on hyväksytty, muutosta voi hakea valittamalla. Hyväksymisen jälkeen kaava tulee voimaan kuulutuksella, minkä jälkeen alueen toteuttaminen voidaan aloittaa. Asemakaavatöiden aikataulu Yhteystietoja 21 Kaupunginhallitus hyväksynyt Kansikuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy

3 Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Järvenpään kaupunki kuuluu Uudenmaan liittoon. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan vuonna 2006 ja 2. vaihemaakuntakaavan vuonna Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat ovat kokonaiskaavoja, joissa on esitetty kaikki maankäyttömuodot. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää Uudenmaan aluerakenteeseen, liikennejärjestelmään, vähittäiskaupan palveluverkkoon ja haja-asutuksen ohjaukseen liittyvät alueidenkäyttöratkaisut, ja se kumoaa osittain alueella voimassa olevat maakuntakaavat. Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta, www. uudenmaanliitto.fi Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavoilla voi olla mittaviakin oikeusvaikutuksia (mm. erilaisten oikeuksien lunastaminen). Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt vuonna Tällä hetkellä valmisteltavana on myös Pietilä Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuosina Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on aina yksittäisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2014 hyväksyttiin 11 asemakaavaa: Pajalankulman, Tupalankulman, korttelin 2035 ja Invalidiliiton koulutuskeskuksen kaavamuutokset sekä Juholankadun, Kinnarin päiväkodin, Levysepänkaaren, Tahvontuvan päiväkodin ja pääradan lisäraiteen kaavamuutokset. Vuonna 2015 kaavoitussuunnitelmassa on 37 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 69 asemakaavahanketta, jotka on tarkoitus saattaa vireille vuosina , tai saattavat tulla vireille lähivuosina. Asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset Asemakaavojen laatimiseen voi liittyä kaupungin ja edunsaajan (maanomistaja, rakennusliike) välisiä sopimuksia. Puite- tai yhteistoimintasopimuksissa määritellään osapuolten yhteistyön tavoitteet ja mm. suunnitteluun osallistuminen, mutta ne eivät sido juridisesti asemakaavaa. Kaupunki pyrkii tekemään puite- tai yhteistoimintasopimuksen aina, kun kysymys on merkittävästä kehityshankkeesta, joka voi kohottaa maan arvoa, ja jos kohdealue on kokonaan tai pääosin yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimus on yksityiskohtainen, yksityisoikeudellisesti sitova asiakirja, jossa sovitaan kaavoituksen yhteydessä syntyvien etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta. Sopimus toteutuu, kun kaava hyväksytään ja saa lainvoiman. Kaupan esisopimus on muutoin kuten maankäyttösopimus, mutta sillä voidaan lisäksi määritellä sitovasti maaalueen tai muun omaisuuden yleiset kauppaehdot, milloin kaupan toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupunki pyrkii tekemään kiinteistökaupan esisopimuksen hankkeissa, jossa kaupunki toimii maa-alueen myyjänä tai ostajana. Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää kaavoitusta sitovien tai osallisten vuorovaikutusta liiallisesti ohjaavien maankäyttösopimusten tai kaupan esisopimusten solmimisen ennen kaavaehdotuksen saattamista julkisesti nähtäväksi, joten nämä sopimukset kuuluvat vasta kaavaprosessin loppuvaiheeseen. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla. Toteutumatta jääneet kaavat voivat myös vanhentua määräajassa (13 vuotta), ellei kunta erikseen totea niiden olevan ajanmukaisia. Vanhentuneen kaavan pohjalta ei saa myöntää rakennuslupaa. Järvenpäässä ennen vuotta 2000 voimaantulleiden asemakaavojen ajanmukaisuuden yleisarviointi saattaa johtaa muutostarpeisiin. Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuutta on arvioitu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavakarttaan sisältyy useita merkintöjä asemakaavojen muuttamistarpeesta ja arviointia on tarkoitus suorittaa edelleen. Johtopäätökset ja tunnistettujen muutoshankkeiden aikataulutus sisällytetään vuosittaisiin kaavoitusohjelmiin. Asemakaavojen uudistamistarvetta on tarkasteltava myös rakennetun ympäristön vaalimisen ja kaupunkirakenteen täydentämisen kannalta. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma sisältää säilytettävien kohteiden kaavamuutosohjelman. Asemakaavan tueksi tulee laatia rakentamisohjeet kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. Yleiskaavan toteutuksen myötä voi syntyä muitakin asemakaavojen uudistamista edellyttäviä kehittämishankkeita, kuten tarpeettomat yleisten rakennusten tontit. Rakennuskiellot Kaupunginvaltuusto on päättänyt antaa MRL 53 :n mukaisen rakennuskiellon asemakaavan muuttamista varten kortteleissa 131 ja korttelin 147 tonteilla 24, 33 ja 34 (Perhelän kortteli ja tontit kävelykadun vastakkaisella puolella). Rakennuskieltoja ja -rajoituksia on lisäksi tonteilla, joiden asemakaava on hyväksytty, mutta kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, joiden tonttijako ei ole kaavanmukaisesti lainvoimainen tai jos tonttia ei ole merkitty tonttijaon mukaisesti kiinteistörekisteriin. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Yleiskaavaan sisältyy kulttuuriympäristön suojelukohteiden purkukielto ilman lupaa asemakaavan ulkopuolella sekä toimenpidekiellot koskien virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueiden maisemaa muuttavia maanrakennustöitä, avo- tai siemenpuuasentoon hakkaamista, puiden kaatoa ja metsänaurausta sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Suunnittelutarpeesta johtuva rakentamisen erityisten edellytysten vaatimus rakennuslupaa myönnettäessä on voimassa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa suunnittelutarveratkaisu rakennuslupaa varten. Rantavyöhykkeitä koskevat ratkaisut tehdään Uudenmaan ELY-keskuksessa. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestyksellä voidaan edistää hyvää ja paikalliset olosuhteet huomioonottavaa rakentamistapaa. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat kaupungin tonttivarannon. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL toteutusohjelma tähtää kuntien ja valtion välisen voimassa olevan MAL-aiesopimuksen pohjalta asuntotuotannon lisäykseen kaikissa seudun kunnissa. Järvenpään asuntotuotantotavoite on 430 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja (puolet 20 %:sta voi olla myös asumisoikeusasuntoja, jos KUUMA- alueella sitoudutaan kuntien yhteistyöhön vuokra-asuntojen tuottamiseksi). Tällainen asuntotuotanto pitää Järvenpään vuosittaisen väestönkasvun keskimäärin 1,5 %:ssa. Järvenpään yleis- ja asemakaavavarannot mahdollistavat tavoitellun 430 asunnon vuosituotannon vuoteen 2025 saakka, mikäli tarvittavat maapoliittiset ratkaisut syntyvät ja asemakaavoitus etenee. Kaupunki on sitoutunut aiesopimuksen yhteydessä kaavoittamaan uutta asuinkerrosalaa k-m 2 vuosittain. Kaupungin maaomaisuuden lisäys on noudatetun maapolitiikan pohjalta välttämätön edellytys kaupungin asemakaavoitetun tonttivarannon ja asuntotuotannon kasvattamiseksi. Kaupungilla on tällä hetkellä valmiina 108 vapaata omakotitonttia (AO) Lepola II ja III:n, Pajalanpihan, Reservikomppanian ja Kähösenmäen alueilla. Reservikomppanian tontinluovutus on alkanut vuonna 2014, Lepola II:n tontinluovutus alkaa vuonna 2015, Lepola III:n vuonna 2016, Kähösenmäen vuonna 2018 ja Pajalanpihan alueen vuonna Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 350 omakotitalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. Asuinpientalo- tai rivitalorakentamiseen tarkoitettuja valmiita tyhjiä tontteja (AP, AR) kaupungilla on vapaana viisi, joista yksi sijaitsee Lepolan aloituskortteleissa, kolme Pajalassa ja yksi Pöytäalhossa. Uusia kaupungin luovutettavia asuinpientalo- ja rivitalotontteja on tulossa mm. Lepola III alueelle. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 60 asuinpientalojen tai rivitalojen rakennuspaikkaa käyttämättöminä. Valmiita kerrostalotontteja (AK, ARK) on kaupungilla tällä hetkellä vapaana seitsemän, joista yksi sijaitsee Jampassa, yksi Loutissa ja viisi Lepolassa. Useita uusia kerrostalotontteja on suunnitteilla ydinkeskustaan, Pajalan entisen teollisuusalueen eteläosaan sekä Lepolaan. Yksityisillä omistajilla on noin 30 kerrostalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö Vireillä olevat yleiskaavatyöt Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaan liittyviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja laaditaan vuosittain. Näiden tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Yleiskaavan tarkistamistarvetta arvioidaan alue- ja teemakohtaisesti vuosien aikana. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Keskustan kehittämiskokonaisuuden osaprojektina sen tarkoitus oli selvittää tarpeellisten asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Tällä hetkellä ajankohtaisen Perhelän kauppakeskuksen asemakaavanmuutoksen yhteydessä tehdään tarvittavat osayleiskaavalliset selvitykset, jos osayleiskaavasta poiketaan merkittävästi. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on ollut vireillä vuodesta 2013 alkaen, koska nykyinen kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut ja keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan Osayleiskaava on tarkoitus saattaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi keväällä

4 Wärtsilä-Purolan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava Pietilä-Haarajoki osayleiskaava Pietilä Haarajoen osayleiskaava Pietilä Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Osayleiskaavatyöhön liittyvät viemäröimättömien palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edellyttämät maapoliittiset toimet. Vuoden 2013 aikana on selvitetty erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille kiinteistöille. Ensimmäisten osa-alueiden vesihuollon runkolinjat rakennettiin vuosina Vuonna 2015 toteutetaan oikoradan itäpuolisia osuuksia. Vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat. Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL- aiesopimuksen mukaisesti on vuonna 2014 laadittu yhteistoiminnassa 14 kunnan alueen kattava yhteinen maankäytön suunnitelmaluonnos, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön. Maankäytön suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen kaava, mutta sillä voi olla suuri merkitys niin tulevien maakuntakaavojen kuin kuntien omien ja mahdollisesti yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Maankäytön suunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkeytyvät tiiviisti Helsingin seudun kuntarakenneuudistukseen ja metropolihallinnon kehittämiseen. Järvenpää osallistuu yhteisen maankäytön suunnitelman laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien kanssa ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön KUUMA- kuntien kesken. Maankäyttösuunnitelman ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnokset ovat olleet nähtävänä lausuntoja ja yleisön kommentteja varten marras-joulukuussa Päätöksiä on tarkoitus tehdä keväällä fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. Wärtsilän-Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. Yleiskaavassa alueelle on tehty varaus asumisen reservialueeksi. Osayleiskaava voidaan laatia myös osina vaiheittain tai pelkästään asumiseen tarkoitetulle vyöhykkeelle, mikäli yritysalueet otetaan käyttöön nopeasti. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resurssointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön tai osaa niistä koskeva kuntaliitosselvitys johtaa liitospäätökseen vuoden 2015 aikana, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yleiskaavan taso ja kohdealueiden kattavuus, työohjelma ja aikataulu sekä työn resurssointi tulevat pohdittaviksi kuntarakenne- ja metropolihallintopäätöksistä riippuen. Todennäköisesti merkittävä osa työstä tilattaisiin konsulteilta, mutta myös kuntien kaavoitusorganisaatioita tulisi vahvistaa. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Ristinummen osayleiskaava Vuosina mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemisesta Ristinummen alueiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Ympäristöministeriö on myöntänyt lunastusluvan , mutta asiasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkitehdeille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa Vireilläolevat ja mahdollisesti vireilletulevat osayleiskaavat 6 7

5 Kytötie, korttelin 1353 osa Salpatien ja Riihitien kulma Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 Wärtsilänkatu, korttelin 733 tontti 9 Alhotie, tontit ja 3 Valtuustonkatu 11, tontti Kytöpuisto, kortteli 1970 Harjutie, tontti Aarikka, tontti 607-2Kytöpuisto, korttelin 1929 osa Keskus, tontit , 34 Terholan kaupan selvitysalue Perhelän kortteli Harjuvaarankuja 2, tontti Vanhankyläntie, tontti Kähösenmäki Kortteli 114 (St-1) Luhtarannantie 1-3, kortteli 2532, tila 1:302 Satukallio AO-tiivistäminenMikonkorpi AO-tiivistäminen Tervanokantie 2a, tila 1:295 Hirvikatu Puistotie 34b, tontti Ristikkipolku Rajaniitynkatu, tontit 454-1,2 Poikkitien yritysalueen itäosa Pääradan lisäraide V Kalliomäki, Holvikiven alue Työn alla olevat ja vuonna 2015 aloitettavat asemakaavat Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavahankkeet. Hanke on vireillä, jos sen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella. Lueteltujen lisäksi laaditaan vaikutuksiltaan vähäisiä kaavamuutoksia, jos ne sopivat työohjelmaan. Kaikki vuoden 2015 aikana työn alla olevat ja aloitettavat asemakaavatyöt esitetään kaavoitussuunnitelmassa, johon sisältyy töiden arvioitu aikataulu. Asemakaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa lukuunottamatta vaikutuksiltaan vähäisiä asemakaavanmuutoksia, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Yksittäisiä kadun- tai puistonnimen muutoksia ei käsitellä asemakaava-asioina, koska ne voidaan ratkaista erillisillä hallinnollisilla päätöksillä. Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vaikutukseltaan vähäinen, jos: muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä tai muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. 1 Keskus Perhelän kortteli (kortteli 131) Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan. Järvenpään liiketalo Oy, Kiinteistö Oy Sibeliuksenkatu 12 ja As.Oy Helsingintie 16 ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Asemakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävänä maaliskuussa Kaavatyön aloitusvaiheessa on tehty keskustan alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset. Kaupunki on hankkinut korttelin 131 kiinteistöjä omistukseensa vuonna Samaan suunnittelukokonaisuuteen kuuluvat vastapäisen korttelin 147 tontit 33 ja 34. Sampo Perttula, Tervanokantie 2a, tila 1:295 Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin omistama asuinrakennus (01.01 Vaalea rakennus, Yrjölä) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu toimenpideluokkaan 3 (säilyttämistä edistetään). Rakennukselle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Samalla tutkitaan uusien asuinpientalojen sijoittumista alueelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Juho Mattila, Harjuvaarankuja 2, tontti Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohteet a-d) on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohde 11.10). Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Terttu-Elina Wainio, Kortteli 114 Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Huoltamoalue on yleiskaavoissa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi, joten asemakaavaa laadittaessa on tutkittava toimistorakentamisen vaihtoehto ja arvioitava muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Myös viereisen liiketontin omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta, ja muutostarpeet on tarkoituksenmukaista selvittää koko korttelin alueella. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Kaupunkikuvallinen selvitys keskustan eteläisellä sisääntuloalueella on tehty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Kortteli on hyväksyttävänä olevassa keskustan osayleiskaavassa osoitettu asuinkerrostalojen alueeksi. Uusi osayleiskaava tulee ohjaamaan asemakaavan muutosta. Korttelin muutostarpeet tutkitaan koko korttelin alueelta yhtenäisen viitesuunnitelman pohjalta. Sampo Perttula, Loutti Kortteli 252 (Harjutie) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan seurakunnan omistaman julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä loppuvuodesta Terttu-Elina Wainio, Vuonna 2015 työn alla olevat asemakaavat 8 9

6 6 Pöytäalho Valtuustonkatu 11, tontti Tontti on asemakaavassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennus (entinen Kaiskon huvila, kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohde 07.05) on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä syksyllä Elina Joutsen, Metsolantie, tontti (Aarikka) Kaupungin omistaman, kaupungin omasta käytöstä vapautuvan tontin muuttamista asuinkäyttöön tutkitaan. Tontille on mahdollista toteuttaa asuinkerrostalo. Juho Mattila, , arkkitehti N.N. 7 Pajala Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan kaupungin omistaman vanhustentalotontin ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde, jonka tontit voitaisiin myydä tilanteessa, jossa vanhoista rivitaloista voidaan luopua. Alueelle on tarkoitus toteuttaa monipuolista asuntotuotantoa. Terttu-Elina Wainio, Wärtsilänkatu, kortteli 733 tontti 9 Kaupungin omistama yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinkäyttöön. 19 Terhola Alhotie, tontit ja 3 Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa rakennusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Tontinluovutuskilpailu valmistellaan vuonna 2015 asemakaavatyön pohjaksi. Sampo Perttula, Ristinummi Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle. Alueen asemakaavoitus aloitetaan yritys- ja toimitilatonteista Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän läheisyydessä. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna Sampo Perttula, Kalliomäki, tila (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) Tila 1:73 korttelissa 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuiston alue Ristinummentien eteläpuolella ovat yksityisomistuksessa. Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Alueella sijaitseva Holvikiven huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.048), jonka säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka 3). Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Asemakaava valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 alussa. Åsa Graeffe, Kaakkola Kähösenmäki Kaakkolan pientaloalueen länsireunalle suunnitellaan aluetta täydentävää pientaloasutusta. Asemakaava on valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 alussa. Elina Joutsen, Vähäiset asemakaavan muutokset Edellä esiteltyjen lisäksi työn alla vuonna 2015 ovat seuraavat asemakaavat, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa: Ristikkipolku, yksityinen aloite Rajaniitynkatu, korttelit 454 ja 453, katualueen ja kaavamerkinnän tarkistus Puistotie 34b, tontti , kaupungin myytävä kohde Salpatien ja Riihitien kulma, yksityinen aloite Kytötie, korttelin 1353 osa, yksityinen aloite Mikonkorpi, AO-tonttien tiivistäminen Hirvikatu , yksityinen aloite Terholan pientalotontit ja , asuinpientalotonttien kaavamääräyksen tarkistaminen Terholan kaupan selvitysalue, kauppaa koskevien kaavamääräysten tarkistaminen Satukallio, AO-tonttien tiivistäminen Pääradan lisäraide V Luhtarannantie 1-3, kortteli 2532, tila 1:302, yksityinen aloite Seittenhaarankatu 8, tontti , yksityinen aloite Vanhankyläntie, tontti , yksityinen aloite Kähösenmäen sopimuksenmukainen muutos Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen Mikonkorvessa, Satukalliossa, Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa on vanhoja omakotialueita, joiden rakentamistehokkuus asemakaavassa on alle e = 0,25. Kaupunkikehityslautakunta ( ) ja kaupunginhallitus ( ) ovat päättäneet, että näiden alueiden asemakaavanmuutokset käynnistetään. Asemakaavan muutokset aloitetaan yksitellen lähivuosien kuluessa. Muutoksen tekeminen edellyttää maanomistajan kirjallista aloitetta. Muutoksessa mukana olevien kiinteistöjen rakennusoikeuden nostamisesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset, jotka hyväksytään kaupunginhallituksessa. Asemakaavan muutokset hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Työ aloitetaan vuonna 2015 Mikonkorvesta ja jatketaan Satukallion alueella. Muut tiivistämisalueet tutkitaan seuraavien viiden vuoden aikana. Terttu-Elina Wainio, Työn alle tulevat asemakaavat Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. 1 Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Keskustan täydennysrakentaminen, kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uudistamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. Työn yhteydessä tutkitaan pääradan parantamishankkeen yhteydessä laaditun asema-alueen liikenteen ja tilankäytön yleissuunnitelman edellyttämät muutostarpeet. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatieaseman suojeleminen asemakaavalla. Tontti (Casino) Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus on palanut kesällä Keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa alue osoitetaan palvelu- ja asuntorakentamiseen. 5 Kinnari Pykälistönpuisto, tila Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 6 Pöytäalho Villa Enckell (tontit ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveystalon alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin. Vanha mattotehdas, Seutulantie 3-5 (tontti 663-4) Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista asuinkäyttöön ja mahdollisuutta lisärakentamiseen. Rakennus on tällä hetkellä liike-, tuotanto- ja toimistokäytössä. Entinen Plyyshi- ja mattotehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). Asemakaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Hallintokatu 7, Mestariasunnot Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta

7 Emalikatu Tuottajankatu, tontti Jamppa 3, AO-tiivistäminenOhratie, tontti Jamppa 1, AO-tiivistäminen Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Saunakallio AO-tiivistäminen Itab, tontti Pöytäalho, AO-tiivistäminen Wärtsilänkatu, korttelin 730 tontit 1, 2, 7 ja ympäristö Vanha mattotehdas Asemanmäki Terholan osa-alueet Hallintokatu 7, Mestariasunnot Rousun alueen asemakaava Pykälistönpuisto, tila 1:2654 Keskus, tontti (Casino) Satukallio, tontti ja puistoalue Kiint.Oy Suvirinne, tontti Vanhankylänniemen asemakaavoitus Lepola IV Poikkitien yritysalueen länsiosa Itä-Ristinummi I Terioja, AO-tiivistäminenLänsi-Ristinummi IIItä-Ristinummi II Ristinummen asemakaava Länsi-Ristinummi III Länsi-Ristinummi I / Europan Kartanontie, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista, jotta tontille voitaisiin toteuttaa asuinkerrostalo. Tontille suunniteltu asuinpientalohanke ei ole käynnistynyt. 7 Pajala Tontti 712-9, Amipac Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Wärtsilänkatu, korttelit 730 tontit 1, 2 ja 17 Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on keskustan osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista. 8 Sorto Tontti 825-9, Itab Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 11 Nummenkylä Tuottajankatu 10 (tontit , 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Elina Joutsen, Peltola Ohratie 14 (tontti ) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 19 Terhola Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu yleiskaavan mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omistamalle alueelle on laadittu maankäyttöluonnoksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna Terholan osa-alueet (korttelit 541, , , 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Kaavanmuutosta on käsitelty kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnassa vuoden 1993 lopussa ja yksi ennakkokuuleminen on järjestetty vuoden 1994 alussa. 20 Satukallio Tontti ja Oinasmäen puisto Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitontin laajentamiseksi puistoalueelle. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. 21 Ristinummi Länsi-Ristinummi I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. Poikkitien yritysalueen länsiosa Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan ja sen eteläpuolelle asuinalueita. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Sampo Perttula, Vuosina työn alle tulevat asemakaavat 12 13

8 Itä-Ristinummi I Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Rakentamattomat Y-tontit Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti ) Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia on selvitetty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. 6 Pöytäalho Itä-Ristinummi II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Länsi-Ristinummi II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Länsi-Ristinummi III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. 24 Vanhankylänniemi Vanhankylänniemi, eteläosa Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv ). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna Rakennushankkeiden toteuttaminen edellyttää pitkäaikaisesti luovutettavissa olevia kiinteistöjä tai rakennuspaikkoja. Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä Asemakaava laadittaneen kolmessa osassa: niemen alueelle, Stålhanentien varteen ja peltoalueelle. Åsa Graeffe, ja Terttu-Elina Wainio, Kaakkola Kiinteistö Oy Suvirinne, Ruohorannantie 17 (tontti ) Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista kahta erillistä asuinrakennusta varten. Muutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Eri puolilla kaupunkia on rakentamattomia julkisten rakennusten tontteja, joiden käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen tutkitaan. Tällaisia muutoskohteita ovat mm. Lautakuja 4, Pietolankatu 37 sekä tontit ja 16 Paasipuiston vieressä. Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet Seuraavassa luettelossa on odottavia asemakaavahankkeita, joista osa voi tulla ajankohtaiseksi suunnitelmakaudella. Tärkeimpiä ovat kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäviksi osoitettujen kohteiden kaavamuutokset. Luettelossa olevien hankkeiden ajankohtaisuus selvitetään vuoden 2015 aikana. Kassatalo (tontit ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marrasjoulukuussa Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Erkomaan talo (tontit ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä on tehty kaupunkikuvallinen selvitys keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Sävelpuisto Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu osa Sävelpuistosta asuinkerrostalorakentamiseen. Eteläkulmaan on osoitettu palvelurakentamista. 2 Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. 4 Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti ) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). 5 Kinnari Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Oritmurronpuisto Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen muuttamista asumiseen selvitetään. Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m 2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Helsingintien-Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. 7 Pajala Uudenmaantie, tontit ja 3 Kiinteistönomistaja on pyytänyt asuin- ja liikerakennusten tontin asemakaavan muutosta. Rakennusoikeuden nousu edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta.. 9 Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. Pietolankatu, osa tilasta Pietolankadun varrella sijaitsevan ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi kaavoitetun alueen muuttamista asuinrakentamiseen selvitetään

9 Metson alueen luoteispuoli Itä-Nummenkylän alue Tekijänpuisto Pietolankatu RP-alue, muutos asumiseen, selvitys Kasvitarhankatu 18, puistoalue Rekikatu, tontti ja puistoalue Pietolankatu 37, Y-tontin päivitystarve? Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa Alankotie 28, tontti Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Helsingintie-Pohjoisväylä Keskus, tontit ja 9 (Erkomaan talo) Mannilantie 43, tontti Keskitalontie, kortteli 560 Pietilän yritysalue Halkiantien alue Haarajoki, osa tilasta 11:125 Tammelantie 4, tontti ja katualuehaarajoen asuntoalueet Uudenmaantie, tontit 782-2,3 Sampotalo (kortteli 132 tontti 9) Oritmurronpuisto Tervanokantie, kortteli 103 Sipoontien yritysalue Kaakkolan ranta Sävelpuisto Tanhumäentie, tontti (ent. Harjanteen talo) Mikonkorven yritysalue Korttelin 2128 tilan 402-3:25 asemakaavan muutos Leppätien pohjoispuoli 10 Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. 11 Nummenkylä Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. Tekijänpuisto Kaupunki omistaa rakentamatonta puistoaluetta Nummenkylässä Tuottajankadun ja Tekijänkadun välissä. Alueen käyttömahdollisuuksia yritystoimintaan tutkitaan. Uudet yritystontit täydentäisivät ja tiivistäisivät Nummenkylän työpaikka-aluetta. Elina Joutsen, Peltola Kasvitarhankatu 18, puistoalue Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen osan muuttamista asumiseen selvitetään. 14 Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen-Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 15 Haarajoki Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 17 Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. 20 Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. 21 Ristinummi Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Odottavat asemakaavat 16 17

10 Liikennesuunnittelu Kaikkiin kaavoituskohteisiin liittyy eriasteista liikennesuunnittelua. Vireillä on myös seuraavia liikennesuunnittelukokonaisuuksia: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) ja ensimmäinen kärkihanke Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA-hankekokonaisuus) ovat toimineet pohjana maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalle aiesopimukselle (MAL), joka on solmittu vuonna 2012 valtion ja seudun kuntien välille. Sopimusta on täydennetty valtion ja kuntien MAL-sopimuksella vuonna Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys (HLJ 2015) on edennyt vuoden 2015 alussa päätösvaiheeseen. HLJ työn yhteydessä päivitetään KUHA-ohjelmointi. Järvenpään osalta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen sisältyy mm. Pasila Riihimäkirataosuuden välityskyvyn nostamisen 1. vaiheen toteutus, jota koskeva ratasuunnitelma on valmistunut vuonna 2014, sekä Järvenpää Nurmijärvi -tieyhteys kantatielle 45 asti (seudullinen logistiikkayhteys). KUHA-toteutusohjelmaan 2015 sisältyy Järvenpään rautatieaseman liityntäpysäköinnin I vaihe Poikkitien parantaminen Laajempaan KUHA-suunnittelulistaukseen (ei varmaa ajoitusta) sisältyvät mm. Kyrölän ja Haarajoen rautatieasemien liityntäpysäköinti Jokela Järvenpää-välin kevyen liikenteen yhteyden täydentäminen kevyen liikenteen väylät vanhan Lahdentien varteen väleille Kerava Järvenpää ja Mikonkorpi Haarajoki Lahden moottoritien tievalaistus välillä Kerava Järvenpää molempien moottoritien liittymäramppien parantaminen Kaupungin oman maankäytön kehittämisen vuoksi Poikkitien parantaminen on jo suunniteltu toteutusvalmiuteen ja rakennustyöt on aloitettu vuonna Rakentamista jatketaan vaiheittain usean vuoden ajan. MAL-rahoitusta pyritään saamaan hankkeen myöhempiin vaiheisiin. Järvenpään keskustan katuverkon ja pysäköinnin liikennesuunnitelmatarkennukset, jotka liittyvät Perhelän korttelin ja sen ympäristön uudistushankkeisiin sekä keskustan osayleiskaavan tarkistukseen, voivat olla merkittäviä liikennesuunnittelutehtäviä vuosina Liikenneennusteen (2012) täydennykseksi tehdään tärkeimpien väylien liikennesimulointeja ja toimivuustarkasteluja mm. keskustan osayleiskaavatyön ja Poikkitien yritys- ja palvelualueen suunnittelun yhteydessä. Bussiliikenne on kilpailutettu vuoden 2014 aikana. Uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2015 alusta. Samalla on suunniteltu bussiliikennetarpeita, reittejä ja aikatauluja. Suunnittelua tehdään yhdessä ELY-keskuksen ja Tuusulan kunnan kanssa. Järvenpään mahdollinen liittyminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) voi tulla ajankohtaiseksi aikaisintaan Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvityksen ja siitä seuraavien päätösten jälkeen. Liikenneturvallisuustyöryhmä koordinoi kaupungin liikenneturvallisuustyötä. Uudenmaan ELY-keskuksen, Tuusulan kunnan ja Keravan ja Järvenpään kaupunkien osittain yhteiset liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna Suunnitelmaan sisältyy sekä valistukseen että fyysiseen ympäristöön liittyviä toimenpiteitä, joita aletaan toteuttaa. Kaupungin omien liikennevalojen ohjelmoinnit on tarkistettu vuonna Kaupungin viitoitussuunnitelma on päivitetty vuoden 2013 aikana ja se toimii ohjeena tulevassa viitoituksessa. Matkailukohteiden osalta toteutusta on jo aloitettu. Kaikessa liikennesuunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä KUUMA-kuntien, ELY-keskuksen, HSL:n, Uudenmaan liiton ja poliisin kanssa. Viheraluesuunnittelu Viheralueiden käyttötarkoituksesta päätetään kaavoituksen yhteydessä yleissuunnittelutasolla. Vihersuunnittelu etenee eri kaavoitusvaiheiden (yleis-, osayleis- ja asemakaavoitus) yleissuunnittelusta rakennussuunnitteluun. Viheralueohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet. Ohjelmaa käydään läpi vuositasolla ja toteutushankkeita esitetään kaupungin investointiohjelmaan. Järvenpään viheralueohjelma /viheralueohjelma Vanhankylänniemi on tulevien vuosien suunnittelukohde. Niemennokka tulee olemaan virkistyskäytössä. Terveyskeskuksen rakennusten tulevaa käyttöä ja alueen lisärakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Kuva: Blom Kartta Oy 18 19

11 Asemakaavatöiden aikataulu Asemakaavoitus 2015 aloitus 2015 aloitus Keskus Perhelän korttelin asemakaavan muutos (kortteli 131) Keskus, tontti (Casino) Tervanokantie 2a, tila 1:295 Harjuvaarankuja 2, tontti Kortteli 114 (St-1) Keskus, tontit , 34 (liittyy Perhelä-hankkeeseen) Asemanmäki Loutti Harjutie, tontti Satukallio AO-tiivistäminen Saunakallio Kortteli 308 ja Hakapuisto Saunakallio AO-tiivistäminen Kyrölä Ristikkipolku Rajaniitynkatu, tontit 454-1,2 Puistotie 34b, tontti Kinnari Pöytäalho Pykälistönpuisto, tila 1:2654 Tontit ja 8 (Villa Enckell) Valtuustonkatu 11, tontti Vanha mattotehdas Aarikka, tontti Kartanontie, tontti Hallintokatu 7, Mestariasunnot Pöytäalho, AO-tiivistäminen Pajala Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 Wärtsilänkatu, korttelin 733 tontti 9 Wärtsilänkatu, korttelin 730 tontit 1, 2, 7 ja ympäristö Amipac, tontti Sorto Tontit ,16 ja Paasipuisto Itab, tontti Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jamppa 1, AO-tiivistäminen Jamppa 2, AO-tiivistäminen Jamppa 3, AO-tiivistäminen Wärtsilä Emalikatu Nummenkylä Tuottajankatu, tontti Peltola Ohratie, tontti Salpatien ja Riihitien kulma Isokytö Kytötie, korttelin 1353 osa Mikonkorpi Hirvikatu Mikonkorpi AO-tiivistäminen Terhola Rousun alueen asemakaava Alhotie, tontit ja 3 Terholan pientalotontit ja Terholan kaupan selvitysalue Terholan osa-alueet Satukallio Satukallio, tontti ja puistoalue Ristinummi Pääradan lisäraide V Poikkitien yritysalueen itäosa Kalliomäki, Holvikiven alue Ristinummen asemakaava Itä-Ristinummi I Itä-Ristinummi II Länsi-Ristinummi III Länsi-Ristinummi II Länsi-Ristinummi I / Europan Poikkitien yritysalueen länsiosa Lepola Lepola IV Terioja Terioja, AO-tiivistäminen Vanhankylänniemi Vanhankylänniemen asemakaavoitus Kaakkola Kähösenmäki Luhtarannantie 1-3, kortteli 2532, tila 1:302 Tontti , Seittenhaarankatu 8 Vanhankyläntie, tontti Kähösenmäen sopimuksenmukainen muutos Kiint.Oy Suvirinne, tontti Yhteystietoja Seutulantalon palvelupiste Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12 (09) tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula ( ) kaavoituksen johto, keskustan kehittäminen Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio ( ) asemakaavoitus, poikkeaminen Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ( ) kuntayhteistyö, kehittämishankkeet, suunnittelutarveratkaisut Arkkitehti N.N. yleis- ja asemakaavoitus, keskustan osayleiskaava Liikenneinsinööri Sari Piela ( ) liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe ( ) asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavasuunnittelija Elina Joutsen ( ) asemakaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Juho Mattila ( ) asemakaavoitus Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen ( ) paikkatietoasiat Kaupungingeodeetti Ari Piirainen ( ) maankäyttösopimukset Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi ( ) kiinteistönmuodostus Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine ( ) Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu 20 21

12 Järvenpään kaupunki kaupunkikehitys Seutulantie 12 PL 41