2018 VANHAKYLÄ KAAKKOLA

Transkriptio

1 LUONNOS MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN KINNARI SATUKALLIO PAJALA ASEMAKAAVA MIELIPIDE VIREILLETULO KAAVOITUSKATSAUS RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ VIHERALUE JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAAVA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONKORPI TERIOJA TERHOLA KAAVOITUS RISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ KAAKKOLA PIETILÄ LEPOLA SORTO KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää

2 LUONNOS MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK TE Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus hyväksynyt

3 SISÄLLYS KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA TASAPAINOISTA KEHITYSTÄ, HALLITTUA KASVUA 4 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN 4 JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE 5 NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ YLEISKAAVOITUS JA SEUTUYHTEISTYÖ TYÖN ALLA OLEVAT JA VUONNA ALOITETTAVAT ASEMA- KAAVAT LEPOLA 10 VANHAKYLÄ PIETILÄ SORTO TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT ODOTTAVAT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEET 21 LIIKENNESUUNNITTELU KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS VIHERALUESUUNNITTELU 27 SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää ASEMAKAAVATÖIDEN ALUSTAVA AIKATAULU 28 YHTEYSTIETOJA 29

4 TASAPAINOISTA KEHITYSTÄ, HALLITTUA KASVUA Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Järvenpään kaupungin merkittävin maankäytön suunnittelun hanke on uuden koko kunnan yleiskaavan laatiminen. Työssä tarkastellaan kaupungin maankäyttöä vuoteen 2040 saakka ja samalla määritellään kaupungin yhdyskuntarakenteen uudet mahdolliset kasvusuunnat. Yleiskaava on edennyt rakennemallivaiheeseen, jonka vaikutustenarvioinnin pohjalta lähdetään laatimaan yleiskaavaluonnosta vuoden puolella. Yleiskaava 2040:n suunnittelua ohjaa vahvasti vuorovaikutteinen ja avoin suunnitteluprosessi. MUISTUTUS Vuorovaikutteisuus näkyy myös muussa Järvenpään kaupungin suunnittelutyössä entistä vahvemmin. Vuorovaikutteinen ja osallistava suunnittelutapa on oleellinen osa tulevan Uuden kunnan mukaisia toimintamalleja. WÄRTSILÄ KYRÖLÄ Järvenpää tukee kaavoituksen ohjelmoinnissa hallittua kasvua ja keskeisten alueiden täydennysrakentamista sekä seudullisesti kilpailukykyisten yritystonttien tarjontaa. Asuntorakentamisen painopiste SAUNAKALLIO tulee olemaan tulevina vuosina vahvasti kerrostalorakentamisessa. Samalla kaupungin tulee kuitenkin tarjota tontteja monipuoliseen asuntotuotantoon ja turvata mm. riittävä omakotitonttitarjonta. Uusia pientalotontteja KESKUS kaavoitetaan LOUTTI osana täydennysrakentamista ja myös laajempina kokonaisuuksina mm. Lepolan alueelle. Uusia yritysalueita suunnitellaan mm. Pietilän alueelle. Lisäksi kehitetään aktiivisesti olemassa olevien yritysalueiden maankäyttöä täydennysrakentamisen kautta. LIIKENNE Järvenpään asukasmäärä on kasvanut viime vuosina noin 1,5 %:n vuosivauhtia AJANMUKAISUUS ja tulevina lähivuosina kasvun on arvioitu nousevan yli 2 %:n vuosimäärän. Tämänhetkinen kaavavaranto ja suunnitellut hankkeet mahdollistavat tulevien vuosien kasvun. Rakentaminen on kuitenkin suuresti taloudellisista suhdanteista YLEISKAAVA riippuvaista, jolloin vuotuinen rakentaminen voi nopeastikin reagoida mm. markkinatilanteen muutoksiin. Pajalan ja Lepolan alueet, keskustan tiivistämishankkeet sekä tulevat asemakaavahankkeet mahdollistavat nopean kasvun jatkumisen 2020-luvun puolelle. Jotta tavoitteen mukainen kasvu jatkuisi siitä eteenpäin, tarvitaan merkittävää täydennysrakentamista sekä pidemmällä aikavälillä uusia kaavoituskohteita kaupungin etelä- ja pohjoisosiin. LUONNOS OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Kunnan on kiinnitettävä huomiota myös olevien kaavojen ajanmukaisuuden arviointiin ja tarpeelliseen uudistamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. TE Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vuonna vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat yleiskaava- ja asemakaavakohteet. Asemakaavatöiden alustava aikataulutus esitetään kaavoitussuunnitelmassa (erillinen liite). Kaavoitusprosessi etenee neljässä päävaiheessa, joissa on erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Aloitusvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, jotka kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Niiden perusteella laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Luonnoksesta voi esittää mielipiteensä. Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Kun kaava on hyväksytty, muutosta voi hakea valittamalla. Hyväksymisen jälkeen kaava tulee voimaan kuulutuksella, minkä jälkeen alueen toteuttaminen voidaan aloittaa. 4

5 KINNARI YLEISKAAVAT SATUKALLIO Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu PAJALA on edennyt rakennemallivaiheeseen. Päivitetty Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 2017 on ollut nähtävillä lokakuussa EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 5 JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on kartalla esitetty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Siinä sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kuntien kaavoitukselle ja muulle alueidenkäytön suunnittelulle. Uudellamaalla on voimassa useita maakuntakaavoja. Vuonna 2006 vahvistettua Uudenmaan kokonaismaakuntakaavaa täydentää Järvenpään alueella 1., 2. ja 4. vaihemaakuntakaavat. Parhaillaan valmistelussa on kaksiportainen kokonaismaakuntakaava, Uusimaakaava Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta: TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ Osayleiskaavat ovat tarkempia ja keskittyvät rajatulle alueelle. Järvenpäässä on voimassa kaksi osayleiskaavaa: Lepolan osayleiskaava (lainvoima 2010) PIETILÄ ja Keskustan osayleiskaava 2030 (lainvoima 2015). Ristinummen, Pietilä-Haarajoen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat saattavat tulla tulevaisuudessa valmisteluun riippuen valittavista kasvun ja kehittämisen suunnista. LEPOLA SORTO ASEMAKAAVAT Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on aina yksittäisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2017 hyväksyttiin kymmenen asemakaavaa, joista Välskärinkadun, Vanhan Aarikan, Perhelän ja Vanhan mattotehtaan kaavamuutokset mahdollistavat merkittävän määrän kerrostalorakentamista. Lisäksi hyväksyttiin Satukallion, Mittarikadun ja Tervanokantien pientaloalueiden kaavamuutokset sekä Asemanmäen, VANHAKYLÄ Vihtakadun koulun ja Kinnarin koulun kaavamuutokset. KAAKKOLA Vuonna kaavoitussuunnitelmassa on 33 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään lisäksi 31 asemakaavahanketta, jotka on tarkoitus käynnistää vuosina , ja 45 asemakaavahanketta joiden aikataulu KAUPUNKIKEHITYS on avoin. SEUTULANTIE 12, PL 41 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Asemakaavojen laatimiseen voi liittyä kaupungin ja edunsaajan (maanomistaja, rakennusliike) välisiä sopimuksia. Puite- tai yhteistoimintasopimuksissa Järvenpää määritellään osapuolten yhteistyön tavoitteet ja mm. suunnitteluun osallistuminen, mutta ne eivät sido juridisesti asemakaavaa. Kaupunki pyrkii tekemään puite- tai yhteistoimintasopimuksen aina, kun kysymys on merkittävästä kehityshankkeesta, joka voi kohottaa maan arvoa, ja jos kohdealue on kokonaan tai pääosin yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimus on yksityiskohtainen, yksityisoikeudellisesti sitova asiakirja, jossa sovitaan kaavoituksen yhteydessä syntyvien etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta. Sopimus toteutuu, kun kaava hyväksytään ja saa lainvoiman. Kaupan esisopimus on muutoin kuten maankäyttösopimus, mutta sillä voidaan lisäksi määritellä sitovasti maaalueen tai muun omaisuuden yleiset kauppaehdot, milloin kaupan toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupunki pyrkii tekemään kiinteistökaupan esisopimuksen hankkeissa, jossa kaupunki toimii maa-alueen myyjänä tai ostajana. Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää kaavoitusta sitovien tai osallisten vuorovaikutusta liiallisesti ohjaavien maankäyttösopimusten tai kaupan esisopimusten solmimisen ennen kaavaehdotuksen saattamista julkisesti nähtäväksi, joten nämä sopimukset kuuluvat vasta kaavaprosessin loppuvaiheeseen.

6 ASEMAKAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla. Toteutumatta jääneet kaavat voivat myös vanhentua määräajassa (13 vuotta), ellei kunta erikseen totea niiden olevan ajanmukaisia. Vanhentuneen kaavan pohjalta ei saa myöntää rakennuslupaa. Järvenpäässä ennen vuotta 2000 voimaantulleiden asemakaavojen ajanmukaisuuden yleisarviointi saattaa johtaa muutostarpeisiin. Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuutta on arvioitu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavakarttaan sisältyy useita merkintöjä asemakaavojen muuttamistarpeesta ja arviointia on tarkoitus suorittaa edelleen. Johtopäätökset ja tunnistettujen muutoshankkeiden aikataulutus sisällytetään vuosittaisiin kaavoitusohjelmiin. Asemakaavojen uudistamistarvetta on tarkasteltava myös rakennetun ympäristön vaalimisen ja kaupunkirakenteen täydentämisen kannalta. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma sisältää säilytettävien kohteiden kaavamuutosohjelman. Asemakaavan tueksi tulee laatia rakentamisohjeet kulttuurihistoriallisesti MUISTUTUS arvokkaille alueille. Yleiskaavan toteutuksen myötä voi syntyä muitakin asemakaavojen uudistamista edellyttäviä kehittämishankkeita, kuten tarpeettomat yleisten rakennusten tontit. WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO RAKENNUSKIELLOT Kaupunginvaltuuston päättämiä rakennuskieltoja ei ole tällä hetkellä voimassa. KESKUS Rakennuskieltoja LOUTTI ja -rajoituksia on kuitenkin tonteilla, joiden asemakaava on hyväksytty, mutta kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, joiden tonttijako ei ole kaavanmukaisesti lainvoimainen tai jos tonttia ei ole merkitty tonttijaon LIIKENNE mukaisesti kiinteistörekisteriin. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. AJANMUKAISUUS RAKENTAMIS- JA TOIMENPIDERAJOITUKSET YLEISKAAVA Yleiskaavaan sisältyy kulttuuriympäristön suojelukohteiden purkukielto ilman lupaa asemakaavan ulkopuolella sekä toimenpidekiellot koskien virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueiden maisemaa muuttavia maanrakennustöitä, avo- tai siemenpuuasentoon hakkaamista, puiden kaatoa ja metsänaurausta sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Suunnittelutarpeesta johtuva rakentamisen erityisten edellytysten vaatimus rakennuslupaa myönnettäessä on voimassa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa suunnittelutarveratkaisu rakennuslupaa varten. AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK RAKENNUSJÄRJESTYS Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen uudistaminen on vireillä. Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestyksellä voidaan edistää hyvää ja paikalliset olosuhteet huomioonottavaa rakentamistapaa. LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN TE ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat kaupungin tonttivarannon. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelu on tähdännyt asuntotuotannon lisäykseen kaikissa seudun kunnissa. Seudun kuntien ja valtion välisen voimassa olevan MAL-aiesopimuksen pohjalta Järvenpään asuntotuotantotavoite on 516 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. 6 Tällainen asuntotuotanto pitäisi Järvenpään vuosittaisen väestönkasvun keskimäärin yli 1,5 %:ssa. Järvenpään yleis- ja asemakaavavarannot mahdollistavat 516 asunnon vuosituotannon vuoteen 2025 saakka, mikäli tarvittavat maapoliittiset ratkaisut syntyvät ja asemakaavoitus etenee säännöllisesti. Kaupunki on sitoutunut aiesopimuksen yhteydessä kaavoittamaan uutta asuinkerrosalaa k-m2 vuosittain. Kaupungilla on tällä hetkellä valmiina 49 vapaata omakotitonttia (AO) Pajalanpihan alueella. Pajalanpihan alueelle ollaan laatimassa asemakaavan muutosta, jolla osa AO-tonttien alueesta muutetaan rivi- tai kerrostalotonteiksi. Jäljelle jäävien AO-tonttien myynti toteutuu todennäköisesti vuosina Vuonna hyväksymiskäsittelyyn tulevilla Maamiehenkadun ja Rousun asemakaavoilla valmistuu 16 uutta AO-tonttia. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 300 omakotitalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. Asuinpientalo- tai rivitalorakentamiseen tarkoitettuja valmiita tyhjiä tontteja (AP, AR) kaupungilla on vapaana kak-

7 si Pajalassa. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 50 asuinpientalojen tai rivitalojen rakennuspaikkaa käyttämättöminä. Valmiita kerrostalotontteja (AK, ARK) on kaupungilla tällä hetkellä vapaana yhdeksän. Ne sijaitsevat keskustassa, Pöytäalhossa, Pajalassa ja Lepolassa. Useita uusia kerrostalotontteja on suunnitteilla ydinkeskustaan. Yksityisillä omistajilla on arviolta 15 kerrostalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. KINNARI JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040 Kaupunginhallitus ( ) on käynnistänyt Järvenpään yleiskaavan 2040 laatimisen. Tavoitteena on muodostaa yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Kaavan tavoitevuosi on Suunnittelualue käsittää koko Järvenpään kaupungin, mutta SATUKALLIO tuoretta Järvenpään keskustan osayleiskaavaa 2030 ei ole tarkoitus kumota. PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 7 YLEISKAAVOITUS JA SEUTUYHTEISTYÖ 2022 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ Yleiskaavassa varataan alueita asumiseen, elinkeinotoimintaan, virkistykseen, suojeluun, liikenteeseen, palveluille ja muille yleisille toiminnoille yleispiirteisellä tasolla. Lisäksi osoitetaan verkoston rakennetta ja yhteystarpeita muun muassa ulkoilureittien ja liikenteen osalta. Kohdemerkinnöillä voidaan osoittaa esimerkiksi kulttuuriympäristön kannalta merkittävä rakennus. Kaava tullaan laatimaan oikeusvaikutteisena (MRL 42). VANHAKYLÄ PIETILÄ Vuoden aikana päätetään kaupungin kasvun suunnasta yleiskaavan rakennemallivaiheessa. Valitun kasvusuunnan mukaisesti lähdetään valmistelemaan LEPOLA varsinaista yleiskaavan luonnosta. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden yleiskaavan vuonna Vireillä olevien ja tulevien osayleiskaavatöiden vaiheistus ja aikataulut tarkentuvat Järvenpään SORTO yleiskaavan 2040 etenemisen myötä. KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää...Yleiskaava 2040 teemakukkanen...

8 VUOSINA 2022 MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ RISTINUMMEN YLEISSUUNNITELMA Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Ristinummen alueen yleissuunnittelu alkaa osa-alueittain vuonna 2017 koko kaupungin yleiskaavatyön rinnalla. PIETILÄ HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA Pietilä Haarajoen alueelle on tarpeen laatia osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Osayleiskaavatyöhön liittyvät viemäröimättömien palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edellyttämät maapoliittiset toimet. Osayleiskaavatyö odottaa yleiskaava 2040 tehtäviä linjauksia ja ratkaisuja. MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ WÄRTSILÄN-PUROLAN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien SAUNAKALLIO yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä ovat mahdollisuus Purolan seisakkeen liikenteen myöhempään palauttamiseen, koska liikenne KESKUS on lakannut LOUTTI siellä maaliskuussa 2016, sekä asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta seisakkeen lähellä. Voimassa olevassa yleiskaavassa alueelle on tehty varaus asumisen reservialueeksi, mutta sen paras käyttötapa LIIKENNE on tarpeen tutkia uudelleen koko kaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. AJANMUKAISUUS HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA YLEISKAAVA Maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän MAL suunnitelmassa sovitaan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina Suunnitelman tavoitteena on luoda 14 kunnan Helsingin seu-dusta vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva. Maankäytön suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen kaava, mutta sitä valmistellaan yhteistyössä Uudenmaan liitossa valmisteilla olevan Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan kanssa. Järven-pää osallistuu näiden yhteisten suunnitelmien laadintaan ja toteuttaa edunvalvontayhteistyötä KUUMA-kuntien kesken. LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK TE 8

9 Wärtsilä-Purolan osayleiskaava Pietilä-Haarajoki osayleiskaava Pietilä-Haarajoki osayleiskaava KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 9 TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ PIETILÄ LEPOLA SORTO KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää Ristinummen yleissuunnitelma Vireilläolevat ja vuosina mahdollisesti vireilletulevat osayleiskaavat

10 TYÖN ALLA OLEVAT JA VUONNA ALOITETTAVAT ASEMAKAAVAT Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavahankkeet. Hanke on vireillä, jos sen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella. Lueteltujen lisäksi laaditaan vaikutuksiltaan vähäisiä kaavamuutoksia, jos ne sopivat työohjelmaan. Kaikki vuoden aikana työn alla olevat ja aloitettavat asemakaavatyöt esitetään kaavoitussuunnitelmassa, johon sisältyy töiden arvioitu aikataulu. Asemakaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa lukuunottamatta vaikutuksiltaan vähäisiä asemakaavanmuutoksia, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Yksittäisiä kadun- tai puistonnimen muutoksia ei käsitellä asemakaava-asioina, koska ne voidaan ratkaista erillisillä hallinnollisilla päätöksillä. Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vaikutukseltaan vähäinen, jos: MUISTUTUS muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueitawärtsilä KYRÖLÄ nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla SAUNAKALLIO heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä tai muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. KESKUS LOUTTI 1 KESKUS LUONNOS LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA KORTTELIN 147 TONTIT 33 JA 34 Kaupunki pyrkii edistämään kävelykeskustan uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Korttelin 147 tontit 33 ja 34 muodostavat Perhelän kortteliin 131 kytkeytyvän suunnittelukokonaisuuden. Perhelän korttelin toteutus on alkanut vuonna Sampo Perttula, HARJUVAARANKUJA 2, TONTTI Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset (Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohteet a-d) on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo (Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohde 11.10). Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Myös korttelin 145 asemakaavamerkintöjä päivitetään. Terttu-Elina Wainio, PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA Arkkitehtitoimisto TONTIT Antti MAAKUNTAKAA Heikkillä Oy MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK havainnekuva... TUPALANTIE 8, AS.OY TUPALINNA Nykyisen kaksikerroksisen asuinkerrostalon paikalle on tarkoitus rakentaa uusi kahdeksankerrok-sinen kerrostalo. Rakennusoikeuden nostamisesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville alkuvuodesta. Asemakaavanmuutos laaditaan konsulttityönä. Terttu-Elina Wainio, JYK, KOULUKESKUS Järvenpään Yhteiskoulun koulukeskuksen tilajärjestelyjä ja koulun tulevia tilatarpeita selvitetään. Asemakaavanmuutos käynnistynee loppuvuodesta. Justiina Nieminen, TE

11 Tuottajankatu ja Tekijänpuisto Svengin yritysalue KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 11 TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ Wärtsilänkatu 61, tontti Jampankaari MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA Saunakallio AO-tiivistäminen NUMMENKYLÄ Jampan palloiluhalli PELTOLA ISOKYTÖ Kivipuiston palvelukeskus Verkkotie 10, opettaja-asuntola VANHAKYLÄ PIETILÄ LEPOLA Kiint.Oy SORTO Tupalantie 8 Harjuvaarankuja 2, tontti KAAKKOLA Asemanmäki Tupalantie 13, 15 ja 16 KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL 41 Kaakkolan ranta Tontti 712-9, Pajalantie (Seutula II) Murtokatu 5, tontti Tervanokantie Järvenpää 2a, tila 1:295 Kartanon kentän monitoimihalli ja koulukeskus Pöytäalho, Kaskitie 1, AO-tiivistäminen tontti Paloaseman tontti, Vanha valtatie Keskus, tontit , 34 (liittyy Perhelä-hankkeeseen) Tataarikuja JYK, koulukeskus Alhotie, tontit ja 3 Terholan osa-alueet Terholan yritysalue Rousun alueen asemakaava Maamiehenkadun pientalot Terioja, AO-tiivistäminen Lepola IV Ainolan keskus ja Pohjolanhovi Pääradan lisäraide, Ristinummi Asemakaavatyöt Aloitusvuosi AO-tiivistäminen

12 2 LOUTTI TUPALANTIE 13, 15 JA 16 As.Oy Tupalantie 16 on todennut rakennuksen korjauskustannusten nousevan niin suuriksi, että kannattavin ratkaisu olisi purkaa nykyinen kerrostalo ja rakentaa tilalle uusi. Puitesopimus asemakaavan muuttamisesta on hyväksytty kaupunginhallituksessa Myös viereisten tonttien (13 ja 15) muutostarpeet tutkitaan. Juho Mattila, MUISTUTUS VERKKOTIE 10 JA HARJULAN KOULU Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Harjulan koulun tontilla sijaitsevan asuntolarakennuksen alue on tarkoitus kaavamuutoksella muodostaa oma tontikseen sekä tutkia uuden päiväkotirakennuksen sijoittuminen osaksi koulukeskusta. Juho Mattila, WÄRTSILÄ KYRÖLÄ MURTOKATU 5, TONTTI SAUNAKALLIO Entinen pienteollisuustontti on tarkoitus muuttaa asuinrakentamiseen ympäröivän asuinalueen tapaan. Rakennusoikeutta ei nosteta. Kaavamuutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä. KESKUS Terttu-Elina LOUTTI Wainio, LUONNOS LIIKENNE 5 KINNARI TATAARIKUJA AJANMUKAISUUS Tataarikujan alueen asemakaavamuutos on tullut osittain voimaan vuonna YLEISKAAVA Islam-seurakunnan omistaman alueen rakentamismahdollisuuksia tutkitaan uudelleen. Alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa asuinpientalojen korttelialueeksi. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville alkuvuodesta. Terttu-Elina Wainio, PAJALA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK PAJALANTIE 21-23, TONTTI Teollisuustontille Pajalantien varressa suunnitellaan tehokasta asuinkerrostalorakentamista keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Asiasta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville alkuvuodesta. Kaavamuutos laaditaan konsulttityönä. Terttu-Elina Wainio, TE 12...Pajalantien havainnekuvia... Arkkitehdit Soini & Horto

13 KINNARI KIVIPUISTON PALVELUKESKUS Kivipuiston palvelukeskuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa senioriasuntoja. Kivipuiston palvelukotisäätiö ja kaupunki ovat solmineet asiasta yhteistoimintasopimuksen. Terttu-Elina Wainio, SATUKALLIO PAJALA IHERALUE VA ORPI RIOJA 13 KARTANON KENTÄN MONITOIMIHALLI JA KOULUKESKUS Kartanon kentän alueelle suunnitellaan kaupungin liikuntapaikkoja täydentävä monitoimihalli. Hankkeen yhteydessä tutkitaan koulukeskuksen tulevaisuuden tilatarpeet. Åsa Graeffe, KIINT.OY KASKITIE 1, TONTTI Kiinteistönomistaja on hakenut asemakaavan muutosta Pajalantien ja Kaskitien kulmassa sijaitsevan tontin muuttamiseksi asuinkerrostalorakentamiseen. Asemakaavan muutos laaditaan konsulttityönä. Terttu-Elina Wainio, SORTO TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI 9 JAMPPA SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ JAMPAN LIIKUNTAPUISTO, HALLIHANKE EMAKAAVA Jampan liikuntapuiston pohjoisosaan toteutettavan uuden palloiluhallin rakentamiseen liittyvä asemakaavan muu- Alueelle on kulkuyhteys Vanerikujalta. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan liikenneyhteydet Jampan liikun- LIPIDEtos. tapuistoon. Justiina Nieminen, PIETILÄ EILLETULO WÄRTSILÄNKATU 61, TONTTI LEPOLA SAUS Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuutta yritystilojen lisärakentamiseen. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Juho Mattila, SORTO 2224 JAMPANKAARI Jampankaaren liikenneturvallisuuden parantaminen sekä entisen hammashoitolan tontin ja ostoskeskuksen alueen kehittäminen saattavat edellyttää asemakaavan muuttamista. Asemakaavan muutos käynnistynee loppuvuodesta. VANHAKYLÄ 11 NUMMENKYLÄ KAAKKOLA TEKIJÄNPUISTO KAUPUNKIKEHITYS Tuottajankadun ja Tekijänkadun välisen puistoalueen muuttamista yritystonteiksi ja Tuottajankadun pohjoispuolella SEUTULANTIE sijaitsevan yritystontin laajentamista 12, PL 41tutkitaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon nykyinen ulkoilureitti. Justiina Nieminen, Järvenpää 12 PELTOLA VANHA VALTATIE 58 Rakentamaton, paloasemaa varten kaavoitettu tontti on tarkoitus muuttaa asuinpientalorakentamiseen. Justiina Nieminen, PIETILÄ SVENGIN YRITYSALUE Vähänummentien pohjoispuolelle suunnitellaan uusia yritystontteja logistiikkayhteyksien tuntumaan. Vähänummentien (maantie 1452) parantamisesta on tehty toimenpide- ja tilavaraussuunnitelma syksyllä Asemakaavaehdotus on ollut nähtävänä loka-marraskuussa Juho Mattila,

14 19 TERHOLA ALHOTIE, TONTIT JA 3 Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Asemakaavatyön pohjaksi on järjestetty tontinluovutuskilpailu vuonna Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä syksyllä Åsa Graeffe, Avain rakennuttajat Oy, Bonava Oy MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA AS MIE VIR KAAVOITUSKAT TERHOLAN KAUPAN SELVITYSALUE Terholan alueen kaupan toimintojen kaavamääräyksiä tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen johdosta. Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää on muutettu maankäyttö- ja rakennuslaissa siten, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa (tiva-kauppa) sisältyy vähittäiskaupan suuryksikön tulkinnan piiriin. Muutos koskee myös sellaista myymäläkeskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Jaakko Heikkilä, RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK ROUSUN ALUE Lallankadun päähän pientaloasutuksen pohjoispuolelle on yleiskaavassa osoitettu tiivistä pientalorakentamista. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävänä loppuvuodesta Juho Mattila, / Justiina Nieminen, LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN...Alhotien katunäkymän havainnekuva... TE 14...Rousunalueen havainnekuvia...

15 KINNARI PÄÄRADAN LISÄRAIDE, RISTINUMMI Pääradan lisäraiteen aluetarpeet varmistuvat, kun ratasuunnittelu etenee. Asemakaavaa tarkistetaan Ristinummella lisäraiteen vaatimusten mukaisesti. Åsa Graeffe, SATUKALLIO 2723 PAJALA 22 LEPOLA EMAKAAVA MAAMIEHENKADUN PIENTALOT LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 15 TERHOLAN OSA-ALUEET (KORTTELIT 541, , , 1929, 1940 YM.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Kaavamuutos aloitetaan loppuvuodesta. Jaakko Heikkilä, RISTINUMMI AINOLAN KESKUS JA POHJOLANHOVI Ainolan asema tulee siirtymään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Sen läheisyyteen suunnitellaan uusi Ainolan keskus liike- ja palvelutoimintoineen sekä Pohjolanhovin uusi asuinalue. Juho Mattila, TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ Ainolan pohjoispuolelle Maamiehenkadun varteen Sibeliuskeskusta varten suunniteltu yleisten rakennusten tontti ja vastapäinen pysäköintialue muutetaan PIETILÄ asuinpientalorakentamiseen. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä loppuvuodesta Justiina Nieminen, VANHAKYLÄ LEPOLA SORTO KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL 41 LEPOLA IV (AINOLANVÄYLÄN Järvenpää POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAT ASUINKORTTELIT) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja ja niiden länsipuolelle matalampaa asuinrakentamista Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Asemakaavan pohjaksi järjestetään tontinluovutuskilpailu/ kumppanuuskilpailutus. Terttu-Elina Wainio, ja Maria Suutari-Jääskö KAAKKOLA...Maamiehenkadun katunäkymän ja koko alueen havainnekuva... KAAKKOLAN RANTA Tonttien (Ruohorannantie 17) ja (Lepikkorannantie 13) omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista. Rakennusoikeuden nostaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopi-muksia. Kaavamuutoksen yhteydessä on tutkittu rakentamattoman Rantapolun toteuttamismahdollisuuksia. Osa Natura 2000-ohjelmaan kuuluvasta Tuusulanjärven lintuvesialueesta osoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä loka-marraskuussa Terttu-Elina Wainio,

16 VÄHÄISET ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Edellä esiteltyjen lisäksi työn alla vuonna ovat seuraavat asemakaavat, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa: Kortteli 308 ja Hakapuisto, tutkitaan Saunakallion omakotitonttien tiivistämishankkeen yhteydessä OMAKOTITONTTIEN RAKENNUSOIKEUKSIEN TARKISTAMINEN Mikonkorvessa, Satukalliossa, Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa on vanhoja omakotialueita, joiden rakentamistehokkuus asemakaavassa on alle e = 0,25. Kaupunkikehityslautakunta ( ) ja kaupunginhallitus ( ) ovat päättäneet, että näiden alueiden asemakaavanmuutokset käynnistetään. Asuinrakennusoikeuden nostaminen edellyttää maanomistajan kirjallista aloitetta. MUISTUTUS Muutoksessa mukana olevien kiinteistöjen rakennusoikeuden nostamisesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset, jotka hyväksytään kaupunginhallituksessa. Asemakaavan muutokset hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. WÄRTSILÄTyö KYRÖLÄ on aloitettu vuonna 2015 Mikonkorvesta ja vuonna 2016 on jatkettu Satukallion alueilla. Muut tiivistämisalueet Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa tutkitaan seuraavien viiden vuoden aikana. Terttu-Elina SAUNAKALLIO Wainio, KESKUS LOUTTI KAUPUNGIN MYYTÄVÄT KIINTEISTÖT Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin talouden tasapainottamisohjelman LIIKENNE yhteydessä myytävistä kiinteistöistä ja Selvitettävien kohteiden jalostamistavoitteita on täsmennetty erikseen AJANMUKAISUUS kaupunginjohtajan ja talous- ja hallintojohtajan kanssa. Asemakaavan muutos laaditaan vuonna kiinteistölle Verkkotie 10 (opettaja-asuntola). Asemakaavan muutostarvetta selvitetään seuraavien kiinteistöjen YLEISKAAVA osalta: Myllytie 1, (MLL Keltasirkku) Myllytie 3, Myllytien nuorisotila Valtuustonkatu 8, Puistolan päiväkoti LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK TE 16

17 TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT Emalikatu Pietolankatu 60, Aittokorvenpuisto Mäntytie 1 KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 17 TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ PIETILÄ LEPOLA SORTO KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL 41 Vanhankylänniemen asemakaavoitus Jamppa 2, AO-tiivistäminen Jäppilänkadun Tontit ja Pietolankadun , liittymän luoteispuoli 16 ja Paasipuisto Loutinkatu 59 Oksapolku Itab, tontti Järvenpää Pajalanpiha, ak-muutos Seutulantalon alue, Seutula I Wärtsilänkatu, korttelin 730 tontit 1, 2, 7 ja ympäristö Valtuustonkatu 8, Puistolan päiväkoti Kaupungintalon alue Sävelpuisto Länsi-Ristinummi I / Europan Ohratie, tontti Auertie 9, tontti Puistotie 34 b (Stenbacka) ja Kyrölän aseman LP-alue Ainolan keskus länsi Itä-Ristinummi I Länsi-Ristinummi III Itä-Ristinummi II Länsi-Ristinummi II Asemakaavatyöt Aloitusvuosi

18 JÄRVENPÄÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMAN KOHTEET Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. 1 KESKUS MUISTUTUS KESKUSTAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Keskustan täydennysrakentaminen, kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SÄVELPUISTO SAUNAKALLIO Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu osa Sävelpuistosta asuinkerrostalorakentami-seen. Eteläkulmaan on osoitettu palvelurakentamista. KESKUS LOUTTI 3 SAUNAKALLIO LOUTINKATU 59 LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA AS MIE VIR KAAVOITUSKAT 4 KYRÖLÄ RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ PUISTOTIE 34 B, SEPPÄLÄN KIINTEISTÖ JA KYRÖLÄN PYSÄKÖINTIALUE MAAKUNTAKAA Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Seppälän kiinteistön jalostamistavoitteeksi on täsmennetty kolmannen sektorin toiminnan tukeminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet rakennuksen säilyttämiseen ja asuinkäyttöön sekä asuinkorttelin laajentamista nykyisen Stenbackan puiston alueelle. Samassa yhteydessä tutkitaan asemakaavassa osoitetun, rakentamattoman pysäköintialueen tulevaa käyttöä. Ainolan seisake tulee siirtymään etelämmäk-si, jolloin pysäköintialueelle ei ole tarvetta entisellä paikalla. Kaavamuutos liittyy Lepola IV alueen kaavoitukseen. TE LUONNOS Ristikadun ja Loutinkadun kulmassa sijaitseva rakentamaton liiketontti on tarkoitus muuttaa asuinrakentamiseen. 6 PÖYTÄALHO PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN V JAMPPA TONTIT MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK HALLINTOKATU 7, MESTARIASUNNOT Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta. 18 KAUPUNGINTALON ALUE Kaupungin tilojen uudelleenjärjestelyjä ja keskittämistä tutkitaan. Alueelle tulisi myös tehokasta asuinrakentamista. 7 PAJALA SEUTULANTALON ALUE (SEUTULA I) Tontin muuttamista asuinrakentamiseen tutkitaan, jos teknisen keskuksen toiminnot siirtyvät muualle.

19 KINNARI PAJALANPIHA Pohjoisväylän varren rakentamattoman pientaloalueen tehostamista tutkitaan. SATUKALLIO 8 SORTO PAJALA EMAKAAVA EILLETULO 9 JAMPPA SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 19 WÄRTSILÄNKATU, KORTTELIT 730 TONTIT 1, 2 JA 17 Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on keskustan osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista. WÄRTSILÄNKATU 8A, TONTTI Järvenpään vapaaseurakunta on pyytänyt yleisten rakennusten tontin muuttamista kaupalliseen toimintaan. Asia tutkitaan viereisen korttelin 730 kaavamuutoksen yhteydessä. TONTTI (SEUTULA III) Nykyisen liiketontin lisärakentamismahdollisuuksia selvitetään Seutulantalon alueen muutoksen yhteydessä. TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ TONTTI 825-9, ITAB Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan LIPIDEja kaupungin kesken. VANHAKYLÄ PIETILÄ LEPOLA SORTO JÄPPILÄNKADUN JA PIETOLANKADUN LIITTYMÄN LUOTEISPUOLI Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. 12 PELTOLA KAAKKOLA OHRATIE 14 (TONTTI ) Kiinteistö Oy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. KAUPUNKIKEHITYS Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. SEUTULANTIE 12, PL HAARAJOKI MÄNTYTIE Järvenpää Kaupungin omistama, rakentamaton asuin- liike ja toimistotontti on tarkoitus muuttaa asumiseen. Samassa yhteydessä tutkitaan myös viereisen tontin (Valkokuusenkatu 1) toteutusmahdollisuuksia. Asemakaavanmuutos käynnistynee vuonna RISTINUMMI LÄNSI-RISTINUMMI I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europanarkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa.

20 RISTINUMMEN ASEMAKAAVA Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. ITÄ-RISTINUMMI I Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. ITÄ-RISTINUMMI II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ LÄNSI-RISTINUMMI II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. SAUNAKALLIO Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. KESKUS LOUTTI LÄNSI-RISTINUMMI III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. 24 VANHAKYLÄ LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA VANHANKYLÄNNIEMEN ASEMAKAAVA Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv ). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna 2008 ja alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä Entisen terveyskeskuksen alueen käyttömahdollisuudet ja uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään yleiskaavaprosessin yhteydessä. AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK RAKENTAMATTOMAT Y-TONTIT Eri puolilla kaupunkia on rakentamattomia julkisten rakennusten tontteja, joiden käyttötarkoi-tuksen muuttamista asumiseen tutkitaan. Tällaisia muutoskohteita ovat mm. Lautakuja 4, Pietolankatu 37 sekä tontit ja 16 Paasipuiston vieressä. LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN TE 20

21 KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 21 ODOTTAVAT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEET Seuraavassa luettelossa on odottavia asemakaavahankkeita, joista osa voi tulla ajankohtaiseksi suunnitelmakaudella. Tärkeimpiä ovat kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäviksi osoitettujen kohteiden kaavamuutokset. Luettelossa olevien hankkeiden ajankohtaisuus selvitetään vuoden aikana. Kaupunginosat Kohde Tavoite 1 Keskus Mannilantie, tontit ja (kassatalo) TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA Keskus, tontti (Casino) NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ Keskus, tontit ja 9 (Erkomaan talo) tontti VANHAKYLÄ PIETILÄ LEPOLA Sampotalo (kortteli 132 tontti 9) Mannilantie 43, SORTO KAAKKOLA Tervanokantie, kortteli 103 KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivatilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras- joulukuussa Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Alue on osoitettu keskustan osayleiskaavassa palvelurakentamiseen. Alueen käyttö tutkitaan asemakaavan muutoksessa. Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Kävelykeskusten kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia selvitetään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Valtaosa Tervanokantein varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä on tehty kaupunkikuvallinen selvitys keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. 2 Loutti Alankotie 28, tontti Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.

22 Leppätien pohjoispuoli Metson alueen luoteispuoli Itä-Nummenkylän alue ET-alue ja Rekipuisto Rekikatu, tontti ja puistoalue Pietolankatu RP-alue, muutos asumiseen, selvitys Lautakuja 4, Y-tontti asumiseen Pietolankatu 37, Y-tontin päivitystarve? Pietolanpuisto Kaukolämpölaitoksen uusi sijainti Alankotie 28, tontti K-kaupan alue, tontti 712-8, Seutula III Kumitehdas Keskus, tontit ja 9 (Erkomaan talo) Keskitalontie, kortteli 560 Torpantie, tontti Sampotalo (Pekka (kortteli Harjuvaaran talo) 132 tontti 9) Keskus, tontti (Casino) Tervanokantie, kortteli 103 Tuottajankatu, tontti Uudenmaantie, tontit 782-2,3 Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Helsingintie-Pohjoisväylä Tanhumäentie, tontti (ent. Harjanteen talo) Tammelankatu 4, tontti ja katualue LUONNOS Halkiantien alue MUISTUTUS Haarajoki, osa WÄRTSILÄ KYRÖLÄ tilasta SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA 11:125 PÖYTÄALHO Haarajoen asuntoalueet EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTIT Intro, yritysalueen MAAKUNTAKAA asemakaavan muutos ja laajennus MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK Leinikkikatu 11 Sipoontien yritysalue Tontti ja Minkkipuisto Kauriskatu 2, tontti Tokkakuja, tontti Mikonkorven yritysalue 22 TE Valtterinkuja, tila 4:128 Heikinkatu 3, rakennusoikeuden nostaminen Odottavat asemakaavatyöt, ei aikataulutettu

23 Kaupunginosat Kohde Tavoite 4 Kyrolä Tanhumäentie, tontti (ent. Harjanteen talo) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen / Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 23 5 Kinnari Torpantie, tontti (Pekka Harjuvaaran talo) TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA Torpantie, tontti (Mankisen talo) Keskitalontie, tontti 560 NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ PIETILÄ LEPOLA 6 Pöytäalho Tontit ja 8 (Villa Enckell) SORTO VANHAKYLÄ Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL 41 Laaksokatu, Järvenpää korttelin 648 pohjoisosa Helsingintie - Pohjoisväylä Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja mahdollisuuksia alueen asuinrakentamiseen tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä on tarkoitus tutkia. Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k.m2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia.

24 Kaupunginosat Kohde Tavoite 7 Pajala Wärtsilänkatu 8a, tontti Uudenmaantie, tontit 782-2, 3 Entinen kumitehdas, Emalitehtaankatu Tontti 712-8, Seutula III Kiinteistönomistaja on pyytänyt yleisten rakennusten korttelialueella asemakaavan muuttamista liiketoimintaan. Kiinteistönomistaja on pyytänyt asuin- ja liikerakennusten tontin asemakaavan muutosta. Rakennusoikeuden nousu edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Kiinteistönomistaja on pyytänyt teollisuustontin asemakaavan muuttamista. Nykyisen liiketontin lisärakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen poh- LUONNOS MUISTUTUS jaksi laaditaan kaavarunko vuonna WÄRTSILÄ KYRÖLÄ 8 Sorto Kaukolämpölaitoksen Seutulantalon länsipuolella sijaitsevalle Fortumin varavoimalaitokselle suunnitellaan uusi paikka Pajalanpuis- uusi sijainti SAUNAKALLIO ton reunaan, jonne on katuyhteys Neulakadulta. Pietolanpuisto Alueen täydennysrakentaminen. KESKUS LOUTTI 9 Jamppa Lautakuja 4 Yleisten rakennusten tontin muuttaminen asumiseen. Pietolankatu, Pietolankadun varrella LIIKENNE sijaitsevan ryhmäpuutarha- ja osa tilasta palstaviljelyalueeksi kaavoitetun alueen muuttamista AJANMUKAISUUS asuinrakentamiseen selvitetään. Rekikatu, Alueen täydennysrakentaminen. YLEISKAAVA tontti ja puistoalue PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT 10 Wärtsilä Metson alueen luoteispuoli Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. 11 Nummenkylä Tuottajankatu, tontti Itä-Nummenkylän alue 12 Peltola Kasvitarhankatu 18, puistoalue 13 Isokytö Tammelankatu 4, tontti ja katualue RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä-Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen osan muuttamista asumiseen selvitetään. Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen osan liittämistä tonttiin pysäköintipaikkojen lisäämiseksi. 14 Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä-Haarajoen osayleiskaavan avulla. 24 TE

25 KINNARI PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 25 Kaupunginosat Kohde Tavoite 15 Haarajoki Haarajoki, osa tilasta 11:125 Leppätien pohjoispuoli TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA Haarajoen asuntoalueet NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ tilan 402-3:25 asemakaavan muutos VANHAKYLÄ Valtterinkuja, KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL 41 Ainolan keskus länsi Järvenpää Helsinki-Lahti -moottoritien itäpuolelle on yleiskaavassa osoitettu pienteollisuusaluetta. Nykyisen omakotialueen asemakaavoitus. Alue on yleiskaavassa väljää pientalovaltaista asuinaluetta. Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemakaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä-Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueista omistukseensa. 17 Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen SATUKALLIO laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Kauriskatu 2, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta asuinja pienteollisuustontin muuttamisesta omakotirakentamiseen. Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta tontin muuttamisesta rivitalorakentamiseen. Kaupungin omistaman, hirsirakentamisen esittelyalueena toimivan yritysalueen kehittäminen. Tokkakuja, tontti PIETILÄ Tontti ja Minkkipuisto LEPOLA 20 Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien SORTO eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. 21 Ristinummi Korttelin 2128 tila 4:128 Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Horsmatien varrella omakotitonttien välissä sijaitsevan entisen kasvitarha-alueen muuttamismahdollisuuksia asuinrakentamiseen tulisi tutkia. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Radan länsipuolisia alueita kehitetään Ainolan keskuksen rakentamisen myötä.

26 LIIKENNESUUNNITTELU 2022 Kaikkiin kaavoituskohteisiin liittyy eriasteista liikennesuunnittelua. Vireillä on myös seuraavia liikennesuunnittelukokonaisuuksia: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien (HLJ) kärkihanke Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA-hankekokonaisuus) on toiminut pohjana maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalle aiesopimukselle (MAL), joista uusin on solmittu vuonna 2016 valtion ja seudun kuntien välille. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys (HLJ 2015) on saatu valmiiksi siten, että suunnitelma on hyväksytty kunnissa kesällä KUHA-ohjelmointia on päivitetty työn yhteydessä ja edelleen tilanteen mukaan. Uusi MAL-suunnittelutyö on käynnistynyt koko seudulla ja niin maankäytön, asumisen kuin liikenteen suun-nittelua tehdään laajamittaisessa yhteistyössä koko seudulle. MUISTUTUS Järvenpään osalta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:n ohjelmaan ennen vuotta 2025 sisältyy mm. Pasila Riihimäki-rataosuuden välityskyvyn nostamisen 1. vaiheen WÄRTSILÄ toteutus, jota KYRÖLÄ koskeva ratasuunnitelma on valmistunut vuonna 2014, sekä Järvenpää Nurmijärvi -tieyhteys kantatielle 45 asti (seudullinen logistiikkayhteys). Pääradan parantamisen 2. vaihe sisältyy HLJ suunnitelmassa vuoden SAUNAKALLIO 2025 jälkeisiin kohteisiin, mutta suunnittelutyötä jatketaan välittömästi siten, että valtio voisi kevään budjetin raamipäätöksessä varautua 2. vaiheen toteuttamiseen heti 1. vaiheen jälkeen. KESKUS LOUTTI LIIKENNE KUHA-toteutusohjelmaan sisältyvät: Jokela Järvenpää -välin kevyen liikenteen yhteyden täydentäminen maantien 1421 varressa AJANMUKAISUUS Ainolan rautatieaseman liityntäpysäköinnin I vaihe (tämä liittyy pääradan 2. vaiheen to-teuttamiseen) Haarajoen rautatieaseman liityntäpysäköinnin laajennus, toteutus YLEISKAAVA Vuoden 2019 jälkeiseen mahdolliseen ohjelmalistaukseen sisältyvät: Poikkitien maantie 145 parantaminen viimeiset vaiheet Meluntorjunta Pohjoisväylän maantie 1456 varressa Helsingin seutua koskeva uusi liikennejärjestelmäsuunnittelutyö on käynnistynyt MAL 2019 ohjelmoinnilla, ja työ jatkuu vuoteen 2019 asti. AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK Poikkitien parantaminen on suunniteltu toteutusvalmiuteen ja rakennustyöt on aloitettu vuonna 2013 kaupungin oman maankäytön kehittämisen vuoksi. Vuonna 2017 viimeistellään Pohjois-väylän ja Poikkitien liittymäkokonaisuus ja kiertoliittymä Horsmakaaren / Puistotien kohdalle toteutetaan. Rakentamista jatketaan vaiheittain usean vuoden ajan. MAL-rahoitusta pyritään saamaan hankkeen myöhempiin vaiheisiin. Poikkitien yritysalueen liikenneväyliä toteutetaan tä-hän liittyvinä. Järvenpään keskustan katuverkon ja pysäköinnin liikennesuunnitelmatarkennukset, jotka liittyvät Perhelän korttelin ja sen ympäristön uudistushankkeisiin sekä laajemminkin keskustan osayleis-kaavan toteutukseen, ovat merkittäviä liikennesuunnittelutehtäviä vuosina 19. Liikenne-ennusteen (2012) täydennykseksi tehdään tärkeimpien väylien liikennesimulointeja ja toimivuustarkasteluja mm. Seutulan Pajalan alueen suunnittelun yhteydessä. Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymän parantaminen on osoittautunut tarpeelliseksi uuden so-siaali- ja terveyskeskuksen sekä hyvinvointikampuksen vaikutusten vuoksi. Kohteeseen on tehty parantamissuunnitelma yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja sen toivotaan toteutu-van vuonna. Keski-Uudenmaan poikittaisen logistiikkaväylän suunnittelu etenee ELY-keskuksen toimesta ja kaupunki osallistuu siihen erityisesti Vähänummentien parantamistoimien osalta. Lisäksi Pietilän yritysalueen Svengin liittymää Vähänummentielle suunnitellaan logistiik-kaväylän tarpeet huomioon ottaen kaupungin omana toimeksiantona. Bussiliikenteen kahden vuoden mittainen sopimuskausi alkoi vuoden 2017 alusta. Bussiliikenteen tarpeita, reittejä ja aikatauluja on suunniteltu ottaen huomioon uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönotto vuoden 2017 alussa sekä maankäytön kehittyminen Poikkitien pohjois- ja eteläpuolella. Palveluliikenne muuttui vuonna 2017 osin reittipohjaiseksi. Kaupungin rajat ylittävää suunnittelua tehdään osin yhdessä ELY-keskuksen, Tuusulan kunnan sekä HSL:n kanssa erityisesti Tuusulan liittyessä HSL:ään vuoden alussa. Järvenpään mahdollinen liittyminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) voi tulla ajankohtaiseksi aikaisintaan vuonna Liikenneturvallisuustyöryhmä koordinoi kaupungin liikenneturvallisuustyötä. Uudenmaan ELY-keskuksen, Tuusulan kunnan ja Keravan ja Järvenpään kaupunkien osittain yhteiset liikennetur-vallisuussuunnitelmat ovat valmis- LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN 26 TE

27 KINNARI VIHERALUESUUNNITTELU SATUKALLIO Viheralueiden käyttötarkoituksesta päätetään kaavoituksen yhteydessä yleissuunnittelutasolla. Vihersuunnittelu etenee eri kaavoitusvaiheiden (yleis-, osayleis- ja asemakaavoitus) yleissuunnittelusta rakennussuunnitteluun. PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 27 tuneet vuonna 2013 ja päivitystyötä on tehty ja tehdään yhä vuoden aikana. Suunnitelmaan sisältyy sekä valistukseen että fyysiseen ympäristöön liittyviä toimenpiteitä, joita on alettu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Kaupungin omien liikennevalojen ohjelmoinnit on tarkistettu vuonna 2011, pieniä muutoksia tehdään muuttuvien tilanteiden myötä. Kaupungin viitoitussuunnitelma on päivitetty vuoden 2013 aikana ja se toimii ohjeena tulevassa viitoituksessa. Vuoden aikana on tavoitteena edistää kevyen liikenteen viitoitusta. Pyöräilyä Järvenpään liikennejärjestelmässä selvitetään ja liikennesuunnittelua tehdään eri kou-luhankkeiden yhteydessä. Kaikessa liikennesuunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä KUUMA-kuntien, ELY-keskuksen, HSL:n, Uudenmaan liiton ja poliisin kanssa. Yhteistyöhankkeita ovat mm. Lepola IV alueen ja Ainolan asemanseudun suunnittelu, yleiskaavan liikennejärjestelmäselvitys ja Vt 4 eteläisten ramppien toimivuuden selvittäminen. Järvenpää toimi Kuuma-kuntien puheenjohtajana vuonna Tuusulan liittyminen HSL:ään tuo mukanaan lisää seudullisia tehtäviä ja liikennesuunnittelutarpeita myös Järvenpäässä. TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ Viheralueohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet. Ohjelmaa käydään läpi vuositasolla ja toteutushankkeita esitetään kaupungin investointiohjelmaan. Koko viheralueohjelman päivitys tehdään vuonna. VANHAKYLÄ PIETILÄ LEPOLA SORTO KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää...Järvenpään keskusta

28 ASEMAKAAVATÖIDEN ALUSTAVA AIKATAULU Asemakaavoitus Keskus Harjuvaarankuja 2, tontti Tupalantie 8, As.Oy Tupalinna Keskus, tontit , 34 (liittyy Perhelä-hankkeeseen) JYK, koulukeskus Sävelpuisto Loutti Murtokatu 5, tontti Verkkotie 10, opettaja-asuntola Tupalantie 13, 15 ja 16 Saunakallio Kortteli 308 ja Hakapuisto Saunakallio AO-tiivistäminen Loutinkatu 59 Kyrölä Puistotie 34 b (Stenbacka) ja Kyrölän aseman LP-alue Kinnari Tataarikuja Pöytäalho Pöytäalho, AO-tiivistäminen Hallintokatu 7, Mestariasunnot Myllytie 1 (MLL Keltasirkku) Myllytie 3, Myllytien nuorisotila Valtuustonkatu 8, Puistolan päiväkoti Kaupungintalon alue Pajala Tontti 712-9, Pajalantie (Seutula II) Wärtsilänkatu 8a, tontti Kiint.Oy Kaskitie 1, tontti Kartanon kentän monitoimihalli ja koulukeskus Wärtsilänkatu, korttelin 730 tontit 1, 2, 7 ja ympäristö Seutulantalon alue, Seutula I Pajalanpiha, ak-muutos Auertie 9, tontti Sorto Kivipuiston palvelukeskus Itab, tontti Tontit ,16 ja Paasipuisto Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jampan palloiluhalli Wärtsilänkatu 61, tontti Jampankaari Jamppa 1, AO-tiivistäminen Jamppa 2, AO-tiivistäminen Jamppa 3, AO-tiivistäminen Pietolankatu 60, Aittokorvenpuisto Oksapolku Wärtsilä Emalikatu Nummenkylä Tuottajankatu ja Tekijänpuisto Peltola Ohratie, tontti Paloaseman tontti, Vanha valtatie Pietilä Svengin yritysalue Haarajoki Mäntytie 1 Terhola Rousun alueen asemakaava Alhotie, tontit ja 3 Terholan yritysalue Terholan osa-alueet Ristinummi Pääradan lisäraide, Ristinummi Ainolan keskus ja Pohjolanhovi Länsi-Ristinummi I / Europan Itä-Ristinummi I Itä-Ristinummi II Länsi-Ristinummi III Länsi-Ristinummi II Lepola Maamiehenkadun pientalot Lepola IV Ainolan keskus länsi Terioja Terioja, AO-tiivistäminen Vanhakylä Vanhankylänniemen asemakaavoitus Kaakkola Kaakkolan ranta LUONNOS 2017 aloitus aloitus MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK 28 TE

29 YHTEYSTIETOJA SEUTULANTALON PALVELUPISTE Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12 (09) KINNARI SATUKALLIO Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula ( ) kaavoituksen johto, keskustan kehittäminen PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 29 Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio ( ) asemakaavoitus, poikkeaminen PIETILÄ Kaupunkikuva-arkkitehti Maria Suutari-Jääskö ( ) kuntayhteistyö, kehittämishankkeet LEPOLA SORTO Yleiskaava-asiantuntija Hannele Selin ( ) yleis- ja asemakaavoitus, keskustan osayleiskaava Liikenneinsinööri Sari Piela ( ) liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne VANHAKYLÄ Liikennesuunnittelija Timi Veikkolainen ( ) KAAKKOLA liikenteen ohjaus, joukkoliikenne, liikenneturvallisuus KAUPUNKIKEHITYS Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe ( ) asemakaavoitus, SEUTULANTIE rekisteriasiat 12, PL 41 Kaavasuunnittelija Jaakko Heikkilä Järvenpää ( ) yleis- ja asemakaavoitus Kaavasuunnittelija Juho Mattila ( ) asemakaavoitus Kaavasuunnittelija Justiina Nieminen ( ) asemakaavoitus Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen ( ) paikkatietoasiat Kaupungingeodeetti Ari Piirainen ( ) maankäyttösopimukset Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi ( ) kiinteistönmuodostus Maanmittausinsinööri Ville Vistbacka ( ) kiinteistönmuodostus Suunnittelupäällikkö Tia Salminen ( ) Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu