2017 VANHAKYLÄ KAAKKOLA

Transkriptio

1 LUONNOS MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN KINNARI SATUKALLIO PAJALA ASEMAKAAVA MIELIPIDE VIREILLETULO KAAVOITUSKATSAUS RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ VIHERALUE JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAAVA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONKORPI TERIOJA TERHOLA KAAVOITUS RISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ KAAKKOLA PIETILÄ LEPOLA SORTO KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää

2 LUONNOS MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK TE Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus hyväksynyt

3 SISÄLLYS KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ PIETILÄ SORTO KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS ODOTTAVAT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEET 22 SEUTULANTIE 12, PL 41 TASAPAINOISTA KEHITYSTÄ, HALLITTUA KASVUA 4 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN 4 JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE 5 YLEISKAAVOITUS JA LEPOLA SEUTUYHTEISTYÖ TYÖN ALLA OLEVAT JA VUONNA ALOITETTAVAT ASEMAKAAVAT 11 TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT Järvenpää LIIKENNESUUNNITTELU VIHERALUESUUNNITTELU 27 ASEMAKAAVATÖIDEN ALUSTAVA AIKATAULU 28 YHTEYSTIETOJA 29

4 TASAPAINOISTA KEHITYSTÄ, HALLITTUA KASVUA Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Järvenpäässä on käynnistynyt uuden koko kunnan yleiskaavan valmistelu. Työn tavoitteena on tarkastella kaupungin maankäyttöä vuoteen 2040 saakka ja samalla määritellään kaupungin yhdyskuntarakenteen uudet mahdolliset kasvusuunnat. Yleiskaava 2040:n suunnittelua ohjaa vahvasti vuorovaikutteinen ja avoin suunnitteluprosessi. Vuorovaikutteisuus tulee näkymään myös muussa Järvenpään maankäytön suunnittelussa entistä vahvemmin. Kuluvana vuonna on saatu onnistuneita kokemuksia hyvästä vuorovaikutustyöskentelystä suunnittelutyössä mm. Poikkitien yritys- ja palvelualueen suunnittelun yhteydessä. Samaa työskentelytapaa tullaan hyödyntämään kaupunkisuunnittelussa laajemmin. MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ Järvenpää tukee kaavoituksen ohjelmoinnissa hallittua kasvua ja keskeisten alueiden täydennysrakentamista sekä seudullisesti kilpailukykyisten yritystonttien tarjontaa. Asuntorakentaminen on tällä SAUNAKALLIO hetkellä hyvin vahvasti kerrostalovaltaista ja lähivuosina painopiste tulee yhä pysymään kerrostalorakentamisessa. Samalla kaupungin tulee kuitenkin tarjota tontteja monipuoliseen asuntotuotantoon ja turvata mm. KESKUS riittävä LOUTTI omakotitonttitarjonta. Uusia pientalotontteja kaavoitetaan osana täydennysrakentamista ja myös laajempina kokonaisuuksina mm. Terholan alueelle. Uusia yritysalueita suunnitellaan Poikkitien alueen lisäksi kaupungin pohjoisosiin. Lisäksi kehitetään aktiivisesti olemassa olevien yritysalueiden maankäyttöä. LIIKENNE Järvenpään asukasmäärä on kasvanut noin 1,5 %:n vuosivauhtia. Tämänhetkinen AJANMUKAISUUS kaavavaranto mahdollistaa tulevina vuosina tasaisen kasvun. Asukasmäärän kasvu voi olla nopeampaakin, jos keskustan kehittämishankkeet edistyvät aikataulussa. Rakentaminen on kuitenkin suuresti taloudellisista suhdanteista YLEISKAAVA riippuvaista, jolloin vuotuinen rakentaminen voi hiljentyä matalasuhdanteen jatkuessa. Pajalan ja Lepolan alueet, keskustan tiivistämishankkeet sekä tulevat asemakaavahankkeet LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK mahdollistavat nopean kasvun jatkumisen 2020-luvun puolelle. Jotta nopea kasvu jatkuisi siitä eteenpäin, tarvitaan merkittävää täydennysrakentamista sekä pidemmällä aikavälillä uusia kaavoituskohteita kaupungin etelä- ja pohjoisosiin. OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Kunnan on kiinnitettävä huomiota myös olevien kaavojen ajanmukaisuuden arviointiin ja tarpeelliseen uudistamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. TE Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vuonna vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat yleiskaava- ja asemakaavakohteet. Asemakaavatöiden alustava aikataulutus esitetään kaavoitussuunnitelmassa (erillinen liite). Kaavoitusprosessi etenee neljässä päävaiheessa, joissa on erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Aloitusvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, jotka kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Niiden perusteella laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Luonnoksesta voi esittää mielipiteensä. Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Kun kaava on hyväksytty, muutosta voi hakea valittamalla. Hyväksymisen jälkeen kaava tulee voimaan kuulutuksella, minkä jälkeen alueen toteuttaminen voidaan aloittaa. 4

5 KINNARI SATUKALLIO YLEISKAAVAT PAJALA Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Yleiskaavaa täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman päivitystyö on aloitettu. LIPIDE Osayleiskaavat ovat tarkempia ja PIETILÄ keskittyvät rajatulle alueelle. Järvenpäässä on voimassa kaksi osayleiskaavaa: Lepolan osayleiskaava (lainvoima 2010) ja Keskustan osayleiskaava 2030 (lainvoima 2015). Tällä hetkellä valmistelta- EILLETULO vana on myös Pietilä Haarajoen LEPOLA osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat saattavat tulla tulevaisuudessa valmisteluun riippuen valittavista kasvun ja kehittämisen suunnista. EMAKAAVA SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 5 JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on kartalla esitetty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Siinä sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kuntien kaavoitukselle ja muulle alueidenkäytön suunnittelulle. Uudellamaalla on voimassa useita maakuntakaavoja. Vuonna 2006 vahvistettua Uudenmaan kokonaismaakuntakaavaa täydentää Järvenpään alueella 1. ja 2. vaihemaankuntakaavat. Erityisesti logistiikkaan, viherrakenteeseen ja kulttuuriympäristöihin keskittyvä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava tullaan hyväksymään vuoden aikana. Parhaillaan valmistelussa on kaksiportainen kokonaismaakuntakaava, Uusimaa-kaava Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta: TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ SORTO ASEMAKAAVAT Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Asemakaavalla on aina yksittäisiin kuntalaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia täsmällisiä oikeusvaikutuksia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2016 hyväksyttiin seitsemän asemakaavaa: Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosan asemakaava sekä hyvinvointikampuksen, Mikonkorven omakotialueen, Kähösenmäen, Oinaskatu 2:n ja Seittenhaarankadun VANHAKYLÄ sekä kerrostalokorttelin 114 kaavamuutokset. KAAKKOLA Vuonna kaavoitussuunnitelmassa on 37 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 28 asemakaavahanketta, jotka on tarkoitus saattaa vireille vuosina , ja 42 asemakaavahanketta KAUPUNKIKEHITYS joiden aikataulu on avoin. SEUTULANTIE 12, PL 41 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Asemakaavojen laatimiseen voi liittyä kaupungin ja edunsaajan (maanomistaja, rakennusliike) välisiä sopimuksia. Puite- tai yhteistoimintasopimuksissa Järvenpää määritellään osapuolten yhteistyön tavoitteet ja mm. suunnitteluun osallistuminen, mutta ne eivät sido juridisesti asemakaavaa. Kaupunki pyrkii tekemään puite- tai yhteistoimintasopimuksen aina, kun kysymys on merkittävästä kehityshankkeesta, joka voi kohottaa maan arvoa, ja jos kohdealue on kokonaan tai pääosin yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimus on yksityiskohtainen, yksityisoikeudellisesti sitova asiakirja, jossa sovitaan kaavoituksen yhteydessä syntyvien etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien jakamisesta. Sopimus toteutuu, kun kaava hyväksytään ja saa lainvoiman. Kaupan esisopimus on muutoin kuten maankäyttösopimus, mutta sillä voidaan lisäksi määritellä sitovasti maaalueen tai muun omaisuuden yleiset kauppaehdot, milloin kaupan toteutuminen riippuu kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaupunki pyrkii tekemään kiinteistökaupan esisopimuksen hankkeissa, jossa kaupunki toimii maa-alueen myyjänä tai ostajana. Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää kaavoitusta sitovien tai osallisten vuorovaikutusta liiallisesti ohjaavien maankäyttösopimusten tai kaupan esisopimusten solmimisen ennen kaavaehdotuksen saattamista julkisesti nähtäväksi, joten nämä sopimukset kuuluvat vasta kaavaprosessin loppuvaiheeseen.

6 ASEMAKAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla. Toteutumatta jääneet kaavat voivat myös vanhentua määräajassa (13 vuotta), ellei kunta erikseen totea niiden olevan ajanmukaisia. Vanhentuneen kaavan pohjalta ei saa myöntää rakennuslupaa. Järvenpäässä ennen vuotta 2000 voimaantulleiden asemakaavojen ajanmukaisuuden yleisarviointi saattaa johtaa muutostarpeisiin. Voimassa olevien asemakaavojen ajanmukaisuutta on arvioitu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavakarttaan sisältyy useita merkintöjä asemakaavojen muuttamistarpeesta ja arviointia on tarkoitus suorittaa edelleen. Johtopäätökset ja tunnistettujen muutoshankkeiden aikataulutus sisällytetään vuosittaisiin kaavoitusohjelmiin. Asemakaavojen uudistamistarvetta on tarkasteltava myös rakennetun ympäristön vaalimisen ja kaupunkirakenteen täydentämisen kannalta. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma sisältää säilytettävien kohteiden kaavamuutosohjelman. Asemakaavan tueksi tulee laatia rakentamisohjeet kulttuurihistoriallisesti MUISTUTUS arvokkaille alueille. Yleiskaavan toteutuksen myötä voi syntyä muitakin asemakaavojen uudistamista edellyttäviä kehittämishankkeita, kuten tarpeettomat yleisten rakennusten tontit. WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO RAKENNUSKIELLOT Kaupunginvaltuusto on päättänyt jatkaa MRL 53 :n mukaista KESKUS rakennuskieltoa LOUTTI kahdella vuodella asemakaavan muuttamista varten kortteleissa 131 ja korttelin 147 tonteilla 24, 33 ja 34 (Perhelän kortteli ja tontit kävelykadun vastakkaisella puolella). Rakennuskieltoja ja -rajoituksia on lisäksi LIIKENNE tonteilla, joiden asemakaava on hyväksytty, mutta kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, joiden tonttijako ei ole kaavanmukaisesti lainvoimainen tai jos tonttia ei ole merkitty tonttijaon mukaisesti kiinteistörekisteriin. Näissä AJANMUKAISUUS tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. LUONNOS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENTAMIS- JA TOIMENPIDERAJOITUKSET Yleiskaavaan sisältyy kulttuuriympäristön suojelukohteiden purkukielto ilman lupaa asemakaavan ulkopuolella sekä toimenpidekiellot koskien virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueiden maisemaa muuttavia maanrakennustöitä, avo- tai siemenpuuasentoon hakkaamista, puiden kaatoa ja metsänaurausta sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Suunnittelutarpeesta johtuva rakentamisen erityisten edellytysten vaatimus rakennuslupaa myönnettäessä on voimassa asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Näissä tapauksissa kaupungilla on oikeus antaa suunnittelutarveratkaisu rakennuslupaa varten. RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK RAKENNUSJÄRJESTYS Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen tavoitteena on ohjata rakentamaan suunnitelmallisesti, ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusjärjestyksellä voidaan edistää hyvää ja paikalliset olosuhteet huomioonottavaa rakentamistapaa. TE ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat kaupungin tonttivarannon. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL- suunnittelu on tähdännyt asuntotuotannon lisäykseen kaikissa seudun kunnissa. Seudun kuntien ja valtion välisen voimassa olevan MAL-aiesopimuksen pohjalta Järvenpään asuntotuotantotavoite on 516 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. 6 Tällainen asuntotuotanto pitäisi Järvenpään vuosittaisen väestönkasvun keskimäärin yli 1,5 %:ssa. Järvenpään yleis- ja asemakaavavarannot mahdollistavat 516 asunnon vuosituotannon vuoteen 2025 saakka, mikäli tarvittavat maapoliittiset ratkaisut syntyvät ja asemakaavoitus etenee säännöllisesti. Kaupunki on sitoutunut aiesopimuksen yhteydessä kaavoittamaan uutta asuinkerrosalaa k-m2 vuosittain. Kaupungilla on tällä hetkellä valmiina 60 vapaata omakotitonttia (AO) Pajalanpihan, Reservikomppanian, Kähösenmäen ja Saunaniityn alueilla. Reservikomppanian tontinluovutus on alkanut vuonna 2014, Kähösenmäen loput tontit myydään vuonna ja Pajalanpihan alueen tontit vuonna Saunaniityn kolme tonttia on pidetty reservissä mm. maakauppaneuvottelujen tukena. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 300 omakotitalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä.

7 Asuinpientalo- tai rivitalorakentamiseen tarkoitettuja valmiita tyhjiä tontteja (AP, AR) kaupungilla on vapaana kaksi Pajalassa. Yksityisillä omistajilla on arviolta noin 50 asuinpientalojen tai rivitalojen rakennuspaikkaa käyttämättöminä. Valmiita kerrostalotontteja (AK, ARK) on kaupungilla tällä hetkellä vapaana kahdeksan. Ne sijaitsevat keskustassa, Jampassa, Pöytäalhossa, Pajalassa ja Lepolassa. Useita uusia kerrostalotontteja on suunnitteilla ydinkeskustaan. Yksityisillä omistajilla on noin 25 kerrostalon rakennuspaikkaa käyttämättömänä. KINNARI JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040 Kaupunginhallitus ( ) on käynnistänyt Järvenpään yleiskaavan 2040 laatimisen. Tavoitteena on muodostaa yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallis- SATUKALLIO tavan prosessin kautta. Kaavan tavoitevuosi on Suunnittelualue käsittää koko Järvenpään kaupungin, mutta PAJALA tuoretta Järvenpään keskustan osayleiskaavaa 2030 ei ole tarkoitus kumota. EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 7 YLEISKAAVOITUS JA SEUTUYHTEISTYÖ 2021 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ Yleiskaavassa varataan alueita asumiseen, elinkeinotoimintaan, virkistykseen, suojeluun, liikenteeseen, palveluille ja muille yleisille toiminnoille yleispiirteisellä tasolla. Lisäksi osoitetaan verkoston rakennetta ja yhteystarpeita muun muassa ulkoilureittien ja liikenteen osalta. Kohdemerkinnöillä voidaan osoittaa esimerkiksi kulttuuriympäristön kannalta merkittävä rakennus. PIETILÄ Kaava tullaan laatimaan oikeusvaikutteisena (MRL 42). Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden yleiskaavan vuonna Vireillä olevien ja tulevien osayleiskaavatöiden vaiheistus ja aikataulut tarkentuvat Järvenpään yleiskaavan 2040 etenemisen LEPOLA myötä. VANHAKYLÄ SORTO KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää...Yleiskaava 2040 teemakukkanen...

8 Wärtsilä-Purolan osayleiskaava Pietilä-Haarajoki osayleiskaava MUISTUTUS Pietilä-Haarajoki osayleiskaava WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LUONNOS LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK TE Ristinummen osayleiskaava 8 Kaavoitus ja liikenne Vireillä olevat ja vuosina -21 mahdollisesti vireille tulevat osayleiskaavatyöt

9 KINNARI PIETILÄ HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA Pietilä Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Osayleiskaavatyöhön liittyvät viemäröimättömien palsta-alueiden vesihuollon edistäminen sekä asemakaavoituksen edellyttämät maapoliittiset toimet. Vuoden 2014 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitettiin erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille kiinteistöille. Useiden osa-alueiden vesihuollon runkolinjoja on rakennettu vuosina Vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat, mutta varsinainen kaavatyö ei ole toistaiseksi edennyt. SATUKALLIO HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA PAJALA Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen mukaisesti on vuonna 2015 saatu valmiiksi seudun 14 kunnan alueen kattava yhteinen maankäytön suunnitelma MASU 2050, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön (HLJ 2015) ja asuntopoliittiseen strategiaan (ASSTRA 2025). Maankäy- suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen kaava, mutta sillä on suuri merkitys niin LIPIDEtön tulevien maakuntakaavojen kuin PIETILÄ kuntien omien ja mahdollisesti yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Järvenpää EILLETULO osallistui yhteisen maankäytön suunnitelman laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien kanssa ja toteutti edunvalvontayhteistyötä KUUMA-kuntien LEPOLA kesken. MASU 2050 hyväksyttiin kunnissa kesällä 2015 (Järvenpään kaupunginvaltuusto ). Uuden MAL-aiesopimuksen tavoitteen mukaisesti on Helsingin seudulla käynnistynyt uusi maankäytön, SORTO asumisen ja liikennejärjestelmän integroitu suunnittelukierros MAL suunnitelman aikaansaamiseksi. MASU suunnitelma päivittyy tämän kokonaisuuden yhteydessä. EMAKAAVA SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 9 YLEISKAAVOIHIN LIITTYVÄT HANKKEISTUSOHJELMAT Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koko kaupungin yleiskaava 2020:n ja keskustan osayleiskaavan oikeusvaikutteisina yleiskaavoina. Yleiskaavoihin liittyviä hankkeistusohjelmia ja toteutusasiakirjoja laaditaan vuosittain. Näiden tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin ja päätöksenteon pohjaksi. TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VUOSINA 2021 MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ RISTINUMMEN OSAYLEISKAAVA TAI MUU YLEISSUUNNITELMA Ristinummen asuntoalueiden VANHAKYLÄ jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. KAAKKOLA Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2012 aloittama lunastusprosessi Ristinummen maa-alueiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen päättyi lunastustoimitukseen , minkä jälkeen kaupunki sai haluamansa maat haltuunsa. KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL 41 Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkitehdeille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä Järvenpää tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle haluttiin sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. Ristinummen alueen yleissuunnittelu alkaa vuonna koko kaupungin yleiskaavatyön rinnalla. WÄRTSILÄN-PUROLAN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä ovat mahdollisuus Purolanseisakkeen liikenteen myöhempään palauttamiseen, koska liikenne on lakannut siellä maaliskuussa 2016, sekä asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta seisakkeen lähellä. Yleiskaavassa alueelle on tehty varaus asumisen reservialueeksi, mutta sen paras käyttötapa on tarpeen tutkia uudelleen koko kaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. Osayleiskaava voidaan laatia myös osina vaiheittain tai pelkästään asumiseen tarkoitetulle vyöhykkeelle, mikäli yritysalueet otetaan käyttöön nopeasti.

10 Pietilän yritysalue Tekijänpuisto Wärtsilänkatu 61, tontti Jampan liikuntapuisto, hallihanke Vanhankylänniemen asemakaavoitus Kivipuiston palvelukeskus Vihtakadun koulun liikennejärjestelyt Mittarikatu 4, SPR Paloaseman tontti, Vanha valtatie Murtokatu 5, tontti Alhotie, tontit ja 3 Vanha mattotehdas Valtuustonkatu 8, Puistolan päiväkoti LUONNOS Asemanmäki Vanha Aarikka, tontti Verkkotie 10 ja Harjulan koulu Terholan kaupan selvitysalue Perhelän korttelin asemakaavan muutos (kortteli 131) Kinnarin koulu Harjuvaarankuja 2, tontti Ylänköpuisto, tila 1:2654 Tataarikuja Kiint.Oy Suvirinne, tontti Lepikkorannantie 13, tontti Pääradan lisäraide, Kyrölä Tervanokantie 2a, tila 1:295 Kyrölän aseman LP-alue Lepola IV Maamiehenkadun pientalot Ainolan keskus ja Pohjolanhovi MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR Intro, yritysalueen asemakaavan muutos KAAVOITUSKAT Rousun alueen asemakaava RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK Satukallio AO-tiivistäminen TE Pääradan lisäraide, Ristinummi 10 Kaavoitus ja liikenne Asemakaavatyöt VAIHE aloite selvitysvaihe vireillä + oas luonnosvaihe ehdotusvaihe

11 KINNARI muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla SATUKALLIO heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä tai muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. PAJALA EMAKAAVA LIPIDE PERHELÄN KORTTELI (KORTTELI 131) EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 11 TYÖN ALLA OLEVAT JA VUONNA ALOITETTAVAT ASEMAKAAVAT Tässä kaavoituskatsauksessa esitetään vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavahankkeet. Hanke on vireillä, jos sen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella. Lueteltujen lisäksi laaditaan vaikutuksiltaan vähäisiä kaavamuutoksia, jos ne sopivat työohjelmaan. Kaikki vuoden aikana työn alla olevat ja aloitettavat asemakaavatyöt esitetään kaavoitussuunnitelmassa, johon sisältyy töiden arvioitu aikataulu. Asemakaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa lukuunottamatta vaikutuksiltaan vähäisiä asemakaavanmuutoksia, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Yksittäisiä kadun- tai puistonnimen muutoksia ei käsitellä asemakaava-asioina, koska ne voidaan ratkaista erillisillä hallinnollisilla päätöksillä. Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vaikutukseltaan vähäinen, jos: TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI 1 KESKUS SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ PIETILÄ Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden LEPOLA mukaisesti. Perhelän kortteli 131 ja vastapäisen korttelin 147 tontit 33 ja 34 muodostavat suunnittelukokonaisuuden, jonka rakentamiseen on etsitty suunnittelu- ja toteutuskumppaneita syksyllä Valittu konsepti jalostetaan SORTO asemakaavoituksen rinnalla korttelisuunnitelmiksi. Kaupungin omistama kiinteistöyhtiö korttelissa 131 luovutetaan tontteineen rakennettavaksi, kun asemakaava on hyväksytty ja lainvoimainen. Asemakaava on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna. Sampo Perttula, KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää

12 PERHELÄ LUONNOS MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK TE 12...Perhelän korttelin havainnekuvia...

13 KINNARI SATUKALLIO ASEMANMÄKI PAJALA Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. Työn yhteydessä tutkitaan pääradan parantamishankkeen yhteydessä laaditun asema-alueen liikenteen ja tilankäytön yleissuunnitelman edellyttämät muutostarpeet. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin LIPIDEkanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatieaseman suojeleminen asemakaavalla. PIETILÄ Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä Åsa Graeffe, EILLETULO LEPOLA 2 LOUTTI EMAKAAVA SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 13 TERVANOKANTIE 2A, TILA 1:295 Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin omistama asuinrakennus (01.01 Vaalea rakennus, Yrjölä) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu toimenpideluokkaan 3 (säilyttämistä edistetään). Rakennukselle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Samalla tutkitaan uusien asuinpientalojen sijoittumista alueelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Asemakaava on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna. Juho Mattila, HARJUVAARANKUJA 2, TONTTI Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohteet a-d) on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohde 11.10). Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Terttu-Elina Wainio, TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ SORTO VERKKOTIE 10 JA HARJULAN KOULU Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Harjulan koulun tontilla sijaitsevalle asuntolarakennukselle on tarkoitus kaavamuutoksella muodostaa oma asuintontti sekä tutkia eri vaihtoehdot asuinkäytön ja varhaiskasvatuksen tilantarpeiden osalta. Juho Mattila, KYRÖLÄ KAAKKOLA KYRÖLÄN ASEMAN PYSÄKÖINTIALUE Asemakaavassa osoitetun, KAUPUNKIKEHITYS rakentamattoman pysäköintialueen tulevaa käyttöä tutkitaan. Kyrölän asema tulee siirtymään etelämmäs, jolloin pysäköintialueelle ei ole tarvetta entisellä paikalla. Elina Joutsen, SEUTULANTIE 12, PL 41 PÄÄRADAN LISÄRAIDE/ KYRÖLÄ, KORTTELIN 404, TONTIT 404-7, 8, 9 JA Järvenpää Pääradan lisäraiteen rakentaminen edellyttää nykyisen rautatiealueen laajentamista korttelissa 404 radan itäpuolella. Rautatiealueen aluevaraus tarkistetaan Pääradan lisäraidehankkeen ratasuunnitelman tarpeiden mukaiseksi. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen. Åsa Graeffe, KINNARI YLÄNKÖPUISTO, TILA Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Elina Joutsen, TATAARIKUJA Tataarikujan alueen asemakaavamuutos on tullut osittain voimaan vuonna Islam-seurakunnan omistaman alueen rakentamismahdollisuuksia tutkitaan uudelleen. Alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa asuinpientalojen korttelialueeksi. Terttu-Elina Wainio,

14 KINNARIN KOULU Kinnarin koulun alueelle suunnitellaan varhaiskasvatuksen palvelujen keskittämistä ja uuden koulun rakentamista. Koko korttelia koskeva maankäytön ja tontinkäytön konseptisuunnitelma laaditaan konsulttityönä rakentamisen hankesuunnitelman ja kaavoituksen pohjaksi. 6 PÖYTÄALHO LUONNOS MUISTUTUS VANHA MATTOTEHDAS, SEUTULANTIE 3-5 (TONTTI 663-4) Vanhan mattotehtaan rakennus on tarkoitus säilyttää ja muuttaa asuinkäyttöön. Samalle tontille suunnitellaan uusi asuinkerrostalo. Entinen Plyyshi- ja mattotehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). Asemakaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä syksyllä Terttu-Elina Wainio, PAJALA WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO MITTARIKATU 4, SPR KESKUS LOUTTI Mittarikadun pohjoispuolella Rampakanmetsän reunassa sijaitsevan rivitalotontin kaavaa tarkistetaan. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman LIIKENNE yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Justiina Nieminen, AJANMUKAISUUS 8 SORTO YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT KIVIPUISTON PALVELUKESKUS Kivipuiston palvelukeskuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa senioriasuntoja. Kivipuiston palvelukotisäätiö ja kaupunki ovat solmineet asiasta yhteistoimintasopimuksen. Terttu-Elina Wainio, JAMPPA RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK JAMPAN LIIKUNTAPUISTO, HALLIHANKE Jampan liikuntapuiston pohjoisosaan toteutettavan uuden palloiluhallin rakentamiseen liittyvä asemakaavan muutos. Alueelle on kulkuyhteys Vanerikujalta. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan liikenneyhteydet Jampan liikuntapuistoon. Justiina Nieminen, WÄRTSILÄNKATU 61, TONTTI Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuutta yritystilojen lisärakentamiseen. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. TE 11 NUMMENKYLÄ TEKIJÄNPUISTO Tuottajankadun ja Tekijänkadun välisen puistoalueen muuttamista yritystonteiksi ja Tuottajankadun pohjoispuolella sijaitsevan yritystontin laajentamista tutkitaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon nykyinen ulkoilureitti. Elina Joutsen, PELTOLA VANHA VALTATIE 58 Rakentamaton, paloasemaa varten kaavoitettu tontti on tarkoitus muuttaa asuinpientalorakentamiseen. Justiina Nieminen,

15 KINNARI SATUKALLIO ALHOTIE, TONTIT JA 3 Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde. Alueelle voidaan rakentaa myös PAJALA vuokra-asuntoja. Asemakaavatyön pohjaksi on järjestetty tontinluovutuskilpailu vuonna Åsa Graeffe, EMAKAAVA 2723 LIPIDETERHOLAN KAUPAN SELVITYSALUE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA PIETILÄ PIETILÄN YRITYSALUE Vähänummentien pohjoispuolelle suunnitellaan uusia yritystontteja logistiikkayhteyksien tuntumaan. Vähänummentien (maantie 1452) parantamisesta on tehty toimenpide- ja tilavaraussuunnitelma syksyllä MIKONKORPI INTRO, YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Helsinki-Lahti -moottoritien ja Vanhan Lahdentien välissä sijaitsevaa yritysaluetta kehitetään. Rakennusoikeuden nostaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI 19 TERHOLA SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ PIETILÄ Terholan alueen kaupan toimintojen kaavamääräyksiä tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen johdosta. Vähittäiskaupan suuryksikön LEPOLA määritelmää on muutettu maankäyttö- ja rakennuslaissa siten, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa (tiva-kauppa) sisältyy vähittäiskaupan suuryksikön tulkinnan piiriin. Muutos koskee myös sellaista myymäläkeskittymää, SORTO joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Elina Joutsen, ROUSUN ALUE Lallankadun päähän pientaloasutuksen pohjoispuolelle on yleiskaavassa osoitettu tiivistä pientalorakentamista. Alueen asemakaavoitusta jatketaan. Juho Mattila, / Justiina Nieminen, VANHAKYLÄ 21 RISTINUMMI KAAKKOLA AINOLAN KESKUS JA POHJOLANHOVI KAUPUNKIKEHITYS Ainolan seisake tulee siirtymään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Sen läheisyyteen suunnitellaan uusi Ainolan keskus liike- ja palvelutoimintoineen sekä Pohjolanhovin uusi SEUTULANTIE asuinalue. Juho Mattila , 315 PL Järvenpää PÄÄRADAN LISÄRAIDE, RISTINUMMI Pääradan lisäraiteen aluetarpeet varmistuvat, kun ratasuunnittelu etenee. Asemakaavaa tarkistetaan Ristinummella lisäraiteen vaatimusten mukaisesti. Åsa Graeffe, LEPOLA MAAMIEHENKADUN PIENTALOT Ainolan pohjoispuolelle Maamiehenkadun varteen Sibeliuskeskusta varten suunniteltu yleisten rakennusten tontti ja vastapäinen pysäköintialue muutetaan asuinpientalorakentamiseen. Justiina Nieminen,

16 LEPOLA IV (AINOLANVÄYLÄN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAT ASUINKORTTELIT) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Terttu-Elina Wainio, VANHANKYLÄNNIEMI VANHANKYLÄNNIEMEN ASEMAKAAVA Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv ). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna Rakennushankkeiden toteuttaminen edellyttää pitkäaikaisesti luovutettavissa olevia kiinteistöjä tai rakennuspaikkoja. Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten MUISTUTUS käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä WÄRTSILÄ Åsa Graeffe, ja Terttu-Elina Wainio, KYRÖLÄ SAUNAKALLIO 25 KAAKKOLA KESKUS LOUTTI KIINTEISTÖ OY SUVIRINNE, RUOHORANNANTIE 17 (TONTTI ) Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista kahta erillistä asuinrakennusta LIIKENNE varten. Muutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Terttu-Elina Wainio, AJANMUKAISUUS LEPIKKORANNANTIE 13, TONTTI YLEISKAAVA Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta. Rakennusoikeuden nostaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Terttu-Elina Wainio, LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK VÄHÄISET ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Edellä esiteltyjen lisäksi työn alla vuonna ovat seuraavat asemakaavat, jotka hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa: Vihtakadun koulun liikennejärjestelyt Murtokatu 5, tontti Tataarikuja, katualueen tarkistus Pääradan lisäraide, Ristinummi OMAKOTITONTTIEN RAKENNUSOIKEUKSIEN TARKISTAMINEN Mikonkorvessa, Satukalliossa, Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa on vanhoja omakotialueita, joiden rakentamistehokkuus asemakaavassa on alle e = 0,25. Kaupunkikehityslautakunta ( ) ja kaupunginhallitus ( ) ovat päättäneet, että näiden alueiden asemakaavanmuutokset käynnistetään. Asemakaavan muutokset aloitetaan yksitellen lähivuosien kuluessa. Muutoksen tekeminen edellyttää maanomistajan kirjallista aloitetta. Muutoksessa mukana olevien kiinteistöjen rakennusoikeuden nostamisesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset, jotka hyväksytään kaupunginhallituksessa. Asemakaavan muutokset hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Työ on aloitettu vuonna 2015 Mikonkorvesta ja vuonna 2016 on jatkettu Satukallion alueilla. Muut tiivistämisalueet Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa tutkitaan seuraavien viiden vuoden aikana. Terttu-Elina Wainio, KAUPUNGIN MYYTÄVÄT KIINTEISTÖT Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä ja Selvitettävien kohteiden jalostamistavoitteita on täsmennetty erikseen kaupunginjohtajan ja talous- ja hallintojohtajan kanssa. Asemakaavan muutokset laaditaan vuonna kiinteistöille Verkkotie 10 (opettaja-asuntola) ja Mittarikatu 4 (SPR). 16 TE

17 Asemakaavan muutostarvetta selvitetään vuonna seuraavien kiinteistöjen osalta: Myllytie 1, (MLL Keltasirkku) Myllytie 3, Myllytien nuorisotila Valtuustonkatu 8, Puistolan päiväkoti Mäkelänkatu 7, asuinrakennus KINNARI JÄRVENPÄÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMAN KOHTEET Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 17 TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI 1 KESKUS SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ KESKUSTAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista läh- Keskustan täydennysrakentaminen, kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutok- LIPIDEtökohdista. set ja laajennukset sekä erilaiset PIETILÄ liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. EILLETULO LEPOLA SORTO URHEILUKENTÄN ALUE Keskusurheilukentän alueen muuttamista asuinkerrostalorakentamiseen tutkitaan. SÄVELPUISTO Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu osa Sävelpuistosta asuinkerrostalorakentamiseen. Eteläkulmaan on osoitettu palvelurakentamista. VANHAKYLÄ 4 KYRÖLÄ KAAKKOLA PUISTOTIE 34 B, SEPPÄLÄN KIINTEISTÖ Kaupunginvaltuusto KAUPUNKIKEHITYS on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Seppälän kiinteistön jalostamistavoitteeksi on täsmennetty kolmannen sektorin toiminnan SEUTULANTIE tukeminen. Kaavamuutoksen 12, PL tavoitteena 41 on tutkia mahdollisuudet rakennuksen säilyttämiseen ja asuinkäyttöön sekä asuinkorttelin laajentamista nykyisen Stenbackan puiston alueelle. Elina Joutsen, Järvenpää 6 PÖYTÄALHO VILLA ENCKELL (TONTIT JA 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveystalon alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin. HALLINTOKATU 7, MESTARIASUNNOT Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta.

18 Emalikatu Pietolankatu 60, Aittokorvenpuisto MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ Pajalanpiha, ak-muutos SAUNAKALLIO Saunakallio AO-tiivistäminenItab, tontti LUONNOS Kortteli 308 ja HakapuistoSeutulantalon alue, Seutula I Wärtsilänkatu, korttelin 730 tontit 1, 2, 7 ja ympäristö LIIKENNE AJANMUKAISUUS Hallintokatu 7, Mestariasunnot YLEISKAAVA EHDOTUS Amipac, tontti 712-9, Seutula IIPöytäalho, AO-tiivistäminen PÖYTÄALHO KESKUS LOUTTI OSALLISTUMINEN Jamppa 1, AO-tiivistäminen Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Tontit ,16 ja Paasipuisto TOIMENPIDERAJOITUKSET Jamppa 3, AO-tiivistäminen Ohratie, tontti AS MIE VIR KAAVOITUSKAT Terholan osa-alueet RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTIT MAAKUNTAKAA Urheilukenttä MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ Sävelpuisto HAARAJOKI MIKONK Puistotie 34 b, Stenbacka Itä-Ristinummi I Terioja, AO-tiivistäminenLänsi-Ristinummi III 18 Länsi-Ristinummi II Itä-Ristinummi II Heikinkatu 3, rakennusoikeuden nostaminen Länsi-Ristinummi I / Europan Kaavoitus ja liikenne Asemakaavatyöt Aloitusvuosi TE

19 KINNARI WÄRTSILÄNKATU, KORTTELIT 730 TONTIT 1, 2 JA 17 Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on keskustan osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista. SATUKALLIO WÄRTSILÄNKATU 8A, TONTTI PAJALA Järvenpään vapaaseurakunta on pyytänyt yleisten rakennusten tontin muuttamista kaupalliseen toimintaan. Asia tutkitaan viereisen korttelin 730 kaavamuutoksen yhteydessä. EMAKAAVA LIPIDETONTTI (SEUTULA III) EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 19 7 PAJALA SEUTULANTALON ALUE (SEUTULA I) Tontin muuttamista asuinrakentamiseen tutkitaan, jos teknisen keskuksen toiminnot siirtyvät muualle. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen pohjaksi laaditaan kaavarunko vuonna TONTTI 712-9, AMIPAC (SEUTULA II) Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen pohjaksi laaditaan kaavarunko vuonna TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ PIETILÄ Nykyisen liiketontin lisärakentamismahdollisuuksia selvitetään Seutulantalon alueen muutoksen yhteydessä. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen pohjaksi laaditaan kaavarunko vuonna LEPOLA SORTO PAJALANPIHA Pohjoisväylän varren rakentamattoman pientaloalueen tehostamista tutkitaan. 8 SORTO TONTTI 825-9, ITAB Kiinteistönomistaja VANHAKYLÄ on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 9 JAMPPA KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL 41 JÄPPILÄNKADUN JA PIETOLANKADUN LIITTYMÄN LUOTEISPUOLI Jäppilänkadun ja Pietolankadun Järvenpää liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. 12 PELTOLA OHRATIE 14 (TONTTI ) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.

20 19 TERHOLA TERHOLAN OSA-ALUEET (KORTTELIT 541, , , 1929, 1940 YM.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. 21 RISTINUMMI LÄNSI-RISTINUMMI I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön MUISTUTUS tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. WÄRTSILÄ KYRÖLÄ RISTINUMMEN ASEMAKAAVA SAUNAKALLIO Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan KESKUS laatimista LOUTTI varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. LUONNOS LIIKENNE ITÄ-RISTINUMMI I AJANMUKAISUUS Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. ITÄ-RISTINUMMI II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. YLEISKAAVA PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK LÄNSI-RISTINUMMI II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. LÄNSI-RISTINUMMI III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. RAKENTAMATTOMAT Y-TONTIT Eri puolilla kaupunkia on rakentamattomia julkisten rakennusten tontteja, joiden käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen tutkitaan. Tällaisia muutoskohteita ovat mm. Lautakuja 4, Pietolankatu 37 sekä tontit ja 16 Paasipuiston vieressä. 20 TE

21 Leppätien pohjoispuoli Metson alueen luoteispuoli Itä-Nummenkylän alue Tuottajankatu, tontti Halkiantien alue KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 21 TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA Pietolankatu RP-alue, muutos asumiseen, selvitys Lautakuja 4, Y-tontti asumiseen Haarajoki, osa tilasta 11:125 Kasvitarhankatu 18, puistoalue Rekikatu, tontti ja puistoalue Pietolankatu 37, Y-tontin päivitys NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ Pietolanpuisto Kaukolämpölaitoksen uusi sijainti PIETILÄ LEPOLA SORTO KAAKKOLA Kaakkolan ranta KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää Tammelankatu 4, tontti ja katualue Haarajoen asuntoalueet Uudenmaantie, tontit 782-2,3 K-kaupan alue, tontti 712-8, Seutula III Tontit ja 8 (Villa Enckell) Kumitehdas Helsingintie-Pohjoisväylä Keskus, tontit ja 9 (Erkomaan talo) Hallintokatu Y-tontit Mannilantie, tontit130-4 ja (Kassatalo) Keskitalontie, kortteli 560 Sampotalo (kortteli 132 tontti 9) Tontti ja Minkkipuisto Keskus, tontti (Casino) Sipoontien yritysalue Tervanokantie, kortteli 103 Tanhumäentie, tontti (ent. Harjanteen talo) Tokkakuja, tontti Mikonkorven yritysalue Valtterinkuja, tila 4:128 Korttelin 2128 tilan 402-3:25 asemakaavan muutos Kaavoitus ja liikenne Odottavat asemakaavahankkeet

22 ODOTTAVAT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEET Seuraavassa luettelossa on odottavia asemakaavahankkeita, joista osa voi tulla ajankohtaiseksi suunnitelmakaudella. Tärkeimpiä ovat kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäviksi osoitettujen kohteiden kaavamuutokset. Luettelossa olevien hankkeiden ajankohtaisuus selvitetään vuoden aikana. Kaupunginosat Kohde Tavoite 1 Keskus Mannilantie, tontit ja (Kassatalo) Keskus, tontti (Casino) Keskus, tontit ja 9 (Erkomaan talo) Sampotalo (kortteli 132 tontti 9) Mannilantie 43, tontti Tervanokantie, kortteli 103 Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivatilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa MUISTUTUS halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus WÄRTSILÄ säilyttää. KYRÖLÄ Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras- joulukuussa Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta SAUNAKALLIO ja maankäyttösopimusta. Alue on osoitettu keskustan osayleiskaavassa palvelurakentamiseen. KESKUS Alueen käyttö LOUTTI tutkitaan asemakaavan muutoksessa. Keskuskujan varressa LIIKENNE sijaitseva Erkomaan liiketalo AS (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki AJANMUKAISUUS MIE ryhtyy toimenpiteisiin. YLEISKAAVA VIR Kävelykeskusten kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet. Kaupunki pyrkii edistämään KAAVOITUSKAT uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia selvitetään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Valtaosa Tervanokantein varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympä- TE rille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä on tehty kaupunkikuvallinen selvitys keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. 22 LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK 2 Loutti Alankotie 28, tontti Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.

23 Kaupunginosat Kohde Tavoite 4 Kyrolä Tanhumäentie, tontti (ent. Harjanteen talo) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen / Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 23 5 Kinnari Torpantie, tontti (Pekka Harjuvaaran talo) TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA Torpantie, tontti (Mankisen talo) Keskitalontie, tontti 560 NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ PIETILÄ LEPOLA SORTO SEUTULANTIE 12, PL 41 Laaksokatu, korttelin 648 pohjoisosa Järvenpää Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Torpantien varressa sjaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpitesiin (toimenpideluokka 2). Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. 6 Pöytäalho Tontit ja 8 (Villa Enckell) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä on tarkoitus tutkia. VANHAKYLÄ Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosvien Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa ole- omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pien- KAAKKOLA talovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena KAUPUNKIKEHITYS on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Helsingintie - Pohjoisväylä Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k.m2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia.

24 Kaupunginosat Kohde Tavoite Hallintokatu Y-tontit Kaupungin tilojen uudelleenjärjestelyjä ja keskittämistä tutkitaan. Alueelle tulisi myös tehokasta asuinrakentamista. 7 Pajala Wärtsilänkatu 8a, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt yleisten rakennusten korttelialueella asemakaavan muuttamista liiketoimintaan. Uudenmaantie, tontit 782-2, 3 Kiinteistönomistaja on pyytänyt asuin- ja liikerakennusten tontin asemakaavan muutosta. Rakennusoikeuden nousu edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Entinen kumitehdas, Emalitehtaankatu LUONNOS MUISTUTUS Kiinteistönomistaja on pyytänyt teollisuustontin asemakaavan muuttamista. WÄRTSILÄ KYRÖLÄ Tontti 712-8, Seutula III Nykyisen liiketontin lisärakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Korttelin 712 asemakaavanmuutoksen pohjaksi laaditaan kaavarunko vuonna. SAUNAKALLIO 8 Sorto Kaukolämpölaitoksen uusi sijainti Seutulantalon KESKUS länsipuolella LOUTTI sijaitsevalle Fortumin varavoimalaitokselle suunnitellaan uusi paikka Pajalanpuiston reunaan, jonne on katuyhteys Neulakadulta. LIIKENNE AS Pietolanpuisto Alueen täydennysrakentaminen. 9 Jamppa Lautakuja 4 Yleisten rakennusten AJANMUKAISUUS tontin muuttaminen asumiseen. MIE Pietolankatu, osa tilasta Pietolankadun varrella YLEISKAAVA sijaitsevan ryhmäpuutarha- ja VIR palstaviljelyalueeksi kaavoitetun alueen muuttamista asuinrakentamiseen selvitetään. KAAVOITUSKAT Rekikatu, tontti ja puistoalue Alueen täydennysrakentaminen. 10 Wärtsilä Metson alueen luoteispuoli Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemaakavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. 11 Nummenkylä Tuottajankatu, tontti Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen TE tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä-Haarajoen osayleiskaavan avulla. 12 Peltola Kasvitarhankatu 18, puistoalue Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen osan muuttamista asumiseen selvitetään. 13 Isokytö Tammelankatu 4, tontti ja katualue Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen osan liittämistä tonttiin pysäköintipaikkojen lisäämiseksi. 24

25 KINNARI Kaupunginosat Kohde Tavoite 14 Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä-Haarajoen osayleiskaavan avulla. 15 Haarajoki Haarajoki, osa tilasta 11:125 Helsinki-Lahti -moottoritien itäpuolelle on yleiskaavassa osoitettu pienteollisuusaluetta. Leppätien pohjoispuoli Nykyisen omakotialueen asemakaavoitus. Alue on yleiskaavassa väljää pientalovaltaista asuinaluetta. Haarajoen asuntoalueet Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemakaan SATUKALLIO tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoi- tusvalmiuksia edistetään Pietilä-Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee PAJALA ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueista omistukseensa. EMAKAAVA 17 Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee LIPIDE PIETILÄ EILLETULO ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. LEPOLA Tokkakuja, tontti Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta tontin SAUS SORTO muuttamisesta rivitalorakentamiseen. IHERALUE Tontti ja Minkkipuisto Kaupungin omistaman, hirsirakentamisen esittelyalueena toimivan yritysalueen kehittäminen. VA 20 Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminne tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. ORPI RIOJA 25 TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ 21 Ristinummi Korttelin 2128 tilan 402-3:25 asemakaavan KAAKKOLA muutos KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL 41 Valtterinkuja, tila 4: Järvenpää Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Horsmatien varrella omakotitonttien välissä sijaitsevan entisen kasvitarha-alueen muuttamismahdollisuuksia asuinrakentamiseen tulisi tutkia. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 25 Kaakkola Kaakkolan ranta Asemakaavassa alueelle on osoitettu kevyen liikenteen raitti, jonka toteutusmahdollisuudet tutkitaan.

26 LIIKENNESUUNNITTELU 2021 Kaikkiin kaavoituskohteisiin liittyy eriasteista liikennesuunnittelua. Vireillä on myös seuraavia liikennesuunnittelukokonaisuuksia: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien (HLJ) kärkihanke Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA-hankekokonaisuus) on toiminut pohjana maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalle aiesopimukselle (MAL), joista uusin on solmittu vuonna 2016 valtion ja seudun kuntien välille. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys (HLJ 2015) on saatu valmiiksi siten, että suunnitelma on hyväksytty kunnissa kesällä KUHA-ohjelmointia on päivitetty työn yhteydessä ja edelleen tilanteen mukaan. Järvenpään osalta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:n ohjelmaan ennen vuotta 2025 sisältyy mm. Pasila Riihimäki-rataosuuden välityskyvyn nostamisen 1. vaiheen toteutus, MUISTUTUS jota koskeva ratasuunnitelma on valmistunut vuonna 2014, sekä Järvenpää Nurmijärvi -tieyhteys kantatielle 45 asti (seudullinen logistiikkayhteys). Pääradan parantamisen 2. vaihe sisältyy HLJ suunnitelmassa vuoden 2025 jälkeisiin kohteisiin. WÄRTSILÄ KYRÖLÄ KUHA-toteutusohjelmaan 2019 sisältyvät: SAUNAKALLIO Jokela Järvenpää-välin kevyen liikenteen yhteyden täydentäminen maantien 1421 varressa Ainolan rautatieaseman liityntäpysäköinnin I vaihe KESKUS LOUTTI Haarajoen rautatieaseman liityntäpysäköinnin laajennus Vuoden 2019 jälkeiseen mahdolliseen ohjelmalistaukseen sisältyvät: LIIKENNE Poikkitien maantie 145 parantaminen AJANMUKAISUUS Meluntorjunta Pohjoisväylän maantie 1456 varressa YLEISKAAVA Helsingin seutua koskeva uusi liikennejärjestelmäsuunnittelutyö on käynnistynyt MAL 2019 ohjelmoinnilla syksyllä 2016 ja se jatkuu vuoteen 2019 asti. AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK Poikkitien parantaminen on suunniteltu toteutusvalmiuteen ja rakennustyöt on aloitettu vuonna 2013 kaupungin oman maankäytön kehittämisen vuoksi. Vuonna viimeistellään Pohjoisväylän ja Poikkitien liittymäkokonaisuus ja kiertoliittymä Horsmakaaren / Puistotien kohdalle toteutetaan. Rakentamista jatketaan vaiheittain usean vuoden ajan. MAL-rahoitusta pyritään saamaan hankkeen myöhempiin vaiheisiin. Poikkitien yritysalueen liikenneväyliä toteutetaan tähän liittyvinä. Järvenpään keskustan katuverkon ja pysäköinnin liikennesuunnitelmatarkennukset, jotka liittyvät Perhelän korttelin ja sen ympäristön uudistushankkeisiin sekä laajemminkin keskustan osayleiskaavan toteutukseen, ovat merkittäviä liikennesuunnittelutehtäviä vuosina 18. Liikenne-ennusteen (2012) täydennykseksi tehdään tärkeimpien väylien liikennesimulointeja ja toimivuustarkasteluja mm. Seutulan Pajalan alueen suunnittelun myötä. LUONNOS PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN TE Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymän parantaminen on osoittautunut tarpeelliseksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä hyvinvointikampuksen vaikutusten vuoksi. Kohteeseen on tehty parantamissuunnitelma yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja sen toivotaan toteutuvan vuonna Keski-Uudenmaan poikittaisen logistiikkaväylän suunnittelu etenee ELY-keskuksen toimesta ja kaupunki osallistuu siihen erityisesti Vähänummentien parantamistoimien osalta. Lisäksi Pietilän yritysalueen liittymää Vähänummentielle suunnitellaan logistiikkaväylän tarpeet huomioon ottaen kaupungin omana toimeksiantona. 26 Bussiliikenteen sopimuskausi päättyi vuoden 2016 lopussa ja uusi liikenne kilpailutettiin. Bussiliikenteen tarpeita, reittejä ja aikatauluja suunnitellaan ottaen huomioon uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönotto vuoden alussa sekä maankäytön kehittyminen Poikkitien pohjois- ja eteläpuolella. Palveluliikenne muuttuu osin reittipohjaiseksi. Kaupungin rajat ylittävää suunnittelua tehdään osin yhdessä ELY-keskuksen ja Tuusulan kunnan kanssa. Järvenpään mahdollinen liittyminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) voi tulla ajankohtaiseksi aikaisintaan vuonna Liikenneturvallisuustyöryhmä koordinoi kaupungin liikenneturvallisuustyötä. Uudenmaan ELY-keskuksen, Tuusulan kunnan ja Keravan ja Järvenpään kaupunkien osittain yhteiset liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna Suunnitelmaan sisältyy sekä valistukseen että fyysiseen ympäristöön liittyviä toimenpiteitä, joita on alettu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Kaupungin omien liikennevalojen ohjelmoinnit on tarkistettu vuonna Kaupungin viitoitussuunnitelma on päivitetty vuoden 2013 aikana ja se toimii ohjeena tulevassa viitoituksessa. Matkailukohteiden toteutus on käynnissä ja kevyen liikenteen viitoitusta on aloitettu.

27 Kaikessa liikennesuunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä KUUMA-kuntien, ELY-keskuksen, HSL:n, Uudenmaan liiton ja poliisin kanssa. Järvenpään Kuuma-kuntien puheenjohtajuuskausi tuo mukanaan lisää seudullisia tehtäviä. KINNARI SATUKALLIO PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 27 VIHERALUESUUNNITTELU Viheralueiden käyttötarkoituksesta päätetään kaavoituksen yhteydessä yleissuunnittelutasolla. Vihersuunnittelu etenee eri kaavoitusvaiheiden (yleis-, osayleis- ja asemakaavoitus) yleissuunnittelusta rakennussuunnitteluun. Viheralueohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet. Ohjelmaa käydään läpi vuositasolla ja toteutushankkeita esitetään kaupungin investointiohjelmaan. TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI Järvenpään viheralueohjelma /viheralueohjelma SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ VANHAKYLÄ PIETILÄ LEPOLA SORTO KAAKKOLA KAUPUNKIKEHITYS SEUTULANTIE 12, PL Järvenpää...Järvenpään keskusta

28 ASEMAKAAVATÖIDEN ALUSTAVA AIKATAULU Sarake1 Sarake2 Asemakaavoitus Keskus Perhelän korttelin asemakaavan muutos (kortteli 131) Tervanokantie 2a, tila 1:295 Harjuvaarankuja 2, tontti Asemanmäki Keskus, tontit , 34 (liittyy Perhelä-hankkeeseen) Sävelpuisto Urheilukenttä Loutti Murtokatu 5, tontti Verkkotie 10, opettaja-asuntola Saunakallio Vihtakadun koulun liikennejärjestelyt Kortteli 308 ja Hakapuisto Saunakallio AO-tiivistäminen Kyrölä Puistotie 34 b, Stenbacka Kyrölän aseman LP-alue Pääradan lisäraide, Tanhumäentie Kinnari Ylänköpuisto, tila 1:2654 Kinnarin koulu Tataarikuja Pöytäalho Vanha Aarikka, tontti Vanha mattotehdas Myllytie 1 (MLL Keltasirkku) Myllytie 3, Myllytien nuorisotila Valtuustonkatu 8, Puistolan päiväkoti Pöytäalho, AO-tiivistäminen Hallintokatu 7, Mestariasunnot Pajala Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 Mittarikatu 4, SPR Wärtsilänkatu, korttelin 730 tontit 1, 2, 7 ja ympäristö Amipac, tontti 712-9, Seutula II Seutulantalon alue, Seutula I Pajalanpiha, ak-muutos Sorto Kivipuiston palvelukeskus Tontit ,16 ja Paasipuisto Itab, tontti Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jampan liikuntapuisto, hallihanke Wärtsilänkatu 61, tontti Pietolankatu 60, Aittokorvenpuisto Jamppa 1, AO-tiivistäminen Jamppa 2, AO-tiivistäminen Jamppa 3, AO-tiivistäminen Wärtsilä Emalikatu Nummenkylä Tekijänpuisto Peltola Ohratie, tontti Paloaseman tontti, Vanha valtatie Pietilä Pietilän yritysalue Mikonkorpi Intro, yritysalueen asemakaavan muutos ja laajennus Terhola Rousun alueen asemakaava Alhotie, tontit ja 3 Terholan kaupan selvitysalue Terholan osa-alueet Satukallio Satukallio AO-tiivistäminen Ristinummi Pääradan lisäraide, Ristinummi Ainolan keskus ja Pohjolanhovi Heikinkatu 3, rakennusoikeuden nostaminen Itä-Ristinummi I Itä-Ristinummi II Länsi-Ristinummi III Länsi-Ristinummi II Länsi-Ristinummi I / Europan Lepola Lepola IV Maamiehenkadun pientalot Terioja Terioja, AO-tiivistäminen Vanhakylä Vanhankylänniemen asemakaavoitus Kaakkola Kiint.Oy Suvirinne, tontti Lepikkorannantie 13, tontti LUONNOS 2016 aloitus MUISTUTUS WÄRTSILÄ KYRÖLÄ SAUNAKALLIO KESKUS LOUTTI LIIKENNE AJANMUKAISUUS YLEISKAAVA aloitus PÖYTÄALHO EHDOTUS TOIMENPIDERAJOITUKSET OSALLISTUMINEN AS MIE VIR KAAVOITUSKAT RAKENNUSKIELLOT JÄRVENPÄÄ V JAMPPA TONTITMAAKUNTAKAA MYLLY SEUTUYHTEISTYÖ HAARAJOKI MIKONK 28 TE

29 YHTEYSTIETOJA Seutulantalon palvelupiste Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12 (09) Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa KINNARI SATUKALLIO Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio ( ) asemakaavoitus, poikkeaminen PAJALA EMAKAAVA LIPIDE EILLETULO SAUS IHERALUE VA ORPI RIOJA 29 Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula ( ) kaavoituksen johto, keskustan kehittäminen TERHOLA KAAVOITUSRISTINUMMI SATUMETSÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA NUMMENKYLÄ PELTOLA ISOKYTÖ Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ( ) kuntayhteistyö, kehittämishankkeet, suunnittelutarveratkaisut PIETILÄ LEPOLA Yleiskaava-asiantuntija Hannele Selin ( ) yleis- ja asemakaavoitus Liikenneinsinööri Sari Piela ( ) liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne SORTO Liikennesuunnittelija Timi Veikkolainen VANHAKYLÄ ( ) liikenteen ohjaus, joukkoliikenne, liikenneturvallisuus KAAKKOLA Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe KAUPUNKIKEHITYS ( ) asemakaavoitus SEUTULANTIE 12, PL 41 Kaavasuunnittelija Elina Joutsen Järvenpää ( ) asemakaavoitus Kaavasuunnittelija Juho Mattila ( ) asemakaavoitus Kaavasuunnittelija Justiina Nieminen ( ) asemakaavoitus Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen ( ) paikkatietoasiat Kaupungingeodeetti Ari Piirainen ( ) maankäyttösopimukset ja kiinteistönmuodostus Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi ( ) maankäyttösopimukset Maanmittausinsinööri Ville Vistbacka ( ) kiinteistönmuodostus Suunnittelupäällikkö Tia Salminen ( ) Katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu