SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2017

Transkriptio

1 1 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2017 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Valtuustokauden tavoitteena on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Espoon valtuustokauden tavoitteena on luoda Espoosta kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Kansainvälistä englanninkielistä opetusta annetaan luokilla 1 9 Espoo Internationalin tiloissa Suurpellon Opinmäessä. Etelä-Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IB (International Baccalaureate) -opetusta. Espoossa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä eri maiden kanssa. Tästä tärkeä esimerkki on lukioiden Sister School -yhteistyö Shanghain lukioiden kanssa. Espoon koulut ja lukio edistävät yrittäjyyttä ja yritysyhteistyötä. Espooseen on perustettu yrityskylä, jossa kuudensien luokkien oppilaat saavat päivän ajan pyörittää simuloitua yhteiskuntaa työpaikkoineen, palkkoineen ja veroineen. Lukiolaiset osallistuvat Nuori-yrittäjyys -projektiin. Näin he saavat kokemuksen yrittämisestä ja siihen liittyvistä asioista. Kyky- hankeen kautta koulut kehittävät sähköisiä oppimateriaaleja yhteistyössä alan kehittäjäyritysten kanssa. Haukilahden lukio toimii koulu palveluna SaaS-mallin mukaisesti Otaniemessä tehden yhteistyötä Aalto -yliopiston kanssa. Tavoitteena on, että Espooseen suunnitellaan uusi School as a Service (SaaS) -konsepti Aalto -yliopiston kanssa. Tämä vaatii lisärahoitusta kalustamiseen noin euroa, mutta säästää samalla väistötilojen kiinteistökustannusten kohdalla. Tätä summaa ei ole huomioitu talousarviota 2017 laadittaessa. Espoossa on useita Vihreä lippu -kouluja ja kestävää kehitystä edistetään vuonna 2017 tekemällä yksikkökohtaiset kestävän kehityksen yhteiskuntasopimukset.

2 Digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään sekä kouluissa että lukioissa monin tavoin. 2 Asukkaat ja palvelut Koulujen ja lukioiden toimintakulttuuria kehitetään uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen keskeisiä tavoitteita ovat opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö, hyvinvointi ja kasvun tuki sekä digitalisaatio ja oppiminen. Tavoitteiden toteuttaminen kirjataan koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. Lukiokoulutuksessa laajaalaisten taitojen oppimista on kehitetty dokumentoidusti ja opiskelijoiden osaamisen arviointiin on kehitetty uusia malleja kaikissa oppiaineissa. Kotien osallistuminen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen vahvistuu. Tätä tulevat mm. uuden opetussuunnitelman arviointikäytänteet ja kasvatuskeskustelut. Keskustelua käydään oppilaan oppimisesta ja sen tukemisesta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kaksi uutta toimintamallia otetaan käyttöön hyvinvointikartaston ja kouluterveystutkimuksen tulokset huomioiden. Yhteistyössä kehitetään myös palveluja Lasten ja perhepalvelujen kehittämishankkeen avulla eteenkin opiskelijahuollossa. Osallistutaan Me -säätiön syrjäytymisenehkäisyn kolmivuotiseen koulupilottihankkeeseen. Yksilöllistä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa vahvistetaan. Opiskelijahuoltolaissa mainitut määräajat palveluun pääsystä toteutetaan, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on tuonut palveluun paineita. Vuodelle 2017 on saatu yksi psykologin toimi toisen asteen palveluihin. Muu palvelun tarpeen kasvu toteutetaan määräaikaisen palveluna. Yhteistyötä tehdään tiiviisti taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Tuetaan avustuksia saavia taiteen perusopetuksen oppilaitoksia opetussuunnitelmatyössä. Tunti liikuntaa päivässä -mallin toteuttamista ja laajentamista jatketaan sekä peruskouluun että lukiokoulutukseen. Lisäksi ollaan aktiivisesti mukana Liikkuva koulu -verkostossa. Kaikki perusopetuksen yläkoulut liitetään Olympiakomitean Urhea-verkostoon liikuntalähikouluina. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan yhteiskuntatakuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Toisen asteen ja nivelpalveluiden saavutettavuutta tehostetaan. Alla kuvataan palvelut ja kehittäminen tarkemmin linjoittain ja palvelualueittain. Perusopetus Suomenkielisessä perusopetuksessa on tilanteen mukaan oppilasta ja opiskelijaa, joista koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 856. Luokilla 1 6 on oppilasta, luokilla 7 9 on 7970 oppilasta ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 61 opiskelijaa.

3 3 Lisäopetuksen opiskelijamäärä on laskeva. Tämän katsotaan johtuvan syrjäytymistä ehkäisevistä toimista opetustoimessa sekä edelleen jatkuvasta yhteistyöstä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan Omnian kanssa. Syyslukukauden 2017 alkaessa alakoululaisten määrän odotetaan kasvavan 520 oppilaalla ja yläkoululaisten 230 oppilaalla. Näistä maahanmuuttajataustaisia on noin 200. Perusopetuksen toiminnan kehittäminen Perusopetuksessa tärkein kehittämistyö syksystä 2016 alkaen on ollut koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin perustuvan toimintakulttuurin ja pedagogiikan jalkauttaminen. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön porrastaen alkaen. Vuoden 2017 aikana uutta opetussuunnitelmaa käytetään perusopetuksessa vuosiluokkien 1 7 opetuksessa. Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa tulee oppiminen ja oppilaan innostuminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen mahdollisuus ja KuntaKesu -työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvatunlainen toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja seurantatyötä sekä siihen varattavia taloudellisia resursseja. Perusopetuksessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksia parannetaan kielitietoista opetusta hyödyntämällä. Koulujen ja oppilaiden johtamisessa sekä oppilaiden kanssakäymisessä luodaan käsitys arvostavasta kohtaamisesta. Rinnekoti-säätiön opetustoiminta siirtyy Espoon toiminnaksi säätiön luopuessa opetustoiminnasta. Tästä syystä perusopetukseen syntyy uusi Rinnekodin koulu. Toiminnan sopeuttaminen Espoon järjestelmiin ja toimintamalleihin aiheuttaa kustannuksia, joihin tulee varautua suomenkielisen perusopetuksen käyttömenoissa. Kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta noin euroa. Nämä kustannukset saadaan taannehtien takaisin laskutuksen kautta niiltä kunnilta, jotka ostavat Rinnekodin opetuksen Espoolta. Muutostilanteessa tulee varautua myös eurolla Rinnekodin koulutilojen kalustamiseen. Näitä summia ei ole huomioitu talousarviota 2017 laadittaessa. Opetusryhmät muodostetaan siten, että pääsääntöisesti luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja

4 kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja. Toisiin kuntiin on sosiaali- ja terveystoimen päätöksellä sijoitettuna 159 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten lukumäärää pyritään laskemaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kolme ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO). JOPO-opetuksen käytänteet yhtenäistetään espoolaisittain yhteneviksi ja opetuksen sijoituspaikka harkitaan tarkoituksenmukaisesti. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa. Tällä pyritään varmistamaan lapsen sosiaalinen lähiympäristö sekä mahdollisesti vähentämään koulukuljetuskustannuksia. 4 Perusopetuksen kehittämishankkeet Perusopetuslinja on mukana monissa Opetushallituksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Sisällöllisten kehittämishankkeiden tehtävä on tukea voimaan tullutta opetussuunnitelmauudistusta. Lukuvuonna ovat käynnissä seuraavat kehittämishankkeet: Uusi peruskoulu -ohjelmasta on saatu rahoitusta tutoropettajien koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen vuodelle euroa ja tutoropettajien toimintaan Rahoituksella koulutetaan alueelliset tutoropettajat tukemaan kouluja osaamisen kehittämisessä. Tutorkoulutus ja -toiminta koostuvat viidestä teemasta: kehittämisosaaminen, yhteisöosaaminen, laaja pedagoginen osaaminen, hyvinvointiosaaminen sekä oppimisympäristöjen design-osaaminen. Perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin saatiin valtion erityisavustusta, Suomenkielisiin peruskouluihin avustusta jaettiin yhteensä euroa käytettäväksi lukuvuonna Avustusta käytetään resurssiopettajien palkkaamiseen niin, että oppilaan tarvitsema tuki voitaisiin mahdollisimman usein järjestää omassa lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä. Uuden, vastaavan valtionavustuksen hakuaika päättyy Mikäli avustusta saadaan, sitä on tarkoitus voida käyttää sekä resurssiopettajien että koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen mahdollistamaan tuen toteutus yleisopetuksen ryhmässä. Vuoden 2015 tasa-arvon edistämiseen suunnattua rahoitusta on jäljellä kevätlukukaudelle euroa. Rahoitusta käytetään mm. 30 hankkeessa mukana olevan koulun aktiivisen vanhempaintoimintaan kehittämiseen sekä Arvokas- ja draamapedagogiikkakoulutuksiin. Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta euroa. Hankkeessa on mukana 90 % alakouluista ja 80 % yläkouluista sekä kaikki yhtenäiset peruskoulut. Toimintakulttuurin kehittämiseen (KETO-hanke) alun perin myönnetystä 1.4 milj. eurosta on kevätlukukaudelle 2017 suomenkielisellä opetuksella vielä käytettävissä euroa. Hankkeessa tuetaan kouluja kehittämään digitaalista oppimista,

5 opetuksen eheyttämistä monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla, oppilaskuntatoimintaa sekä laatimalla lisäopetukseen hyvän ohjauksen malli. Erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen on myönnetty euroa. Rahoitusta käytetään avustajien palkkaamiseen ja vaativan erityisopetuksen opettajien ja avustajien koulutukseen. Rahoituksen käyttö jatkuu koulutusten osalta vuoden 2017 loppuun ja koulunkäyntiavustajien palkkaamisen osalta kevätlukukauden 2017 loppuun. Joustavat oppimisen tilat eli JOT-hanke on sivistystoimesta johdettu kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda ja mallintaa uudistuvalle oppimiselle kustannustehokkaat ja joustavat olosuhteet sekä kehittää oppimisen iloa tuottavia innostavia tiloja. Hanke toteutettiin pääosin Tilojen osallistavaa yhteiskehittämistä pilotoitiin tuolloin väistötiloissa toimineen Tapiolan koulun sekä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Koulun palvelun (School as a Service Saas) -hanke syntyi JOT-hankkeen innovatiivisen yhteiskehittämisen kautta. Opetushallituksen rahoitusta on euroa. JOT-hankkeen rahoituskausi päättyy toukokuussa Espoo koordinoi yhdessä Helsingin yliopiston kanssa valtakunnallista Innokasverkostoa, joka on saanut rahoitusta euroa Koko Suomi koodaa - hankkeelle. Hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka. Lisäksi yhteistyöhön on saatu rahoitusta Global-Innokas -toimintaan 8000 euroa vuoden 2017 loppuun saakka. Liikkuva koulu -hanke sai rahoitusta kouluvuodelle yhteensä euroa. Mukana syksyllä 2016 oli 51 koulua. Ohjelmassa kehitetään aktiivista kouluja opiskelupäivää mm. arkiliikuntaa ja osallisuutta lisäämällä. Osaava, pks-yhteistyöverkoston hanke opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämiseen päättyy Viimeisin saatu rahoitus oli euroa. Hankerahoilla järjestetään mm. oppilaitosjohdon koulutusta apulaisrehtoreille ja opetushallinnon tutkintoon valmentavaa koulutusta opetustoimen henkilöstölle. Kielikylpytoiminnan laajentamiseen on saatu rahoitusta euroa. Kaksikielisen opetuksen laajentamiseen ja mahdollisen kielirikasteisen opetuksen aloittamiseen myönnetystä rahoituksesta on vielä käytettävänä euroa vuoden 2017 loppuun. Monet yllä olevista hankkeista ovat yhteisiä ruotsinkielisen opetuksen ja/tai varhaiskasvatuksen kanssa, useimpien hankkeiden rahoitukseen liittyy myös kunnan/koulun omarahoitusosuus hankerahan lisäksi. Kanadan Yorkin alueen kanssa seitsemän vuotta tehtyä oppimisen kehittämishanketta jatketaan painopistealueena opetussuunnitelman uudistumiseen liittyen täydennyskoulutuksen rakenteiden kehittäminen. Kaikkiaan yhteistyö Ontarion York Region School Boardin kanssa on kestänyt 10 vuotta. Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmus-kansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta. 5

6 6 Iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminta järjestetään koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat saavat koulujen tilat käyttöönsä korvauksetta. Lukuvuonna iltapäivätoimintaa järjestetään 3615 oppilaalle, joista 2300 (74 %) on 1. luokan oppilaita, 1268 (40 %) 2. luokan oppilaita ja 47 (3 %) ylempien vuosiluokkien erityisoppilaita ( tilanne). Lukuvuonna iltapäivätoiminnasta peritään asiakasmaksuna kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta 140 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta iltapäivätoiminnasta 80 euroa kuukaudessa. Kokoaikaista iltapäivätoimintaa järjestetään kello ja osa-aikaista iltapäivätoimintaa kello Iltapäivätoiminnan asiakasperheiden on mahdollista hakea asiakasmaksuista huojennusta. Iltapäivätoiminnan asiakasmaksun puolittamista tai perimättä jättämistä koskeva päätös tehdään perhekoon ja perheen hakemuksessaan ilmoittamien tulojen perusteella. Asiakasmaksuhuojennuksia on myönnetty lukuvuodelle yhteensä noin euroa 319 perheelle tammikuuhun 2017 mennessä. Suomenkielinen opetus järjestää vammaispalveluille kuuluvan kehitysvammaisten ja autististen lasten loma-ajan hoitoa sekä aamu- ja iltapäivähoidon. Lukuvuoden aamu- ja iltapäivähoitoon osallistuu noin 220 lasta. Kesän 2016 lomahoitoon ilmoittautui 156 lasta. Lukuvuoden joulu- ja/tai talvilomahoitoon ilmoittautui yhteensä 106 lasta. Kustannukset laskutetaan vammaispalveluilta. Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee vuoden 2017 alussa vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. Määrän ennustetaan kasvavan vuoden aikana noin 10 prosenttia. Suomea toisena kielenä opiskelee noin oppilasta ja opiskelijaa, 500 enemmän kuin vuonna Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 44 eri kielellä. Oman äidinkielen opetus pyritään järjestämään, mikäli vähintään 8 oppilasta ilmoittautuu opiskelemaan samaa kieltä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon. Espoossa opetetaan tällä hetkellä kuutta eri katsomusainetta. Oman äidinkielen opetusta ja katsomusaineiden opetusta tehostetaan. Kulttuuritulkkien toimintaa kehitetään ja laajennetaan. Vieraskielisten oppilaiden määrä on kolmikertaistunut Espoossa viimeisen 10 vuoden aikana. Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään vuonna 2017 alussa 680 oppilaalle. Vuoden 2017 alussa Espoon peruskouluissa toimii 30 perusopetukseen valmistavaa luokkaa. Esi- ja alkuopetuksen oppilaille valmistavaa opetusta annetaan myös inklusiivisesti esiluokilla ja yleisopetuksen luokilla. Lukioon valmistavaa opetusta järjestetään Leppävaaran lukiossa 17 opiskelijalle. Valmistavaan opetukseen saadaan erillinen valtionosuus. Turvapaikanhakijoita

7 valmistavassa opetuksessa on enää 118. Heille ei tule Espoon erillisrahoitusta enää vuonna Tuki haetaan puolivuosittain valtiolta. 7 Erityinen tuki Perusopetuksen opetussuunnitelmassa tuki kuvataan opetuksen yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Ennen erityisen tuen antamista oppilaalle tarjotaan suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea. Erityisen tuen tarve tarkastetaan heti kun vaikuttaa siltä, että oppilas ei sitä enää tarvitse ja viimeistään toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Suomenkielisessä opetuksessa on erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 7,6 prosenttia. Heistä 1785 opiskelee erityisluokilla ja 206 yleisopetuksen yhteydessä. Erityinen tuki pyritään järjestämään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa. Erityinen tuki ja etenkin vaikeasti kehitysvammaisten opetus sitoo paljon avustavaa henkilökuntaa. Avustajaintensiivisten erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilökunnan avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajapalvelut ostetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Opiskeluhuolto Suomenkielinen opetus järjestää opiskeluhuollon palvelut kaikille Espoossa oleville suomenkielisille perus- ja toisen asteen oppilaitoksille. Kuraattoripalvelut järjestetään lisäksi koulujen lisäksi päiväkotien esiopetusryhmille. Oppilashuolto on uuden lain mukaan muodoltaan sekä yksilöllistä että yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Palvelu koskee näin yli oppilasta ja opiskelijaa. Suomenkielisessä opetuksessa on 43 psykologia ja 42 kuraattoria. Kouluterveydenhoitajien (70) ja koululääkärien (13) palvelut tulevat sosiaali- ja terveystoimen kautta. Oppilas- ja opiskelijahuolto tukee monin tavoin lasta ja nuorta. Jokaisessa koulussa toimii koulukuraattori, koulupsykologi, ja kouluterveydenhoitaja. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilas itse ja huoltajat voivat ottaa suoraan yhteyttä oppilashuollon asiantuntijoihin. Oppilas voi hakeutua itsenäisesti oppilashuollon palvelujen piiriin ilman huoltajan suostumusta. Tarve voi tulla esille myös yksittäisen opettajan kautta. Oppilaalla on oikeus päästä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain tultua voimaan on yhteisöllisen oppilashuoltotyön määrä kouluissa kasvanut puolitoistakertaiseksi. Yhteisöllisten kokousten määrä on pudonnut hieman yli 10 %. Eniten on lisääntynyt opettajien konsultointi, mikä on yli kolminkertaistunut. Oppilasryhmien kanssa toiminta (mm. oppituntien pitäminen, ryhmäyttäminen, erilaiset teemaryhmät ja kartoitukset) ovat

8 lisääntyneet yli 50 %. Näiden tilastojen perusteella psykologien ja kuraattorien työ on siirtynyt paljon yhteisölliseen suuntaan, pois kokouksista ja työhuoneesta. Koulujen opiskelijahuoltoa kehitetään laajassa pääkaupunkiseudun verkostossa seuraavan kahden vuoden aikana osana Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa hankkeessa Lapsen paras -yhdessä enemmän. Espoo vastaa varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena kehittämisalueesta. Hankkeen rahoitus koordinoidaan sosiaali- ja terveystoimessa. 8 Lukiokoulutus Espoon suomenkielisissä päivälukioissa opiskeli vuoden 2016 syyskuussa opiskelijaa. Lukuvuonna lukioiden aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1 507, mikä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli vuonna 2016 lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Toteutunut alin keskiarvo yhteishaun tulosten julkistamisen aikaan oli 7,67. Myös lukuvuodelle lukion aloituspaikkoja varataan lautakunnan päätöksen mukaisesti 61,5 prosentille perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tällöin aloituspaikkamäärä lukuvuodesta nousee 60 paikalla ollen Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia hakeutuu pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien lukioihin ja etenkin niiden valtakunnallisen erityistehtävän saaneisiin lukioihin. Näin ollen ikäluokasta noin 69 % pääsi lukioon vuonna Espoon lukioverkossa valtakunnallinen erityistehtävä on Olarin lukiolla (matemaattisluonnontieteelliset aineet) ja Tapiolan lukiolla (musiikki). Etelä-Tapiolan lukiossa järjestetään kansainväliseen IB-tutkintoon tähtäävää koulutusta. Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on erilaisia linjoja ja painotuksia. Vieraskielisille ja maahanmuuttajille suunnatussa lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa aloitti 14 nuorta vuonna Koulutukselle saattaa olla jatkossa enemmän tarvetta, koska maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä kasvaa Espoossa nopeasti. Vuoden kestävä valmistava koulutus tukee maahanmuuttajanuoria ja luo valmiuksia aloittaa lukio-opinnot. Lukiokoulutuksen kehittäminen Lukiolinjan keskeisinä kehittämistavoitteina ovat opiskelijoiden osallistaminen ja oman roolin kehittäminen oppimisessa. Oppimista tuetaan opettajien koulutuksella sekä oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittämisellä uuden käyttöön otetun opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet järjestettiin syksyllä Sähköisiin kokeisiin osallistui yli 130 Espoon lukiolaista, ja määrät kasvavat lukukausi kerrallaan kunnes vuonna 2019 kaikki kokeet toteutetaan sähköisesti. Kaikkiin lukioihin on

9 rakennettu sähköinen koeympäristö, jota hyödynnetään ylioppilaskokeiden lisäksi myös muiden sähköisten kokeiden järjestämisessä. Lukioilla on monipuoliset kansainväliset yhteydet ystävyys- ja kummikouluihin eri puolille maailmaa. Yhteistyö Shanghain lukioiden kanssa käynnistyi 2014 ja sitä kehitetään kaikissa lukioissa. Yhteistoimintaa sidosryhmien kanssa tiivistetään mm. kehittämällä yhteisiä toimintatapoja pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa. Korkeakouluyhteistyön yhtenä tavoitteena on helpottaa korkea-asteen opintoihin tutustumista jo lukioaikana. Myös yliopistojen oppimisympäristöjä pyritään hyödyntämään lukio-opintojen aikana. Lukiot tekevät yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa. Syksyllä 2016 Haukilahden lukio siirtyi SaaS-hankkeen myötä Aalto-yliopiston tiloihin Otaniemen kampukselle. Lukioissa edistetään yrittäjyyskasvatusta ja työelämälähtöisyyttä. Lukiolaisia kannustetaan osallistumaan Nuori yrittäjyys ry:n (NY) ohjelmiin sekä KYKYtoimintamallin mukaiseen koulujen ja yritysten yhteiskehittämiseen. Kesällä 2017 Aalto-yliopiston kampuksella järjestettävän Startup-tapahtuman yhteydessä järjestetään laajennettu NY-ohjelma Espoon lukiolaisille. 9 Lukiokoulutuksen kehittämishankkeet Opetushallitukselta saatiin rahoitusta euroa Suomi Joustava polku korkea-asteelle hyvillä opiskeluvalmiuksilla -hankkeeseen vuosille Hanke koskee Espoon suomen- ja ruotsinkielistä lukiokoulutusta. Hankkeessa kehitetään korkeakouluyhteistyötä, joustavia oppimisympäristöjä sekä harjoittelua sähköisiin yo-koeympäristöihin. Lisäksi seuraaviin hankkeisiin on haettu rahoitusta: Lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyttä kehittävään Tunne työ - suunnittele ura - hankkeeseen haetaan ESR-rahoitusta 1,4 milj. euroa vuosille Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa sekä useita muita koulutuksen järjestäjiä. Opetushallitukselta haetaan rahoitusta euroa lukioiden vertaistutoreiden kouluttamiseen vuosille Hanke on yhteinen Helsingin ja Vantaan kanssa, ja sen tavoitteena on tukea lukion digitalisaatiota ja menetelmällistä kehittämistä opetussuunnitelman toteuttamisessa. Tieto- ja viestintätekniikka Tehtäväalueelle sisältyvät tulosyksikön tieto- ja viestintätekniikan määrärahat. Määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietoliikenne-, ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasing-vuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Espoon tietotekniikan laskutusperusteen muutos vuoden 2017 alusta laskee suomenkielisen opetuksen tietotekniikkamenoja.

10 Koulujen toimintakulttuuria ja opetushenkilöstön osaamista kehitetään uusien opetussuunnitelmien mukaisesti ja käyttöönotettujen pilvipalveluiden pedagogista käyttöä kehitetään. Kehittämishankkeet on kerrottu perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämisen yhteydessä. Oppilaiden käytössä olevien digilaitteiden määrää lisätään siirtymällä leasingvaihtojen yhteydessä vakioiduista työasemista kustannuksiltaan edullisempiin kannettaviin työasemiin ja tabletteihin. Laitteiden määrän lisäämisessä huomioidaan koulujen välinen epätasavertaisuus, joka tasapainotetaan lukuvuoden loppuun mennessä. 10 Resurssit ja johtaminen Espoon valtuustokauden tavoitteessa todetaan, että kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Suomenkielinen opetus on yhdessä sivistystoimen kanssa selvittänyt tilojen käyttöasteen ja tehnyt suunnitelman tilojen riittävästä ja tehokkaasta käytöstä. Koulujen ja lukioiden palveluverkkoa hyödynnetään uudella tavalla. Talousarviossa pysytään ja tuottavuus paranee 1 %. Kilpailukykysopimuksen (KIKY) toimenpiteet on toteutettu. Koulujen kokonaisbudjetin toimivuutta arvioidaan ja kehitetään. Henkilöstön työhyvinvointi paranee. Työyhteisöä kehitetään toteuttamalla kaksi toimenpidettä Kunta10-tulosten pohjalta. Henkilöstön tuottavuus paranee 1 %. Koulujen tasavertainen ict-resurssi mahdollistaa digitarinan toteuttamisen. Johtaminen on tavoitteellista. Valtuuston hyväksymä talousarvio mahdollistaa resurssit hyvään ja laadukkaaseen opetukseen, vaikka se sisältääkin joitakin sopeutustoimia. Perusopetuksessa erityisluokkien jakotunnit poistuvat, samoin englanninkieliseen opetukseen, kaksikieliseen opetukseen ja ruotsin kielikylpyopetukseen suunnattu lisäresursointi. Kuljetuskustannuksissa haetaan säästöä järjestämällä oppilaan tuki entistä useammin omalla alueella tai omassa lähikoulussa sekä syksyllä 2017 voimaan tulevien uusien kuljetussopimusten kautta. Lisäksi oman äidinkielen opetuksen ryhmäkokoja kasvatetaan hieman. Henkilöstö ja johtaminen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on kaikkiaan töissä noin 3370 henkilöä. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Vuonna 2017 keskitytään vielä opetussuunnitelmien muutoksen ja sen mukanaan tuomien uusien pedagogisten toimintatapojen, laaja-alaisen osaamisen ja digiosaamisen kehittämiseen. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön ja tämä vaatii paljon täydennyskoulutusta mm. arviointikäytänteiden osalta. Lisäksi koulutuksen avulla pidetään huolta oppiaineiden ajantasaisesta osaamisesta ja NPDL- mallin mukaisesta syväoppimisesta. Myös koulujen johtamiseen ja hallintoon uudistus tuo muutoksia ja tähän järjestetään koulutusta. Lisäksi Espoo jatkaa rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille

11 myös JET-koulutuksen. Osa koulutusrahoista tulee kehittämishankkeiden kautta. Johtamista tuetaan myös mentoroinnin avulla. Uusina virkoina saatiin 4 erityisopettajan ja 22 erityisluokanopettajan virkaa, 7 peruskoulun lehtorin, 5 lukion lehtorin ja 2 peruskoulun oppilaanohjaajan virkaa sekä 1 apulaisrehtorin virka. Lisäksi saatiin 1 psykologin ja 1 kuraattorin toimi sekä 15 koulunkäyntiavustajan ja 22 erityiskoulunkäyntiavustajan tointa. Kieli- ja kulttuuriryhmien vastuualueelle saatiin 1 koordinaattorin toimi ja tukipalveluiden vastuualueelle 2 suunnittelijan tointa. Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssin lisäyksellä pyritään varmistamaan osaltaan laissa määrättyjen määräaikojen toteutuminen. Suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmää kehitetään sivistystoimen organisaatiouudistuksen yhteydessä paremmin Espoon strategian mukaisesti alueellisia palveluja kehittäväksi ja koulujen johtamistyötä tukevaksi osallistumalla johtamisen kehittämisen pilotointihankkeeseen. Talous Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2017 talousarvio on euroa ja tulotavoite on euroa. Määräraha sisältää sosiaalimaksun pienenemisen ja lomarahan 30 % leikkauksen (KIKY), yhteensä 3,3 milj. euroa sekä oppilasmäärän kasvun tuoman lisäyksen 3,8 milj. euroa, jossa 1,9 milj. euron rakenteelliset vähennykset on huomioitu. Sisäisistä eristä toimitilavuokrien hinnankorotuksiin (2,3 milj. euroa) on varauduttu, muut sisäiset erät ovat viime vuoden tasolla. Koulukuljetusten arvioidaan pienenevän väestövastuumallin mukaan 0,5 milj. euroa. Kouluruokailussa oppilasmäärän kasvu on otettu huomioon. Tieto- ja viestintätekniikan määrärahaa on varattu Espoon tietotekniikan antaman budjetin mukaisesti 10,2 milj. euroa. Talousarviossa ei ole varauduttu Rinnekodin koulun toiminnan siirtymisestä Espoon kaupungille aiheutuviin 0,6 milj. euron lisäkustannuksiin eikä uuden SaaS-konseptin avulla toteutettavan väistökoulun kalustamiseen ja varustamiseen Otaniemeen. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n toimintaa avustetaan eurolla. Investoinnit Palveluverkon kohdalla suomenkielinen opetus pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käyttämään palvelujen järjestämiseen jo olemassa olevia tiloja. Siirtokelpoisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan. Tilojen peruskorjaustarve on kuitenkin mittava. Väistötiloihin kuljetukset ja muut tilapäismenot tuottavat opetustoimelle vuositasolla menoja noin euroa. Suomenkielisten koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää sekä opetus- ja oppimisteknologian hankinnat että tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. 11

12 Vuodelle 2017 ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on varattu euroa, josta pienten perusparannusten yhteydessä tarvittaviin hankintoihin ja kielten opetuksen kuuntelulaitteisiin on varattu euroa Päivänkehrän koulun peruskorjaus, Niipperin tyyppikoulu ja Karhusuon tyyppikoulun 1. vaihe valmistuvat kesällä JOHTO JA KEHITTÄMINEN TOT 2016 TA 2017 Toimintatulot 575 Toimintamenot henkilöstömenot muut menot tukipalvelut (ict-kustannukset) PERUSKOULUT Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot tukipalvelut (kiinteistöt, ruokailu, kuljetukset) LUKIOT Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot tukipalvelut (kiinteistöt, ruokailu) SUOMENKIELINEN OPETUS TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT henkilöstömenot muut menot tukipalvelut