Noukka, M. T Vitikka, H. Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen. Loppuraportti

Transkriptio

1 Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B12/2001 Noukka, M. T Vitikka, H. Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen. Loppuraportti

2 ESIPUHE TETRA 6 -hanke käynnistettiin alkuvuodesta 1998 osana liikenneministeriön liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. Hankkeen johtoryhmään nimettiin edustajia Tielaitokselta, Liikenneministeriöstä, Sisäasiainministeriöstä, Ilmailulaitokselta, VR-Yhtymästä sekä Helsingin ja Tampereen kaupungeilta. TETRA ohjelman koordinaattorin ominaisuudessa oli edustaja VTT:ltä. Hankkeen tavoitteeksi määriteltiin liikennekeskusten, erityisesti tieliikenteen ha l- lintakeskusten, toiminnan, tietojärjestelmien ja yhteistyön kehittäminen. TETRA 6 -hankkeen osatehtäviksi otettiin eri osapuolien jo käynnistämisvaiheessa olevia hankkeita. Hankkeen johtoryhmä kokoontui säännöllisesti seuraamaan ja arvioimaan osatehtävien etenemistä. Osatehtävien tulokset esitellään tiivistetysti tässä raportissa. TETRA 6: myötä osapuolten yhteistyössä päästiin hyvään alkuun. Näkemyksien mukaan yhteistyön tulisi jatkua TETRAn jatko-ohjelmassa, erityisesti sen häiriöiden hallinta osiossa. Konkreettisia kehittämisalueita ovat liikennekeskusten ja hätäkeskusten välinen tiedonvaihto tieliikenteen häiriöihin liittyen pääteiden varareittien suunnittelu ja liikenteen ohjausjärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen. TETRA 6:n oltua varsin tieliikennepainotteinen, jatkossa tulisi kytkeä mukaan joukkoliikenteen ja muiden liikennemuotojen häiriöt. Jatkoprojekteille on tarpeen osoittaa resursseja suoraan TETRAn jatkoohjelmasta, jotta osapuolten yhteistyössä edetään projekteja seuraavasta roolista toteuttavaan / ohjaavaan rooliin. Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2001 Seppo Öörni yli-insinööri

3

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET TYÖN LÄHTÖKOHDAT TYÖN ORGANISOINTI TYÖHÖN LIITTYVÄT PROJEKTIT JA JULKAISUT TETRA OHJELMAN MUUT HANKKEET HANKKEEN OSATEHTÄVÄT LIIKENNEKESKUSTEN TOIMINNALLINEN ANALYYSI PALVELUTIETOKANNAN ARKKITEHTUURIRATKAISUJEN JA KÄYTTÖTAPAUSTEN MÄÄRITTELY LK-TIETO: LIIKENNEKESKUSTEN YHTEINEN TIETOJÄRJESTELMÄ TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN TOIMINTAMALLI PÄÄTEIDEN VARAREITTIEN VALINTAPERUSTEET JA OHJAUSJÄRJESTELYT -ESISELVITYS HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN MAALIIKENTEEN HALLINTA Pysäköinninopastusjärjestelmä Bussiliikenteen ohjausjärjestelmä Taksiliikenteen ohjausjärjestelmä VIRANOMAISRADIOVERKON (VIRVE) KÄYTTÖ LIIKENTEEN HALLINNASSA HÄTÄKESKUSTEN JA LIIKENNEKESKUSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN OSATEHTÄVIEN KUSTANNUKSET PÄÄTELMIÄ TETRA 6 HANKKEESTA JATKOKEHITTÄMISTARPEITA

5

6 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Liikenneministeriö on tarkastellut laajasti liikennetelematiikan nykytilaa ja visioita työssä Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen Työssä tunnistettiin joukko kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, joiden avulla tulevaisuuden tavoitetila voidaan saavuttaa vuoteen 2005 mennessä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Näitä telematiikkapalveluiden kehittymistä edistäviä lähiajan toimenpiteitä varten Liikenneministeriö katsoi tarpeelliseksi käynnistää liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman TETRA ( ). TETRAohjelma keskittyy yhdeksään ydinhankkeeseen, joista tämä loppuraportti käsittelee hanketta 6 Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen. Liikenteen telematiikka on tietotekniikkaa ja televiestinnän sovelluksia hyödyntävä apuväline liikenneverkkojen ja liikenteen hallintaan. Liikenteen hallinnan apuvälineenä telematiikalla pyritään vaikuttamaan liikenteen kysyntään, kulkumuotojakaumaan, reitin ja matkan ajankohdan valintaan sekä liikkujien käyttäytymiseen tavalla, joka parantaa liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, taloudellisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja matkustusmukavuutta. Euroopan Unionin mukaan liikenteen telematiikka voi hyödyttää kansalaisia, liikennöitsijöitä, kuljetusyrityksiä, tienpitäjiä, liikenneviranomaisia ja ympäristön tilaa sekä luoda uusia markkinoita ja mahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle ja palveluiden tuottajille. Liikennetelematiikka onkin lähivuosina todennäköisesti tärkein yksittäinen liikennesektorin toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä myös Suomessa. Hankkeen 6 tavoitteena oli liikennekeskusten, erityisesti tieliikenteen hallintakeskusten, toiminnan, tietojärjestelmien ja yhteistyön kehittäminen. Lisäksi seurattiin poliisi- ja pelastusalan yhteisten hätäkeskusten kehittämistä lähinnä hätäkeskusten ja liikennekeskusten yhteistyön kehittämisen kannalta. TETRA 6:een kytkettiin myös Ilmailulaitoksen projektit maaliikenteen hallinnan kehittämiseksi Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Liikennekeskuksen päätoiminnot on määritelty seuraavasti: Liikennekeskus kerää, ylläpitää, käsittelee ja välittää eteenpäin liikenteen hallintaan liittyvää informaatiota sekä toteuttaa alueellista liikenteen ohjausta sekä liikenne- ja kelitiedottamista liikenteen hallinnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti liikenteen häiriötilanteiden hallinnassa edellytetään sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken sovittujen periaatteiden mukaisesti. 5

7 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 TYÖN ORGANISOINTI Hanke muodostui osatehtävistä, joista suurin osa toteutettiin kehittämistyössä mukana olevien organisaatioiden omalla rahoituksella. Sisällöltään osatehtävät olivat hankkeen tavoitteita vastaavia. Hanke oli tieliikennepainotteinen, koska työn tärkeänä tavoitteena on liikennekeskusten kehittäminen. Hankkeen johtoryhmässä toimivat seuraavat henkilöt: Mirja Noukka Seppo Öörni, Maritta Polvinen Mari Ahonen / Pekka Rajala Heikki Ikonen Jarkko Varjo / Matti Koskivaara Pertti Luntiala Juhani Porthan Pekka Leviäkangas Jaakko Tuominen Risto Laaksonen Jukka Lähesmaa Harri Vitikka Tielaitos, Hämeen tiepiiri, puheenjohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö Tielaitos, liikenteen palvelut Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri Tielaitos, Hämeen tiepiiri Ilmailulaitos Sisäasiainministeriö, poliisiosasto Sisäasiainministeriö, pelastusosasto VR-yhtymä Oy Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki VTT, TETRA-koordinaattori Tielaitos, konsultointi, hankesihteeri 2.2 TYÖHÖN LIITTYVÄT PROJEKTIT JA JULKAISUT Tetra 6 hanke muodostui seuraavista osatehtävistä, jotka tukevat liikenteen hallintajärjestelmien kehittämistä: 1. Liikennekeskuksen toiminnallinen analyysi 2. Liikennekeskuksen tietojärjestelmän määrittely ja vaiheittainen toteuttaminen. 3. Tampereen seudun liikenteen telematiikan toimintamalli 4. Pääteiden varareittien valintaperusteet ja ohjausjärjestelyt esiselvitys 5. Helsinki - Vantaan lentoaseman maaliikenteen hallinta 6. Viranomaisradioverkon käytön soveltuvuus liikenteen ohjausjärjestelmissä 7. Hätäkeskusten ja liikennekeskusten yhteistyön kehittäminen 6

8 Hankkeen 6 suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin seuraavia Liikenneministeriön liikennetelematiikan kehittämisen suuntaamiseksi laatimia raportteja ja muistioita: Liikenneministeriö 1997a. Liikennetelematiikan tila vuonna B:37/97. Liikenneministeriö 1997b. Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen B:38/97. Liikenneministeriö 1997c. Liikenteen toimintalinjat vuoteen Luonnos Liikenneministeriö TETRA Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma B:41/97. Liikenne ministeriö Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä KALKATI. Liikenneministeriö julkaisuja 45/98 Liikenneministeriö Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, Tiivistelmä B:1/2000, Kehittämissuunnitelma B:2/2000 ja Arkkitehtuurikuvaus B:5/2000 Tielaitoksen julkaisuja: Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallintakeskuksen tehtävät ja toiminnot. Tielaitoksen selvityksiä 5/1996. Uudenmaan tiepiirin liikennekeskus. Sidosryhmät ja tiedonvaihdon periaatteet. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 11/1997. Tielaitoksen liikenteen hallinnan strategia. Tiehallinto. Tie- ja liikenneolojen suunnittelu Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia osaraportti 1, liikenteen hallinnan ja telematiikkastrategian viitekehys. Tielaitoksen selvityksiä 48/1998 Hämeen tiepiirin liikenteen hallinnan strategia Liikennekeskusstrategia. Tiehallinto. Luonnos. Sisäministeriön projekteja: Hätäkeskusten kehittäminen Viranomaisradioverkon kehittäminen (VIRVE). Ilmailulaitoksen projektia: Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikennejärjestelyt, liikenteen ohjausjärjestelmä. 7

9 2.3 TETRA OHJELMAN MUUT HANKKEET Tetra ohjelma koostuu yhdeksästä osittain toisiinsa liittyvästä hankkeesta: 1. Liikenne- ja ympäristöolosuhteiden seurantamenetelmien kehittäminen 2. Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen 3. Joukkoliikenteen älykkäät liikennevaloetuudet 4. Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen 5. Liikennetelematiikkahankkeiden vaikutusten arviointi 6. Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen 7. Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä 8. Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen 9. Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta Hanke 6 liittyi erityisesti Tetra-hankkeisiin 1, 7, 8 ja 9. Hankkeessa 1 on tarkasteltiin liikenne- ja ympäristötiedon keräystä, hallintaa ja seurantaa, jotka muodostavat lähtökohtia hankkeen 6 kehittämiskohteille. Hankkeessa 1 oli mukana seuraavia projekteja: Tiesää- ja liikennetietojen keskusasemaohjelmiston kehittäminen Liikkuvan havaintoaseman kehittäminen Kelin ja liikenteen seurantakameroiden ja kuvantulkintaohjelmistojen kehittäminen Moottoritien liikenteen hallinnan kehittäminen Ilman laadun seurantamenetelmien kehittäminen Hankkeen 7 tavoitteena oli luoda toimiva tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmä, joka perustuu avoimeen arkkitehtuuriin ja hajautetun tiedon periaatteeseen. Järjestelmän ydin on tiedonvaihtojärjestelmä, joka välityksellä eri toimijat voivat hakea muilta toimijoilta tarvitsemiaan tietoja. Hankkeeseen liittyy erityisesti TETRA 6- osatehtävä liikennekeskuksen tietojärjestelmän määrittely ja vaiheittainen toteuttaminen. Hanke 7 on edennyt pilottiprojektein, joihin sisältyy myös suoraan TETRA 6 hankkeeseen liittyviä pilottiprojekteja. Tärkeitä yleiseen telematiikan kehittämiseen ja TETRA 6:een liittyviä TETRA 7 pilottiprojekteja ovat: Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen (STARA) Tie- ja katuverkon digitalisointihanke (DIGIROAD) Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmä Tampereen pysäköintilaitosten pysäköinninohjaus muuttuvilla opasteilla Tiedonvaihto Tielaitoksen ja poliisin hätäkeskuksen, aluehälytyskeskuksen ja hätäkeskuksen välillä. 8

10 Hankkeessa 8 kuvattiin liikennetelematiikan avoin järjestelmäarkkitehtuuri ja kehittämissuunnitelma, jolla tavoitetilanteeseen päästään. TelemArk arkkitehtuurikuvaus on kuvaus henkilöliikenteen telematiikan alueen toimijoista, heidän järjestelmistään sekä toimijoiden ja järjestelmien välisistä suhteista. Järjestelmäarkkitehtuurin vaatimuksia tulisi huomioida kaikissa telematiikkahankkeissa. Arkkitehtuurikuvauksista olisi syytä antaa myös palautetta tekijöille, jos toteuttamiseen tähtäävässä suunnittelussa havaitaan puutteita tai virheitä. Hanke 9 seuraa ja tiedottaa Suomessa ja EU:ssa tapahtuvasta arkkitehtuuri- ja standardointityöstä ja toimii siten muiden Tetra-hankkeiden tietolähteenä. Lisätietoja hankkeesta www-sivulta 9

11 3 HANKKEEN OSATEHTÄVÄT TETRA 6- hanke koostui osatehtävistä. Osatehtävät kerättiin eri organisaatioiden käynnistymisvaiheessa olleista projekteista, jotka liittyivät liikenteen hallintaan. TETRA 6 hankkeen osatehtäviin liittyen on valmistunut seuraavat julkaisut: Liikennekeskusten toiminnallinen analyysi. Tielaitoksen selvityksiä 50/1998 Pääteiden varareittien valintaperusteet ja ohjausjärjestelyt esiselvitys. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 7/1999 Tampereen seudun liikenteen telematiikan toimintamalli. Liikenneministeriön julkaisuja 3/2000 Kaikkien osatehtävien etenemistä on tarkasteltu tässä raportissa. 3.1 LIIKENNEKESKUSTEN TOIMINNALLINEN ANALYY- SI Työn tulokset on raportissa Liikennekeskusten toiminnallinen analyysi, Tielaitoksen selvityksiä 50/1998. Työn tavoitteena oli liikennekeskusten päätoimintojen tunnistaminen ja niiden sisällön määrittäminen liikennekeskusten toiminnan kehittämisen pohjaksi. Työssä on keskitytty toiminnallisiin määrittelyihin. Järjestelmien fyysisiä määrittelyjä ja teknisiä ratkaisuja ei ole esitetty. Tiehallinnossa toimii yhdeksän liikennekeskusta, joiden sijoittuminen on esitetty kuvassa 3.1. Ne toimivat verkostona ja tuottavat asiakkaille tarjottavat peruspalvelut omana työnä. Ympärivuorokautinen palvelu läpi vuoden hoidetaan verkoston keskinäisillä vuorotusjärjestelyillä. Liikennekeskuksen toiminta on jaettu 7 päätoimintoon sekä laajaan tukitoimintojen joukkoon. Toiminnot löytyvät jokaisesta liikennekeskuksesta, vaikka painotukset sekä palvelujen valikoima ja laajuus vaihtelevat alueellisesti tieverkon merkittävyyden, liikennemäärän ja käyttäjien tarpeiden sekä alueellisten yhteistyömuotojen mukaisesti. Liikennekeskuksen päätoiminnoiksi tunnistettiin: Tiedon keruu vallitsevista tie- ja liikenneoloista. Liikennekeskukset seuraavat tiestön tilaa ja liikenneoloja seurantamenetelmien avulla sekä yhteistyötahojen raportoimien havaintojen avulla. Tietojen käsittely ja ylläpito. Liikennekeskukset tallentavat ja tarvittaessa muokkaavat saamansa tiedon liikenteen hallinnan tietojärjestelmiin, seuraavat tiedon oikeellisuutta ja riittävyyttä, ylläpitävät tietoja olemalla aktiivisesti yhteydessä yhteistyökumppaneihinsa. Tiedon jakelu. Liikennekeskukset jakavat tietoa tie- ja liikenneoloista tienkäyttäjille sekä sisäisille ja ulkoisille yhteistyötahoille. Lisäksi liikennekeskukset vaihtavat tietoa muiden liikennemuotojen sekä palvelujen tuottajien ja 10

12 yritysten kanssa sekä osallistuvat valtakunnalliseen palvelujen tuottamiseen ja kansainväliseen tiedonvaihtoon. Liikenteen ohjaus. Liikennekeskukset osallistuvat aktiivisesti alueellaan erilaisten ohjaustoimenpiteiden suorittamiseen eri häiriötilanteiden ja tieverkon muiden tapahtumien yhteydessä. Ohjaustoimenpiteiden tarve arvioidaan kerätyn tiedon perusteella ja yhteistyötahojen ohjauspyyntöjen perusteella. Häiriöiden poisto. Liikennekeskukset osallistuvat aktiivisesti liikennettä vaarantavien tai haittaavien häiriötilanteiden hallintaan yhteistyötahojen kanssa. Liikennesektorin alueellinen ja paikallinen yhteistoiminta. Liikennekeskukset hoitavat mm. Tielaitoksen yksiköiden, urakoitsijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä eri liikennemuotojen kanssa sovittuja palveluja Kysynnän hallintajärjestelmien ja palvelujen käyttö ja ylläpito. Toiminta konkretisoituu v.2000 jälkeen. Kuva 3.1. Liikennekeskukset Suomessa Liikennekeskusten päätoimintojen tueksi tarvitaan suuri määrä erilaisia tukitoimintoja. Liikennekeskukset ylläpitävät perustietoja ja rekistereitä, valvovat liikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmien toimivuutta sekä arvioivat laitteiden huoltotarvetta ja toiminnan kehittämistä. Liikennekeskukset tekevät myös toiminnan edellyttämät sopimukset sekä seuraavat ja tilastoivat omaa toimintaansa sen tehokkuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 11

13 Työn eräänä johtopäätöksenä oli, että lähitulevaisuudessa kehittämisresurssit tulee kohdistaa tiedon keruun, tietokantojen ja järjestelmien kehittämiseen. Kattavat ja oikeat tiedot ovat ehdoton perusedellytys, jotta liikennekeskus voi tuottaa laadukkaita palveluita. Työn jälkeen käynnistyikin liikennekeskuksen tietojärjestelmän määrittämis- ja toteuttamistyö, jota on käsitelty LK -tieto projektissa. Kuvassa 3.1 on esitetty liikennekeskuksen päätoiminnot. Tiedon keruu vallitsevista tie- ja liikenneoloista liikennekeskusten omat järjestelmät yhteiset järjestelmät ja sovitut raportointimenetelmät yhteistyötahojen kanssa Tietojen käsittely ja ylläpito Liikenteen ohjaus muuttuvat nopeusrajoitukset muuttuvat varoitusjärjestelmät kaista- ja reittiohjaus liikennevalot Häiriöiden poisto toimenpiteiden koordinointi ajoneuvojen ja ajoradan raivaus ohjauslaitteiden korjaus Liikennesektorin yhteistoiminta Tielaitoksen organisaatiot kunnat ja muut viranomaiset Tiedon jakelu Tiedotus Tiedotus sisäisille ja tienkäyttäjille ulkoisille yhteistyötahoille Tielaitoksen organisaatio muut viranomaiset Tiedonvaihto kansainvälinen tiedonvaihto palvelujen tuottajat ja yritykset toiset liikennemuodot Kysynnän hallinta järjestelmien käyttö ja ylläpito toteutuu v jälkeen Tukitoiminnot seuranta- ja ohjausjärjestelmien toimivuuden valvonta ja toimenpiteiden tarpeen arviointi tietojärjestelmien ylläpito käsittäen mm. viestilistat, tapahtuma- ja paikannusluettelot toiminnan tilastointi ja raportointi sopimusten hallinta ja ylläpito toiminnan laadunvalvonta ja -varmistus Kuva 3.2. Liikennekeskuksen päätoiminnot 3.2 PALVELUTIETOKANNAN ARKKITEHTUURIRAT- KAISUJEN JA KÄYTTÖTAPAUSTEN MÄÄRITTELY Liikenteen hallinnan palvelutietokannan toteuttamiseksi perustettiin projekti, jonka tehtävänä oli tuottaa liikenteen hallinnan palvelutietokannan kuvauksen ja liikennekeskuksen toiminnallisen analyysin perusteella palvelutietokannan arkkitehtuuriratkaisujen ja käyttötapausten määrittely. Projektissa laadittiin perusarkkitehtuuri, jossa kuvataan liikenteen hallinnassa tarvittava tietovarasto ja sen suhde muihin tietojärjestelmiin. Työhön liittyi myös käsitekartoitus. Perusarkkitehtuurissa edellytetään, että jokaiselle tietovaraston tiedolle on dokumentoitava tiedon muodostussääntö, eli mistä tieto saadaan ja millaisessa muodossa tieto on (metatietovarasto). 12

14 Käyttötapauksissa kuvataan järjestelmän toiminta käyttäjän kannalta. Käyttötapaukset kuvataan kuudessa ryhmässä: tiedon keruu ( viranomaisilta tulevien ilmoitusten ja järjestelmistä tulevan tiedon tallennus) tilanteen seuranta ( päivystäjän näkymä tietoihin) tiedon jakelu tiedottaminen tienkäyttäjille, sisäisille ja ulkoisille yhteistyötahoille sekä tiedonvaihto liikenteen ohjaus häiriön poisto häiriön aiheuttajan kuten rikkoontuneen ajoneuvon poistaminen tieltä tukitoiminnot säännöstöjen ylläpito Projektin päätökseksi järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa esitettiin projektin tulokset ja keskusteltiin Tiehallinnon tietovarastoinnin linjauksista. Projektin tärkeimmät tulokset ovat: palvelutietokannan teknisen perusarkkitehtuurin kuvaus eli perusta useamman vuoden kestävälle kehitykselle tietosisältö yksityiskohtaisesti sekä yhteydet nykyisiin tiedonkeruujärjestelmiin ja yhteistyökumppaneihin tietojen käyttötapausten määrittely suunnitelma tietojärjestelmän toteuttamiseksi. 3.3 LK-TIETO: LIIKENNEKESKUSTEN YHTEINEN TIE- TOJÄRJESTELMÄ LK-tieto osatehtävässä on tehty liikennekeskuksen tietojärjestelmän määrittely ja 1. vaiheen toteuttaminen. Liikennekeskusten päivystäjät kirjaavat liikennettä yli 30 minuuttia haittaavat tapahtumat valtakunnalliseen LK-tieto tietokantaan. Liikenteen häiriötietoja liikennekeskus saa mm. poliisilta, hätäkeskuksilta, omilta urakoitsijoiltaan ja automaattisista liikenteen seurantajärjestelmistä. LK-tietoon kirjataan myös tienkäyttäjiltä tulleet toimenpidepyynnöt ja kyselyt. Liikennehäiriöt esitetään kartalla erilaisin symbolein. Tämä antaa päivystäjille kokonaiskuvan koko tiestön liikennetilanteesta. Järjestelmä muodostaa automaattisesti tai päivystäjän ohjaamana liikennetiedotteet, jotka päivystäjät hyväksyvät lähetettäväksi suoraan järjestelmästä viestimille ja yhteistyökumppaneille sovitulla tavalla. 13

15 Ensimmäisessä vaiheessa tiedotteet lähetetään faksilla, sähköpostilla, tiedostosiirtona tai GSM tekstiviesteinä. Liikennekeskusten tavoitteena on toimittaa häiriötiedotteet 5 minuutissa viestimille ja muille tiedon tarvitsijoille. Jatkossa LKtietoon toteutetaan Stara rajapinta tiedonvaihtoon tiehallinnon omien järjestelmien ja ulkoisten palvelutuottajien tarpeisiin. Liikennekeskuksen tietojärjestelmän käyttöönotto aloitettiin kevään 2000 aikana. Kaikki liikennekeskukset siirtyivät LK-tiedon käyttöön lokakuussa Kuva 3.3. Tiedon syöttäminen ja tapahtumien esittäminen LK-tieto - tietojärjestelmässä 14

16 Järjestelmän edut ovat: tiedotteissa käytetään sovittuja tapahtuman kuvailuja (fraaseja), mikä mahdollistaa monikieliset tiedotteet karttakäyttöliittymä tukee häiriötilanteiden paikantamista sekä vakiinnuttaa tiedotteissa käytetyn nimistön (paikannustietokanta). Karttakäyttöliittymässä on mahdollista näyttää päivystäjiä tukevaa tietoa alueista ja tiestöstä. liikennekeskukset voivat hallita liikenteen häiriötietoja valtakunnallisesti, jolloin keskusten päivystäminen ja ruuhkahuippujen tasaaminen on mahdollista. Tieto parantaa myös Tienkäyttäjän linjan asiakaspalvelua liikenteen häiriötiedoista voidaan muodostaa erilaisia tiedotteita eri tarkoituksiin tai vastaanottajille. Tielaitoksen sisäisenä palveluna on toteutettu onnettomuustietojen välittäminen GSM tekstiviesteinä mm. tiehallinnon johdolle, viestinnälle, tiemestareille ja hoitourakoille. yhteistyökumppaneiden ja viestimien yhteystietoja hallitaan keskitetysti liikennekeskusten tiedottamiskäytännöt, tilastoinnit yms. yhtenäistyvät Lk-tieto -projektin jatkohankkeisiin liittyy myös tietojärjestelmätason yhteistyöprojektit, kuten tiedonvaihdon kehittäminen liikennekeskuksen ja poliisi- /pelastustoimen hätäkeskusten välillä sekä liikenteen häiriötietojen tarjoaminen STARA mallin mukaisesti. Nämä yhteistyöprojektit on TETRA ohjelmassa sisällytetty hankkeeseen 7 Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä. 3.4 TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKAN TOIMINTAMALLI Työstä on laadittu raportti Tampereen seudun liikenteen telematiikan toimintamalli, Liikenneministeriön julkaisuja 3/2000 Liikenteen telematiikkaa on pitkälti toteutettu yhdessä liikenteen hallinnan kanssa eri liikennemuotojen ja eri toimijoiden omissa sovelluksissa. Näillä on palveltu yleisesti vain oman organisaation ja omien asiakkaiden tarpeita. Nyt painopiste on siirtymässä yksittäisistä, yhden liikennemuodon palveluista usean eri liikennemuodon yhteisiin palveluihin. Toimijaosapuolten yhteistoiminnalla odotetaan saavutettavan merkittäviä säästöjä. Liikennesektorin eri toimijoilla on tarpeita yhteistyön tiivistämiseksi niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Tampereen seudulla on käytössä telematiikkaa mm. Tielaitoksen tieliikenteen hallintajärjestelmissä, joukkoliikenteen maksujärjestelmissä sekä liikennevaloohjauksessa, jossa on lisäksi otettu käyttöön uusia älykkäitä tekniikoita. Tampereen seudulla on käynnissä tai käynnistymässä useita telematiikkaa hyödyntäviä hankkeita. Liikenteen palvelut on nykyään toteutettu Tampereen seudulla hajautetusti. 15

17 Työssä esitetty toteutusmalli perustuu kehityspolkuun, jossa infrastruktuurin toimijoiden (Tielaitos ja Tampereen kaupunki) sekä joukkoliikenteen operaattoreiden (Matkahuolto, VR ja kaupungin liikennelaitos) yhteisten palveluiden/toiminnan laatua ja määrää kehitetään liittoutumalla vaiheittain. Tavoitteena on toisessa vaiheessa yhdistää joukkoliikenneoperaattoreiden ja infrastruktuurin toimijoiden toimintoja pääasiassa telematiikan avulla. Näin edetään hajautetusta järjestelmästä yhteistyötä ja yhteistoimintaa syventävään vaiheeseen. AMMATTI- AUTOILIJAT MUUT TIEDONTUOTTAJAT (esim. Ilmatieteenlaitos tms.) TIEPALVELU PYSÄKÖINTI- LAITOKSET TREEN KAUPUNKI - LIVA, KATU jne. MUUT KAUPUNGIT JA KUNNAT LIIKENNELAITOS JA MUU LINJA- AUTOLIIKENNE LINJA-AUTOLIITTO / MATKAHUOLTO PELASTUSVIRAN- OMAISET TAMPEREEN SEUDUN LIIKENTEEN TELEMATIIKKA TAKSILIITTO POLIISI VR Oy TIELAITOS LIIKENNEKESKUS (TRE) MUUT TIEL:N LIIKENNEKESKUKSET JA VALTAK. TIED.KESKUS TIELAITOS KELIKESKUKSET TIENKÄYTTÄJÄT LISÄARVOPALV. TUOTTAJAT RHK Kuva 3.4. Telematiikan toimijat Tampereen seudulla Yhteistyön syventämiseksi on käynnistetty liikenteen telematiikkaan perustuvia kehityshankkeita, jotka luovat pohjan kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen liikenteen hallintajärjestelmän kehittämiselle. Suuria investointeja on jo tehty paikallisliikenteen hallintajärjestelmään (PARAS-hanke) ja pysäköinnin reaaliaikaiseen ohjausjärjestelmään, jotka ovat toimineet TETRA 7-hankkeen pilotteina. Muut hankkeet käsittelevät, toiminnallista yhteistyötä osapuolten kesken, liikenteen seurantajärjestelmien kehittämistä, liikenteen graafisen käyttöliittymän toteuttamista sekä uusien tekniikoiden, esimerkiksi internetin, hyväksikäyttöä tiedon jakelussa ja käsittelyssä. Vuoteen 2005 mennessä kaupunkiseudun telematiikan kehittämiseen on arvioitu tarvittavan noin 34 mmk eli noin 6 Mmk vuosittain. 16

18 3.5 PÄÄTEIDEN VARAREITTIEN VALINTAPERUSTEET JA OHJAUSJÄRJESTELYT -ESISELVITYS Työstä on laadittu raportti Pääteiden varareittien valintaperusteet ja ohjausjärjestelyt, Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 7/99. Varareittijärjestelmän tavoitteellinen laajuus on koko Suomen päätieverkko eli valta- ja kantatiet. Varareittien valintaperusteiden selvittämiseksi valittiin kaksi esimerkkitietä, joiden osalta määriteltiin karttatyönä mahdollisia varareittejä ja etsittiin esille tulevia ongelmia. Esimerkkitienä käytettiin valtatietä 3 välillä Helsinki Vaasa, minkä lisäksi myös valtatieltä 4 väliltä Helsinki Oulu tarkasteltiin esille tulevia onge l- mia. Tarkastelun pohjalta laadittiin lista asioista, joita varareittien valinnassa tulee ottaa huomioon. Näitä ovat mm. liikenteen määrä, koostumus ja häiriötiheys, vuodenja vuorokaudenaika, pitkämatkais en liikenteen osuus, varareitin pituus, tilapäisohjauksen kestoaika, liikennerajoitukset, ympäristönäkökohdat ja liikenneturvallisuuteen vaikuttavat seikat. Varareittien merkitsemisestä laadittiin ehdotus kolmeen eri perustilanteeseen: Moottoriväylille (rinnakkaistie toimii varareittinä) Perusverkon päätielle (varareittijärjestelyt tilanteen mukaan) Taajaman kautta kulkeville varareiteille Varareittien merkitsemisehdotus perustuu pääosin Suomessa jo käytössä olevaan merkkivalikoimaan ja sen sovelluksiin. Ehdotuksessa pyrittiin tekemään mahdollisimman hyvin olemassa olevaa viitoitusjärjestelmää täydentävä. Varareittien merkitsemisen lisäksi työssä tarkasteltiin varareittien aktivointiprosessia. Työssä on pohdittu eri Tielaitoksen liikennekeskusten, aluehälytyskeskusten, pelastuslaitosten, tien kunnossapitäjän ja poliisin välistä yhteistyötä onnettomuustilanteessa. Varareittiasia on siis tärkeä osa liikenteen häiriönhallintaa. Varareiteistä tulee laatia alueelliset suunnitelmat. Suunnitelmat sisältävät mahdollisesti useampia vaihtoehtoisia varareittejä, joille kirjataan mahdollisimman tarkasti eri vaihtoehtojen käytön perusteet eri tilanteissa. Liikennekeskuksen päivystäjä valitsee käyttöön aktiovoitavan varareitin ja hälyttää kunnossapitäjän asentamaan merkit. Työryhmän ehdotuksen mukaan varareittien aktivoiminen olisi Tielaitoksen tai sen valtuuttaman kunnossapitäjän tehtävä. Varareitin aktivoimiseksi tarvittavat merkit sijoitettaisiin viitoitusvaunuihin, joissa kunkin alueen varareittien tarvitsemat merkit olisivat valmiina suunnitellussa sijoittelujärjestyksessä. Työssä on tarkasteltu myös vaihtoehtoisille reiteille viitoittamista. Vaihtoehtoisilla reiteillä tarkoitetaan esimerkiksi Lahden ja Jyväskylän välillä joko Päijänteen itä- 17

19 tai länsipuolista reittiä. Vaihtoehtoiset reitit ja niiden perusviitoituksen tarkistustarpeet tulisi kartoittaa koko päätieverkolla. 3.6 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN MAALIIKEN- TEEN HALLINTA Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen ohjausjärjestelmän tavoitteet on laadittu Ilmailulaitoksen toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli selvittää reaaliaikaisen liikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmien mahdollisuudet ja periaateratkaisut. Työssä tarkasteltiin seuraavia kehittämiskohteita: Pysäköinninopastusjärjestelmä Bussiliikenteen ohjausjärjestelmä Taksiliikenteen ohjausjärjestelmä Saapuvan ja poistuvan liikenteen informaatio Maaliikenteen ohjauskeskus Tietoliikenneverkko Pysäköinninopastusjärjestelmä Noin 30 % lentoaseman asiakkaista käyttää omaa autoa. Lentoaseman alueella on monia pysäköintilaitoksia, joten pysäköinninohjausjärjestelmän tarkoituksena on ohjata asiakkaat vapaana olevaan laitokseen. Pysäköinninohjausjärjestelmästä valmistui yleissuunnitelma helmikuussa 2000, mutta toteuttamisesta ei ole vielä sen tarkempia suunnitelmia. Hankkeeseen liittyen on tehty tutustumiskäyntejä Englantiin, Saksaan ja Itävaltaan Bussiliikenteen ohjausjärjestelmä Bussiliikenteen ohjausjärjestelmässä pyritään reaaliaikaiseen bussien ohjaamiseen. Noin 30 % lentoaseman asiakkaista käyttää linja-autoa. Pitkämatkaisille busseille ja charterbusseille on odotustilat tilanpuutteen takia kauempana, josta ne kutsutaan oikea-aikaisesti hakemaan matkustajia (vaihtuvalaiturijärjestelmä). Matkustajille annettavan informaation kehittäminen on tärkeä osa hanketta Taksiliikenteen ohjausjärjestelmä Taksiliikenteen ohjausjärjestelmä on toteutettu. Taksinkäyttäjiä on noin 35-40% lentoaseman asiakkaista. Taksiliikenteen kysyntä vaihtelee huomattavasti eri päi- 18

20 vinä. Ohjausjärjestelmän tavoitteena on saada asiakkaat ja taksit kohtaamaan. Järjestelmässä kaikki taksit joutuvat odottelemaan kauempana olevalla odotuspaikalla portin takana, kunnes asiakkaita on riittävästi. Taksiohjausjärjestelmä kertoo kuljettajalle, mistä asiakkaan voi hakea. Osa taksiohjausjärjestelmää on pääkaupunkiseudun takseihin asennetut tunnistimet, joiden perusteella takseja laskutetaan järjestelmän käytöstä. 3.7 VIRANOMAISRADIOVERKON (VIRVE) KÄYTTÖ LII- KENTEEN HALLINNASSA Viranomaisradioverkko (VIRVE) on viranomaisten väliseen tiedonsiirtoon tarkoitettu digitaalinen radioverkko, jonka on tarkoitus valmistua koko Suomen kattavaksi vuoteen 2003 mennessä. Yhteinen radioverkko tarjoaa monipuoliset ja kattavat palvelut kullekin käyttäjälle. Verkko mahdollistaa myös eri käyttäjäryhmien välisen joustavan yhteistoiminnan. VIRVE on tarkoitettu valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten keskinäiseksi radioverkoksi, jonka pääasiallinen tarkoitus on turvata yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavien viranomaisten viestintä sekä normaalioloissa että erilaisten onnettomuus- ja kriisitilanteiden aikana. Verkkoa käyttävät mm. palo- ja pelastustoimi, poliisi, rajavartiolaitos, sosiaali- ja terveystoimi, tulli, tielaitos, merenkulkulaitos, puolustusvoimat ja ilmailulaitos. TETRA 6:ssa pohdittiin ainoastaan VIRVEn käyttöä liikenteen hallinnassa, esimerkiksi liikennekeskuksen ja muiden viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa tai muuttuvien nopeusrajoitusten ohjaamisessa. Asian tiimoilta järjestettiin tapaaminen, josta tehdyn muistion perusteella seuraava teksti on kirjoitettu. Tapaamiseen osallistui Tielaitoksen, Sisäministeriön VIRVE-yksikön sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajia. Viranomaisradioverkolla on liikennekeskuksissa kahdenlaisia käyttötarpeita: Liikennekeskuksen ja muiden viranomaisten (hätäkeskukset ja poliisi) yhteistyö: puheen ja datan välitys (liikenneonnettomuuksia ja niiden hoitoa koskeva tiedonvälitys, mahdollisesti tiesäätietojen siirto liikennekeskuksesta poliisille/ hätäkeskuksille jne.) Tielaitoksen sisäinen kaksisuuntainen tiedonsiirto liikennekeskuksista tienvarteen muuttuville liikennemerkeille. Tällä hetkellä käytössä olevissa langattomissa tiedonsiirtotavoissa ei ainakaan toistaiseksi ole priorisoitu eri toimijoiden viestejä. (Esimerkiksi muuttuvien merkkien ohjaukseen tarkoitetut lyhytsanomaviestit voivat juuttua viestiruuhkaan operaattorin palvelimelle). 19

21 VIRVE on tarkoitettu viranomaiskäyttöön. Koska verkko rakennetaan valtion varoilla, sen tulee olla neutraali kilpailun suhteen. Muuttuvien opasteiden ohjaukseen tulisikin valita kaupallisia ratkaisuja. Tielaitos selvittää mahdollisuuksia saada käyttää priorisoitua GSM/SMS viestiliikennettä telematiikkasovelluksiin. Viranomaisradioverkko voisi soveltua seuraaviin tiedonsiirtotarpeisiin: Yhteydenpito (puheen ja datan välitys) liikennekeskusten, hätäkeskusten ja poliisin välillä liikenneonnettomuustilanteissa (varareittijärjestelyistä ja liikenteen ohjauksesta sopiminen, tilannetietojen välitys) Datan ja liikkuvan kuvan siirto liikennekeskusten ja muiden viranomaisten välillä (esimerkiksi tiesäätiedot, liikennekameroiden kuvat). Näihin teemoihin palataan VIRVEn käyttöönoton edistyessä esim. liikennekeskusten ja hätäkeskusten tiedonvaihtoa pohtivissa työryhmissä ja piloteissa. 3.8 HÄTÄKESKUSTEN JA LIIKENNEKESKUSTEN YH- TEISTYÖN KEHITTÄMINEN Hätäkeskukset ova poliisi- ja pelastusviranomaisten yhteisiä hälytys- ja päivystyskeskuksia. Hätäkeskusten kehittäminen ei varsinaisesti kuulu TETRA 6- hankkeeseen, mutta TETRA 6:n kokouksissa on kuultu viimeiset kuulumiset hätäkeskusprojektin etenemisestä ja selvitelty yhteistyötarpeita. Tältä pohjalta on alkanut myös TETRA 7:n alla tiedonvaihto Tielaitoksen, poliisin hätäkeskuksen, aluehälytyskeskuksen ja hätäkeskuksen välillä projekti. Aiheeseen liittyy myös TETRA 7:n STARA-hanke (standardit rajapinnat), jossa selvitellään, kuinka tietojärjestelmät vaihtavat tietoa (mitä tietoa ja minkä muotoisena). Vuonna 1991 aloitettiin hätäkeskuskokeilu, jonka tärkeänä tavoitteena on turvallisuuteen liittyvien palvelujen saaminen samasta luukusta. 90-luvun alussa oli pelastustoimella noin 60 ja poliisilla noin 70 erillisiä hälytyskeskusta, joissa oli ympärivuorokautinen päivystys. Tällä hetkellä pelastustoimella on 43 aluehälytyskeskusta ja poliisilla 39 hälytyskeskusta. Hätäkeskuskokeilu on ollut käynnissä ja osittain kokeilun perusteella on hyväksytty hätäkeskusien tehtäviin liittyvä laki. Nyt on ruvettu toteuttamaan kaikkiaan noin hätäkeskuksen verkkoa, joka kattaa koko Suomen. Yksi osa hätäkeskusten kehittämistä on kaksisuuntaisen tiedonvaihdon kehittäminen Tielaitoksen ja hätäkeskusten välillä. Hätäkeskuksien kehittämisen tavoitteena on, että toiminnallinen ja taloudellinen tulos paranee. Päivystäviä henkilöitä on keskuksessa riittävästi kaikkina vuorokaudenaikoina ja eri ammattialoilta. Keskitetympään järjestelmään on mahdollista toteuttaa yhtenäiset tietojärjestelmä- ja viestintäratkaisut. Myöskin poikkeusolojen 20

22 toiminta mahdollistuu, sillä hätäkeskukset on tarkoitus sijoittaa suojattuihin tiloihin. Seuraavassa yleistietoa hätäkeskuksien kehittämisestä. Yhtenä hätäkeskusten kehittämistavoitteena on kustannusten eli keskusten määrän vähentäminen. Kokeilussa ovat olleet mukana erityisesti poliisi- ja pelastustoiminta ja lisäksi rajavartiolaitos, ulkomaalaiskeskus sekä sosiaali- ja terveystoimi. Kokeilussa on ollut neljä hälytysaluetta: Jokilaakson hälytysalue (Ylivieska) Keski-Suomen hälytysalue (Jyväskylä) Pohjois-Karjalan hälytysalue (Joensuu) Salon seudun hälytysalue (Salo) Hätäkeskusten etuja ovat: Käyttöön uutta tekniikkaa Keskuksissa aina riittävästi henkilöstöä, koskaan ei kukaan ole yksin päivystämässä Puhelimeen vastataan pääsääntöisesti nopeasti Viranomaisten yhteistyö nopeaa Hätäkeskusten ongelmia ovat: Rahoituksen järjestäminen (kunnat<>valtio), kokeilussa valtio rahoittajana Totuttujen toimintamallien ja asenteiden muuttaminen - ennakkoluulot ja pelot Näkemyserot ja kuntien suhtautuminen asiaan vaihtelee suuresti Tiedonvaihtoon ja lainsäädäntöön liittyvät ongelmat Tekniikkamurheet ja henkilörekisteripuutteet Liityntäjärjestelmien käyttöönottoa jouduttu siirtämään. Kehittämisen jatko - lopulliset päätökset puuttuvat. Kokemuksia hätäkeskusten toiminnasta Toiminta käytännössä mahdollista ja toivottavaa Yhteiset keskukset tuovat tehokkuutta ja varmuutta Ristiintyöskentelyn lainsäädännön puuttuminen tuo ongelmia Integraatio vaatii aikaa ja asenteiden muuttaminen on vaikeaa Tekniikan kehittäminen ja kehittyminen pulmallista 21

23 1. Uusimaa (Kerava) 2. Varsinais-Suomi (Turku) 3. Satakunta (Pori) 4. Häme (Hämeenlinna) 5. Pirkanmaa (Tampere) 6. Kaakkois-Suomi (Kouvola) Etelä-Savo (Mikkeli) 8. Pohjois-Savo (Kuopio) Pohjois-Karjala (Joensuu) 10. Keski-Suomi (Jyväskylä) 11. Pohjanmaa (Vaasa) 12. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (Oulu) 13. Lappi (Rovaniemi) sijaintipaikka/ placeringsort Kuva 3.5. Hätäkeskusten sijaintipaikat. 22

24 3.9 OSATEHTÄVIEN KUSTANNUKSET Taulukossa 3.1 on esitetty osatehtävien kustannukset. Hankkeet toteutettiin lähinnä kehittämistyössä mukana olevien organisaatioiden omalla rahoituksella. VIR- VE projektin ja hätäkeskusten kehittämisen kustannuksia ei ole otettu mukaan, sillä TETRA 6 on ollut lähinnä yhteistyöfoorumi kyseisille hankkeille. Ilmailulaitoksen maaliikenteen ohjausjärjestelyjen kustannukset on arvioitu karkeasti. Kustannuksiin kuuluu pysäköinnin ohjausjärjestelyjen ja bussiliikenteen ohjausjärjestelyjen suunnittelu sekä taksiliikenteen ohjausjärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen. Lisäksi liikenneministeriö TETRA-rahoitusta on käytetty loppuraportin kirjoittamiseen ja hankesihteerityöhön mk. Taulukko 3.1. TETRA 6 osatehtävien kustannukset Osatehtävä Vastuuorganisaatio Kustannus Liikennekeskuksen toiminnallinen analyysi Tielaitos mk Liikennekeskuksen tietojärjestelmän määrittely ja vaiheittainen toteuttaminen Tielaitos mk Tampereen seudun liikenteen telematiikan toimintamalli Pääteiden varareittien valintaperusteet ja ohjausjärjestelyt esiselvitys Ilmailulaitoksen maaliikenteen ohjausjärjestelyt Yhteensä Tampereen kaupunki Tielaitos Liikenneministeriö Tielaitos Ilmailulaitos mk mk mk mk 23

25 4 PÄÄTELMIÄ TETRA 6 HANKKEESTA TETRA 6 hankkeen alussa määriteltiin päätavoitteeksi liikennekeskusten, erityisesti tieliikenteen hallintakeskusten, toiminnan, tietojärjestelmien ja yhteistyön kehittäminen. TETRAn yleisenä tavoitteena oli kaikkia liikennemuotoja koskeva tarkastelu, TETRA 6 oli varsin tieliikennepainotteinen. TETRA 6:n alle otettiin käynnistymisvaiheessa olevia, erityisesti liikennekeskuksiin, liittyviä hankkeita. Hankesisällöltään TETRA 6 ei ollut kovin yhtenäinen. Mahdollisesti tästä syystä TETRA ohjelmaan kuuluminen ei tuntunut tuovan erityistä lisäpanosta yksittäisten hankkeiden etenemiseen. Ilmailulaitoksen suurella projektilla, Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen hallinta, ei ollut suoranaista kytkentää muihin projekteihin. TETRA 6 hankkeella ei ollut resursseja käynnistää uusia yhteistyöhankkeita, vaan se toimi sateenvarjona monelle osapuolten omalle hankkeelle. Hankkeen tärkeiksi saavutuksiksi johtoryhmä totesi kuitenkin seuraavat asiat: TETRA 6 hankkeessa koottiin yhteen eri toimijoita, jolloin syntyi laajempi näkemys yhteistyöllä kehitettävistä kohteista. Erityisesti tiedonvaihtoon liittyvissä asioissa löytyi uusia yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia. Koettiin, että muiden osapuolten järjestelmiä ja tavoitteita ymmärretään paremmin TETRA 6:n jälkeen. Lisäksi TETRA ohjelma toi hankkeilleen julkisuutta toteuttajaorganisaatioiden ulkopuolellakin. TETRA ohjelma kokosi pienistä palasista merkittävän kokona i- suuden. TETRA 6:n osatehtäviä voi pitää onnistuneina, toimintaa kehittävinä ja palvelua parantavina hankkeina. Esimerkiksi Tielaitoksen liikennekeskusten toimintaa merkittävästi muuttavan tietojärjestelmän, LK-tiedon, 1. vaihe kehitettiin TETRA 6:n aikana. LK-tieto mahdollistaa liikennekeskusten toiminnan verkostona ja yksinkertaistaa tiedon tallentamiseen ja lähettämiseen liittyviä rutiineja. Tietojärjestelmän kehittäminen lähti liikkeelle Liikennekeskusten toiminnallinen analyysi projektista ja sitä seuranneesta Palvelutietokannan arkkitehtuuriratkaisujen ja käyttötapausten määrittelystä. Tampereen seudun telematiikan toimintamallin pohjalta on käynnistynyt toteuttamiseen tähtääviä hankkeita: paikallisliikenteen hallintajärjestelmä, pysäköintilaitosten ohjausjärjestelmä ja Tampereen seudun liikenteen web-portaalin selvitys. Hätäkeskusten ja liikennekeskusten yhteistoiminnan kehittämisessä sekä viranomaisradioverkon kehittämisessä on menty eteenpäin verrattuna siihen, että niitä olisi viety eteenpäin täysin omina hankkeinaan. Monessa asiassa TETRA 6 on käynnistänyt keskusteluja kehittämistarpeista ja varsinaiset pilottikokeilut ovat olleet TETRA 7 -hankkeen alla. 24

26 TETRA 6 hankkeen osatehtävät toteutettiin pääosin laitosten omalla rahoituksella. Hankkeelle osoitettu oma, osapuolten yhteinen rahoitus olisi antanut johtoryhmälle mahdollisuuden projektien ohjaamiseen etenemisen seurannan sijaan. Yhteinen TETRA rahoitus käytettiin lähinnä hankesihteerin työhön sekä loppuraportin laatimiseen. Tampereen seudun telematiikan toimintamalli hankkeessa liikenne- ja viestintäministeriö oli merkittävä rahoittaja. 25

27 5 JATKOKEHITTÄMISTARPEITA Erityisen tärkeäksi jatkokehittämistarpeeksi kohosi liikenteen häiriönhallinnan kehittäminen. Häiriöitä ovat kaikki normaalitilanteesta poikkeavat tilanteet, jotka häiritsevät liikenneturvallisuutta tai liikenteen sujuvuutta. Osa häiriötilanteista on ennustettavia kuten tietyöt ja suuret massatapahtumat, mutta kriittisimpiä ovat yllätykselliset häiriöt kuten liikenneonnettomuudet ja keliolot. Häiriöhallinta käsittää tieliikenteen lisäksi myös muiden liikennemuotojen häiriötilanteet ja niiden vaikutukset tieliikenteeseen. Liikenteen häiriönhallinnan kehittäminen projektin tulisi painottua erityisesti häiriönhallintaketjun kriittisten osien tunnistamiseen ja parantamiseen. Häiriöhallinnassa tulisi ottaa huomioon myös joukkoliikenne ja muut liikennemuodot. Häiriönhallintaan kuuluu häiriötiedon välittäminen tietoa tarvitseville viranomaisille ja toimijoille sekä liikkujille, enempien onnettomuuksien välttäminen ja hä i- riön poistaminen sekä häiriönaikaiset järjestelyt. Häiriönhallintaan liittyen pääteille tulisi suunnitella varareitit ja niiden opastusjärjestelyt sekä toteuttaa varareittiviitoitus (joko valmiiksi maastoon tai esimerkiksi liikenteenohjausva u- nujen avulla). Lisäksi täytyy sopia periaatteista, miten eri osapuolet käytännössä toimivat. Tielaitoksen tuotannon liikelaitostamisen (2001 alusta) jälkeen toimijoiden määrä tien päällä tulee todennäköisesti kasvamaan, mikä aiheuttaa yhä enemmän tarvetta ennalta sovituille järjestelyille. Viranomaisten välisen häiriötiedon jakelun täytyy tapahtua tehokkaasti sovittujen periaatteiden mukaan. Tärkeä osa tiedonvaihtoa on viranomaisten välisen tiedonvaihdon periaatteista sopiminen sekä tietoliikennejärjestelyjen kehittäminen. Uutena projektina tulisi tarkastella liikennemuotojen yhteistyötä häiriöiden hallinnan kannalta: esimerkiksi joukkoliikenteen (sis. myös raideliikenne ja lentoliikenne) häiriöiden kytkentää ja vaikutuksia yksilölliseen tieliikenteeseen. TETRAn jatko-ohjelmaan suunnitellussa Häiriöiden hallinta -hankkeessa tulisi varata hankkeelle yhteistä rahoitusta. Näin hankeryhmällä olisi mahdollisuus ohjata työn etenemistä, eikä osallistuminen rajoittuisi eri osapuolten omilla resursseilla toteuttamien hankkeiden seurantaan. Jatkokehitysprojektit lähtevät ajatuksesta, että aitoa yhteistyötarvetta on olemassa. Jatkokehittämistarpeet saattavat aiheuttaa myös tarvetta muuttaa lainsäädäntöä. 26

28