Ajankohtaista yleissivistävän koulutuksen kehittämisessä

Transkriptio

1 Ajankohtaista yleissivistävän koulutuksen kehittämisessä Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus esi- ja perusopetusyksikkö Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

2 Millainen on maailman osaavin kansa? Millaisia tulevaisuuden kansalaisia Suomi tarvitsee? Aktiivisia ja innovoivia Yhteisöönsä sitoutuneita, yhdessä tekeviä Kansainvälisiä ja kielitaitoisia Luovia ja osaamistaan soveltavia Toisia arvostavia ja kunnioittavia Kriittisesti ja analyyttisesti ajattelevia Laaja-alaisia osaajia, elinikäisiä oppijoita Tulevaisuuteensa ja itseensä luottavia Vuorovaikutteisia ja yhteistyökykyisiä

3 Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu OPS 2016 KuntaKesu Kehittämiskouluverkosto

4 Hankkeen esitteet ja loppuraportti PM/Julkaisut/2015/tule vaisuuden_peruskoulu.html

5 Tulevaisuuden peruskoulu Laajapohjainen ohjausryhmä pj opetusministeri Krista Kiuru Uuteen nousuun! Työryhmä 1. Osaaminen ja oppiminen yhteiskunnassa oppimistulosten kehitys koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus taloudellinen kasvu ja kilpailukyky vähemmistöjen asema koulutuksessa Työryhmä 2. Motivaatio ja opetus oppimismotivaatio, kouluviihtyvyys ja hyvinvointi oppimisympäristöt ja menetelmät opetusjärjestelyiden kehittämien opettajakoulutuksen kehittäminen Työskentelytapa: tutkimuksen ja käytännön huippuasiantuntemus yhdessä, laaja yhteistyö toimijoiden kanssa, vuorovaikutus Aikataulu: avausseminaari maaliskuussa, esitykset vuoden 2014 loppuun mennessä, päätökset jatkosta keväällä 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö/tulevaisuuden perusopetus kehittämishanke,

6 Hankkeen aikataulu Aloitusseminaari järjestettiin opetus- ja kulttuuriministeriössä Asiantuntijatyöryhmät kokoontuivat Helsingissä huhtikuusta 2014 helmikuuhun 2015 yhteensä seitsemän kertaa Ohjausryhmä kokoontui Helsingissä huhtikuusta 2014 helmikuuhun 2015 yhteensä viisi kertaa Hankkeen loppuraportti luovutettiin opetus- ja viestintäministeri Kiurulle

7 Työryhmien työskentelyn tuotoksina syntyi: 1) Alatyöryhmien teemojen mukaiset nykytilan kuvaukset 2) Perusopetuksen kehittämiseen ja oppimistulosten sekä oppimista tukevien asenteiden parantamiseen tähtääviä kehittämisehdotuksia.

8 Esimerkkejä kehittämisehdotuksista 1/4 Lähikouluperiaatteen säilyttämistä tukevat kehittämisehdotukset Yhteinen, julkinen, maksuton ja oppilaitaan valikoimaton perusopetus tulee säilyttää. Koulutuspolitiikalla tulee pyrkiä siihen, etteivät oppimistulokset riipu yksilön taloudellis-yhteiskunnallisesta tai etnisestä taustasta, asuinalueesta tai sukupuolesta. Hallinnon tulee huolehtia siitä, ettei kouluvalinta ja oppilasvalikointi kuten soveltuvuuskokeiden käyttö tai luokkien opetussuunnitelmallinen painottaminen loukkaa koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta. Taloudellisten resurssien turvaamiseen liittyvät kehittämisehdotukset Koulutuksella on osoitettu olevan vahva vaikutus yksilön tulotasoon sekä kansantalouden kasvuun, siksi korkealaatuisen opetuksen mahdollistava perusopetuksen resursointi on taattava tulevaisuudessa.

9 Esimerkkejä kehittämisehdotuksista 2/4 Oppimiseen ja pedagogiikkaan liittyvät kehittämisehdotukset Erilaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat sekä yhteisöllistä että yksilöllistä oppimista, tulee lisätä. Oppimisvaikeuksia sekä muita oppimiseen liittyviä haasteita tulee ennaltaehkäistä ja niihin täytyy puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo esiopetuksessa tai viimeistään 1. luokalla. Arvioinnin ja numeroarvostelun tulee olla tasa-arvoista ja yhdenvertaista. Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja koulupäivän rakenteeseen liittyvät kehittämisehdotukset Koulua tulee kehitetään eettisenä ja oppivana yhteisönä, jossa oppilaalla on sananvaltaa ja valinnanvaraa (voice and choice) ja jossa hän ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Koulu on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla avointa ja dialogista. Koulupäivän rakennetta, aloitusaikaa ja pituutta toteutetaan uusilla, erilaisilla tavoilla.

10 Esimerkkejä kehittämisehdotuksista 3/4 Opettajien peruskoulutukseen liittyvät kehittämisehdotukset Tutkimusperustaista opettajankoulutusta kehitetään edelleen yhteistyössä yliopistojen ja kuntien kanssa. Opettajien peruskoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen tulee muodostaa jatkumo. Opettajakoulutusta tulee arvioida kansallisesti. Opettajien elinikäiseen ammatilliseen kehittymiseen liittyvät kehittämisehdotukset Opettajien ammatillisen osaamisen kehittyminen vaatii systemaattista täydennyskoulutustoimintaa, joka edellyttää myös täydennyskoulutuskäsitteen ja sisällön määrittelyä uudelleen. Opettajien työaikaan liittyvät kehittämisehdotukset Erilaisten työaikamallien kehittämistä ja kokeilua jatketaan, ja niiden käyttöönottoa laajennetaan. Täydennyskoulutus toteutetaan opetustuntien ulkopuolella ja VESO/TESO-päivien lukumäärää nostetaan kolmesta viiteen.

11 Esimerkkejä kehittämisehdotuksista 4/4 Johtamiseen liittyvät kehittämisehdotukset Johtamisjärjestelmiä kehitetään ja johtamisen resursointi varmistetaan. Rehtorin kelpoisuusehtoja tulee tarkastella uudelleen työnkuvaan kohdistuneiden muutosten vuoksi. Rehtoreiden koulutusta sekä johtamisosaamista kehitetään. Rehtoreilla tulee olla henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Koulutuksen tutkimukseen liittyvät kehittämisehdotukset Luodaan laaja-alainen ja pitkäkestoinen kansallinen seurantatutkimus-ohjelma, johon kytketään yliopistot, Suomen Akatemia, Opetushallitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja valtioneuvosto politiikkaohjelmien kautta. Tuetaan koulujen pedagogista kehittämistä keräämällä pitkittäisaineistoja tutkimuskäyttöön Lisätään tutkimusta koulutuksen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tutkitaan vapaata perusopetukseen hakeutumista.

12 Avoin verkkokysely: Mitä tulisi opettaa nykyistä enemmän / paremmin? (N=6979)

13 OPS 2016 Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien.

14 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden rakenne Yleinen osa Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat 3-6 Vuosiluokat 7-9

15 Laaja-alainen osaaminen opetussuunnitelman perusteissa

16 LOPS 2016 Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2014 asetuksen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä lukion opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään

17 eperusteet Opetussuunnitelmien perusteiden katselu-, valmistelu-, työskentely- ja julkaisualusta Perusteiden haku, selaus ja suodatus ovat kaikille julkinen palvelu osana Opintopolku.fi:ä. eperusteet -palvelu tarjoaa opetuksen ja koulutuksen järjestäjille myös kirjautumista vaativia työkaluja opetussuunnitelmatyön tueksi mm. Paikallisen opetussuunnitelman laadinnan työkalu (yleissivistävä) Työkalujen käyttöönotto on vapaaehtoista, mutta opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toivotaan mahdollisimman laajasti käyttävän palvelua omassa opetussuunnitelmatyössään.

18 Perusteiden haku ja selaus Ensimmäisessä vaiheessa esiopetus, perusopetus ja lisäopetus Myöhemmin palveluun tuotetaan myös mm. lukion, aikuisten perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet Sisältöjä voi selata ja suodattaa vuosiluokkakokonaisuuden, oppiaineen tai laajaalaisen osaamisen perusteella. Perusteen sisältöjä voi katsella myös hyödyntäen erilaisia rajausehtoja Tukimateriaali

19 Paikallisen opetussuunnitelman laadinnan työkalu Työkalu opetussuunnitelman laatimiseen ja julkaisuun Mahdollistaa paikallisen opetussuunnitelman laadinnan eri tasoille: seutukunta, kunta, koulukohtainen Opetussuunnitelman hallinnan ja ylläpidon joustavuus Työkalun käyttöönotto ja käyttäjätunnusten hallinta vaatii rekisteröitymisen virkailija.opintopolku.fi palveluun

20 Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

21 Haasteista yhteinen visio Valtakunnallista koulutuspolitiikkaa linjattiin Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa Valtakunnallisella tasolla pohdittavaksi nousivat esimerkiksi oppimistulosten lasku opetuksen järjestäjien taloudellinen tilanne koulujen ja oppilaitosten eriytymiskehitys Kunnat määrittelevät omat kehittämiskohteensa huomioiden sekä valtakunnalliset että paikalliset haasteet Sipilän hallituksen ohjelma nostaa esille uudet kehittämisen keskeiset tavoitteet

22 Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Nostaa koulutuksen keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa Auttaa paikallista opetuksen järjestäjää löytämään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa

23 Teemat Paikallisessa koulutuksen kehittämissuunnitelmassa on nostettu esiin neljä keskeistä teemaa, joiden kehittämiseen panostetaan oppilaiden oppiminen henkilöstön osaaminen kestävä hyvinvointi johtaminen Kukin teema on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin, joille on asetettu erilliset tarkemmat kehittämiskohteensa.

24 Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma valtakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman toteuttamisen työkaluna Kehittää pedagogiikkaa Linjaa ja vahvistaa johtamista Muuttaa toimintakulttuuria Maailman osaavin kansa 2020 Taloudellinen tilanne Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma Oma tavoite Oma tavoite Johtaminen Oppimistulokset Eriytymiskehitys Oppiminen Oppiminen Osaaminen Osaaminen Kestävä hyvinvointi Oma tavoite Kestävä hyvinvointi Johtaminen Johtaminen Laadukas opetus ja oppiminen Opetustoimen / sivistystoimen strategia Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Oma tavoite Koulun työ- ja kehittämissuunnitelma Oppiminen Osaaminen Oma tavoite Oma tavoite Kestävä hyvinvointi Oma tavoite Kunnassa jo käytössä olevia suunnittelun, toiminnan toteuttamisen ja arvioinnin työkaluja Strategiat ja toimintaohjeet Talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiakirjat Toimialojen yhteiset lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät suunnitelmat Paikalliseen kehittämistyöhön liittyvät suunnitelmat Toimintaa ohjaavat suunnitelmat kuten opetussuunnitelma Prosessikuvaukset ja yhteistyösopimukset Arviointiasiakirjat Terveyttä ja turvallisuutta linjaavat asiakirjat Omat haasteet Omat haasteet Omat haasteet Normit (lait, asetukset, opetussuunnitelmien perusteet) Suositukset (laatukriteerit, toimintaohjeet)

25 Majakka Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto

26 Majakan tavoite

27 Majakan toimijat

28 Kehitettävät teemat Keskeiset teemat, joihin kehittämiskouluverkoston avulla etsitään uusia käytännössä mallinnettuja innovaatioita, ovat: 1. Oppilaan oppiminen 2. Henkilöstön osaaminen 3. Oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi 4. Johtaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

29 Kehittämisteemat jakaantuvat kymmeneen teemaverkostoon 1. Oppilaiden hyvinvointi ja motivaatio, oppimistulosten parantaminen 2. Oppilaiden osallisuus 3. Pedagogiikka ja opetusmenetelmät 4. Yhteisopettajuus ja yhteistyö 5. Opettajien osaaminen ja hyvinvointi 6. Oppimisympäristöt 7. Koulupäivän rakenne ja opetusjärjestelyt 8. Toimintakulttuuri 9. Teknologia 10. Johtaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

30 Teemaverkostoissa Jaetaan osaamista ja innovaatioita Levitetään hyviä käytäntöjä Innostetaan toisia ja autetaan kehittymisessä Esitetään kysymyksiä ja saadaan vastauksia omaan kehittämisteemaan liittyen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

31 Alueelliset verkostot Koordinoivat alueellista yhteistyötä ja kehittämistä Jakavat osaamista ja innovaatioita Lisäävät kehittämisosaamista alueella Toimivat satelliittikouluna muille alueen kouluille Osallistuvat koulutuksiin, jotka alkavat syksyllä 2015 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

32 Alueelliset verkostot Pohjois-Suomi (4 kuntaa, 24 koulua) Kajaani Oulu Rovaniemi Sodankylä Länsi-Suomi (8 kuntaa, 42 koulua) Hämeenkyrö, Jyväskylä, Kannus, Kokkola, Pedersöre, Pori, Tampere, Vaasa Itä-Suomi (10 kuntaa, 29 koulua) Joensuu, Kontiolahti, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Liperi, Mikkeli, Ruokolahti, Savonlinna, Varkaus Lounais-Suomi (7 kuntaa, 30 koulua) Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Raasepori, Salo, Turku Pääkaupunkiseutu (3 kuntaa, 23 koulua) Espoo Helsinki Kauniainen Uusimaa (6 kuntaa, 28 koulua) Kerava, Kirkkonummi, Lahti, Porvoo, Tuusula, Vantaa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

33 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kehittämiskouluverkosto Majakan yhteydenpito ja viestintä

34 Kehittämiskouluverkosto oph.fi-sivuilla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

35 Facebook-sivut Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

36 Sitra Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

37 Työskentelyalusta yhteistyössä Sitran ja Orchidea Innovations Oy:n kanssa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

38 Kehittämiskouluverkostoon ilmoittautuminen Kehittämiskouluverkostoon otettiin ilmoittautumisia vastaan kaikista Suomen kunnista. Kunnan opetus- tai sivistysjohtaja valitsi ja ilmoitti mukaan verkostoon liittyvät koulut. Yksityiset opetuksen järjestät sekä yliopistojen harjoittelukoulut osallistuvat oman sijaintikuntansa verkoston kautta. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

39 Yhteistyökumppanit Kiinnostusta yhteistyöhön on ollut runsaasti OPH pitää kirjaa mahdollisista yhteistyökumppaneista Verkoston kautta kehittämiskouluilla on mahdollisuus solmia yhteistyösopimuksia Opetuksen järjestäjä tekee sopimukset yhteistyöstä suoraan kumppanin kanssa Opetushallitus toimii apuna yhteistyökumppaneiden löytämisessä ja yhteistyön aloittamisessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

40 Kansainväliset mahdollisuudet Kansainvälinen näkökulma tuo lisää mahdollisuuksia kehittämiseen Majakka-kouluille etsitään mahdollisuuksia verkostoitua myös kansainvälisesti Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

41 Opetushallituksen tuki kehittämiskouluille Verkoston luominen ja ylläpito Tapaamiset Koulutukset Kansainvälinen yhteistyö (kartoitusvaiheessa) Tukea rahoituksen löytämisessä Välittäjänä yhteistyökumppaneiden löytämisessä Arviointi ja seuranta Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

42 Mukana 38 kuntaa 178 koulua Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

43 Majakka-kunnat Akaa (2 koulua) Espoo (4) Hattula (1) Helsinki (15) Hämeenkyrö (7) Hämeenlinna (6) Janakkala (5) Joensuu (2) Jyväskylä (6) Kajaani (4) Kannus (2) Kauniainen (4) Kerava (2) Kirkkonummi (11) Kokkola (3) Kontiolahti (1) Kouvola (2) Kuopio (5) Lahti (2) Lappeenranta (7) Liperi (1) Mikkeli (5) Oulu (11) Pedersöre (2) Pori (12) Porvoo (5) Raasepori (2) Rovaniemi (6) Ruokolahti (1) Salo (10) Savonlinna (3) Sodankylä (3) Tampere (10) Turku (4) Tuusula (1) Vaasa (1) Vantaa (7) Varkaus (3)

44 Kiitos