Turvallisuusjohtaminen tiedon rooli

Transkriptio

1 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Turvallisuusjohtaminen tiedon rooli Kuntatalo Erikoistutkija, TkT Marinka Lanne, VTT ;

2 Mistä organisaation turvallisuudessa on kyse?

3 Mitattu ja koettu turvallisuus Turvallisuusjohtamisen haasteena erilaisten turvallisuuskokemusten huomiointi ja riittävän kattava kokonaisuuden hallinta Turvallisuuden dimensiot a) Objektiivisuus: käyttäytymistä ja ympäristöä mitataan vertaamalla kriteereihin b) Subjektiivisuus: tunteet ja käsitykset turvallisuudesta huomioidaan Kohtuullinen (reasonably safe) absoluuttinen turvallisuus (mm. Hansson 2012) Turvallisuutta mitataan usein sen puuttumisen kautta Turvallisuus on varmuutta ei-toivottujen tapahtumien puuttumisesta, mutta myös turvallisuutta varmistavien keinojen olemassa oloa ja vahvuutta. Tarkastelun kohteena tavallisesti ihminen, ympäristö ja yritystoiminnan häiriöttömyys

4 Yritysturvallisuuden eri osa-alueet Pyritään vähentämään ihmisten aiheuttamia tahattomia ja tahallisia riskejä organisaatiolle myös ulkopuolisten turvallisuus Kiinteistöturvallisuus. Rakenteellinen turvallisuus ja turvallisuusvalvonta. Varmistetaan työntekijöiden turvallisuus ja terveys, ylläpidetään ja parannetaan aktiivisesti työkykyä Toiminnan häiriöttömyys ja toipumisen varmistaminen Hallitaan onnettomuusriskejä ja varaudutaan pelastustoimiin Organisaation sisä- ja ulkopuolelta uhkaavan toiminnan ennaltaehkäisy ja torjunta Kestävä kehitys, ympäristövaikutusten arviointi, jätehuolto jne. Tiedon luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistaminen Varaudutaan toiminnan jatkumiseen poikkeusoloissa

5 Turvallisuusjohtaminen

6 Mihin turvallisuusjohtamista tarvitaan? Vastuita ja velvoitteita tulee useiden eri säädösten kautta tarvitaan selkeät pelisäännöt Turvallisuuteen liittyvät arvot ja tavoitteet määritellään yhdessä Mitä turvallisuus meidän organisaatiossa tarkoittaa? Turvallisuusasioihin tarvitaan osaamista Ylläpidetään tilannetietoisuutta uhista ja vaaroista Päätöksenteko ja ristiriitaisten ratkaisujen välttäminen edellyttää kumuloituvaa tietoa ja yhteispeliä Jaetaan hyviä käytäntöjä ja tietoa

7 Mitä turvallisuusjohtaminen on? Turvallisuusjohtaminen on organisaatiossa tapahtuvaa järjestelmällistä ihmisiä, ympäristöä, omaisuutta, tietoa ja mainetta vahingoittavien tapahtumien ennaltaehkäisemiseen tähtäävää toimintaa. Linkittyy strategiaan ja operatiiviseen toimintaan Ohjeellisia standardeja löytyy, mutta oleellista on miettiä omaan organisaatioon soveltuvat johtamistavat, termit ja prosessit. Toiminnan pitää olla sekä ennakoivaa että reagoivaa!

8 Tavoitteena resilientti organisaatio Ennakoi häiriöitä, paineita ja niiden seurauksia. Lähitulevaisuutta pidemmälle katsomalla aikaa varautua erilaisiin tilanteisiin. Tarkkailee joustavasti omaa toimintaansa sekä ympäristöään ja sopeuttaa toimintaansa. Tarkkailun perusteita on arvioitava ajoittain, jotta ei jäädä kiinni rutiineihin ja tottumuksiin. Reagoi erilaisiin häiriöihin sekä säännöllisiin ja epäsäännöllisiin uhkiin. Usein todellinen tilanne eroaa odotetusta tai kuvitellusta eikä siten kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin voi olla valmiita ratkaisuja. Suhteutettava vaatimuksiin ja resursseihin. Oppii kokemuksesta. Pelkkä tiedon kerääminen tapaturmista ja läheltä-piti tapauksista ei vielä riitä. Kokemuksesta oppimiseen tarvitaan aikaa ja resursseja. Hollnagel 2008; Uusitalo et al

9 Turvallisuusjohtamisen päävaiheet Puitteiden luominen Päivittäinen toiminta Kausitavoitteiden asettaminen Arviointi ja kehittäminen Tietovaranto Riskien arvioinnit Havainnointikierrokset Vaaratilanneilmoitukset Poikkeamadata Aloitteet Työhygieeniset mittaukset Ergonomiakartoitukset Työilmapiirikartoitukset Siisteys- ja järjestysindeksi Auditoinnit Tapaturmat Sairauspoissaolot Verkostojen kautta kerätty tieto hyvistä käytännöistä Ym

10 Puitteiden luominen Keskustellaan turvallisuuden merkityksestä yrityksessä Asetetaan yleinen politiikka ja tavoitetaso turvallisuudelle Määritetään vastuut ja tehtävät eri toimijoille myös organisaation rajapinnalla Määritetään yhteistyö- ja osallistumiskäytännöt Määritetään yleiset turvallisuusohjeet ja ylläpitokäytännöt Määritetään tiedonkulku- ja vuorovaikutuskanavat sekä mittarit Keskeisessä roolissa: johtoryhmät

11 Kausitavoitteiden asettaminen Keskustellaan turvallisuuden eri osa-alueiden kehittämistarpeista Hyödynnetään tietoa riskien arvioinneista ja tapahtumalokista Asetetaan kausitavoitteet ja mittarit turvallisuuden kehittämiselle ja toteuttamiselle Puretaan tavoitteet konkreettisiksi toimintasuunnitelmiksi ihmisiä osallistaen Viestitään tavoitteet, vastuut ja ohjeet kaikille Keskeisessä roolissa: yksiköiden johto, esimiehet, asiantuntijat

12 Päivittäinen toiminta Turvallisuusongelmien ennakointi vaarojen tunnistaminen ja raportointi Toimintasuunnitelman toteutus Turvallisuuspoikkeamien ja -havaintojen raportointi Työn vaarojen arviointien toteutus ja niistä seuraavat korjaavat toimenpiteet Turvallisten työtapojen jatkuva esillä pitäminen Jatkuva vuorovaikutus Keskeisessä roolissa: esimiehet ja työntekijät

13 Turvallisuusjohtamisen arviointi ja kehittäminen Analysoidaan saatua tietoa: mm. Riskien arviointiraportit, poikkeamaraportit, palaute, parannusehdotukset, auditointiraportit, turvallisuushavainnoinnit, johdon kierrokset Arvioidaan turvallisuuskulttuuria ja turvallisuuden tilannekuvaa: mm. kyselyt, eri tietoaineistojen vertailu, muutossuunnat Arvioidaan tavoitteiden ja toteutussuunnitelman toteutumista: verrataan toteutumaa asetettuihin tavoitteisiin Arvioidaan turvallisuusjohtamisen toimivuutta kokonaisuutena Ideoidaan ja suunnitellaan kehittämisratkaisuja Keskeisessä roolissa: johtoryhmät ja asiantuntijat

14 Yhteistyön tarve turvallisuustoiminnassa Turvallisuusvastuut ja -tehtävät jakautuvat useille eri toimijoille: mm. ylimmälle johdolle, sisäisille asiantuntijoille, linjajohdolle, työntekijöille sekä ulkoisille toimijoille Tarve yhteisten toimintojen koordinoinnissa, tavoitteiden asettamisessa, ongelmanratkaisussa sekä päätöksenteossa Yhteistyön rooli on pitää eri toimijat kiinni yhteisessä turvallisuuden tavoitteessa. Lain mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla

15 Sisäisiä turvallisuusasiantuntijoita Laatuorganisaatio Laatupäällikkö Yritysturvallisuuden johtoryhmä Riskienhallintatiimi QHSE-päällikkö (Yritys)turvallisuuspäällikkö Tietoturvapäällikkö Riskienhallintapäällikkö ATKosasto/ palvelut Ympäristöorganisaatio Ympäristöpäällikkö Tilapalvelupäällikkö, Kiinteistöpäällikkö Vartijat Ongelmajätevastaavat + varamiehet Kemikaalien käytönvalvojat + varamiehet Isännöitsijä Kunnossapitopäällikkö Kunnossapitoosasto (oma tai ulkoistettu) Henkilöstöosasto Nestekaasun käytönvalvojat + varamiehet Henkilöstöpäällikkö Pelastustoimintaorganisaation johtaja ja apulaisjohtaja Pelastusorganisaation päällikkö ja apulaispäällikkö Pelastusorganisaatio TYKY-ryhmä Esim. päihderyhmä Työterveyshuolto (ulkoistettu tai ei) Työsuojelu toimikunta Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutetut Työturvallisuusorganisaatio Työsuojeluasiamiehet Vara-asiamiehet EA-päällikkö ApulaisEA-päällikkö EA-ryhmä Valvojat Palo- ja pelastusryhmät Palopäällikkö Tehdaspalokunta (oma tai tehdasalueen)

16 Turvallisuustoimijoita organisaatiossa ja rajapinnoilla Koordinoijat/avustajat Tiimit/yksiköt Ulkoiset sidosryhmät työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutetut työsuojeluasiamiehet pelastusorganisaation päällikkö sisäinen palopäällikkö ympäristöpäällikkö käytönvalvojat tietoturvapäällikkö kiinteistöpäällikkö vartijat turvallisuuspäällikkö laatupäällikkö henkilöstöpäällikkö jne. työsuojelutoimikunta pelastusorganisaatio tehdaspalokunta huolto- ja kunnossapito ympäristöosasto tietohallinto turvallisuus- / riskienhallintatiimi laatuosasto tai -tiimi henkilöstöosasto jne. työterveyshuolto vakuutusyhtiöt aliurakoitsijat palveluntuottajat asiakkaat yhteistyökumppanit viranomaiset kiinteistöyhtiö maanomistaja omistajat ja sijoittajat toimialajärjestöt jne. Vastuutahot/toteuttajat ylin johto linjajohto työntekijät muu henkilöstö jne. 16

17 Millaista tietoa tulee hyödyntää ja miten?

18 Tiedon keräämisen ja hyödyntämisen tarkoitus Estää ei-toivottuja tapahtumia (ennakointi) Seurata turvallisuuden tilaa, tavoitteiden saavuttamista Helpottaa turvallisuustyön kohdistamista Arvioida ja kehittää turvallisuusjohtamisen prosessia Toimia koko organisaation johtamisen apuvälineenä päätöksenteon perusteet ja vaikutuksien arviointi Oppia ja viestiä

19 Tunnuslukujen ja seurantamenetelmien valinta Tarkastelun tulee tukea sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteiden seurantaa. Käytössä tulee olla tasapainoisesti erilaisia tunnuslukumittareita ja seurantatapoja: ennakoivia ja reagoivia laadullisia ja määrällisiä syitä ja seurauksia tarkastelevia hallinnan tasoa ja toimivuutta tarkastelevia kokonaistilannetta ja muutosta tarkastelevia Organisaatio valitsee omaa toimintaa parhaiten palvelevat mittarit ja seurantamenetelmät. Käytössä olevia mittareita kannattaa hyödyntää myös turvallisuuspuolella! Kehittäminen alkaa usein riskien arvioinnista, sidosryhmien tietotarpeiden selvittämisestä ja erilaisiin tunnuslukuihin tutustumisesta

20 Tunnuslukuja ja aineistoja ennakoivuus..reagoivuus turvallisuuskoulutusta saaneiden määrä tehtyjen riskien arviointien määrä ennakkohuoltojen määrä johdon turvallisuuskierrosten määrä ja tulokset henkilöstön turvallisuusasennekartoituksen tulokset henkilöstön turvallisuusaloitteiden määrä ja laatu turvallisuusauditointien taajuus ja tulokset terveysseurantaraportit työpaikan altisteiden mittaustulokset henkilösuojainten käyttöaste esim. havaintokierrosten tai läheltä piti -ilmoitusten tulokset (osin ennakoivaa, osin reagoivaa) vaaralliset toimintatavat ja olosuhteet vaaratilannetyypit poikkeamatyypit materiaalivahingot sattuneet tapaturmat sairauspoissaolot tuotantohäiriöt asiakasreklamaatiot viranomaisten kritiikki viranomaisten määräämät velvoittavat toimenpiteet vaaratilanteiden analyysitulokset (mm. aiheuttajatekijät)

21 Tunnuslukuja ja aineistoja määrällinen.laadullinen siisteys- ja järjestysindeksi häiriöiden ja poikkeamien määrä työhygieenisten mittausten ja laskelmien tulokset vaaratilanteiden ja poikkeamien määrä sairauspoissaolojen määrä ja kesto työkyky-indeksi riskien arviointien toteutusmäärä auditointien määrä turvallisuuskoulutusta saaneiden määrä vaaratilanteiden ja poikkeamien syyt työilmapiirikartoituksen tulokset asennekyselyiden tulokset käyttäytymisen havainnoinnista saadut kokemukset sitoutumisen aste tunnistettujen riskien suuruudet

22 Mittareiden luotettavuutta tarkasteltava Reliabiliteetti: Missä määrin käytetty mittari antaa saman tuloksen peräkkäisissä mittauksissa? (Määrällisiin) Validiteetti: Mittaako käytetty mittari todella sitä, mitä pitäisi? Turvallisuustoiminnan onnistumista mitattaessa käytettävä useaa eri mittaria, jotta saadaan kattava arvio toiminnasta. Laadullisten ja subjektiivisten mittareiden kohdalla tulee pohtia arvioinnin perusteluiden systemaattisuutta, asiantuntevuutta ja kattavuutta. Kuinka luotettaviin tietoihin arvio perustuu?

23 Tiedon keräämisen ja hyödyntämisen prosessit Tiedon hyödyntämisen kannalta oleellista ei niinkään ole miettiä mittareiden määrää, vaan tiedon saannin mahdollistavia ja estäviä tekijöitä tiedon hyödynnettävyyttä prosesseja, joilla tieto kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään luotettavuuden arviointia hiljaisia signaaleja tietoisuuden ylläpitämistä Kun prosessit ovat selvillä, erilaiset softat mahdollistavat tehostamista

24 Esimerkki Vaaratilanneraportoinnin prosessi Kertyneen datan analysointi Vaaratilanteen tunnistaminen Vaaratilanteesta ilmoittaminen Ilmoituksen vastaanotto ja käsittely Päätöksenteko ennakoivista ja korjaavista toimista Toimenpiteiden toteutus ja seuranta Välittömät toimenpiteet Tilanteen tutkinta ja selvittäminen Koko vaaratilanneraportointijärjestelmän arviointi ja kehittäminen

25 Esimerkki Riskien arviointidatan hyödyntäminen Riskien arvioinnin tuloksia voidaan jäsentää esim. seuraavilla jaotteluilla: Suurimmat riskit, kriittisimmät puutteet Yhteisriskit: kaikille yhteiset ongelmat Yhdistetyt isommat aihekokonaisuudet: useita riskejä samassa kohteessa kriittinen kohde Muutokset aiempaan vaikutustekijät Lisäselvitysten kohteet tarvitaan lisää asiantuntemusta Päähuomio toimenpiteissä Erilaiset luokittelut: riskit suuruusjärjestyksessä, riskilajeittain, toimenpidekokonaisuuksittain, riskiprofiilit, toimenpideprofiilit jne. mitä uutta paljastavat? Tee jaottelu niin, että pystyt muodostamaan hyvän kuvan kokonaistilanteesta!

26 TEKNOLOGIASTA TULOSTA