TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT SISÄLTÖINEEN...60 Arkkitehtuuri (ARK)...60 Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT)...64 Bioinformaatioteknologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT SISÄLTÖINEEN...60 Arkkitehtuuri (ARK)...60 Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT)...64 Bioinformaatioteknologia"

Transkriptio

1 TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT SISÄLTÖINEEN...60 Arkkitehtuuri (ARK)...60 Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT)...64 Bioinformaatioteknologia (BIO)...74 Elektroniikka- ja sähkötekniikka (EST)...82 Energia- ja LVI-tekniikka (ENE) Geomatiikka (GMA) Informaatioverkostot (INF) Kemian tekniikka (KEM) Kiinteistötalous (KTA) Konetekniikka (KON) Maisema-arkkitehtuuri (MAR) Materiaalitekniikka (MTE) Puunjalostutekniikka (PUU) Rakenne- ja rakennustekniikka (RRT) Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Tietoliikennetekniikka (TLT) Tietotekniikka (TIK) Tuotantotalous (TUO) Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka (YYT)...236

2 TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT SISÄLTÖINEEN Arkkitehtuuri (ARK) Tutkinto-ohjelman kokonaisuudesta vastaava professori Aino Niskanen Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) A901-P Perusopinnot (80 op) Grundstudier General Studies A Arkkitehtuurin perusteet 2 9 A Kuvataide 1, syksy 2 A Kuvataide 1, kevät 2 A Rakennusopin perusteet 1 9 A Rakennusopin perusteet 2 9 A Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka 3 A Arkkitehdin materiaalitekniikka 3 A Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 A Arkkitehtuurin historian perusteet II, harjoitustyö 5 A Taidehistoria 4 A Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4 A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 MA Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 MA Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 A IT 1 Johdatus arkkitehticadiin 4 Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie Kie-98.xxxx Vieras kieli 3 Harj Harjoittelu, alempi perustutkinto 3 Yhteensä 80 A901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Programmets gemensamma studier Programme Studies A IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 A Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu ammattina 1 A Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin 2 A Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 A Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 Yhteensä 20 A101-1 Arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuli (20 op, prof. Aino Niskanen) Grundmodul i arkitekturhistoria och teori Basic Module in History and Theory of Architecture A Kaupunkisuunnittelun historia 4 (käy vaihtoehtoisesti myös Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun perusmoduuliin) A Suomen ja Pohjoismaiden rakennustaide (arkk. tutkinnossa pakollinen= op) A Nykyajan arkkitehtuurin historia 5-9 A Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6-9 A Kuvataide 2, syksy 2 A Kuvataide 2, kevät 2 A102-1 Rakennussuunnittelun perusmoduuli (20 op, prof. Antti-Matti Siikala) Grundmodul i byggnadsplanering Basic Module in Building Design A Julkiset rakennukset 1 (pakollinen) 10 A Asuntoarkkitehtuuri I (pakollinen) 10 60

3 A103-1 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun perusmoduuli (20 op, prof. Trevor Harris) Grundmodul i samhälls- och stadsplanering Basic Module in Urban Planning and Design A Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 A Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 A Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 A Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta 1 A Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio 4 MA Maisema-analyysi 4 A Kaupunkisuunnittelun historia 4 (käy vaihtoehtoisesti myös Arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuliin) Yhd Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 A901-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op, prof. Hannu Huttunen) Kandidatarbete och seminarium Bachelor's Thesis and Seminar ARK.kyps Kypsyysnäyte 0 ARK.kand Kandidaatintyö ja seminaari 10 A901-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Valfria studier Elective Studies Esimerkkejä kandidaattivaiheen vapaasti valittavista opinnoista A IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 2 2 A IT 2 Vaihtuva kurssi 4-6 Arkkitehdin tutkinto (120 op) A201-2 Arkkitehtuurin historian ja teorian jatkomoduuli (20 op, prof. Aino Niskanen) Fortsättningsmodul i arkitekturhistoria och teori Intermediate Module in History and Theory of Architecture Studiot A Rakennussuojelu, studio 9-15 A Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio A Filosofia ja metodi, studio 3-10 A Arkkitehtuurin teoria, studio 3-10 A Arkkitehtuuri I, studio 10 Tukikurssit A Puutarhataiteen historia 5 A Nykyajan arkkitehtuurin historia 5-9 A Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3-6 A Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6-9 A Kuvataide 3 4 A Luova kirjoittaminen ja arkkitehtuurin kritiikki 3 Erikoistyöt 1-10 Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3 A301-3 Arkkitehtuurin historian ja teorian syventävä moduuli (20 op, prof. Aino Niskanen) Fördjupande modul i arkitekturhistoria och teori Advanced Module in History and Theory of Architecture Studiot A Rakennussuojelu, studio 9-15 A Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio A Filosofia ja metodi, studio 3-10 A Arkkitehtuurin teoria, studio 3-10 A Arkkitehtuuri I, studio 10 Tukikurssit A Puutarhataiteen historia 5 A Nykyajan arkkitehtuurin historia

4 A Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3-6 A Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6-9 A Kuvataide 3 4 A Luova kirjoittaminen ja arkkitehtuurin kritiikki 3 Erikoistyöt 1-10 A202-2 Rakennussuunnittelun jatkomoduuli (20 op, prof. Antti-Matti Siikala) Fortsättningsmodul i byggnadsplanering Intermediate Module in Building Design A Arkkitehtuuri III, studio 10 A Rakennusten peruskorjaus, studio 10 A Tuotesuunnittelu, studio 10 A Arkkitehtuuri II, studio 10 A Housing Design Studio 10 A Puurakentamisen vaihtuva kurssi 8-10 A Puustudio / Wood Studio A Rakennusten toteutusasiakirjat 5-15 A Rakennetekniikan jatkokurssi 5 Erikoistyöt 1-10 Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3 A302-3 Rakennussuunnittelun syventävä moduuli (20 op, prof. Antti-Matti Siikala) Fördjupande modul i byggnadsplanering Advanced Module in Building Design A Rakennusten toteutusasiakirjat (Rak.suunnittelun pääaineessa pakollinen= op) A Arkkitehtuuri III, syventävä studio 10 A Tuotesuunnittelu, studio 10 A Rakennusten peruskorjaus, studio 10 A Housing Design Studio 10 A Arkkitehtuuri II, syventävä studio 10 A Puurakentamisen vaihtuva kurssi 8-10 A Puustudio / Wood Studio Erikoistyöt 1-15 A203-2 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun jatkomoduuli (20 op, prof. Trevor Harris) Fortsättningsmodul i samhälls- och stadsplanering Intermediate Module in Urban Planning and Design A Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) 10 A Kaupunki uudistuu, studio 10 A Puukaupunki, studio 9-14 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun erikoistyö 1-10 Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3 A303-3 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun syventävä moduuli (20 op, prof. Trevor Harris) Fördjupande modul i samhälls- och stadsplanering Advanced Module in Urban Planning and Design A Urban Renewal Studio 10 A City in Crisis I (muodostaa studion yhdessä II-osan kanssa) 3 A City in Crisis II 7 A Local Development and Globalisation, studio 10 A European Metropolitan Planning 5 A Yhdyskuntasuunnittelun teoria 5 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun erikoistyö 1-10 Maa Introduction to Cartography and Geoinformatics 3 62

5 A901-W Vapaasti valittavat opinnot (20 op) Valfria studier Elective Studies Esimerkkejä maisterivaiheen vapaasti valittavista opinnoista. Opintoja voi tapauskohtaisesti sijoittaa myös muihin moduuleihin, edellyttäen, että ne hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. A Arkkitehtuuri III, kilpailu 1-10 A History of Wood Architecture in Finland 3-15 A History of Finnish Architecture 2-5 A Asuntotutkimus 10 A Puurakentamisen intensiivikurssi 3-15 A Wood in Architecture and Construction 3-6 A Wood Program, special project A IT 2 Vaihtuva kurssi 4-6 A IT 3 Arkkitehtuurivisualisointi 4 A IT 3 Arkkitehdin tiedonhallinta 4 Kursseja TKK:n muilta osastoilta: Maa Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 3-6 Ene Taloteknisten järjestelmien perusteet 4 Rak Rakennuttaminen ja sopimustekniikka 4 Vie Kokoustekniikka 2 A901-M Tieteen metodiikan opinnot (10 op) Studier i vetenskaplig metodik Methodological Principles A Tutkimusmetodologia 5 A Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio 4 A D-studio 2 A Luova kirjoittaminen ja arkkitehtuurin kritiikki 3 Valinnainen metodiikka-kurssi TKK:n vahvistamalta listalta (min.=3 op) 3- A999-C A901-D Henkilökohtainen erikoismoduuli (20 op) Personligt specialmodul Individual Special Module Diplomityö (30 op) Diplomarbete Master's Thesis 63

6 Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT) 3.2 Pääaineet Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmassa on valittavissa kaksi pääainetta: automaatio- ja systeemitekniikka ja viestintätekniikka. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet perusmoduulit A1 jatkomoduulit A2 syventävät moduulit A3 Älykkäät tuotteet Automaatio- ja systeemitekniikka Automaatio- ja systeemitekniikka Automaation tietotekniikka ja järjestelmät Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka Visuaalinen media Viestintätekniikka Viestintätekniikka Älykkäät viestintäjärjestelmät Yrityksen viestintäjärjestelmät Kuva 4. Pääaineiden rakenne Automaatio- ja systeemitekniikka (Automations och systemteknik, Automation and Control Engineering) Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen opinnot antavat monipuoliset valmiudet toimia alan teollisuuden ja tutkimuksen parissa. Keskeistä pääaineen opinnoissa on laaja-alaisten valmiuksien hankkiminen automaatio- ja systeemitekniikan alalla käytettävistä ohjauksen ja hallinnan menetelmistä, jotka mahdollistavat työskentelyn hyvinkin erityyppisillä alueilla. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu perusmoduulista (A1) ja jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi älykkäät tuotteet-, automaation tietotekniikka ja järjestelmät- tai teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja suodatus syventävä moduuli (A3). Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineesta vastaavalla automaatio- ja systeemitekniikan laitoksella toimii neljä tutkimusryhmää sekä perus- että soveltavan tutkimuksen parissa. Lisätietoja saa laitoksen verkkosivuilta Pääaineen vastuuprofessorit ovat Aarne Halme, Arto Visala (koordinoija), Heikki Koivo, Heikki Hyötyniemi, Robert Tenno ja Kari Koskinen Viestintätekniikka (Medieteknik, Media technology) Viestintätekniikan pääaineen sisältöalueina ovat erilaiset julkaisutekniikat ja käyttörajapinnat painotuotteista web-viestintään. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu perusmoduulista (A1) ja jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi visuaalinen media-, älykkäät viestintäjärjestelmät- tai yrityksen viestintäjärjestelmät -syventävä moduuli (A3). 64

7 Viestintätekniikassa tutkitaan viestintäprosesseja painopisteenä visuaalisen informaation välitykseen perustuvat viestintäjärjestelmät. Lisätietoja saa viestintätekniikan tutkimuksesta vastaavan Mediatekniikan laitoksen verkkosivuilta osoitteesta Pääaineen vastuuprofessorit ovat Pirkko Oittinen ja Eero Hyvönen. 3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: perusopinnot-moduuli (P), ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (O), perusmoduuli (A1), jatkomoduuli (A2), yksi muu moduuli (B1), kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). Tutkinnon pääaine muodostuu perusmoduulista ja jatkomoduulista. Tutkinnon sivuaineen muodostavan moduulin (B1) voi valita omasta tutkinto-ohjelmasta, toisesta tutkinto-ohjelmasta ja tietyin edellytyksin sivuaine on mahdollista suorittaa myös toisessa yliopistossa kotimaassa tai ulkomailla Perusopinnot Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman perusopinnot koostuvat matemaattis-luonnontieteellisistä ja muista perusopinnoista: AS901-P Perusopinnot (82 p) Opintopisteet Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat Matematiikan peruskurssi C3-I 5 Mat Matematiikan peruskurssi C3-II 5 S Fysiikka I (AUT, BIO, EST, TLT) 6 S Fysiikka II (AUT, BIO, EST, TLT) 6 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 KE Kemian perusteet 5 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:ssa 2 T Ohjelmoinnin perusteet L (Java) 5 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 Kie-98. Vieras kieli *) 3 S Digitaalitekniikan perusteet 3 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 AS Julkaisutekniikan perusteet 3 TU Tuotantotalouden peruskurssi **) 4 Yhteensä 82 *) Lista tutkintosäännön vaatimukset täyttävistä pakollisen vieraan kielen kursseista löytyy verkko-osoitteesta **) Tuotantotaloutta sivuaineenaan opiskelevat suorittavat sivuaineeseen kurssin TU Kansantaloustieteen perusteet kurssin TU Tuotantotalouden peruskurssi sijasta Ohjelman yhteiset opinnot Ohjelman yhteisten opintojen sisältö on seuraava: AS901-O Ohjelman yhteiset opinnot (18 p) AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 AS Kuvatekniikan perusteet *) 4-5 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Yhteensä Valitse seuraavista niin että 18 op täyttyy: T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan **) 5 S Elektroniikan perusteet 3 AS C++ -ohjelmointi 4 *) Viestintätekniikan pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa kurssi AS Kuvatekniikan perusteet 5 op laajuisena. **) Viestintätekniikan pääaineopiskelijan tulee valita tämä kurssi 65

8 3.3.3 Perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi hakea. Lisätietoja saa verkko-osoitteesta Perustieteiden laajan oppimäärän malliohjelma on nähtävillä osoitteessa AS951-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä (80 op) Opintopisteet Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 5 Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA 5 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 T Ohjelmoinnin perusteet L (Java) 5 T Tietorakenteet ja algoritmit 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 Kie-98.xxx Vieras kieli 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:ssa 2 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 Toinen seuraavista kursseista: S Digitaalitekniikan perusteet 3 AS Julkaisutekniikan perusteet * 3 Yhteensä 80 *) Esitieto viestintätekniikan opiskelijoille Perustieteiden laajan oppimäärän suorittaville suositellaan kurssin TU Tuotantotalouden peruskurssi (4 op) suorittamista. Kurssin voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. AS901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 AS Kuvatekniikan perusteet *) 4-5 KE Kemian perusteet 5 Yhteensä Valitse seuraavista kursseista niin että 20 op täyttyy: T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan **) 5 S Elektroniikan perusteet 3 AS C++ -ohjelmointi 4 *) Viestintätekniikan pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa kurssi AS Kuvatekniikan perusteet 5 op laajuisena. **) Viestintätekniikan pääaineopiskelijan tulee valita tämä kurssi. AS951-1 Perustieteiden perusmoduuli (20 op) Opintopisteet Valitse seuraavista kursseista niin että 20 op täyttyy AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 66

9 Mat Stokastiset prosessit 5 Tfy Fysiikka IIIA 5 Tfy Fysiikka IIIB 5 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java) 6 Yhteensä Automaatio- ja systeemitekniikka -perusmoduuli AS200-1, (20 op) Automaatio- ja systeemitekniikka on luonteeltaan järjestelmätekniikkaa, jossa kokonaisuuksien hallinnalla on keskeinen osuus. Ohjauksen ja hallinnan menetelmät ovat yleisiä, ja niitä käytetään erityyppisillä sovellusalueilla. Automaatio- ja systeemitekniikan ammattilaisille on siten tärkeää hallita perustiedot laaja-alaisesti. Perusmoduulin järjestelmäkurssit käsittelevät automaation ja systeemitekniikan keskeisiä järjestelmiä prosessiteollisuudessa ja kappaletavaratuotannossa. Koneenrakennustekniikan perustietoja tarvitaan mekatroniikassa, ja robotiikassa esitetään liikkeen ohjauksen peruskäsitteet ja menetelmät. Erilaisten järjestelmien integrointi on keskeistä automaation tietotekniikassa. Automaation suunnittelumenetelmät ovat mallipohjaisia, ja simulointia käytetään yleisesti suunnittelussa. Perusmoduulin tarkoituksena on antaa käytännönläheinen kuva automaatio- ja systeemitekniikasta ennen keskeisten menetelmäkurssien opiskelua jatkomoduulissa. Perusmoduuli ei sisällä automaatio- ja säätötekniikan peruskurssia, jonka oletetaan sisältyvän edeltäviin opintoihin. Koodi Kurssin nimi Opintopisteet Kon Koneenrakennustekniikka B 4 AS XML -kuvauskielten perusteet *) 3 AS Tietokonesimulointi 3 AS Automaatiojärjestelmät 3 AS Kappaletavaratuotannon automaatio 4 AS Robotiikka 3 Yhteensä 20 * Kurssi AS XML-kuvauskielten perusteet sisältyy sekä automaatio- ja systeemitekniikan että viestintätekniikan perusmoduuleihin. Jos opiskelija opiskelee AS-tutkinto-ohjelman tarjoamaa pää- ja sivuainetta, tulee toiseen perusmoduulin valita XML-kuvauskielten perusteet -kurssin tilalle puuttuva kurssisuoritus ohjelman yhteisten opintojen (O-moduuli) vaihtoehtoisista kursseista Automaatio- ja systeemitekniikka -jatkomoduuli AS200-2, (20 op) Jatkomoduuli sisältää kaikille automaatio- ja systeemitekniikan insinööreille tarpeelliset tiedot säätötekniikasta, automaation signaalinkäsittelystä ja automaation tietotekniikasta. Säätötekniikan matemaattisia perusmenetelmiä käsitellään sekä aikajatkuvassa että tietokonetoteutuksen kannalta keskeisessä aikadiskreetissä esitysmuodossa. Merkittävä osa automaation laskennallisesta älykkyydestä on mittaustietojen mallipohjaista jatkojalostamista, minkä vuoksi automaation signaalikäsittelyssä tarkastellaan mittaus- ja aistintiedon kuten esimerkiksi konenäön prosessointiin liittyviä menetelmiä. Uudet automaatiototeutukset ovat käytännössä kaikki tietokonepohjaisia, ja tietotekniikan reaaliaikaiset perusmenetelmät ovat keskeisiä opiskeltavia asioita osana modernia automaatiota. Menetelmien käytännön kokeilua harjoitellaan laboratoriotöillä, joissa kaikki esitellyt automaation ja säädön osa-alueet ovat esillä. Jatkomoduuli yhdessä perusmoduulin kanssa antaa riittävät valmiudet kaikkien automaatio- ja systeemitekniikan syventävien moduulien opiskelulle. Koodi Kurssin nimi Opintopisteet AS Analoginen säätö 3 AS Digitaalinen säätö 3 AS Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 4 AS Automaation tietotekniset järjestelmät 5 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Yhteensä Viestintätekniikka -perusmoduuli AS300-1, (20 op) Viestinnällä tarkoitetaan prosesseja, joissa luodaan, välitetään, vastaanotetaan ja käytetään informaatiota merkitysten synnyttämiseksi vuorovaikutuksessa informaation, järjestelmien ja muiden käyttäjien kanssa. Viestintätekniikka koostuu viestinnän mahdollistavista teknologioista. Aihealue kattaa sisältöjen tuotannon ja -hallinnan, julkaisemisen sekä painetussa että sähköisessä mediassa ja sisältöjen sekä viestintäjärjestelmien käyttöön liittyvät kysymykset. Viestintätekniikan keskeisiin osa-alueisiin kuuluvat tiedon esittäminen ja hallinta, mediavälitteisen viestinnän tyypit sekä käyttäjän rajapinta viestintävälineisiin. A1-moduuliin sisältyvät kurssit antavat perustiedot näiden osa-alueiden keskeisistä periaatteista ja teknologioista painottaen informaatio- ja käyttäjäkeskeistä näkökulmaa. Koodi Kurssin nimi Opintopisteet Esitietovaatimus: T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 67

10 AS XML-kuvauskielten perusteet *) 3 AS Median lajityypit 3 T Tiedonhallintajärjestelmät 5 T Multimediatekniikka 4 T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 Inf Verkostojen perusteet 3 Yhteensä 20 *) Kurssi AS XML-kuvauskielten perusteet sisältyy sekä automaatio- ja systeemitekniikan että viestintätekniikan perusmoduuleihin. Jos opiskelija opiskelee AS-tutkinto-ohjelman tarjoamaa pää- ja sivuainetta, tulee toiseen perusmoduulin valita XML-kuvauskielten perusteet -kurssin tilalle puuttuva kurssisuoritus ohjelman yhteisten opintojen (O-moduuli) vaihtoehtoisista kursseista Viestintätekniikka -jatkomoduuli AS300-2, (20 op) Viestintätekniikan jatkomoduuli painottaa teknologista näkökulmaa. Tarkastelun kohteena ovat teknologiat etenkin teksti- ja kuvamuotoiseen (still- ja video) informaatioon pohjautuvassa viestinnässä kuten painetussa sekä kiinteässä että mobiilissa verkko- ja TV- viestinnässä. Perusteknologioiden lisäksi esillä ovat teknologiat, joilla informaatiota sovitetaan viestintävälineisiin ja käyttörajapinnoille (näytöille ja painotuotteisiin) ja joilla lisätään viestinnän sisällöllisen (semanttisen) tason toiminnallisuutta. Keskeisenä painopistealueena ovat myös web-viestintään liittyvät teknologiat, kuten web-palvelut ja tietämyksen esittäminen webissä. Kursseihin sisältyvät harjoitustyöt sisältävät mm. järjestelmäsuunnittelua ja -toteutusta sekä käyttörajapintojen mittauksiin liittyviä tehtäviä. Moduuli luo osaamista viestintäjärjestelmien ja prosessien suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen viestintäalalla niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissakin. Koodi Kurssin nimi Opintopisteet AS Visuaalisen mediatekniikan perusteet 4 AS Kuvaus- ja näyttötekniikka 5 AS Semanttinen web L 4 T Tietokonegrafiikan perusteet 3 T WWW-palvelun suunnittelu 4 Yhteensä Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin kuuluu vähintään yksi automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman kuudesta syventävästä moduulista (A3), kaksi muuta moduulia, joista korkeintaan toinen voi olla perusmoduuli sekä tieteen metodiikan opinnot (M), diplomityö (D) ja vapaasti valittavat opinnot (W). Pääaineeseen sisältyy tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä suoritettu perusmoduuli (A1), sen jatkomoduuli (A2) ja yksi jatkomoduuliin perustuva syventävä moduuli (A3). Useamman A3-moduulin valitsemista suositellaan. Opiskelijalle muodostuu sivuaine, mikäli hän suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Ylemmän tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. Sivuaine on mahdollista valita myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen syventävät moduulit Älykkäät tuotteet syventävä moduuli Vastuuprofessorit: Aarne Halme (koordinoija), Arto Visala, Heikki Koivo, Heikki Hyötyniemi ja Kari Koskinen. Moduulin valitsemalla on mahdollista syventyä robotiikkaan, älykkäiden työkoneiden ohjauksen teoriaan ja suunnittelumenetelmiin sekä yleisemmin autonomisten laitteiden menetelmiin. Aistinsignaalien käsittely, paikannus ja navigointimenetelmät sekä älykkäiden käyttöliittymien menetelmät ovat merkittävästi kehittyneet viime vuosina ja niitä opetetaan kattavasti tässä moduulissa. Moduulin toinen painopiste on opettaa mikrosysteemitekniikkaan (MST) perustuvien järjestelmien ja laitteiden suunnitteluperiaatteita ja menetelmiä. Tällaisia laitteita ovat pienikokoiset analysaattorit (lab. on the chip), terveydenhoitoa, liikuntasuoritusta sekä ikäihmisten kotona selviytymistä tukevat henkilökohtaiset laitteet ja apuvälineet, pienikokoiset ympäristöä mittaavat laitteet, sensorialustat. Automaatio tuotteissa on yhteinen nimittäjä. AS210-3 Älykkäät tuotteet Intelligenta produkter, Intelligent products Koodi Kurssi Opintopisteet AS Kenttä- ja palvelurobotiikka L 5 AS Johdatus mikrosysteemeihin 3 Seminaari (toisen A3 -moduulin suorituksessa seminaaria ei vaadita): AS Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 Projektitöitä 3 op; (toisen A3-moduulin suorituksessa projektitöitä ei vaadita): AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt V

11 Vaihtoehtoiset kurssit; valitse listasta 1 siten että 20 op täyttyy. Automaation tietotekniikka ja järjestelmät syventävä moduuli Vastuuprofessorit: Aarne Halme, Arto Visala, Heikki Koivo, Heikki Hyötyniemi ja Kari Koskinen (koordinoija) Moduuli syventää opiskelijoiden tietoja ja valmiuksia automaation tietotekniikassa. Tietotekniikka on automaation keskeinen toteutustekniikka ja sen suhteellinen merkitys tässä mielessä on kasvava. Moduulin kurssit käsittelevät tuotantoautomaation ja tuoteautomaation toteutuksessa tarvittavia reaaliaikaisia suunnittelu-, mallinnus- ja ohjelmointimenetelmiä sekä ohjelmistokomponentteja ja niistä koostettavia hajautettuja ohjaus- ja automaatiojärjestelmiä. Lisäksi käsitellään yritystason tietojärjestelmiä ja perusautomaation vertikaalista integraatiota ylemmän tason tietojärjestelmiin. Tuotteisiin liittyvät tukipalvelut tarvitsevat myös omat tietotekniset ratkaisunsa, jotka mahdollistavat uudentyyppisiä palveluita tai parantavat palveluiden kustannustehokkuutta. AS220-3 Automaation tietotekniikka ja -järjestelmät Automationsdatateknik och system, Information and computer systems in automation Koodi Kurssi Opintopisteet AS Teollisuuden tietojärjestelmät 4 AS Automaatiojärjestelmien projektityö 3 Seminaari (toisen A3 -moduulin suorituksessa seminaaria ei vaadita): AS Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 Projektitöitä 3 op; (toisen A3 moduulin suorituksessa projektitöitä ei vaadita). AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt V 2-9 Vaihtoehtoiset kurssit; valitse listasta 1 siten että 20 op täyttyy. Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka syventävä moduuli Vastuuprofessorit: Aarne Halme, Arto Visala, Heikki Koivo (koordinoija), Heikki Hyötyniemi ja Kari Koskinen. Voimakkaasti kehittyneet tieto- ja tietoliikennetekniikka mahdollistavat automaatiossa mittaustiedon keräämisen entistä laajemmin koneista, prosesseista ja muista monimutkaisista järjestelmistä. Ihminen ei pysty tätä valtavaa tietomäärää analysoimaan, vaan analysointi tehdään automaattisesti tehokkailla signaalinkäsittelyn ja tiedonlouhinnan menetelmillä, joiden sovelluksia ovat älykkäät anturit ja toimilaitteet, konenäkö sekä kunnonvalvonta ja vikadiagnoosi. Moduulin kursseissa annetaan valmiudet ymmärtää ja soveltaa näitä menetelmiä teollisuusautomaatioon. Jalostettu mittaustieto hyödynnetään kompleksisten järjestelmien automaattisessa säädössä. Kursseilla käydään läpi tärkeimmät nykyautomaation säätötekniikan teoreettiset menetelmät, joita sovelletaan teollisten prosessien, kokoonpanolinjojen, robottien ja koneiden sekä tietoliikennejärjestelmien säädöissä. AS230-3 Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka Signalbehandling och reglerteknik i industriautomation, Signal processing and control engineering in industrial automation Koodi Kurssi Opintopisteet AS Mallipohjaiset säätöjärjestelmät 4 AS Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät 3 Seminaari (toisen A3 -moduulin suorituksessa seminaaria ei vaadita): AS Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 Projektitöitä 3 op; (toisen A3 moduulin suorituksessa projektitöitä ei vaadita). AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2-9 Vaihtoehtoiset kurssit; valitse listasta 1 siten että 20 p täyttyy. Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen syventävän moduulin pakollisten kurssien lisäksi opiskelijan tulee valita vaihtoehtoisia kursseja siten, että moduulin laajuus 20 opintopistettä täyttyy. Lista 1. Vaihtoehtoiset kurssit Merkinnät p (pakollinen), x suositeltava, (x) mahdollinen. Ei merkintää: ei valittavissa. I Älykkäät tuotteet II Automaation tietotekniikka ja järjestelmät III Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka Kurssit Op I II III AS Servotekniikka 3 x (x) AS Johdatus mikrosysteemeihin 3 p (x) AS Micro and Nanorobotics P 4 x (x) AS Koneaistit L 3 x (x) AS Paikannus- ja navigointimenetelmät 3 x AS Robot Algorithms 4 x (x) AS Kenttä- ja palvelurobotiikka L 4 p AS Käyttäytymispohjainen robotiikka L 3 x AS Automaation käyttöliittymät L 3 x (x) AS Bioniikka 3 x (x) 69

12 AS Verkotettu automaatio L 3 (x) x AS Pienikokoisten autonomisten laitteiden mekatroniikka 3 x (x) AS Automaatiojärjestelmien projektityö 3 p (x) AS Automaation sulautetut järjestelmät 3 (x) x AS Teollisuuden tietojärjestelmät 4 p (x) AS Tapahtumapohjainen simulointi L 3 x (x) AS Automaation ohjelmistokomponentit L 3 (x) x AS Automaation sovelluspalvelut L 3 (x) x AS Automaatiojärjestelmien luotettavuus L 3 x AS Laajennetun tuotteen tietotekniikka 4 (x) x AS Reaaliaikajärjestelmien mallintaminen L 3 (x) x AS Systeemidynamiikka 4 (x) x AS Dynaamiset järjestelmät 3 x AS Tietokonemallintaminen L 5 (x) (x) x AS Neuro-fuzzy -laskenta automaatiotekniikassa L 3 (x) x AS Mallipohjaiset säätöjärjestelmät L 4 (x) p AS Aika- ja paikkariippuvaisten prosessien mallintaminen ja säätö L 5 x AS Rakennusautomaatio 3 (x) x AS Wireless Automation P 4 (x) x AS Monimuuttujaregression menetelmät L 4 (x) x AS Kybernetiikan alkeet L 3 x AS Automatic modelling of industrial plants using semantic specifications P 4 (x) x AS Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät L 3 (x) p AS Energiatekniikan automaatio 3 (x) x AS Bioteknisten prosessien automaatio 3 x Viestintätekniikan pääaineen syventävät moduulit Visuaalinen media -syventävä moduuli Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija), Eero Hyvönen Visuaalisella eli näköaistin kautta havainnoidulla informaatiolla on keskeinen asema viestinnässä. Tämänhetkisissä laajamittaisesti käytössä olevissa teknisisssä sovelluksissa visuaalisen informaation muotoja ovat still-kuva, grafiikka, video ja kirjoitettu teksti. Alueen tekninen kehitys pyrkii todellisuuden ja elämyksellisyyden entistä parempaan välittämiseen kasvattamalla informaatiomäärää ihmisen vastaanottokyvyn rajoja tavoitellen. Kehittyviä teknologioita ovat 3D, lisätyn todellisuuden teknologiat ja ylipäänsä laajan suorituskykyavaruuden teknologiat. Moduulissa tarkastellaan visuaalista mediaa kuvamuotoisen informaatin ja sitä hyödyntävien prosessien ja järjestelmien näkökulmista. Laatu mittauksellisena, laskennallisena ja visuaalisena käsitteenä on keskeinen visuaalisen informaation ominaisuus. Kuvaprosessit skaalautuvat enenevästi henkilökohtaisesta viestinnästä globaaliksi viestinnäksi, jolloin niiden hallintateknologioiden merkitys lisääntyy. Edelleen niiden käyttöalueet ovat laajenemassa ja immersiivisyys kasvamassa. Kursseihin sisältyy luento-osuuden lisäksi tutkimus- ja kehitysluonteisia yksin ja ryhmässä tehtäviä harjoitustöitä. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä sekä visuaalisen median perus- että järjestelmien kehittämistä tukevaa tutkimusta ja toimia uusiin visuaalisiin teknologioihin perustuvien sovellusten suunnitteluja kehitystehtävissä. AS310-3 Visuaalinen media Visuell media, Visual media Koodi Kurssi Opintopisteet AS Visuaalisen median laatu L 5-6 AS Mediatuotantoprosessit ja järjestelmät L 5-6 AS Viestintätekniikan tutkimusseminaari 3 Valitse seuraavista siten, että 20 op täyttyy: T Digitaalinen kuvankäsittely L 5 AS Visuaalisen median projektityöt L

13 T Multimedia Programming 4 Älykkäät viestintäjärjestelmät -syventävä moduuli Vastuuprofessorit: Eero Hyvönen (koordinoija), Pirkko Oittinen Viestintäjärjestelmät eivät ole vain passiivisia tiedon välittäjiä, vaan järjestelmiin sisältyvät tietokoneet kykenevät myös itse tulkitsemaan välittämiään sisältöjä. Tämä mahdollistaa toisaalta tietosisältöjen merkitykseen perustuvan yhdistämisen ja keskenään yhteen toimivien järjestelmien kehittämisen, toisaalta älykkäiden, ihmisen tapaan toimivien viestintäjärjestelmien ja -palveluiden kehittämisen. Esimerkiksi web-viestinnässä semanttisen webin tekniikat ja web service -palvelut perustuvat verkon tietosisältöjen ja toimintojen esittämiseen konetulkittavassa muodossa. Moduulissa opiskellaan älykkäiden järjestelmien teknologioita ja kehittämistä viestintäjärjestelmien näkökulmasta painopisteen ollessa semanttisissa web-teknologioissa. AS320-3 Älykkäät viestintäjärjestelmät Intelligenta kommuninikationssystem, Knowledge media Koodi Kurssi Opintopisteet AS Web-palvelutekniikat L 4 AS Viestintätekniikan tutkimusseminaari 3 T Tekoälyn perusteet 5 T Datasta tietoon 4 T WWW Applications P 4 Yhteensä 20 Valinnainen suoritus: AS Älykkäiden viestintäjärjestelmien projektityöt L 2 9 Yrityksen viestintäjärjestelmät syventävä moduuli Vastuuprofessorit: Eero Hyvönen (koordinoija), Eila Järvenpää, Kari Koskinen, Matti Hämäläinen, Pirkko Oittinen Digitaaliset tietosisällöt ja tietoverkot tarjoavat uusia mahdollisuuksia yritysten ulkoiselle ja sisäiselle viestinnälle, tietosisältöjen ja palveluiden integraatiolle, sähköiselle liiketoiminnalle, tuotannon automaatiolle sekä tietojärjestelmien hajautetuille ratkaisuille verkkopalveluina. Moduulissa opiskellaan verkkoperustaisia sähköisen viestinnän teknologioita ja sovellusmahdollisuuksia erityisesti yritysmaailman näkökulmasta. Aihepiirin osa-alueita ovat mm. automaatio-, tieto- ja viestintäjärjestelmien integraatio, tiedon ja tietämyksen hallinta ja kommunikointi yrityksissä sekä tuotedokumentaatio ja tekniikka markkinointiviestinnässä. AS330-3 Yrityksen viestintäjärjestelmät Kommunikationssystem i företag, Enterprise communication systems Koodi Kurssi Opintopisteet Valitse vähintään neljä kurssia seuraavista: AS Mediatuotantoprosessit ja järjestelmät L 5 AS Web-palvelutekniikat L 4 AS Teollisuuden tietojärjestelmät 4 T Enterprise Systems Architecture 4 TU Knowledge and Competence Management 3 Valitse lisäksi seuraavista niin että 20 op täyttyy: AS Viestintätekniikan harjoitustyöt 3 9 AS Älykkäiden viestintäjärjestelmien projektityöt L V 2 8 AS Automaation tietotekniikan projektityöt 2 9 T Yritysten tietojärjestelmien erikoistyö L V 3 9 TU Advanced course on knowledge and competence management P 4 op Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan opinnot (M) ovat tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja. Opintoihin sisältyy esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä ja pääaineen käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Pakolliset kurssit: Toinen seuraavista: *) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 op Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 op Vaihtoehtoinen kurssi valitaan M-moduulin kurssilistalta. Yht. 10 op *) Mikäli jompikumpi kursseista jo sisältyy tutkintoon pakollisena, valitaan M-moduulin listalta kursseja siten että 10 op täyttyy. Lukuvuodeksi vahvistettu kurssilista löytyy sivulta: 3.6 Erikoismoduuli AS610-3 Polttokennotekniikka (20 op) 71

14 (Bränslecellteknik, Fuel cell technology) Vastuuprofessori Aarne Halme Polttokennotekniikan erikoismoduuli on tarkoitettu polttokennotekniikoista kiinnostuneille opiskelijoille AUT-, KEM-, MTE-, KON- ja TFM -tutkintoohjelmissa. Moduulin tarkoituksena on antaa poikkitieteellinen ja laaja näkemys erilaisista polttokennoteknologioista sekä niiden suunnittelusta, ohjauksesta ja käytöstä. Kursseilla opitaan käytännön työssä tarvittava tieto fysiikasta ja kemiasta sekä Apros- ja MATLAB- ohjelmistoista. Moduuli on poikkitieteellinen, ja opiskelijoiden tulee valita muita kuin oman tutkinto-ohjelmansa kursseja. Valitaan alla olevasta listasta siten, että 20 op täyttyy Opintopisteet KE Fysikaalinen kemia I 3 KE Fysikaalinen kemia II 3 KE Sähkökemian perusteet 3 KE Sähkökemiallinen kinetiikka 3 KE Kuljetusprosessit elektrodeilla ja membraaneissa L 4 KE Impedanssispektroskopia L 2 KE Polttokennot L 4 Tfy Termodynamiikka 5 Tfy Polttokennot ja vetyteknologia L 5 Ene Lämmönsiirto-oppi 4 Ene Aineensiirto-oppi L 5 Ene Kitkallinen virtaus L 5 AS Johdatus MATLAB-ohjelmiston käyttöön 1 1 AS Johdatus MATLAB-ohjelmiston käyttöön 2 1 AS Energiatekniikan automaatio Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille tarjottava sivuaine Prosessi- ja energiatekniikan automaatio (Automation i process- och energiteknik, Automation in process- and energy technology) Sivuaine on tarkoitettu erityisesti prosessitekniikan (PUU, KEM ja MTE) sekä energiatekniikan (ENE ja TFY) opiskelijoille. Sivuaine sisältää instrumentointiin, mallintamiseen ja simulointiin, säätötekniikkaan sekä automaatiojärjestelmiin perehdyttäviä kursseja. Sivuaineen yhteydessä voi myös opiskella tuotantoautomaation ja tuotannon tietojärjestelmiin painottuvia asioita. Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijat eivät voi valita sivuainetta. Sivuaineen vastuuprofessorit ovat Aarne Halme, Arto Visala, Heikki Koivo, (koordinoija) Heikki Hyötyniemi ja Kari Koskinen. Prosessi- ja energiatekniikan automaatio perusmoduuli AS400-1 Moduulin opintojen sisältö on seuraava: säätö- ja systeemitekniikan menetelmien opiskelussa tarvittava keskeinen matematiikka, säätötekniikan ja instrumentoinnin perusteet, prosessi- ja energiatekniikan järjestelmien ominaisuudet, mallintaminen, ja simulointi malliesimerkkien ja simuloinnin kautta, automaatiojärjestelmät sekä kappaletavara-automaation perusteet. Koodi Nimi Opintopisteet AS AS Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot TAI Automaatio- ja viestintätekniikka toimialoina 2 1 AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 AS Tietokonesimulointi 3 AS Dynaamiset järjestelmät 3 AS Automaatiojärjestelmät 3 AS Kappaletavaratuotannon automaatio 4 KE Prosessiteollisuuden mittaukset 3 Yhteensä op Prosessi- ja energiatekniikan automaatio jatkomoduuli AS400-2 Moduuli sisältää kaikille automaatio- ja systeemitekniikan insinööreille tarpeellisen perustiedot säädön ja automaation signaalinkäsittelyn menetelmistä. Käytännön sovellutuksiin tutustutaan laboratoriotöiden yhteydessä. Oman suuntautumisen mukaan opiskelija valitsee yhden kurssin energiatekniikan, prosessitekniikan tai tuotannon tietojärjestelmien alueilta. Koodi Nimi Opintopisteet AS Analoginen säätö 3 AS Digitaalinen säätö 3 AS Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 6 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Yksi seuraavista: AS Energiatekniikan automaatio 3 AS Bioteknisten prosessien automaatio 3 AS Teollisuuden tietojärjestelmät 4 Yhteensä op 72

15 Perus- ja jatkomoduulit B1 ja B2 yhdessä antavat riittävät valmiudet opiskella myös AUT-tutkinto-ohjelman omia automaatio- ja systeemitekniikan syventäviä A3-moduuleita. Prosessi- ja energiatekniikan automaatio syventävä moduuli AS400-3 Pakollisessa osuudessa perehdytään prosessiteollisuuden säätösovelluksiin ja niiden ongelmiin. Käytännön tuntuma saadaan liittämällä kaupallinen automaatiojärjestelmä todelliseen prosessiin ja verifioimalla järjestelmän toiminta. Seminaarien ja erikoistöiden avulla tutustutaan käytännön prosessi- ja säätötekniikan keskeisiin kysymyksiin sekä tavataan alan asiantuntijoita. Moduuli sisältää laajan valinnaisen osuuden, jossa opiskelijat voivat kiinnostuksensa mukaan perehtyä haluamiinsa säätö- ja automaatiotekniikan kehittyneisiin menetelmiin. Pakolliset kurssit: AS Aika- ja paikkariippuvaisten prosessien mallintaminen ja säätö L 5 AS Automaatiojärjestelmien projektityö 3 AS Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt V 2-9 Projektitöitä 3 op Valinnaiset opintojaksot, valitse listasta 3 siten että 20 p täyttyy Lista 3. Valinnaiset opintojaksot AS Systeemidynamiikka 4 AS Tietokonemallintaminen L 5 AS Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa L 3 AS Mallipohjaiset säätöjärjestelmät L 4 AS Johdatus mikrosysteemeihin 3 AS Rakennusautomaatio 3 AS Monimuuttajaregression menetelmät L 4 AS Kybernetiikan alkeet L 3 AS Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät 3 AS Koneaistit L 3 AS Energiatekniikan automaatio 3 AS Bioniikka 3 AS Bioteknisten prosessien automaatio 3 AS Verkotettu automaatio L 3 AS Pienikokoisten autonomisten laitteiden mekatroniikka 3 AS Automaation tietotekniset järjestelmät 5 AS Teollisuuden tietojärjestelmät 4 AS Tapahtumapohjainen simulointi L 3 AS Automaatiojärjestelmän luotettavuus L 3 AS Laajennetun tuotteen tietotekniikka 4 73

16 Bioinformaatioteknologia (BIO) Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot S953-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA 5 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikan laajat laboratoriotyöt I 3 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Polymeeriteknologia I 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T /1208 Ohjelmoinnin perusteet L /Y 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 80 op Kurssi S Elektroniikan peruskurssi 5 op siirretään perusopintomoduulista (S953-P) Biologisen tekniikan perusmoduuliin (F305-1), josta vastaavasti poistetaan kurssi S Fysiikka III 6 op. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen lukijoille suositellaan suoritettavaksi vapaavalintaisena myös S Elektroniikan peruskurssi 5 op. S953-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Valitse matematiikasta 10 opintopistettä ja sen lisäksi fysiikan kokonaisuus 10 opintopistettä tai ohjelmoinnin kokonaisuus 12 opintopistettä ** Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat *Johdatus stokastiikkaan TAI 5 Mat *Stokastiset prosessit L 5 FYSIIKAN KOKONAISUUS Tfy Fysiikka IIIA 5 Tfy Fysiikka IIIB 5 OHJELMOINNIN KOKONAISUUS T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Yhteensä 20 op * valitse joko Mat tai Mat ** valitessasi ohjelmoinnin kokonaisuuden, vapaasti valittavien opintojen moduuliin (V) riittää 8 opintopistettä Perusopintomoduuli S903-P (80 op) Perusopintomoduuli tarjoaa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan sekä perustiedot mm. kemiassa, ohjelmoinnissa ja elektroniikassa. S903-P Perusopinnot 80 op Mat /1010 Matematiikan peruskurssi C1/L1 10 Mat /1020 Matematiikan peruskurssi C2/L2 10 *Mat Matematiikan peruskurssi C3-I 5 *Mat Matematiikan peruskurssi C3-II 5 *Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Polymeeriteknologia I 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T /1208 Ohjelmoinnin perusteet L / Y 5 S Elektroniikan peruskurssi 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.XXXX Vieraita kieliä # 3 Yhteensä 80 op * Valitse joko Mat ja Mat tai Mat

17 # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta Lisäksi oppaan lopussa liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista. Perustieteiden laajan oppimäärän lukijat: S Elektroniikan peruskurssi 5 op suoritetaan Biologisen tekniikan perusmoduulissa (F305-1), josta poistetaan S Fysiikka III 6 op. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen lukijoille suositellaan ko. kurssi suoritettavaksi vapaavalintaisena. Ohjelman yhteiset opinnot S903-O (20 op) S903-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op S Johdatus bioinformaatioteknologian opiskeluun 1 S Solubiologian perusteet 6 Tfy Fysiologia 5 Tfy Johdatus ihmisaivojen rakenteeseen ja toimintaan 5 KE Orgaanisen kemian lyhyet laboratoriotyöt 3 Yhteensä 20 op Perusmoduuli Biologinen tekniikka F305-1 (20 op) F305-1 Biologinen tekniikka 20 op S Fysiikka III * 6 KE Fysikaalinen kemia I 3 KE Fysikaalinen kemia II 3 S Mittaustekniikan perusteet Y 3 Tfy Ohjelmatyöt bio-insinööreille 2-3 Mat Optimoinnin perusteet 3 Yhteensä 20 op * Perustieteiden laajan oppimäärän lukijat: S Elektroniikan peruskurssi 5 op perusopintomoduulista (S903-P) Biologisen tekniikan perusmoduuliin (F305-1), josta poistetaan S Fysiikka III 6 op. Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-1 (20 op) S119-1 Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede 20 op S Laskennallinen tiede 5 S Johdatus Bayesilaiseen tilastotieteeseen 3 T Datasta tietoon 4 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 Mat Optimoinnin perusteet 3 Yhteensä 20 op Perusmoduuli Bioelektroniikka S121-1 (20 op) S121-1 Bioelektroniikka 20 op Pakolliset kurssit: S Elektroniikan perusteiden työt 2 S Piirianalyysi 1 5 S Elektroniikka I 5 S Digitaalitekniikan perusteet 3 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Dynaaminen kenttäteoria 5 S Staattinen kenttäteoria 5 S Piirianalyysi 2 5 S Mittaustekniikan perusteet Y 3 AS Analoginen säätö 3 S Johdatus bioniikkaan 2 Yhteensä 20 op Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit KE150-2 (20 op) KE150-2 Biologinen kemia ja biomateriaalit 20 op Pakolliset kurssit: 75

18 KE Polymeeriteknologian lyhyet laboratoriotyöt 2 KE Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt 1 3 S Biomateriaalitiede 6 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: KE *Orgaaninen kemia II 3 KE Biokemia II 5 KE Polymeeriteknologia IIb 5 KE Orgaaninen kemia III 4 KE-30.C **Vaihtuvasisältöinen kurssi 1 KE-100.C **Vaihtuvasisältöinen kurssi 1 S Materiaalitieteen perusteet 5-8 Yhteensä 20 op *Pakollinen Biologisen kemian ja biomateriaalien ylemmän tutkinnon pääaineen opiskelijoille **Voidaan käyttää täydentämään opintoja siten, että 20 op täyttyy. Yhteyshenkilöt: KE-30.C prof. Katrina Nordström; KE-100.C TkT Jaana Rich Jatkomoduuli Biologinen tekniikka F305-2 (20 op) F305-2 Biologinen tekniikka 20 op Pakolliset kurssit: Tfy Elollisen aineen fysiikka I 5 Tfy Biosignaalien käsittely 5 S Biotekniikan instrumentointi 5 Valitse seuraavista 5 opintopistettä: AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 Tfy Klassinen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-2 (20 op) S119-2 Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede 20 op S Solubiosysteemit 5 T /1223 Tietorakenteet ja algoritmit 5 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 S Laskennallinen systeemibiologia 5 S Computational Neuroscience 6 Mat Stokastiset prosessit 5 T Machine Learning Basic Priciples 5 Yhteensä 20 op Jatkomoduuli Biotroniikka S121-2 (20 op) S121-2 Biotroniikka 20 op Pakolliset: S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S Elektroniikkalaitteen suunnittelu 4 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 AS C++-ohjelmointi 4 AS Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 2-6 AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 S Elektroniset mittaukset 3 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Mikrofluidistiikka ja BioMEMS 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka I (biofysiikka) 5 Huom! Mikäli suoritat Biologisen fysiikan ja lääketieteellisen tekniikan syventävän moduulin (F308-3), on kurssi Tfy sisällytettävä tähän moduuliin. Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Biomateriaalit KE152-3 (20 op) KE152-3 Biomateriaalit 20 op 76

19 Pakolliset kurssit: KE Polymeeriteknologia IIb 5 KE Biopolymers 3 KE Farmasian fysikaalinen kemia 4 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: KE Polymeeriteknologian pitkät laboratoriotyöt 5 KE Polymeeriteknologian seminaari 3-9 KE Polymeeriteknologian erikoistyö 4-7 KE Polyelektrolyytit 2 KE Kuljetusprosessit elektrodeilla ja membraaneissa 4 KE Sähkökemian perusteet 3 KE Sähkökemiallinen kinetiikka 3 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Biologinen kemia KE151-3 (20 op) KE151-3 Biologinen kemia 20 op Pakolliset kurssit: KE Moderni synteettinen orgaaninen kemia 5 KE Orgaaninen rakenneanalytiikka 5 KE Proteiinimuokkaus 5 KE Metabolian muokkaus ja mallinnus 5 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-3 (20 op) F308-3 Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka 20 op Pakolliset kurssit: Tfy Biofysiikan ja lääketieteellisen tekniikan erikoistyö 5-8 Tfy Lääketieteellisen tekniikan seminaari 3 Valitse kurssit yhdestä ryhmästä niin, että 20 opintopistettä täyttyy: RYHMÄ 1: Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka III (molekulaarinen biofys.) 5 Tfy Methods in cellular biophysics 5 RYHMÄ 2: Tfy Tfy Johdatus ihmisaivojen rakenteeseen ja toimintaan Lääketieteellinen fysiikka I 5 5 Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät 5 Tfy Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa Funktionaalinen kuvantaminen lääketieteessä 5 5 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia T290-3 (20 op) T290-3 Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia 20 op Pakolliset (Mikäli eivät sisälly aiempiin opintoihin): S Laskennallinen systeemibiologia 5 Vähintään toinen seuraavista: T High-throughput bioinformatics 5-7 T Computational genomics 4-7 Valinnaisia opintoja siten, että 20 opintopistettä täyttyy (kaksi suosituspolkua): Bioinformatiikka (vähintään yksi seuraavista): T Modeling biological networks 5-7 T Bioinformatiikan erikoiskurssi I 3-7 T Bioinformatiikan erikoiskurssi II 3-7 Laskennallinen systeemibiologia (vähintään yksi seuraavista): S Laskennallisen systeemibiologian erikoistyö 3-7 S Yksilöllisiä laskennallisen tekniikan opintoja L V 1-8 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: T Hahmontunnistuksen perusteet 4 T Signaalien tilastollinen mallinnus 5 T Machine Learning: Basic Principles 5 T Machine Learning and Neural Networks 5 T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods 5 T Digitaalinen kuvankäsittely 5 T Informaation visualisointi 5 T Tiedon louhinnan algoritmiset menetelmät 5 T Merkkijonoalgoritmit 5-6 S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi I 6 S Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 77

20 S Bioinformaatioteknologian seminaari 2-3 S Kompleksiset verkot 3-6 T Graafiteoria 5 T Kombinatoriset mallit ja stokastiset algoritmit 6 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka T291-3 (20 op) T291-3 Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka 20 op Pakolliset Tfy Ihmisaivojen toiminnan jatkokurssi 5 T Signal processing in neuroinformatics L 5 Valitse niin, että 20 opintopistettä täyttyy (kaksi suosituspolkua, joita saa yhdistellä): Neuroinformatiikka T Image Analysis in Neuroinformatics 5 Tfy Aivojen informaationkäsittely L 5 Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät L 5 Kognitiivinen neurotiede Tfy Aivojen informaationkäsittely L 5 Tfy Ei-invasiivisen aivokuvantamisen harjoituskurssi L 5 S Kommunikaation ja kognition erikoiskurssi LV 1-6 S Kommunikaatio ja kognitio -tutkijaseminaari 1-6 Täydentäen tarvittaessa: S Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 S Laskennallinen neurotiede 6 S Kompleksiset verkot L 3-6 S Yksilöllisiä kommunikaation ja kognition opintoja LV 1-9 T Hahmontunnistuksen perusteet 4 T Signaalien tilastollinen mallinnus 5 T Digitaalinen kuvankäsittely 5 T Informaation visualisointi 5 T Tietokonenäkö 5 T Machine Learning: Basic Principles 5 T Machine Learning and Neural Networks 5 T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods 5 AS Käyttäytymispohjainen robotiikka 3 Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka II 4-5 Tfy Elollisen aineen fysiikka III 6 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Bioautomatiikka AS340-3 (20 op) AS340-3 Bioautomatiikka 20 op Pakolliset kurssit: AS Robotiikka 3 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 AS Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 AS Bioniikka 3 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: AS Automaatiojärjestelmät 3 AS Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät L 3 AS Koneaistit L 3 AS Paikannus- ja navigointimenetelmät L 3 AS Kenttä- ja palvelurobotiikka L 5 AS Käyttäytymispohjainen robotiikka L 3 AS Automaation käyttöliittymät L 3 AS Robot Algorithms L 4 AS Pienikokoisten autonomisten laitteiden mekatroniikka 3 AS Automaatiojärjestelmien projektityö 3 AS Automaation sulautetut järjestelmät 3-6 AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt V 2-9 AS Johdatus mikrosysteemeihin 3 AS Micro and Nano Robotics P 4 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) S360-3 Bioadaptiivinen tekniikka 20 op Pakolliset kurssit: 78

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.

1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1. 1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.6 Tietotekniikan kirjasto...3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

ARKKITEHTUURIN LAITOS. Opetussuunnitelma lukuvuodelle 2012-2013. Sisältö

ARKKITEHTUURIN LAITOS. Opetussuunnitelma lukuvuodelle 2012-2013. Sisältö Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea Kokous 2/2012 Asia 2 Liite 2 1 (24) ARKKITEHTUURIN LAITOS Opetussuunnitelma lukuvuodelle 2012-2013 Sisältö 1 YLEISET TUTKINTOTAVOITTEET... 2 1.1

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Annika Salama Multiprint Espoo 2011 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu KOULUTUSOHJELMAN VASTUUPROFESSORIN TERVEHDYS

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4.6.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TENTIT JÄRJESTETÄÄN PÄÄRAKENNUKSESSA TAI KONETALOSSA

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi 1.8.-31.12 kevätkausi 1.1.-31.7 Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi 1.8.-31.12 kevätkausi 1.1.-31.7 Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV12S1 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu versio 1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 30.5.2013 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2013-2014 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 2.1 Alempi perustutkinto... 4 2.1.1

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Lukuvuonna 2009-2010 aloittavat Kompetenssit Yleiset Yhteiset Ohjelmistotekniset Tietoverkkotekniset Itsensä kehittäminen Eettine Viestint Kehittä n ä m Organisaatio- a ja

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Viestintätekniikka AS-tutkinto-ohjelmassa. Eero Hyvönen 11.5.2006

Viestintätekniikka AS-tutkinto-ohjelmassa. Eero Hyvönen 11.5.2006 Viestintätekniikka AS-tutkinto-ohjelmassa Eero Hyvönen 11.5.2006 1 Viestintätekniikka v. 2005 lähtien Vapaasti valittavat opinnot W 20 op A3: Viestintätekniikka 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Jatkomoduuli

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU 16.1.2007. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007

KOKOUSKUTSU 16.1.2007. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 16.1.2007 Aika Maanantaina 22.1.2007 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2. Sivuainevalinta

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio-

Lisätiedot

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä. Tutkintovaatimukset LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 584111 PERUSOPINNOT (25 OP) 582102 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op 581325 Ohjelmoinnin perusteet, 5 op 582103 Ohjelmoinnin

Lisätiedot

6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Varhaiskasvatustiede. Luettelo opettajankoulutuksen koulutusvastuun jaosta yliopistojen välillä kasvatustieteellisellä alalla

Varhaiskasvatustiede. Luettelo opettajankoulutuksen koulutusvastuun jaosta yliopistojen välillä kasvatustieteellisellä alalla 3340 N:o 568 Liite I Humanistiset tutkinnot Luettelo aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät humanistisella alalla HY JoY JY OY TaY TY VY ÅA

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto 1 1. OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö...

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2007-2008

SISÄLLYSLUETTELO. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2007-2008 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSASTON ESITTELY...5 1.1 Yleistä...5 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät...7 1.4 Laboratoriot...8 1.5 Tietotekniikan osaston kirjasto...9 2. TUTKINTOJEN

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2007-2008

OPINTO-OPAS 2007-2008 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

01 Helsingin yliopisto

01 Helsingin yliopisto 1( 7) 01 Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 417 1 Oikeusnotaari, Helsinki ja oikeustieteen maisteri, Helsinki/Vaasa 418 2 Oikeusnotaari, Vaasa ja oikeustieteen maisteri, Vaasa/Helsinki 688

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Logistiikan koulutusohjelma

Logistiikan koulutusohjelma Logistiikan koulutusohjelma Logistics Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Reijo

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK

JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK 1 Osastojen kommentteja (1. ja 2.) ja tarkennus (3.) : 1. Tu-osasto (suunn. Tarja Timonen,

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 1 (5) 7.11.2011 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 Aika Maanantai 7.11.2011 kello 14.05 16.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 1593 Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus ja

Lisätiedot

TLT-opintokysely 2011

TLT-opintokysely 2011 TLT-opintokysely Sähköinsinöörikilta toteutti keväällä opintokyselyn TLT-opiskelijoille. Kysely toteutettiin nettilomakkeena, ja siihen vastasi 7 TLT-opiskelijaa. Tämä on yhteenveto kyselyn tuloksista

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 )

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Valintaperusteet Hakukelpoisuus ja mahdolliset hakemista koskevat rajoitukset: Hakukelpoisia ovat

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

46 Arkkitehtuurin laitos

46 Arkkitehtuurin laitos 46 46 Arkkitehtuurin laitos 47 48 Arkkitehtuurin 48 49 laitos Laitoksen johtaja: Antti Ahlava Koulutusohjelmat ja pääaineet Koulutusohjelmat Tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) johtavat koulutusohjelmat:

Lisätiedot

TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET

TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET... 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely... 1.2 Mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen,

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 204 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Markku Pirjetä huone: FB217, puhelin: 3115 2547 markku.pirjeta@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen huone: FA209, puhelin:

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE OPISKELUVAIHTOEHTOJA Yliopistossa n. 5 vuotta Ammattikorkeakoulussa n. 4 vuotta Yliopisto-opinnoissa keskitytään enemmän teoriaan, ammattikorkeakouluopinnoissa

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2015 2018 VÄLILLÄ VAKUUTUKSEN JA RISKIENHALLINNAN OPINTOSUUNTA

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2015 2018 VÄLILLÄ VAKUUTUKSEN JA RISKIENHALLINNAN OPINTOSUUNTA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 2015 2018 VÄLILLÄ VAKUUTUKSEN JA RISKIENHALLINNAN OPINTOSUUNTA Siirtymäsäännökset on pääasiassa tarkoitettu vuonna 2012 2014 aloittaneille opiskelijoille. Tätä

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Opintokokonaisuuksia ovat esim. Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Perusopinnot.

Opintokokonaisuuksia ovat esim. Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Perusopinnot. Tutkinnon suorittaminen 2015-2018 etussuunnitelman rakenteen mukaisesti, kun innot aloitettu ennen 2015 syksyä Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 ) Erot uuden ja vanhan välillä Lyhyesti kerrottuna

Lisätiedot

Valitsemisen solmukohdassa. Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta

Valitsemisen solmukohdassa. Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta Valitsemisen solmukohdassa Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta 400 aloituspaikkaa 7 koulutusohjelmaa arkkitehtuuri konetekniikka prosessitekniikka ympäristötekniikka sähkötekniikka tietotekniikka tuotantotalous

Lisätiedot

Opintokysely 2012. Raportti INKUBIO RY. Petteri Parkkila, opintomestari 27.9.2012

Opintokysely 2012. Raportti INKUBIO RY. Petteri Parkkila, opintomestari 27.9.2012 INKUBIO RY Opintokysely 2012 Raportti Petteri Parkkila, opintomestari 27.9.2012 Inkubio ry:n jäsenille tarkoitettu vuoden 2012 opintokysely järjestettiin toukokuussa killan opintotoimikunnan toimesta 1

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2007 ISNN 1795-8318 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010 2011 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa opiskelmaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Perustieteiden korkeakoulun sivuaineopas 2012-2013

Perustieteiden korkeakoulun sivuaineopas 2012-2013 Perustieteiden korkeakoulu Espoo 2012 Toimittanut: Suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen Suunnittelija Tarja Timonen Suunnittelija Marja Torniainen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AALTO -YLIOPISTO... 1 2. PERUSTIETEIDEN

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 OTANIEMI 2005 ISSN 1795-8318 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY...5

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2006-2007

SISÄLLYSLUETTELO. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2006-2007 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSASTON ESITTELY...5 1.1 Yleistä...5 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät...7 1.4 Laboratoriot...8 1.5 Tietotekniikan talon kirjasto...9 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Ohjeita moduuleja suorittaville opiskelijoille opintotilanteen mukaan: 1. Opiskelija

Lisätiedot

Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een

Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een 1. HENKILÖTIEDOT * Etunimi Sukunimi Opiskelijanumero Sähköposti 2. KOULUTUSOHJELMA JA SEN ERIKOISTUMISALUE * Opiskelija siirtyy aina koulutusohjelmaansa vastaavalle erikoistumisalueelle.

Lisätiedot

ARKKITEHDIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUSOHJELMA

ARKKITEHDIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUSOHJELMA ARKKITEHDIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUSOHJELMA Maisteriohjelman nimi Arkkitehtuurin koulutusohjelma, arkkitehdin tutkinto Opetuskieli Opetuskieli on pääsääntöisesti suomi. Hakijoiden on koulutusohjelmaan

Lisätiedot

DIPLOMI-INSINÖÖRITUTKINTOON JOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT

DIPLOMI-INSINÖÖRITUTKINTOON JOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT DIPLOMI-INSINÖÖRITUTKINTOON JOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT Yleistä Maisteritason erillisessä opiskelijavalinnassa hyväksytyksi tulleen hakijan opinto-oikeus yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004)

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Inkubio ry:n opintokysely 2009

Inkubio ry:n opintokysely 2009 Inkubio ry:n opintokysely 2009 Katri Kinnunen, opintomestari Tiivistelmä: Vuoden 2007 lopulla Inkubio ry suoritti opintokyselyn Teknillisen Korkeakoulun Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa opiskeleville.

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot