MAANTIEDE. Maantieteen laitos PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2), Helsingin

Transkriptio

1 mat.luonnont.sivut :44 Sivu 157 MAANTIEDE Maantieteen laitos PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2), Helsingin yliisto Puhelin: tai (toimisto). Telefax: Internet-kotisivu: Johtaja: prof. John Westerholm, puh Kv-ja Erasmus/Sokrates vaihtojen yhdyshenkilö: yliistonlehtori Ritva Kivikkokangas- Sandgren, puh Harjoitteluasiat: yliistonlehtori Katariina Kosonen, puh JOO-innot, ks Toimisto: Opintoneuvoja: aman. Airi Töyrymäki, puh Vastaanotto ma, ti, to klo Talous- ja henkilöstöhallinto: aman. Johanna Jaako, puh Kirjasto Ks. Kumpulan tiedekirjasto Karttakokoelmat ja karttatietalvelu ovat maantieteen laitoksella, niistä vastaa Airi Töyrymäki. Maantieteen koulutusohjelma Maantieteen tehtävänä on tunnistaa luonnon ja ihmisen toiminnan alueellisia järjestelmiä sekä selittää niiden toimintaa. Maantieteessä tutkitaan myös ihmisen ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta aiheutuvia häiriöitä, etsitään ratkaisuja tästä johtuviin ongelmiin ja sovelletaan tutkimustuloksia ja hankittuja taitoja ympäristön suunnitteluun. Maantiede on näin ollen välittävässä asemassa luonnon- ja ihmistieteiden välillä. Maantieteen koulutusohjelmaan kuuluu kaksi piainetta, ja aluetiede, jotka voivat olla pääaineina eri asteisissa tutkinnoissa. Pääaineilla on yhteiset perusinnot. Aineinnoissa ja syventävissä innoissa voi kummankin piaineen sisällä erikoistua jollekin suppeammalle linjalle. Pääaineena Maantieteen pääaineekseen valinneet tähtäävät tutkijoiksi maantieteelliseen perustutkimukseen sekä erilaisiin elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon tehtäviin. Maantieteessä on mahdollista erikoistua geoinformatiikkaan, kulttuurimaantieteeseen ja luonnonmaantieteeseen. Myös maantieteen aineenettajalla on pääaineenaan. Luonnon tutkii luonnonjärjestelmiä sekä luonnon ja ihmisen välistä alueellista vuorovaikutusta, johon liittyy läheisesti ympäristönsuojelu ja -hoito. Luonnonmaantieteen erikoisaloja ovat geomorfologia, hydrogeografia, klimatologia, biogeografia sekä soveltava ympäristönmuutoksen tutkimus. Geomorfologiassa tutkimuksen kohteena ovat jäätikkösyntyiset maanpinnamuodot sekä tuulen, virtaavan veden ja roudan aiheuttamat muodot ja niitä synnyttävät prosessit. Hydrogeografiassa tutkitaan vesistöjen ja Itämeren nykytilaa ja pitkän aikavälin kehitystä sekä erityisesti virtavesiin liittyviä prosesseja. Klimatologian tutkimuskohteina ovat paikallisja pienilmastoon liittyvät kysymykset ja biogeografiassa soiden ja kasvillisuuden pitkän aikavälin kehitys sekä eläinmaailman alueelliset piirteet. Soveltava ympäristömuutoksen tutkimus yhdistää kaikkia luonnonmaantieteen erikoisaloja. Maantieteen ja geologian yhteislaboratoriossa voidaan tehdä fysikaalisia ja kemiallisia analyysejä mm. kivennäismaasta, järvien pohjasedimentistä, vesinäytteistä, saastuneesta maaperästä tai bioindikaattorinäytteistä. Luonnonmaantieteen professoreina toimivat Matti Seppälä ja Matti Tikkanen ja yliistonlehtorina FT Olli Ruth. Lisätietoja Kulttuuri tutkii ihmisen toiminnan alueellisia ilmentymiä, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutusjärjestelmää ja ihmisen suhdetta tiloihin ja paikkoihin. Kulttuurimaantieteen aihepiirien kirjo on laaja. Tutkimuskohteisiin lukeutuvat kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja väestöön liittyvät ilmiöt. HY maantieteen laitoksella kulttuurimaantieteessä tutkitaan muun muassa terveyttä, uutuuksien alueellista leviä- 157

2 mat.luonnont.sivut :44 Sivu 158 mistä, historiallista kartografiaa, tutkimusmatkailua, vähemmistöjä, nationalismia, identiteettipoliittisia symboleja, pulaarikulttuuria sekä rajoja ja rajaseutuja. Kulttuurimaantieteen professoreina toimivat Markku Löytönen ja Pauliina Raento ja yliistonlehtorina FT Tommi Inkinen. Lisätietoja tiede/kult/ Geoinformatiikka tutkii paikkatietoaineistojen, paikkatietojärjestelmien ja kaukokartoitusmenetelmien avulla ympäristön tilaa ja seuraa alueiden käyttöä. Geoinformatiikan professorina on Petri Pellikka ja yliistonlehtorina FT Tuuli Toivonen. Lisätietoja Maantieteen ettajaksi iskeleva erikoistuu intojensa lpuvaiheessa johonkin maantieteen kolmesta linjasta tai sitten ammattisuuntautuneesti maantieteen didaktiikkaan. Maantiede sii sivuaineeksi myös aluetieteen iskelijoille. Pääaineena aluetiede Aluetieteen erikoistumislinjat ovat kaupunki, kehitys, matkailu ja suunnittelu. Erikoistumislinjat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jossa kansallinen ja globaali alueellinen kehittäminen (aluekehitystyö ja kehitysyhteistyö) sekä alueiden käytön suunnittelu (yhdyskuntasuunnittelu ja ympäristönsuunnittelu) luonnehtivat kaikkien niiden yhteiskunnallista tilausta. Kehitys ja matkailu painottuvat enemmän alueelliseen kehittämiseen, kaupunki ja suunnittelu vastaavasti alueiden käytön tutkimukseen ja suunnitteluun. Kaupunkimaantieteen etuksessa ja tutkimuksessa keskeisenä on tarkastella kaupunki-ilmiöiden erityspiirteitä ja alueellisen eriytymisen problematiikkaa. Myös kansalliset ja kansainväliset kaupunkivertailut ovat erityisteemoina. Kaupunkimaantieteen professorina toimii Mari Vaattovaara. Lisätietoja Suunnittelumaantieteellinen tutkimus tuottaa ja järjestää tietoa alueiden suunnittelusta. Tutkittavina ovat aluejärjestelmän kaikki tasot paikallisista kysymyksistä valtakunnallisiin ja kansainvälisiin. Ajankohtaisia painoaloja ovat mm. ympäristön tilan seuranta, kestävä kehitys, rakennemuutosten hallinta, ekologinen kaupunkisuunnittelu ja Euroan unionin pohjoinen ulottuvuus. Suunnittelumaantieteen professori on Harry Schulman. Lisätietoja Kehitysmaantieteessä tutkitaan sekä globaalisia että paikallisia kehitysongelmia alueellisesta näkökulmasta. Kehitysmaantieteen erikoistumislinjasta vastaavat professori John Westerholm ja yliistonlehtori Ritva Kivikkokangas-Sandgren. Lisätietoja Matkailumaantieteessä tutkitaan matkailun alueellisia rakenteita ja prosesseja sekä matkailua aluekehitystekijänä. Matkailumaantieteeseen erikoistuvilta edellytetään matkailualan verkostoyliistossa suoritettuja sivuaineintoja. Matkailumaantieteen erikoistumislinjasta vastaavat professori John Westerholm ja yliistonlehtori Ritva Kivikkokangas-Sandgren. Lisätietoja ja Aluetieteen yliistonlehtorina toimii FT Katariina Kosonen. Aluetiede sii sivuaineeksi myös maantieteen iskelijoille. Opinnot ja tutkinnot Opiskelijan tulee suorittaa ensin luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 ). Ensimmäisenä iskeluvuotena tulisi suorittaa ainakin maantieteen alan perusinnot (25 ) ja pakolliset aineinnot (25 ), TVT-ajokortti sekä valinnaisia intoja ja kieliintoja. Toisena vuonna tehdään sivuaineinnot (väh. 50 ), lut kieliinnot sekä valinnaisia intoja. Kolmantena vuonna keskitytään pääaineen erikoistumislinjan aineintoihin (20 ) kandidaatintutkielmineen sekä suoritetaan vielä tarvittaessa intoja niin, että tutkinnon edellyttämät 180 saadaan kokoon. Opiskelijalla tulee olla luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus ennen filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien intojen aloittamista. Tämän jälkeen suoritettavan erillisen filosofian maisterin tutkinnon 158

3 mat.luonnont.sivut :44 Sivu 159 laajuus on 120. Maisterin tutkintoon sisältyvän pro gradu -tutkielman laajuus on 40. Ensimmäisenä iskeluvuotena tehdään metodikurssit ja kirjatenttejä sekä käynnistetään gradun suunnittelu maisteriseminaarissa. Toisena iskeluvuotena tehdään erikoistumisalan kurssit, lut kirjatentit sekä esitellään valmis pro gradu -tutkielmia maisteriseminaarissa. Lisäksi iskelija voi tehdä pääainetta tukevia ja muita intoja molempina vuosina. Opiskelu Maantieteen iskelu ovat erityisesti ensimmäisen iskeluvuoden aikana kurssimaista ja aikataulultaan varsin tiukkaa, joten ensimmäinen iskeluvuosi on syytä varata pääasiassa maantieteen intoihin. Maantieteen iskeluun kuuluu luentoja, harjoitustyö- ja kenttäkursseja, seminaareja, intoretkiä ja kirjallisuuskuulusteluja. Niiden kurssikuvaukset, alkamisajat ja pimistavoitteet on kuvattu tarkemmin WebOodissa. Kursseille ja luennoille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Luennon tai kurssin lpukuulustelun järjestää kurssin johtaja eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Kuulustelun saa suorittaa tai uusia kahtena yleisenä tenttipäivänä seuraavan periodin alussa tai tulosten julkistamista seuraavana kahtena yleisenä tenttipäivänä. Perus- ja aineintojen kirjallisuuskuulustelujen tentaattoreiden nimet mainitaan laitoksen kotisivulla ja WebOodissa. Kaikki syventävien intojen kirjatentit tentitään sille professorille, joka ohjaa pro gradu -tutkielman. Hän kirjoittaa myös gradun tarkastuksen jälkeen syventävien intojen lpumerkinnän. Tenttikirjallisuus on sovittava yhdessä tentaattorin kanssa, samalla laaditaan tenttisuunnitelma osana HOPSia. Tenttipäivät ovat eräin poikkeuksin perjantaisin kerran kuukaudessa alkaen tasan kello Kumpulassa, Physicumin auditoriossa D101. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään tenttipäivää edeltävän maanantain aikana. Kesätentteihin on ilmoittauduttava toukokuun kuluessa. Tenttipäivät ja ilmoittautumisohjeet ovat laitoksen kotisivulla ja WebOodissa. Kuulustelut ja muut intosuoritukset arvostellaan asteikolla 0 5, jossa 1 on alin hyväksyttävä arvosana (50% oikein). Kuulusteluihin luetaan kunkin teoksen tutkintovaatimuksissa osoitettu painos. Tutkintovaatimuksissa mainittuja teoksia voidaan korvata muilla vastaavilla teoksilla simalla asiasta tentin vastaanottajan kanssa. Opiskelija tenttii yleensä niiden tutkintovaatimusten mukaisesti, jotka olivat voimassa kunkin pimäärän tai intokokonaisuuden intojen alkaessa. Mikäli intojen aloittamisesta on pitkä aika, tenteistä on sovittava tarkemmin tentin vastaanottajan kanssa. Opintokokonaisuusmerkinnät Maantieteen ja aluetieteen pimäärien lpuarvosana on niihin sisältyvien intojaksojen intistemäärillä painotettu keskiarvo. Opiskelijan tulee ilmoittaa, kun hän haluaa kokonaisuusmerkinnän innoistaan. Oppimäärien rekisteröinnistä vastaa maantieteen laitoksen toimistossa aman. Airi Töyrymäki. Tutkimusretket Laitos pyrkii järjestämään vuosittain vähintään yhden ohjatun tutkimusretken (3 ) valmisteluseminaareineen (2 ). Keväällä 2009 käynnistyy retken valmisteluseminaari, kohteena on USA, ja lukuvuonna on suunnitteilla retki Keniaan. Sen lisäksi järjestetään lyhyempiä retkiä kotimaassa ja lähialueille. Tutkintovaatimuksissa mainittu tutkimusretki voidaan suorittaa myös itsenäisenä retkenä ja silloin sen laajuus on 3. HOPS Tutkintosäännön mukaan iskelijan tulee laatia henkilökohtainen intosuunnitelma HOPS sekä kandidaatin tutkintoon että maisterintutkintoon sisällytettäväksi (1 ). HOPS-ohjaajina toimivat ensimmäisenä iskeluvuotena ettajatuutoriryhmissä yliistonlehtorit ja sen jälkeen erikoistumislinjojen yliistonlehtorit tai professorit. HOPSin laatimisesta annetaan tarkempia ohjeita tuutoriryhmissä ja laitoksen kotisivulla: Harjoittelu Laitoksen työelämäyhdyshenkilönä toimii aluetieteen yliistonlehtori Katariina Kosonen. Lisätietoja saa laitoksen kotisivulta. 159

4 mat.luonnont.sivut :44 Sivu 160 Matkailualan intokokonaisuus Maantieteen laitos osallistuu yliistojen yhteistyöhankkeena eli ns. verkostoyliistona toteutettavan matkailualan monitieteisen intokokonaisuuden järjestämiseen. Perusinnot (suppea sivuaine 25 ) suoritetaan verkko-intoina. Siihen voivat hakea maantieteen koulutusohjelmaan jo hyväksytyt vähintään yhden vuoden innot suorittaneet iskelijat. Tämän jälkeen aine- ja syventäviä intoja (25 40, laaja sivuaine yht ) suorittamaan otetaan vuosittain 50 iskelijaa. Hakuajat ja tarkemmat tiedot ilmenevät Matkailualan verkostoyliiston kotisivulta: Monitieteiset maaseutuinnot Rural Studies Monitieteinen maaseutualan etusverkosto tarjoaa jäsenyliistojensa piaineissa maaseutualan perus-, aine- ja syventäviä intoja ja intensiivikursseja. Pääaineessa tehtävän maaseutuun liittyvän pro gradu-tutkielman ohjauksessa iskelijalla on käytettävissään verkoston monitieteinen asiantuntemus. Lisätietoja: Lisätietoja myös ilmoitustauluilta ja intoneuvojalta. Geoinformatiikan maisteriohjelma Master s Degree Programme in Geoinformatics Geoinformatiikan maisteriohjelma esitellään into-paassa yhdessä muiden tiedekunnan maisteriohjelmien kanssa. Geoinformatiikan maisteriohjelman kurssitarjonnasta kerrotaan sen kotisivulla/the available courses of the Master s Degree Programme in Geoinformatics can be found from the programme s web page, Sivuaineinnot Opiskelija voi valita tutkintoonsa oman kiinnostuksensa mukaan muiden tieteenalojen intojaksoja ja intokokonaisuuksia omaan erikoistumisalaansa sivalla tavalla. Tutkintotodistukseen hyväksyttävän sivuainekokonaisuuden tulee olla laajuudeltaan vähintään 25. Pääsääntö on, että iskelija voi iskella mitä tahansa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan piainetta vapaasti, mikäli ainelaitokseen ei ole valintakuulustelua tai karsintaa tai mikäli ao. laitoksen tilat tai muut resurssit eivät aseta muita rajoituksia iskelijamäärälle. Sama koskee soveltuvin osin eräitä muiden tiedekuntien piaineita. LuK-tutkintoon sisällytettävät sivuaineinnot tulee suorittaa pääsääntöisesti toisen lukuvuoden aikana. Maantieteen ettajaksi pyrkivä voi valita sivuaineen eli toisen etettavan aineen vapaasti. Tavallisin valinta on biologia. Suuntautumisvaihtoehtoon hyväksytyille (15) myönnetään yleisbiologian perus- ja aineintojen suoritusoikeus. Maantieteen ettajan intoihin sisältyy kandidaatin tutkinnossa 25 intistettä ettajan pedagogisia intoja, jotka voi aloittaa suuntautumisvaihtoehtoon valinnan jälkeen. Maisterin innoissa suoritetaan ettajan pedagogiset innot, 35. Opetusharjoitteluihin on kuitenkin erillinen ilmoittautuminen, ja siihen vaaditaan tietty määrä etettavien aineiden intoja, ks. tiedekunnan sivuilta Aineenettajan koulutus. Maantiede sii myös sivuaineeksi aluetiedettä iskelevalla ja vastaavasti aluetiedettä iskeleva voi valita sivuaineekseen maantieteen. Maantieteen laitoksella on erillissimukset iskelijain vaihdosta biologian laitosten ja historian laitoksen kanssa. Maantieteen iskelijat voivat myös suorittaa intoja muissa korkeakouluissa JOO-simuksen puitteissa. Tarkempia tietoja saa laitoksen kotisivulta ja intoneuvojalta. Sivuaineinnot maantieteessä muiden koulutusohjelmien iskelijoille Maantieteen alan perusinnot (560100, 25 ) on vapaasti valittava lyhyt sivuaine. Suoritusoikeuksia maantieteen aineintoihin (60 ) myönnetään hyvin rajoitetusti ja valinnan kriteerinä on perusintojen suoritustaso. Biologian aineenettajan suuntautumisvaihtoehtoon hyväksytyille (15) myönnetään maantieteen perus- ja aineintojen (60 ) suoritusoikeus. Lisäksi biologian laitosten ja historian laitoksen kanssa on tehty vastavuoroisiin kiintiöihin perustuvat simukset maantieteen sivuaineinto-oikeudesta. Myös luokanettajan koulutusohjelman maantieteen erikoistumisintojen osalta on voimassa erillinen si- 160

5 mat.luonnont.sivut :44 Sivu 161 mus. Tarkempia tietoja näistä simuksista antavat laitosten intoneuvojat. Muut kuin Helsingin yliiston iskelijat hakevat maantieteen pimäärien suorittamista koskevaa sivuaineinto-oikeutta (erillisten intojen suoritusoikeus) matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta erikseen ilmoitettavana hakuaikana, yleensä huhtikuussa. Maantieteen laitoksessa on mahdollista suorittaa myös geoinformatiikan 25 :n intokokonaisuus (56317) joka on tarkoitettuja muiden koulutusohjelmien iskelijoille. Opetus koostuu maantieteen laitoksen järjestämistä geoinformatiikan kursseista sekä esimerkiksi metsävarojen käytön laitoksen, tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja TKK:n maanmittausosaston järjestämistä kursseista. Lisätietoja asiasta saa geoinformatiikan kotisivulta sekä geoinformatiikan professorilta. Den svenskspråkiga undervisningen Svenskspråkig undervisning i geografi ges i form av individuell handledning och vissa föreläsningar på svenska. Svenskspråkiga övningsarbetsgrupper ordnas i mån av möjlighet på samtliga nivåer, likaså seminariegrupper. Oberoende av föreläsningsspråk är det alltid möjligt att tentera på svenska. Tentamensfordringarna, studielitteraturen och tentatorerna är de samma oberoende av om studiespråket är finska eller svenska. Ämneslärarutbildning Urvalet till ämneslärarinriktningsalternativet sker normalt i januari det andra studieåret. Av de 35 studieveckor som de pedagogiska studierna för ämneslärare omfattar kan en del avläggas i Helsingfors, men den största delen avläggs vid Åbo Akademis pedagogiska fakultet i Vasa. Möjligheter till tvåspråkiga ämneslärarstudier erbjuds av lärarutbildningsinstitutionen vid Helsingfors universitet, se avsnittet Aineenettajan koulutus. Närmare upplysningar erhålls av Kajsa Heselius (se nedan). Från och med höstterminen 2005 inleddes ett svenskspråkigt ämneslärarutbildningsprogram vid Helsingfors universitet i samarbete med Åbo Akademi. Närmare upplysningar om detta erhålls av koordinator Kajsa Heselius, tlf Jatko-innot Maantieteen laitoksen ja tiedekunnan kotisivuilla on ohjeet, miten haetaan suorittamaan filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintoja. Jatkotutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää edellyttäen, että hakijan jatko-intosuunnitelma on hyväksytty laitoksella. Valintakriteereinä voidaan käyttää perustutkinnon intomenestystä, tutkimussuunnitelman ja jatko-intosuunnitelman realistisuutta sekä ohjauksen saatavuutta. Laitoksen johtoryhmä voi määrätä tarkemmista valintaperusteista. Tiedekunnan dekaani päättää jatko-iskelijaksi ottamisesta. Opiskelijalle ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Jatkotutkintoja varten iskelijan on suoritettava intoja yhteensä vähintään 60 intistettä. Siitä vähintään 10 tulee olla yleisiä jatkointoja, joista tieteenfilosofia, tutkimusetiikka, ja yleiseen asiantuntijuuteen valmentavat innot sekä kansainvälinen tieteellinen toiminta ovat pakollisia kaikille jatko-iskelijoille. Näihin sivista innoista tiedotetaan tarkemmin laitoksen ja tiedekunnan jatko-intoja koskevilla sivuilla. Yleiset jatko-innot voidaan suorittaa joko erillisinä kursseina tai integroituna tutkimustyöhön tai oman tutkimusalan intoihin. Perehtyminen johonkin maantieteen tai aluetieteen erikoisalaan tapahtuu osallistumalla jatkokoulutusseminaareihin, erikseen järjestettäviin tai sovittuihin kursseihin ja kongresseihin sekä suorittamalla sovittavan kirjallisuuden lpukuulustelu(t). Erikoiskursseja voi suorittaa myös muissa yliistoissa tai ulkomailla. Kongressiin osallistuminen voidaan katsoa intosuoritukseksi, mikäli asianomainen on pitänyt kongressissa esitelmän tai esitellyt posterin. Kirjallisuuskuulusteluissa todetaan iskelijan perehtyneisyys siihen tutkimusalaan, jossa hän tekee lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan. Tentittävien teosten tulee lisäksi kattaa laajoja maantieteellisiä kokonaisuuksia. Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan ero on siinä, että lisensiaatintutkimus osoittaa hyvän perehtyneisyyden ja väitöskirja syvällisen perehtyneisyyden erikoisalaan. 161

6 mat.luonnont.sivut :44 Sivu 162 TUTKINTOVAATIMUKSET Maantiede LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 1. Pääaineinnot MAANTIETEEN ALAN PERUSOPINNOT (25 OP) Johdantoluennot: Maantieteen ja aluetieteen perusteet, Johdatus aluetieteeseen, Johdatus luonnonmaantieteeseen, Johdatus kulttuurimaantieteeseen, Suomen, 3 (luentosarja oheislukemistoineen) Itsenäinen verkko-iskelu: Laskennalliset perusmenetelmät maantieteessä, Maailman paikannimistö, 2 Kirjallisuus: Marston, Sallie A., Paul L. Knox & Diana M. Liverman: World regions in global context (Prentice Hall, 2nd ed 2005) sekä Maailman Kartasto (WSOY) tai Koulun Kartasto (Otava), Haggett, Peter: Geography. A global synthesis (Prentice Hall, 2001), MAANTIETEEN AINEOPINNOT (60 OP) Maantieteen ja aluetieteen yhteiset aineinnot (15 ) Maantieteellinen tieto- ja viestintätekniikka: TVT 1. Tiedon hankinta ja esittäminen, TVT 2. Kartografia, TVT 3. Geoinformatiikka, 5 Maantieteen aineinnot (25 ) (lyhyt sivuaine aluetieteilijöille, ) Pakolliset: Harjoitustyöt: Luonnonmaantieteen harjoitustyökurssi, Kulttuurimaantieteen harjoitustyökurssi, Maantieteen kenttäkurssi, 4 Kirjallisuus: Arbogast, Allan: Discovering physical geography (Wiley, 2007), 5 tai Holden, Joseph (ed.): An introduction to physical geography and the environment (Pearson, 2005), de Blij, H.J., Alexander B. Murphy & Erin H. Fouberg: Human geography - pele, place, and culture (John Wiley & Sons, 2007, 8. tai uudempi painos), 3 Valinnaiset aineinnot Maantieteen ja aluetieteen aineintoja, väh. 5 Vaihtoehtoiset aineinnot (20 ) Valitaan yksi seuraavista erikoistumislinjoista: Luonnon Suomen geomorfologia, Luonnonmaantieteen aineintojen kirjallisuus, 4 Seppälä, Matti (ed.).: The Physical Geography of Fennoscandia (Oxford University Press, 2005) Tieteellinen viestintä Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Luonnonmaantieteen LuK-seminaari, Kandidaatintutkielma, 6 Kulttuuri Metodologian kirjallisuus, 2 Häkli, Jouni Meta hodos (Vastapaino, 1999 tai uudempi painos) Kulttuurimaantieteen aineintojen kirjallisuus, 4 Moseley, William G., David A. La negran & Kavita Pandit (eds.) The introductory reader in human geog raphy. Contemporary debates and classic writings (Blackwell 2007) Tieteellinen viestintä 2 162

7 mat.luonnont.sivut :44 Sivu Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Kulttuurimaantieteen LuK-seminaari, Kandidaatintutkielma, 6 Geoinformatiikka Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus, 6 Heywood, I., S. Cornelius & S. Carter: An introduction to geographical information systems, 3 rd ed. (Pearson Education, 2006) Johdatus kaukokartoitukseen, Tieteellinen viestintä Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Geoinformatiikan LuK-seminaari, Kandidaatintutkielma, 6 2. Sivuaineinnot (väh. 50 ) Yhtä tai useampaa sivuainetta vähintään 50. Sivuaineiden tulee koostua vähintään 25 intisteen kokonaisuuksista. 3. Muut innot Toinen kotimainen kieli, 3 Vieras kieli, 4 Äidinkieli, 3, integroituna aineintoihin: Tieteellinen viestintä 2 Seminaari 1 Tieto- ja viestintätekniikan intoja, vähintään TVT-ajokortti, 3 Muut integroituina aineintoihin TVT Työharjoittelu tai työelämään orientoivia intoja (integroituna aineintoihin), HOPS, 1 Vapaasti valittavia intoja niin, että tutkinnon edellyttämä intistemäärä täyttyy (180 ). Maantieteen ettajan erikoistumislinja 1. Pääaineinnot Kuten maantieteessä 2. Sivuaineinnot: Toisen etettavan aineen perus- ja aineinnot, väh. 60 Opettajan pedagogiset innot, Muut innot Kuten maantieteessä. Työelämävalmiudet sisältyvät pedagogisiin intoihin. FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 OP) Erikoistumislinjat: luonnon, kulttuuri, geoinformatiikka, maantieteen ettaja 1. Pääaineinnot Maantieteen erikoistumislinjan syventävät innot, 80 (maantieteen ettajan syventävät innot, 70 ) Valitaan seuraavista: LUONNONMAANTIETEEN Luonnonmaantieteen metodikurssit, 10 : Luonnonmaantieteen kenttäkurssi, Geomorfologian tutkimusmenetelmät, 3 Oheislukemistona Matthews, John & David Herbert (eds.): Unifying geography. Common heritage, shared future (Routledge, 2004) Ympäristön muutoksen tutkimusmenetelmät, Tutkimustulosten tieteellinen esittäminen, 2 Luonnonmaantieteen seminaarit, 7 : Tutkimusseminaari, Luonnonmaantieteen maisteriseminaari, 5 (sis. graduseminaarin, 1 ) Luonnonmaantieteen erikoiskurssit, 10, joista 5 voidaan korvata kirjallisuudella simuksen mukaan Tutkimusretki, 5 163

8 mat.luonnont.sivut :44 Sivu Syventävä kirjallisuus, 8 Summerfield, Michael A.: Global geomorphology (Longman, 1991) tai Huggett, Richard: Fundamentals of Geomorphology (2nd ed., Routledge, 2007), 3 ja toinen seuraavista: Arnell, Nigel: Hydrology and global environmental change. (Pearson, 2002) tai Oliver, John E. & John. J. Hidore: Climatology (Prentice Hall, 2002), 3 sekä kirjallisuutta tutkielman alalta simuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, KULTTUURIMAANTIETEEN Kulttuurimaantieteen metodikurssit, 10 Oheislukemistona: Flowerdew, Robin & David Martin: Methods in human geography. A guide for students doing a research project (2nd ed., 2005, Prentice Hall) ja Martti Holainen & Pekka Pulkkinen:Tilastolliset menetelmät (WSOY 2002) Kulttuurimaantieteen maisteriseminaari 7 Oheislukemistona Markus Laine, Jarkko Bamberg & Pekka Jokinen (toim.): Tapaustutkimuksen taito (Gaudeamus 2007). Kulttuurimaantieteen erikoiskurssit, Tutkimusretki, Syventävä kirjallisuus, 8 Stutz, Fredrick P. & Barney Warf: The world economy: resources, location, trade, and develment (Pearson Education 2007), 2 Livingstone, David N.: The Geographical tradition (Blackwell, 1992), 2 sekä kirjallisuutta tutkielman alalta simuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, GEOINFORMATIIKAN Geoinformatiikan metodikurssit, 10 : Geoinformatiikan jatkokurssi, Kaukokartoitusmenetelmät, 5 Geoinformatiikan tutkimusseminaarit, Geoinformatiikan maisteriseminaari, 5 (sis. graduseminaarin, 1 ) Geoinformatiikan valinnaisia erikoiskursseja, 12 (ks. suositeltavat kurssit geoinformatiikan kotisivuilta) Tutkimusretki, Syventävä kirjallisuus, 8 Jensen, J.R.: Remote sensing of the environment (Prentice Hall, 2000) ja Jensen, J.R.: Introductory digital image processing (Prentice Hall, 1996) sekä kirjallisuutta tutkielman alalta simuksen mukaan, 2 tai Fotheringham, A.S., C. Brunsdon, C. &, M.E. Charlton: Quantitative Geography: Perspectives on Spatial Data Analysis (SAGE, 2000) ja DeMers, M.N.: GIS Modeling in Raster (Wiley, 2001) sekä kirjallisuutta tutkielman alalta simuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, Muut innot HOPS, Työharjoittelu tai työelämään orientoivia intoja (integroituna aineintoihin), 2 4 Syventäviä aluetieteen/maantieteen/geoinformatiikan intoja ja/tai sivuaineintoja niin, että tutkinnon edellyttämä intistemäärä täyttyy (120 ). Maantieteen ettajan erikoistumislinja 1. Pääaineinnot MAANTIETEEN OPETTAJAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (70 OP) Maantieteen erikoistumislinjojen metodikurssit, 10 Maantieteen erikoistumislinjojen tutkimusseminaarit, Tutkimusretki, Syventävä kirjallisuus, 8 Erikoistumislinjan syventävää kirjallisuutta 6 ja Morgan, J. & Lambert, D.: Geography: teaching school subjects (Routledge, 2005), 2 164

9 mat.luonnont.sivut :44 Sivu Pro gradu-tutkielma, Sivuaineinnot Opettajan pedagogiset innot, Muut innot HOPS, 1 Työelämävalmiudet sis. pedagogisiin intoihin. Valinnaisia intoja niin, että tutkinnon edellyttämä intistemäärä täyttyy (120 ). Aluetiede LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 1. Pääaineinnot MAANTIETEEN ALAN PERUSOPINNOT (25 OP) Johdantoluennot: Maantieteen ja aluetieteen perusteet, Johdatus aluetieteeseen, Johdatus luonnonmaantieteeseen, Johdatus kulttuurimaantieteeseen, Suomen, 3 (luentosarja oheislukemistoineen) Itsenäinen verkko-iskelu: Laskennalliset perusmenetelmät maantieteessä, Maailman paikannimistö, 2 Kirjallisuus: Marston, Sallie A., Paul L. Knox & Diana M. Liverman: World regions in global context (Prentice Hall, 2nd ed. 2005) sekä Maailman Kartasto (WSOY) tai Koulun Kartasto (Otava), Haggett, Peter: Geography. A global synthesis (Prentice Hall, 2001), ALUETIETEEN AINEOPINNOT (60 OP) Maantieteen ja aluetieteen yhteiset aineinnot (15 ) Maantieteellinen tieto- ja viestintätekniikka: TVT 1. Tiedon hankinta ja esittäminen, TVT 2. Kartografia, TVT 3. Geoinformatiikka, 5 Aluetieteen aineinnot (25 ) (lyhyt sivuaine maantieteilijöille, ) Pakolliset Kirjallisuus Kehitys- ja matkailu, 5 Potter, Robert P, Tony Bins, Jennifer A. Elliot & David Smith: Geographies of develment (Prentice Hall, 2004) ja Vuoristo, K-V.: Matkailun maailma (WSOY, 2003) Kaupunki- ja suunnittelu, 5 Jauhiainen, Jussi S. & Vivi Niemenmaa: Alueellinen suunnittelu (Vastapaino, 2006) ja Bäcklund, Pia, Jouni Häkli & Harry Schulman (toim.): Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa (Gaudeamus, 2002) Tutkimusmenetelmät, 10 : Aluetieteen metodiikan harjoitukset, Aluetieteen kenttäkurssi, 3 Tutkimusmenetelmien oheiskirjallisuus: Eskola, Jari & Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen (Vastapaino, 1998) Valinnaiset aineinnot Aluetieteen ja maantieteen aineintoja, väh. 5 Vaihtoehtoiset aineinnot (20 ) Valitaan yksi seuraavista erikoistumislinjoista: Kehitys Kehitysmaantieteen aineintojen kirjallisuus, 4 Willis, Katie: Theories and Practices of Develment (Routledge, 2004) Kingsbury, Damie et al.: Key issues in develment (Palgrave, Macmillan, 2004) Kehitys- ja matkailumaantieteen LuKseminaari, Kehitys- ja matkailumaantieteen tutkielmatyöpaja, 3 165

10 mat.luonnont.sivut :44 Sivu 166 Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2007) Tieteellinen viestintä Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Kandidaatintutkielma, 6 Matkailu Matkailumaantieteen aineintojen kirjallisuus, 4 Hall, Michael C.: Tourism planning. Policies, processes and relationships (Pearson Prentice Hall, 2008) Kehitys- ja matkailumaantieteen LuKseminaari, Kehitys- ja matkailumaantieteen tutkielmatyöpaja, 3 Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2007) Tieteellinen viestintä Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Kandidaatintutkielma, 6 Kaupunki Yleiskaavakurssi, Kaupunkimaantieteen aineintojen kirjallisuus, 4 Kazepov, Yuri (ed.): Cities of Eure. Changing context, local arrangements, and the challenge to urban cohesion (Blackwell 2005) Keskinen, Vesa. et. al (toim.).: Helsinki pohjoinen metroli (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2002) Kaupunki- ja suunnittelumaantieteen LuK-seminaari, Kaupunki- ja suunnittelumaantieteen tutkielmatyöpaja, 3 Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2007) Kandidaatintutkielma, 6 Suunnittelu Yleiskaavakurssi, Suunnittelumaantieteen aineintojen kirjallisuus 4 : Faludi, Andreas (ed.): Eurean spatial planning (Lincoln Institute of Land Policy, 2002) Hall, Peter: Urban and regional planning (4 th ed., Routledge, 2002) ja artikkelit Kaupunki- ja suunnittelumaantieteen LuK-seminaari, Kaupunki- ja suunnittelumaantieteen tutkielmatyöpaja, 3 Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2007) Kandidaatintutkielma, 6 2. Sivuaineinnot (väh. 50 ) Yhtä tai useampaa sivuainetta vähintään 50. Sivuaineiden tulee koostua vähintään 25 intisteen kokonaisuuksista. 3. Muut innot Toinen kotimainen kieli, 3 Vieras kieli, 4 Äidinkieli, 3, integroituna aineintoihin Tieteellinen viestintä 2 Seminaari 1 Tieto- ja viestintätekniikan intoja, vähintään TVT-ajokortti, 3 Muut integroituina aineintoihin TVT Työharjoittelu tai työelämään orientoivia intoja (integroituna aineintoihin), HOPS, 1 Vapaasti valittavia intoja niin, että tutkinnon edellyttämä intistemäärä täyttyy (180 ). FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 OP) Erikoistumislinjat: kehitys, matkailu, kaupunki, suunnittelu 1. Pääaineinnot Erikoistumislinjan syventävät innot sisältävät aluetieteen yhteiset syventävät innot (20 ) Aluetieteen yhteiset syventävät innot (20 ) Aluetieteen metodikurssi, Metodologian kirjallisuus, 3 Matthews, John & David Herbert (eds.): Unifying Geography. Common heritage, shared future (Routledge, 2004) Tutkimusretki, Aluetieteen maisteriseminaari 7 166

11 mat.luonnont.sivut :44 Sivu KEHITYSMAANTIETEEN Aluetieteen yhteiset syventävät innot (20 ) Erikoistumisalan kurssit, Syventävä kirjallisuus, 10 Scheyvens, R.& D.Storey (eds.): Develment fieldwork. A practical guide (2003, Sage) Hansen, Karen Tranberg & Mariken Vaa (eds): Reconsidering informality. Perspectives from Urban Africa (The Nordic Africa Institute, 2003), 5 sekä kirjallisuutta tutkielman aihepiiristä simuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, MATKAILUMAANTIETEEN Aluetieteen yhteiset syventävät innot (20 ) Erikoistumisalan kurssit, Syventävä kirjallisuus, 10 Page, Stephen J. & C. Michael Hall: Managing urban tourism (Prentice Hall, 2003), 3 Fennell, David A.: Tourism ethics (Channel View Publications, 2006), 2 Timothy Dallen J. & Stephen W. Boyd: Heritage tourism (Prentice Hall, 2003), 2 sekä kirjallisuutta tutkielman aihepiiristä simuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, KAUPUNKIMAANTIETEEN Aluetieteen yhteiset syventävät innot (20 ) Erikoistumisalan kurssit, Syventävä kirjallisuus, 10 Scott. Allen J. (ed.): Global City-Regions, Trends, Theory, Policy (Oxford University Press, 2002), 3 sekä kirjallisuutta tutkielman aihepiiristä simuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, SUUNNITTELUMAANTIETEEN Aluetieteen yhteiset syventävät innot (20 ) Erikoistumisalan kurssit, Syventävä kirjallisuus, 10 Campbell, Scott & Susan S. Fainstein (eds.): Readings in Planning Theory, 2 nd ed. (Blackwell, 2003), 3 sekä kirjallisuutta tutkielman aihepiiristä simuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, Muut innot HOPS, Työharjoittelu tai työelämään orientoivia intoja (integroituna aineintoihin), 2 4 Syventäviä maantieteen/aluetieteen/geoinformatiikan intoja ja/tai sivuaineintoja niin, että tutkinnon edellyttämä intistemäärä täyttyy (120 ). Maantiede ja aluetiede - Jatkotutkinnot JATKO-OPINNOT FL/FT TUTKINTOA VARTEN (60 OP) Tutkimusalan innot, Yleiset jatko-innot, väh. 10 Pakollisia intoja ovat: tieteen filosofia, tutkimusetiikka, kansainvälinen tieteellinen toiminta ja yleiset asiantuntijuuteen valmentavat innot (esim. yliistedagogiikka ja etustyö, projektihallinto, johtaminen, taloushallinto). Nämä voivat olla myös integroituna tutkimustyöhön. Lisensiaatintutkielma tai väitöskirja MENETELMÄTIETEIDEN SIVUAINEKOKONAISUUS (25 OP) Maantiedettä tai aluetiedettä pääaineena iskelevalle Valitaan kurssikorista: Menetelmätieteiden sivuainekokonaisuus, esim. Matematiikka tutuksi, 5 Tilastotieteen johdantokurssi, 8 Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet, 4 Monimuuttujamenetelmät, 5 10 Kokonaisuusmerkintä: prof. Petri Pellikka 167

12 mat.luonnont.sivut :44 Sivu 168 Oppimäärät ja intokokonaisuudet sivuaineiskelijoille MAANTIETEEN ALAN PERUSOPINNOT (25 OP) Kuten pääaineiskelijoilla. Vapaasti valittava lyhyt sivuaine MAANTIETEEN AINEOPINNOT (35 OP) Laaja sivuaine esim. aineenettajille Maantieteen ja aluetieteen yhteiset aineinnot (15 ) Maantieteellinen tieto- ja viestintätekniikka: TVT 1. Tiedon hankinta ja esittäminen, TVT 2. Kartografia, TVT 3. Geoinformatiikka, 5 Maantieteen aineinnot (20 ) Harjoitustyöt: Luonnonmaantieteen harjoitustyökurssi, Kulttuurimaantieteen harjoitustyökurssi, Maantieteen kenttäkurssi, 4 Kirjallisuus: Arbogast, Allan: Discovering physical geography (Wiley, 2007), 5 tai Holden, Joseph (ed.): An Introduction to physical geography and the environment (Pearson, 2005), de Blij, H.J., Alexander B. Murphy & Erin H. Fouberg: Human geography - pele, place, and culture (John Wiley & Sons, 2007), 8. tai uudempi painos, GEOINFORMATIIKAN OPINTOKOKONAISUUS (25 OP) Sivuaineiskelijoille Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus, 6 Heywood, I., S. Cornelius & S. Carter: An introduction to geographical information systems, 3 rd ed. (Pearson Education, 2006) Edellytyksenä kurssille TVT intojen suorittaminen tai vastaavat tiedot esim. Löytönen & al.: Globus GIS (WSOY, 2003) Johdatus kaukokartoitukseen, 2 sekä 17 valinnaisia erikoiskursseja Korvaavuuksista sovitaan geoinformatiikan prof. Petri Pellikan kanssa. Hän ottaa vastaan myös kirjatentit GEOINFORMATIIKAN ERILLINEN MAISTERIOHJELMA (GIMP, 120 OP) Maisteriohjelmasta on erillinen esittely tutkintovaatimuksineen tiedekunnan muiden maisteriohjelmien yhteydessä. 168