Yleisiä opinto-ohjeita Meteorologian opiskeluun kuuluu luentoja, harjoituksia,

Transkriptio

1 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 103 METEOROLOGIA Internet-kotisivu: Opintoneuvoja: yliistonlehtori Jouni Räisänen, huone C406, puh , sähköposti Kansainvälisten intoasioiden yhdyshenkilö: FM Janne Kauhanen, huone D316, puh , sähköposti Meteorologian luentomonisteita myydään Yliistainon Kumpulan toimipisteessä Exactumissa. Suurin osa n kirjoista ja kausijulkaisuista on saatavilla Kumpulan tiedekirjastossa. Ilmakehätieteiden pieni käsikirjasto on avoinna arkisin. Yleistä Meteorologian tutkimuskohde on maapallon ilmakehä. Liikemuotojen koko ilmakehässä vaihtelee valtavista, maapallon ympäri kiertävistä ilmavirtauksista pienen pieniin paikallisiin pyörteisiin. Ilmameren liikkeiden perimmäinen syy on auringon epätasaisesti jakautunut lämmitys. Ilmakehän liikkeisiin kytkeytyvät monet elämäämme säätelevät ilmiöt, kuten maapallon lämpötila- ja tuuliolosuhteet ja veden kiertokulku. Sääennusteiden laatiminen käytännön elämän tarpeita varten on n näkyvin sovellus. Suoranaisesti sääpalveluun liittyvä tutkimus on kuitenkin vain pieni osa n työkenttää. Mm. kasvihuoneilmiön voimistuminen ja otsonikerroksen oheneminen ovat maailmanlaajuisia ympäristöongelmia, joita ratkottaessa n osa on keskeinen. Meteorologia kehittyy neasti muun muassa uuden havaintotekniikan (esim. tekokuut ja tutkat) ja tietokoneiden ansiosta. Ilmakehän käyttäytymistä kuvaavia fysikaalis-matemaattisia malleja käytetään sekä sääpalvelun apuna että esim. ilman epäpuhtauksien leviämisen, pilvien kehityksen ja ilmaston tutkimisessa. Meteorologian iskelu vaatii vahvaa matemaattista ja fysikaalista taustaa. Meteorologia on piaine, jossa teorian soveltuvuutta käytäntöön voi tutkia päivittäin seuraamalla ilmakehän käyttäytymistä. Meteorologista asiantuntemusta sekä n ja muiden alojen välistä yhteistyötä tarvitaan mm. meri-, maa- ja ilmaliikenteessä, maa- ja metsätaloudessa, ympäristönsuojelussa, teollisuudessa, kehitysaputehtävissä, yhdyskuntasuunnittelussa, maanpuolustuksessa ja mittaustekniikan kehittämisessä. Työmarkkinat Tärkein meteorologien työllistäjä on Ilmatieteen laitos. Jatkossa meteorologeja sijoittunee enemmän tutkimus- ja kehitystehtäviin kuin sääennustustyöhön. Lisäksi Ilmakehätieteiden ja geofysiikan osaston tutkimusprojektit työllistävät alaa iskelleita ja jo ensimmäisenkin intovuoden jälkeen voi kysyä kesätyömahdollisuutta osastolta. Meteorologeja toimii myös mm. yksityisissä sääalan yrityksissä (Foreca), tiedotusvälineissä, kansainvälisissä tehtävissä ja Vaisala Oy:n palveluksessa. Yleisiä into-ohjeita Meteorologian iskeluun kuuluu luentoja, harjoituksia, laboratoriotöitä, kenttäkursseja, tutustumiskäyntejä, työharjoittelua, harjoitusaineiden, -töiden ja tutkielmien laadintaa sekä seminaareja. Luennot on yleensä järjestetty ns. periodietuksena. Tällöin kurssi luennoidaan tyypillisesti :n laajuisena puolen lukukauden aikana. Harjoituksissa ratkotaan enimmäkseen erilaisia laskutehtäviä, mutta lisäksi niissä käsitellään havaintojen analyysimuotoja, diagrammipapereiden hyväksikäyttöä sekä tietokonesovellutuksia. Opintojen alkuvaiheessa hankittava ohjelmointitaito (esim. Fortran tai MATLAB) on siten hyödyllinen. Harjoitusten yhteydessä käytettävät ohjelmat ovat yleensä Fortran-kielisiä. Runsas harjoitustehtävien laskeminen auttaa omaksumaan luennoilla käsiteltyjä asioita. Useimmilla kursseilla harjoitukset ovat vapaaehtoisia, mutta niiltä saatavat pisteet vaikuttavat kurssin suorituksen arvosteluun. Tarkempia tietoja saa luennoitsijoilta. Laboratoriotöitä liittyy kojean, tutkaan, numeeriseen an ja syntiikkaan. Kunakin vuonna pidettävät luento- ja laboratoriokurssit käyvät ilmi etusohjelmasta. Numeerisen n laboratoriokurssien (num.lab.) aiheet vaihtelevat. Jos iskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa kaksi tai kolme num.lab.-kurssia, on kurssien aiheiden oltava toisistaan riippumattomia ja asiasta tulee lisäksi 103

2 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 104 sia kurssin pitäjän kanssa. Kurssien suoritus hyväksytään aktiivisen osallistumisen ja työskentelystä laadittavan lpuraportin perusteella. Harjoitusainetta ja tutkielmia laadittaessa perehdytään itsenäisesti joihinkin n kysymyksiin luentokursseja syvällisemmin. Samalla itaan kirjastojen ja kirjallisuuden käyttöä ja tieteellisten artikkeleiden laadintatekniikkaa sekä kehitetään äidinkielen kirjallista taitoa. Ennen kuin iskelija aloittaa harjoitusaineensa kirjoittamisen, häntä kehotetaan tutustumaan Ilmakehätieteiden kotisivulta sähköisessä muodossa löytyvään monisteeseen Ohjeita harjoitusaineiden ja tutkielmien laatijoille sekä keskustelemaan asiasta työn ohjaajan kanssa. Harjoitustyöt ovat tutkielmia pienempiä, yleensä 1 3 :n laajuisia töitä. Opiskelija laatii tuloksistaan kirjallisen selostuksen, johon ei kuitenkaan liity samanlaista kirjallisuuskatsausosaa kuin tutkielmiin. Sekä tutkielmat että harjoitustyöt voivat perustua joko valmiiseen iskelijalle annettuun tai iskelijan kehittelemään laitoksen ettajan hyväksymään aiheeseen. Seminaarikurssille voi osallistua, kun Kandidaatin tutkielma on jo tekeillä. Seminaarikurssin ettajan kanssa voi sia myös muunlaisesta järjestelystä. Lisäksi pidetään esitelmä (yleensä pro gradu -työn aiheesta) n yleisten seminaaritilaisuuksien sarjassa, joka sisältää myös jatko-iskelijoiden, laitoksen ettajien ja ulkuolisten asiantuntijoiden esitelmiä. Meteorologian yleisiin seminaaritilaisuuksiin (torstaisin klo 14 16) ovat iskelijat lämpimästi tervetulleita jo ennen seminaarikurssia. Opiskelijalle myönnetään 1 13:sta, 2 26:sta ja 3 40:stä kuunnellusta seminaarista. Opiskelijan toivotaan pitävän kirjaa kuuntelemistaan seminaareista, vaikka suoritusmerkintä annetaankin seminaaritilaisuuksien osanottajaluetteloiden perusteella. Kuulustelut pidetään kunkin luentokurssin päätyttyä. Jotkut kurssit on mahdollista suorittaa myös välikokeilla. Lisäksi järjestetään laitostenttejä. Tenttipaikoista ja kullakin kerralla suoritettavissa olevista kursseista ilmoitetaan osaston ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Laitostentteihin on ilmoittauduttava vähintään 2 viikkoa ennen tenttipäivää. Hyväksytyn tenttisuorituksen korottamisesta on lisäksi erikseen sovittava kurssin ettajan kanssa. Kesätenttipäiviä on kaksi: kesäkuussa ja elokuussa. Vanhoja tenttikysymyksiä on nähtävänä Ilmakehätieteiden käsikirjastossa. Kirjatenttejä voi suorittaa jostakin ettajan ja n professorin kanssa sovittavasta aiheesta. Oikeudenmukaista arvostelua helpottaa, jos useampi iskelija suorittaa kokeen samalla kertaa. FM-tutkintoon kuuluu pakollisena 1 3 työharjoittelua. 3 :n myöntäminen edellyttää kolmen kuukauden työskentelyä esim. sääpalvelussa tai tutkimustehtävissä. Työskentelystä on laadittava harjoitteluraportti. Harjoittelusta on sovittava n professorin ja asianomaisen yksikön kanssa. Välittömästi innäytetyöhön tähtäävässä tutkimushankkeessa työskentely ei käy työharjoitteluksi. Meteorologian iskelu edellyttää sivuaineina fysiikan ja joko matematiikan, teoreettisen fysiikan tai menetelmätieteiden intokokonaisuuden perusintoja (ks. tutkintovaatimukset). Muina sivuaineina voivat tulla kyseeseen esim. geofysiikka, tähtitiede, kemia tai Teknillisen korkeakoulun jotkut intojaksot, mahdollisesti myös biologia ja metsätieteet. Työmarkkinoille sijoittumista voi edistää monipuolinen perehtyminen tietojenkäsittelyyn, kaupallis-hallinnollinen koulutus tai havaintotekniikan tuntemus. Mikäli sivuaineita halutaan ottaa Helsingin yliiston ulkuolelta, on siitä erikseen sovittava. Tieteellisen laskennan perustaitojen hallitseminen on meteorologeille tärkeää. Meteorologian iskelijoiden on siksi suoritettava viimeistään FM-intojensa osana kurssit Tieteellinen laskenta I ja Tieteellinen laskenta II. Perustutkinnot Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus (180 ) on mitoitettu vastaamaan ulkomaisia perustutkintoja (B.Sc.) ja sen voi päätoimisesti iskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu LuK-tutkielma ja siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 ) on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vuodessa LuK-tutkinnon jälkeen. Syventävien pääaine- ja 104

3 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 105 sivuaineintojen lisäksi FM-tutkintoon kuuluu pro gradu -tutkielma (40 ) ja siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Meteorologian FM-tutkinnossa on kaksi erikoistumislinjaa, Dynaamisen ja fysikaalisen n erikoistumislinja sekä Mikron ja kemiallisen n erikoistumislinja, joista jälkimmäinen sisältää lukuisia yhteisiä kursseja Fysiikan suuntautumisvaihtoehdon Aerosoli- ja ympäristöfysiikan erikoistumislinjan kanssa. Opiskelija voi kuitenkin simuksen mukaan sisällyttää FM-tutkintoonsa molempien erikoistumislinjojen kursseja. Jatkotutkinnot Ks. paan kohtaa Fysiikan laitoksen jatkoetus, s Opintokokonaisuusmerkinnät Opintokokonaisuuksien arvosanat perustuvat osasuoritusten arvosanojen intistemäärillä painotettuun keskiarvoon, jolloin osasuoritusten asteikko on 1, 2, 3, 4 ja 5. Minimilaajuuden ylittävien suoritusten painotusta voidaan kuitenkin harkita sen mukaan miten tärkeitä ne ovat kokonaisuuden kannalta. Suorituksilla, joista annetaan vain hyväksymismerkintä, on painokerroin 0. Merkintää varten tarvitaan intorekisteriote ja intokokonaisuuslomake (laitoksen toimistosta), johon kirjataan kokonaisuuteen kuuluvat intosuoritukset. Meteorologian intokokonaisuusmerkintöjä antavat professorit Hannu Savijärvi ja Timo Vesala. Opintokokonaisuuden arvosanaksi kirjataan näin saatu keskiarvo kokonaisluvuksi pyöristettynä, mutta rajatapauksissa arvosanaa voidaan harkita iskelijan suoritustason pitkän aikavälin kehityssuunnan perusteella. Pro gradu-työt, lisesiaatin tutkielmat ja väitöskirjat arvostellaan asteikolla laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur, approbatur. Opintojen kulku Meteorologiaa pääaineekseen suunnittelevien tulee 1. intovuotena ehdottomasti keskittyä fysiikan ja matematiikan tai teoreettisen fysiikan peruskurssien sekä erilaisten yleisintojen suorittamiseen. Meteorologiasta voidaan suorittaa Meteorologian ja säähavainnonteon perusteiden sekä Havaintojen tilastollisen käsittelyn kurssit. Opintojen suunnitteluun liittyvä HOPStyöskentely alkaa jo ensimmäisenä iskeluvuotena ja jatkuu koko intoajan. 2. intovuodesta alkaen n intojen osuus kasvaa. Erityisen tärkeitä jatkon kannalta ovat kurssit Ilmakehän termodynamiikka, Ilmakehän virtausdynamiikan perusteet sekä Ilmakehän virtausrakenteiden dynamiikka, jotka on syytä suorittaa nimenomaan tässä järjestyksessä. Nämä kurssit edellyttävät Matemaattisten apuneuvojen ja Fysiikan peruskurssien (tai vastaavien tietojen) hallitsemista. Seuraavat ajoitusmallit edellyttävät päätoimista omistautumista iskeluun. Mallit on käsitettävä vain suuntaa-antavaksi, sillä kaikkia kursseja ei pystytä luennoimaan joka vuosi. Lisäneuvoja kannattaa kysyä HOPS-ohjaajalta. LUONNONTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 1. syyslukukausi (32 ) Mekaniikka, 9 Matemaattiset apuneuvot I II, 16 (tai Analyysin peruskurssi, 10 ) Perusintojen laboratoriotyöt (osa), 1 Fysikaalisten tieteiden esittely, 3 TVT-ajokortti, 3 1. kevätlukukausi (30 ) Sähkömagnetismi ja sähködynamiikka, 8 Aaltoliike ja kentät, Perusintojen laboratoriotyöt (osa), 2 Meteorologian ja säähavainnonteon perusteet, 5 Havaintojen tilastollinen käsittely, 3 Toinen kotimainen kieli, 3 Sivuaine- ja muita intoja, 4 HOPS alkaa 2. syyslukukausi (29 ) Ilmakehän termodynamiikka, Tutka- ja kaukokartoitus, 3 Tieteellinen laskenta I II, 8 Vieras kieli, 4 Sivuaine- ja muita intoja, 9 2. kevätlukukausi (30 ) Ilmakehän virtausdynamiikan perusteet,

4 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 106 Fysikaalisen klimatologian perusteet, 6 Fysikaalinen, Rajakerroksen fysiikka I, Sivuaine- ja muita intoja, 4 3. syyslukukausi (29 ) Ilmakehän virtausrakenteiden dynamiikka, 8 Numeerinen I, Syntinen I, Koje, 3 Harjoitusaine, 2 Valinnaisia n intoja, 6 3. kevätlukukausi (30 ) Kojen laboratoriotyöt, 3 Pilvifysiikka, Kandidaatin tutkielma, 6 Seminaarikurssi, 2 HOPS valmis, 1 Valinnaisia n intoja, 13 FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO 1. syyslukukausi (30 ) HOPS alkaa Erikoistumislinjan valinnaisia kursseja, n. 1 FM-tutkinnon muita intoja, n kevätlukukausi (31 33 ) Ilmakehän yleinen kiertoliike I, Erikoistumislinjan valinnaisia kursseja, n. 10 FM-tutkinnon muita intoja, n. 1 Työharjoittelu (1 3 ) esim. 1. vuoden jälkeisenä kesänä 2. syyslukukausi (30 ) Pro gradu tutkielma (osa) 1 Erikoistumislinjan valinnaisia kursseja, n. 10 FM-tutkinnon muita intoja, n. 2. kevätlukukausi (27 29 ) Pro gradu tutkielma (osa) 2 HOPS valmis, 1 Valinnaisia intoja, 1 3 FM-tutkintoon kuuluvat innot tulisi suorittaa vasta LuK-tutkinnon valmistuttua. Koska useimmat FM-tutkinnon syventävien intojen kurssit luennoidaan enintään joka toinen vuosi, voi FM:ksi tähtäävän iskelijan kuitenkin olla tarkoituksenmukaista suorittaa joitain näistä kursseista jo LuK-tutkinnon lpuvaiheen kurssien rinnalla. Syventävien intojen kursseja ei kuitenkaan voida sisällyttää vielä LuK-tutkinnon valinnaisiin intoihin. TUTKINTOVAATIMUKSET Näiden tutkintovaatimusten mukaan iskelevat tai myöhemmin intonsa aloittaneet iskelijat. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyjät voivat suorittaa tutkintonsa jälkeisten uuden järjestelmän mukaisten tutkintovaatimusten mukaan. LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 1. Pääaineinnot (96 ) METEOROLOGIAN PERUSOPINNOT (25 OP) Meteorologian ja säähavainnonteon perusteet, Ilmakehän termodynamiikka, Ilmakehän virtausdynamiikan perusteet, Rajakerroksen fysiikka I, METEOROLOGIAN AINEOPINNOT (71 OP) Pakolliset innot (52 ) Ilmakehän virtausrakenteiden dynamiikka, Fysikaalisen klimatologian perusteet, Numeerinen I, Fysikaalinen, Pilvifysiikka, Syntinen I, Koje, Tutka- ja kaukokartoitus, Havaintojen tilastollinen käsittely, Kandidaatin tutkielma, Kypsyysnäyte Kojen laboratoriotyöt, 3 106

5 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 107 Kurssi Havaintojen tilastollinen käsittely on erikseen simalla vaihdettavissa johonkin vastaavaan tilastotieteen kurssiin. Valinnaiset innot (19 ) Termofysiikka, Virtausmekaniikka, Ympäristöfysiikka I, Meso, Syntinen II, Syntiikan laboratoriokurssi, Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja vaikutukset, Aineintojen laboratoriotyöt I, Aikasarja-analyysi I (geofysiikka), Meritieteen peruskurssi, Meritieteen jatkokurssi (jos edellinen suoritettu), 2. Sivuaineinnot (väh. 50 ) Sivuaineintojen tulee koostua ainakin kahdesta perusintotason vähintään 2:n pimäärästä. Pakollisia sivuaineita ovat fysiikka ja joko matematiikka, teoreettinen fysiikka tai menetelmätieteet. Fysiikka FYSIIKAN PERUSOPINNOT (25 OP) Mekaniikka, Sähkömagnetismi, Sähködynamiikka, Aaltoliike ja kentät, Perusintojen laboratoriotyöt, 3 Matematiikka Analyysin peruskurssi, 10 Vapaasti valittavia matematiikan kursseja, väh. 1 TAI Analyysi I ja Analyysi II, yht. 20 Vapaasti valittavia matematiikan kursseja, väh. 5 Teoreettinen fysiikka ja Matemaattiset apuneuvot I ja II, yht. 16 Vapaasti valittavia teoreettisen fysiikan kursseja, väh. 9 Menetelmätieteet ja Matemaattiset apuneuvot I ja II, yht ja Tieteellisen laskennan perusteet I ja II, yht. 8 Vapaasti valittavia menetelmätieteiden kursseja, väh Muut innot (34 ) LUK MUUT OPINNOT (34 OP) Pakolliset innot (23 ) Työelämään orientoivat innot: Fysikaalisten tieteiden esittely, HOPS, 1 Tieto- ja viestintätekniikan innot, väh Tvt-ajokortti, 3 ja muita tieto- ja viestintätekniikan intoja (Tieteellinen laskenta I- II, tietojenkäsittelytieteen kursseja, tms.), väh. Kieliinnot (11 ) Äidinkieli, 4, sisältäen seuraavat: Meteorologian harjoitusaine, Seminaarikurssi, 2 Toinen kotimainen kieli, 3 Vieras kieli, 4 Valinnaiset innot (11 ) Vapaasti valittavat innot (esim. valinnaisista aineinnoista), 11 FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 OP) 1. Pääaineinnot (70 90 ) METEOROLOGIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT Pakolliset innot (4) Ilmakehän yleinen kiertoliike I, Pro gradu -tutkielma, Kypsyysnäyte Valinnaiset innot (25 4) Syventäviin intoihin kuuluu erikoistuminen joko dynaamisen ja fysikaalisen n tai mikron ja kemiallisen n erikoistumislinjalle. 107

6 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 108 Kurssit A sisältävät erikoistumislinjan ydinaineksen. Kurssit B ovat erikoistumislinjan keskeisimmät syventävät kurssit. Kurssit C ovat erikoistumisintoja ja erikoistumislinjan jatkointojen kursseja. Oppiaineen vastuuprofessorin kanssa sovitun ja HOPS-suunnitelmaan kirjatun mukaan kursseja voi ottaa myös muilta erikoistumislinjoilta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta yliistosta. 1. Dynaaminen ja fysikaalinen A. Ydinaineksen kurssit Dynamiikan jatkokurssi, Ilmakehän yleinen kiertoliike II, Tutkan jatkokurssi, B. Syventävät kurssit Numeerisen n laboratoriokurssi, Tutkan laboratoriotyöt, Ilmakemia, C. Erikoistumiskurssit Numeerinen II, Stratosfäärin dynamiikka ja kemia, Tropinen, Meteorologisia tutkimuskysymyksiä, Meteorologiset kaukokartoitussovellukset, Mesoskaalan havaintojärjestelmät, 5 2. Mikro ja kemiallinen A. Ydinaineksen kurssit Metsän ja ilmakehän vuorovaikutus, Aerosolifysiikka, Ympäristöfysiikka II, Ilman epäpuhtauksien fysiikka, kemia ja vaikutukset; Kenttämittaukset B. Syventävät kurssit Turbulenssipi (geofysiikka), Ilmakemia, Mikron ja hydrologian kenttäkurssi, Aerosolifysikaaliset ja ilmakemialliset mallit, Measurements of atmospheric aerosols: aerosol physics, sampling and measuring techniques, 3 C. Erikoistumiskurssit Ilmakemian jatkokurssi, Rajakerroksen fysiikka II, Koje II, Klassinen nukleaatioteoria, Kondensaatio ja pilvien mikrofysiikka, Ilmakehän aerosolien muodostuminen, Satelliittikaukokartoitusmenetelmät aerosolitieteessä, Mikrometeorologisten vuonmittausmenetelmien teoriat, Pääaineintoihin voidaan myös erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää muissa korkeakouluissa ja yliistoissa suoritettuja kursseja, harjoitustöitä (enintään ) sekä lisätutkielmia (enintään 10 ). Meteorologian seminaareihin osallistumisesta voidaan myöntää enintään Muut innot (30 50 ) FM MUUT OPINNOT (30 50 OP) HOPS, Harjoittelua n tai lähitieteiden alalla, 1 3 Lisäksi on suoritettava kursseja, jotka laajentavat LuK-tutkinnon sivuainekokonaisuuksia, tai uusi, vähintään 2:n sivuainekokonaisuus. Kurssit Tieteellinen laskenta I ja Tieteellinen laskenta II on sisällytettävä intoihin, elleivät ne sisälly kandidaatin tutkintoon. Jatko-innot ssa Katso lähemmin Fysiikan laitoksen jatko-etus s.111. Jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto. Molempiin tutkintoihin kuuluu 60 intisteen laajuiset pää- ja sivuaineen innot, jotka määritellään jatko-intojen henkilökohtaisessa intosuunnitelmassa (J-HOPS). Pääaineen intojen on pääosin oltava oman tutkimusalan erikoiskurssien intoja (C-kurssit). Muut innot voivat olla sivuaineen aineintoja tai syventäviä in- 108

7 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 109 toja, tai muiden yliistojen vastaavan tasoisia intoja. Näiden intojen on muodostettava pääaineintoja ja tutkimustyötä tukeva kokonaisuus. Jatko-innot koostuvat oman tutkimusalan jatko-innoista (50 ) ja yleisistä jatko-innoista (10 ) METEOROLOGIAN JATKO- OPINNOT (60 OP) Tutkimusalan () jatko-innot 50 Tutkimusalan jatko-intoihin tulee pääsääntöisesti sisältyä kurssi Jatko-intojen seminaari, Luentokurssien ohella intoihin voidaan sisällyttää myös annettuun kirjallisuuteen perustuvia kirjallisia kuulusteluja. Tarkemmasta sisällöstä sovitaan jatko-intosuunnitelmaa tehtäessä Yleiset jatko-innot 10 Yleisiin jatko-intoihin tulee sisältyä tieteenfilosofian, tutkimusetiikan ja yleiseen asiantuntijuuteen valmentavia intoja sekä kansainvälistä tieteellistä toimintaa. Kurssitarjonnasta vastaavat yliisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja sen laitokset. Tarkemmasta sisällöstä sovitaan jatko-intosuunnitelmaa tehtäessä. Meteorologian innot sivuaineiskelijoille METEOROLOGIAN PERUSOPINNOT (SIVUAINE) (25 OP) Meteorologian ja säähavainnonteon perusteet, Ilmakehän termodynamiikka, Toinen seuraavista kursseista: Ilmakehän virtausdynamiikan perusteet, 10, tai Ympäristöongelmat, fysiikka ja kemia, 7 Valinnaisia n kursseja 5 8 siten, että muodostuu 2 kokonaisuus METEOROLOGIAN AINEOPINNOT (SIVUAINE) (VÄH. 35 OP) Fysikaalisen klimatologian perusteet, Koje, Tutka- ja kaukokartoitus, Ilmakehän virtausdynamiikan perusteet (jos ei perusinnoissa), Ilmakehän virtausrakenteiden dynamiikka, 8 Valinnaisia kursseja 5 1 riippuen siitä, onko Ilmakehän virtausdynamiikan perusteet sisällytetty perusintoihin vai ei METEOROLOGIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (SIVUAINE) (VÄH. 60 OP) Edellytyksenä syventävien intojen suorittamiselle ovat n perus- ja aineinnot sivuaineiskelijoille tai muu vastaavat tiedot antava kokonaisuus. Valinnaisia kursseja n aineinnoista sekä dynaamisen ja fysikaalisen n ja/tai kemiallisen n erikoistumislinjoilta, väh Tutkielma, 20 Jo n perusintojen suorittaminen edellyttää lukiokurssia laajemmat tiedot matematiikassa ja fysiikassa (esim. Matemaattiset apuneuvot ja Fysiikan perusinnot). Mikäli perustietojen riittävyys on epävarmaa, kannattaa neuvotella intoneuvojan kanssa. Kurssin Meteorologian ja säähavainnonteon perusteet voi kuitenkin käydä ilman erityisiä muita sivuaineintoja. OPETUS Meteorologian etus jakautuu neljään jaksoon, kaksi syyslukukaudella (jakso I, viikot (2008) / (2009), jakso II, viikot (2008) / (2009)) ja kaksi kevätlukukaudella (jakso III, viikot 3 9, jakso IV, viikot 11 18). Opintojaksojen ja kurssien tarkemmat kuvaukset ja kutakin luentokurssia koskevat päivämäärät on ilmoitettu WebOodissa, laitoksen ilmoitustaululla ja kotisivulla olevissa luentoilmoituksissa. 109