MAANTIEDE. GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Johtaja: prof. John Westerholm, puh.

Transkriptio

1 ml-opas korjsivut :25 Sivu 159 MAANTIEDE GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Johtaja: prof. John Westerholm, puh Toimistopäällikkö Tuulikki Laurila, puh Talous- ja henkilöstöhallinto/: amanuenssi Johanna Jaako, puh MAANTIETEEN OSASTO PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2a), Helsingin yliopisto Puhelin: (opintotoimisto). Telefax: Internet-kotisivu: Maantieteen osaston johtaja: prof. Harry Schulman. puh Kv- ja Erasmus/Sokrates-vaihtojen asioista vastaa kehitysmaantieteen ja matkailututkimuksen yliopistonlehtori. Harjoitteluasiat: yliopistonlehtori Katariina Kosonen, puh JOO-opinnot, ks Opintotoimisto, huone A122, opintoneuvoja: amanuenssi Airi Töyrymäki, puh Vastaanotto ma, ti, to klo Yleistä Maantieteen tehtävänä on tunnistaa luonnon ja ihmisen toiminnan alueellisia järjestelmiä sekä selittää niiden toimintaa. Maantieteessä tutkitaan myös ihmisen ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta aiheutuvia häiriöitä, etsitään ratkaisuja tästä johtuviin ongelmiin ja sovelletaan tutkimustuloksia ja hankittuja taitoja ympäristön suunnitteluun. Maantiede on näin ollen välittävässä asemassa luonnon- ja ihmistieteiden välillä. Maantieteen koulutusohjelmaan kuuluu kaksi oppiainetta, ja aluetiede. Pääaineilla on yhteiset perusopinnot, maantieteen alan perusopinnot 2. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa oppiaineen sisällä valitaan jokin erikoistumislinja. Työmarkkinat Luonnonmaantieteestä ja kulttuurimaantieteestä valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi tutkijoiksi korkeakouluihin ja alueellisiin tutkimuslaitoksiin tai asiantuntijoiksi julkiseen hallintoon, yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Heitä on palkattu myös kustannusalalle, suunnittelu- ja insinööritoimistoihin, kartografian erikoistehtäviin, ympäristökeskuksiin, matkailu-, tiedotus- ja markkinointialalle sekä kehitysmaatehtäviin. Geoinformatiikkaa opiskelleet sijoittuvat mitä erilaisimpiin työpaikkoihin yksityisten yritysten liikepaikkasuunnittelutehtävistä julkisen sektorin asiantuntija- ja tutkimustehtäviin Suomessa ja ulkomailla. Aluetieteestä valmistuneet ovat yleensä työllistyneet hyvin. Heitä on mm. tutkijoina korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä johtavina asiantuntijoina julkisessa hallinnossa, yrityksissä, kansalaisjärjestöissä ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Pääaineena Maantieteen pääaineekseen valinneet tähtäävät tutkijoiksi maantieteelliseen perustutkimukseen sekä erilaisiin elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon tehtäviin. Maantieteessä on mahdollista erikoistua geoinformatiikkaan, kulttuurimaantieteeseen ja luonnonmaantieteeseen. Myös maantieteen aineenopettajalla on pääaineenaan. Luonnon on maantieteen erikoistumisala, joka tutkii luonnonjärjestelmiä sekä luonnon ja ihmisen välistä alueellista vuorovaikutusta. Luonnonmaantieteen opetuksen tavoitteena on ympäristössämme vallitsevien alueellisten järjestelmien ymmärtäminen. Viime aikoina ympäristö- ja globaalimuutostutkimuksen merkitys on korostunut opetuksessa ja tutkimuksessa. Soveltava ympäristömuutoksen tutkimus yhdistää kaikkia luonnonmaantieteen erikois- 159

2 ml-opas korjsivut :25 Sivu 160 aloja. Analysoimalla ja mallintamalla luonnon ja ihmisen välistä vuorovaikutusta luonnonmaantieteilijät selvittävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja arvioivat toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön. HY maantieteen laitoksella luonnonmaantieteessä tutkitaan muun muassa vesistöjen nykytilaa ja pitkän aikavälin kehitystä sekä globaalimuutoksen vaikutuksia lajistoon ja ekosysteemeihin. Maantieteen ja geologian yhteislaboratoriossa voidaan tehdä fysikaalisia ja kemiallisia analyysejä mm. kivennäismaasta, järvien pohjasedimentistä, vesinäytteistä, saastuneesta maaperästä tai bioindikaattorinäytteistä. Luonnonmaantieteen professoreina toimivat Miska Luoto ja Matti Tikkanen ja yliopistonlehtorina FT Olli Ruth. Lisätietoja non.html Kulttuurimaantieteen tutkimuskohteisiin lukeutuvat kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja väestöön liittyvät ilmiöt. Tutkimuksessa käytetään niin kvalitatiivisia kuin kvantitatiivisiakin menetelmiä. Helsingin yliopiston maantieteen osastossa tutkitaan muun muassa terveyttä, uutuuksien alueellista leviämistä, historiallista kartografiaa, tutkimusmatkailua, vähemmistöjä, nationalismia, identiteettipoliittisia symboleja, populaarikulttuuria sekä rajoja ja rajaseutuja. Kulttuurimaantieteen professoreina toimivat Markku Löytönen, Pauliina Raento ja FT Tommi Inkinen. Lisätietoja Geoinformatiikassa on keskeistä alueellisen, paikkaan sidotun tiedon tuottaminen, analysointi ja visualisointi paikkatietotyökaluilla. Geoinformatiikan tutkimukseen sisältyy paikkatieto- ja kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen ja tutkiminen. Tutkimuksen aluetasot voivat vaihdella paikallisesta globaaliin ja voivat ulottua ajassa taaksepäin ja eteenpäin. Viime aikoina maanpinnan peitteen ja niiden muutosten kaukokartoitus ja muutosten vaikutus luonnon prosesseihin ja ihmistoimintaan on ollut vahvasti esillä Helsingin yliopiston geoinformatiikan opetuksessa ja tutkimuksessa. Geoinformatiikan professorina on Petri Pellikka ja yliopistonlehtorina FT Tuuli Toivonen. Lisätietoja Maantieteen opettajaksi suuntautuva voi valita opintoihinsa sekä luonnonmaantieteen että kulttuurimaantieteen kursseja, myös opinnäytetyöt voi tehdä näiltä aloilta tai maantieteen opetukseen liittyvästä aiheesta. Viime aikoina maantieteen opetukseen liittyviä tutkimusteemoja ovat olleet tieteenalan ja koulumaantieteen väliset suhteet, lasten ja nuorten elämismaailma, maantieteen kouluopetuksen toteuttaminen, arvokasvatus maantieteen opetuksessa sekä koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt. Lisätietoja lehtori Pirjo Hellemaa ja tajanopinnot.html Maantiede sopii sivuaineeksi myös aluetieteen pääaineopiskelijoille. Pääaineena aluetiede Aluetieteessä tarkastellaan ihmisten suhdetta ympäristöönsä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Näitä muutoksia tutkitaan alueiden tai aluejärjestelmien avulla. Keskeisiä teemoja tai näkökulmia ovat mm. maankäyttö ja ympäristön tilan seuranta, alue- ja yhdyskuntarakenteet, yhteiskunnan alueelliset kehityserot, alueiden erilaistumiseen vaikuttavat tekijät sekä alue- tai aluejärjestelmäsidonnaiset kehityksen ohjauskeinot. Tarkasteltavat aiheet ja niitä vastaavat alueet voivat vaihdella paikallisista yhden kunnan osista aina globaalille tasolle asti. Aluetieteen erikoistumislinjat ovat kaupunki, kehitys, matkailu ja suunnittelu. Kaupunki on aluetieteen erikoistumisala, joka tutkii yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä sekä alueellista kehitystä kaupungeissa. Kaupunkimaantieteen tutkimusaiheita ovat esimerkiksi kaupunkirakenteessa tapahtuvat muutokset ja niiden taustalla olevat toimijat, kaupunkipolitiikka tai kaupunkitilan sosiaaliset merkitykset. Tutkimusaiheita voidaan lähestyä eri aluetasoilla paikallisen tason erityispiirteiden tarkastelusta kansainvälisiin kaupunkivertailuihin. Viime aikoina alueellinen eriytyminen, asumiskysymykset ja pääkaupunkiseudun alueellinen kehitys ovat olleet vahvasti esillä 160

3 ml-opas korjsivut :25 Sivu 161 kaupunkimaantieteen opetuksessa ja tutkimuksessa. Kaupunkimaantieteen professorina toimii Mari Vaattovaara. Lisätietoja Suunnittelumaantieteellinen tutkimus tuottaa ja järjestää tietoa alueiden ja yhdyskuntien kehityksestä ja suunnittelusta. Suunnittelumaantieteessä kysytään, miten yhdyskuntien muutoksiin ja alueelliseen kehitykseen tulisi vaikuttaa, jotta ihmisten hyvinvointi ja ympäristön kestävä kehitys toteutuisivat. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat ympäristön tilan seuranta, ympäristövaikutusten ja suunnittelun vaikuttavuuden arviointi, yhteiskunnallisten rakennemuutosten seuranta, kestävän kehityksen, esimerkiksi ekologisen yhdyskuntasuunnittelun tietotarpeet ja Euroopan unionin pohjoinen ulottuvuus. Suunnittelumaantieteen professori on Harry Schulman. Lisätietoja suunnittelu.html Kehitysmaantieteessä tutkitaan kehitysmaiden alueellisia kehittyneisyyseroja globalisoituvassa maailmassa. Tutkimusteemat painottuvat kehitysmaiden köyhyyteen, muuttoliikkeeseen, kaupungistumiseen, väestönkasvuun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Viime aikoina Etelä-Afrikassa on tehty kaupunki- ja matkailututkimusta sekä Keniassa maan ja metsien käytön kartoitusta. Paikallisyhteisön osallistuminen vaikuttaa myös menetelmien käyttöön, joista uusin on osallistava GIS. Kehitysmaantieteen erikoistumislinjasta vastaavat professori John Westerholm sekä kehitysmaantieteen ja matkailututkimuksen yliopistonlehtori. Kehitysmaantieteen maisterivaiheen opetus tulee muuttumaan englanninkieliseksi vuoteen 2012 mennessä. Lisätietoja Matkailumaantieteessä kiinnostus kohdistuu matkailuun alueellisena ilmiönä. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi matkailun aluetaloudellinen merkitys, matkailumaisemat, matkailukohteiden syntyminen ja kasvu, matkailusuunnittelu ja kehittäminen. Tarkastelutaso vaihtelee globaaleista piirteistä yksittäiseen matkailukohteeseen. Matkailumaantieteen erikoistumislinjasta vastaavat professori John Westerholm sekä kehitysmaantieteen ja matkailututkimuksen yliopistonlehtori. Lisätietoja ja Aluetieteen yliopistonlehtorina toimii FT Katariina Kosonen. Aluetiede sopii sivuaineeksi myös maantieteen pääaineopiskelijoille. Opintojen ajoitus ja tutkinnot Opiskelijan tulee suorittaa ensin luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op). Ensimmäisenä opiskeluvuotena tulisi suorittaa ainakin maantieteen alan perusopinnot (560100, 2) ja pakolliset aineopinnot (2), TVT-ajokortti sekä valinnaisia opintoja ja kieliopintoja. Toisena vuonna tehdään sivuaineopinnot (väh. 50 op), kieliopintoja sekä valinnaisia opintoja. Kolmantena vuonna keskitytään pääaineen erikoistumislinjan aineopintoihin (20 op) kandidaatintutkielmineen sekä suoritetaan vielä tarvittaessa opintoja niin, että tutkinnon edellyttämät 180 op saadaan kokoon. Opiskelijalla tulee olla luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus ennen filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen aloittamista. Tämän jälkeen suoritettavan filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Maisterin tutkintoon sisältyvän pro gradu -tutkielman laajuus on 40 op. Ensimmäisen opiskeluvuotena tehdään metodikurssit ja kirjatenttejä sekä käynnistetään gradun suunnittelu maisteriseminaarissa. Toisena opiskeluvuotena tehdään erikoistumisalan kurssit, loput kirjatentit sekä esitellään valmis pro gradu -tutkielmia maisteriseminaarissa. Lisäksi opiskelija voi tehdä pääainetta tukevia ja muita opintoja molempina vuosina. Opiskelu Maantieteen opiskelu on erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kurssimaista ja aikataulultaan varsin tiukkaa, joten ensimmäinen opiskeluvuosi on syytä varata oman pääaineen päätoimiseen opiskeluun. 161

4 ml-opas korjsivut :25 Sivu 162 Monitieteiset maaseutuopinnot Rural Studies Monitieteinen maaseutualan opetusverkosto tarjoaa jäsenyliopistojensa oppiaineissa maaseutualan perus-, aine- ja syventäviä opintoja ja intensiivikursseja. Pääaineessa tehtävän maaseutuun liittyvän pro gradu-tut Maantieteen opiskeluun kuuluu luentoja, harjoitustyö- ja kenttäkursseja, seminaareja, opintoretkiä ja kirjallisuuskuulusteluja. Niiden kurssikuvaukset, alkamisajat ja oppimistavoitteet on kuvattu tarkemmin weboodissa. Kursseille ja luennoille ilmoittaudutaan weboodin kautta. Luennon tai kurssin loppukuulustelun järjestää kurssin johtaja eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Kuulustelun saa suorittaa tai uusia kahtena yleisenä tenttipäivänä seuraavan periodin alussa tai tulosten julkistamista seuraavana kahtena yleisenä tenttipäivänä. Perus- ja aineopintojen tentaattorit on määritelty weboodissa. Syventävien opintojen kirjatentit tentitään sille professorille, joka ohjaa pro gradu -tutkielman, hän kirjoittaa myös gradun tarkastuksen jälkeen syventävien opintojen loppumerkinnän. Tenttikirjallisuus on sovittava yhdessä tentaattorin kanssa, samalla laaditaan tenttisuunnitelma osana HOPSia. Tenttipäivät ovat eräin poikkeuksin perjantaisin kerran kuukaudessa alkaen tasan kello Kumpulassa, Physicumin auditoriossa D101. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään tenttipäivää edeltävänä maanantaina klo mennessä. Kesätentteihin on ilmoittauduttava toukokuun kuluessa. Tenttipäivät ja ilmoittautumisohjeet ovat osaston kotisivulla ja weboodissa. Opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja niiden tutkintovaatimusten mukaisesti, jotka olivat voimassa kunkin oppimäärän tai opintokokonaisuuden opintojen alkaessa. Mikäli opintojen aloittamisesta on pitkä aika, tenteistä on sovittava tarkemmin tentin vastaanottajan kanssa. Opintokokonaisuusmerkinnät Opintokokonaisuuksien loppuarvosana on niihin sisältyvien opintojaksojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo. Opiskelijan tulee täyttää koontilomake jokaisesta opintokokonaisuudesta, josta hän haluaa kokonaisuusmerkinnän. Tarkemmat ohjeet ovat opiskelu-sivustolla, esim. Maantieteen opiskelijoiden suoritusten rekisteröinnistä vastaa geotieteiden ja maantieteen laitoksen opintotoimistossa amanuenssi Airi Töyrymäki. Tutkimusretket Maantieteen osasto pyrkii järjestämään vuosittain vähintään yhden ohjatun tutkimusretken (3 op) valmisteluseminaareineen (). Sen lisäksi järjestetään lyhyempiä retkiä kotimaassa ja lähialueille. Tutkintovaatimuksissa mainittu tutkimusretki voidaan suorittaa myös itsenäisenä retkenä ja silloin sen laajuus on 3 op. HOPS Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS (1 op) sekä kandidaatin tutkintoon että maisterintutkintoon sisällytettäväksi. HOPS-ohjaajina toimivat ensimmäisenä opiskeluvuotena opettajatuutoriryhmissä yliopistonlehtorit ja sen jälkeen erikoistumislinjojen yliopistonlehtorit tai professorit. HOPSin laatimisesta annetaan tarkempia ohjeita tuutoriryhmissä ja osaston kotisivulla: Matkailualan opintokokonaisuus Geotieteiden ja maantieteen laitos osallistuu yliopistojen yhteistyöhankkeena eli ns. verkostoyliopistona toteutettavan matkailualan monitieteisen opintokokonaisuuden järjestämiseen. Perusopinnot (suppea sivuaine 2) suoritetaan verkko-opintoina. Siihen voivat hakea maantieteen koulutusohjelmaan jo hyväksytyt vähintään yhden vuoden opinnot suorittaneet opiskelijat. Tämän jälkeen aine- ja syventäviä opintoja (25 40 op, laaja sivuaine yht. 50 6) suorittamaan otetaan vuosittain 50 opiskelijaa. Hakuajat ja tarkemmat tiedot ilmenevät Matkailualan verkostoyliopiston kotisivulta: 162

5 ml-opas korjsivut :25 Sivu 163 kielman ohjauksessa opiskelijalla on käytettävissään verkoston monitieteinen asiantuntemus. Lisätietoja: Sivuaineopinnot Opiskelija voi valita tutkintoonsa oman kiinnostuksensa mukaan muiden tieteenalojen opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia omaan erikoistumisalaansa sopivalla tavalla. Tutkintotodistukseen hyväksyttävän sivuainekokonaisuuden tulee olla laajuudeltaan vähintään 2. LuK-tutkintoon sisällytettävät sivuaineopinnot tulee suorittaa pääsääntöisesti toisen lukuvuoden aikana. Maantieteen opettajaksi pyrkivä voi valita sivuaineen eli toisen opetettavan aineen vapaasti. Tavallisin valinta on biologia. Suuntautumisvaihtoehtoon hyväksytyille (15) myönnetään yleisbiologian perus- ja aineopintojen suoritusoikeus. Maantieteen opettajan opintoihin sisältyy kandidaatin tutkinnossa 2intopistettä opettajan pedagogisia opintoja, jotka voi aloittaa suuntautumisvaihtoehtoon valinnan jälkeen. Maisterin opinnoissa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot, 3. Opetusharjoitteluihin on kuitenkin erillinen ilmoittautuminen, ja siihen vaaditaan tietty määrä opetettavien aineiden opintoja, ks. tiedekunnan sivuilta Aineenopettajan koulutus. Maantiede sopii myös sivuaineeksi aluetiedettä pääaineenaan opiskelevalla ja vastaavasti ttä opiskeleva voi valita sivuaineekseen aluetieteen. Maantieteen laitoksella on erillissopimukset opiskelijain vaihdosta biologian laitosten ja historian laitoksen kanssa. Maantieteen opiskelijat voivat myös suorittaa opintoja muissa korkeakouluissa JOO-sopimuksen puitteissa. Tarkempia tietoja saa laitoksen kotisivulta ja opintoneuvojalta. Sivuaineopinnot maantieteessä muiden koulutusohjelmien opiskelijoille Maantieteen alan perusopinnot (560100, 25 op) on vapaasti valittava lyhyt sivuaine. Suoritusoikeuksia maantieteen aineopintoihin (60 op) myönnetään hyvin rajoitetusti ja valinnan kriteerinä on perusopintojen suoritustaso. Biologian aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon hyväksytyille (15) myönnetään maantieteen perus- ja aineopintojen (60 op) suoritusoikeus. Lisäksi biologian laitosten ja historian laitoksen kanssa on tehty vastavuoroisiin kiintiöihin perustuvat sopimukset maantieteen sivuaineopinto-oikeudesta. Myös luokanopettajan koulutusohjelman maantieteen erikoistumisopintojen osalta on voimassa erillinen sopimus. Tarkempia tietoja näistä sopimuksista antavat laitosten opintoneuvojat. Muut kuin Helsingin yliopiston opiskelijat hakevat maantieteen oppimäärien suorittamista koskevaa sivuaineopinto-oikeutta (erillisten opintojen suoritusoikeus) matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta erikseen ilmoitettavana hakuaikana, yleensä huhtikuussa. Maantieteen osastossa on mahdollista suorittaa myös geoinformatiikan 2:n opintokokonaisuus (56317) joka on tarkoitettuja muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Opetus koostuu maantieteen osaston järjestämistä geoinformatiikan kursseista sekä esimerkiksi metsävarojen käytön laitoksen, tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja TKK:n maanmittausosaston järjestämistä kursseista. Lisätietoja asiasta saa geoinformatiikan kotisivulta sekä geoinformatiikan professorilta. Den svenskspråkiga undervisningen Svenskspråkig undervisning i geografi ges i form av individuell handledning och vissa föreläsningar på svenska. Svenskspråkiga övningsarbetsgrupper ordnas i mån av möjlighet på samtliga nivåer, likaså seminariegrupper. Oberoende av föreläsningsspråk är det alltid möjligt att tentera på svenska. Tentamensfordringarna, studielitteraturen och tentatorerna är de samma oberoende av om studiespråket är finska eller svenska. Ämneslärarutbildning Urvalet till ämneslärarinriktningsalternativet sker normalt i januari det andra studieåret. Av de 35 studieveckor som de pedagogiska studierna för ämneslärare omfattar kan en 163

6 ml-opas korjsivut :25 Sivu 164 del avläggas i Helsingfors, men den största delen avläggs vid Åbo Akademis pedagogiska fakultet i Vasa. Möjligheter till tvåspråkiga ämneslärarstudier erbjuds av lärarutbildningsinstitutionen vid Helsingfors universitet, se avsnittet Aineenopettajan koulutus. Närmare upplysningar erhålls av Kajsa Heselius (se nedan). Från och med höstterminen 2005 inleddes ett svenskspråkigt ämneslärarutbildningsprogram vid Helsingfors universitet i samarbete med Åbo Akademi. Närmare upplysningar om detta erhålls av koordinator Kajsa Heselius, tlf Jatko-opinnot Maantieteen osaston ja tiedekunnan kotisivuilla: on ohjeet, miten haetaan suorittamaan filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintoja. Jatkotutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää edellyttäen, että hakijan jatko-opintosuunnitelma on hyväksytty osaston jatko-opintopaneelissa. Valintakriteereinä voidaan käyttää perustutkinnon opintomenestystä, tutkimussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman realistisuutta sekä ohjauksen saatavuutta. Laitoksen johtoryhmä voi määrätä tarkemmista valintaperusteista. Tiedekunnan dekaani päättää jatko-opiskelijaksi ottamisesta. Opiskelijalle ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Jatkotutkintoja varten opiskelijan on suoritettava opintoja yhteensä vähintään 60 opintopistettä. Siitä vähintään 10 op tulee olla yleisiä jatko-opintoja, joista tieteenfilosofia, tutkimusetiikka, ja yleiseen asiantuntijuuteen valmentavat opinnot sekä kansainvälinen tieteellinen toiminta ovat pakollisia kaikille jatko-opiskelijoille. Näihin sopivista opinnoista tiedotetaan tarkemmin maantieteen osaston ja tiedekunnan jatkoopintoja koskevilla sivuilla. Yleiset jatkoopinnot voidaan suorittaa joko erillisinä kursseina tai integroituna tutkimustyöhön tai oman tutkimusalan opintoihin. Perehtyminen johonkin maantieteen tai aluetieteen erikoisalaan tapahtuu osallistumalla jatkokoulutusseminaareihin, erikseen järjestettäviin tai sovittuihin kursseihin ja kongresseihin sekä suorittamalla sovittavan kirjallisuuden loppukuulustelu(t). Erikoiskursseja voi suorittaa myös muissa yliopistoissa tai ulkomailla. Kongressiin osallistuminen voidaan katsoa opintosuoritukseksi, mikäli asianomainen on pitänyt kongressissa esitelmän tai esitellyt posterin. Kirjallisuuskuulusteluissa todetaan opiskelijan perehtyneisyys siihen tutkimusalaan, jossa hän tekee lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan. Tentittävien teosten tulee lisäksi kattaa laajoja maantieteellisiä kokonaisuuksia. Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan ero on siinä, että lisensiaatintutkimus osoittaa hyvän perehtyneisyyden ja väitöskirja syvällisen perehtyneisyyden erikoisalaan. TUTKINTOVAATIMUKSET MAANTIEDE LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ( Pääaineopinnot MAANTIETEEN ALAN PERUSOPINNOT (25 Johdantoluennot: Maantieteen ja aluetieteen perusteet, Johdatus aluetieteeseen, Johdatus luonnonmaantieteeseen, Johdatus kulttuurimaantieteeseen, Suomen, 3 op (luentosarja oheislukemistoineen) Itsenäinen verkko-opiskelu: Laskennalliset perusmenetelmät maantieteessä, Maailman paikannimistö, Kirjallisuus: Marston, Sallie A., Paul L. Knox & Diana M. Liverman: World regions in global context (3 rd ed., Prentice Hall, 2007), Haggett, Peter: Geography. A global synthesis (Prentice Hall, 2001), 164

7 ml-opas korjsivut :25 Sivu MAANTIETEEN AINEOPINNOT (60 Maantieteen ja aluetieteen yhteiset aineopinnot (1) Maantieteellinen tieto- ja viestintätekniikka: TVT 1. Tiedon hankinta ja esittäminen, TVT 2. Kartografia, TVT 3. Geoinformatiikka, Maantieteen aineopinnot (2) (lyhyt sivuaine aluetieteilijöille, ) Pakolliset: Harjoitustyöt: Luonnonmaantieteen harjoitustyökurssi, Kulttuurimaantieteen harjoitustyökurssi, Maantieteen kenttäkurssi, Kirjallisuus: Arbogast, Allan: Discovering physical geography (Wiley, 2007), Rubenstein James M.: An introduction to human geography: the cultural landscape (9 th ed., Pearson Prentice Hall, 2008), 3 op Valinnaiset aineopinnot Maantieteen ja aluetieteen aineopintoja, väh. Vaihtoehtoiset aineopinnot (20 op) Valitaan yksi seuraavista erikoistumislinjoista: Luonnon Suomen geomorfologia, Luonnonmaantieteen aineopintojen kirjallisuus, Seppälä, Matti (ed.): The Physical Geography of Fennoscandia (Oxford University Press, 2005) Tieteellinen viestintä, Valinnainen luentosarja, tai kirjatentti: Huggett Richard & Jo Cheesman: Topography and the Environment (Prentice Hall, 2002), Luonnonmaantieteen LuK-seminaari, Kandidaatintutkielma, 6 op Kulttuuri Metodologian kirjallisuus, Häkli, Jouni Meta hodos (Vastapaino, 1999 tai uudempi painos) Kulttuurimaantieteen aineopintojen kirjallisuus, Moseley, William G., David A. Lanegran & Kavita Pandit (eds.): The introductory reader in human geography. Contemporary debates and classic writings (Blackwell, 2007) Tieteellinen viestintä, Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Kulttuurimaantieteen LuK-seminaari, Kandidaatintutkielma, 6 op Geoinformatiikka Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus, 6 op Heywood, I., S. Cornelius & S. Carter: An introduction to geographical information systems (3 rd ed., Pearson Education, 2006) Johdatus kaukokartoitukseen, Tieteellinen viestintä, Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Geoinformatiikan LuK-seminaari, 2op Kandidaatintutkielma, 6 op 2. Sivuaineopinnot (väh. 50 op) Yhtä tai useampaa sivuainetta vähintään 50 op. Sivuaineiden tulee koostua vähintään 2intopisteen kokonaisuuksista. 3. Muut opinnot Toinen kotimainen kieli, 3 op Vieras kieli, Äidinkieli, 3 op Tieteellinen viestintä, (integroituna aineopintoihin) Äidinkielen kurssi, 1 op (Kielikeskus) Tieto- ja viestintätekniikan opintoja, vähintään TVT-ajokortti, 3 op 165

8 ml-opas korjsivut :25 Sivu 166 Muut integroituina aineopintoihin TVT Työharjoittelu tai työelämään orientoivia opintoja (integroituna aineopintoihin), HOPS, 1 op Valinnaisia opintoja niin, että tutkinnon edellyttämä opintopistemäärä täyttyy (180 op). Maantieteen opettajan erikoistumislinja 1. Pääaineopinnot Kuten maantieteessä 2. Sivuaineopinnot: Toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot, väh. 60 op Opettajan pedagogiset opinnot, 2 3. Muut opinnot Kuten maantieteessä. Työelämävalmiudet sisältyvät pedagogisiin opintoihin. FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 Erikoistumislinjat: luonnon, kulttuuri, geoinformatiikka, maantieteen opettaja 1. Pääaineopinnot Maantieteen erikoistumislinjan syventävät opinnot, 80 op (maantieteen opettajan syventävät opinnot, 70 op) Valitaan seuraavista: LUONNONMAANTIETEEN Luonnonmaantieteen metodikurssit, 10 op: Luonnonmaantieteen kenttäkurssi, Geomorfologian tutkimusmenetelmät, Oheislukemistona Matthews, John & David Herbert (eds.): Unifying geography. Common heritage, shared future (Routledge, 2004) Ympäristön muutoksen tutkimusmenetelmät, 3 op Alueellinen analytiikka ja mallinnus, 3 op Luonnonmaantieteen seminaarit, 7 op: Tutkimusseminaari, Luonnonmaantieteen maisteriseminaari, (sis. graduseminaarin, 1 op) Luonnonmaantieteen erikoiskurssit, 10 op, joista voidaan korvata kirjallisuudella sopimuksen mukaan Tutkimusretki, Syventävä kirjallisuus, 8 op Kaksi seuraavista kirjoista: Huggett, Richard: Fundamentals of Geomorphology (2nd ed., Routledge, 2007), 3 op Arnell, Nigel: Hydrology and global environmental change. (Pearson, 2002), 3 op Oliver, John E. & John. J. Hidore: Climatology (Prentice Hall, 2002), 3 op Cox, C. Barry & Moore, Peter, D.; Biogeography: an ecological and evolutionary approach (7th ed., Blackwell, 2005), 3 op sekä kirjallisuutta tutkielman alalta sopimuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, 40 op KULTTUURIMAANTIETEEN Kulttuurimaantieteen metodikurssit, 10 op Oheislukemistona: Flowerdew, Robin & David Martin: Methods in human geography. A guide for students doing a research project (2nd ed., 2005, Prentice Hall) ja Martti Holopainen & Pekka Pulkkinen: Tilastolliset menetelmät (WSOY 2002) Kulttuurimaantieteen maisteriseminaari 7 op Oheislukemistona Markus Laine, Jarkko Bamberg & Pekka Jokinen (toim.): Tapaustutkimuksen taito (Gaudeamus 2007). Kulttuurimaantieteen erikoiskurssit, 10 op 166

9 ml-opas korjsivut :25 Sivu Tutkimusretki, Syventävä kirjallisuus, 8 op Stutz, Fredrick P. & Barney Warf: The world economy: resources, location, trade, and development (Pearson Education 2007), Livingstone, David N.: The Geographical tradition (Blackwell, 1992), sekä kirjallisuutta tutkielman alalta sopimuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, 40 op GEOINFORMATIIKAN Geoinformatiikan metodikurssit, 10 op: Geoinformatiikan jatkokurssi, Kaukokartoitusmenetelmät, Geoinformatiikan tutkimusseminaarit, Geoinformatiikan maisteriseminaari, (sis. graduseminaarin, 1 op) Geoinformatiikan valinnaisia erikoiskursseja, 1 (ks. suositeltavat kurssit geoinformatiikan kotisivuilta) Tutkimusretki, Syventävä kirjallisuus, 8 op Jensen, J.R.: Remote sensing of the environment (Prentice Hall, 2000) ja Jensen, J.R.: Introductory digital image processing (Prentice Hall, 1996 sekä kirjallisuutta tutkielman alalta sopimuksen mukaan, tai Fotheringham, A.S., C. Brunsdon, C. &, M.E. Charlton: Quantitative Geography: Perspectives on Spatial Data Analysis (SAGE, 2000) ja DeMers, M.N.: GIS Modeling in Raster (Wiley, 2001) sekä kirjallisuutta tutkielman alalta sopimuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, 40 op 2. Muut opinnot HOPS, 1 OP Työharjoittelu tai työelämään orientoivia opintoja (integroituna aineopintoihin), 2 Valinnaisia opintoja niin, että tutkinnon edellyttämä opintopistemäärä täyttyy (120 op) 1. Pääaineopinnot MAANTIETEEN OPETTAJAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (70 Luonnon- tai kulttuurimaantieteen metodikurssit, 10 op Luonnon- tai kulttuurimaantieteen tutkimusseminaarit, 7 op Tutkimusretki, Syventävä kirjallisuus, 8 op Erikoistumislinjan syventävää kirjallisuutta 6 op ja Morgan, J. & Lambert, D.: Geography: teaching school subjects (Routledge, 2005), 2 op Pro gradu-tutkielma, 40 op 2. Sivuaineopinnot Opettajan pedagogiset opinnot, 3 3. Muut opinnot HOPS, 1 OP Työelämävalmiudet sis. pedagogisiin opintoihin. Valinnaisia opintoja niin, että tutkinnon edellyttämä opintopistemäärä täyttyy (120 op). Jos pelkästään filosofian maisterin tutkintoa suorittava opiskelija haluaa maisterin tutkinnosta annettavaan todistukseen merkinnän aineenopettajankoulutuksesta, hänen tulee suorittaa sekä opettajan pedagogiset opinnot että vähintään kahden opetettavan aineen vaaditut opinnot, vaikka tutkinnon vähimmäislaajuus ylittyisi. 167

10 ml-opas korjsivut :25 Sivu 168 ALUETIEDE LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ( Pääaineopinnot MAANTIETEEN ALAN PERUSOPINNOT (25 Johdantoluennot: Maantieteen ja aluetieteen perusteet, Johdatus aluetieteeseen, Johdatus luonnonmaantieteeseen, Johdatus kulttuurimaantieteeseen, Suomen, 3 op (luentosarja oheislukemistoineen) Itsenäinen verkko-opiskelu: Laskennalliset perusmenetelmät maantieteessä, Maailman paikannimistö, Kirjallisuus: Marston, Sallie A., Paul L. Knox & Diana M. Liverman: World regions in global context (3 rd ed., Prentice Hall, 2007), Haggett, Peter: Geography. A global synthesis (Prentice Hall, 2001), ALUETIETEEN AINEOPINNOT (60 Maantieteen ja aluetieteen yhteiset aineopinnot (1) Maantieteellinen tieto- ja viestintätekniikka: TVT 1. Tiedon hankinta ja esittäminen, TVT 2. Kartografia, TVT 3. Geoinformatiikka, Aluetieteen aineopinnot (2) (lyhyt sivuaine maantieteilijöille, ) Pakolliset Kirjallisuus Kehitys- ja matkailu, 5 op Williams, Glyn, Paula Meth & Katie Willis Geographies of developing areas. The Global South in a changing world (Routledge, 2009) ja Vuoristo, K-V.: Matkailun maailma (WSOY, 2003) Kaupunki- ja suunnittelu, Jauhiainen, Jussi S. & Vivi Niemenmaa: Alueellinen suunnittelu (Vastapaino, 2006), Staffans, Aija & E. Väyrynen (toim.) Oppiva kaupunkisuunnittelu. Arkkitehtuurin julkaisuja 2009/98. ja Laakso, Seppo & Heikki A. Loikkanen: Kaupunkitalous (Gaudeamus, 2004) Tutkimusmenetelmät, 10 op: Aluetieteen metodiikan harjoitukset, 7 op Aluetieteen kenttäkurssi, 3 op Tutkimusmenetelmien oheiskirjallisuus: Eskola, Jari & Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen (Vastapaino, 2005) ja Ketokivi, Mikko: Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi (Gaudeamus, 2009), s ja 175 loppuun. Valinnaiset aineopinnot Aluetieteen ja maantieteen aineopintoja, väh. Vaihtoehtoiset aineopinnot (20 op) Valitaan yksi seuraavista erikoistumislinjoista: Kehitys Kehitysmaantieteen aineopintojen kirjallisuus, Willis, Katie: Theories and Practices of Development (Routledge, 2004) Kingsbury, Damie et al.: Key issues in development (Palgrave, Macmillan, 2004) Tieteellinen viestintä, Kehitys- ja matkailumaantieteen LuK-seminaari, Kehitys- ja matkailumaantieteen tutkielmatyöpaja, Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2007) 168

11 ml-opas korjsivut :25 Sivu Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Kandidaatintutkielma, 6 op Matkailu Matkailumaantieteen aineopintojen kirjallisuus, Hall, Michael C.: Tourism planning. Policies, processes and relationships (Pearson Prentice Hall, 2008) Tieteellinen viestintä, Kehitys- ja matkailumaantieteen LuK-seminaari, Kehitys- ja matkailumaantieteen tutkielmatyöpaja, Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2007) Valinnainen luentosarja tai kirjatentti, Kandidaatintutkielma, 6 op Kaupunki Yleiskaavakurssi, Kaupunkimaantieteen aineopintojen kirjallisuus, Kazepov, Yuri (ed.): Cities of Europe. Changing context, local arrangements, and the challenge to urban cohesion (Blackwell 2005) Keskinen, Vesa. et. al. (toim.): Helsinki pohjoinen metropoli (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2002) Kaupunki- ja suunnittelumaantieteen LuK-seminaari, Kaupunki- ja suunnittelumaantieteen tutkielmatyöpaja, Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2007) Kandidaatintutkielma, 6 op Suunnittelu Yleiskaavakurssi, Suunnittelumaantieteen aineopintojen kirjallisuus : Dühr, Stefanie., Claire Colomb & Vincent Nadin: European spatial planning and territorial cooperation (Routledge, 2010) Hall, Peter: Urban and regional planning (4 th ed., Routledge, 2002) ja artikkelit Kaupunki- ja suunnittelumaantieteen LuK-seminaari, Kaupunki- ja suunnittelumaantieteen tutkielmatyöpaja, Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2007) Kandidaatintutkielma, 6 op 2. Sivuaineopinnot (väh. 50 op) Yhtä tai useampaa sivuainetta vähintään 50 op. Sivuaineiden tulee koostua vähintään 2intopisteen kokonaisuuksista. 3. Muut opinnot Toinen kotimainen kieli, 3 op Vieras kieli, Äidinkieli, 3 op Tieteellinen viestintä,( integroituna aineopintoihin) Äidinkielen kurssi, 1 op (Kielikeskus) Tieto- ja viestintätekniikan opintoja, vähintään TVT-ajokortti, 3 op Muut integroituina aineopintoihin TVT Työharjoittelu tai työelämään orientoivia opintoja (integroituna aineopintoihin), HOPS, 1 op Valinnaisia opintoja niin, että tutkinnon edellyttämä opintopistemäärä täyttyy (180 op). FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 Erikoistumislinjat: kehitys, matkailu, kaupunki, suunnittelu 1. Pääaineopinnot Erikoistumislinjan syventävät opinnot sisältävät aluetieteen yhteiset syventävät opinnot (20 op) 169

12 ml-opas korjsivut :25 Sivu 170 Aluetieteen yhteiset syventävät opinnot (20 op) Aluetieteen metodikurssi, Metodologian kirjallisuus, 3 op Matthews, John & David Herbert (eds.): Unifying Geography. Common heritage, shared future (Routledge, 2004) Tutkimusretki, Aluetieteen maisteriseminaari 7 op KEHITYSMAANTIETEEN Aluetieteen yhteiset syventävät opinnot (20 op) Erikoistumisalan kurssit, 10 op Syventävä kirjallisuus, 10 op Scheyvens, R.& D.Storey (eds.): Development fieldwork. A practical guide (Sage, 2003, Hansen, Karen Tranberg & Mariken Vaa (eds): Reconsidering informality. Perspectives from Urban Africa (The Nordic Africa Institute, 2003), sekä kirjallisuutta tutkielman aihepiiristä sopimuksen mukaan, Pro gradu-tutkielma, 40 op MATKAILUMAANTIETEEN Aluetieteen yhteiset syventävät opinnot (20 op) Erikoistumisalan kurssit, 10 op Syventävä kirjallisuus, 10 op Page, Stephen J. & C. Michael Hall: Managing urban tourism (Prentice Hall, 2003), 3 op Fennell, David A.: Tourism ethics. (Channel View Publications, 2006), Dallen, Timothy J. & Stephen W. Boyd: Heritage tourism (Prentice Hall, 2003), sekä kirjallisuutta tutkielman aihepiiristä sopimuksen mukaan, 3 op Pro gradu-tutkielma, 40 op KAUPUNKIMAANTIETEEN Aluetieteen yhteiset syventävät opinnot (20 op) Erikoistumisalan kurssit, 10 op Syventävä kirjallisuus, 10 op Scott. Allen J. (ed.): Global City- Regions, Trends, Theory, Policy. (Oxford University Press, 2002), 3 op sekä kirjallisuutta tutkielman aihepiiristä sopimuksen mukaan, 7 op Pro gradu-tutkielma, 40 op SUUNNITTELUMAANTIETEEN Aluetieteen yhteiset syventävät opinnot (20 op) Erikoistumisalan kurssit, 10 op Syventävä kirjallisuus, 10 op Campbell, Scott & Susan S. Fainstein (eds.): Readings in Planning Theory (2 nd ed., Blackwell, 2003), 3 op sekä kirjallisuutta tutkielman aihepiiristä sopimuksen mukaan, 7 op Pro gradu-tutkielma, 40 op 2. Muut opinnot HOPS, 1 op Työharjoittelu tai työelämään orientoivia opintoja (integroituna aineopintoihin), 2 Valinnaisia opintoja niin, että tutkinnon edellyttämä opintopistemäärä täyttyy (120 op) MAANTIEDE JA ALUETIEDE JATKOTUTKINNOT JATKO-OPINNOT FL/FT TUTKINTOA VARTEN ( Tutkimusalan opinnot, 50 op Yleiset jatko-opinnot, väh. 10 op Pakollisia opintoja ovat: tieteen filosofia, tutkimusetiikka, kansainvälinen tieteellinen toiminta ja yleiset asiantuntijuuteen valmentavat opinnot (esim. yliopistopedagogiikka ja 170

13 ml-opas korjsivut :25 Sivu 171 opetustyö, projektihallinto, johtaminen, taloushallinto). Nämä voivat olla myös integroituna tutkimustyöhön. Lisensiaatintutkielma tai väitöskirja MENETELMÄTIETEIDEN SIVUAINEKOKONAISUUS (25 Maantiedettä tai aluetiedettä pääaineena opiskelevalle Valitaan seuraavista: (Katso kurssitarjotinta: Menetelmätieteiden sivuainekokonaisuus) Matematiikka tutuksi, Ohjelmoinnin perusteet, Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, Tilastotieteen johdantokurssi, 4 8op Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 5 10 op Monimuuttujamenetelmät, 6 10 op Kokonaisuusmerkintä: prof. Petri Pellikka Oppimäärät ja opintokokonaisuudet sivuaineopiskelijoille MAANTIETEEN ALAN PERUSOPINNOT (25 Kuten pääaineopiskelijoilla. Vapaasti valittava lyhyt sivuaine MAANTIETEEN AINEOPINNOT (35 Laaja sivuaine esim. aineenopettajille Kulttuurimaantieteen harjoitustyökurssi, Maantieteen kenttäkurssi, Kirjallisuus: Arbogast, Allan: Discovering physical geography (Wiley, 2007), Rubenstein James M.: An introduction to human geography: the cultural landscape (9 th ed., Pearson Prentice Hall 2008), 3 op GEOINFORMATIIKAN OPINTOKOKONAISUUS (25 sivuaineopiskelijoille Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus, 6 op Heywood, I., S. Cornelius & S. Carter: An introduction to geographical information systems, 3 rd ed. (Pearson Education, 2006) Edellytyksenä kurssille TVT opintojen suorittaminen tai vastaavat tiedot Johdatus kaukokartoitukseen, sekä 17 op valinnaisia erikoiskursseja Korvaavuuksista sovitaan geoinformatiikan prof. Petri Pellikan kanssa. Hän ottaa vastaan myös kirjatentit GEOINFORMATIIKAN ERILLINEN MAISTERIOHJELMA (GIMP, 120 Maisteriohjelmasta on erillinen esittely tutkintovaatimuksineen tiedekunnan muiden maisteriohjelmien yhteydessä. Ohjelma päättyy vuoteen 2012 mennessä. Maantieteen ja aluetieteen yhteiset aineopinnot (1) Maantieteellinen tieto- ja viestintätekniikka: TVT 1. Tiedon hankinta ja esittäminen, TVT 2. Kartografia, TVT 3. Geoinformatiikka, Maantieteen aineopinnot (20 op) Harjoitustyöt: Luonnonmaantieteen harjoitustyökurssi, 171