MAANTIETEEN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 MAANTIETEEN KOULUTUSOHJELMA Maantieteen tutkimusalan linja Maantieteen opettajan linja Maantieteen tutkimuskohteena on luonnon ja yhteiskunnan alueellinen järjestelmä. Tutkiessaan ihmisen toimintaa ja sen kehyksenä olevaa ympäristöä maantieteilijä kiinnittää huomiota erityisesti kohteensa sijaintiin ja alueellisiin jakautumiin. Kartografisilla ja muilla graafisilla menetelmillä ja esitystavoilla on keskeinen sija sekä maantieteen tutkimuksessa että opetuksessa. Maantiede jaetaan yleis? ja aluemaantieteeseen. Yleismaantiede jakautuu edelleen luonnonmaantieteeseen ja kulttuurimaantieteeseen. Luonnonmaantieteen osalohkoja ovat maanpinnan muotoja tutkiva geomorfologia, oppi maapallon vesipeitteestä eli hydrogeografia, ilmasto?oppi eli klimatologia sekä kasvi? ja eläinmaantiede eli biogeografia. Kulttuurimaantieteen osalohkoja taas ovat väestömaantiede, asutusmaantiede, kaupunkimaantiede, talousmaantiede, sosiaalimaantiede, poliittinen maantiede ja historiallinen maantiede. Maantieteellä on näin välittävä asema luonnontieteiden sekä yhteiskunta- ja humanististen tieteiden välillä. Yleismaantiede pyrkii alueellisten säännönmukaisuuksien toteamiseen ja selittämiseen. Yleismaantieteen käsittelemät ilmiöt liittyvät toisiinsa moninaisten syy? ja riippuvuussuhteiden yhdistämäksi kokonaisuudeksi. Aluemaantiede tutkii tämän kokonaisuuden perusteella hahmottuvia maantieteellisiä alueita. Alueellisen tiedon määrän kasvaessa tiedon hallinta on muodostunut työlääksi ilman tietotekniikan tarjoamia apukeinoja. Paikkatietojärjestelmät (GIS) on yleistyvä työkalu alueellisen tiedon keräämiseen, tallentamiseen, analysointiin ja visualisointiin, jotka ovat maantieteilijän perinteisiä vahvuusaloja. Alueellisen tiedonhallinnan kenttä muuttuu nopeasti. Laajassa mielessä sitä on alettu toisinaan kutsua nimellä geoinformatiikka. Sen merkittävänä osana oleva tietokoneavusteinen kartografia on maantieteen erikoisala, jonka opintoja on maantieteen tutkinnossa eri tasoilla, eniten syventävissä opinnoissa. Maantieteen opetuksen yleiset tavoitteet ja valmistuneiden sijoittuminen eri ammattialoille (1 of 6) :34:31

2 Maantieteen opetuksen tavoitteena on antaa valmius hallinnon, suunnittelun sekä elinkeinoelämän alueellista asiantuntemusta edellyttäviin tutkimustehtäviin sekä maantieteen opettajan ja tutkijan tehtäviin. Huomattava osa maantieteellisen koulutuksen saaneis ta on sijoittunut koululaitokseen maantieteen ja siihen yhdistettyjen aineiden opettajiksi. Alue, yhteiskunta- ja ympäristönsuunnittelun palveluksessa on maantieteilijöille tarjolla tehtäviä valtakunnallisella tasolla, läänin ja maakuntatason portaissa, kuntasuunnittelussa sekä elinkeinoelämän piirissä. Valitsemalla sopivat sivuaineet maantieteilijä voi pätevöityä esimerkiksi ympäristönsuojelutehtäviin, matkailualalle, alueellisiin tutkmus? ja suunnittelutehtäviin, kustannusalalle, aikuiskasvatustoimintaan, kulttuurijärjestöjen tai tiedotusvälineiden tehtäviin sekä erilaisiin kehitysmaatehtäviin. Opintojen rakenne Maantiede pääaineena voidaan suorittaa 160 opintoviikon laajuinen filosofian maisterin (FM) tutkinto sekä 120 opintoviikon laajuinen luon nontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto, joka on mahdollista suorittaa myös välitutkintona ennen maisterin tutkintoa.luk-tutkintoon vaaditaan vähintään 55 ov maantieteen opintoja, mitkä sisältävät perus- ja aineopinnot; muulta osin tutkintojen vaatimuksista kerrotaan tämän opinto-oppaan alussa. Opettajan pätevyyden saaminen edellyttää filosofian maisterin tutkintoa. Filosofian maisterin tutkinto on ylempi perustutkinto. Tämän jälkeen on mahdollisuus suuntautua jatko-opintoihin, jotka johtavat filosofian lisensiaatin tutkintoon (FMtutkinnon lisäksi 100 ov; siitä lisensiaatintutkimus 60 ov), joka on valinnainen välitutkinto, ja edelleen filosofian tohtorin tutkintoon (FM-tutkinnon lisäksi 160 ov, josta väitöskirjan osuus 120 ov). Tarkemmat vaatimukset käyvät ilmi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaasta. Opinnot koostuvat luennoista niihin liittyvine päättökuulusteluineen, kirjallisuuskuulusteluista, seminaareista ja esseistä, harjoitustöistä, kenttäkursseista sekä retkeilyistä. Opintojen loppuvaiheessa laaditaan tutkielma jostakin maantieteen aihepiiristä. Aihe vapaaehtoisena suoritettavaan luonnontieteiden kandidaatin tutkielmaan on mahdollista valita siten, että se voidaan myöhemmin laajentaa filosofian maisterin tutkintoon liittyväksi pro gradu -tutkielmaksi. Arvosana maantieteen opinnoista lasketaan arvosteltujen opintojaksojen opintoviikkomäärillä painotettuna keskiarvona. Maantieteeseen ollaan kehittämässä opiskelua tukevaa opettajatutortoimintaa. Sen tarkoituksena on opiskelijoiden tutustuttaminen laitokseen, henkilökuntaan ja sen tutkimukseen, antaa heille käytännön neuvoja maantieteen opiskelun eri vaiheissa ja (2 of 6) :34:31

3 auttaa mm. sivuainevalinnoissa ja opiskelijavaihdossa. Opettajatutorit ovat myös yhdyssiteinä opiskelijoiden ja muun opettajakunnan välillä. Maantieteen opintojen lisäksi tutkintoihin sisältyy niitä tukevia ja täydentäviä sivuaineiden opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja. Maantieteen tutkimusalan linjalla sivuaineopinnot voidaan valita käytännöllisesti katsoen vapaasti usean tiedekunnan oppiaineista. Opettajiksi aikoville pakollisia sivuaineita ovat toisen opetettavan aineen (yleensä biologia) opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Muutokset tutkintovaatimuksiin Lukuvuonna opetusohjelman muutokset ovat vähäisiä. Suurimmat muutokset ovat osiossa Tietokonekartografia ja kvantitatiiviset menetelmät. Siellä kvantitatiivisten menetelmien luennot ja harjoitustyöt on yhdistetty kvantitatiivisten menetelmien kurssiksi, jonka laajuus on 2 ov. Tietokonekartografian harjoitustöiden tilalle on tullut tietokonekartografian kurssi, 2 ov. Tietojenkäsittelyn tuottama tietokoneiden käytön alkeet (3 ov) on muutettu vapaaehtoiseksi sivuaineeksi, jota suositellaan niille opiskelijoille, joiden kokemus tietokoneiden käytöstä on vähäinen. Silloin kun tutkintovaatimukset ovat muuttuneet kesken opiskelun, suositellaan opintojen suorittamista uusimpien vaatimusten mukaisesti siinä määrin kuin se on mahdollista. Kuitenkin ne opintojaksot, jotka ovat säilyneet koko opiskelun ajan pakollisina, tulee aina suorittaa. Vähäinen nimen tai opintojakson laajuuden muutos ei tällöin muuta opintojaksoa toiseksi, jos sen sisältö on säilynyt kutakuinkin ennallaan. Opetusohjelmasta opiskelun kuluessa poistuneet opintojaksot, joille ei löydy vastaavaa uutta opintojaksoa, korvataan valinnaisilla maantieteen opinnoilla. Kaikki aikaisemmin suoritetut opintojaksot hyväksytään luonnollisesti osaksi suoritettavaa tutkintoa. Epäselvyyksistä on syytä käydä keskustelemassa maantieteen koulutus vastaavan (amanuenssin) kanssa. OPINTOJEN SUORITTAMINEN Opetukseen osallistuminen ja tentit Tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tutkintovaatimusten mukaiseen opetukseen. Poissaolo erityisesti pienryhmäopetuksesta kuten seminaareista ja harjoitustöistä sekä töille annettujen aikataulujen noudattamatta jättäminen voi johtaa suorituksen hylkäämiseen. Opintoihin liittyvät kuulustelut muodostuvat luentosarjojen ja harjoitustöiden päättökuulusteluista sekä erillisistä kirjallisuuskuulusteluista. Päättökuulusteluun järjestetään vähintään kolme (3 of 6) :34:31

4 yrityskertaa vuoden kuluessa luentosarjan päättymisestä. Tämän jälkeen kuulustelua ei voi enää suorittaa, ellei siitä erikseen sovita. Ensimmäinen päättökuulustelu järjestetään yleensä välittömästi luentosarjan tai harjoitustöiden loputtua, uusinnat erikseen ilmoitettavina tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Kirjallisuuskuulustelut suoritetaan sovittuina yleisinä tenttipäivinä sen jälkeen, kun kuulustelun aihepiiriin liittyvät pakolliset luennot on suoritettu. Yhtenä tenttikertana saa suorittaa enintään kaksi erillistä kirjallisuustenttiä. Kaikille opetuksen tasoille suositellaan oheislukemistoksi Rogers, A., H. Viles & A. Goudie (eds) (1995): The student's companion to geography. Opiskelu ulkomailla Osa maantieteen opinnoista suositellaan suoritettavaksi ulkomaisissa korkeakouluissa. Tähän maantieteen opiskelijoilla on mahdollisuus mm. NordPlus ja Sokrates/Erasmus - opiskelijanvaihto-ohjelmien puitteissa. Yleisperiaatteen mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi täysimääräisinä edellyttäen, että suoritukset eivät ole samoja kuin aiemmat opintosuoritukset. Niillä voidaan korvata Turun yliopiston samantasoisia pakollisia opintoja tai ne luetaan hyväksi valinnaisina pääaineen opintoina. Laitoksella on näiden vaihto-ohjelmien yhdyshenkilöt. Ohjelmista järjestetään tiedotustilaisuus vuosittain kevätlukukauden alkupuolella. Työharjoittelu Työharjoittelua voi sisältyä maantieteen tutkimusalan linjan syventäviin opintoihin korkeintaan 2 ov (vähintään 2 kk:n harjoittelu). Tiedot yliopiston tukemasta harjoittelusta ovat kevät lukukaudella nähtävissä laitoksen ilmoitustaululla. Muutoin suoritetun harjoittelun tuottamista opintoviikoista on aina sovittava erikseen. Maantieteen opiskelu sivuaineena SIVUAINEOPINNOT Maantieteen tutkimusalan linjalla opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaineensa suhteellisen vapaasti eri tiedekuntien antamasta opetuksesta. Tiedot näiden opintojen rakenteesta ja sisällöstä samoin kuin luento ajoista ja luentopaikoista sekä opettajista löytyvät asianomaisten tiedekuntien opinto-oppaista ja laitosten ilmoitustauluilta. Sivuaineopiskelijaksi hakeudutaan itse. Oppiaineilla ei ole velvollisuutta ottaa sivuaineopiskelijoita enempää kuin niiden resurssit antavat myöten, joten aina on syytä varautua karsintaan. (4 of 6) :34:31

5 Oikeustieteellinen tiedekunta on laatinut maantieteilijöitä varten 8 ov:n sivuainekokonaisuuden nimeltään "Suunnittelulainsäädäntö". Koska se ei sisälly oikeustieteen varsinaisiin opintoihin, esitetään sen rakenne ja sisältö seuraavassa: Suunnittelulainsäädäntö (8 ov) TAVOITTEET JA SISäLTö: Tavoitteena on kokonaiskuvan antaminen ihmisen fyysisen ympäristön suunnittelua koskevasta sääntelystä pitäen silmällä sekä ympäristön käyttöä että suojelua. Käsiteltäviä asioita ovat maankäytön suunnittelun sääntely (erityisesti kaavoitus), kiinteistönvaihdannan sääntely (erityisesti maan hankkiminen maankäyttösuunnitelmien osoittamiin tarpeisiin), rakentamisen sääntelyn perusteet (ml. vesien käytön pääpiirteet, tielainsäädännön perusteet ja pääkohdat, kunnallistekniikan rakentamisen pääkohdat) sekä ympäristön suojeluun tähtäävän sääntelyn pääpiirteet. SUORITUSTAVAT: Kirjallinen kuulustelu. KUULUSTELIJA: Ympäristöoikeuden professori Kari Kuusiniemi, tavattavissa ti klo Caloniassa, huone 211, puh SUORITUKSEN SISäLTö: 1.Luentoja (28 h) ei järjestetä toistaiseksi. Suositetaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ympäristöoikeuden suppean kurssin luentojen seuraamista. 2.Jääskeläinen - Syrjänen: Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen (2000) tai Ekroos - Majamaa: Maankäyttö ja rakennuslaki (2000) tai Hallberg - Haapanala - Koljonen - Raanta: uusi maankäyttö- ja rakennuslaki (2000). 3.Virtanen: Kiinteistöopin perusteet I (1989). 4. Kuusiniemi-Kumpula: Ympäristöoikeuden perusteet (1997) s. 1-39, , , ja Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain ym. muuttamisesta (HE 110/1998). 6.Kuusiniemi (toim.) - Ekroos - Leinonen - Marttinen - Siitari - Vanne: Uusi ympäristönsuojelulainsäädäntö (2001). 7.Säädökset ajantasaisina. SÄÄDÖSLUETTELO: KiinteistönmuodostamisL /554: 1-4 ja 12 luvut,ym 101. KiinteistörekisteriL /392, Ym (5 of 6) :34:31

6 EtuostoL /608:1-15 ja 21-22, Si 625. L kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta /60 3:1-5, 10-12, 21-24, 29-41, 44-46, 50-61, ja 97, Si 626. Maankäyttö- ja rakennusl /132, Ym 201. TelemarkkinaL /396: 8 luku, Vi 117. L saariston kehityksen edistämisestä /494:1-2 ja 8, Ha 703. VesihuoltoL /119. L yksityisistä teistä /358:1-23, 38-38a, 50-51, 58 ja 84-87, Ym 207. L yleisistä teistä /243:1-10, 24-49, 97-98, , Ym 203. YmpäristönsuojeluL /86, Ym 401. VesiL /264: 1 ja 2 luku, 4:1-2, 6:1-3, 7:1, 8:1, 9:1-3a, 8-10 ja sekä 16:1-5, Ym 601. KoskiensuojeluL /35, koskiluetteloa lukuun ottamatta, Ym 606. Maaseutuelinkeinojen rahoitusl /329: 1-23 ja Ma 102a. TerveydensuojeluL /763: 1-15, 19, 23, 26-27,44-48 ja 51-60, Ym 409. LuonnonsuojeluL /1096, Ym 501. MetsäL /1093, Ma 602. L asunto-olojen kehittämisestä /919, Ym 814. AravaL /1189: 1 luku, Ym 801. L eräistä naapuruussuhteista /26: 2 ja 13-20, Ym 302. JäteL /1072: 1-3 ja 6-8 luvut, Ym 426. YdinenergiaL /990:1-2, 4-16, 18, ja 57-58, Yr 703. L alueiden kehittämisestä /1135, Ha 701. Maa-ainesL /555, Ym 507. L ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /468, Ym 403. L ympäristövahinkojen korvaamisesta /737, Si 304. RakennussuojeluL /60, Ym 510. L ympäristöhallinnosta /55: 1-6, Ym 703. L kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta /64:1-6, Ym 702. Tentit järjestetään samoina päivinä kuin oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ympäristöoikeuden suppean kurssin kuulustelut luentosalissa IX (tai X) ja kestävät viisi tuntia alkamishetkestä lukien. Tenttiin on ilmoittauduttava vähintään viikkoa ennen ao. tenttipäivää ennen klo jättämällä asianmukaisesti täytetty ilmoittautumislomake oikeustieteellisen tiedekunnan rakennuksen Calonian 2. kerroksen tasanteella olevaan laatikkoon. Ilmoittautumislomakkeita saa samasta paikasta Calonian 2. kerroksesta. (6 of 6) :34:31