Suomen Taekwondoliitto ry STRATEGIA

Transkriptio

1 Sumen Taekwndliitt ry STRATEGIA Sisällys 1 Strategian valmistelu Timinta-ajatus Visi Arvt Huippu-urheilun strategia Ottelun keskeiset valinnat Ottelu työkalut Ottelun huippu-urheilustrategian arviinti Liikesarjjen keskeiset valinnat Liikesarjat työkalut Liikesarjjen huippu-urheilustrategian arviinti Harrastetiminnan strategia (junirit ja harrastajat) Harrastetiminnan keskeiset valinnat Harrastetiminta työkalut Harrastetiminnan strategian arviinti Kulutustiminnan strategia Kulutustiminnan keskeiset valinnat Kulutustiminta työkalut Kulutustiminnan strategian arviinti... 13

2 1 Strategian valmistelu Sumen Taekwndliitt ry:n strategian valmistelu käynnistettiin alkuvudesta 2015 käymällä keskusteluja Olympiakmitean, keskeisten timijiden ja valikuntien kesken. Erittäin tärkeäksi kettiin saada jäsenseurat mukaan yhteisten suunnitteluun. Lppukeväästä seurille ja seuravalmentajille tteutettiin kysely, jnka tulksia työstettiin yhdessä strategiariihessä elkuussa. Työstön perusteella valikituivat huippu-urheilun ja harrastetiminnan strategiiden keskeiset valinnat. Strategian valmistelu tteutui seuraavan suunnitelman mukaisesti:

3 2 Timinta-ajatus Sumen Taekwndliitt timii kansainvälisen lympiaperheen kansallisena lajiliittna. Sumen Taekwndliitn timinnan painpiste n huippu-urheilussa. Huippu-urheilun hella tuetaan laadukasta junirityötä ja jäsenseurjen kehittymistä. 3 Visi 2020 Taekwnd tunnetaan ja mielletään harrastuksena, jka spii kaikenikäisille. Liitn ja seurjen plku tarjaa harrastamisen elämyksiä. Yhteinen järjestelmä tuttaa menestyneitä kilpailijita. Taekwnd tunnetaan ja mielletään harrastuksena, jka spii kaikenikäisille Taekwndn tunnettavuus n lisääntynyt valtaväestön keskuudessa. Taekwndn vahvuus mnipulisena ja kaikenikäisille sveltuvana harrastuksena hyödynnetään liitn ja seurjen markkininnissa. Yksi Sumen Taekwndliitn perustehtävistä n kansan liikuttaminen. Liitn ja seurjen plku tarjaa harrastamisen elämyksiä Liitn rakenteet ja tahttila mahdllistavat sumalaisen taekwndperheen yhtenäistymisen. Harrastaja tunnistaa kehityskaaren vaiheet ja mahdllisuudet. DO (tie/plku) tu lisäarva harrastajan elämään. Yhteinen järjestelmä tuttaa menestyneitä kilpailijita Liitn ja seurjen yhteinen, kansallisesti tunnettu järjestelmä tuttaa menestyneitä kilpailijita kaikissa ikälukissa sekä ttelussa että liikesarjissa. Valmennus n ptimitu jkaisessa ikälukassa. Osaamisen lisääminen ja jakaminen vat sana järjestelmän perustaa.

4 4 Arvt Avinta ja puhdasta urheilua Päätöksentekmme n avinta ja läpinäkyvää. Situdumme edistämään antidpingtyötä ja reilun pelin periaatteita. Lutt yhteiseen tekemiseen Yhteisen näkemyksen määritteleminen auttaa rakentamaan luttamusta. Vain yhteisen tekemisen kautta vimme kasvaa ja uudistua. Luttamus vauhdittaa kehitystä. Keskinäinen kunniitus Lajin mnipulisuus n rikkaus, jka käännetään kilpailueduksi. Kunniitamme tisiamme riippumatta siitä, mitä lajin sa-aluetta edustamme. Kaikkien harrastus Terveellinen ja mnipulinen harrastus kaikenikäisille. Lajin sisällä ei suvaita rasismia tai syrjintää. Kehitys lu kasvua ja kasvu lu kehitystä. Urheilija- ja harrastajalähtöisyys kaikessa tekemisessä.

5 5 Huippu-urheilun strategia 5.1 Ottelun keskeiset valinnat Maajukkuetiminnan kehittäminen Valmennuskeskuksen/-keskusten ja niiden tukipalveluiden kehittäminen 5.2 Ottelu työkalut Valmennusjärjestelmä Sumen Taekwndliitn valmennusjärjestelmä kstuu urheilijan plusta valmennuksen rakennemallista avainhenkilöiden selkeästä työnjasta huippu-urheiluun hjaavasta valintakriteeristöstä kansainväliseen tasn hjaavasta kansallisesta kilpailujärjestelmästä aktiivisesta kansainvälisiin kilpailuihin ja leirityksiin sallistumisesta Urheilijan plku Urheilijan plun päivittäminen ja selkiyttäminen vat lympiadin keskeisimpiä työkaluja ttelun huippuurheilun strategiassa. Visin mukaisesti harrastajan tulee tunnistaa kehityskaaren vaiheet ja mahdllisuudet, jnka jälkeen harrastaja n helpp hjata liitn järjestelmän mukaiselle huippu-urheilijan plulle. Valmennuksen rakennemalli Timinnan perusta Terveys tarkittaa tieta, taita ja tasapaina. Tavitteena n ppia tunnistamaan eri tasisten vammjen ja sairastumisten syntyyn vaikuttavia mekanismeja. Samalla pyritään ennaltaehkäisemään niitä käytännössä. Tämä tarkittaa sujia, seurantaa, keskustelua, kulutusta ja verksta. Elämyksellisyys n yhteisöllisyyttä, fyysisyyttä, henkisyyttä, ppimista, kehittymistä, kkemista, mien rajjen uudelleen piirtämistä ja nauttimista. Se n kaikkea sitä, mikä saa harjituksen jälkeen miettimään, "Kska n seuraava treeni?". Tämä teema kulkee rinnakkain edellisen (terveys) kanssa. Menestys syntyy kahden edellisen teeman (terveys ja elämyksellisyys) lunnllisena jatkumna. Se syntyy pienistä yksityiskhdista ja suurista tistmääristä. Menestys ei missään vaiheessa kiri terveyden tai elämyksellisyyden edelle. Maajukkueleirien harjituksissa ja arvkisamatkilla peräänkuulutettu vitntaht sit lpulta kk kimpun yhteen. Lppuun saakka. Täysillä. Rennsti. Rakennemallin askelmat Avimet päiväleirit Päätiminen valmentaja yhteistyössä seuravalmentajien ja erityisasiantuntijiden kanssa Leirit järjestetään seurjen saleilla nin kerran kuussa Leiri n avin kaikille, mutta tavitteena n saada paikalle etenkin kadetteja ja nuria (mtivinti, inspirinti ja lahjakkuuksien haravinti) Seuravalmentajiin tutustuminen ja yhteistyön kehittäminen

6 Valmentautumisen tukitimien, terveydenhulln, fysiterapian, ravinnn, lajitaidn ja vastaavien asiiden esittelyt Pidemmät leirijakst Leirit järjestetään ensisijaisesti valmennuskeskuksessa/-keskuksissa Leireille tai saleirityksiin hjataan lahjakkaita kadetti-ikäisiä, mutta painpiste n nurissa ja aikuisissa Valmentautumisen tukitimien ja -verkn saattaminen ammattimaisen harjittelun vaatimuksien mukaiseksi Erikseen nimetyt maajukkueryhmät Räätälöidyt ratkaisumallit 3-6 kertaa vudessa Kansallinen valmennuskeskus/-keskukset (päivittäisvalmennus) Päätiminen valmentaja vastaa harjittelusta Harjittelu n ammattimaista Räätälöidyt ratkaisumallit Päivittäisvalmennus ja/tai pidemmät leirijakst Valmennuskeskus/-keskukset Sumen Taekwndliitlla n yksi tai useampia kansallisia valmennuskeskuksia, jtka timivat kiinteässä yhteistyössä paikallisten urheiluakatemiiden kanssa. Valmennuskeskuksen päivittäisharjittelusta vastaa palkattu valmentaja. Kansalliset valmennuskeskukset vastaavat kärkiurheilijiden valmentautumisesta sekä hjaavat ja valmistavat urheilijita harjittelemaan ja kilpailemaan kansainvälisessä timintaympäristössä. Tukitimet Valmennus Jkaiselle ikälukalle n nimetty ma vastuuvalmentaja, jka laatii ikälukan maajukkueryhmän vusisuunnitelmat ja valv valmentautumisen ikeanlaista tteutumista eri ikävaiheissa urheilijan plun mukaisesti. Testaus Jkaisen ikälukan vusisuunnitelmaan kuuluu kiinteästi ja säännöllisesti testaustilaisuudet. Ikälukan vastuuvalmentaja käy testitulkset läpi urheilijiden ja seuravalmentajien kanssa ja arvii testitulsten yhteyttä kilpailumenestykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Terveydenhult Ikälukalle nimetty fysiterapeutti sallistuu maajukkueryhmien leireille ja kilpailumatkille. Antidpingasiista tiedtetaan maajukkueryhmiä liitn antidpinghjelman mukaisesti. Ravint Ravintkulutuksia järjestetään kaikille ikälukille ja heidän tukiryhmilleen. Aikuisten maajukkueen käytössä n ravintterapeutti, jka knsulti tarvittaessa esimerkiksi painnpudtukseen liittyvissä kysymyksissä. Talus Liitn ja Olympiakmitean sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilijiden tukiplitiikasta tiedtetaan avimesti. Maajukkueryhmille tarjtaan kulutusta yhteistyökumppaneiden hankintaan.

7 Avainhenkilöt Ottelutiminnan keskeiset timijat päävalmentaja ja valmennuskeskuksen/-keskusten valmentajat mudstavat valmentajatiimin. Päävalmentaja vastaa valmentajatiimin timinnasta ja krdininnista. Ottelun huippu-urheilun avainhenkilöiden tarkempi vastuunjak n määritelty liitn timintahjesäännössä. Kansallinen kilpailujärjestelmä Kaikissa kilpailuissa ja ikälukissa n sarjat erikseen miehille ja naisille. Nurimpien, 6-8-vutiaiden, sarjissa tytöt ja pjat vidaan yhdistää samaan sarjaan. Kaikki kilpailut vat liitn kilpailija, vaikka käytännön järjestelyistä vastaavat seurat kaikkien muiden paitsi SM-kilpailuiden salta. SM-kilpailuissa käydään kadettien (12-14-vutiaat), nurten (15-17-vutiaat) ja yleiset (17-vutiaat ja vanhemmat) sarjat. Nuremmat saavat sallistua myös vanhempien sarjihin ilmitusmenettelyn kautta. Tällä hetkellä SM-kilpailut järjestetään sana kansallista SM-viikka. Alle 21-vutiaiden (16-20-vutiaat) SM-kilpailut järjestetään erikseen. Kyseistä ikälukkaa ei käytetä muissa kilpailuissa. Samassa yhteydessä järjestään yleensä myös kadettisarjat ja junirisarjat (ks. alla) Kilpailun ajankhta n vaihdellut lppukevään ja alkusyksyn välillä. Liigakilpailuissa 5-6 kertaa vudessa kilpaillaan samissa sarjissa kuin SM-kilpailuissa ja kerätään pisteitä viimeisen kilpailun, Liigafinaalin, jälkeen jaettavia liigasijituksia varten. Liigakilpailuiden yhteydessä järjestetään myös harrastajasarjat, jtka n jaettu aikuisharrastajiin (yli 17-vutiaat), senireihin (yli 30- vutiaat), nuriin harrastajiin (15-17-vutiaat), ja junirisarjat, jtka n jaettu C-junireihin ( vutiaat), D-junireihin (9-11-vutiaat) ja E-junireihin (6-8-vutiaat). Liigakilpailuissa n satunnaisesti mukana pieniä määriä ulkmaisia kilpailijita. Lisäksi n järjestetty Ambassadr s Cup, jssa n käytetty samja sarjja kuin liigakilpailuissa. Kilpailu n kerännyt jnkin verran myös ulkmaisia ttelijita. Mikäli Etelä-Krean suurlähetystön tuki kilpailulle jatkuu, pyritään siihen saamaan mukaan entistä enemmän ulkmaisia kilpailijita. Valintakriteerit Sumen Taekwndliitn arvkilpailujukkueiden valintakriteeristö n selkeä ja ikeudenmukainen. Kriteerit hjaavat suunnitelmalliseen harjitteluun ja huippu-urheiluun. Kadettien, junireiden ja aikuisten kriteeristöt tukevat kehittymistä urheilijan plun mukaisesti. 5.3 Ottelun huippu-urheilustrategian arviinti Tteutumisen arviinti Arviidaan vusittain. sisäinen ja ulkinen yhteistyö sekä krdinaati urheilijan plku n määritelty valmennuksen rakennemallin salta timinnan perusta näkyy timinnassa rakennemallin askelmat vat sa vusisuunnitelmia kansallisen valmennuskeskuksen/-keskusten prfiili n määritelty tukitimet tteutuvat liittjhtisessa timinnassa vusittain avainhenkilöiden keskinäinen työnjak tteutuu ja tukee huippu-urheilutimintaa kansallinen kilpailujärjestelmä hjaa kansainväliseen menestykseen valintakriteeristö hjaa huippu-urheilun kansainväliseen tasn

8 Laadulliset ja määrälliset mittarit Arviidaan 2018 lähtien vusittain. Urheilijan plku Liigasarjissa kilpailevien urheilijiden määrän vusittainen kasvu Säännöllisesti kansainvälisiä G-turnauksia kiertävien urheilijiden määrä Valmennuksen rakennemalli Tteutuneiden leirivurkausien määrä ktimaassa ja ulkmailla Kansallisen valmennuskeskuksen/-keskusten timinnan arviinti Valmennusprsessin laadun arviinti Valmennusjärjestelmä Urheilijiden ja valmentajien tyytyväisyys liitn huippu-urheilutimintaan Huippu-urheilijiden lukumäärä Arvkilpailumenestys 5.4 Liikesarjjen keskeiset valinnat Valmennuskeskuksen/-keskusten ja niiden tukipalveluiden kehittäminen Valmentajakulutuksen kehittäminen 5.5 Liikesarjat työkalut Urheilijan plku Urheilijan plku hjaa harrastajia j pienestä pitäen riittävien ja ikäryhmän humiivien minaisuuksien kehittämiseen. Harjittelu n hauskaa ja herkkyyskausien mukaiset minaisuudet humiidaan perusharjittelussa. Harrastaja n helpp hjata liitn järjestelmän mukaiselle huippu-urheilijan plulle. Kulutukset Liikesarjavalmentajakulutuksen kehittäminen n yksi liikesarjastrategian pääpainpisteistä. Kulutukset innstavat ja hjaavat uusia valmentajia liikesarjavalmennuksen pariin. Laajempi ja laajalle levinnyt tietämys liikesarjavalmennuksesta palvelee seuratimintaa, valmentajien innstaessa harrastajia kilpailemaan, sekä lu suuremman harrastajaphjan, jsta parhaimmat urheilijat nusevat aina maajukkueeseen asti. Liikesarjavalmentajakulutukset palvelevat yhtä aikaa sekä II- ja III-tasn valmentajakulutuksia että timivat erillisinä kulutuspaketteina. Kulutusten perussat vidaan järjestää yhteistyönä kamppailulajien kesken, liikesarjavalmennuskulutuksen timiessa erillisenä kulutukseen sisältyvänä lajisana.

9 Valmennuskeskus/-keskukset Sumen Taekwndliitlla n yksi tai useampia kansallisia valmennuskeskuksia, jtka timivat kiinteässä yhteistyössä paikallisten urheiluakatemiiden kanssa. Liikesarjavalmennuksesta vastaa erikseen nimetty valmentaja apuvalmentajineen. Liikesarjavalmennus suunnitellaan saksi valmennuskeskuksen/-keskusten kknaistimintaa ja synergiaedut tteluvalmennuksen kanssa hyödynnetään esimerkiksi heisharjittelu ja yhteistyökuvit. Kansallinen valmennuskeskus/-valmennuskeskukset keräävät Sumen parhaat liikesarjaurheilijat harjittelemaan samaan paikkaan parhaassa mahdllisessa valmennuksessa. Valmennuskeskuksen/- keskusten tukipalvelut ja valmennuksen tas hukuttelevat huiput muuttamaan valmennuskeskuksen/- keskusten lähelle. Tukitimet Valmennus Eri ikälukille n nimetty mat vastuuvalmentajat, jtka laativat ikälukan maajukkueryhmän vusisuunnitelmat ja valvvat valmentautumisen ikeanlaista tteutumista eri ikävaiheissa urheilijan plun mukaisesti. Maajukkueen päävalmentaja käy vurpuhelua ikäryhmien vastuuvalmentajien kanssa ja valv ikälukkien valmennuksen tteutumista. Testaus Jkaisen ikälukan vusisuunnitelmaan kuuluu kiinteästi ja säännöllisesti testaustilaisuudet. Ikälukan vastuuvalmentaja käy testitulkset läpi urheilijiden ja seuravalmentajien kanssa ja arvii testitulsten yhteyttä kilpailumenestykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Terveydenhult Liikesarjamaajukkueelle n nimetty ma fysiterapeutti, jka sallistuu maajukkueryhmien leireille ja kilpailumatkille. Antidpingasiista tiedtetaan maajukkueryhmiä liitn antidpinghjelman mukaisesti. Ravint Ravintkulutuksia järjestetään kaikille ikälukille. Maajukkueen käytössä n ravintterapeutti, jka knsulti tarvittaessa. Talus Liitn ja Olympiakmitean sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilijiden tukiplitiikasta tiedtetaan avimesti. Maajukkueryhmille tarjtaan kulutusta yhteistyökumppaneiden hankintaan. Kansallinen kilpailujärjestelmä Kansallisen kilpailujärjestelmän kehittämisestä vastaa erillinen kilpailukrdinaattri yhteistyössä maajukkueen päävalmentajan sekä liikesarjatumarivastaavan kanssa. Ktimainen kilpailujärjestelmä tarjaa kaikille harrastajille mielekkäät sarjat humiiden iän, sukupulen ja vyöarvn. Kilpailujärjestelmä kannustaa kilpailemiseen ja kasvattaa kilpailijiden määrää. Kilpailujärjestelmä hjaa khti kansainvälisiä kilpailuita. Ranking-sarjjen säännöt mukailevat mahdllisimman tarkkaan kansainvälisiä kilpailusääntöjä. Yhtenäiset säännöt kansallisten kilpailuiden ja kansainvälisten kilpailuiden välillä vähentävät kynnystä siirtyä kilpailemaan myös ulkmaille. Maajukkueen valintakriteerit Maajukkueeseen valitaan ktimaiset huiput. Kriteerit hjaavat urheilijita terveellisiin elämäntapihin ja suunnitelmalliseen harjitteluun. Kriteerit humiivat kilpailumenestyksen lisäksi harjittelun

10 ammattimaisuuden ja asianmukaisen asenteen huippu-urheilua khtaan humiiden eri ikäryhmien vaatimukset. Maajukkueen päävalmentaja lu kriteerit, jtka Sumen Taekwndliitn hallitus vahvistaa. Päävalmentaja myös esittää jukkueen kknpann kriteeristön perusteella hallitukselle. Hallitus vahvistaa jukkueen lpullisen kknpann. 5.6 Liikesarjjen huippu-urheilustrategian arviinti Tteutumisen arviinti Arviidaan vusittain. urheilijan plku n määritelty liikesarjapaintteisia kulutuksia tteutetaan vusittain kansallinen valmennuskeskus/-keskukset tukevat liitn huippu-urheilutimintaa tukitimet tteutuvat liittjhtisessa timinnassa vusittain kansallinen kilpailujärjestelmä hjaa kansainväliseen menestykseen valintakriteeristö hjaa huippu-urheilun kansainväliseen tasn Laadulliset ja määrälliset mittarit Arviidaan 2018 lähtien vusittain. Urheilijan plku Ranking-sarjissa kilpailevien urheilijiden määrän vusittainen kasvu Säännöllisesti kansainvälisiä turnauksia kiertävien urheilijiden määrä Kulutus Liikesarjapaintteisten kulutusten lukumäärä Liikesarjapaintteisten kulutusten sallistujamäärä Kansallinen kilpailujärjestelmä Kansallisen valmennuskeskuksen/-keskusten timinnan arviinti Urheilijiden ja valmentajien tyytyväisyys liitn huippu-urheilutimintaan 6 Harrastetiminnan strategia (junirit ja harrastajat) 6.1 Harrastetiminnan keskeiset valinnat Liitn ja seurjen yhteisten tavitteiden ja suunnan löytäminen Harrastajamäärien kasvattaminen Seurjen junirivalmennuksen kehittäminen Seurjen harrastetiminnan kehittäminen Yläkuluikäisten harrastetiminnan kehittäminen

11 6.2 Harrastetiminta työkalut Sumen Taekwndnliitn lasten, nurten ja aikuisten harrastetiminnasta vastaa yhteinen harrastusvalikunta. Strategiakauden harrastetiminnan kehittämiseksi n määritelty seitsemän työkalua. Harrastajan plku Harrastajan plun määrittäminen n selkäranka harrastetiminnan strategialle. Harrastajan plkuun sisällytetään vaiheet lasten, nurten aikuisten harrastamiselle sisältäen hjauksen/valmennuksen-, tumaritiminnan- sekä yhdistystiminnan haarat. Harrastajan plku auttaa suunnittelemaan liitn vusittaista peratiivista timintaa. Seurat sallistetaan mukaan harrastajan plkua määrittäessä. Viestintä viestin yhtenäistäminen harrastetiminnan yhteisten viestintä- ja markkinintisuunnitelman ja materiaalien laatiminen, yhdenvertaisuuden näkökulma (liitt seura kulu vanhemmat) eri viestintäkanavien hyödyntäminen Yläkuluikäisten harrastetiminnan kehittäminen leiritimintaa alueellisesti nuristiminnan prjektit lasten ja nurten vyökevaatimusten susitukset ja ikäsusitukset Tapahtumat liitn harrastetiminnan tapahtumat tarjavat jkaiselle jtakin kilpailutiminnan pääpainpiste alittelijissa/harrastajissa (susitellaan alueellisia kisja lähellä ktia, susitellaan kilpailunjärjestäjille ttamaan kilpailuihin tait- ja mnikisja kynnyksen madaltamiseksi) Sveltavataekwnd yhdenvertaisuussuunnitelman jalkauttaminen seurakentälle vammaistaekwndryhmien lisääminen hjaajien saamisen kasvattaminen kilpailujärjestelmän luminen Päiväkti-/kuluyhteistyö seurjen tukeminen materiaalein kamppailulajien yhteisen Liikkuva kulu -hankkeen levittäminen Liikunnallisten iltapäiväkerhjen kkemusten kerääminen ja jakaminen 6.3 Harrastetiminnan strategian arviinti Harrastajalähtöisyys Määrät juniri- ja harrastajakilpailijat harrastajat harrastajien tyytyväisyys Kadettitiminta Järjestettyjen leirien lukumäärä/vusi Leireille sallistujien määrä/vusi Kadettikilpailijiden lukumäärä/vusi Valmentajien kulutustas

12 Harrastustiminta Leirien määrä/vusi Leireille sallistujien määrä/vusi Leirihjaajien kulutustas Näkyvyys artikkelien lukumäärä suurimmissa sanmalehdissä 7 Kulutustiminnan strategia 7.1 Kulutustiminnan keskeiset valinnat Ohjaajien/valmentajien saamisen kehittäminen Kulutusrakenteen selkeyttäminen Kulutettujen hjaajien/valmentajien määrän lisääminen 7.2 Kulutustiminta työkalut Sumen Taekwndliitn kulutustiminnasta vastaa kulutusvalikunta. Kulutusten kehittämisessä ja järjestämisessä tehdään yhteistyötä muiden kamppailulajien kanssa. Ohjaajan/valmentajan plku Ludaan selkeä kulutusrakenne, jka hjaa hjaajia/valmentajia eteenpäin kulutusplulla. Kulutuksen perustuvat VOK-perusteisiin, jllin plulla etenevät saavat yhdenmukaiset tiedt jatkaa seuraavalle prtaalle. Ohjaajien saamisen kehittäminen Tervetula Ohjaajaksi kulutusten järjestäminen seurissa säännöllisesti VOK-perusteisten kulutusten kehittäminen ja lajisaamisen jakamisen knseptinti I-tasn hjaajakulutukset, sekä ma että kamppailulajien yhteinen (junireiden salta painpisteenä 7-12-vutiaat lapset) II-tasn hjaaja/valmentajakulutus, kamppailulajien yhteinen (junireiden salta painpisteenä vutiaat lapset ja nuret) III-tasn valmentajakulutus, kamppailulajien yhteinen Tenavataekwndn hjaajakulutuksen kehittäminen ja käynnistäminen (painpisteenä alle kuluikäiset lapset) Junirihjaajien seminaarit kerran vudessa Liikunnan alueiden kulutustarjnnan tietisuuden levittäminen Kamppailulajien yhteisten kulutusten vusirytmi kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy I-junnu I-junnu I-junnu I-junnu I-junnu I-junnu I-junnu I-junnu I-junnu II-junnu II-junnu II-junnu II-valmentaja II-valmentaja III-valmentaja III-valmentaja

13 Kulutusjärjestelmän kehittämisen aikataulu Vusi 2017, pääkhdat: J svittujen liitn mien ja yhteistyöttä tteutettavien kulutusten järjestäminen Kulutusjärjestelmän rakenteen luminen Vusi 2018, pääkhdat: Uuden kulutusjärjestelmän julkaiseminen ja käyttööntt yhdessä liitn kuluttajien kanssa Järjestelmän tteuttaminen Kulutusten ja järjestelmän arviinti ja kehittäminen/mukkaus tarvittaessa Vusi 2019, pääkhdat: Kuluttajien saamisen kehittäminen Tarvittaessa uusien kuluttajien rekrytiminen Järjestelmän arviinti ja kehittäminen Vusi 2020, pääkhdat: Kulutusstrategian arviinti ja uuden strategian luminen seuraavalle kaudelle Kulutustiminnan strategian arviinti Ohjaajien/valmentajien kulutus Kulutusten lukumäärä/vusi Kulutettavien lukumäärä/vusi Kulutettavien tyytyväisyys kulutuksiin Onnistuminen urheilijaplun sisältöjen petuksessa