Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Lee Stefan(UM) Viite Asia ULKOASIAINNEUVOSTO ;TAVOITEMUISTIOT Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä. Asialistalla ovat Ukraina, Libya ja Egypti. Asialistalle saattavat myös mahdollisesti nousta Syyria ja Lähi-idän rauhanprosessi. Kokouksessa Suomea edustaa Suomen pysyvä edustaja Euroopan Unionissa Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Ukraina EU:n tulee kannustaa Ukrainaa jatkamaan uudistuksia, jotka osaltaan vahvistavat maan yhteiskunnallista resilienssiä ja turvallisuutta. Myös uudistusten toimeenpanon monitorointi on tärkeää. On EU:n intresseissä tukea Ukrainaa poliittisesti ja taloudellisesti uudistusten tiellä. Suomi tukee Ukrainan EU-lähentymistä, ml. viisumivapautta ja assosiaatiosopimuksen pikaista ratifiointia EU:ssa. Suomi painottaa, että Ukrainan viisumivapaus tulisi hyväksyä heti, kun EU:n uudistettu keskeytysmekanismi on voimassa. Suomi jatkaa myös kahdenvälistä tukeaan Ukrainalle. EU:n yhtenäisyys Ukrainan kriisissä on tärkeä jatkossakin, erityisesti pakotepolitiikassa. Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksiä tulee edelleen jatkaa Minskin sopimuksen pohjalta. Tulitaukorikkomukset ja vaikea humanitaarinen tilanne vaativat poliittisia ratkaisuja. EU:n Venäjän vastaiset rajoittavat toimenpiteet on jatkossakin sidottu Minskin sopimuksen täyteen toimeenpanoon. Libya Libyan vakauttaminen ja toimivan yhtenäishallituksen vakiinnuttaminen on keskeistä Pohjois- Afrikan vakauden, terrorismin torjunnan ja muuttoliikkeen hallinnan näkökulmasta. EU:n on jatkettava vahvaa poliittista sitoutumista ja tukea Libyalle. EU:n tulee jatkaa tukea yhtenäishallitukselle sen vaikutusvallan heikennyttyä huolestuttavalla tavalla ja varsinkin kilpailevan valtaryhmittymän kontrolloidessa Itä-Libyaa. EU:n tulee tukea siirtolaisten suojelua Libyassa, heidän vapaaehtoista paluutaan mm. EU:n muuttoliikehätärahaston puitteissa ja humanitaarisen tilanteen parantamista säilöönottokeskuksissa. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation alaista Libyan rannikkovartioston koulutusta tulee hyödyntää Libyan sitouttamiseksi ihmissalakuljetuksen vastaiseen yhteistyöhön laajemminkin. On tarpeellista arvioida myös muita keinoja maahanmuuton vetotekijöiden poistamiseksi. Egypti Egypti on tärkeä kumppani EU:lle myös yhteisiin haasteisiin vastaamisessa. Egyptin kanssa tulee vahvistaa yhteistyötä muuttoliikekysymyksissä sekä terrorismin ja radikalisaation vastaisessa toiminnassa. Egyptin ihmisoikeustilanne erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien osalta on huolestuttava. EU:n tulee kannustaa Egyptiä kehittämään lainsäädäntöään siten, että se on linjassa sen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja maan oman perustuslain kanssa.

2 2(19) (mahd.) Syyria EU:n ja jäsenmaiden tulee aktiivisesti edistää laajamittaisen tulitauon aikaansaamista, humanitaarisen avun perillepääsyä ja poliittisen ratkaisun löytämistä Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi. EU:n tulee vahvasti tukea YK:n välitystoimia konfliktin ratkaisemiseksi sekä korostaa, että poliittisten neuvotteluiden tulee perustua YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2254 määriteltyihin periaatteisiin. Suomi tukee EU:n korkean edustajan aktiivista ja rakentavaa toimintaa Syyrian poliittisen ratkaisun edistämiseksi. EU:lla on jatkossakin oltava rooli poliittisessa prosessissa huomioiden EU:n keskeinen rooli humanitaarisessa avussa ja odotettavasti myös poliittisen transition myötä tapahtuvassa jälleenrakennuksessa. On tärkeää, että EU jatkaa läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa konfliktin ratkaisun löytämiseksi. (mahd.) Lähi-idän rauhanprosessi EU:n tulee pysyä yhtenäisenä ja antaa johdonmukaisesti selkeät viestit yhteisestä MEPPlinjasta.EU:n tuki kahden valtion ratkaisulle on äärimmäisen tärkeä. EU:n tulee reagoida johdonmukaisesti kahden valtion ratkaisua uhkaaviin toimiin, joista keskeisimmät ovat vihapuhe ja väkivalta, Israelin siirtokuntapolitiikka sekä palestiinalaisten yhtenäisyyden puute.

3 Asialista: 3(19) Ukraina s.4 Libya s.7 Egypti s.11 (mahd.) Syyria s.14 (mahd.) Lähi-idän rauhanprosessi s.16

4 4(19) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Saarikoski Outi Asia Ukraina Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Asiakohdassa on tarkoitus keskittyä Ukrainan sisäpoliittisiin uudistuksiin. Ei tulossa päätelmiä. Esille keskustelussa noussevat myös Ukrainan konflikti ja Minskin sopimuksen toimeenpanon tilanne. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee kannustaa Ukrainaa jatkamaan uudistuksia, jotka osaltaan vahvistavat maan yhteiskunnallista resilienssiä ja turvallisuutta. Myös uudistusten toimeenpanon monitorointi on tärkeää. On EU:n intresseissä tukea Ukrainaa poliittisesti ja taloudellisesti uudistusten tiellä. Ukrainaa tulee tukea myös liiketoiminta- ja investointiympäristön parantamisessa. Kasvava kauppa EU:n ja Ukrainan välillä todistaa kansalaisille EUlähentymisen ja uudistusten hyödyistä. Hyötyjen näkyvyyttä tulee parantaa mm. strategisella viestinnällä. Suomi tukee Ukrainan EU-lähentymistä, ml. viisumivapautta ja assosiaatiosopimuksen pikaista ratifiointia EU:ssa. Suomi painottaa, että Ukrainan viisumivapaus tulisi hyväksyä heti, kun EU:n uudistettu keskeytysmekanismi on voimassa. Suomi jatkaa myös kahdenvälistä tukeaan Ukrainalle. EU:n yhtenäisyys Ukrainan kriisissä on tärkeä jatkossakin, erityisesti pakotepolitiikassa. Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksiä tulee edelleen jatkaa Minskin sopimuksen pohjalta. Tulitaukorikkomukset ja vaikea humanitaarinen tilanne vaativat poliittisia ratkaisuja. EU:n Venäjän vastaiset rajoittavat toimenpiteet on jatkossakin sidottu Minskin sopimuksen täyteen toimeenpanoon. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ukraina oli ulkoasiainneuvoston asialistalla viimeksi joulukuussa 2016 osana itäisten kumppanien asiakohtaa. Omana asiakohtanaan Ukrainaa käsiteltiin viimeksi Gymnichissa syyskuussa 2016 Minskin toimeenpanon osalta ja tammikuussa 2016 uudistuksien osalta. EU:n ja Ukrainan huippukokous pidettiin marraskuussa 2016, jolloin EU antoi tunnustusta Ukrainalle useista uudistuksista. EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus odottaa edelleen Alankomaiden ratifiointia. EU-Ukraina-assosiaatiosopimusta ja DCFTA:ta toimeenpannaan väliaikaisesti.

5 4. TAUSTA 5(19) Itä-Ukrainan tilanne jatkuu vaikeana, ja tulitaukoa rikotaan lähes päivittäin. Normandiapäämiesten vuosi sitten sopima Minskin sopimuksen aikataulun pidennys umpeutui periaatteessa Samaan aikaan neuvottelut alatyöryhmissä jatkuvat. Trilateraaliryhmä oli viimeksi koolla Minskissä ilman huomattavampaa edistystä. Ukrainan ja EU:n suhteen perustana on kesällä 2014 allekirjoitettu assosiaatiosopimus, joka sisältää vapaakauppaosion (DCFTA). Suomi on osaltaan ratifioinut EU-Ukraina -assosiaatiosopimuksen keväällä Sopimuksen ratifiointia ei ole saatu vietyä loppuun EU:ssa Alankomaiden kielteisen kansanäänestyksen takia keväällä Joulukuun 2016 Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätöksen, jonka tarkoituksena on edesauttaa Alankomaiden kansallista ratifiointiprosessia. Päätöksessä todettiin, että assosiaatiosopimus ei sisällä jäsenyysperspektiiviä, turvatakuita eikä puolustusyhteistyötä. Ukrainan rahoitus ei aiheuta kustannuksia Alankomaille eikä assosiaatiosopimus mahdollista ukrainalaisille työntekijöille liikkumisvapautta EU-alueelle. EU:n komissio totesi joulukuussa 2015 Ukrainan täyttävän Schengen-viisumivapauden ehdot. Ukrainan viisumivapaus on saanut EU:n neuvoston hyväksynnän. Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuussa 2016 viisumivapauden keskeytysmekanismin, minkä jälkeen Ukrainan viisumivapaudesta pitäisi päästä lopullisesti sopuun EU:ssa. Suomi on tukenut Ukrainan viisumivapautta. EU-Ukraina-huippukokouksessa Brysselissä viisumivapaus oli keskeisin aihe. Huippukokous osui Maidanin tapahtumien kolmivuotispäivän yhteyteen alleviivaten Ukrainan EUlähentymisen merkitystä maalle. Huippukokouksessa tunnustettiin Ukrainan eteneminen reformeissa ja sovittiin uusista ohjelmista. Suomi on tukenut Ukrainaa konfliktin aikana yhteensä 27 miljoonalla eurolla hankkeiden, humanitaarisen avun ja asiantuntijoiden avulla. Tuen jatkamista suunnitellaan nykyisistä mm. kehitysyhteistyövaroista uusille opetus- ja energiatehokkuushankkeille. Suomenkin intressissä on siten seurata tiivisti Ukrainan assosiaatiosopimuksen toimeenpanoa ja reformien edistymistä. Ukraina tarvitsee jatkossakin EU:n tukea uudistusten toimeenpanossa. Tanska on laatinut non-paperin helmikuun UAN-keskustelun pohjaksi Ukrainan uudistuksista. Suomi osallistui non-paperin laadintaan. Ukrainan oikeussektorilla ja korruption kitkemisessä on nähtävissä edistystä (korruptiontorjun-tavirastot, poliisin uudistaminen). Uudistusten kattava toimeenpano ja monitorointi ovat tärkeitä. Vuoden 2016 loppupuolella käynnistetty sähköinen tulojen ilmoitusjärjestelmä on merkittävä saavutus, joskin prosessi on vielä monelta osin kesken. Muun muassa tuomareiden nimittäminen, syyttäjänlaitoksen tuloksellisuus ja takavarikoidun omaisuuden hallinta on nostettu nonpaperissa reformien prioriteettialueiksi, joissa tulisi seuraavaksi saada edistystä aikaan. Ukrainan tulisi myös vahvistaa uusien korruptiovastaisten elinten toimintaa ja erityisesti turvata niiden riippumattomuus. Pääsyyttäjänvirastolla on edelleen paljon valtaa. Oligarkkien vallan rajoittamiseksi olisi tärkeää saada yksityistettyä valtionyrityksiä. Muita välttämättömiä, jäljellä olevia akuutteja uudistussektoreita ovat pankkiala, maauudistus ja desentralisaatio. Julkisen hallinnon uudistamiseksi tarvittava laki on hyväksytty, joten seuraava askel on tässäkin toimeenpano. Äänestysjärjestelmän uudistus on tärkeää demokratian vahvistamiseksi. EU:n vahva tuki edesauttaa onnistumista näissä uudistuksissa. Ukrainan vahva kansalaisyhteiskunta on myös tärkeässä roolissa. Ukrainan ja EU:n assosiaatiosopimuksen vapaakauppaosion (Deep and Comprehensive Free Trade Agreement - DCFTA) väliaikainen soveltaminen alkoi vuoden 2016 alusta. Myös DCFTA:n toimeenpanoon tulee kiinnittää huomiota. Ukrainan vienti EU alueelle kasvoi vuoden 2016 ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana noin 5 % verrattuna edellisvuoteen. EU:n suhteellinen osuus Ukrainan viennistä on 39 %, kun vienti Venäjälle on pudonnut 10 %:iin.

6 6(19) EU on auttanut Ukrainaa lupaamalla makrotaloudellista rahoitusapua (MFA) yhteensä 3,4 miljardia euroa. Tämä on suurin koskaan ei-jäsenmaalle annettu makrotaloudellinen apu. Käytännössä EU:n tukea on pantu maksuun aiottua vähemmän (2,2 mrd/ ), koska Ukraina ei ole pannut toimeen kaikkia sovittuja reformeja alkuperäisessä aikataulussa. Seuraava maksuerä odottaa Ukrainan lakeja energiasektorin riippumattoman säätelyviranomaisen perustamisesta ja puun vientitullin poistamisesta. EU kanavoi budjetistaan Ukrainalle myös apumuotoista tukea muiden instrumenttien kuten Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusinstrumentin (ENI) kautta. EU:n apumuotoinen tuki Ukrainalle on 200meur/vuosi. EU:n Ukraina-tukiryhmä avustaa Ukrainaa assosiaatiosopimuksen toimeenpanossa ja vaadittavien rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa. Ukrainassa toimii lisäksi EU:n siviilikriisinhallintamissio EUAM Ukraine, joka tukee turvallisuussektorin reformia. Suomi osallistuu missioon viidellä asiantuntijalla. EUAM tukee pääsyyttäjäviraston uudistamista, poliisireformia ja korruptionvastaista työtä. EU:n tuella rahoitetaan merkittävästi myös Etyjin tarkkailijamission työtä Ukrainassa, johon Suomikin osallistuu. Suomella on tällä hetkellä Etyjin tarkkailijamissiossa 25 asiantuntijaa. EU:n strateginen viestintä on tärkeää EU-lähentymisen eduista tiedottamiseksi Ukrainassa ja muissa itäisissä kumppanimaissa. Ukraina tarvitsee EU:n tukea oman strategisen viestintäkykynsä vahvistamiseksi. EU:n StratCom East-ryhmä on keskeisessä roolissa. Viestinnän tavoitteena on tuoda esille EU-Ukraina suhteen hyödyt paremmin sekä ukrainalaisille itselleen että EU:n kansalaisille. On samalla aiheellista seurata Ukrainan mediamaiseman kehitystä ja kannustaa maan tiedotusvälineiden pluralismin edistämistä. Tilanne Itä-Ukrainassa Donetskin ja Luhanskin lääneissä jatkuu vaikeana. Molemmin puolin kontaktilinjaa on havaittu raskaita aseita ja osapuolten joukot ovat lähellä toisiaan. Ukrainan konfliktissa on kuollut kahden vuoden aikana noin ihmistä, ja loukkaantuneita on lähes YK:n ihmisoikeusvaltuutettu ja Etyj ovat raportoineet Krimin ihmisoikeustilanteen heikentyneen merkittävästi Venäjän laittoman haltuunoton jälkeen. Minskin sopimuksen olennaisinta ensimmäistä kohtaa tulitauosta ei ole saatu toimeenpantua eikä myöskään sopimuksen muita kohtia, pääsääntöisesti ei ollenkaan tai vain vähäisessä määrin. Normandia-ryhmän päämiehet tapasivat Berliinissä ensimmäistä kertaa yli vuoteen. Neuvottelut virkamiestasolla ovat jatkuneet, viimeksi trilateraaliryhmä Minskissä EU on asettanut rajoittavia toimenpiteitä sekä Ukrainan entistä hallintoa vastaan että laajasti Venäjää kohtaan Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavien Venäjän toimien johdosta. EU:n Venäjään kohdistamat sektorikohtaiset rajoittavat toimenpiteet on sidottu Minskin sopimuksen toimeenpanoon. EU jatkoi sektoripakotteiden voimassaoloa asti. EU on jatkanut myös Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavista tai heikentävistä toimista vastuullisiin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvia matkustusrajoituksia ja varojen jäädyttämistä kuudella kuukaudella asti. Krimiä ja Sevastopolia koskevia rajoittavia toimenpiteitä on aiemmin jatkettu kesäkuuhun 2017 asti. Ukrainan valtion varojen väärinkäytöstä vastuullisiin henkilöihin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet ovat voimassa asti.

7 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 7(19) ALI-10Piiparinen Touko Asia Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvoston odotetaan keskustelevan Libyan tilanteesta, jonka osalta muuttoliike on yksi esille nouseva aihe. Lisäksi keskustellaan Libyan yleisestä poliittisesta viitekehyksestä, koska tilanne on kriittinen ja useampia välitysprosesseja menossa. 2. SUOMEN TAVOITE Libyan vakauttaminen ja toimivan yhtenäishallituksen vakiinnuttaminen on keskeistä Pohjois-Afrikan vakauden, terrorismin torjunnan ja muuttoliikkeen hallinnan näkökulmasta. EU:n on jatkettava vahvaa poliittista sitoutumista ja tukea Libyalle. Maahanmuuttotilanteen osalta keskeistä on huomioida komission tammikuussa 2017 julkaisema tiedonanto koskien keskisen Välimeren reitin tilannetta sekä niin ikään Maltalla helmikuussa 2017 järjestettävän epävirallisen päämieskokouksen keskustelut. Ulkoasianneuvostossa on katsottava, kuinka näitä päätöksiä toimeenpannaan ulkosuhteiden alalla. EU:n tulee jatkaa tukea yhtenäishallitukselle sen vaikutusvallan heikennyttyä huolestuttavalla tavalla ja varsinkin kilpailevan valtaryhmittymän kontrolloidessa Itä- Libyaa. Poliittista prosessia tulee tehostaa ja kansallista poliittista dialogia laajentaa libyalaisten keskuudessa. EU:n on myös tehostettava vuoropuhelua alueellisten toimijoiden, ja varsinkin Egyptin, kanssa, jotka ovat avainasemassa Libyan tilanteen ratkaisussa. EU:n tulee tukea siirtolaisten suojelua Libyassa, heidän vapaaehtoista paluutaan mm. EU:n muuttoliikehätärahaston puitteissa ja humanitaarisen tilanteen parantamista säilöönottokeskuksissa. Osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n tulee hyödyntää Libyan kriisin ratkaisussa myös kriisinhallinnan keinoja. Mahdollisen uuden siviilikriisinhallintaoperaation valmistelussa keskeistä on Libyan valmius yhteistyöhön. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation alaista Libyan rannikkovartioston koulutusta tulee hyödyntää Libyan sitouttamiseksi ihmissalakuljetuksen vastaiseen yhteistyöhön laajemminkin. On tarpeellista arvioida myös muita keinoja maahanmuuton vetotekijöiden poistamiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE Tuore EU:n puheenjohtajamaa Malta pyrkii puheenjohtajakaudellaan viemään voimakkaasti eteenpäin muuttoliikeyhteistyötä etenkin Keskisen Välimeren reittiä koskien. Komissio julkaisi

8 8(19) tiedonannon keskisen Välimeren reitin tilanteesta tammikuussa Maltan epävirallinen päämieskokous keskittyy niin ikään muuttoliiketilanteeseen Välimeren alueella. YK:n fasilitoima poliittinen dialogi Libyan konfliktin ratkaisemiseksi johti poliittisen sopimuksen allekirjoittamiseen Marokon Skhiratissa Sopimus määrittää tiekartan Libyan yhtenäisten valtiorakenteiden kuten yhtenäishallituksen muodostamiseksi. Vaikka poliittinen sopimus on johtanut joihinkin merkittäviin edistysaskeliin kuten yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvoston perustamiseen, sen toimeenpano on viivästynyt merkittävästi, eikä se ole kyennyt vakauttamaan Libyan turvallisuustilannetta. Kairossa järjestetyssä dialogitapaamisessa tarkasteltiin keinoja, joilla poliittista prosessia voitaisiin tehostaa. Tapaamisen julkilausumassa esitetään, että Libyan poliittinen sopimus on edelleen toimiva väline Libyan konfliktin ratkaisemiseksi, jos tiettyjä muutoksia tehdään sen säädöksiin ja liitteisiin. 4. TAUSTA Libyan poliittiset valtarakenteet ovat edelleen hajanaisia ja turvallisuustilanne erittäin epävakaa. Rinnakkaisiin poliittisiin instituutioihin kytköksissä olevat aseelliset ryhmittymät taistelevat vallasta. Yhtenäishallituksen puheenjohtajaneuvostolla ei ole vielä komennossaan yhtenäistä kansallista armeijaa. Libyan poliittisen sopimuksen tuloksena aikaansaatu puheenjohtajaneuvosto (Presidential Council) pyrkii edelleen muodostamaan yhtenäishallituksen (Government of National Accord). Yhtenäishallituksen olisi määrä korvata rinnakkaiset instituutiot, mukaan lukien Tripolin varjoparlamentti (General National Congress) ja Khalifa Ghweilin johtama ns. kansallisen pelastuksen hallitus, ja ratkaista siten maan sekava poliittinen tilanne. Fayez al-sarrajin johtaman puheenjohtajaneuvoston toimintaa heikentää merkittävästi sen sisäinen hajanaisuus ja resurssien puute. Keskuspankki ei rahoita yksinomaan yhtenäishallitusta, vaan eri toimijoita. Viime kuukausina puheenjohtajaneuvoston valta on entisestään kaventunut ja Libyan turvallisuustilanne heikentynyt, kun yhtenäishallituksen kanssa vallasta kilpailevat rinnakkaiset instituutiot ja aseelliset ryhmittymät ovat laajentaneet vaikutuspiiriään. Yhtenäishallitus on riippuvainen aseellisten ryhmittymien tuesta varmistaakseen turvallisuutensa. Yhtenäishallitusta suojaavaa turvallisuuskaartia (Presidential Guard) ollaan vasta perustamassa. Idässä itsevaltaisen kenraali Khalifa Haftarin joukot ovat ottaneet hallintaansa merkittäviä öljyterminaaleja mikä on ollut merkittävä takaisku yhtenäishallitukselle. Egyptin tukema Haftar on systemaattisesti pyrkinyt heikentämään yhtenäishallituksen arvovaltaa. Öljyterminaalien hallinta on kuitenkin luovutettu valtiolliselle öljy-yhtiölle. Haftar tulisi sitouttaa paremmin poliittiseen prosessiin ja yhteistyöhön yhtenäishallituksen kanssa, missä tarvitaan mm. Egyptin tukea. Myös lännessä yhtenäishallituksen kanssa kilpailevan varjohallituksen (ns. kansallisen pelastuksen hallituksen) johtajaan Khalifa Ghweiliin kytköksissä olevat sotilasryhmittymät ovat aktivoituneet. Joulukuussa 2016 leimahti väkivaltaisuuksia yhtenäishallitukseen kytköksissä olevien aseellisten ryhmittymien ja mm. Ghweilin varjohallitusta tukevien ryhmien välillä. Puheenjohtajaneuvosto on nimittänyt virkaatekeviä ministereitä toimittamaan hallinnollisia tehtäviä siihen saakka, kunnes edustajainhuone (House of Representatives) muodollisesti hyväksyisi yhtenäishallituksen. Edustajainhuone hylkäsi viime elokuun äänestyksessään puheenjohtajaneuvoston ehdotuksen yhtenäishallituksen kokoonpanosta. EU ja YK:n pääsihteerin Libya-erityisedustaja Martin Kobler ovat kehottaneet edustajainhuonetta käsittelemään viipymättä uuden ministerilistauksen, kun puheenjohtajaneuvosto on saanut sen valmiiksi ja välitettyä edustajainhuoneeseen.

9 9(19) Puheenjohtajaneuvoston kanssa liittoutuneet misratalaiset sotilasryhmittymät ovat Yhdysvaltojen ilmaiskujen tuella saaneet hallintaansa Sirteä ympäröivän rantakaistaleen, jota ISIL oli kontrolloinut. Kuitenkin ISIL-taistelijoita on paennut muualle Libyaan, ja ne muodostavat edelleen merkittävän turvallisuusuhan. EU-Turkki-sopimuksen myötä Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen pääpainopiste on siirtynyt takaisin keskisen Välimeren reitille. Saharan etelänpuoleisen Afrikan muuttoliike Nigerin kautta Libyaan ja sieltä edelleen ennen kaikkea Italiaan on tällä hetkellä pääasiallinen Välimeren ylitysreitti. IOM:n arvion mukaan Libyassa on tällä hetkellä :stä miljoonaan siirtolaista/pakolaista Eurooppa-neuvoston päätelmissä peräänkuulutetaan tuen vahvistamista Libyan rannikkovartiostolle ja toimia siirtolaisten vapaaehtoisen paluun mahdollistamiseksi. Libyan vakauttaminen ja jälleenrakennuksen aloittaminen vähentäisi muuttoliikepainetta, mutta lisäksi on tarpeen etsiä keinoja Nigerin ja Libyan välillä toimivan salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi. Öljyrikkaan Libyan julkisella sektorilla kuten terveydenhuoltosektorilla toimi ennen kriisiä huomattava määrä vierastyöläisiä. Tällä hetkellä Libyaan laittomasti maahan tulleet suljetaan säilöönottokeskuksiin, joissa humanitaarinen tilanne on erittäin huono. Libyan humanitaarinen tilanne on yleisesti heikentynyt merkittävästi lisääntyneiden levottomuuksien seurauksena. Maassa on yli uutta sisäisesti siirtymään joutunutta (internally displaced persons, IDP) vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen kotoaan paenneiden lisäksi. Puutetta on vedestä, elintarvikkeista, lääkkeistä ja sähköstä, ja pääsy terveydenhuoltopalveluiden piiriin on rajoittunutta. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on tällä hetkellä yksi harvoista humanitaarista apua tarjoavista organisaatioista maassa. Suomi on viimeksi 2015 myöntänyt humanitaarista apua Libyaan euroa Suomen Punaisen Ristin kautta. EU:n välineitä Libyan tilanteen vakauttamiseksi ovat naapuruusinstrumentin kautta tarjottava tukipaketti, rajoittavat toimenpiteet ns. spoilereita vastaan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimet. EU:n 100 MEUR:n tukipaketista 70 MEUR on jo ohjelmoitu, ja siitä merkittävä osa kohdistuu muuttoliikkeen ratkaisuun. Suomi osallistuu EU:n Välimeren EUNAVFOR MED Sophia - operaatioon esikuntaupseerein. Suomen alustarkastusosasto kotiutettiin operaatiosta lokakuun lopulla. Operaation mandaattia laajennettiin ulkoasiainneuvoston kesäkuisella päätöksellä kattamaan kaksi uutta tukitehtävää: Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttaminen sekä YK:n Libyan vastaisen asevientikiellon valvonta. Ensimmäinen, operaation aluksilla toimeenpantava koulutusjakso on parhaillaan käynnissä ja myös aseiden salakuljetuksen vastaiset toimet ovat käynnistyneet asteittain. Koulutus- ja muilla tukitoimilla pyritään sitouttamaan Libyan viranomaisia yhteistyöhön myös operaation seuraavia vaiheita ja Libyan aluevesille siirtymistä silmällä pitäen. Lisäksi Suomi on tukenut viime vuonna Frontexin "Triton" rajavalvonta-operaatiota Keskisellä Välimerellä osallistumalla operatiiviseen toimintaan Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneella sekä useilla screening- ja debriefing-asiantuntijoilla Italian alueella. Vastaavaa tukea jatketaan kuluvana vuonna. EU suunnittelee mahdollisia uusia poliisi- ja oikeussektorin tukitoimia (ml. raja, muuttoliike ja terrorismin vastainen toiminta) Libyassa. EU:n siviilikriisinhallintaoperaation suunnittelua haittaa olennaisesti poliittisen tilanteen epävakaus. Muutaman asiantuntijan suunnittelutiimi tekee kartoitusta työskennellen osana EUBAM Libya -tynkäoperaatiota Tunisissa. Merkittävä ongelma suunnittelussa on luotettavien vastinparien löytäminen Libyan hallinnosta ja toisaalta heidän tiheä vaihtuvuutensa. Kontaktit libyalaisiin ovat kuitenkin jatkuneet, ja rajakysymysten osalta on jo saatu aikaan edistystä, mutta poliisisektorin kartoitus on vasta aluillaan. EU:ssa on keskusteltu mahdollisuuksista siirtää EUBAM Libyan läsnäoloa takaisin Tripoliin, mutta sitä ei vielä turvallisuussyistä voida toteuttaa.

10 10(19) Suomi osallistui OPCW:n (Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons) johtamaan operaatioon koskien Libyassa jäljellä olevien kemiallisten aseiden lähtöaineiden hävittämistä. Suomi tuki Tanskan johtamaa merikuljetusoperaatiota kahdella sotilaalla, jotka toimivat neuvonantaja- ja asiantuntijatehtävissä. Kemiallisten aseiden lähtöaineet kuljetettiin pois Libyasta Lisäksi Suomi tuki Libyan jäljellä olevien kemiallisten aseiden lähtöaineiden hävittämistä puolella miljoonalla eurolla OPCW:n kautta. Suomi osallistuu EU:n Pohjois-Afrikan kehitys- ja suojeluohjelmaan ja rahoittaa Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) kauttakulkusiirtolaisten terveyspalveluita ja ihmiskaupan uhreja tukevaa hanketta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella (Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Jemen) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestötasolla (Crisis Management Initiative, Dialogue Advisory Group ja uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto, jonka sihteeristönä toimii Kirkon Ulkomaanapu) tapahtuvaa välitystoimintaa Libyassa. Suomen tuella Libyassa on aiemmin tehty myös tarvekartoitukset terveyssektorilla, oikeuslääketieteen ja rajavalvonnan aloilla. Lisäksi on tuettu naisten poliittista voimaannuttamista ja ilmaisunvapautta Libyassa UNESCOn alueellisen hankkeen kautta.

11 11(19) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10Krank Ann-Christine Asia Egypti Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiaineuvosto keskustelee EU:n lähestymistavasta koskien EU:n ja Egyptin kahdenvälisiä suhteita, ml poliittiset ja ihmisoikeusasiat sekä muuttoliike ja alueelliset kysymykset (erit. Libya). Tarkoitus on valmistella yhteisiä viestejä Egyptin ulkoministeri Samel Shoukrylle, joka kutsutaan maaliskuun ulkoasiainneuvostoon. 2. SUOMEN TAVOITE Egypti on merkittävä toimija Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueellisen dynamiikan ja vakauden kannalta. Odotamme Egyptiltä rakentavaa toimintaa alueellisten kriisien ratkaisupyrkimyksissä, ja erityisesti Libyan kansallisen sovintoprosessin edistämisessä. Egypti on tärkeä kumppani EU:lle myös yhteisiin haasteisiin vastaamisessa. Egyptin kanssa tulee vahvistaa yhteistyötä muuttoliikekysymyksissä sekä terrorismin ja radikalisaation vastaisessa toiminnassa. Egyptin nopea väestönkasvu ja heikko taloustilanne voivat luoda pohjaa yhteiskunnalliselle epävakaudelle. Tätä taustaa vasten EU:n on tärkeää tukea maan taloudellisia ja poliittisia uudistuksia ja olla yhtenäinen ja johdonmukainen viesteissään Egyptille. Vuoropuhelua ja yhteistyötä tulee vahvistaa laaja-alaisesti tuoreiden kumppanuusprioriteettien pohjalta. Egyptin ihmisoikeustilanne erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien osalta on huolestuttava. EU:n tulee kannustaa Egyptiä kehittämään lainsäädäntöään siten, että se on linjassa sen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja maan oman perustuslain kanssa. Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien takaaminen sekä naisten oikeuksien vahvistaminen ovat keskeisiä elementtejä oikeusvaltiokehitykselle ja vakaudelle. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvosto on viimeksi keskustellut Egyptistä helmikuussa 2014, jolloin Egyptistä annettiin myös päätelmät. EU on käynnistänyt virallisen hyväksymisprosessin Egyptin kanssa sovittavista kumppanuusprioriteeteista, jotka tulevat muodostamaan pohjan EU:n ja Egyptin yhteistyölle jatkossa. Egyptin kansalaisjärjestölain tilanne jatkuu epäselvänä ja ihmisoikeustilanne on maassa erittäin huolestuttava. Libyan rajan ylittävä muuttoliike on kasvanut Libyan turvallisuustilanteesta johtuen. Myös syyrialaisten pakolaisten tulo Sudanin kautta Egyptiin on kasvanut. Noin venepakolaista on vuoden 2016 aikana pysäytetty Egyptin pohjoisrannikolla. EU-arvioiden mukaan muuttovirrat Egyptistä EU:hun ovat kasvamassa. Kairossa järjestettiin joulukuussa 2016 dialogitapaaminen, jossa tarkasteltiin keinoja Libyan poliittisen prosessin tehostamiseksi.

12 12(19) 4. TAUSTA Egyptin ja EU:n suhde on kärsinyt kesän 2013 jälkeen luottamuspulasta. Se on vaikuttanut Egyptin asenteisiin sekä Euroopan naapuruuspolitiikkaa että EU-Välimeri -yhteistyötä kohtaan. Egypti näkee hyödyllisempänä kahdenväliset suhteet omasta näkökulmastaan "ystävällismielisten" maiden kanssa. EU on kuitenkin onnistunut käynnistämään assosiaatiosopimuksen alaisuuteen kuuluvien alakomiteoiden ja assosiaatiokomitean kokoukset. Assosiaationeuvoston koolle kutsumista on sen sijaan lykätty mm. Egyptin ihmisoikeustilanteen takia. EU ja sen jäsenmaat hyväksyivät joulukuussa Egyptin kanssa pitkään neuvottelujen kohteena olleen kumppanuusprioriteettiasiakirjan, ml. kiistakohteena olleen muotoilun kansalaisyhteiskunnan tilasta, ja hyväksymisprosessi Egyptin kanssa on käynnistetty. Virallisesti asiakirja hyväksytään keväällä 2017 pidettäväksi suunnitellussa assosiaationeuvostossa, ja se tulee jatkossa antamaan puitteet EU:n ja Egyptin väliselle yhteistyölle. Egyptin perustuslaki vahvistaa ihmisoikeuksien merkityksen, mutta perus- ja ihmisoikeuksia rajoitetaan sekä käytännössä että lainsäädäntöteitse. Muslimiveljeskuntaan kohdistuneet kovat viranomaisten otteet ovat johtamassa nuoremman polven radikalisoitumiseen, joka lisää epävakautta. Egyptin hallinnon mukaan välittömät turvallisuusuhat ja taloudelliset ongelmat on ratkaistava ensin, ja vasta sen jälkeen voidaan kiinnittää huomiota ihmisoikeuksiin. Monet egyptiläiset ovat tukeneet tätä näkemystä ja asettaneet vakauden etusijalle. Maan armeijalla on ylimitoitettu rooli vapauksien rajoittamisessa, mutta se nauttii myös kansalaisten luottamusta. Egypti on keskeinen valtio Lähi-idässä, arabimaiden ryhmässä ja islamilaisessa yhteisössä. Se toimii monessa esimerkkinä muille alueen maille, ja EU:n tulee kiinnittää tähän huomiota kehittäessä suhteitaan Egyptiin. Onkin huolestuttavaa, että kansalaisyhteiskunnan tilan kaventaminen Egyptissä jatkuu. Egyptin parlamentti hyväksyi uuden kansalaisjärjestölain, jota ei asianmukaisella tavalla ollut valmisteltu eikä kansalaisjärjestöjä konsultoitu. Tällä hetkellä on epäselvää, onko laki valmisteltu ja hyväksytty Egyptin lainsäädäntöjärjestyksen mukaan. Lisäksi aivan viime aikoina poliisin väkivalta ja rankaisemattomuus ovat nousseet julkisen kritiikin kohteeksi, ja presidentti Sisi on vaatinut sisäministeriöltä toimia poliisin toiminnan valvomiseksi. Nopea väestönkasvu ja korkea nuorisotyöttömyys ovat Egyptin suurimpia keskipitkän aikavälin haasteita. Egyptin väestö kasvaa 2,6 miljoonalla hengellä joka vuosi ja yli puolet väestöstä on alle 25- vuotiaita. Egyptin hallitus ryhtyi marraskuussa 2016 maan kipeästi tarvitsemiin rakenteellisiin uudistuksiin, sillä valtion budjetti on epätasapainossa ja maa kärsii kroonisesta valuuttapulasta. Paikallisen punnan kellutus ja energiasubventioiden leikkaaminen toivat pääsyn IMF:n 12 miljardin dollarin lainaohjelmaan. IMF:n kolmivuotinen talousohjelma tähtää makrotalouden tasapainottamiseen ja sellaisen talouskasvun edistämiseen, jonka vaikutus leviää mahdollisimman laajalle kansanosalle. Samalla riskinä ovat inflaatio sekä etenkin energian ja muiden perushyödykkeiden kallistuminen. Positiiviseen kehitykseen tarvitaan selkeää poliittista tahtotilaa koko hallinnolta. Egypti on pakolaisten ja siirtolaisten kohde-, kauttakulku- sekä lähtömaa. Egyptissä on maan hallituksen mukaan tällä hetkellä noin viisi miljoonaa maahanmuuttajaa, joista neljä miljoonaa on peräisin Afrikan maista. Suurimmaksi osaksi kyse on taloudellisesta siirtolaisuudesta. Maassa tiedetään lisäksi olevan paljon rekisteröitymättömiä pakolaisia ja muita luvattomasti oleskelevia henkilöitä. EU-arvioiden mukaan muuttovirrat Egyptistä EU:hun ovat kasvamassa, ja EU:n onkin syytä tarkastella keinoja, joilla Egypti voidaan sitoa tiiviimmin yhteistyöhön maahanmuuttokysymyksissä. Egypti aikoo olla aktiivinen helmikuussa 2017 pidettävän Vallettan seurantakokouksen osalta. Se on isännöinyt 15 Afrikan maan yhteisen suunnittelukokouksen tammikuun puolessa välissä ja pyrkinyt maiden yhteiseen kantaan. Egypti on halukas rakentavaan ja konkreettiseen keskusteluun EU:n kanssa siirtolaisuudesta, mutta haluaa mahdollisimman kokonaisvaltaisen ratkaisun, ml. taloudellinen tuki. Se vastustaa pelkkiä palautus- ja rajayhteistyösopimuksia. On myönteistä, että Egypti on tarttunut ihmissalakuljetukseen rajoillaan ja

13 13(19) onnistunut vähentämään venesiirtolaisten lähtöjä Egyptistä merkittävästi viime syyskuun jälkeen. Lisäksi se on hiljattain hyväksynyt ihmiskauppaa koskevan lainsäädännön. Pohjois-Siinain tilanne sekä Libyan rajan vuotaminen, yhdistettynä alueen kriiseihin ja ISILiin, aiheuttavat lähivuosina Egyptille jatkuvan terrorismin uhan. Viimeisen vuoden aikana lähes 800 turvallisuusjoukkojen jäsentä on saanut surmansa; heistä 70 prosenttia Siinailla ja 30 prosenttia sydänmailla Niilin laaksossa. Siinailla toimiva paikallinen terroristijärjestö ABM (Ansar Beit al- Maqdis) on liittoutunut ISILin kanssa. Libyan naapuruus kuitenkin tekee Egyptistä haavoittuvaisen myös ISILin harjoittamalle terrorille. Al-Qaidaan kuuluvia ryhmiä toimii Niilin laakson väestökeskuksissa. Egyptin ja Libyan välistä pitkää rajaa (1100 km) vartioidaan Libyan puolella puutteellisesti. Egypti tarkasteleekin Libyan tilannetta kansallisesta turvallisuusnäkökulmasta, ja on mm. tästä syystä tukenut itsevaltaista kenraalia Khalifa Haftaria, jonka joukot käyvät sotaa Libyassa toimivia islamistisia ryhmittymiä vastaan. Egyptin tuki Haftarille on ollut ongelmallista Libyan yhtenäishallitukselle, jonka arvovaltaa Haftar järjestelmällisesti heikentää. Viime kuukausina Egypti on kuitenkin ollut mukana painostamassa tukemiaan tahoja kohti sovintoa, mikä saattaa heijastaa linjanmuutosta ja johtopäätelmää, ettei epävakaa Libya ole sen intresseissä. Egypti on myös fasilitoinut dialogitapaamisia erilaisten libyalaisten ryhmittymien välillä, joista viimeisin järjestettiin Kairossa joulukuussa Egypti on tähän asti painottanut yhtenäisen Syyrian merkitystä. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun presidentti Sisi antoi äskettäin tukensa Syyrian hallitukselle. Lisäksi Egypti äänesti YK:n turvaneuvostossa (Egypti on YKTN:n vaihtuva jäsen v ) sekä ranskalais-espanjalaisen että venäläisen Syyria-päätöslauselmaehdotuksen puolesta. Tämä tulkittiin Venäjä-myönteiseksi Syyriapolitiikaksi Venäjän tukiessa Syyrian Assadin hallintoa. Egyptin suhteet läheiseen kumppaniin Saudi- Arabiaan huononivat äänestyksen jälkeen. Lähi-idän rauhanprosessissa Egypti on pyrkinyt olemaan rakentava. Se tosin veti pois viime joulukuussa Israelin siirtokuntapolitiikan tuomitsevan päätöslauselman, jonka oli alun perin kierrättänyt turvallisuusneuvostossa. Arvioiden mukaan taustalla oli Yhdysvaltain tulevan hallinnon vaikutus. Päätöslauselma 2334 kuitenkin hyväksyttiin Yhdysvaltain uuden presidentin Trumpin politiikan vaikutukset Egyptiin ja alueeseen jäävät nähtäviksi. Trumpin Lähi-itä -politiikassa odotetaan ainakin terrorismin vastaisen taistelun olevan vahvasti esillä. Egypti toivoo suhteidensa Yhdysvaltoihin lähentyvän. Trump on ollut yhteydessä presidentti Sisin kanssa ja tiettävästi esittänyt vierailukutsun. Sisi olisi näin ollen ensimmäinen arabimaan johtaja, joka vierailee lähiaikoina Washingtonissa Israelin pääministeri Netanjahun vanavedessä. Israel ja Egypti saavat joidenkin arvioiden mukaan 75 % koko Yhdysvaltojen antamasta ulkomaanavusta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen teki vienninedistämismatkan Egyptiin syyskuussa 2016.

14 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 14(19) ALI-10Halkilahti Jukka Asia Syyria Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasianneuvosto keskustelee Syyrian ajankohtaisesta tilanteesta. Esillä olevia kysymyksiä ovat Kazakshtanin pääkaupungissa Astanassa järjestetyt neuvottelut al-assadin hallinnon ja opposition välillä sekä YK:n välittämät viralliset neuvottelut osapuolten välillä, jotka on määrä aloittaa helmikuussa. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n ja jäsenmaiden tulee aktiivisesti edistää laajamittaisen tulitauon aikaansaamista, humanitaarisen avun perillepääsyä ja poliittisen ratkaisun löytämistä Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi. On toivottavaa, että Astanassa käydyt keskustelut johtavat poliittisten neuvotteluiden uudelleen käynnistämiseen syyrialaisosapuolten välillä YK:n puitteissa. Tarvitaan lisätietoa Astanassa sovitun tulitauon valvontamekanismin yksityiskohdista. Venäjä, Turkki ja Iran ovat Astanan julkilausuman osapuolina erityisessä vastuussa julkilausumassa määriteltyjen tavoitteiden kuten tulitauon ja syyrialaisosapuolten välisten neuvotteluiden toteutumisesta. EU:n tulee vahvasti tukea YK:n välitystoimia konfliktin ratkaisemiseksi sekä korostaa, että poliittisten neuvotteluiden tulee perustua YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2254 määriteltyihin periaatteisiin. Suomi tukee EU:n korkean edustajan aktiivista ja rakentavaa toimintaa Syyrian poliittisen ratkaisun edistämiseksi. EU:lla on jatkossakin oltava rooli poliittisessa prosessissa huomioiden EU:n keskeinen rooli humanitaarisessa avussa ja odotettavasti myös poliittisen transition myötä tapahtuvassa jälleenrakennuksessa. On tärkeää, että EU jatkaa läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa konfliktin ratkaisun löytämiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvosto käsitteli Syyrian tilannetta edellisen kerran järjestetyssä kokouksessa, jossa pääpaino oli EU:n toimissa Syyrian konfliktin suhteen sekä odotukset Astanassa järjestettävien keskustelujen osalta. Astanassa järjestettiin neuvottelut Syyrian tilanteesta, jossa olivat läsnä al- Assadin hallinnon ja opposition edustajia. Neuvotteluiden päätteeksi Venäjä, Turkki ja Iran antoivat yhteisen julkilausuman, jossa osapuolet päättivät perustaa

15 15(19) valvontamekanismin tulitauon vahvistamiseksi sekä sitoutuivat edistämään poliittista ratkaisua Syyrian konfliktiin YK:n turvaneuvoston päätöslauselman 2254 mukaisesti. Suomi isännöi YK:n pyynnöstä 24. tammikuuta 2017 Helsingissä tilaisuuden, jossa esiteltiin YK:n Syyriaa koskevia humanitaarisia suunnitelmia vuodelle 2017 sekä julkistettiin Syyrian naapurimaat kattava apusuunnitelma vuosille Helsingissä. Kokouksella pohjustettiin varsinaista Syyria-apulupauskonferenssia, joka järjestetään näillä näkymin huhtikuun alussa Brysselissä. 4. TAUSTA Venäjä ja Turkki ilmoittivat vuoden 2016 lopussa uudesta koko maan kattavasta tulitaukosopimuksesta al-assadin hallinnon ja opposition välillä. Tulitauko alkoi Syyriassa keskiyöllä Tulitauko ei koske terroristijärjestöjä kuten ISILiä vastaan tehtyjä sotilastoimia. Venäjä ja Turkki toimivat tulitauon takaajina pyrkien vaikuttamaan konfliktin osapuoliin, jotta ne pidättäytyvät vihollisuuksista. Venäjä ja Iran tukevat Syyrian konfliktissa presidentti al-assadin hallintoa ja Turkki on tukenut joitakin oppositioryhmittymiä. Tulitauko on vähentänyt väkivaltaisuuksia Syyriassa tammikuun aikana. Taistelut ovat kuitenkin paikoin jatkuneet kiivaina erityisesti al-assadin hallinnon asevoimien pyrkiessä valloittamaan uusia alueita, vaikka se on tulitaukosopimuksessa nimenomaisesti kielletty. Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa järjestettiin neuvottelut al-assadin hallinnon ja opposition välillä. Neuvotteluiden päätteeksi Venäjä, Turkki ja Iran julkaisivat yhteisen julkilausuman, jossa osapuolet päättivät perustaa tulitauon valvontamekanismin sekä sitoutuivat edistämään poliittista ratkaisua YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 mukaisesti. Syyrialaisosapuolten välisiä poliittisia neuvotteluja on tarkoitus jatkaa Genevessä YK:n Syyriaerityisedustaja Staffan de Misturan johdolla helmikuun kahdeksas päivä. Suomi isännöi YK:n pyynnöstä 24. tammikuuta 2017 Helsingissä tilaisuuden, jossa esiteltiin YK:n Syyriaa koskevia humanitaarisia suunnitelmia vuodelle 2017 sekä julkistettiin Syyrian naapurimaat kattava apusuunnitelma vuosille Kokouksella pohjustettiin varsinaista Syyriaapulupauskonferenssia, joka järjestetään näillä näkymin huhtikuun alussa Brysselissä. Tapahtumaan osallistui YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikön (OCHA), YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) pääjohtajat, muuta YK:n johtoa, ministeritason edustajia Syyrian naapurimaista sekä korkean tason edustajia Pohjoismaista. Yhteensä tilaisuuteen osallistui lähes 300 henkilöä liki 60 eri valtiosta. Kokouksessa tuotiin esille Syyrian ja sen naapurimaiden vakavia humanitaarisia ja kehitystarpeita. Puheenvuoroissa todettiin, että avuntarve tulee säilymään vielä vuosia, vaikka Syyrian konflikti saataisiin ratkaistua rauhanomaisesti. Kokouksessa kiinnitettiin huomiota kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin Syyriassa. Erityisesti puheenvuoroissa painotettiin siviilien suojelua ja sitä, että humanitaarisen avun tulee päästä esteettömästi perille miljoonille ihmisille alueilla, jotka YK on määritellyt vaikeasti saavutettaviksi tai saarretuiksi. Suomelle kokous antoi mahdollisuuden näyttää sitoutumistaan syyrialaisten ja Syyrian naapurimaiden tukemiseen sekä YK:n tukemiseen Syyrian kriisiin vastaamisessa. Suomi toi esille tärkeinä pitämiään asioita kuten naisten ja tyttöjen aseman, haavoittuvimpien ryhmien tilanteen sekä opetuksen tärkeyttä tulevien sukupolvien mahdollisuuksien avaamisessa.

16 16(19) Suomi toi myös esille kansalaisjärjestöjen tärkeän roolin kriisiin vastaamisessa. Kokous antoi kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden tuoda äänensä kansainvälisen yhteisön kuuluville.

17 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 17(19) ALI-10Mäkinen Marianne Asia (mahd.) Lähi-idän rauhanprosessi Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvosto keskustelee Lähi-idän rauhanprosessin ajankohtaisesta tilanteesta. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee pysyä yhtenäisenä ja antaa johdonmukaisesti selkeät viestit yhteisestä MEPP-linjasta. EU:n tuki kahden valtion ratkaisulle on äärimmäisen tärkeä. EU:n tulee reagoida johdonmukaisesti kahden valtion ratkaisua uhkaaviin toimiin, joista keskeisimmät ovat vihapuhe ja väkivalta, Israelin siirtokuntapolitiikka sekä palestiinalaisten yhtenäisyyden puute. Suomi pitää tärkeänä, että EU kontakteissaan Yhdysvaltojen hallintoon korostaa kahden valtion ratkaisun merkitystä ja pyrkii varmistamaan Yhdysvaltojen sitoutumisen siihen myös jatkossa. Lisäksi korostetaan Lähi-idän kvartetin puitteissa tehtävää yhteistyötä, ml. viime heinäkuussa julkaistua raporttia suosituksineen. Jerusalemin osalta on tärkeää muistuttaa EU:n kannasta, jonka mukaan Jerusalemin asemasta sovitaan osana rauhanneuvotteluja, ja että Jerusalem olisi lähtökohtaisesti kahden valtion pääkaupunki. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvosto keskusteli edellisen kerran Lähi-idän rauhanprosessista ulkoministerilounaalla. Pääasiallisesti keskusteltiin YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymästä Israelin siirtokuntarakentamisen tuomitsevasta päätöslauselmasta 2334 ja ulkoasiainneuvostoa edeltävänä päivänä järjestystä Pariisin Lähi-itä -kokouksesta. Ranska järjesti Pariisissa Lähi-idän rauhanprosessia käsitelleen ulkoministerikokouksen, joka antoi julkilausuman ja vahvisti kansainvälisen yhteisön yksimielisen tuen kahden valtion ratkaisulle. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump astui virkaansa Presidentti Trumpin ja hänen lähipiirinsä näkemykset poikkeavat linjasta, jotka Yhdysvallat on noudattanut viime vuosikymmenet, erityisesti koskien kahden valtion mallia ja Israelin siirtokuntarakentamista.

18 4. TAUSTA 18(19) Ranska järjesti Pariisissa ulkoministerikokouksen, joka liittyi alkuvuodesta 2016 tekemäänsä Lähi-idän rauhanprosessia käsittelevään aloitteeseen. Kokous hyväksyi julkilausuman, jossa vahvistettiin kansainvälisen yhteisön yksimielinen tuki kahden valtion ratkaisulle, ja vedottiin konfliktin osapuoliin, jotta ne uudistaisivat sitoumuksensa kahden valtion malliin, ja siten erottautuisivat tahoista, jotka pyrkivät sen kyseenalaistamaan tai hylkäämään, ja pidättäytyisivät yksipuolisista toimista. Lisäksi sovittiin seuraavasta kokouksesta vielä ennen vuoden loppua: kirjaus jättää maille mahdollisuuden harkita osallistumistaan eikä ole niitä automaattisesti jatkoprosessiin sitova. Ministeripuheenvuoroissa todettiin, että kansainvälisen yhteisön rooli on lähinnä tukea ja kannustaa osapuolia toimiin luottamuksen lisäämiseksi ja neuvotteluolosuhteiden luomiseksi ei sanella osapuolille ehtoja. Lisäksi tuomittiin väkivalta, terroriteot ja vihapuhe sekä Israelin siirtokuntarakentaminen. Kokous oli rakentava ja maltillinen, myös Arabiliitto ja OIC käyttäytyivät maltillisesti. Israel ja Palestiina eivät osallistuneet kokoukseen. Ranska informoi osapuolia kokouksen tuloksista. EU:n yhtenäisyyden kannalta on valitettavaa, etteivät EU-jäsenmaat suhtautuneet yhdenmukaisesti Pariisin julkilausumaan. Yhdysvaltojen presidentiksi nousseen Donald Trumpin ja hänen lähipiirinsä näkemykset poikkeavat siitä linjasta, jota Yhdysvallat on noudattanut viime vuosikymmenet. Valkoisessa talossa suhtaudutaan nyt avoimen kriittisesti kahden valtion malliin. Uusi hallinto ei ole tuominnut, aiempien hallintojen linjan mukaisesti, Israelin viimepäivien merkittäviä siirtokuntarakentamisilmoituksia. Vaalikampanjan aikana annettu lupaus suurlähetystön siirtämisestä Tel Avivista Jerusalemiin ei ole toistaiseksi edennyt: virkaanastumisen myötä hallinto on korostanut suunnittelun olevan alkutekijöissään. Presidentti Trump ja hänen keskeinen Lähi-itä -neuvonantajansa Jared Kushner ja uudeksi Israelin suurlähettilääksi nimetty David Friedman ovat tukeneet siirtokuntien rakentamista myös rahallisesti. Presidentti Trumpin hallinnon sisällä tulee olemaan myös niitä, jotka ovat näkemyksiltään lähellä Yhdysvaltain aiempaa linjaa. Odotettavissa on, että Yhdysvaltain uuden hallinnon kahdenvälinen suhde Israeliin, Israelin oikeistopiireihin sekä siirtokuntaliikkeeseen on aiempaa vahvempi. Israelin pääministeri Netanjahu on kutsuttu Washingtoniin helmikuun alussa yhtenä ensimmäisistä ulkomaisista valtiojohtajista. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että Yhdysvaltain Lähi-itä -politiikkaan tulee vaikuttamaan olennaisesti myös se, millaisen suhteen alueen sunnivaltioihin uusi hallinto haluaa rakentaa. Lähes välittömästi Presidentti Trumpin virkaanastumisen jälkeen Israel myönsi huomattavan määrän uusia lupia siirtokuntarakentamiselle Itä-Jerusalemissa ja muualla Länsirannalla. Hallituksensa kokouksessa pääministeri Netanjahu ilmoitti poistavansa Itä-Jerusalemin siirtokuntarakentamiselle asetetut rajoitteet ja mahdollistavansa rakentamisen erityisesti olemassa olevissa siirtokunnissa. Israelissa on esillä myös lakiesitys Maale Adumimin siirtokunnan liittämisestä Israeliin, lakiesitys ei ole toistaiseksi edennyt äänestykseen.

19 LIITTEET 19(19) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Egypti, Libya, Syyria, UAN Ulkoasiainneuvosto, Ukraina, YUTP, Lähi-idän tilanne UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNK, YM