Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Lee Stefan(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ml. puolustusministerit ; SUOMEN TAVOITTEET Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä. Asialistalla ovat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen osalta (ulko- ja puolustusministerien yhteiskokoonpanossa), muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus, Länsi-Balkan, Lähiidän rauhanprosessi sekä Kongon demokraattinen tasavalta (false b-asiakohta). Lisäksi epävirallisella lounaalla keskustellaan EUL:n ja Egyptin välisistä suhteista Egyptin ulkoministeri Shamel Shoukryn kanssa. Kokouksessa Suomea edustavat ulkoministeri Timo Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö. EU:N GLOBAALISTRATEGIAN TOIMEENPANO Joulukuun Eurooppa-neuvoston päätökset ovat merkittävä askel YTPP:n ja EU:n puolustusyhteistyön eteenpäin viemisessä. Nyt keskeistä on varmistaa päätösten ripeä toimeenpano. Eurooppa-neuvostossa asetetusta kunnianhimoisesta aikataulusta on syytä pitää kiinni, mutta samalla tulee varmistaa tärkeiden päätösten huolellinen valmistelu. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) tukee Suomen tavoitetta EU:n vahvistamisesta turvallisuusyhteisönä ja turvallisuuden tuottajana. On tärkeää, että yhteistyö hyödyttää jäsenmaita myös kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Suomen tavoitteena on EU:n puolustusyhteistyön systematisointi ja sitovuuden lisääminen. Puolustuksen vuosittainen arviointi tarjoaa tähän yhden työkalun. Puolustusyhteistyön tiivistämisen ohella on tärkeää jatkaa EU:n sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan tehostamista koskevaa työtä marraskuun UAN:n päätelmien mukaisesti. Tässä keskeistä on etenkin siviilikriisinhallinnan tehtävien ja tavoitteiden arviointi ja siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kyvyn vahvistaminen. MUUTTOLIIKKEEN ULKOSUHDEULOTTUVUUS Libyan vakauttaminen ja toimivan yhtenäishallituksen vakiinnuttaminen on keskeistä keskisen Välimeren muuttoliikkeen hallinnassa. Vallettan toimintaohjelmaa (2015) on toimeenpantava kaikkien pilarien osalta. EU:n muuttoliikeyhteistyön tulee olla alueellisesti tasapainoista kattaen kaikki keskeiset lähtö- ja kauttakulkumaat. Kompaktimaiden lisäksi EU:n tulee jatkaa tiivistä muuttoliikevuoropuhelua myös muiden EU:n kannalta keskeisten lähtömaiden kuten Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa. Suomi pitää vapaaehtoisen paluun kehittämistä tärkeänä. LÄNSI-BALKAN EGYPTI EU:n tulee jatkaa sitoutumistaan Länsi-Balkanin EU-lähentymisen ja vakauden tukemiseen sekä poliittisten ja taloudellisten suhteiden syventämiseen. EU:n yhtenäisestä Länsi-Balkanpolitiikasta on pidettävä kiinni.

2 2(23) Egypti on tärkeä kumppani EU:lle myös yhteisiin haasteisiin vastaamisessa. Egyptin kanssa tulee vahvistaa yhteistyötä muuttoliikekysymyksissä sekä terrorismin ja radikalisaation vastaisessa toiminnassa. EU:n tulee kannustaa Egyptiä kehittämään lainsäädäntöään siten, että se on linjassa sen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja maan oman perustuslain kanssa. LÄHI-IDÄN RAUHANPROSESSI EU:n tuki kahden valtion ratkaisulle on äärimmäisen tärkeä. EU:n tulee reagoida johdonmukaisesti kahden valtion ratkaisua uhkaaviin toimiin. Suomi pitää tärkeänä, että EU pyrkii vaikuttamaan Yhdysvaltoihin, jotta tämä pysyy sitoutuneena kahden valtion ratkaisuun. EU:n ja Israelin välinen assosiaationeuvosto tulee valmistella huolellisesti. KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA (false B-asiakohta) Suomi pitää tärkeänä antaa KDT:n tilanteesta uudet päätelmät ja lisätä painetta KDT:n hallituksen suuntaan hallituksen ja opposition välisen poliittisen sopimuksen toimeenpanemiseksi. Suomi tukee EU:n pakotepolitiikkaa ja on valmis tarvittaessa laajentamaan EU:n rajoittavia toimenpiteitä henkilöihin, jotka syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, väkivaltaan kiihottamiseen tai estävät kriisin rauhanomaisen ratkaisun.

3 Asialista: 3(23) 1. EU:N GLOBAALISTRATEGIAN TOIMEENPANO s.4 2. MUUTTOLIIKKEEN ULKOSUHDEULOTTUVUUS s.8 3. LÄNSI-BALKAN s EGYPTI s LÄHI-IDÄN RAUHANPROSESSI s KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA (false b-asiakohta) s.22

4 4(23) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO Leena Pylvänäinen Meiju Keksi, Puolustusministeriö Asia EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanosta turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Tarkoituksena on antaa päätelmät, joissa tarkastellaan saavutettua edistystä ja linjataan jatkotyötä kohti kesäkuun Eurooppa-neuvostoa. Tavoitteena on, että UAN:ssa annettavissa globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla koskevissa päätelmissä 1) päätetään sotilaallisten koulutusoperaatioiden pysyvän suunnittelu- ja johtokyvyn perustamisesta marraskuun UAN:n linjauksen mukaisesti, 2) päätetään valmistelutyön jatkamisesta pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja puolustuksen vuosittaisen arvioinnin osalta ja 3) vahvistetaan sitoutuminen muiden globaalistrategian toimeenpanoa koskevien toimeksiantojen toimeenpanoon marras-joulukuussa linjatun aikataulun mukaisesti. Joulukuun Eurooppa-neuvoston päätökset ovat merkittävä askel YTPP:n ja EU:n puolustusyhteistyön eteenpäin viemisessä. Nyt keskeistä on varmistaa päätösten ripeä toimeenpano. Eurooppa-neuvostossa asetetusta kunnianhimoisesta aikataulusta on syytä pitää kiinni, mutta samalla tulee varmistaa tärkeiden päätösten huolellinen valmistelu. EU:n kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtorakenteiden kehittämisessä Suomen tavoitteena on pysyvä esikuntarakenne, joka kattaa sekä sotilaalliset että siviilikriisinhallintaoperaatiot. Nyt perustettava sotilaallisista koulutusoperaatioista vastaava suunnittelu- ja johtokyky on ensimmäinen askel tätä tavoitetta kohti. Jatkotyössä on tärkeää tarkastella myös toimeenpanevien sotilasoperaatioiden suunnittelua ja johtamista ja kehittää edelleen siviili- ja sotilasoperaatioiden yhteistyötä. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) tukee Suomen tavoitetta EU:n vahvistamisesta turvallisuusyhteisönä ja turvallisuuden tuottajana. PRY:n avulla edistetään EU:n käytännön puolustusyhteistyötä ja vahvistetaan jäsenmaiden keskinäisiä sitoumuksia. On tärkeää, että yhteistyö hyödyttää jäsenmaita myös kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. PRY:n puitteissa kehitettävien suorituskykyjen määrittelyssä tulee huomioida sekä EU:ssa yhteisesti tunnistetut suorituskykypuutteet että kansalliset painopisteet. PRY:tä koskevaa valmistelutyötä tulee jatkaa lähtökohdaksi otetun kaksitasoisen (modulaarisen) mallin pohjalta. Yhteistyölle tulee määritellä yhteiset tavoitteet ja kriteerit, mutta jäsenmaat valitsevat itse käytännön yhteistyöhankkeet, joihin

5 ne osallistuvat ja joita rahoittavat. Tavoitteena on PRY:n käynnistämistä koskevien linjausten tekeminen kesäkuussa. 5(23) Suomen tavoitteena on EU:n puolustusyhteistyön systematisointi ja sitovuuden lisääminen. Puolustuksen vuosittainen arviointi tarjoaa tähän yhden työkalun. Suomi katsoo, että arvioinnin tulee täyttää kaksi tehtävää: edistää EU-tason suorituskykytavoitteiden täyttämistä ja tarjota jäsenmaille foorumi kansallista suunnittelua koskevaan koordinaatioon. Käytännön lisäarvon varmistamiseksi arviointia ei tule rajata vain kriisinhallinnan tehtäviin, vaan sen tulee kattaa kansallinen puolustussuunnittelu ja suorituskykyjen kehittäminen kokonaisuudessaan. Arviointia kehitettäessä tulee huomioida olemassa olevat EU:n ja Naton suorituskyky- ja suunnitteluprosessit. Puolustusyhteistyön tiivistämisen ohella on tärkeää jatkaa EU:n sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan tehostamista koskevaa työtä marraskuun UAN:n päätelmien mukaisesti. Tässä keskeistä on etenkin siviilikriisinhallinnan tehtävien ja tavoitteiden arviointi ja siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kyvyn vahvistaminen. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Ulkoasiainneuvosto antoi marraskuussa globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla koskevat yksityiskohtaiset päätelmät ja Eurooppa-neuvosto linjasi YTPP:n ja EU:n puolustusyhteistyön eteenpäin viemisestä joulukuussa. Ulkoasiainneuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmissä annettiin korkealle edustajalle ja komissiolle tehtäväksi tehdä ehdotuksia neuvoston päätöksenteon pohjaksi kevätkauden aikana. Ensi vaiheessa käsittelyssä on ollut kolme kokonaisuutta: kriisinhallinnan suunnittelu- ja johtokyvyn vahvistaminen, pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja puolustuksen vuosittainen arviointi. Ulkoasiainneuvostossa tavoitteena on tehdä poliittinen päätös suunnittelu- ja johtokyvyn vahvistamisesta ja linjata jatkotyötä kahden muun kokonaisuuden osalta. Lisäksi neuvosto tarkastelee edistymistä muiden marras-joulukuun toimeksiantojen osalta. Eurooppa-neuvoston on määrä arvioida saavutettua edistystä maaliskuun kokouksessaan. Ulkoasiainneuvostossa annettavilla päätelmillä vastataan joulukuun Eurooppa-neuvoston toimeksiantoon edistymistä koskevasta raportista Eurooppa-neuvostolle. Kriisinhallinnan suunnittelu- ja johtokyky Marraskuun ulkoasiainneuvosto ja joulukuun Eurooppa-neuvosto linjasivat tavoitteeksi EU:n kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtorakenteiden vahvistamisen. EU:n ulkosuhdehallinto antoi tätä koskevan esityksen tammikuun lopussa. Ehdotus jakautuu kahteen osaan: Siviili- ja sotilasoperaatioiden strategisen tason suunnittelua ja valvontaa esitetään kehitettävän olemassa olevien menettelyjen puitteissa, painopisteenä siviili-sotilassynergioiden vahvistaminen. Pysyvän operatiivisen suunnittelu- ja johtokyvyn perustamisessa esitetään edettävän vaiheittain, ensimmäisenä askeleena sotilaallisen suunnittelu- ja johtokyvyn (Military Planning and Conduct Capability, MPCC) perustaminen EU:n sotilasesikunnan yhteyteen. MPCC vastaisi ensi vaiheessa EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden suunnittelusta ja johtamisesta. Ns. toimeenpanevan mandaatin sotilasoperaatioiden johtojärjestelyt säilyisivät ennallaan. MPCC toimisi vastinparina siviilioperaatioiden suunnittelu- ja johtokyvylle (Civilian Planning and Conduct Capability, CPCC) ja vahvistaisi näin siviili-sotilassynergioita. Siviili-sotilasyhteistyötä tukisi myös MPCC:n ja CPCC:n yhteinen tukiyksikkö, joka toisi yhteen tarvittavia tukitoimintoja molemmista yksiköistä.

6 EUH:n ehdotusta on käsitelty neuvoston työryhmissä helmikuun ajan ja neuvoston on tarkoitus päättää MPCC:n perustamisesta esitetyn mallin mukaisesti. EUH:lle annetaan tehtäväksi tarvittavien päätösten valmistelu niin että MPCC voidaan käynnistää kesäkuuhun mennessä. Suomen pitkäaikaisena tavoitteena EU:n kriisinhallintarakenteiden kehittämisessä on pysyvä, siviili- ja sotilassuunnittelun ja -johtamisen yhdistävä ja myös toimeenpanevat operaatiot kattava rakenne. Nyt perustettava MPCC on ensimmäinen askel tätä tavoitetta kohti. MPCC:n perustaminen sotilasesikunnan yhteyteen on käytännöllinen ratkaisu, joka mahdollistaa nopean etenemisen nykyjärjestelmän suurimman ongelmakohdan, sotilaallisten koulutusoperaatioiden johtorakenteiden puutteiden korjaamisessa. Seuraavassa vaiheessa MPCC tulisi laajentaa kattamaan myös toimeenpanevan mandaatin sotilasoperaatiot. Myös siviili- ja sotilasoperaatioiden yhteistyötä tulee edelleen tiivistää. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö Eurooppa-neuvosto pyysi joulukuussa korkealta edustajalta esitystä pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) valmistelun tueksi. PRY on Lissabonin sopimukseen sisältyvä sotilaallista suorituskykyyhteistyötä koskeva mekanismi, joka mahdollistaa erikseen sovittavilla aloilla yhteistyön, johon kaikki jäsenmaat eivät välttämättä osallistu. Jäsenmaat, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia suorituskykyjä koskevat vaatimukset ja ovat tehneet keskenään tiiviimpiä sitoumuksia, oikeutetaan käynnistämään yhteistyö unionin puitteissa. Neuvosto tekee korkeaa edustajaa kuultuaan määräenemmistöllä päätöksen, jolla vahvistetaan PRY ja siihen osallistuvien maiden luettelo. Vaatimuksia ja niihin liittyviä sitoumuksia kuvataan Lissabonin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa. Vaatimukset koskevat erityisesti suorituskykytavoitteita. Kaikilla jäsenmailla, jotka täyttävät asetetut kriteerit, on mahdollisuus osallistua rakenteelliseen yhteistyöhön. Vaatimusten ja niihin liittyvien sitoumusten tarkemmasta määrittelystä käydään keskustelua valmistelun edetessä. EU:n ulkosuhdehallinnon tammikuussa antaman alustavan hahmotelman mukaan PRY koostuisi kahdesta tasosta: yhteistyölle määriteltävät yhteiset tavoitteet, vaatimukset ja sitoumukset muodostavat PRY:n kehyksen, jonka alla käynnistettäviin yksittäisiin suorituskykyhankkeisiin jäsenmaat osallistuvat kansallisista lähtökohdistaan. Jäsenmaat valitsevat itse hankkeet, joihin ne osallistuvat ja joita rahoittavat. Hankkeiden osallistujajoukko voi vaihdella aihekohtaisesti eikä kaikkien jäsenmaiden tarvitse osallistua kaikkiin hankkeisiin. Tämä ns. modulaarinen lähestymistapa on otettu lähtökohdaksi neuvoston PRY:tä koskevassa valmistelutyössä. Puolustuksen vuosittainen arviointi Euroopan puolustusvirasto (EDA) on valmistellut Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti ehdotuksen puolustuksen vuosittaisesta arvioinnista (Coordinated Annual Review on Defence, CARD). Kerran kahdessa vuodessa ministeritasolla ja säännöllisesti johtajatasolla käytävä arviointikeskustelu parantaisi tilannekuvaa EU:n suorituskykyprioriteettien toteutumisesta, tuottaisi arvioita puolustusyhteistyön edistymisestä sekä edesauttaisi uusien yhteistyömahdollisuuksien tunnistamista. CARD pitäisi sisällään yhtäältä EU:n suorituskykyprioriteettien säännöllisen arvioinnin ja tarjoaisi toisaalta foorumin jäsenmaalähtöiseen yhteistyöhön. Arvioinnin tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja tarjota mahdollisuus työtapojen jäsentämiseen ja järkeistämiseen. CARD olisi ensisijaisesti jäsenmaavetoinen hanke. 6(23)

7 7(23) EU:n puolustusyhteistyön systematisointi vaatii jäsenmaiden kansallisen suunnittelun ja EU-tason tavoitteiden parempaa koordinointia kansallisista selonteoista lähtien suorituskykyjen koko kehityskaaren läpi. Sitovammat yhteistyömuodot lisäisivät toimien ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuutta ja siten myös yhteistyön kustannustehokkuutta.

8 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 8(23) EUR-20 Lammi Johanna Asia Muuttoliikkeet Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Ulkoasiainneuvosto valmistelee osaltaan pidettävän Eurooppa-neuvoston muuttoliikekeskustelua. Esillä ovat Välimeren muuttoliikereittien tilanne, pidetyn Vallettan huippukokouksen seurantakokouksen (SOM) tulokset, kumppanuuskehyksen toimeenpano sekä globaalikompaktit. Asiakohdasta ei anneta päätelmiä. Maltan epävirallisen päämieskokouksen linjaamista toimista keskistä Välimerta koskien pidämme kiireellisimpinä toimenpiteitä a) ihmissalakuljettajien toimintaedellytysten murentamiseksi, b) Libyan rajavalvonnan tehostamiseksi sekä c) siirtolaisten suojelun ja humanitaarisen tilanteen parantamiseksi Libyassa. Libyan vakauttaminen ja toimivan yhtenäishallituksen vakiinnuttaminen on keskeistä keskisen Välimeren muuttoliikkeen hallinnassa. EU:n on jatkettava vahvaa poliittista sitoutumista ja tukea Libyalle ml. kriisinhallinnan keinoin. Vallettan toimintaohjelmaa (2015) on toimeenpantava kaikkien pilarien osalta. Muuttoliikkeeseen liittyvien eri toimien ja rahoituksen koordinaatio ja tasapaino on turvattava sekä vältettävä päällekkäisten rakenteiden luomista. Muuttoliikettä koskevassa EU-rahoituksessa tulee huomioida tasavertaisesti eri lähtö- ja kauttakulkumaiden erilaiset tarpeet ja tilanteet. On pyrittävä nykyisten rahoitusinstrumenttien tehokkaampaan ja koordinoituun käyttöön EU:n kokonaisrahoituskehystä kasvattamatta. EU:n muuttoliikeyhteistyön tulee olla alueellisesti tasapainoista kattaen kaikki keskeiset lähtö- ja kauttakulkumaat. On tartuttava akuutteihin haasteisiin, mutta myös etsittävä keinoja lähtöpäätöksen taustalla oleviin syihin vaikuttamiseksi kestävällä tavalla. EU:n muuttoliiketoimia tulee ohjata ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen. EU:n tulee tehdä tiivistä yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden kuten IOM:n ja UNHCR:n kanssa. Kumppanuuskehyksen avaamaa mahdollisuutta unionin koko keinovalikoiman käyttämiseksi tulee hyödyntää täysimääräisesti. Toimissa on otettava huomioon niin laajempi alueellinen konteksti kuin mahdolliset YUTP-vaikutukset. On etsittävä keinoja lähtö- ja kauttakulkumaiden sitoutumisen ja omistajuuden vahvistamiseksi.

9 9(23) Muuttoliikekompaktien tarkoituksena on vähentää sääntöjen vastaista muuttoliikettä, tehostaa palautuksia ja vaikuttaa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Kompaktimaiden lisäksi EU:n tulee jatkaa tiivistä muuttoliikevuoropuhelua myös muiden EU:n kannalta keskeisten lähtömaiden kuten Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa. Suomi pitää vapaaehtoisen paluun kehittämistä tärkeänä. EU-Turkki -julkilausuman toimeenpanoa tulee jatkaa päättäväisesti. Molempien osapuolien tulee täyttää tekemänsä sitoumukset. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Maltan epävirallinen päämieskokous linjasi joukon toimia, joilla pyritään vastaamaan etenkin keskisen Välimeren akuuttiin muuttoliiketilanteeseen. Toimien käytännön tason operationalisoinnista keskusteltiin Coreperissa Maltan laatiman toimenpideohjelman pohjalta. Eurooppa-neuvosto arvioi saavutettua edistystä kevään 2017 aikana maaliskuun ja kesäkuun kokouksissaan. KE Mogherinin on määrä laatia tilannekatsaus keskisen Välimeren muuttoliiketoimista maaliskuun Eurooppaneuvostolle. Maaliskuun Eurooppa-neuvostossa arvioidaan myös etenemistä kolmansia maita koskevan kumppanuuskehyksen toimeenpanossa. Komission on määrä julkaista kumppanuuskehystä ml. muuttoliikekompaktit koskeva kolmas edistymisraportti Vallettan muuttoliikehuippukokouksen seurantakokous (SOM) järjestettiin Maltalla. Kokouksessa olivat esillä Vallettan toimintaohjelman toimeenpano sekä Afrikan hätärahaston tilanne. Seuraava SOM järjestetään Etiopiassa Muuttoliiketilanne on jatkunut talvisäistä huolimatta keskisellä Välimerellä vilkkaana. Pääreitti Afrikasta Eurooppaan kulkee tällä hetkellä Saharan etelänpuoleisen Afrikan kautta Nigeriin ja sieltä Libyan kautta edelleen kohti Italiaa. Italian sisäministeriön mukaan suurin osa saapuneista oli tammikuussa 2017 kotoisin Länsi-Afrikasta: Guineasta, Norsunluurannikolta, Nigeriasta, Senegalista ja Gambiasta. Keskisen Välimeren muuttoliikkeellä on suora yhteys paitsi Libyan tilanteeseen myös Saharan etelänpuoleisen Afrikan poliittisiin ja humanitaarisiin kriiseihin, toimentulomahdollisuuksien niukkuuteen sekä nuorten kokemaan näköalattomuuteen. IOM:n arvion mukaan Libyassa on tällä hetkellä :stä miljoonaan siirtolaista/pakolaista. Heidän lisäkseen maassa on yli uutta sisäisesti siirtymään joutunutta (internally displaced persons, IDP) vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen kotoaan paenneiden lisäksi. EU:n epävirallinen päämieskokous linjasi pidetyssä kokouksessaan joukon toimenpiteitä, joilla keskisen Välimeren akuutti muuttoliiketilanne pyritään saamaan hallintaan ja hukkumiskuolemat estettyä. Toimien tarkoituksena on tukea osaltaan Libyan kokonaisvaltaista vakauttamista ja maan hallinnollisten valmiuksien vahvistamista. Päämieskokous kiinnitti huomiota myös tarpeeseen tiivistää yhteistyötä Libyan lähinaapureiden, alueellisten toimijoiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. EU-puheenjohtajamaa Malta on laatinut päämieskokouksen linjausten operationalisointia koskevan toimenpideohjelman, jota on tiettävästi vielä tarkoitus päivittää ennen maaliskuun Eurooppaneuvostoa. Suomi on pitänyt kaikkein kiireellisimpinä toimia ihmissalakuljettajien toimintaedellytysten murentamiseksi ja Libyan rajavalvonnan tehostamiseksi sekä siirtolaisten suojelun ja humanitaarisen tilanteen parantamiseksi Libyassa.

10 10(23) Libyan muuttoliikeyhteistyötä EU:n kanssa vaikeuttavat paitsi epävakaa turvallisuustilanne myös maan poliittisten valtarakenteiden ja hallinnon hajanaisuus. Lisääntyneet levottomuudet ovat rajoittaneet merkittävästi kansainvälisten järjestöjen kuten IOM:n ja UNHCR:n toimintamahdollisuuksia. Humanitaarinen kokonaistilanne on Libyassa vaikea, mutta siirtolaiskeskuksissa, joihin Libyaan laittomasti saapuneet suljetaan, monilta osin kriittinen. Oikeussektorin murentuminen on luonut tilanteen, jossa aseelliset ryhmittymät, rikollisverkostot, salakuljettajat ja ihmiskauppiaat hallitsevat pakolaisten ja siirtolaisten liikkumista Libyan halki. Libyan YK-mission (UNSMIL) ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) raportti joulukuulta 2016 raportoi virallisiin ja epävirallisiin mm. militoiden ylläpitämiin siirtolaiskeskuksiin liittyvistä ongelmista: kidutuksesta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pakkotyöstä, väkivallasta, matkustusasiakirjojen haltuunotosta, aliravitsemuksesta ja perusterveydenhuollon puutteesta. Myös viranomaisten (Department for Combatting Illegal Migrationin (DCIM)) ylläpitämissä keskuksissa hallinnolliset prosessit kuten rekisteröinti ja perustarpeisiin liittyvät fasiliteetit ovat puutteelliset. EU: n tulisikin osaltaan tukea niitä toimia, joilla turvataan mm. IOM:n, UNHCR:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden työskentelyedellytykset Libyassa. Varsinkin liikkeessä olevien lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien pääsy suojelupalveluiden piiriin tulisi varmistaa kiireellisesti. Palautukset Libyaan eivät ole nykytilanteessa mahdollisia. Libya ei ole ratifioinut Geneven pakolaissopimusta Tuloksekas muuttoliikeyhteistyö edellyttää kaikkien keskeisten toimijoiden ja osapuolten omistajuutta ja sitoutuneisuutta. Yhteistyö kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa, ml. ihmiskauppa- ja -salakuljetus, on niin EU:n kuin Afrikan maiden yhteisessä intressissä. Maltan epävirallisen päämieskokouksen linjaukset ihmissalakuljetuksen tukahduttamiseksi ja Libyan rajavalvonnan tehostamiseksi tulee panna tehokkaasti toimeen. EU:n parhaillaan käynnissä olevat operaatiot Välimerellä, Pohjois-Afrikassa ja Sahelin alueella ovat vahvasti linkittyneet näihin tavoitteisiin. Nyt Maltan laatiman toimenpideohjelman pohjalta niiden toimintaa pyritään tehostamaan entisestään. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation tavoitteena on ihmissalakuljetus- ja ihmiskauppaverkostojen toimintaedellytysten murentaminen ja Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton vähentäminen tätä kautta. Operaatiota on toistaiseksi jatkettu heinäkuuhun 2017 saakka ja sen tehtäviin on lisätty myös Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttaminen sekä Libyan vastaisen YK:n aseidenvientikiellon valvonta Välimerellä. Operaation alaiset koulutustoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Libyan rannikkovartioston kapasiteetin kehittäminen on kuitenkin mittava tehtävä, johon vastaaminen edellyttää myös muiden EU:n tuki-instrumenttien ja -ohjelmien hyödyntämistä. Keskisellä Välimerellä toimii myös Frontexin koordinoima rajavalvontaan keskittyvä yhteisoperaatio (EPN Triton), jonka kautta on tuettu merellä tapahtuvia etsintä- ja pelastustoimia. EU:n mahdollisia uusia poliisi- ja oikeussektorin tukitoimia (ml. raja, muuttoliike, terrorismin vastainen toiminta) koskeva suunnittelutyö on käynnissä Tunisista käsin toimivan EUBAM Libya - siviilikriisinhallintaoperaation alaisuudessa. Suunnittelua vaikeuttaa luotettavien vastinparien löytäminen yhteistyölle. Operaation toiminnan siirtäminen takaisin Tripoliin ja läsnäolon vahvistaminen Libyassa edellyttää turvallisuustilanteen merkittävää parantumista. EUBAM - operaation yhteistyötä EU:n Sahelin alueen siviilikriisihallintaoperaatioiden EUCAP Sahel Malin ja EUCAP Sahel Nigerin kanssa pyritään edelleen tiivistämään. Omien toimiensa ohella EU:n olisi hyödyllistä etsiä ja hyödyntää myös sitä tietotaitoa ja institutionaalista pohjaa, mitä esimerkiksi Länsi- Afrikan talousyhteisö ECOWAS:illa ja Länsi-Afrikan mailla on ihmissalakuljetuksen torjuntaan. EU on pyrkinyt tehostamaan muuttoliikeyhteistyötä Libyan lisäksi myös muiden keskeisten afrikkalaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Maltan epävirallinen päämieskokous piti jatkotyötä myös tältä osin tarpeellisena. Nigerian, Nigerin, Malin, Senegalin ja Etiopian kanssa yhteistyötä raamittavat maakohtaisesti räätälöidyt muuttoliikekompaktit. Kompakteilla pyritään etenkin muuttoliikevirtojen vähentämiseen ja palautusten tehostamiseen. Kompaktit ovat osa kesällä 2016 lanseerattua kumppanuuske-

11 11(23) hystä, jonka kantavana ajatuksena on muuttoliikeyhteistyön kokonaisvaltainen haltuunotto ja koko EU-välineiston ja resurssien tehokas hyödyntäminen kolmasmaayhteistyötä koskien. Komission kolmannen arviointiraportin kumppanuuskehyksen toimeenpanosta on määrä valmistua maaliskuun Eurooppa-neuvostoa varten. Edellisessä arviointiraportissa joulukuussa 2016 maakohtaiset tulokset vaihtelivat, mutta komissio arvioi maiden kiinnostuksen muuttoliikeyhteistyöhön kaiken kaikkiaan kasvaneen. Palautusten ja takaisintoton tehostamiseksi komissio edellytti kuitenkin niin EUjäsenmailta kuin afrikkalaisilta kumppaneiltakin lisätoimia. Komission palautuksia koskevan toimintaohjelman päivityksen odotetaan valmistuvan lähiaikoina. Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU:lla olisi tehokkaat palautus- ja takaisinottojärjestelyt kaikkien keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Suomi on pitänyt esillä myös vapaaehtoisen paluun kehittämistä. Suomi on korostanut muuttoliikeyhteistyön merkitystä myös sellaisten lähtömaiden kuten Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa. Suomi on lisäksi peräänkuuluttanut valppautta ja pitkäjännitteisiä toimia myös alueilla, joissa muuttoliikkeen arvioidaan mahdollisesti ajankohtaistuvan poliittisista tai taloudellisista syistä tai esim. ilmastonmuutoksesta johtuen. Suomi on pitänyt esillä myös laillisten maahantuloväylien (mm. opiskelijavaihto) kehittämisen tärkeyttä. Kumppanuuskehyksen pidemmän aikajänteen tavoitteisiin kuuluu vaikuttaminen lähtöpäätöksen taustalla oleviin ns. perimmäisiin syihin. Kestävien ratkaisujen löytäminen on myös Valletta-prosessin keskiössä. Vuoden 2015 muuttoliikehuippukokouksen seurantakokous (SOM) järjestettiin Maltalla Kokouksen tavoitteena oli tarkastella runsaan vuoden aikana tapahtunutta edistystä Vallettan toimintaohjelman sekä huippukokouksen aikana perustetun Afrikan hätärahaston (EUTF) osalta. EUTF:n kokonaispääoma on tällä hetkellä 2,6 mrd. euroa. Siitä suurin osa kohdistuu Sahelin alueelle ja Afrikan sarveen. Eniten TF-tukea ovat tähän mennessä saaneet Niger, Mali ja Senegal. Yli puolet rahaston kautta toteutetuista hankkeista kohdistuu muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Afrikan valtiot ovat Rabat n ja Khartoumin prosessien kautta lisänneet omistajuuttaan Vallettan toimeenpano-ohjelman toteutuksessa. Afrikan painopiste yhteistyössä on kansallisessa omistajuudessa, perimmäisten syiden huomioimisessa, laillisten muuttoliikekanavien lisäämisessä sekä ihmiskaupan ja salakuljetuksen torjunnassa. Monissa Afrikan maissa asuu suuria määriä pakolaisia. Kysymys on usein alueellisesta tilanteesta, eikä Eurooppaan suuntautuva muuttoliike ole välttämättä Afrikan maiden kansallisissa agendoissa päällimmäisenä. Suomi osallistuu aktiivisesti keskisen Välimeren muuttoliikereittiä koskevien toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon. Suomi osallistuu sotilaallisiin ja siviilikriisihallintaoperaatioihin Pohjois-Afrikassa, Sahelin alueella, Afrikan Sarvessa ja Lähi-idässä 330 sotilaalla ja 30 siviilikriisinhallinta-asiantuntijalla. Suomen suora kontribuutio EU:n Afrikka-hätärahastoon on 5MEUR. Suomi osallistuu aktiivisesti Frontexin ja Europolin ihmissalakuljetuksen vastaiseen työhön kansainvälisen yhteistyön sekä Europolissa työskentelevän poliisin ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön kautta. Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin Välimerellä koordinoimiin operaatioihin (merirajojen valvonta ja hot spotit). Osana Pohjois-Afrikan regional development and protection -ohjelmaa Suomi osallistuu myös IOM:n kauttakulkusiirtolaisten terveyspalveluita ja ihmiskaupan uhreja tukevaan hankkeeseen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella. Muuttoliikeyhteistyötä Afrikan kanssa rahoitetaan useasta eri lähteestä. Kanavista keskeisimmät ovat tällä hetkellä eri ulkosuhdeinstrumentit, kehitysyhteistyövarat ja Afrikan hätärahasto. Afrikan maat ovat olleet kiinnostuneita EU:ssa valmisteilla olevista uusista ratkaisuista kuten Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR), jonka tarkoituksena on tukea investointeja Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa työpaikkojen ja elinkeinojen luomiseksi. EKKR pyrkii siten osaltaan vastaamaan maastamuuton perimmäisiin syihin ja tukemaan palautettujen siirtolaisten uudelleen integroitumista lähtömaihinsa.

12 12(23) EU:n toimet painottuvat tällä hetkellä keskiseen Välimereen ja Afrikkaan akuutista muuttoliiketilanteesta johtuen. Suomi on kuitenkin pitänyt esillä sekä alueellisen tasapainon varmistamista EU:n muuttoliiketoimissa että valmiutta reagoida mahdollisiin uusiin muuttoliikereitteihin. Epäsäännönmukainen muuttoliike on itäisellä Välimerellä Turkista Kreikkaan ja Bulgariaan vaimentunut EU-Turkki -julkilausuman toimeenpanon sekä Länsi-Balkanin maiden tehostuneen rajavalvonnan myötä. Turkki on pitänyt kiinni julkilausuman toimeenpanosta ja ulkorajojensa valvonnasta. Turkin intressit tehokkaaksi rajavalvonnaksi liittyvät myös Turkin omiin sisäisiin turvallisuusuhkiin. Poliittiset riskit EU-Turkki -julkilausuman toimeenpanon jatkuvuuden kannalta ovat kuitenkin edelleen olemassa. On tärkeää, että niin EU kuin Turkki täyttävät osaltaan julkilausumassa yhteisesti sovitut toimet. EU tekee yhteistyötä ja käy muuttoliikevuoropuhelua kolmansien maiden kanssa tällä hetkellä usealla raiteella. Eri aloitteiden ja käytössä olevien rahoitusinstrumenttien välisestä koordinaatiosta on huolehdittava, jotta EU:n muuttoliiketoimet muodostaisivat tasapainoisen kokonaisuuden. On varottava päällekkäisiä toimia ja pyrittävä etenkin jo olemassa olevien politiikkojen, toimenpiteiden ja resurssien tehostettuun käyttöön. Esimerkiksi Vallettan toimintaohjelmaa on toimeenpantava kaikkien viiden pilarin osalta. Tehtävien toimien YUTP-vaikutukset tulee analysoida huolellisesti. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla ihmisoikeuksien ja kansainvälisten velvoitteiden täysimääräinen kunnioittaminen ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien aseman turvaaminen. EU:n painoarvo globaalina toimijana perustuu sen kykyyn toimia tuloksekkaasti, yhtenäisesti ja uskottavasti. Muuttoliikeyhteistyössä kolmansien maiden kanssa onkin huolehdittava riittävästä koordinaatiosta ja yhteistyöstä komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja EU-jäsenmaiden kesken. EU:n tulee osaltaan myös tukea globaaleja ja YK-vetoisia prosesseja pakolaistilanteiden ja muuttoliikkeiden hallinnan kehittämiseksi pitkällä tähtäimellä. New Yorkissa syyskuussa 2016 järjestetyssä huippukokouksessa hyväksytyssä New Yorkin julistuksessa (New York Decalartion on Refugees and Migration) päätettiin aloittaa neuvotteluprosessit erikseen siirtolaisia ja pakolaisia koskevista nk. globaalikompakteista (ei-sitovat sopimukset). Pakolaiskompaktia valmistellaan ja lopulta neuvotellaan YK:n pakolaispäävaltuutetun toimiston (UNHCR) johdolla ja se on tarkoitus hyväksyä syksyllä Siirtolaiskompaktista (Global Compact on safe, orderly and regular migration) aloitetaan ensimmäistä kertaa YK:ssa neuvotteluprosessi, joka käynnistyy tämän vuoden aikana pidettävin temaattisin konsultaatioin. Varsinaiset kompaktia koskevat neuvottelut pidetään vuoden 2018 aikana siten, että siirtolaiskompakti on tarkoitus hyväksyä todennäköisesti YK:n yleiskokouksen yhteydessä pidettävässä huippukokouksessa. Siirtolaisia ja pakolaisia koskevat neuvotteluprosessit pidetään erillään vaikka niissä on yhdistäviäkin sisältökysymyksiä.

13 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 13(23) EUR-40 Karjalainen Keijo Asia Länsi-Balkan Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Korkea edustaja Mogherini kertoo vierailustaan Länsi-Balkanille ( ) ja käydään keskustelu Länsi-Balkanin tilanteesta. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee jatkaa sitoutumistaan Länsi-Balkanin EU-lähentymisen ja vakauden tukemiseen sekä poliittisten ja taloudellisten suhteiden syventämiseen. Länsi-Balkanin alue on osa Eurooppaa ja unionin välitöntä naapurustoa. Alueen maiden kanssa tarvitaan yhteistyötä yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. EU:n yhtenäisestä Länsi-Balkan-politiikasta on pidettävä kiinni. Pitkällä tähtäimellä tulee kääntää Länsi-Balkanin EU-lähentyminen osaksi EU:n positiivista agendaa. Länsi-Balkanin alueellisen yhteistyön syventäminen mukaan lukien Triestessä heinäkuussa järjestettävä Berliinin-prosessin huippukokous on tärkeää. Laajentumispolitiikan periaatteista on pidettävä kiinni. Kukin maa etenee EU-suhteessaan omien ansioidensa mukaan ja eteneminen perustuu ehtojen täyttämiseen. EU:n tulee edelleen korostaa alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden merkitystä edellytyksenä EU-tiellä etenemiseen. EU:n tulee pitää kiinni omista sitoumuksistaan. Maiden EU-lähentymisprosessia ei tule haitata EU:n jäsenmaiden puolelta kahdenvälisten kiistojen vuoksi. Strategiseen viestintään on panostettava myös Länsi-Balkanilla ja kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava siihen. On kyettävä tuomaan esiin, miten paljon EU on investoinut ja investoi alueeseen. Myös EU:n sisällä tulisi viestiä paremmin ja osoittaa, mitä hyötyjä Länsi- Balkanin maiden EU-integraatiosta on. Terrorismin torjunta ja muuttoliike ovat keskeisiä yhteistyöaloja EU:n ja jäsenyysprosessissa olevien Länsi-Balkanin maiden välillä. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Ministerit keskustelevat Länsi-Balkanin tilanteesta. Päätelmiä ei anneta. Länsi-Balkanista keskustellaan myös maaliskuun Eurooppa-neuvostossa. EU ja Länsi-Balkanin maat kävivät keskustelun terrorismin torjunnasta epävirallisessa Gymnichulkoministerikokouksessa syyskuussa 2016.

14 14(23) Länsi-Balkanin maiden EU-lähentyminen Kaikilla Länsi-Balkanin alueen mailla on tunnustettu EU-jäsenyysperspektiivi, toisin kuin esim. EU:n Itäisen kumppanuuden mailla. Yleisesti ottaen alueen mailla on paljon työtä jäsenyyskriteerien täyttämisessä, etenkin oikeusvaltiouudistuksissa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostamisessa. Slovenia ja Kroatia ovat unionin jäseniä, muut Länsi-Balkanin maat ovat edenneet EU-lähentymisissään seuraavasti: - Montenegro ja Serbia käyvät jäsenyysneuvotteluja. Montenegron neuvotteluissa on avattu 26/35 neuvottelulukua ja Serbian neuvotteluissa 6/35 neuvottelulukua - Albania ja Makedonia (FYROM) ovat jäsenehdokasmaita. Komissio antoi syksyllä 2016 ehdollisen suosituksen jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Albanian kanssa. Albanian tulee edistyä huomattavasti uudistuksissa ennen kuin neuvottelut voidaan avata. Komissio suositteli neuvotteluiden avaamista Makedonian kanssa ensimmäisen kerran jo 2009, mutta Kreikka on jarruttanut Makedonian etenemistä nimikiistan vuoksi minkä lisäksi sisäpoliittiset ongelmat ovat tuoneet takapakkia maan jäsenyysvalmiuksiin. - Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo ovat potentiaalisia jäsenehdokasmaita. Bosnia-Hertsegovina jätti EU-hakemuksensa helmikuussa 2016 ja komissio valmistelee lausuntoa Bosnia-Hertsegovinan valmiuksista ehdokasmaa-aseman saamiseksi. Kosovo ei vielä ole hakenut EU:n jäsenyyttä, mutta jäsenyyttä valmisteleva vakautus- ja assosiaatiosopimus astui voimaan keväällä Viisi EU:n jäsenmaata (Kypros, Kreikka, Espanja, Romania ja Slovakia) ei ole tunnustanut Kosovoa itsenäisenä valtiona. EU:n tulisi panostaa strategiseen viestintään ja tuoda esiin, miten paljon EU on investoinut ja investoi alueeseen. Myös EU:n sisällä tulisi viestiä paremmin ja osoittaa, mitä hyötyjä Länsi-Balkanin maiden EU-integraatiosta on. EU:n laajentuminen Länsi-Balkanilla edistää EU:n globaalistrategian mukaista tavoitetta edistää unionin naapuruston selviytymiskykyä. Tilanne alueella Serbiassa pidetään presidentinvaalit huhti-toukokuussa (tarkkaa päivämäärää ei ole vahvistettu). Pääministeri Aleksandar Vučić asettuu ehdolle ja on vaalien ennakkosuosikki. Lähestyvät vaalit ovat lisänneet kansallismielistä retoriikkaa Serbiassa. Ulkopolitiikassaan Serbia tasapainoilee lännen ja Venäjän välillä: EU-jäsenyys on prioriteetti, mutta Venäjään pidetään yllä läheisiä suhteita. Sisäpoliittiset kiistat ovat hidastaneet Kosovon EU-lähentymistä. Kosovon tulisi edetä erityisesti oikeusvaltiosektorin uudistuksissa ja rakenteellisissa talousuudistuksissa. Ainoana Länsi-Balkanin maana Kosovolla ei ole viisumivapautta Schengen-alueelle. Jotta viisumivapaus toteutuisi, Kosovon tulee täyttää kaksi jäljellä olevaa ehtoa, eli ratifioida Montenegron kanssa tehty rajasopimus ja tehostaa korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimiaan. Serbian ja Kosovon suhteiden normalisointiin tähtäävä dialogi kulkee erillisenä prosessina maitten EU-lähentymisen rinnalla, mutta dialogissa edistyminen on ennakkoehto kummankin maan EUetenemiselle. Dialogi olisi voinut edetä nopeamminkin. Maiden korkeimman johdon välillä järjestettiin alkuvuodesta kaksi korkea edustaja Mogherinin koollekutsumaa tapaamista. Jännitteitä ovat lisänneet erilaiset provokaatiot, kuten Serbian yritys lähettää tammikuussa Kosovo on Serbiaa -tunnuksilla koristeltu juna Pohjois-Kosovoon. Montenegrossa järjestettiin parlamenttivaalit lokakuussa, mutta maan sisäpoliittinen tilanne on kriisiytynyt koska oppositio boikotoi parlamentin toimintaa (ainoastaan 42/81 parlamentaarikkoa

15 hoitaa tehtäviään). Montenegrossa tutkitaan lokakuun vaalien yhteydessä tapahtunutta vallankaappausyritystä. Montenegron liittyminen Natoon on loppusuoralla ja odottaa viimeisiä ratifiointeja Naton jäsenmaissa. 15(23) Albaniassa valmistaudutaan kesäkuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin. Myös uuden presidentin valinta on ajankohtainen (suoritetaan parlamentissa). Opposition retoriikka hallitusta kohtaan erittäin kovaa ja maassa on ollut kv. huomiota saaneita mielenosoituksia. Bosnia-Hertsegovinassa sisäiset jännitteet ovat lisääntyneet. Daytonin rauhansopimusta haastetaan jatkuvasti ja maassa liikutaan etnisten ryhmien välillä provokaatiosta toiseen. Serbitasavallan omaehtoinen toiminta aiheuttaa huolta. Makedonian sisäpoliittinen kriisi ei osoita lientymisen merkkejä. Entinen pääministeri Gruevski ei onnistunut joulukuun vaalien jälkeen muodostamaan hallitusta ja keskustelu uusien vaalien järjestämisestä on yltynyt. Myös etnisten jännitteiden kasvua on nähtävissä. Muuttuva maailmanpoliittinen tilanne heijastuu myös Länsi-Balkanille. EU:n ohella myös Venäjä, Turkki ja Persianlahden maat ovat kiinnostuneita alueesta. Yhdysvaltain Länsi-Balkan-politiikka on ollut rakentavaa, mutta on vielä auki millaiseksi se muodostuu uuden hallinnon aikana. Italian Triestessä järjestetään ns. Berliinin-prosessin huippukokous. Liittokansleri Merkelin aloitteesta Berliinissä elokuussa 2014 käynnistyneessä prosessissa ovat Länsi-Balkanin maiden lisäksi mukana Euroopan komissio, Saksa, Itävalta, Ranska ja Italia. Berliinin-prosessi on keskittynyt erityisesti taloudelliseen kehitykseen sekä energia- ja infrastruktuurikysymyksiin. Terrorismin torjunnassa keskeisen viitekehyksen EU:n ja Länsi-Balkanin yhteistyölle antaa vuoden 2015 lopussa hyväksytty integroiva ja täydentävä lähestymistapa terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaan Länsi-Balkanilla. Uskottavan EU-jäsenyysperspektiivin säilyttäminen on tärkeää myös radikalisoitumisen ennaltaehkäisemisen kannalta. Eurooppaan suuntautuneen muuttoliikkeen painopiste siirtyi vuonna 2015 ns. Länsi-Balkanin reitille, kunnes se käytännössä sulkeutui vuoden 2016 alkupuolella. Muuttoliike Länsi-Balkanin kautta kytkeytyykin laajempaan kehitykseen (mm. maaliskuussa 2016 solmittu EU:n ja Turkin sopimus). Tilanne Länsi-Balkanin reitillä oli akuutissa vaiheessa monimutkainen, sillä reitin varrella on niin unioniin kuulumattomia maita kuin EU-maitakin, joista osa Schengenin sopimukseen liittyneitä ja osa sen ulkopuolella olevia. Vaikka Länsi-Balkanin reitti on hiljentynyt, on yhteistyö edelleen tärkeää. Länsi-Balkanilla on edelleen ihmissalakuljetukseen erikoistuneita rikollisjärjestöjä. EU on tukenut Länsi-Balkanin maita muuttoliikkeen hallinnassa merkittävästi myös rahallisesti.

16 16(23) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Krank Ann-Christine Asia: Egypti Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Egyptin UMI Samel Shoukry osallistuu UAN-lounaalle. KE/VPJ Mogherini aikoo lounaskeskustelussa nostaa esille neljä kokonaisuutta: 1) talousuudistukset, 2) poliittiset aiheet kuten arvot, kansalaisjärjestöjä koskeva laki ja ihmisoikeudet, 3) yhteistyö eri aloilla kuten terrorismin torjunta ja muuttoliike, sekä 4) alueelliset aiheet ml. MEPP, Libya ja Syyria. Kumppanuusprioriteeteista saatetaan myös keskustella. 2. SUOMEN TAVOITE Egypti on merkittävä toimija Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueellisen dynamiikan ja vakauden kannalta. Odotamme Egyptiltä rakentavaa toimintaa alueellisten kriisien ratkaisupyrkimyksissä, ja erityisesti Libyan kansallisen sovintoprosessin edistämisessä. Egypti on tärkeä kumppani EU:lle myös yhteisiin haasteisiin vastaamisessa. Egyptin kanssa tulee vahvistaa yhteistyötä muuttoliikekysymyksissä sekä terrorismin ja radikalisaation vastaisessa toiminnassa. Egyptin nopea väestönkasvu ja heikko taloustilanne voivat luoda pohjaa yhteiskunnalliselle epävakaudelle. Tätä taustaa vasten EU:n on tärkeää tukea maan taloudellisia ja poliittisia uudistuksia ja olla yhtenäinen ja johdonmukainen viesteissään Egyptille. Vuoropuhelua ja yhteistyötä tulee vahvistaa laaja-alaisesti tuoreiden kumppanuusprioriteettien pohjalta. Egyptin ihmisoikeustilanne erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien osalta on huolestuttava. EU:n tulee kannustaa Egyptiä kehittämään lainsäädäntöään siten, että se on linjassa sen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja maan oman perustuslain kanssa. Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien takaaminen sekä naisten oikeuksien vahvistaminen ovat keskeisiä elementtejä oikeusvaltiokehitykselle ja vakaudelle. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvosto kävi lounaskeskustelun Egyptistä helmikuussa Viimeksi Egyptistä keskusteltiin ministeritasolla helmikuussa 2014, jolloin annettiin myös päätelmät. EU on käynnistänyt virallisen hyväksymisprosessin Egyptin kanssa sovittavista kumppanuusprioriteeteista, jotka tulevat muodostamaan pohjan EU:n ja Egyptin yhteistyölle jatkossa. Kumppanuusprioriteetit pyritään virallisesti hyväksymään vielä kevään aikana pidettäväksi suunnitellussa assosiaationeuvostossa. Egyptin kansalaisjärjestölain tilanne jatkuu epäselvänä ja ihmisoikeustilanne on maassa erittäin huolestuttava. Libyan rajan ylittävä muuttoliike on kasvanut Libyan turvallisuustilanteesta johtuen. Myös syyrialaisten pakolaisten tulo Sudanin kautta Egyptiin on kasvanut. Noin venepakolaista on vuoden 2016 aikana pysäytetty Egyptin pohjoisrannikolla. EU-arvioiden mukaan muuttovirrat Egyptistä EU:hun ovat

17 17(23) kasvamassa. Kairossa järjestettiin joulukuussa 2016 ja helmikuussa 2017 dialogitapaamisia, jossa tarkasteltiin keinoja Libyan poliittisen prosessin tehostamiseksi. 4. TAUSTA Egyptin ja EU:n suhde on kärsinyt kesän 2013 jälkeen luottamuspulasta. Se on vaikuttanut Egyptin asenteisiin sekä Euroopan naapuruuspolitiikkaa että EU-Välimeri -yhteistyötä kohtaan. Egypti näkee hyödyllisempänä kahdenväliset suhteet omasta näkökulmastaan "ystävällismielisten" maiden kanssa. EU on kuitenkin onnistunut käynnistämään assosiaatiosopimuksen alaisuuteen kuuluvien alakomiteoiden ja assosiaatiokomitean kokoukset. Assosiaationeuvoston koolle kutsumista on sen sijaan lykätty mm. Egyptin ihmisoikeustilanteen takia. EU ja sen jäsenmaat hyväksyivät joulukuussa Egyptin kanssa pitkään neuvottelujen kohteena olleen kumppanuusprioriteettiasiakirjan, ml. kiistakohteena olleen muotoilun kansalaisyhteiskunnan tilasta, ja hyväksymisprosessi Egyptin kanssa on käynnistetty. Virallisesti asiakirja hyväksytään keväällä 2017 pidettäväksi suunnitellussa assosiaationeuvostossa, ja se tulee jatkossa antamaan puitteet EU:n ja Egyptin väliselle yhteistyölle. Egyptin perustuslaki vahvistaa ihmisoikeuksien merkityksen, mutta perus- ja ihmisoikeuksia rajoitetaan sekä käytännössä että lainsäädäntöteitse. Muslimiveljeskuntaan kohdistuneet kovat viranomaisten otteet ovat johtamassa nuoremman polven radikalisoitumiseen, joka lisää epävakautta. Egyptin hallinnon mukaan välittömät turvallisuusuhat ja taloudelliset ongelmat on ratkaistava ensin, ja vasta sen jälkeen voidaan kiinnittää huomiota ihmisoikeuksiin. Monet egyptiläiset ovat tukeneet tätä näkemystä ja asettaneet vakauden etusijalle. Maan armeijalla on ylimitoitettu rooli vapauksien rajoittamisessa, mutta se nauttii myös kansalaisten luottamusta. Egypti on keskeinen valtio Lähi-idässä, arabimaiden ryhmässä ja islamilaisessa yhteisössä. Se toimii monessa esimerkkinä muille alueen maille, ja EU:n tulee kiinnittää tähän huomiota kehittäessä suhteitaan Egyptiin. Onkin huolestuttavaa, että kansalaisyhteiskunnan tilan kaventaminen Egyptissä jatkuu. Egyptin parlamentti hyväksyi marraskuussa 2016 uuden kansalaisjärjestölain, jota ei asianmukaisella tavalla ollut valmisteltu eikä kansalaisjärjestöjä konsultoitu. Tällä hetkellä on epäselvää, onko laki valmisteltu ja hyväksytty Egyptin lainsäädäntöjärjestyksen mukaan. Lisäksi aivan viime aikoina poliisin väkivalta ja rankaisemattomuus ovat nousseet julkisen kritiikin kohteeksi, ja presidentti Sisi on vaatinut sisäministeriöltä toimia poliisin toiminnan valvomiseksi. Nopea väestönkasvu ja korkea nuorisotyöttömyys ovat Egyptin suurimpia keskipitkän aikavälin haasteita. Egyptin väestö kasvaa 2,6 miljoonalla hengellä joka vuosi ja yli puolet väestöstä on alle 25- vuotiaita. Egyptin hallitus ryhtyi marraskuussa 2016 maan kipeästi tarvitsemiin rakenteellisiin uudistuksiin, sillä valtion budjetti on epätasapainossa ja maa kärsii kroonisesta valuuttapulasta. Paikallisen punnan kellutus ja energiasubventioiden leikkaaminen toivat pääsyn IMF:n 12 miljardin dollarin lainaohjelmaan. IMF:n kolmivuotinen talousohjelma tähtää makrotalouden tasapainottamiseen ja sellaisen talouskasvun edistämiseen, jonka vaikutus leviää mahdollisimman laajalle kansanosalle. Samalla riskinä ovat inflaatio sekä etenkin energian ja muiden perushyödykkeiden kallistuminen. Positiiviseen kehitykseen tarvitaan selkeää poliittista tahtotilaa koko hallinnolta. Egypti on pakolaisten ja siirtolaisten kohde-, kauttakulku- sekä lähtömaa. Egyptissä on maan hallituksen mukaan tällä hetkellä noin viisi miljoonaa maahanmuuttajaa, joista neljä miljoonaa on peräisin Afrikan maista. Suurimmaksi osaksi kyse on taloudellisesta siirtolaisuudesta. Maassa tiedetään lisäksi olevan paljon rekisteröitymättömiä pakolaisia ja muita luvattomasti oleskelevia henkilöitä. EU-arvioiden mukaan muuttovirrat Egyptistä EU:hun ovat kasvamassa, ja EU:n onkin syytä tarkastella keinoja, joilla Egypti voidaan sitoa tiiviimmin yhteistyöhön maahanmuuttokysymyksissä. Egypti oli aktiivinen helmikuussa 2017 pidetyn Vallettan seurantakokouksen osalta. Se isännöi 15 Afrikan maan yhteisen suunnittelukokouksen tammikuun puolessa välissä ja pyrki maiden yhteiseen kantaan. Egypti on halukas rakentavaan ja konkreettiseen keskusteluun EU:n kanssa siirtolaisuudesta, mutta haluaa mahdollisimman kokonaisvaltaisen

18 18(23) ratkaisun, ml. taloudellinen tuki. Se vastustaa pelkkiä palautus- ja rajayhteistyösopimuksia. On myönteistä, että Egypti on tarttunut ihmissalakuljetukseen rajoillaan ja onnistunut vähentämään venesiirtolaisten lähtöjä Egyptistä merkittävästi viime syyskuun jälkeen. Lisäksi se on hiljattain hyväksynyt ihmiskauppaa koskevan lainsäädännön. Pohjois-Siinain tilanne sekä Libyan rajan vuotaminen, yhdistettynä alueen kriiseihin ja ISILiin, aiheuttavat lähivuosina Egyptille jatkuvan terrorismin uhan. Viimeisen vuoden aikana lähes 800 turvallisuusjoukkojen jäsentä on saanut surmansa; heistä 70 prosenttia Siinailla ja 30 prosenttia sydänmailla Niilin laaksossa. Siinailla toimiva paikallinen terroristijärjestö ABM (Ansar Beit al- Maqdis) on liittoutunut ISILin kanssa. Libyan naapuruus kuitenkin tekee Egyptistä haavoittuvaisen myös ISILin harjoittamalle terrorille. Al-Qaidaan kuuluvia ryhmiä toimii Niilin laakson väestökeskuksissa. Egyptin ja Libyan välistä pitkää rajaa (1100 km) vartioidaan Libyan puolella puutteellisesti. Egypti tarkasteleekin Libyan tilannetta kansallisesta turvallisuusnäkökulmasta, ja on mm. tästä syystä tukenut itsevaltaista kenraalia Khalifa Haftaria, jonka joukot käyvät sotaa Libyassa toimivia islamistisia ryhmittymiä vastaan. Egyptin tuki Haftarille on ollut ongelmallista Libyan yhtenäishallitukselle, jonka arvovaltaa Haftar järjestelmällisesti heikentää. Viime kuukausina Egypti on kuitenkin ollut mukana painostamassa tukemiaan tahoja kohti sovintoa, mikä saattaa heijastaa linjanmuutosta ja johtopäätelmää, ettei epävakaa Libya ole sen intresseissä. Egypti on myös fasilitoinut dialogitapaamisia erilaisten libyalaisten ryhmittymien välillä. Egypti on tähän asti painottanut yhtenäisen Syyrian merkitystä. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun presidentti Sisi antoi äskettäin tukensa Syyrian hallitukselle. Lisäksi Egypti äänesti YK:n turvaneuvostossa (Egypti on YKTN:n vaihtuva jäsen v ) sekä ranskalais-espanjalaisen että venäläisen Syyria-päätöslauselmaehdotuksen puolesta. Tämä tulkittiin Venäjä-myönteiseksi Syyriapolitiikaksi Venäjän tukiessa Syyrian Assadin hallintoa. Egyptin suhteet läheiseen kumppaniin Saudi- Arabiaan huononivat äänestyksen jälkeen. Lähi-idän rauhanprosessissa Egypti on pyrkinyt olemaan rakentava. Se tosin veti pois viime joulukuussa Israelin siirtokuntapolitiikan tuomitsevan päätöslauselman, jonka oli alun perin kierrättänyt turvallisuusneuvostossa. Arvioiden mukaan taustalla oli Yhdysvaltain tulevan hallinnon vaikutus. Päätöslauselma 2334 kuitenkin hyväksyttiin Egyptin ja Venäjän välinen suhde on lämmin. Presidentti Putin vieraili helmikuussa 2015 Kairossa. Putinin vierailun jälkeen maat käynnistivät aktiivisen asiantuntijavierailuvaihdon eri kysymyksissä, mukaan lukien Egyptin ensimmäisen ydinvoimalan rakentaminen. Egypti on myös ostanut Venäjältä sotakalustoa, vaikka maan armeijan riippuvuus-suhde Yhdysvaltain aseteollisuudesta jatkuu. Yhdysvaltain uuden presidentin Trumpin politiikan vaikutukset Egyptiin ja alueeseen jäävät nähtäviksi. Trumpin Lähi-itä -politiikassa odotetaan ainakin terrorismin vastaisen taistelun olevan vahvasti esillä. Egypti toivoo suhteidensa Yhdysvaltoihin lähentyvän. Trump on ollut yhteydessä presidentti Sisin kanssa ja esittänyt vierailukutsun Sisille Valkoiseen taloon maaliskuulle. Sisi olisi näin ollen ensimmäinen arabimaan johtaja, joka vierailee lähiaikoina Washingtonissa Israelin pääministeri Netanjahun vanavedessä. Israel ja Egypti saavat joidenkin arvioiden mukaan 75 % koko Yhdysvaltojen antamasta ulkomaanavusta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen teki vienninedistämismatkan Egyptiin syyskuussa 2016.