SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Transkriptio

1 149/ /2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut

2 2 Sisällys TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA... 3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN... 8 TERVEYSPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ... 9 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO Neuvolatoiminta ja perhetyö Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Perhetyö Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Aikuisten hoitajavastaanotto Hoitotarvikejakelu Muistineuvola Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Ehkäisevä päihdetyö Seulontatutkimukset Tartuntataudit Rokotukset Ravitsemusterapia Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus Valtimotautien ehkäisy ja diabetes Sujuva toiminta tavoitteena POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA Muistutukset Kantelut aluehallintovirastolle ja viranomaisvalvonta Potilasvahinkoilmoitukset Potilasasiamiestoiminta POTILASTURVALLISUUS, HAITTATAPAHTUMAT JA HaiPro-ILMOITUKSET YKSIKKÖESIMIESTEN KATSAUKSET TOIMINNASTA Terveyskeskussairaala Alueelliset avoterveydenhuoltopalvelut Avoterveydenhuolto: Itäinen palvelualue ja Läntinen palvelualue Lääkinnällinen kuntoutus Päivystys ja kotisairaala Suun terveydenhuoltopalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Tk-hallinto ja keskitetyt palvelut HENKILÖSTÖ ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖ JA KUSTANNUKSET TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA JA HOITOKETJUYHTEISTYÖ KEHITTÄMISHANKKEET LAADUNHALLINTA... 51

3 3 TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA Perusterveydenhuollon toiminnassa keskityttiin lakisääteisten palveluiden järjestämiseen ja palvelurakenteen kehittämiseen toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Terveydenhoitolain mukaisen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien terveydenhuollon yhteisen järjestämissuunnitelman valmistelu on jatkunut. Tavoitteena on palveluiden kehittäminen kansallisen SOTE-palvelurakenteen uudistuksen tavoitteiden mukaisesti koko alueella. Väestörakenteen muutokset heijastuvat sairastavuuteen. Ikääntyvän väestön ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden, erityisesti pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien, terveydenhuollon palvelutarpeet kasvavat. Toimintamalleja työttömien terveyspalveluissa uudistettiin. Tietojärjestelmiä hyödynnetään jo olemassa olevien järjestelmien puitteissa, laajentamalla itseilmoittautumisen käyttöä ja sähköistä ajanvarausta terveystarkastuksiin. Avoterveydenhuollon palveluiden tuotteistusta rakennetaan pdrg-järjestelmällä. Uusi laskutusjärjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa. Potilastietojärjestelmän uuden version käyttöönotto ja suun terveydenhuollon Kanta-arkistoon liittyminen siirtyivät vuodelle 2017, koska järjestelmien kehittäminen on vielä kesken. Sisäilmaongelmat hankaloittivat toimintaa ja vaikuttavat työhyvinvointiin. Sisäilmaselvittelyitä on meneillään useissa toimipisteissä. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi toteutettiin Kaari-työhyvinvointi-ohjelmaa. Erikoissairaanhoidon palveluiden kokonaislaskutus sairaanhoitopiiriltä oli 69,6 milj.. Hoitopäivät vähenivät ja avohoitokäynnit lisääntyivät. Oleellinen muutos oli synnytys- ja lastentautien vuodeosaston toiminnan lakkautus Salossa. Toiminta loppui jouluna Vuoden kuluessa sopeuduttiin muutokseen. Yhteistyökäytäntöjä erikoissairaanhoidon kanssa uudistettiin ja mm. pediatrista konsultaatiotoimintaa lisättiin. Lastentautien vuodeosastokäyttö väheni merkittävästi. Synnytystoiminnan ja lastentautien vuodeosastotoiminnan muutoksista kertyi kustannussäästöjä laskentatavasta riippuen 1,5 2,1 milj.. Muutokselle asetetut taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Potilasturvallisuuden vaarantumista näissä toiminnoissa ei ole ilmennyt. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa useilla muilla erikoisaloilla kustannukset kuitenkin kasvoivat niin, että somaattisen erikoissairaanhoidon suoritelaskutus nousi edellisvuodesta n. 1 miljoonalla eurolla. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon tulosalueen kustannukset alenivat vuodeosastohoidon vähentyessä ja nyt kustannukset ovat verraten matalat. Synnytysvuodeosaston tilojen vapautuminen loi mahdollisuuden suunnitella geriatrisen vuodeosastotoiminnan uudelleen järjestämistä. Vapautuneisiin tiloihin on suunniteltu sijoitettavaksi geriatrinen arviointiyksikkö. Tällöin terveyskeskussairaalan toiminta voidaan keskittää ja tulevaisuudessa luopua Perniön osastosta. SAS:ssa vapautuneisiin tiloihin on sijoitettu myös mielenterveyspalveluiden matalan kynnyksen kiireellinen vastaanotto perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Perusterveydenhuollon oman toiminnan ja muun kuin erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kulut olivat 44,6milj. säilyen edellisvuoden tasolla. Tuotot kasvoivat asiakasmakusjen ja mm. maahanmuuttajien terveydenhuoltoon liittyvien maksutuottojen seurauksena ja olivat 8,9 milj.. Henkilöstökulut kasvoivat 0,4 milj. mm. perhetyöhön osoitetun lisäresurssin ja lääkärivakanssien täyttymisen seurauksena. Sijaismäärärahan säilyi edellisvuoden tasolla. Palvelujen ostoissa oli vähennystä yhteensä 0,4 milj.. Vähennystä tapahtui laboratorio- ja kuvantamiskustannusten, hoitotarvikkeiden ja irtaimistohankintojen osalta. Kaupungin avoterveydenhuollon palveluiden käyttö jatkuu laajana ja kattavuus kasvoi lähes 80 prosenttiin. Erityyppisiä avoterveydenhuollon käyntejä oli yli Ulkopaikkakuntalaisten käynnit lisääntyivät, mutta osuus on edelleen sangen pieni. Neuvola-ja kouluterveydenhuollon lakisääteiset tarkastukset toteutuivat. Näissä palveluissa ongelmat monasti kriisiytyvät ennen kuin niihin päästään puuttumaan. Varhaisen tuen lisäämiseksi lapsiperheiden varhaisen perhetyön toimintaa kehitettiin ja sen voimavaroja lisättiin. Perhetyön palveluiden tarve vaikuttaa lisääntyvän. Lasten syrjäytymisen ehkäisyä on toteutettu laajana alueellisena yhteistyönä ja se on ollut myös erikoissairaanhoidon kärkihanke. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve on kasvanut ja hoitoon pääsyn odotusajat ovat ajoittain ylittäneet valtakunnalliset säädösten mukaiset hoitoon pääsyajat fysioterapiassa ja puheterapiassa. Kuntoutuspalveluiden

4 4 tarpeen kasvu on seurausta mm. ortopedisen hoidon linjauksista ja työterveyshuollon palveluiden ulkopuolelle jääneiden määrän lisääntymisestä. KELA:n on siirtänyt vaikeavammaisten kuntoutusta terveyskeskuksille, joten ostopalvelua on tarvittu aiempaa enemmän. Terveyskeskuksen yöpäivystys siirtyi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle ja toiminnallinen muutos on sujunut suunnitelmien mukaan. Päivystyskäynnit vähenivät 14 % osittain terveyskeskuksen yöpäivystyksen loppumisen ja myös avoterveydenhuollon terveysasemien parantuneen lääkäritilanteen vuoksi. Päivystyspotilaiden moniongelmaisuus on lisääntynyt. Terveyskeskussairaalan käyttöaste on lähes 100 %. Johtuen jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden osuuden lisääntymisestä keskimääräinen hoitoaika piteni ollen 23,5 pv. Siirtoviiveet ovat kuitenkin hieman vähentyneet, ja laskennalliset kustannukset ovat runsaat 0,5 milj.. Uusi ylilääkäri rekrytoitiin. Kuntouttavan henkilöstön resurssi osastolla on riittämätön nykyisten potilaiden tarpeisiin. Geriatrisen arviointiyksikön toiminta suunniteltiin ja siihen liittyy Perniön vuodeosaston lakkautuminen. Kotisairaala on mukana kotiutustiimin toiminnassa ja hoitopäivien määrä oli edellisvuoden tasolla. Saattohoito kotona on lisääntynyt. Suun terveydenhuollon toiminta toteutui suunnitelmallisesti ja palveluja keskitettiin. Hammaslääkärien rekrytointitilanne parani. Hoitokontaktit lisääntyivät 4,3 %. Työterveyshuollon volyymi oli edellisvuoden tasolla ja sopimusten mukainen toiminta toteutui. Myynti kattaa kustannukset. Työ painottuu entistä enemmän työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvään problematiikkaan työelämän ja KELA:n vaatimusten mukaisesti. Työterveyshuolto on osaltaan toteuttanut konsernin työhyvinvoinnin parantamisen Kaari-hanketta. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämissuunnitelmaa on toteutettu yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Hoidon painopiste on siirtynyt peruspalveluihin, esimerkkinä injektiohoitoryhmät ja psykiatrisen hoitajan kiireellinen vastaanotto. Kaupungin oma mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutoiminta muutti Pahkavuoden kiinteistöön Kajalasta. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelujen järjestämisessä on omaksuttu uusi asiakaslähtöisen palvelumuotoilun kulttuuri, jossa palvelujen järjestämistä arvioidaan erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyönä. Palvelut viedään mahdollisimman normaaliin asumisympäristöön. Mielenterveyskuntoutuksen asumisen ostopalvelujen tarve väheni edelleen ja kustannukset pienenivät. SHQS-laatujärjestelmän mukainen terveyspalveluiden auditointi toteutui lokakuussa. Terveyspalveluiden koko toiminnan laaduntunnustus on voimassa saakka. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Asiakkaat / kuntalaisten palvelu: Lakisääteiset palvelut toteutuivat pääosin. Lääkinnällisen kuntoutuksen hoitoon pääsyn kriteerit ylittäviä odotusaikoja oli ajoittain fysioterapiassa ja puheterapiassa. Matalan kynnyksen- ja ennaltaehkäiseviä palveluita painotettiin. Perhetyötä lisättiin. Pääsy lääkärinvastaanotolle parani. Omahoidon ohjausta ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisättiin (yhteistyö Filha ry:n kanssa ja Arkeen voimaa-toiminta-ohjelma). Palvelujärjestelmä kehittyi avohoitopainotteiseen suuntaan. Vuodepaikkojen käyttö erikoissairaanhoidossa väheni useimmilla erikoisaloilla. Synnytysyksikkö ja lastentautien vuodeosastotoiminta Salossa lakkasivat ja siirtyivät TYKS:iin. HUS-alueen synnytysyksiköihin hakeutuminen on ollut ennakoitua yleisempää. Prosessit: Iäkkäiden päivystyspotilaiden ja kouluikäisten/lasten palveluprosesseja sujuvoitettiin leanmenetelmällä yli palvelualueiden rajojen. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden järjestämisessä on käytössä yksilöllisen arvioinnin käytäntö yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Palveluprosesseja kehitettiin kustannustehokkaasti mm. haavahoitojen ja hoitotarvikejakelun osalta. Ensimmäiset reseptihoitajat valmistuivat. Potilastietojärjestelmän uuden version käyttöönotto ja Kanta-arkiston laajeneminen suun terveydenhuoltoon siirtyi vuodelle 2017 ohjelmistotoimittajasta johtuvista syistä. Perusterveydenhuollon tuotteistusta kehitettiin (pdrg). Uusi laskutusjärjestelmä otettiin käyttöön. Johtaminen: Organisaatiouudistuksen suunnitelmat vakiintuivat käytäntöön. Terveyskeskussairaalaan ylilääkäri ja terveyspalveluiden päällikkö siirtyivät eläkkeelle ja uudet viranhaltijat rekrytoitiin. Kaupungin mielen-

5 5 terveyspalveluihin rekrytoitiin psykiatri-ylilääkäri ja osastonhoitaja. Avoterveydenhuollon organisoituminen kahteen palvelualueeseen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi ja lisännyt terveysasemien yhteistoimintaa. Lääkärien ja hammaslääkärien rekrytointi on toteutunut aiempaa paremmin, mutta edellyttää edelleen vahvaa panostusta koulutukseen ja perehdytykseen. Koulutustavoitteet eivät toteutuneet täysin. Henkilöstöllä oli vuonna yhteensä 9354 sairauspoissaolopäivää eli 18,5 päivää / työntekijä. Talous: Henkilöstöbudjetti suhteessa talousarvioon ylittyi johtuen perhetyön resurssista, lääkärivakanssien parantuneesta täyttöasteesta ja sijaistarpeesta. Lääke-, kuvantamis- ja laboratoriokustannukset alittivat v tason. Kulukuri toteutui hyvin hankinnoissa. Oleellinen muutos somaattisessa erikoissairaanhoidossa oli synnytysyksikön ja lastentautien vuodeosastotoiminnan lakkaaminen TYKS-Salon sairaalassa ja muutokselle asetetut säästötavoitteet toteutuivat. Muualla somaattisessa erikoissairaanhoidossa kustannuskasvu on edelleen merkittävää. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuissa kustannukset laskivat. Suunniteltu säästö yöpäivystyksen siirrossa EPLL:lle toteutui. Riskien arviointi Terveyspalveluissa olennaiset riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin, taloustilanteeseen, henkilöstöön ja potilasturvallisuuteen. Sote-päätöksenteon pitkittyminen aiheuttaa epävarmuutta. Taloustilanteen epävarmuus ja peruspalveluiden oheneminen saattavat johtaa korjaavien palveluiden kustannusten kasvuun. Toteutuneita riskejä ovat tietojärjestelmiin liittyen kansalliseen e-reseptijärjestelmään kohdistuneet palvelunestohyökkäykset, joilla oli vaikutuksia asiakaspalveluun. Erään päivityksen jälkeen myös puhelinliikenteessä oli syksyllä laajoja ongelmia, jotka estivät välittömän yhteyden saannin terveyspalveluihin. Väestö on vähenemässä ja ikääntymässä työikäisten muuttoliikkeen sekä syntyvyyden voimakkaan alenemisen seurauksena. Pidemmällä aikavälillä väestörakenne saattaa vinoutua. Mikäli pitkäaikainen työttömyys ei vähene, väestön sosioekonominen tilanne ja terveydentila jatkavat heikkenemistään aiheuttaa se pitkäaikaisen kustannuskuorman. Toimintaympäristön muutoksiin sisältyvät mm. maahanmuuttoon liittyvät palvelujärjestelmän haasteet, epidemiatilanteen hallinta, varautuminen sekä tiedonhallinnan riskit. Riskejä ja toteutuneita haittoja liittyy vanhenevaan ja korjausvelkaiseen toimitilakantaan. Sisäilmaongelmat ja vesivuodot aiheuttavat toimintahäiriöitä, henkilöstöriskejä, sairastamista ja toistuvien korjausten tarvetta. Sote-valmistelun pitkittyminen ja taloustilanne saattavat heikentää pätevän henkilöstön rekrytoinnin edellytyksiä. Kokenutta henkilöstöä on siirtymässä runsaasti eläkkeelle. Samanaikaisesti kilpailu osaavasta henkilöstöstä kovenee. Pätevän henkilöstön riittävyyden ongelmat aiheuttavat potilasturvallisuusriskejä, henkilöstön kuormittumista ja sairastavuuden lisääntymistä, sijaistarvetta ja seurannaiskustannuksia. Tämä noidankehä näyttää toteutuneen joissakin työyksiköissä.

6 6 Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 201 Terveydenhuollon palvelut Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2015 Ennuste tp Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset , Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

7 7 Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 2002 Terv.palv.johto Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2015 Ennuste tp Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

8 8 VÄESTÖN TERVEYDENTILA JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan vuosittain Salon kaupungin hyvinvointitilinpidon yhteydessä. Kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus vuosilta esitellään erillisenä asiakirjana joka valmistuu helmikuussa Väestön terveydentilaa voidaan seurata erillisten indeksien valossa. Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seurata sairastavuusindeksillä. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä (koko maan vertailuluku on 100). Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Salossa kansansairauksien summaindeksi vuonna 2015 oli 89,1. Määrä on korkeampi kuin Varsinais-Suomen vertailuluku (83,8). Koko maan indeksi 100 (vakioitu kertoo miten paljon sairastavuudesta selittyy muilla syillä kuin ikärakenteella). Kelan kansantauti-indeksi laski edelleen vuonna Kansantauti-indeksi muodostuu seitsemästä indeksistä. Näistä laskivat sydämeen vajaatoiminta, astma ja sepelvaltimotauti ja kasvoivat diabetes, psykoosit, nivelreuma ja verenpainetauti. Salossa on osallistuttu valtimotautien laatuverkoston toimintaan, jossa yhtenä painopisteenä on diabeteksen ensitietoryhmän toiminnan vakiinnuttaminen. Vuosi V-Suomi 2015 Vakioitu Sairastavuusindeksi 97,2 97,5 97,8 96,8 96,3 Kuolleisuusindeksi 99 98,1 98,7 95,0 96,0 Työkyvyttömyysindeksi ,7 99,5 99,4 Lääkekorvausoikeusindeksi 96,6 96,4 95,9 95,8 93,4 Kansantauti-indeksi 90,2 89,8 89,5 89,1 83,8 Diabetes 99,6 97,7 96,1 97,5 95,8 Psykoosit 87, ,5 87,6 88,8 Sydämen vajaatoiminta 80,1 79,3 79,5 76,0 64,7 Nivelreuma 115,2 116,4 115,9 117,1 101,9 Astma 75, ,0 81,7 Verenpainetauti 97,2 96,4 95,2 95,0 85,0 Sepelvaltimotauti 76,8 75,9 76,1 75,7 68,8 Kansantaudit vakioitu Salon väestö (lähde: KELA, terveyspuntari) Väestön ikärakenne on muuttumassa nopeasti. Syntyneiden lasten määrä on vähentynyt jyrkästi. Varttuneemmissa ikäluokissa erityisesti vuotiaiden osuus on kasvanut, mikä selittää suurta palvelukysyntää ja ennakoi kansantautien hoidon tarpeen kasvua lähivuosina.

9 9 TERVEYSPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ Terveyspalveluiden määrä, käyttö ja kattavauus Toimintatilasto TP TP2015 TP2014 TP2013 TP2012 TP2011 Tilastotiedot Avohoitokäynnit Lukumäärä Päivystyskäynnit Lukumäärä Kuntoutus Lukumäärä Työterveyshuoltokäynnit Lukumäärä Kotisairaala asiakkaita Asiakas hoitopäivä Lukumäärä Terveyskeskussairaala vuodepaikkoja Lukumäärä asiakkaita Asiakas hoitopäiviä Lukumäärä Suun terveydenhuollon asiakaskäynnit Lukumäärä Tilastotiedot Korvaushoito asiakaskäynnit Lukumäärä korvaushoitoasiakkaat Asiakas Ehkäisevä päihdetyö järjestetyt tilaisuudet Tilaisuus Avohoitopalveluiden käyttö ja asiakkaat ikäryhmittäin Kaupungin omien terveyspalveluiden käyttö on laajaa ja peittävyys yli 79% ( 78% v.2015) on edelleen lisääntynyt. Seuraava taulukko kuvaa terveyspalveluidenkäytön kattavuutta ikäryhmittäin huomioiden kaikki palvelumuodot, mukaan lukien alueellisten terveysasemien avohoitopalvelut, kuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, päivystyspalvelut ja suun terveydenhuolto yhteensä. Terveyskeskuspalveluita käyttävät asioivat palveluissa keskimäärin 6-8 kertaa vuodessa. Terveyspalvelujen asiakkuustilasto, avohoitopalvelut yhteensä Ikäluokka Väestö (v) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit/ Väestö (k/v) Väh. 3krt käyneet ,30 6,55 6, ,43 7,80 7, ,01 6,39 5, ,13 6,74 4, ,43 6,57 4, ,33 7,17 6, ,64 8,75 8, Yht ,31 7,14 5, Lähde: Asiakkuus_(käyn004) terveyspalvelut.pdf

10 10 Päivystyksen käyttö Päivystyskäyntejä ympärivuorokautisessa päivystyksessä oli (edellisvuonna 33980) sisältäen käynnit päivystävällä hoitajalla ja lääkärillä. Peittävyys on 21,2 % (23 % v.2015). Päivystyskäytön peittävyys on lapsilla 31 % ja yli 75-vuotialla 33,9 %. Toistuvasti päivystyksessä asioivien osuus on vähentynyt erityisesti yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä (määrä 783 vrt vuonna 2015). Tämä muutos on saatu aikaan kehittämällä kotihoidon lääkäritoimintaa. Päivystyksen asiakkuustilasto salolaisista : Ikäryhmä Väestö (V) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit / väestö (k/v) Vähintään 3 kertaa käyneet 0-6 vuotiaat ,32 1,85 0, vuotiaat ,04 1,67 0, vuotiaat ,50 2,22 0, vuotiaat ,01 2,38 0, vuotiaat ,11 2,04 0, vuotiaat ,98 2,22 0, vuotiaat ,90 2,94 1, Yhteensä ,66 2,27 0, Päivystyskäyntien osuus, 19 % kaikista lääkärien vastaanottokäynneistä, on hieman vähentynyt. Päivystyskäynneissä on vuodenaikavaihtelua, johon vaikuttavat epidemiat, lomakaudet, terveysasemien kesäsulut ja juhlapyhät. Päivystyskäyntien osuus kasvaa terveysasemien sulkujen aikaan heinäkuussa, jolloin ulkokuntalaisten käyntien osuus on 25 % päivystyskäynneistä. Yöaikaisen päivystyksen loppuminen on vähentänyt päivystyskäyntien kokonaisuudessaan hieman (1-4 potilasta/yö) näiden käyntien siirtyessä EPLL:n (Päivystyksen ja ensihoidon liikelaitoksen) tilastoihin.

11 11 Laboratoriotutkimusten käyttö ja kustannukset Laboratoriotutkimusten käyttö tasaantui ja kustannukset 1,77 milj. alittivat edellisvuotiset n. 10%. TYKS- SAPA-liikelaitoksen laboratoriotutkimuksia hankittiin tutkimusta. Laboratoriotutkimusten kustannukset sisältyvät terveyspalveluiden suoritehintoihin, eivätkä tilastoidu erikseen käynteinä. Näytteenottokäyntejä oli runsaat Vieridiagnostiikan lisäys ja hoito- ja seurantakäytäntöjen keventäminen sekä hinnastomuutokset vaikuttivat laboratoriokäytön tasaantumiseen ja maltilliseen kustannuskehitykseen, vaikka erikoissairaanhoito edelleen siirtää seurantatehtäviä peruspalveluihin. Kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimuksista valtaosa hankitaan TYKS-SAPA-kuvantamisyksiköstä, Salon sairaalassa. Kuvantamistutkimusten kokonaismäärä pysyi ennallaan. Kuvantamistutkimusten kokonaiskustannukset olivat 1,26 milj. (edellisvuonna 1,28 milj. ) ja alittivat edellisvuoden käytön ylittäen kuitenkin budjetoidun. Kustannukseen sisältyvät TYKS-SAPAn tuottamat kliiniset kuvantamistutkimukset sekä ostopalveluina Terveystalolta hankitut MRI-tutkimukset ja mammografiaseulonnat. MRI-tutkimuksia hankittiin 1139 kuvausta, joista 976 tehtiin magneettirekassa. MRI-tutkimusten käyttö lisääntyi vuodesta 2015, jolloin kuvauksia oli 960. Seulontamammografioiden kustannukset olivat n (3400 kuvausta). Kaikkien kuvantamistutkimusten kustannukset sisältyvät avohoitokäyntien suoritekustannuksiin, eivätkä tilastoidu erillisinä käynteinä. Puhelinpalvelut ja muut sähköiset palvelut Valtakunnallinen AVOHILMO-tilastointi edellyttää myös puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kirjausta ja tilastointia, joita THL ja AVI seuraavat. E-resepti ja Oma Kanta-palvelu ovat tuoneet potilaille mahdollisuuden tarkastella asiakastietojaan ja mm. laboratoriovastauksia itse, mikä todennäköisesti vähentää puhelinasiointia. Varttuneimmissa ikäluokissa on kuitenkin merkittävä määrä asiakkaita, jotka eivät käytä Oma Kantaa. Puhelinasiointi on merkittävä hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon seurannan muoto, jota kaiken ikäiset kansalaiset käyttävät. Lääkärikäynnin korvanneita puhelin- ja muita sähköisiä kontakteja kirjattiin toteutuneeksi Tietojärjestelmään kirjatut yleisterveydenhuollon puhelinkontaktit Lääkärit Kaikki muut Yhteensä Nispa-puhelinvastaaja-automatiikka on käytössä kaikilla terveysasemilla. Tässä palvelussa on ollut teknisiä ongelmia aiempaa enemmän johtaen häiriöihin asiakaspalvelussa. Itseilmoittautumisen ja sähköisen ajanvarauksen käyttöä on laajennettu mm. influenssarokotusten ja terveystarkastusten osalta.

12 12 Yleisterveydenhuollon käyttö, kattavuus ja asiakkaat Seuraava taulukko kuvaa yleisterveydenhuollon (terveysasemien lääkäri- ja hoitajavastaanotot, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) palveluiden käyttöä ja käytön toistuvuutta eri ikäryhmissä. Terveyskeskuksen asiakas käyttää ikäryhmästä riippuen terveyskeskusta keskimäärin 4-7 kertaa vuodessa. Keskimääräinen käyntien määrä/potilas terveysasemilla kasvoi hieman ja on nyt 5,79 (5,17 v.2014)). Luvut eivät sisällä suun terveydenhuollon käyntejä, kuntoutuskäyntejä, laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä eivätkä vanhuspalveluiden kotisairaanhoitoa/kotihoitoa. Avoterveydenhuollon terveysasemapalveluiden käytön peittävyys on korkein lapsilla (96,2%) sekä iäkkäillä (yli 93%). Kattavinta käyttö on yli 85-vuotiailla. Yleisterveydenhuollon asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (v) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit/ Väestö (k/v) Väh. 3krt käyneet ,29 5,66 5, ,51 5,39 5, ,34 5,08 3, ,37 5,36 3, ,42 5,50 3, ,64 6,00 5, ,12 7,63 7, Yht ,22 5,79 4, Lähde: Asiakkuus_(käyn004), ei suteho, mielenterv., päihde KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO Neuvolatoiminta ja perhetyö Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Äitiysneuvolatoimintaa ohjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2013 julkaisema äitiysneuvolasuositus. Lastenneuvolatarkastukset ja niiden sisältö määritellään neuvola-asetuksessa (380/2009). Äitiysneuvolassa seurattiin raskauden etenemistä, äidin ja tulevan vauvan terveyttä sekä tuettiin äitejä ja koko perhettä odotusaikana ja vauvan synnyttyä. Yhteistyö perheiden kanssa jatkui saumattomasti lastenneuvolassa: lastenneuvolat palvelivat alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Neuvolatoiminnan tavoitteena oli perheen terveiden elintapojen edistäminen, lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolan työpanosta kohdennettiin riski- ja syrjäytymisvaarassa oleviin perheisiin, joissa vanhemmuuden tuen tarve on lisääntynyt mielenterveys- ja päihdeongelmien, työttömyyden, taloudellistan ongelmien tai muun syyn vuoksi. Vanhemmille annettiin tukea arjen pyörittämisessä, kuten lapsen nukkumiseen, ruokailuun tai rajojen asettamiseen liittyvissä asioissa. Tukea ja ohjausta tarvitseviin perheisiin panostettiin moniammatillisesti, yhteistyötä lastensuojelun kanssa pyrittiin tiivistämään. Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointia (VaTu) raskausaikana tekivät terveyskeskuksen kaksi erikoistunutta työntekijää. Arviointi tehtiin tilanteissa, joissa äitiysneuvolan perusohjelman puitteissa ei pystytty riittävästi puuttumaan haastavaan tilanteeseen. Näillä vastaanotolla kartoitettiin laaja-alaisesti perheen tilanne ja arvioitiin perheen edun mukaiset tukitoimet. Vanhemmuuden tuen laajoja arviointeja vuonna tehtiin yhteensä 26 ( 2015 yhteensä 14).

13 13 Ennakollisten isyyden tunnustamisten vastaanottaminen aloitettiin äitiysneuvoloissa Terveydenhoitajien uusi työjako astui voimaan asteittain syksyyn mennessä. Syntyvyyden laskun myötä neuvolaterveydenhoitajien resursseja siirrettiin aikuisvastaanottoon kolmen työntekijän verran. Salon lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit osallistuivat loppuvuodesta THL:n, Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhdessä koordinoimaan CHILD CARE- nelivuotiaitten lasten tutkimushankkeeseen yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa. Lapset puheeksi koulutuksia jatkettiin vuonna. Lapset puheeksi menetelmämallia viedään käytäntöön koko hyvinvointipalveluissa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. TEKO työryhmä (terveyden edistämisen konkreettiset teot) sai työnsä päätökseen ja toimintamalli sekä kirjaamisohjeet jalkautettiin neuvolapalveluihin lokakuussa. Kirjoille otetut äidit ja syntyneet lapset v koko Salo: Äidit Lapset Vuonna äitiys- ja lastenneuvolakäyntejä kertyi yhteensä (2015 käyntejä ). Perhetyö Ennaltaehkäisevä perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista perheiden kotona tapahtuvaa työtä. Ennaltaehkäisevä perhetyö vahvistaa perheen omia voimavaroja. Perhetyö on matalan kynnyksen palvelua. Salossa perheet voivat hakeutua palvelun piiriin ottamalla itse yhteyttä suoraan perhetyöhön. Perhetyöhön ohjataan perheitä myös muista palveluista kuten neuvolasta, varhaiskasvatuksen yksiköistä, kasvatus- ja perheneuvolasta ja muilta yhteistyökumppaneita. Palvelu on tarkoitettu lyhytkestoiseksi avuksi, jotta pystyttäisiin ennaltaehkäisemään perhetilanteen vaikeutumista. Oikea-aikaisella tukemisella pyritään ehkäisemään perheiden ongelmien vaikeutumista, syrjäytymistä ja tarvetta erityispalveluihin, kuten lastensuojeluun. Vuoden lopulla kaupunginvaltuusto vakinaisti perhetyön osaksi Salon kaupungin lapsiperheiden palveluja vuoden 2017 alusta. Samalla tehtiin päätös, että lapsiperheiden kotipalvelu on maksutonta vuoden 2017 alusta lähtien. Kotipalvelun perhetyö on tilapäistä perheen arjen tukemiseen tarkoitettua työtä. Kotipalvelun perhetyössä asiakasperheitä oli vuonna yhteensä 174. Asiakkaiden palveluntarve vaihteli suuresti yksittäisestä, kertaluontoisesta palvelusta, useiden kuukausien mittaiseen tiiviiseen apuun. Varhainen perhetyö auttaa ja tukee perheitä löytämään omia voimavaroja ja ratkaisumalleja arjen haasteisiin. Asiakkaita varhaisessa perhetyössä on ollut 182 vuonna. Psykiatrisen hoitajan konsultointiapu on niin asiakkaiden, yhteistyötahojen kuin perhetyön tiimin käytössä. Asiakkaita psykiatrisella hoitajalla oli vuoden aikana 74. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Terveystarkastusten aikataulut ja niiden sisältö määritellään koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevässä asetuksessa (380/2009). Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tavoitteena on lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä mahdollisimman terveellisen ja turvallisen kouluympäristön luominen yhteistyössä koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen monipuolisuuteen ja tasa-arvoisuuteen panostettiin. Asiakkaille tarjottiin matalan kynnyksen terveyden- ja sairaanhoidon palveluita, joiden painopiste oli ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Resursseja kohdennettiin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka olivat syrjäytymisvaarassa tai joilla oli kehitystä tai kasvua vaarantavia riskejä ja tekijöitä. Perheiden vanhemmuutta pyrittiin tukemaan moniammatillisesti. Vuonna nettiajanvaraus otettiin käyttöön kouluuntulotarkastuksessa sekä 1-, 5- ja 7- luokan laajoissa terveystarkastuksissa. Opiskeluterveydenhuollossa ammattiopistossa oppilaiden opetustuntien väheneminen lyhensi koulupäiviä ja opiskelijoiden tavoitettavuus vaikeutui. Toisen asteen oppilaitoksiin vakiintunut koulupsykologitoiminta tuki hyvin terveydenhoitajien työtä. Yhteisöpedagogien asiantuntemus oli käytössä kevääl-

14 14 lä yläkouluilla ja isommissa alakouluissa. Pois Syrjästä -hankkeen kautta kouluilla oli käytössään avopediatrin asiantuntemusta. Tämä toiminta on vakiintunut vuoden aikana. Kouluterveydenhoitajien tutor-ryhmät aloittivat toimintansa vuoden aikana. Lapset puheeksi koulutukset käynnistettiin moniammatillisesti Salon kaupungin hyvinvointipalveluissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille suunnattu oppisopimuskoulutus Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa alkoi syyskuussa. Uudet terveydenhoitajien työnjaot astuivat voimaan viimeistään syksyllä koulujen alettua. TEKO työryhmä (terveyden edistämiset konkreettiset teot) sai työnsä päätökseen ja toimintamalli ja kirjaamisohjeet jalkautettiin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon lokakuussa. Vuonna lakisääteiset terveystarkastukset toteutuivat. Käyntejä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kertyi yhteensä ( 2015 käyntejä ). Aikuisten hoitajavastaanotto Terveysasemilla tapahtuvassa aikuisväestölle suunnatussa terveydenhoitajan vastaanottotoiminnassa painopistealueena on kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hoito. Lääkärin vastaanotolla hoitajien vastaanottotoiminnassa painottuu sairaanhoito. Terveydenhoitajien aluejaon uusimisen yhteydessä neuvolatoiminnasta siirrettiin kolmen terveydenhoitajan työpanos aikuisten hoitajavastaanottoon. Diabeetikoiden ja muistisairaiden määrä vastaanotoilla on lisääntynyt. Vuonna jatkettiin hoitajavastaanoton kehittämistä moniammatillisesti. Sairaanhoitajien itsenäistä vastaanottoa lisättiin. Hoitosuunnitelmatyötä jatkettiin ja kiinnitettiin huomiota paljon palveluita käyttäviin asiakkaisiin. Terveyskeskus osallistui VSSHP:n haavahoidon kehittämishankkeeseen. Hankkeessa koulutettiin terveysasemille ja vuodeosastoille ketjulähetit sekä päivitettiin kroonisen haavan hoitoprosessi. Asiantuntijaarvion mukaan terveyskeskuksessa haavahoidon diagnostiikka on tehostunut, konsultaatiokynnys madaltunut ja hoito parantunut. Terveydenhoitajien tekemiin terveystarkastuksiin ohjautui yli 300 päivä työttömänä olleita, omaishoitajia sekä yli 80-vuotiaita vanhuspalveluiden teettämän hyvinvointikyselyn perusteella. Työttömille tehdyissä terveystarkastuksissa painopisteenä oli sekä kansansairauksien riskitekijöiden kartoittaminen että syrjäytymisen ehkäisy. Omaishoitajille suunnatuissa terveystarkastuksissa yhtenä painopistealueena oli omaishoitajan jaksaminen ja ohjaaminen tarvittaessa mm. vertaistuen piiriin. Aikuisväestölle järjestettiin diabeteksen ensitietoryhmiä, Marevan hoidon ryhmämuotoisia tietoiskuja sekä painonhallintaryhmiä. Hoitajien vastaanoton käyntimäärä oli , mikä oli 12 % aiempaa suurempi. Hoitotarvikejakelu Terveydenhuoltolain ( /1326) mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ( /734) määrittelee hoitotarvikkeiden maksuttomuuden. Hoitotarvikejakelupisteitä on kaupungin alueella kolme. Asiakkaan on mahdollista tilata tarvikkeet lähimmälle terveysasemalle. Tämä tilaamiskäytäntö lisääntyi hieman vuonna. Hoitotarvikejakelun kontaktilaji -käynti sisältää hoitotarvikkeiden jakelun lisäksi asiakkaan neuvontaa ja ohjantaa. Kontaktilaji -muu sisältää pelkän hoitotarvikkeiden jakelutapahtuman. Hoitotarvikejakelussa asiakkaiden määrä lisääntyi 12 % ja kontaktit 15 %.

15 15 Alla olevaan taulukkoon on koottu kolme yleisintä kontaktilajia sekä kaikkien kontaktilajien yhteismäärä. HTJAK Hoitotarvikejakelu 2015 Kontaktien lkm Potilaiden lkm Kontaktien lkm Potilaiden lkm Käynti Puhelinkontakti Muu Yhteensä Hoitotarvikejakelusta annettavat kolme suurinta tuote-erää ovat diabeteksen hoitoon tarvittavat välineet, avanteen hoitovälineet ja inkontinenssi suojat (vaipat). Hoitotarvikejakelun kustannukset vuonna olivat Kustannukset vähenivät vuodesta Säästöön ovat vaikuttaneet yhtenäistetyt myöntämisperusteet sekä annettavien tuotteiden määrä. Muistineuvola Muistineuvolan työn tavoitteena on tunnistaa ja todeta muistisairaudet jo alkuvaiheessa sekä ohjata asiakas hoidon ja tuen piiriin. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja antaa tukea arjen jatkumiseen potilaan ja omaisen aiemmin totutulla tavalla mahdollisimmin pitkään. Muistineuvola antaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen tietoa muistisairauksista ja niiden hoidosta eri vaiheissa ja lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista. Muistineuvolatoimintaa kehitettiin vuoden aikana edelleen ja muistipotilaiden kontrollikäynnit siirrettiin takaisin muistineuvolaan. Lisäksi muistihäiriöpotilaan hoitopolku päivitettiin elokuussa vastaamaan nykyistä toimintaa. Muistineuvolassa toimi vuonna kaksi kokoaikaista hoitajaa. Tarvittavat geriatrin palvelut toteutuivat terveyskeskuksen oman geriatrin hoitamina. Vuonna muistihoitajien vastaanotolla kävi 546 potilasta (2015: 376) ja kontakteja oli yhteensä 623 (2015: 441). Puhelinkontakteja vuonna oli 975. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Uusi laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP laki) on lisännyt TYP-asiakkuuteen ohjautuneiden asiakkaiden määrää. Useat kunnat ovat olleet kiinnostuneista Salon toimivasta työllisyyden hoidon ja työttömien terveydenhuoltomallista. Kaksi terveydenhoitajaa vastaa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista. Alle 300 päivää työttömänä olleille terveystarkastukset tehdään omilla terveysasemilla. Salon Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden kautta tarkastuksissa kävijöitä oli yhteensä 77. Yhteistyötä tehdään erityisesti tilanteissa joissa asiakkaan laajempi työkyvyn selvittely on paikallaan ja joiden hoidossa tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Terveystarkastuksia TYP:en asiakkaille tehtiin yhteensä 91 kpl. Vuonna alettiin tehdä monialaisia työllistymissuunnitelmia. Lisäksi asiakkaita (47 kpl) ohjataan terveystarkastuksiin myös muilta tahoilta: Salon sosiaalityöstä, Salon työttömyyden parissa toimivista hankkeista (Party- ja Voitto -hankkeet) sekä myös terveyskeskuslääkäriltä. Käyntejä terveydenhoitajilla vuonna oli kaikkiaan 595 kpl. Työttömien työkyvynarvioita toteutetaan yhteistyössä Salon terveyskeskuksen fysiatrian yksikön ja muun yhteistyöverkoston kanssa aiemmin luodun mallin mukaisesti. Näissä tarkoituksena on hoitaa pitkäaikaistyöttömien eläke-, ammatillisen kuntoutuksen, sairaslomien ja lääkinnällisen kuntoutuksen asioita. Uusia asiakkaita vuonna oli 101 kpl. Ehkäisevä päihdetyö Salon terveyskeskuksessa A-klinikan työntekijän terveysasemalle jalkautuva päihdetyö on jatkunut edelleen. Aikuiskoulutuskeskuksessa on saatu hyviä kokemuksia jalkautuvasta päihdetyöstä. Välitätkö vai välikätkökampanjan merkeissä vähittäismyyntipaikkoihin on toimitettu vastuulliseen myyntiin liittyvää valtakunnallista Pakka-materiaalia. Kaupungin kotisivuilla oli kaupungin asukkaille suunnattu THL:n koordinoima päihdetilan-

16 nekysely. Kyselyyn vastasi 104 salolaista. Ehkäisevän päihdetyönviikon teemana oli päihteiden käytön ja rahapelaamisen puheeksi otto. Alle 18-vuotiaiden nuorten käyntejä ehkäisevässä päihdetyössä on ollut yhteensä 21. Määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Päihteisiin liittyviä valomerkkikeskusteluja on pidetty yhteensä 12. Verkkovinkkispalveluun on tullut yhteensä 51 kysymystä. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. 16 Terveysneuvontapiste Uukkari oli auki 48 kertaa ja eri nimimerkillä asioineita asiakkaita oli yhteensä 95. Asiakkaista 12 (13 %) oli alle 20-vuotiaita mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ruiskuja ja neuloja vaihdettiin vuonna enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakaita kävi myös Turun neulojen vaihtopisteessä. Ankkuri-tiimin/ moniammatillisen työryhmän toiminta on käynnistynyt Salossa. Salon poliisilaitoksella toimiva Ankkuri-tiimi on vuoden aikana ehtinyt puuttua noin sataan tapaukseen, jossa on joko autettu syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta tai perheväkivallasta kärsivää perhettä. Ankkuri toiminnan tarkoituksena on varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen. Seulontatutkimukset Terveyspalveluissa toteutettiin valtakunnalliset seulonta-asetuksen mukaiset äitiysneuvolan- ja sikiöseulonnat, lasten ja nuorten ikäkausiseulonnat sekä kohdunkaulan ja rintasyövän seulontaohjelmat. Asetuksen mukaisten seulontojen lisäksi Salo osallistui valtakunnalliseen suolistosyövän seulontaohjelman seuranta- ja arviointitutkimukseen, joka päättyi 8/ saakka. Suolistosyöpäseulonnan ei toistaiseksi havaittu parantavan ennustetta, jolla tätä seulontaa ei jatketa. Mammografiatutkimuksiin kutsuttiin asetuksen mukaiset 10 ikäluokkaa, vuotiaat heidän täyttäessään parillisia vuosia. Vuonna mammografiaseulonnan kohderyhmänä olivat vuosina -48, -50, -52, -54, -56, - 58, -60, -62, -64, ja-66 syntyneet naiset. Seulontaan kutsuttiin 3982 naista, joista 3385 osallistui tutkimukseen. Seulonnan kattavuus oli 85 %, hieman edellisvuotta korkeampi. Jatkoselvittelyä tarvitsi 111 (3,2 %) seulontaan osallistuneista ja 0,9 % ohjattiin kirurgiseen toimenpiteeseen. Syöpää on varmistettu 5:llä seulontaan osallistuneella (9 kpl v.2015), osa selvittelyistä on vielä kesken. Kohdunkaulan syövän toteamiseksi tehtyihin joukkotarkastuksiin kutsuttiin 2395 naista, joista 1911 osallistui tutkimukseen. Kattavuus parani 79 %:iin (60 % v. 2015) uusintakutsukäytännön seurauksena. Yli 50- vuotiailla osallistumisprosentti oli yli 80. Ikäryhmässä vuotiaat osallistumisaktiivisuus jopa kaksinkertaistui (66 % vrt. 33 % v 2015). Tartuntataudit Tartuntataudit ja niiden ehkäisy ovat tärkeä osa terveyskeskuksen velvoitteista. Oleellista on varhainen tunnistus, tartuntojen leviämisen ehkäisy sekä rokotusohjelmien toteutuminen. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vuoden aikana lisäsi huomion tarvetta tartuntatilanteeseen. Valtakunnalliset tilastot yleisvaarallisista/ilmoitettavista tartuntataudeista ovat jäävuoren huippu. Yleisvaarallisia ja tärkeimpiä ilmoitettavia tartuntatapauksia Salon alueella (THL Tartuntatautirekisteri): Hepatiitti C Hepatiitti B Hinkuyskä Salmonellat Sukuelinten klamydia Syfilis Tuberkuloosi Tippuri

17 17 Klamydiatapausten määrän lasku saattaa liittyä vähäisempään näytteen ottoon. Klamydiaa vähänkin epäiltäessä tulisi aina ottaa näyte. Todetut syfilis- ja tippuritapaukset ovat ulkomaista alkuperää. Muissa terveydenhuollon organisaatioissa ilmenneiden moniresistenteille bakteereille altistuneita ja kantajia ilmenee vuosittain lisää kymmeniä. Hoidon toteuttaminen eristyksessä mm. terveyskeskussairaalassa edellyttää voimavaroja ja järjestelyitä. Moniresistenttien mikrobien uudet kantajuudet Salon alueella (VSSHP inf.- ja hygieniayksikkö): MRSA E.coli ESBL Klebs. pneum ESBL 1 1 Klebs. Oxytoca ESBL 1 0 Rokotukset Kansallisen rokotusohjelman tavoitteena on suojata suomalaiset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa noudatetaan lasten ja nuorten rokotusohjelmaa, joka on osa kansallista rokotusohjelmaa. Rokotusten avulla lapset on mahdollisuus suojata yhtätoista eri tautia sekä näiden tautien jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Lasten ja nuorten rokotusohjelma toteutetaan 2 kuukauden -15 vuoden iässä. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvista aikuisten rokotuksista väestö huolehtii itse. Näistä rokotuksista kurkkumätä-jäykkäkouristustehosteen antamiseen on panostettu varsinkin influenssarokotusten yhteydessä. Tehosterokotetta tarjotaan myös muilla asiakaskäynneillä. Rokotusten oikeaan kirjaamiseen panostettiin ohjeistusten ja koulutusten avulla. Pikkulasten rokotuskattavuudesta viimeinen tilasto on 2014 syntyneitten lasten osalta. Salon rokotuskattavuus verrattuna koko Suomeen on pääosin korkeampi. Poikkeus on MPR-rokotus, jonka kattavuus on laskenut 91,4 prosenttiin. Edellinen kattavuus vuonna 2013 oli 95,1 prosenttia. Mahdollista tilastointivirhettä selvitetään, yksivuotiskäynnin terveyskertomustallennuksessa on ollut ongelmia. Influenssarokotusten järjestämiseen ja tiedottamiseen panostettiin. Influenssarokotus kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja rokote on paras suoja influenssaa vastaan. Rokotuskaudella 2015 Salossa rokotettiin influenssaa vastaan yhteensä henkilöä. Rokotuskaudella 2017, joka on vielä kesken, vuoden loppuun mennessä rokotettiin henkilöä. Influenssarokotusten kattavuus on noussut joka vuosi (2015:10 059, 2014: 9965; 2013: 7695; 2012: 6877). Influenssarokotuskattavuus verrattuna koko Suomeen on myös huomattavasti korkeampi, esim. koko Suomi lapset 0-2 v: 24%, Salo 36,2%, koko Suomi 65 v-: 42,3%, Salo 49,6%. Terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotusten kattavuus on noussut vuosittain. Tähän on päästy tiedottamalla ja tekemällä rokotuksen ottaminen mahdollisimman helpoksi. Henkilökunnan influenssarokotukset Salon kaupunki/terveyspalvelut: Ajankohta Määrä % syksy kevät ,5 % syksy kevät ,2 % syksy kevät ,5 % syksy - kevät ,3 %

18 18 Ravitsemusterapia Valtakunnalliset lapsiperheiden ravitsemussuositukset uudistuivat tammikuussa. Tämän johdosta ravitsemusterapeutti järjesti useita koulutustilaisuuksia Salon kaupungin varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnalle. Lasten kasvisruokavaliosuositukset uudistuivat uuden suosituksen myötä ja sen sekä kasvisruokavalioiden lisääntymisen vuoksi tehtiin uutta ohjausmateriaalia lasten kasvisruokavalioista. Ravitsemusterapeutin yksilövastaanotolle pääsyä jouduttiin rajoittamaan, koska toinen ravitsemusterapeutin toimi oli täyttämättä. Yksilövastaanottojen yleisimpinä käyntisyinä oli lapsilla lihavuus, aikuisilla toiminnalliset vatsavaivat ja nuorilla syömishäiriöt. Ryhmätoimintaa järjestettiin erilaisille kohderyhmille, kuten diabeetikoille ja sairaalloisen lihavuuden kanssa kamppaileville. Uutena ryhmänä tauon jälkeen oli ikääntyneen väestön painonhallintaryhmä. Tämä ryhmä sai erittäin hyvän vastaanoton. Vuonna ravitsemusterapeutille kertyi 935 asiakaskontaktia, sisältäen yksilökäynnit, kotikäynnit, vuodeosastokäynnit, puhelinohjauksen ja neuvontakirjeet. Ohjauksella pystyttiin tavoittamaan 394 potilasta yksilöllisesti. Yksilölliseen ravitsemusterapeutin ohjaukseen valikoituivat ravitsemuksellisesti vaikeahoitoisimmat potilaat. Ryhmäohjauskertoja toteutui 22, jotka tavoittivat 172 potilasta. Ennaltaehkäisevää työtä, joka tavoittaisi laajempaa väestöä, ei pystytty yhden ravitsemusterapeutin resursseilla juurikaan toteuttamaan vuonna. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja oireet aiheuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyongelmia. Tuki-ja liikuntaelinsairauksien osuus lääkärien vastaanottokäynneistä on yli 20%. Keskeisenä ongelmana on kuntoutuspalveluiden riittämättömyys, joka liittyy sekä ikärakenteeseen että työttömyyteen. Taustasyyt liittyvät sekä ikärakenteeseen että työterveyspalvelut menettäneiden kansalaisten palveluiden järjestämiseen. Kansaneläkelaitoksen muuttuneet toimintakäytännöt ovat siirtäneet ison pitkäaikaissairaiden ja vammaispalveluja tarvitsevien asiakkaiden ryhmien kuntoutuksen kunnallisten terveyspalveluiden vastuulle. Tuki- ja liikuntaelinten hoitokäytännöt ovat muuttumassa konservatiivisen hoidon suuntaan niin, että operatiivisen hoidon sijaan mm. olkanivelen leikkauksia ei harkita, ennen kuin kuntouttavat toimenpiteet on toteutettu. Fysiatrian asiakkaita oli 352, ja käyntejä 656. Fysiatrian asiantuntemusta suunnattiin pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien terveydentilan laaja-alaiseen selvittelyyn ja työkyvyttömien eläkelausuntojen laatimiseen tarvittavien arvioiden asiantuntijatyöhön. Fysioterapiassa oli asiakkaita 2692, joille kertyi 8141 avohoitofysioterapia käyntiä. Luku ei sisällä vuodeosasto- ja kotikuntoutuksen toimintaa. Fysioterapian hoitoon pääsyn tavoitteiden mukaiset odotusajat ylittyivät ajoittain ja täydentäviä ostopalveluita jouduttiin hankkimaan. Ryhmäohjausta ja kuntouttavaa ryhmätoimintaa on järjestetty monimuotoisesti ja ryhmäkuntoutuskäyntejä oli Liikuntatoimen kanssa yhteistyössä on toteutettu tehostettua liikunnanohjausta käyttäen liikuntaresepti -lähetekäytäntöä. Liikuntatoimen yksilölliseen liikuntaneuvontaan ohjattiin 166 asiakasta. Valtimotautien ehkäisy ja diabetes Diabetes on krooninen sairaus, joka kehittyy vähitellen ja altistaa moneen muuhun sairauteen, erityisesti valtimotauteihin. Diabeteksen ja valtimotautien hoidon kustannukset ovat suuret. Aivan tarkkaa lukua salolaisten diabetespotilaiden määrästä ei ole, mutta Kelan lääkityskorvausoikeustilaston mukaan v diabeteksen lääkitykseen oikeutettuja oli 3024, v henkilöä (I ja II tyypit yhdessä). Kelan tilastot eivät vielä ole käytettävissä. Oman raportointiohjelman mukaan 4326 tyyppi II diabetesta sairastavalla oli ainakin yksi kirjattu terveyskeskuskontakti v. Salon terveyskeskuksen avohoidossa tai työterveyshuollossa. Vastaava luku v oli Salon terveyskeskuksessa on vuodesta 1995 ollut perusteellinen diabeteksen käsikirja hoitohenkilökunnalle. Vuonna sen rinnalle on valmistettu potilaalle tarkoitettu lehtinen Diabetes hoito Salon terveyskeskuksessa. Lehtisessä on lyhyesti tietoa diabeteksen hoitotavoitteista, palveluiden järjestämisestä sekä yhteystiedot.

19 19 Vuonna jatkettiin valtimotautien raportointiohjelman hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä. Sovellus mahdollistaa useamman valtimotaudin ja diabeteksen hoitoparametrien seurannan. Ohjelma poimii potilaat, joille on joskus kirjattu valtimotautiin viittaava diagnoosi tai käyntisyy, ja jotka ovat käyneet terveyskeskuksessa tarkastelujakson aikana. Syksyllä kaikilla isoilla terveysasemilla on pidetty lääkäreille ja aikuisneuvonnan hoitajille Diabetes Road Show, eli yhteistyöpalaveri, jossa työntekijät ovat saaneet raportit heidän hoitamista potilaista. Raportit mahdollistavat seurannasta pois pudonneiden potilaiden kutsumisen tarkastukseen. Ne auttavat työntekijää arvioimaan ja kehittämään omaa työtään. Raportit muistuttavat siitä, että onnistunut hoito vaatii hyvin moneen tekijään puuttumista (sokeritaso, verenpaine, kolesterolit, paino, munuaisen toiminta). Toimintakäytäntöjen kehittämistä varten on tehty jokaisesta terveysasemasta oma raportti, josta aseman tuloksia on ryhmätasolla voitu verrata koko avohoidon tuloksiin. Erot asemien välillä eivät olleet kovin suuria. Päivystyspotilaiden keskuudessa keskivaikean ja vaikean munuaisen vajaatoimintapotilaiden osuus oli selvästi korkeampi. Verenpaineiden itsemittaustulosten kirjaamisessa havaittiin terveysasemien välisiä eroja. Raportoinnin perusteella on voitu kohdistaa aikuisneuvonnan hoitajien työpanosta aiempaa paremmin palvelutarpeiden mukaisesti. Esimerkkiraportti koskien koko avoterveyden huoltoa v 2015, viikosta 44 ja 45. Esimerkkiraportti koskien koko avoterveyden huoltoa, viikosta 44 ja 45. Raportista näkyvät hoitotason paranemiset, esim. sokeritason (GHB) että kolesterolin osalta (LDL): vuosi potilaiden määrä GHB <3v hyvä <53mmol/l tyydyttävä 53-69mmol/l huono >69mmol/l ei mittausta % 45 % 15 % 8 % 22 % % 69 % 16 % 6 % 9 % % 67 % 15 % 11 % 7 % vuosi potilaiden määrä LDL <3v LDL tavoitteessa (huonon laatuinen kolesteroli) % 42 % % 48 % % 48 %

20 20 Raportoinnin tulosten tulkinnassa on muistettava, että mittausten kattavuuden lisääntyessä, aikaisemmin säännöllisestä seurannasta pois olevien tulosten osuus kasvaa. Tämä on nyt erityisesti huomion arvoista alle 65v seurantatuloksissa, joissa kattavuus on noussut 76 %:sta 82 %:iin. Huomiota on kiinnitetty siihen, että kattavuus ja tulosten taso on huonoin työikäisten ryhmässä. HbA1C-tasapainot ovat parantuneet yleisesti, mutta kolesterolin, verenpaineen ja painoindeksin kohdalla hoitosuositusten tavoitetasojen saavuttamisessa on haastetta. Yli kymmenen vuoden tarkasteluajanjaksona diabeteksen huonoa hoitotasapainoa ilmenee merkittävästi vähemmän.

21 21 Sujuva toiminta tavoitteena Nykyisin vieri HbAIC -mittarit mahdollistavat potilaan välitarkastuksen hoitajalla ilman ennalta tapahtuvaa laboratoriokäyntiä. Potilaan itse tekemien verenpainemittausten käyttöä ja asianmukaista kirjaamista on tehostettu, koska niiden yhteys myöhemmin ilmaantuviin liitännäissairauksiin on parempi kuin hoitohenkilökunnan mittausten tuloksilla. Tehokkaan verenpainehoidon merkitystä on painotettu, koska sen tiedetään olevan merkittävä tekijä kohtalokaiden ja kalliisti hoidettavien lisätautien synnyssä, mm. munuaisenvajaatoiminta, aivohalvaus, näön menetykseen johtava retinopatia ja sydäninfarkti. On myös korostettu, että viimeistään silloin kun verenpainetauti on todettu, olisi tärkeä käynnistää kokonaisvaltainen hoito, joka tähtää diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Diabetespotilaiden jalkojen hoidot tapahtuvat nykyisin pääosin oman jalkahoitajan/-terapeutin kautta. Ostopalveluiden käyttöä on pystytty vähentämään. Terveykeskuksen oman silmäpohjakameran hankinnan myötä tutkimukseen pääsee nopeasti. Uniapnean tunnistaminen on osa valtimotautien ehkäisyä ja uniapnea-seulonnan ostopalvelua on lisätty, joten jonoa tutkimukseen ei ole. Diabetespotilaiden alkuohjaus ja painonhallinta tapahtuvat ryhmissä. ARKEEN VOIMAA -ryhmiin voivat osallistua mm. kroonisten tautien aiheuttamasta hoitoväsymyksestä kärsivät asiakkaat. Hoitosuunnitelman laadintaa ja kirjaamista on jo useamman vuoden aikana tehostettu. Vuonna hoitosuunnitelman laatimiseen on varattu enemmän aikaa, kun hoito on edellyttänyt tehostamista. Hoitosuunnitelman avulla on pyritty järkeistämään potilaan terveyspalveluiden käyttöä ja korostamaan potilaalle tavoitteiden asettamisen merkitystä sekä potilaan omaa roolia niiden saavuttamisessa. POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA Muistutukset Terveyskeskukselle tehtiin toimintaa koskevia kirjallisia muistutuksia 26, joista pääosa koski kohtelua ja kommunikaatiota. Myös palvelun saatavuuden ongelmat ilmenevät joissakin muistutuksissa. Monimuotoista asiakaspalautetta saadaan myös spontaanisti, puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute pyritään käsittelemään nopeasti kussakin työyksikössä eivätkä ne aina tilastoidu kattavasti. Kantelut aluehallintovirastolle ja viranomaisvalvonta Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on tehty yksi kantelu, jonka käsittely on kesken. Aluehallintovirastolle tehtiin 4 hoitoa koskevaa kantelua ja 2 muistutusta/kirjettä, joista kahden käsittely on kesken. Kahdesta tapauksesta on valmistunut päätös, jonka mukaan toiminta on ollut asianmukaista. Yhden muistutuksen käsittelyn AVI on siirtänyt terveyskeskukselle. Lisäksi Aluehallintovirasto on pyytänyt kaksia potilasasiakirjoja. Uutena ilmiönä vaikuttaa olevan asiakkaiden aktivoituminen viemään potilasvahinkoasiana alkanut prosessi Aluehallintovirastolle kanteluna, tilanteessa jossa korvauspäätös on ollut kielteinen. Valvonta-asiana AVI on pyytänyt terveyskeskukselta selvitystä lääkärintodistusten asiakasmaksuista, joka todettiin asianmukaiseksi. Toisen valvonta-asian käsittely on kesken. Asia koskee ammattitautiepäilyn ilmoittamiskäytäntöä. Potilasvahinkoilmoitukset Terveyskeskuksen toimintaan kohdistui vuonna yhteensä 15 potilasvahinkoilmoitusta. Lisäksi on toimitettu 45 potilaan asiakirjoja muissa terveydenhuollon yksiköissä alkaneisiin potilasvakuutusprosesseihin liittyen. Potilasvakuutuskeskuksen päätöksiä v. on saatu 10, joista kahdessa tapauksessa myönnettiin korvauksia.

22 Potilasvahinkoilmoitukset ja niihin annetut selitykset ja toimitetut asiakirja-kopiot vuosina : Terveyskeskuksen toimintaa koskevat vahinkoilmoitukset Vahinkotapahtuma SAS, toimitettu asiakirjoja lisäselvitykseen alla* Vahinkotapahtuma TYKS, toimitettu asiakirjoja * Yksityissektorin vahinkotapahtuma, toimitettu asiakirjoja Muut sairaalat ja terveyskeskukset Lisäselvitys tai vanha vahinko Yhteensä Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisut terveyskeskuksessa tapahtuneissa potilasvahinkoprosessien tapauksissa 2012-: Ei korvattavaa vahinkoa Korvaus maksetaan Potilasasiamiestoiminta Terveyskeskuksen potilasasiamies vaihtui eläköitymisen seurauksena alkuvuodesta. Vuoden aikana potilasasiamieheen otti yhteyttä 128 asiakasta, yhteensä 195 kertaa. Tulleista yhteydenotoista terveyskeskuksen toimintaa koski 163 kpl, erikoissairaanhoitoa 32 kpl. Yksityistä terveydenhuoltoa koskevia yhteydenottoja ei tullut yhtään. Toistuvia yhteydenottoja oli joka kolmas eli 67 kpl. Terveyskeskuksen toimintaa koskevat yhteydenotot vuosina 2015 : 2015 Lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotto Vuodeosasto Suun terveydenhuolto 8 20 Päivystys 13 8 Työterveyshuolto 6 6 Mielenterveystyö 2 6 Kuntoutus 0 4 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 3 3 Neuvolapalvelut 1 2 Päihdeasiat 0 1

23 23 Vuonna asiakkaiden tyytymättömyys terveyskeskuksen toimintaan lisääntyi jokaisella sektorilla. Yhteyttä ottivat eniten asiakkaat itse. Yhteydenotoista 9 tuli henkilökuntaan kuuluvan ja 7 muun henkilön taholta. Tapaamisia oli 37 kpl. Muuten asiat hoituivat puhelimitse, kirjeellä tai sähköpostilla. Yleisin syy yhteydenottoon oli kohtelu 23kpl Yhteydenotoista potilasvahinkoepäilyyn tai potilasvahinkoon liittyi 23 kpl sekä hoitoon ja menettelyyn 14 kpl. Huonoksi koettuun hoitoon liittyvät yhteydenotot ovat vähentyneet. Lääkehoitoon liittyviä yhteydenottoja oli 10 kpl, tietosuojaan liittyviä 5 kpl, tiedonsaanti ja tarkastusoikeuteen 15 kpl. Osa yhteydenotoista koski tehtyjä potilasasiakirjamerkintöjä, jotka ovat nyt asiakkaiden nähtävissä kanta.fi sivujen kautta. Vahingonkorvausvaatimuksia oli 6 kpl, edellisenä vuonna niitä oli yksi. Sairaanhoitopiiriä koskevat yhteydenotot kohdistuivat Tyks Salon sairaalan tai kantasairaalaan. Yhteydenottoja tuli yhteensä 33 kpl. Yleisimmin yhteyttä otti potilas itse 24 kpl, omainen 7 kpl ja henkilökuntaan kuuluva 2 kpl. Yksi yhteydenotto tuli kirjeitse. Yhteydenotot koskivat kirurgiaa 6 kpl, psykiatriaa 6 kpl, naistentauteja 5 kpl. Kahdeksan yhteydenottoa koski potilasvahinkoepäilyä tai -asiaa ja 7 kohtelua. Osa (10) ohjattiin TYKS Salon sairaalan potilasasiamiehelle ja 10 potilasta sai muistutusneuvontaa / muistutuskaavakkeet. Muille annettiin yleistä neuvonta sekä kuunneltiin asiakasta. Potilasasiamiestoiminnasta tiedotettiin sähköpostilla ja potilasasiamies osallistui kokouksiin eri yksiköissä. Potilasasiamies luennoi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan valmistuville lääkäreille Potilasvahingot ja valitukset seminaarissa. POTILASTURVALLISUUS, HAITTATAPAHTUMAT JA HaiPro-ILMOITUKSET Hoitoon liittyviä haittatapahtumia (vahinkoja ja vähältä piti -tilanteita) on seurattu vuodesta 2008 lähtien valtakunnallisessa käytössä olevalla HaiPro-haittatapahtumajärjestelmällä. Vuosina 2014 Salon terveyspalveluiden henkilökunta on ilmoittanut 745 vähältä piti- tai haittatapahtumaa, joista 356 vuonna. Ilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut edellisvuodesta tehostetun koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmoitetuista haittatapahtumista lääkityspoikkeamat ovat yleisimpiä (32 %). Tiedonkulkuun liittyvistä ongelmista ilmoitettiin edellisvuotiseen tapaan (22 %.) Diagnoosiin liittyviä haittailmoituksia oli 7. Tapaturmia, lähinnä potilaiden kaatumisia, oli ilmoituksista 6 %. Aseptiikkaan, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin liittyviä oli ilmoituksista muutama. Laitteisiin liittyviä haittatilanteita ilmoitettiin 23 (6 %). Tapaturmia, lähinnä potilaiden kaatumisia oli 22. Potilaiden väkivaltaisesta käyttäytymisestä raportoitiin 28 kertaa (5 ilmoitusta v 2015). Osa koski tilanteita, joissa potilas oli lyönyt toista potilasta. Väkivalta ja tapaturmat raportoidaan myös työsuojelulle. Vakavia vaaratapahtumia raportoitiin 11 ja kohtalaisia 43. Raportoidut tapahtumat käsitellään yksiköissä ja toteutetaan prosessien kehittämistoimenpiteet potilasturvallisuuden parantamiseksi. Vakavat vaaratapahtumat käsiteltiin terveydenhuollon hallintoryhmässä. Potilas- ja lääkitysturvallisuutta kehitetään yhteistyönä sosiaali- ja terveystoimen lääkitysturvallisuustyöryhmässä. Työryhmä edistää potilasturvallisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista käytännössä. Syksyllä perustettiin eri yksiköiden potilasturvallisuusyhdyshenkilöiden verkosto, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Verkostoa koordinoi potilasturvallisuuskoordinaattori. Yhdyshenkilöt edistävät ja kehittävät potilasturvallisuusasioita omassa yksikössään esimiesten tuella. Haipro-raportti tehdään joka yksikössä puolivuosittain ja siihen kirjataan yksikön potilasturvallisuuteen liittyvät kehittämiskohteet.

24 24 YKSIKKÖESIMIESTEN KATSAUKSET TOIMINNASTA Terveyskeskussairaala Kuvaus toteutuneesta toiminnasta Terveyskeskussairaalaan vuonna tuli jatkohoitoon potilaita Tyks Salon sairaalasta, Tyks:sta sekä päivystyksestä. Lähetteellä jatkohoitoon tulevien potilaiden odotusaika tiedon saannista osastolle pääsyyn oli keskimäärin 2,9 vrk:tta. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saaneet jatkohoitopaikkaa tk-sairaalasta kolmen vuorokauden kuluessa. Tämä lisäsi siirtoviivepäivämaksuja. Osastojen profilointi potilaiden valinnassa onnistui varsin hyvin. Pysyvää hoitopaikkaa odottavien määrä lisääntyi tk-sairaalassa vuoden aikana. Pysyvää jatkohoitopaikkaa odotti keskimäärin potilasta. Keskimääräinen odotusaika oli kahdesta kolmeen kuukautta. Aivohalvaus- ja tuki- ja liikuntaelinsairaiden potilaiden (AVH-potilaat) hoitoa kehitettiin vuoden aikana kuntouttavaan hoitotyön avulla. Henkilöstön osaamista laajennettiin ja vahvistettiin sisäisten ja ulkoisten koulutusten avulla. Saattohoitoa kehitettiin ja laatua valvottiin. Terveyskeskussairaalan osasto 2 toimii myös palliatiivisen hoidon opetusyksikkönä. Terveyskeskussairaalan kaikki lääkärivirat on täytetty joko vakituisesti tai määräaikaisesti. Uusi ylilääkäri aloitti työnsä heinäkuussa. Kuntoutusta edistävän työotteen jalkauttamista jatkettiin ja henkilökunnan perehdytystä tehostettiin. Syksyllä 2015 perustettu ergonomiatyöryhmä jatkoi työtään ja osastotunteja sekä koulutusta järjestettiin vuoden aikana. Potilaita keskitettiin osastoille profiloinnin mukaisesti. Osastolle 1 keskitettyjen AVH-potilaiden hoito on vaativaa ja tarvitsee paljon henkilöstöresurssia. Vastuuhoitajamalli vakiintui vuoden aikana osastoilla 1 ja 3. Osastolla 2 vastuuhoitajamallia ei käytetty syksyn jälkeen. Toimintamalli pyritään saamaan uudelleen käyttöön keväällä 2017.

25 25 Hoitoisuusluokitusohjelma Rafaelan tuloksia saatiin osittain käyttöön keväällä. Rinnakkaisluokitus lokakuussa ei kuitenkaan onnistunut. Toiminta terveyskeskussairaalassa on entistä akuutimpaa. Tämä johtuu Tyks organisaation muutoksista, koska nykyisin terveyskeskussairaalaan tullaan jatkohoitoon Tyksistä aiempaa yleisemmin ja nopeammin. Käyttöaste oli jatkuvasti kaikilla osastoilla lähes 100%. Hoitopäiviä oli Potilasmäärässä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna, sillä osastolle 2 ei voitu keväällä ohjata potilaita NORO-epidemian takia ja osasto 3 joutui supistamaan toimintaansa heinäkuussa sairaanhoitajapulan takia. Koko vuoden osastoilla oli paljon jatkohoitopaikkaa odottavia. Potilaiden hoitojaksojen pituudet vaihtelevat 1-2 päivästä useisiin kuukausiin. Keskimääräinen hoitoaika 21,9 vrk. Terveyskeskussairaala on yleislääketieteeseen ja geriatriaan erikoistuvien lääkärien opetussairaala. Osastoilla on ollut ympäri vuoden sairaanhoitaja-, lähihoitaja- ja laitoshuoltajaopiskelijoita. Terveyskeskussairaalassa toteutetaan moniammatillista tiimityötä sekä tehdään jatkuvasti yhteistyötä vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Hoidossa olevat potilaat ovat yhä sairaampia ja tarvitsevat vaativampia hoitotoimenpiteitä. Tämä on vaatinut henkilökunnan osaamisen vahvistamista. Vuoden alussa aloitettiin geriatrisen arviointiyksikön suunnittelu. Geriatrisessa arviointiyksikössä selvitetään ikääntyneen alentunutta terveydentilan ja toimintakyvyn syitä ja toteutetaan tarvittavat kuntoutustoimenpiteet tavoitteena saavuttaa kotikuntoisuus. Osasto 3 muuttuu tehostetun palveluasumisen hoitopaikaksi. Marraskuun lopussa asiasta tuli virallinen päätös Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 2007 Sairaalapalvelut Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2015 Ennuste tp Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset , Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

26 26 Alueelliset avoterveydenhuoltopalvelut Alueellinen palvelurakenne tuo avoterveydenhuollon palvelut lähelle väestöä ja lähiterveysasemien palveluja käytetäänkin aktiivisesti. Lääkärikäyntejä vuonna oli ja hoitohenkilökunnan käyntejä Neuvola käyntejä oli lastenneuvolassa 8 882, ehkäisyneuvola käyntejä oli 1 607, äitiysneuvolakäyntejä 4 890, Aikuisten käyntejä muilla hoitajavastaanotoilla , kouluterveydenhoito käyntejä , opiskelijaterveydenhuollon käyntejä Muita hoitohenkilökunnan käyntejä olivat mm. seulonta- ja joukkotarkastus sekä hoitotarvikejakelukäynnit. Lääkärien vastaanottopalveluiden määrään on vaikuttanut lääkärien vakanssien täyttöasteen paraneminen. Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen ja Suomusjärven lääkäritilanne ja hoidon saatavuus on ollut vakain. Vaikein rekrytointitilanne oli alkuvuodesta Halikon ja Perniön terveysasemilla ja tilanne parani vähitellen. Keskimääräinen odotusaika vastaanotoille on ollut 2-3 viikkoa kiireettömissä asioissa. Väestö toivoo pääsevänsä lääkärien vastaanotoille nopeammin, mutta hoitoon pääsyn velvoitteiden mukaiset palvelun saatavuudet ovat toteutuneet. Kesäsulut siirsivät työpainetta syksyyn. Odotusaika kiireettömälle lääkärinvastaanotolle on vaihdellut terveysasemasta ja vuodenajasta riippuen jonkin verran. Keskimääräinen odotusaika on hieman lyhentynyt. Avoterveydenhuolto: Itäinen palvelualue ja Läntinen palvelualue Kuvaus toteutuneesta toiminnasta Avoterveydenhuollossa on nykyinen palvelutaso ja lakisääteiset palvelut pystytty toteuttamaan suunnitellusti. Eri ammattiryhmien ammattiosaamista on hyödynnetty asiakkaiden palvelutarpeista lähtien. Hoitajavastaanoton kehittämistyön kautta asiakkaiden yhteydensaanti terveysasemille on parantunut. On otettu käyttöön INR-arvojen tekstiviestipalvelu Marevan-hoitoisille potilaille sekä lisätty hoitajien itsenäistä vastaanottotyötä. Vuonna hoitosuunnitelmatyötä on tehostettu kouluttamalla kaikkia ammattiryhmiä. Hoitosuunnitelmien toteutumisen seuraamiseksi on kehitetty mittarit. Terveydenhoitajien uusi sektorijako otettiin käyttöön. Neuvolatyöstä siirrettiin lisäresurssia aikuisvastaanoton kroonisten kansantautien hoitamiseen, etenkin diabetesta sairastavien osuus on lisääntynyt. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä kasvoi terveyspalveluiden käyttäjinä. Käyttöön otettiin rakenteisen kirjaamisen mukaiset fraasit ja Teko-fraasit. Valtimotautien laaturaportointihanke alkoi syksyllä. Lääkkeenmääräämiskoulutuksen suoritti kaksi terveydenhoitajaa. Erikoissairaanhoito on jalkautunut perusterveydenhuoltoon antamalla esim. lastentautien konsultaatiopalveluja. Kotihoidon lääkäritoiminnan kehittämisen myötä yli 75- vuotiaiden toistuvat päivystyskäynnit ovat selkeästi vähentyneet. Palveluprosesseja sopeutettiin tulevaa SOTE- uudistukseen.

27 27 Muuta huomioitavaa Aikuisvastaanotossa työn painopistettä kohdistettiin enemmän ennaltaehkäisevään työhön tekemällä terveystarkastuksia kaupungin omaishoitajille, työttömille ja yli 80-vuotiaille. Lisäksi diabeetikkojen määrä kasvoi. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeeseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Neuvolaan siirtyi alusta isyyden tunnustamisen vastaanottaminen. Perhevalmennustyötä uudistettiin. Riski-ja syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukemisessa on hyödynnetty MARAK-ohjelmaa sekä Lapset puheeksitoimintamallia. Lapset puheeksi toimintamallissa on tehty yhteistyötä yli sektorirajojen. Kuntalaisten pahoinvointi on lisääntynyt ja näkyy kaikilla ennalta ehkäisevän terveydenhoitotyön sektoreilla. Terveyspalveluissa uhka-ja vaaratilanteet ovat lisääntyneet. KTH-tutor-ryhmät jatkoivat toimintaansa vuoden ja jatkavat toimintaansa kevääseen Sähköinen ajanvaraus vakiintui kouluterveydenhuollossa laajoissa tarkastuksissa. Ryhmätoimintaa jatkettiin entisten vuosien tapaan. Toimintaa keskitettiin heinäkuussa kahdelle isolle terveysasemalle säästösyistä. Vuonna pidettyjen kehittämispäivien teemana olivat työyhteisötaidot, työturvallisuus ja työhyvinvointi. Henkilökunnan koulutusvelvoite täyttyi pääosin, mutta joidenkin ammattiryhmien osalta koulutusvelvollisuus jäi täyttymättä. Työnkiertoa hyödynnettiin koulutuksellisena keinona sekä toiminnan kehittämisessä. Koko henkilökunnalle järjestettiin tietosuojaverkkokoulutus, osallistumisprosentti oli hyvä. Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu Tulosyksikkö: Avoterveydenhuolto Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2015 Ennuste tp Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot , Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset , Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

28 28 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia lakisääteisiä palveluja ovat apuvälinepalvelu, fysiatria, fysioterapia, jalkaterapia, puheterapia, lääkinnällisen kuntoutuksen sosiaalityö ja toimintaterapia (5 toimipistettä, 37 vakanssia). Palvelut ovat yksilö- ja ryhmäterapiakäyntejä sekä apuvälinepalveluja avohoidossa, Terveyskeskussairaalan osastoilla 1-3,Tyks Salon sairaalan yksiköissä ja fysiatrian poliklinikalla. Palvelujen piirissä olleet asiakkaat / potilaat ovat asiakaspalautteiden (6 apuvälinepalvelu, 329 fysioterapia, 9 toimintaterapia) perusteella pääsääntöisesti tyytyväisiä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Yksikön palveluista peritään asiakasmaksulain mukaiset maksut 18 vuotta täyttäneiltä. Apuvälinekäynnit ja ryhmäkäynnit ovat maksuttomia. Asiakkaiden sitoutuminen terapiaan on haasteellista, sillä peruuttamattomia käyntejä oli yhteensä 508 / 395 asiakkaalla. Perustehtävän ohella on tehty: Fysiatriassa lääkärinvastaanottotyöstä myytiin viikoittain päivän työpanos Tyks Salon sairaalaan saakka. Työttömien terveydenhuoltoon käytettiin keskimäärin kaksi päivää per viikko. Fysioterapia: Fysioterapeutin suoravastaanottopilotit toteutettiin alaselän osalta ja olkapään osalta Fysioterapeutin suoravastaanoton on suunniteltu alkavaksi Ryhmäfysioterapiaprosessia on kehitetty. Puheterapia: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyö käynnistyi puheterapian toimintaperiaatteiden ja käytänteiden suunnittelun osalta. Salosta työryhmään osallistuvat lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapeutti ja osastonhoitaja. Yksi puheterapeutti jäi eläkkeelle kesäkuussa. Henkilöstöresurssi on ollut niukka sekä avohoidossa (hoitotakuu ylittyy) että terveyskeskussairaalan osastoilla (kotiutumiset ovat pitkittyneet). Henkilökunnan poissaoloja (vuosilomat, sairaslomat, opinto- ja koulutusvapaat, lasten sairaudet, palkattomat poissaolot yms.) kertyi yhteensä 3589 työpäivää. Sijaiset saatiin 1346 (37,5 %) työpäivään ja yksi fysioterapeutti saatiin terveyskeskussairaalaan lisätyövoimaksi 202 (5,6 %) työpäivän ajaksi. Lyhytaikaisia sijaisia ei ole ollut käytettävissä. Kuntoutusalan asiantuntijoiden rekrytointi on haastavaa. Hoitotakuu (3kk) on ylittynyt puheterapiassa tammi-joulukuun ajan ja fysioterapiassa tammi-elokuun ajan. Laadunhallinnan (SHQS) lisänäyttö pyydettiin jono-ongelman ratkaisun suunnitelmasta. Sisäilmasto: SIRATE Oy aloitti sisäilmatutkimukset pääterveysasemalla. Tutkimustulokset valmistuvat vuoden 2017 alkupuolella. Sisäilmaongelmat vaikuttavat työntekijöiden sijoitteluun ja kustannuksiin. Vuosi käynti kotik. kirje ryhmäk. puhelin tksairaala konsul asiakirja muu Fysiatria Fysioterapia Jalkaterapia Puheterapia Sosiaalityö Toimintaterapia Taulukko 1: Lääkinnällisen kuntoutuksen yksilökontaktit (sis. apuvälinekäynnit) ja ryhmäkontaktit 3273 yhteensä Kontaktit eivät sisällä Tyks Salon sairaalan suoritteita (5 fysioterapeutin ja 1/5 fysiatrin työpanos) ja terveyskeskussairaalan osastojen avustavia suoritteita, joita oli fysioterapiassa 1105.

29 29 Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 2004 Lääkinnällinen kuntoutus Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2015 Ennuste tp Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset ***** Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset , Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

30 30 Päivystys ja kotisairaala Toiminnan kehittämistavoitteet vuodelle Perusterveydenhuollon kiireellisen vastaanoton toiminnan ja työnjaon kehittäminen päivä- ja ilta-aikaan yhdessä alueasemien ja EPLL:n kanssa. Yöajan päivystyspilotin tulosten analysointi ja siitä mahdollisesti aiheutuvien toiminnan muutosten toteuttaminen. Iäkkäiden potilaiden päivystyskäyntien Lean- hanke yhdessä vanhuspalveluiden kanssa. Päivystyshenkilöstön määrän arviointi suhteessa asiakastarpeeseen. Lääkäri-hoitajatyöparimallin kehittäminen sekä yksikön sisäisten prosessien tehostaminen Vanhuspalveluissa yöpartion käynnistäminen, toiminnan organisointi yhdessä kotisairaalan kanssa Toiminnan toteutuminen Terveyskeskuksen ilta-aikaista vastaanottoa kehitettiin hyödyntämällä lean-menetelmää toiminnan sujuvoittamiseksi. Samoin vanhusasiakkaiden päivystyshoitoa ja kotiutusta joustavoitettiin. Keväällä aloittaneen kotitiimin yöhoidon tuella iäkkäiden toistuvat käynnit päivystyksessä vähenivät. Päivystyskäyntejä oli v (v käyntejä oli 31813), joista lääkärikäyntejä (v.2015 käyntejä oli ) ja hoitajakäyntejä (v käyntejä oli ). Käynnit vähenivät lääkäreillä -14,2 % ja hoitajilla -15,4 %. Avustavan työn osuus korostui moniongelmaisten asiakkaiden myötä. Puhelinliikenne oli vilkas ja edellytti resurssijärjestelyjä. Yöpäivystyksen siirtyminen EPLL:n vastuulle vakiintui. Kotitiimi vakiinnutti ja laajensi toimintansa yöhoidon myötä. Tiimin sairaanhoitajan työpanos tuli edelleen kotisairaalasta. V. kotiutustiimillä oli yhteensä 440 asiakasta (v asiakasta). Lokakuussa päivystys-kotisairaala -yksikön osastonhoitaja aloitti kotiutuskoordinaattorin tehtävissä. Painopiste oli erikoissairaanhoidon kotiutusten tukitoimissa. Loppuvuoden aikana asiakkuuksia kertyi 104. Kotisairaalan v. oli työteliäs. Infektiopotilaiden kolmasti päivässä annettavat antibioottihoidot, erilaiset kotona tehtävät toimenpiteet ja saattohoitopotilaiden hoitotyö olivat keskeisiä. Salon kotisairaala tuki muita Varsinais-Suomen alueella toimintaansa hiljan aloittaneita kotisairaaloja kummitoiminnalla ja osallistui aktiivisesti yhteisiin verkostotapaamisiin. Asiakkaita kotisairaalassa ja kotiutustiimissä oli yhteensä 900 (v asiakkaita oli 902), joista kotisairaalan asumispalvelu- ja hoivakotiasiakkaita yhteensä 78 (v asiakkaita oli 83). Hoitojaksoja oli 1611 (v asiakkaita oli 1614) ja hoitopäiviä kertyi yhteensä (v.2015 asiakkaita oli 3637), joista asumispalvelu- ja hoiva-asiakkaiden hoitopäiviä oli 233 (v asiakkaita oli 193). Kontakteja kertyi yhteensä 6812, 1.8 /hpv. Keskimääräinen hoitoaika oli 2 vrk. Päivystysjärjestelyjä kehitetään ja henkilöstön osaamista vahvistetaan edelleen yhteistyössä EPLL:n kanssa sote-uudistukseen valmistauduttaessa. Saattohoitoa kehitetään yhdessä saattohoitoyksikön kanssa. Yksikön sisäisten prosessien kehittämistä jatketaan palvelukyvyn parantamiseksi saadun auditointipalautteiden pohjalta. Kotiutuskoordinaatiota tehostetaan yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. KAARI-työhyvinvointikyselyyn perustuva yksikön työhyvinvointihanke toteutettiin suunnitellusti. Työntekijöiden työhyvinvointia on tuettu opiskelijaohjauspalkkioilla. Opiskelijoita oli runsaasti ja heiltä saatiin hyvää palautetta ohjauksesta, jonka kehittämistä jatketaan. HaiPro-ilmoituksien sekä uhka-ja vaaratilanneilmoituksien määrä kasvoi hieman ja niiden pohjalta parannettiin toimintaa. Yksikköön nimettiin ja koulutettiin potilasturvallisuuden yhdyshenkilö. Koulutusvelvoite 18 h/työntekijä ei kaikkien kohdalla toteutunut. Verkkokurssien kautta vahvistettiin mm. vanhuspotilaiden lääkehoidon osaamista, verensiirtovalmiutta ja tietoturvaa. Kaksi sairaanhoitajaa on lääkkeenmääräämisluvan edellyttämässä lisäkoulutuksessa.

31 31 Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 2120 Päivystys ja kotisairaala Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2015 Ennuste tp Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset , Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio , Suun terveydenhuoltopalvelut Suoritteet ja talous Asiakaskäyntejä suun terveydenhuoltopalveluissa vuonna oli Käynneistä oli käyntejä hammaslääkärillä ja suuhygienistillä. Toteutunut käyntimäärä oli käyttösuunnitelman arviota (58000) hiukan suurempi. Työajan käyttöä tehostettiin ja hammaslääkäreillä sairauspoissaoloja oli sangen vähän vuonna. Asiakasmäärä Salon suun terveydenhuoltopalveluissa oli Asiakkaista 63 % oli 18 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Ulkopaikkakuntalaisten käyntien määrä oli pieni. Määrä kuitenkin lisääntyi huomattavasti vuodesta 2015 lähinnä turvapaikanhakijoiden takia. Vuonna ulkopaikkakuntalaisten hammaslääkärissä käyntejä oli 616. Vuonna 2015 käyntejä oli 426. Toimintatuottoja kertyi noin 20 % suunniteltua enemmän. Maksutuottojen suurempi kertymä selittyy pääasiassa asiakasmaksujen noin 15 % korotuksella. Suurempaa kertymää selittävät myös yli 18-vuotiaiden käyntien määrän lisääntyminen sekä asiakaslaskutuksen jaksottaminen aiempaa tarkemmin tilivuosittain uuden laskutusjärjestelmän avulla. Myös myyntituotot olivat arvioitua suuremmat. Turvapaikanhakijoiden hammashoidosta maksettuja korvauksia ei ollut talousarviossa ja lääkärien koulutuskorvaukset olivat arvioitua suuremmat. Toimintakulut olivat noin 7 % suunniteltua pienemmät. Kuluista suurimmat eli henkilöstökulut olivat noin 95 % talousarvioon varatusta määrärahasta. Yksi hammaslääkärin vakanssi oli ilman tekijää sovitusti noin 8 kuukautta. Vastaavasti oli myös yksi hammashoitajan vakanssi. Lisäksi hammaslääkärien ja suuhygienistien

32 32 rekrytointi lyhytaikaisiin palvelussuhteisiin oli haasteellista. Palveluiden ostoon kului runsaat 80 % arvioiduista määrärahoista. Toimisto- ja rahoituspalveluiden ostoon varattu euromäärä oli tilien muutosten takia virheellisesti liian suuri. Vuoden loppupuolella hankittiin suunnitellusti neljä hammashoitokonetta lisälaittein. Arvio muiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Kiireettömään ja kiireelliseen hammashoitoon pääsy Tavoite kiireettömään hoitoon pääsystä terveydenhuoltolain edellyttämässä kuudessa kuukaudessa toteutui omavalvonnan mukaan. Pisimmillään odotusaika hammaslääkärin vastaanotolle oli huhtikuun lopulla, jolloin odotusaika oli 90 vuorokautta. Lyhimmillään odotusaika suuhygienistin vastaanotolle oli helmikuussa odotusajan ollessa 13 vuorokautta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen seurannan mukaan hoitoon pääsyn odotusaika sekä hammaslääkärin että suuhygienistin vastaanotolle oli yli 180 vuorokautta useana kuukautena vuoden aikana. Potilastietojärjestelmän käytettävyys on hoitoon pääsyn toiminnallisuuden osalta sangen huono, mikä johtaa virheellisiin kirjauksiin. Kiireelliseen hammashoitoon pääsy toteutui määräysten mukaisesti. Arkipäivystyksessä ensiapuluontoisten käyntien määrä oli 7693, mikä määrä oli lähes sama kuin vuonna 2015 (7735). Arki-iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä päivystys järjestettiin Turussa alueellisena yhteistyönä. Turkuun päivystyskäynnille hakeutui 93 salolaista. Kävijöitä oli merkittävästi enemmän kuin vuonna 2015, jolloin salolaisten poliklinikkakäyntejä oli 70. Potilaan yksilöllisen hoidontarpeen huomioon ottaminen Tavoite toteutui melko hyvin. Vuoden alkupuolella yhdenmukaistettiin keskitetyssä ajanvarauksessa annettavien vastaanottoaikojen pituuksia. Jatkohoitoajat, jotka potilasta hoitava hammaslääkäri ja suuhygienisti antavat pääsääntöisesti itse, ohjeistettiin antamaan sen mittaisina, että vastaanoton aikana tehtäväksi suunniteltujen toimenpiteiden aika vastaisi suun terveydenhuollon toimenpideluokituksen ohjeaikoja. Suuhygienistien toiminnassa, jossa toimenpiteistä suuri osa on aikaperusteisia, käytäntö saatiin toteutettua merkittävässä määrin. Hoitokokonaisuuksien aikaväleissä yksilöllinen hoidon tarve kyetään ottamaan huomioon sangen hyvin. Ikäihmisten suun terveydenhuoltopalveluiden kehittäminen Tavoite toteutui osittain. Jatkettiin vanhuspalveluiden hoitohenkilökunnan koulutusta, miten tehdään hoidon tarpeen arvioita suun terveydentilasta, milloin pitää hakeutua suun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja miten toteuttaa omahoitoa. Erikoistuvan hammaslääkärin opinnäytetyönä tekemän ohjekirjasen viimeistely siirtyi vuoteen 2017, eikä myöskään hyvinvointikyselyn käytäntöjä ehditty arvioimaan eikä kehittämään.