SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT"

Transkriptio

1 1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut

2 2 SISÄLLYS TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA...3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA...8 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ...9 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO...13 Neuvolatoiminta...13 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto...15 Aikuisten terveydenhoito...16 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset...16 Hoitotarvikejakelu...17 Muistineuvola...17 Ehkäisevä päihdetyö...17 Seulontatutkimukset...18 Tartuntatautien torjunta...18 Rokotukset...19 Ravitsemusterapia...20 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus...20 POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA...21 Potilasvahinkoilmoitukset...21 Potilasasiamiestoiminta...22 POTILASTURVALLISUUS, HAITTATAPAHTUMAT JA HaiPro-ILMOITUKSET...23 YKSIKKÖESIMIESTEN KATSAUKSET TOIMINNASTA...24 Terveyskeskussairaala...24 Alueelliset avoterveydenhuoltopalvelut...27 Kuntoutuspalvelut...31 Päivystys ja kotisairaala...34 Suun terveydenhuolto...36 Mielenterveys- ja päihdepalvelut...39 Työterveyshuolto...43 ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖ...45 Somaattinen erikoissairaanhoito...45 Psykiatrinen erikoissairaanhoito...46 HOITOKETJUYHTEISTYÖ...55 KEHITTÄMISHANKKEET...56 LAADUNHALLINTA...57

3 3 TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA Terveyspalveluiden toiminnassa keskityttiin lakisääteisten palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen. Terveydenhoitolain mukainen alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu on jatkunut alueellisena yhteistyönä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen valmistelua on käsitelty lukuisilla foorumeilla, tavoitteena valmistautua alkavaan palvelurakenteen uudistamiseen. Päivystysasetuksen seurauksena Salon sairaalan toimintaprofiili on muuttumassa ja erityisesti synnytystoiminnan tulevaisuus on aiheuttanut selvittelyä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin on toteuttanut hallinnolliseen Yksi sairaala-uudistuksen ja uusi organisaatio toiminnassa alkaen. Muutos vaikuttaa paikalliseen yhteistyöhön ja käytäntöihin suhteessa erikoissairaanhoitoon. Velvoitteet lasten ja nuorten neuvola- ja oppilashuollolle ja työttömien terveyspalveluiden järjestämiselle ovat kasvaneet. Lomautuksiin liittyen neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksia ei edellisvuonna saatu tehtyä velvoitteiden mukaisesti ja aluehallintoviraston valvonta terveystarkastustilanteen osalta jatkuu. Moniongelmaisten kansalaisten määrä on lisääntynyt ja samanaikaisesti tuhannet ovat menettäneet työterveyshuollon palvelut. Ikääntyvän väestön terveydenhuollon palvelutarve lisääntyy nopeasti, näkyen erityisesti päivystyksessä. Hallinnon uudistuksessa terveyspalveluiden avoterveydenhuollon hallintoa yhdistettiin ja hallinnollisissa tehtävissä toiminut henkilöstö väheni kolmella. Terveyspalveluissa olennaisin riski ja epävarmuutta aiheuttava tekijä on pätevän henkilöstön riittävyyden ongelma, ja tästä johtuvat potilasturvallisuuden riskit. Lääkärien, hammaslääkärien rekrytointi on haastavaa. Hoitohenkilökuntaa on saatavissa vakinaisiin tehtäviin, mutta pätevien sijaisten saatavuus on ollut huonoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lakisääteinen koulutusvelvollisuus on jäänyt toteutumatta aiempia vuosia useammilta. Sisäilmaongelmat hankaloittivat toimintaa ja vaikuttavat työhyvinvointiin useissa yksiköissä Perusterveydenhuollon oman toiminnan ja muun kuin erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kulut olivat 41,7 milj. (40,83 milj. v.2013). Tuotot olivat 7,549 milj.. Henkilöstökulut olivat 27,843, toteuma 98,7 %. Palvelujen ostot olivat 9,166 milj. (8,946 milj. v. 2013) toteuma 109,8 %. Ylitys on seurausta laboratoriokustannuksista ja kuljetuskustannuksista, liittyen sairaankuljetuksen muutokseen. Toimintakate oli , toteuma 100,2 %. Terveyspalveluiden oman toiminnan kulut kasvoivat edellisvuodesta 0,75 milj.. Erikoissairaanhoidon ostot sairaanhoitopiireiltä toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti, kokonaiskustannukset olivat , toteuma 100,2 %, josta kalliin hoidon tasausmaksun osuus runsaat 4 milj.. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisvuodesta 2,69 milj.. Terveyskeskuksen palveluiden tarve ja käyttö jatkuu laajana. Väestöstä 78 % käytti jotakin avoterveydenhuollon palvelua. Alle kouluikäisistä lapsista 98 % käyttää terveyskeskuspalveluita. 75 vuotta täyttäneistä yli 89 % asioi terveyskeskuksessa. Terveysasemilla kehitettiin hoitajien ja lääkärien työnjakoa, hoitosuunnitelmia ja muistipoliklinikkatoimintaa. Lääkärien vas-

4 4 taanotolle pääsy on epäsuhteessa väestön kokemaan tarpeeseen ja tilannetta on pyritty ratkaisemaan mm. tehtävien siirrolla. Sähköinen resepti vakiintui käyttöön. Kansalliseen terveystiedon sähköiseen arkistoon Kanta liityttiin keväällä. Hanke vaati runsaasti resursseja. Kuntoutusyksikössä on toimintavuoden aikana päästy hoidon järjestämisen määräajat ylittävistä odotusajoista. Vanhuspalveluiden kuntoutushenkilöstö on siirtynyt terveyspalveluiden kuntoutusyksikön työnjohtoon. Kuntouttavia palveluita vanhuspalveluissa on lisätty tukemaan erityisesti sairaaloista kotiutumisvaiheita. Kuntoutuspalveluiden tarpeen kasvu on myös seurausta ortopedisen hoidon linjauksista, joissa kuntoutus on syrjäyttänyt operatiiviset hoidot tai kuntoutuksen toteutuminen on edellytys operatiivisen hoidon harkinnalle. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset on saatu määräysten mukaiseen kattavuuteen. tehtäväkenttä on muuttunut ennaltaehkäisevästä kriisityön suuntaan. Neuvolaterveydenhuollossa painopiste pyrittiin pitämään laajoissa terveystarkastuksissa ja rokotusohjelman toteuttamisessa. Päivystyspotilaiden moniongelmaisuus ja iäkkäiden päivystyspotilaiden määrä on lisääntynyt. Päivystysalueella vakiintui kotiutustiimin toiminta päivystyksen, kotisairaalan ja vanhuspalveluiden yhteistyönä. Päivystyksen palveluohjausta lisättiin. Käyntien kokonaismäärä oli (lisäys 1,4 %), josta ulkopaikkakuntalaisten käyntejä 11 %. Kiireellisen hoidon hoitajavastaanottokäyntien määrä 8954 oli ja lääkärikäyntejä päivystyksessä oli Terveyskeskussairaalan käyttöaste on lähes sata prosenttia ja keskimääräinen hoitoaika, n. 20 hoitopäivää, piteni noin päivän edellisvuoteen verrattuna. Terveyskeskussairaalan lääkäritilannetta ei saatu vakiintumaan, ja jouduttiin käyttämään myös vuokralääkärityövoimaa. Osastojen profilointia, kuntoutusta ja saattohoitoa on kehitetty määrätietoisesti. Saattohoitoon liittyen osastolla on päiväsairaalatoimintaa ja saattohoidon palaute erityisen hyvää. Kotisairaalan hoitopäivät lisääntyivät mm. liittyen saattohoidon toteuttamiseen ja kotiutustiimin toiminnan aloitukseen sekä Fabryn-tauti potilaiden hoidon siirtymiseen TYKS:ta kotisairaalan vastuulle. Suun terveydenhuollon toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökustannuksia säästyi ja käyntien määrä väheni johtuen virkojen ja toimien täytön vajauksesta. Kiskon, Kiikalan, Muurlan ja Perttelin hammashoitolat lakkautettiin. Sisäilmaongelmien takia Perniön hammashoitola jouduttiin sulkemaan korjaustoimia varten. Hoidon saatavuuden velvoitteet täyttyivät pääosin. Päivystysasetuksen mukaisen suun terveydenhuollon keskitetyn päivystyksen toimintamalli rakennettiin VSSHP:n kuntien yhteistyönä. Sopimukset ja järjestelyt valmistuivat niin, että toiminta alkaa vuoden 2015 alusta. Työterveyshuollon myynti ja asiakaskäyntien määrä kasvoi hieman. Työ painottuu entistä enemmän työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvään problematiikkaan KELA:n edellyttäessä työterveyshuollon selvityksiä ja toimenpiteitä toimintakyvyn ylläpitämiseksi sairauden pitkittyessä. Työterveyshuolto on osaltaan toteuttanut konsernin työhyvinvoinnin parantamisen hanketta.

5 5 Erikoissairaanhoito on kehittynyt avohoitopainotteiseen suuntaan ja tehtäviä erikoissairaanhoidosta siirtynyt terveyskeskukseen. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon on toteutunut hoidon saatavuuden velvoitteiden mukaisesti. Terveyskeskuksen lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat samoissa lukemissa kuin aiemmin, lähetteet muualta ovat hieman jonkin verran lisääntyneet. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö TYKS:ssa kasvaa. Sekä avohoitokäynnit, hoitopäivät että hoitojaksoot lisääntyivät TYKS:ssä ja vähenivät Salon sairaalassa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikan valinnan vapaus aiheutti erikoissairaanhoidon käyttöä muiden sairaanhoitopiirien sairaaloissa toistaiseksi vähän. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu ja palvelurakennetta kehitetty valtakunnallisen Mieli -ohjelman suuntaisesti ja paikallisen suunnitelman mukaisesti. Psykiatrinen erikoissairaanhoito vähensi vuodepaikkoja ja organisoi uudelleen poliklinikkatoimintaa. Nuorisopsykiatristen palveluiden tarve erityisesti osastohoito lisääntyi, samoin kustannukset. Aikuis- ja ja lastenpsykiatrian hoitopäivät vähenivät. Nuorisopsykiatrisen hoidon tarve on nopeasti lisääntymässä johtuen peruspalvelujärjestelmän ongelmista ja psykososiaalisen tilanteen rajusta muutoksesta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutoiminta kaupungin palveluna vakiintumassa. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden ostoja on voitu vähentää. käyttö on edelleen vähentynyt ja on nyt. Asumispalveluiden ostot ovat edelleen vähentyneet ja ovat nytn. miljoona euroa vähemmän, kuin kaksi vuotta sitten. Terveydenhoitolain 8 mukaisen potilasturvallisuussuunnitelman mukaista toimintaa on vahvistettu ja henkilöstö on osallistunut aihetta koskevaan verkkokoulutukseen ja tenttiin. SHQS-laatujärjestelmän mukainen terveyspalveluiden väli auditointi toteutui marraskuussa. Terveyspalveluiden koko toiminnalla on laaduntunnustus voimassa saakka. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Asiakkaat / kuntalaisten palvelu: Lakisääteiset palvelut toteutuivat. Lääkinnällisen kuntoutuksen hoitoonpääsyn kriteerit ylittävistä odotusajoista päästiin. Ennaltaehkäiseviä palveluita painotettiin mahdollisuuksien mukaan ja liikuntaneuvontaan ohjattiin tavoitteiden mukaisesti. Omahoidon ohjausta ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisättiin, esim. yhteistyö Filha ry:n kanssa ja Arkeen voimaa-hanke. Palvelujärjestelmä kehittyi avohoitopainotteiseen suuntaan ja sairaaloiden vuodepaikkojen käyttö erikoissairaanhoidossa väheni useimmilla erikoisaloilla. Väestön hyvinvointi-indikaattoreiden kehitys ei kääntynyt positiiviseen suuntaan, johtuen todennäköisesti työllisyystilanteesta ja väestörakenteen muutoksista. Prosessit: Ostopalveluiden käyttö mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluissa väheni ja omia paikkoja lisättiin tarpeenmukaisesti. Palveluita kehitettiin kustannustehokkaasti mm. hoitotarvikejakelun osalta. Organisoitiin suun terveydenhuollossa isompia palveluyksiköitä ja pienimmät suun terveydenhuollon yksiköt lakkautettiin suunnitellusti.

6 6 Johtaminen: Organisaatiouudistuksen suunnitelmat toteutettiin ja hallinnollisia tehtäviä lakkautettiin kolme. Henkilöstön rekrytointi- ja koulutustavoitteet eivät toteutuneet täysin. Talous: Kulukuri toteutui hyvin erityisesti irtaimisto- ja tarvikehankinnoissa. Henkilöstöbudjetti toteutui. Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupunki kuului kustannuksiltaan alimman kolmanneksen joukkoon sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat. Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 201 Terveydenhuollon palvelut Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2013 Toimintatuotot Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset ***** Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

7 7 Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 2020 Terv.palv.johto Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2013 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot ***** 0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ***** Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset ***** Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

8 8 VÄESTÖN TERVEYDENTILA Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan vuosittain Salon kaupungin hyvinvointitilinpidon yhteydessä. Kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Salon hyvinvointitilinpito vuodelta esitellään erillisenä asiakirjana, joka valmistuu huhtikuussa Hyvinvointitilinpitoasiakirjassa tullaan esittelemään terveysindikaattoreita yksityiskohtaisemmin Väestön terveydentilaa voidaan seurata erillisten indeksien valossa. Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seurata sairastavuusindeksin valossa. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä (koko maan vertailuluku on 100). Sairastavuusindeksi (97,5) on hieman huonontunut, todennäköisesti työkyvyttömyysindeksin (98,1) nousun seurauksena. Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Salossa kansansairauksien summaindeksi vuonna 2013 oli 89,8. Määrä on korkeampi kuin Varsinais-Suomen vertailuluku (83,8). Vuosi V-Suomi 2013 Vakioitu Sairastavuusindeksi 95,4 95,2 97,2 97,5 96,2 Kuolleisuusindeksi 94,1 93, ,1 96,9 Työkyvyttömyysindeksi 95,6 95, ,0 98,2 Lääkekorvausoikeusindeksi 96,4 96,5 96,6 96,4 93,5 Kansantauti-indeksi 89,5 89,9 90,2 89,8 83,8 Diabetes 96,5 98,2 99,6 97,7 96,7 Psykoosit 88,1 86,9 87,1 88,0 87,9 Sydämen vajaatoiminta 78,4 79,5 80,1 79,3 63,8 Nivelreuma 113,9 115,6 115,2 116,4 101,5 Astma 74,7 74,8 75,5 75,0 82,7 Verenpainetauti 98,4 97,8 97,2 96,4 85,5 Sepelvaltimotauti 76,2 76,5 76,8 75,9 68,5 Kansantaudit vakioitu Salon väestö (lähde: KELA, terveyspuntari)

9 9 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ Terveyspalveluiden kysyntä jatkuu suurena ja väestö käyttää terveyspalveluita kattavasti. Asiakaskäynnit Määrät 2013 Lääkärikäynnit Aikuisneuvonnan käynnit Neuvolakäynnit Koul-u ja opiskeluterveydenhuollonkäynnit Päivystyskäynnit Kotisairaala Fysioterapian kuntoutuskäynnnit Puheterpiakäynnit Toimintaterapiakäynnit Fysiatriakäynnit Kuntoutuspalveluiden sosiaalityönkäynnit 34 Psykologikäynnit Depressiohoitajakäynnnit Mielenterv.kuntouttajien asiakaskäynnit Korvaushoidonkäynnit Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit Suuhygienistikäynnit Päivätoimintakäynnit Työtoimintakäynnit Työterneyshuollon käynnit Ravitsemusterapiakäynnit ryhmätilaisuudet 9 12 Terveyskeskussairaalan hoitopäivät Yhteensä Yleisterveydenhuollon vastaanottokäyntejä terveysasemien vastaanotoilla ja neuvoloissa oli kaiken kaikkiaan (edellisvuonna ). Yleisterveydenhuollon (avoterveydenhuolto, ei suun terveydenhuoltoa) palveluita käyttää lähes 73 % väestöstä. Alle kouluikäisten lapset käyttävät yli 98,7 % ja 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähes yli 89,6 % käyttää vuosittain oman kaupungin terveyskeskuspalveluita. Terveyskeskuspalveluiden käytön kattavuus iäkkäiden osalta on korkeimmillaan vuotiailla, yli 90 %. Seuraava taulukko kuvaa yleisterveydenhuollon palveluiden käyttöä ja käytön toistuvuutta eri ikäryhmissä. Terveyskeskuksen asiakas käyttää ikäryhmästä riippuen terveyskeskusta keskimäärin 4-6 (ka 3,7 käyntiä) kertaa vuodessa. Tavoitteena on ollut vähentää erityisen paljon palveluita käyttävien suurkuluttajien käyntejä terveyskeskuksessa tehostamalla käyntien sisältöä ja hoitosuunnitelmien mukaisuutta. Keskimääräinen käyntien määrä/potilas väheni hieman ja on nyt 5,17 (5,49/ potilas vuonna 2011). Luvut eivät sisällä suun terveydenhuollon käyntejä, kuntoutuskäyntejä, laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä eivätkä vanhuspalveluiden kotisairaanhoitoa/kotihoitoa.

10 10 Yleisterveydenhuollon asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (v) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit/ Väestö (k/v) Väh. 3krt käyneet ,7% 5,75 5, ,1% 4,89 4, ,0 % 4,48 3, ,5% 4,81 2, ,5% 4,57 2, ,9% 5,17 4, ,6% 6,92 6, Yht ,6 % 5,17 3, Huom! Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Väestömäärien laskenta on tehty viimeksi Sis. Myös esim. opiskelijat. Päivystys Päivystyskäyntejä ympärivuorokautisessa päivystyksessä oli (sisältää käynnit päivystävällä hoitajalla ja lääkärillä). Työikäisten päivystyskäynnit ovat vähentyneet ja yli 65-vuotiaiden käynnit ovat lisääntymässä. Päivystyspotilaat ovat aiempaa monimuotoisemman selvittelyn tarpeessa ja toistuvasti päivystyksessä asioivien määrä on kasvanut. Päivystyksen asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (V) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys a/v*100) Väh.3 krt käyneet ,8% ,3% ,4% ,9% ,2% % ,6% 762 Yht ,1% 3046 Huom! Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Väestömäärien laskenta on tehty Sis. myös opiskelijat.

11 11 Päivystyskäyntien osuus kaikista vastaanottokäynneistä noudattaa vuodesta toiseen vuodenaikavaihtelua, johon vaikuttavat epidemiat, lomakaudet, terveysasemien kesäsulut ja juhlapyhät. Laboratoriotutkimusten käyttö ja kustannukset Laboratoriotutkimusten käyttö kasvoi ja ylitti budjetoidun, ollen TYKS-SAPA-liikelaitoksen laboratoriotutkimuksia hankittiin vuonna yhteensä tutkimusta, +4 % edellisvuoteen verrattuna. Kokonaislaskutus TYKS:n laboratoriopalveluiden osalta oli ja muista laboratoriosta n Kustannukset kasvoivat SAPA-laboratorion osalta 4 %. Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset sisältyvät terveyspalveluiden suoritehintoihin, eivätkä tilastoidu erikseen käynteinä. Näytteenottoja oli Terveyskeskuksessa tehdään lisäksi, erityisesti päivystysvastaanotolla nk. vieridiagnostiikkaa, joka ei ole mukana edellä mainituissa suoriteluvuissa. Joitakin erityistutkimuksia hankitaan muista laboratorioista. Laboratoriotutkimusten kokonaiskustannukset olivat v ja kustannusnousua nyt Kustannusten kasvu liittyy hinnoitteluun sekä hoitokäytäntöjen muutoksiin. Kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimuksista valtaosa hankitaan TYKS-SAPA-kuvantamisyksiköstä, Salon sairaalassa sijaitsevasta kuvantamisyksiköstä. Kliinisiä kuvantamistutkimuksia hankittiin TYKS-SAPA:lta tutkimusta ja kustannukset olivat ( vuonna 2012). Tavalliset röntgenkuvaukset vähenivät tuhannella tutkimuksella. Kuvantamistutkimusten kokonaiskustannukset olivat ( v.2013) ja ylittivät budjetoidun (toteuma 104 %), sisältäen mammografiaseulonnan ja magneettitutkimusten ostopalveluiden kustannukset. Magneettikuvaukset (magneettirekka) ja asetuksen mukaiset seulontamammografiat hankitaan ostopalveluina, jonka tuottaja on tällä Terveystalo. MRI-tutkimuksia hankittiin 872 kuvausta ja kustannukset olivat Seulontamammografioiden kustannukset olivat (3400 kuvausta).

12 12 Puhelinpalvelut ja muut sähköiset palvelut Puhelinasiointi on vilkasta. Kansallisten vaatimusten mukaisesti potilaspuheluihin on vastattava välittömästi. Tietojärjestelmään kirjatut, käynnin korvaavat puhelut ovat merkittävä osa hoidon tarpeen arviointia, toteutusta ja seurantaa. Valtakunnallinen AVOHILMO-tilastointi edellyttää myös puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kirjausta ja tilastointia. Sähköpostiasiointia ei voida tietoturvaongelman takia hyväksyä potilastiedon käsittelyn väyläksi, josta huolimatta asiakkaiden sähköpostiyhteydenotot ovat lisääntyneet. Sähköistä ajanvarausta on vähitellen otettu käyttöön mm. influenssarokotusten yhteydessä, neuvola- ja muiden terveystarkastusten yhteydessä. Nispa-puhelinvastaaja-automatiikka on käytössä kaikilla terveysasemilla. Tilastoituja hoidollisia puhelinkontakteja oli terveysasemilla yhteensä 67054, joista lääkärin vastaanottokäynnin korvaavia kirjattuna Kirjattujen puheluiden määrä väheni jonkin verran, sähköisen tietojärjestelmän kirjauskäytäntöjen muuttuessa Kanta-arkistoon liittymisen myötä. Puhelinasiointia on saattanut jossakin määrin asiakkaiden mahdollisuus katsoa esimerkiksi laboratoriotuloksia Kanta-potilastiedon arkiston kautta. Tietojärjestelmään kirjatut yleisterveydenhuollon puhelinkontaktit Lääkärit Kaikki muut Yhteensä Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan 131 vuodepaikalla hoitopäiviä kertyi toimintavuoden aikana 43873, 2237 hoitojaksoa ja hoitopäivän hinta oli 249 / hoitopäivä. Terveyskeskussairaalan käyttöaste oli lähes 100 %. Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyvät potilaat pystyttiin ottamaan osastolle yleensä 1-3 päivän kuluessa lähetteen saapumisesta tai potilaan tultua siirtokuntoon. Terveyskeskussairaalan kuntoutusmahdollisuutta lisättiin aloittamalla terveyskeskussairaalaan kuntoutustoiminta kahdella paikalla, jotka sijaitsevat vanhuspalveluiden yksikössä Kissankello-yksiössä. Toiminnan alustavat kokemukset ovat rohkaisevia. Toimintaan on resursoitu fysioterapeutti toimintavuonna perutetuista fysioterapeuttien vakansseista ja potilaita seuraa fysiatri. Kotisairaalan 3188 hoitopäivää helpottivat osaltaan terveyskeskussairaalan paikkojen tarvetta.

13 13 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO Neuvolatoiminta Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009,338/2011) nostaa tavoitteeksi ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamisen ja korjaavien palveluiden tarpeiden hillitsemisen ja samalla kustannusten vähentämisen. Asetuksessa tarkoitetun toiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Lisäksi terveydenhuoltolaki (1326/2010) tukee lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Äitiysneuvolassa painopistealueena on ohjata, neuvoa ja valmentaa odottavaa äitiä, isää ja koko perhettä kokonaisvaltaisesti raskauden ja synnytyksen ajan sekä etsiä mahdollisia riskitekijöitä sekä raskauteen että vanhemmuuteen liittyen. Äitiysneuvolatoiminta tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2013 julkaiseman äitiysneuvolasuosituksen mukaisesti. Äitiysneuvolaan otettiin toimintavuoden aikana kirjoille 519 asiakasta ja lapsia syntyi terveyskeskuksen toiminta-alueella 473, mikä on hieman suurempi kuin vuonna Äitiysneuvolassa pyrittiin panostamaan perheisiin joissa vanhemmuuden tuen tarve on lisääntynyt, esim. mielenterveys- ja/tai päihdeongelman, työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat ovat voineet ohjata moniongelmaisia asiakkaita Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointiin (Va- Tu), jota tekevät terveyskeskuksen kaksi työntekijää. Heidän vastaanotolla kartoitetaan laaja-alaisesti perheen tilanne ja arvioidaan perheen edun mukaiset tukitoimet. Äitiysneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa kiinnitettiin huomiota koko perheen hyvinvointiin. Neuvolakäynneille on saatu isiä mukaan aiempaa enemmän ja näin koko perheen hyvinvointia voidaan tukea. Nuorien ensisynnyttäjien ja muidenkin riskiraskauksien määrä on hieman lisääntynyt. Yhteistyö neuvolan perhetyön ja muiden terveyskeskuksen erityisosaajien kanssa on lisääntynyt ja palvellut hyvin odottavia perheitä. Terveydenhoitajat osallistuivat perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä muiden toimijatahojen kanssa. Lastenneuvoloissa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen, lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolassa tuetaan perheitä vanhemmuuteen, rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin voimavaroihinsa ja kykyihinsä. Terveysneuvonta liittyy olennaisena osana neuvolakäynnin sisältöön. Lastenneuvolatarkastukset ja niiden sisältö määritellään neuvola-asetuksessa. Laaja terveystarkastus tehdään lapselle 4 kk, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäisenä. Lapsiperheiden tuen tarve on kasvanut ja ongelmat monimutkaistuneet. Tukea ja ohjausta tarvitsevien perheiden määrä lisääntyi vuonna mm. alueen vaikeasta työllisyys-tilanteesta ja perheiden lisääntyneistä taloudellisista vaikeuksista johtuen. Vanhemmat tarvitsivat usein tukea aivan perusasioihin

14 14 arjen pyörittämisessä, kuten lapsen nukkumiseen, ruokailuun tai rajojen asettamiseen liittyvissä asioissa. Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi terveydenhoitajat tekivät moniammatillista yhteistyötä tavoitteena kokonaisvaltaisen tuen ja hoidon toteuttaminen perhelähtöisesti, perheen luvalla. Riskiperheitä tunnistettiin ja yhteistyötä tehtiin mm. varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen kanssa. Neuvolan varhainen perhetyö työmuotona toimii hyvin perheiden kanssa työskentelevien perustason työntekijöiden ja perheiden tukemisessa ja auttamisessa. Perheille pyrittiin tarjoamaan apua mahdollisimman varhain, huolen herätessä. Varhaisen vuorovaikutuksen pulmatilanteissa yhteistyötä on tehty mm. Kasvatus- ja perheneuvolan vauvaperhetyön kanssa. Lastensuojeluresurssien riittämättömyys oli edelleen ongelmana riittävän tuen tarpeen saamisessa. Taulukko: Lastenneuvolan hoitohenkilökunnan terveydenhoitokäynnit ja kotikäynnit on kuvattu oheisessa taulukossa ikäryhmittäin. IKÄ VÄESTÖ KÄYNNIT PEITTÄVYYS alle 1-vuotiaat ,0% 1-vuotiaat ,8% 2-vuotiaat ,1% 3-vuotiaat ,6% 4-vuotiaat ,3% 5-vuotiaat ,5% 6-vuotiaat ,3% Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja lapsiperhettä voimavaraistavaa työtä, jonka tavoitteena on antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta perheille arjen haasteisiin. Neuvolan perhetyöhön saatiin vuonna yksi vakituinen ja kaksi määräaikaista perhetyöntekijää. Määräaikaiset työntekijät työskentelevät perintövaroilla. Perheiden tuen tarve liittyy usein äidin väsymykseen ja jaksamiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen. Perhetyöntekijät tukevat ja auttavat vanhempia muun muassa selviytymisessä arjen hallintaan liittyvissä asioissa, perheen vaikeassa erotilanteessa tai lapsen sairastuessa vakavasti. Perheet ovat ohjautuneet avun piiriin pääsääntöisesti neuvoloiden kautta. Yhteydenottoja on ollut lisäksi varhaiskasvatuksesta, sosiaalitoimesta, kouluterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi perheet itse ovat ottaneet yhteyttä perhetyöntekijään. Neuvolassa jaettiin lapsen 2 kk neuvolan yhteydessä kaikille perheille esite perhetyöstä. Varhainen perhetyö kattoi koko Salon kaupungin alueen. Perhetyö koettiin tärkeänä matalan kynnyksen toiminta perheille. Perhetyöntekijöillä oli vuoden aikana 1836 kontaktia 207 eri perheen kanssa. Perhetyöntekijöiden kontaktit 2013-: Käynti Kotikäynti Puhelinkontakti Muut Yhteensä

15 15 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä mahdollisimman terveellisen ja turvallisen kouluympäristön luominen yhteistyössä koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on taata mahdollisimman monipuoliset, laadukkaat ja tasa-arvoiset matalan kynnyksen terveyden-/sairaanhoidon palvelut, joiden painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Terveydenhoitajat tekivät kiinteää yhteistyötä opettajien, oppilaiden/opiskelijoiden huoltajien, terveystoimen eri työntekijöiden, sosiaalitoimen, liikuntatoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Kouluterveydenhuollossa koulunsa aloittaville ja 7. luokalle siirtyville tehtiin terveydenhoitajan tarkastuksia kesällä ja näin huoltajien osallistumista tarkastuksiin voitiin helpottaa. Vuonna 2013 aloitettuja HPV-rokotuksia 7. ja 8. luokan tytöille jatkettiin. Laurin koulu lakkautettiin keväällä ja oppilaat sijoitettiin toisiin yläkouluihin. Terveydenhoitajan työnjakoa tarkastettiin, jotta oppilasmäärä / terveydenhoitaja olisi suositusten mukainen ja näin varmistuisi jokaisen oppilaan mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle. Laajat terveystarkastukset tehdään kouluterveydenhuollossa 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Terveystarkastukset oppilaille saatiin pääosin tehtyä. Sairasvastaanottotyö on lisääntynyt ja yhtenä syynä on kouluikäisten aikuisen kaipuu. Nuorten psyykkisen oireilun lisääntyminen näkyy yläkouluissa ja tuki- tai hoitotahon löytäminen on haastavaa. Moniammatillista yhteistyötä tehtiin useiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa tavoitteena kouluikäisten hyvinvointi. Taulukko: Kouluterveydenhuollon hoitohenkilökunnan terveydenhoitokäynnit IKÄ VÄESTÖ KÄYNNIT PEITTÄVYYS ,9% ,0% ,0% ,3% ,7% ,7% ,4% ,4% ,5% Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 astui voimaan Tämä muutti kouluilla ja oppilaitoksissa oppilashuollon toimintakäytäntöjä. Opiskeluterveydenhuollossa laaja terveystarkastus tehdään kerran opiskeluaikana. Vuonna lääkäriresurssi oli niukka, mutta keväällä saatiin terveystarkastukset kuitenkin pääasiallisesti tehtyä. Myös syksyllä lääkäriresurssi on ollut niukka, mutta välttämättömät tarkastukset on saatu tehtyä. Osa tarkastuksista siirrettiin kevääksi Oppilaitoksissa olevien ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden hoidon jatkuvuuden varmistaminen on osin haasteellista. Oppilaitoksissa opiskelevien nuorten henkinen pahoinvointi, itsetuhoisuus, syömishäiriöt ja huumekokei-

16 16 lut näkyvät vastaanottokäyn-neillä. Sopivan tuki- tai hoitotahon löytäminen on vaikeutunut. Opiskeluterveydenhuollon käynnit 2013-: Terveydenhoitajat Lääkärit Aikuisten terveydenhoito Alueellisilla terveysasemilla on aikuisväestölle tarkoitettua terveydenhoitajan vastaanottotoiminta. Terveydenhoitajan vastaanotoilla on painopistealueena kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hoito. Asiakasmäärä kasvoi vuonna. Asiakkaat ovat usein monisairaita ja heillä on myös muita arjen sujumista vaikeuttavia ongelmia. Näitä ovat mm. sosiaaliset ongelmat, ylivelkaantuminen, köyhyys, erilaiset riippuvuudet ja ylipaino. Lisäksi osa asiakkaista sitoutuu hoitoonsa heikosti. Asiakkaan tuen tarpeen lisääntyminen ja motivointi omahoitoon vaatii neuvontakäynniltä enemmän aikaa ja puhelinkontakteja. Seurantavälit eri potilaiden hoidossa ovat yksilölliset. Tyypin 2 diabetestä sairastavien määrä on alueella edelleen kasvussa. Uusille sairastuneille on tarjolla diabeteksen ensitietoryhmä, mutta kaikki eivät ryhmämuotoista ohjausta halua, minkä vuoksi myös yksilövastaanotot osittain kuormittuvat. Yhteistyötä asiakkaan asioissa tehdään moniammatillisesti eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö kotihoitoon on sujuvoitunut. Muistiasiakkaan hoidon kontrollit ovat siirtyneet terveydenhoitajille laaditun hoitopolun mukaisesti. Ravitsemusterapiassa tehdyt toiminnan uudelleen linjaukset siirsivät ylipainoisten asiakkaiden ohjantaa ja neuvontaa enemmän terveydenhoitajille. Aikuisneuvonnan asiakaskäynnit vuosina Käynti Asiakkaiden lukumäärä Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastuksiin asiakkaat ohjautuvat pääasiallisesti Salon Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden kautta (87 asiakasta). Terveydenhoitaja vastaa palvelukeskuksen asiakkaiden terveydenhuollosta asiakkuuden aikana (terveysneuvonta, sairaanhoito, palveluohjaus). Terveystarkastuksia TYP:en asiakkaille tehtiin 67. Työvoiman palvelukeskuksessa asiakastyö on eri organisaatioiden välistä moniammatillista yhteistyötä asiakkaan työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Käyntejä terveydenhoitajalla vuonna oli kaikkiaan 466, työttömien terveystarkastuksia tehtiin 165. Vuoden aikana on tehty tarkempia työttömien työkyvyn ja terveydentilan laajempia arviointeja 62 terveyden hoitajan ja fysiatriaan erikoistuvan lääkärin yhteistyönä. Työvoiman palvelukeskuksen yhtenä tavoitteena on kehittää asiakasryhmän palveluita. Vuodeksi 2015 on haettu tähän liittyen ESR-rahoitteista Party-hankkeen osakokonaisuutta liittyen parempaan työkykyyn ja sen arviointiin sekä sosiaaliseen kuntoutukseen.

17 17 Hoitotarvikejakelu toimii keskitetysti koko kaupungin alueella. Asiakas voi hakea hoitotarvikkeensa Halikon, Läntisen tai Perniön terveysaseman hoitotarvikejakelusta tai tilata ne omalle terveysasemalleen. Asiakaskontakteja vuonna oli Läntisen terveysaseman hoitotarvikejakelun tilat ovat ahtaat ja asiakkaan intimiteettisuoja asiointivaiheessa ei täytä terveydenhuollolta vaadittavaa tasoa. Henkilökohtaista ohjausta pitkäaikaissairauden hoitoon tarvittavien hoitovälineiden käytöstä ei voida antaa. Uusien toimitilojen etsiminen yhteistyössä apuvälinelainaamotoiminnan kanssa aloitettiin syksyllä. Hoitotarvikejakelun asiakaskäynnit vuosina Käynti Asiakkaiden lukumäärä Muistineuvolan toiminta on tavoitteellista asiakkaan tutkimus- ja hoitotyötä. Tavoitteena on tunnistaa ja todeta muistisairaudet jo alkuvaiheessa sekä ohjata asiakas hoidon ja tuen piiriin. Tämä vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja antaa tukea totutun elämäntyylin jatkamiseen. Muistineuvolan työntekijät kehittävät alueen muistisairauksien hoitokäytäntöjä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna jatkettiin aloitettua muistipotilaan jatkoseurannan tehostamista. Loppukesästä muistineuvolaan osoitettiin lisäresurssia kolmena päivänä viikossa. Toiminta järjestettiin siten, että läntisellä terveysasemalla on muistihoitajan vastaanotto päivittäin ja pääterveysasemalla kolmena päivänä viikossa. Muistitestauksia tehdään myös alueellisilla terveysasemilla osana yleislääkärien vastaanottotoimintaa. Elokuusta alkaen terveyskeskuksen muistineuvolassa toimi terveyskeskuksen geriatri kolmena päivänä viikossa. Hänen vastaanotollaan kävi muistipotilaita 101. Lisäksi vuoden aikana konsultoivan geriatrin vastaanotolla kävi 73 potilasta ja hän konsultoi 31 potilaan asioita vastaanottopäivien aikana. Muistihoitajien vastaanotoilla kävi 347 eri potilasta. Ehkäisevä päihdetyö Salon terveyskeskuksessa A-klinikan työntekijän terveysasemalle jalkautunut päihdetyö on jatkunut. Toimintaa on kokeiltu myös aikuiskoulutuskeskuksessa. Tavoitteena on päihteiden riski- ja haitallisen käytön ja käytöstä johtuvien haittojen ehkäisy ja minimointi. Kaupunki on sitoutunut omassa toiminnassaan edistämään päihteettömyyttä mielenterveys- ja päihdestrategian mukaisesti. Ehkäisevän päihdetyön taholla pyrittiin vaikuttamaan asenteisiin. Ehkäisevän päihdetyön viikolla saatiin näkyvyyttä valtakunnallisella julistesarjalla jumboscreen- näytöllä sekä loppuvuodesta toimitettiin sekä alkoholiin että tupakkaan liittyviä materiaaleja terveysasemille. Tiedotusta on pyritty tehostamaan kuluneen vuoden aikana eri informaatiokanavien kautta. Valomerkkitapaamisia vuoden aikana oli 22. Omin jaloin toimintaan ohjautuneista nuorista osalla oli kannabiskokeiluja. Verkkovinkkis toiminta on jatkunut vuonna, ja kysymyksiä vuoden aikana on tullut kaikkiaan 45.

18 18 Terveysneuvontapiste Uukkari pyrkii ehkäisemaan suonensisäisten huumeiden käyttäjien veriteitse tarttuvia, vakavia tauteja. Uukkarissa oli asiakkaita 91 vuonna, asiakaskäyntejä kaikkiaan 542. Neuloja vaihdettiin kaikkiaan ja ruiskuja Seulontatutkimukset Terveyspalveluissa toteutettiin valtakunnalliset seulonta-asetuksen mukaiset äitiysneuvolan- ja sikiöseulonnat, lasten ja nuorten ikäkausiseulonnat sekä kohdunkaulan ja rintasyövän seulontaohjelmat. Asetuksen mukaisten seulontojen lisäksi Salo osallistuu valtakunnalliseen suolistosyövän seulontaohjelman seuranta- ja arviointitutkimukseen. Suolisto-syöpäseulonnan valtakunnallinen arviointiohjelma jatkuu. Suolistosyövän seulontaan kutsuttuja oli Osallistujia oli 1414 (69,2 %). Alustavissa tuloksissa on todettu 41 (2,8 % osallistuneista) jatkoselvittelyä vaativaa löydöstä. Osallistumisprosentti oli hieman korkeampi, kuin v ja selvittelyä vaatineita löydöksiä vähemmän. Tutkimukset v. löydösten osalta ovat vielä kesken ja tulokset raportoidaan niiden valmistuttua. Vuonna 2013 seulonnassa syöpiä todettiin 2 ja esiasteita 16. Mammografiatutkimuksiin kutsuttiin uuden seulonta-asetuksen mukaiset 10 ikäluokkaa, vuotiaat heidän täyttäessään parillisia vuosia. Vuonna 2013 mammografiaseulonnan kohderyhmänä olivat vuosina -46, -48, -50, - 52, -54, -56, -58, 60, -62, ja-64 syntyneet naiset. Alustavan raportin mukaan seulontaan kutsuttiin 4011 naista, osallistui 3419 ja kattavuus oli 85,2 %. Varmistustutkimuksiin on kutsuttu 96 seulottua (2,8 %). Vuoden 2013 seulotuista jatkoselvittelyihin lähetettiin 102 (0,98 %) seulontaan osallistuneista ja syöpiä löytyi 23 (0,68%). Kohdunkaulan syövän toteamiseksi tehtyihin joukkotarkastuksiin kutsuttiin 2480 naista ja osallistui 1473 (kattavuus 59 %, v oli 63,7 %). Tartuntatautien torjunta Tartuntatautien osalta vuosi oli rauhallinen. Tartuntataudit ja niiden ehkäisy ovat tärkeä osa terveyskeskuksen velvoitteista. Valtakunnalliset tilastot yleisvaarallisista/ilmoitettavista tartuntataudeista ovat jäävuoren huippu. Terveyskeskuksen tehtävä painottuu varhaiseen tunnistukseen ja tartuntojen leviämisen ehkäisyyn. Rokotusohjelmien toteutuminen on tässä keskeisessä osassa. Ebola-epidemiaan varautumisen osalta tukeudutaan sairaanhoitopiirin alueelliseen varautumisohjeeseen.

19 19 Yleisvaarallisia ja tärkeimpiä ilmoitettavia tartuntatapauksia Salon alueella ilmeni seuraavasti: Hepatiitti C Hepatiitti B Hinkuyskä Salomonellat Sukuelinten klamydia Syfilis Tuberkuloosi Tippuri Hepatiitti C vaikuttaa olevan lisääntymässä, liittyen pääosin iv-huumeiden käyttöön. Tuberkuloosia todettiin 6 ja kontaktien selvittelyä kymmeniä. Muissa terveydenhuollon organisaatioissa ilmenneiden moniresistenteille bakteereille altistuneiden tilanteiden selvittely on kasvava ongelma, joka vie henkilöstöresurssia ja aiheuttaa merkittäviä tutkimuskustannuksia. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hygieniayksikkö vastaa alueella sairaala- ja laitoshygieniaohjeistuksen antamisesta. Terveyskeskussairaalassa tunnistetun MRSA-kantajuuden ja noin tuhannen altistuneen tutkiminen työllisti merkittävästi, mutta tartunnan leviämistä ei todettu. Moniresistentin mikrobin uusia kantajuuksia on todettu seuraavasti: MRSA ESBL Moniresistenttien bakteerien kantajien kasvavalla määrällä on suuri kustannusvaikutus sairaalahoidon/ jatkohoitojen järjestelyihin, kun suojautumista ja eristyksiä tarvitaan kasvavassa määrin. Pelkästään MRSA-altistuneiden tutkimisen laboratoriokustannukset olivat yli enemmän kuin edellisvuonna. Rokotukset Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa noudatettavan lasten ja nuorten rokotus-ohjelman, osa Kansallista rokotusohjelmaa, tavoitteena on suojata lapset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Rokotusohjelman mukaan on mahdollisuus saada rokotus 11 eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Rokotukset annetaan 2 kk vuoden iässä, yhteensä kuusitoista, ne ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotuskattavuus alle yksi vuotiaiden lasten osalta on jokaisen eri rokotteen kohdalta n. 95 %, mikä on vertailuväestöä selvästi korkeampi. Perheiden määrä, jotka eivät halua sitoutua rokotusohjelman aikatauluihin, on kasvanut vuoden aikana. He haluavat rokotukset annettavan yksilöllisesti. Tämä aiheuttaa terveydenhoitajille lisätyötä rokotusten antovälien suunnittelemisessa sekä ylimääräisten vastaanottokäyntien vuoksi. Vuonna jatkettiin edellisenä vuonna alkanutta HPV rokotusohjelmaa. Tässä siirtymävaiheessa ohjelman toteuttaminen kuluttaa vuositasolla noin

20 20 puoli henkilötyövuotta siirtymävaiheen aikana. HPV rokotuksia annettiin 1086 kpl, eli n. 60 % ikäluokkiin kuuluvista tytöistä. Suomessa influenssarokotus kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan. Maksuton rokotus annetaan vuosittain niille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Jokavuotiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa vähentää influenssaepidemian vaikutuksia. Rokotuskaudella -2015, vuoden loppuun mennessä rokotettiin Salossa 9965 henkilöä ( ; , )mikä on n. 30 % edellisvuotta enemmän. Suosituksen mukaan rokotettuja alle 9 -vuotiaita lapsia näistä oli 603 ( ; ). Ravitsemusterapia Vuoden aikana vain toinen kahdesta ravitsemusterapeutin toimesta oli täytettynä. Tämä aiheutti toiminnan rajaamista. Resurssien vähyyden vuoksi ravitsemusterapeutin ohjauksesta rajattiin pois suurin asiakasryhmiä eli ylipainoiset aikuiset. Heidät ohjattiin terveydenhoitajan vastaanotoille avoterveydenhuoltoon. Ravitsemusterapeutin ohjausta saaneista asiakasryhmistä korostui ylipainoiset lapset. Seuraavaksi yleisin asiakasryhmä oli erilaisista ruoansulatuskanavan toiminnallista ja tulehduksellisista oireista kärsivien potilasryhmä, joka on edellisiin vuosiin verrattuna merkittävästi lisääntynyt. Tätä potilasryhmää koskien järjestettiin lääkäreille koulutusta uudesta ruokavaliohoidosta. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin useita muita henkilökunnan koulutuksia. Tiedotuksia ja koulutuksia oli useita, koska mm. uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkistettiin. Ravitsemusterapeutin tuleekin olla asiakastyön lisäksi asiantuntijaresurssina muulle henkilökunnalle. Ravitsemusterapeutilla oli lisäksi ryhmäohjaustoimintaa, kuten vastasairastuneiden diabeetikoiden ryhmät. Sairaalloisesti ylipainoisten lihavien ryhmä alkoi loppuvuodesta. Ravitsemusterapeutti osallistui moniin työryhmiin niin Salon kaupungin kuin sairaanhoitopiirinkin sisällä. Lasten kasvisruokavalioohjeistus uudistettiin, kuten muutakin terveyskeskuksen ohjausmateriaalia. Ravitsemusterapeuttien työssä jouduttiin vuonna tekemään työnlaajuuden osalta useita supistuksia, koska resurssit olivat aikaisempaa vähäisemmät. Yhden ravitsemusterapeutin toimi ei juurikaan mahdollista ennaltaehkäisevää työtä. Työtä pyrittiin painottamaan koko kaupungin palvelualueiden sijaan terveyspalveluihin. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja oireet aiheuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyongelmia. Tuki- ja liikuntaelinoireiden ja sairauksien osuus lääkärien vastaanottokäynneistä on lähes viidesosa. Tuhansien kuntalaisten menetettyä työterveyshuollon palvelut lähetteet terveyskeskuksen kuntoutuspalveluihin ovat edelleen lisääntyneet. Ortopedinen erikoissairaanhoito on muuttanut käytäntöjä niin, että mm. olkanivelen leikkauksia ei harkita, ennen kuin kuntouttavat konservatiiviset toimenpiteet on toteutettu terveyskeskuksessa. Fysioterapian hoitoonpääsyn säädökset ylittänyt jono saatiin purettua loppuvuodesta. Yksilökäyntien lisäksi on käytetty paljon ryhmäohjausta ja ryhmäkuntoutuskäynte-

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 218/02.06.01.03/2016 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut 2 SISÄLLYS TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA... 3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA... 9

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintatuotot 18 061 797 18 489 000 17 599 200 17 049 200 17 049 200 Myyntituotot 5 896 589 6 763 900 6 379 100 6

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 1 Tuloslaskelma Tammikuu-Kesäkuu 2014 Laskenn. toteuma 50 % 19.8.2014 Tot 1-6/2014 TA 2014 Tot 2014-TA Tot % Tot 1-6/2013 2013 TP 510 Varhaiskasvatus 5001 Varhaiskasvatuksen hall. Toimintatuotot 0 0 0

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Aikuisten terveysneuvonnan strategia 2015-2018

Aikuisten terveysneuvonnan strategia 2015-2018 Aikuisten terveysneuvonnan strategia 2015-2018 Elise Lepistö, hoitotyön johtaja Päivi Kaartunen, laatusuunnittelija Maarit Niemistö, oh Ilmajoen neuvolatyö, pj Sinikka Kaakinen, oh Jalasjärven neuvolatyö

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot