SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT"

Transkriptio

1 1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut

2 2 SISÄLLYS TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA...3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA...8 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ...9 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO...13 Neuvolatoiminta...13 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto...15 Aikuisten terveydenhoito...16 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset...16 Hoitotarvikejakelu...17 Muistineuvola...17 Ehkäisevä päihdetyö...17 Seulontatutkimukset...18 Tartuntatautien torjunta...18 Rokotukset...19 Ravitsemusterapia...20 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus...20 POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA...21 Potilasvahinkoilmoitukset...21 Potilasasiamiestoiminta...22 POTILASTURVALLISUUS, HAITTATAPAHTUMAT JA HaiPro-ILMOITUKSET...23 YKSIKKÖESIMIESTEN KATSAUKSET TOIMINNASTA...24 Terveyskeskussairaala...24 Alueelliset avoterveydenhuoltopalvelut...27 Kuntoutuspalvelut...31 Päivystys ja kotisairaala...34 Suun terveydenhuolto...36 Mielenterveys- ja päihdepalvelut...39 Työterveyshuolto...43 ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖ...45 Somaattinen erikoissairaanhoito...45 Psykiatrinen erikoissairaanhoito...46 HOITOKETJUYHTEISTYÖ...55 KEHITTÄMISHANKKEET...56 LAADUNHALLINTA...57

3 3 TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA Terveyspalveluiden toiminnassa keskityttiin lakisääteisten palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen. Terveydenhoitolain mukainen alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu on jatkunut alueellisena yhteistyönä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen valmistelua on käsitelty lukuisilla foorumeilla, tavoitteena valmistautua alkavaan palvelurakenteen uudistamiseen. Päivystysasetuksen seurauksena Salon sairaalan toimintaprofiili on muuttumassa ja erityisesti synnytystoiminnan tulevaisuus on aiheuttanut selvittelyä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin on toteuttanut hallinnolliseen Yksi sairaala-uudistuksen ja uusi organisaatio toiminnassa alkaen. Muutos vaikuttaa paikalliseen yhteistyöhön ja käytäntöihin suhteessa erikoissairaanhoitoon. Velvoitteet lasten ja nuorten neuvola- ja oppilashuollolle ja työttömien terveyspalveluiden järjestämiselle ovat kasvaneet. Lomautuksiin liittyen neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksia ei edellisvuonna saatu tehtyä velvoitteiden mukaisesti ja aluehallintoviraston valvonta terveystarkastustilanteen osalta jatkuu. Moniongelmaisten kansalaisten määrä on lisääntynyt ja samanaikaisesti tuhannet ovat menettäneet työterveyshuollon palvelut. Ikääntyvän väestön terveydenhuollon palvelutarve lisääntyy nopeasti, näkyen erityisesti päivystyksessä. Hallinnon uudistuksessa terveyspalveluiden avoterveydenhuollon hallintoa yhdistettiin ja hallinnollisissa tehtävissä toiminut henkilöstö väheni kolmella. Terveyspalveluissa olennaisin riski ja epävarmuutta aiheuttava tekijä on pätevän henkilöstön riittävyyden ongelma, ja tästä johtuvat potilasturvallisuuden riskit. Lääkärien, hammaslääkärien rekrytointi on haastavaa. Hoitohenkilökuntaa on saatavissa vakinaisiin tehtäviin, mutta pätevien sijaisten saatavuus on ollut huonoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lakisääteinen koulutusvelvollisuus on jäänyt toteutumatta aiempia vuosia useammilta. Sisäilmaongelmat hankaloittivat toimintaa ja vaikuttavat työhyvinvointiin useissa yksiköissä Perusterveydenhuollon oman toiminnan ja muun kuin erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kulut olivat 41,7 milj. (40,83 milj. v.2013). Tuotot olivat 7,549 milj.. Henkilöstökulut olivat 27,843, toteuma 98,7 %. Palvelujen ostot olivat 9,166 milj. (8,946 milj. v. 2013) toteuma 109,8 %. Ylitys on seurausta laboratoriokustannuksista ja kuljetuskustannuksista, liittyen sairaankuljetuksen muutokseen. Toimintakate oli , toteuma 100,2 %. Terveyspalveluiden oman toiminnan kulut kasvoivat edellisvuodesta 0,75 milj.. Erikoissairaanhoidon ostot sairaanhoitopiireiltä toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti, kokonaiskustannukset olivat , toteuma 100,2 %, josta kalliin hoidon tasausmaksun osuus runsaat 4 milj.. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisvuodesta 2,69 milj.. Terveyskeskuksen palveluiden tarve ja käyttö jatkuu laajana. Väestöstä 78 % käytti jotakin avoterveydenhuollon palvelua. Alle kouluikäisistä lapsista 98 % käyttää terveyskeskuspalveluita. 75 vuotta täyttäneistä yli 89 % asioi terveyskeskuksessa. Terveysasemilla kehitettiin hoitajien ja lääkärien työnjakoa, hoitosuunnitelmia ja muistipoliklinikkatoimintaa. Lääkärien vas-

4 4 taanotolle pääsy on epäsuhteessa väestön kokemaan tarpeeseen ja tilannetta on pyritty ratkaisemaan mm. tehtävien siirrolla. Sähköinen resepti vakiintui käyttöön. Kansalliseen terveystiedon sähköiseen arkistoon Kanta liityttiin keväällä. Hanke vaati runsaasti resursseja. Kuntoutusyksikössä on toimintavuoden aikana päästy hoidon järjestämisen määräajat ylittävistä odotusajoista. Vanhuspalveluiden kuntoutushenkilöstö on siirtynyt terveyspalveluiden kuntoutusyksikön työnjohtoon. Kuntouttavia palveluita vanhuspalveluissa on lisätty tukemaan erityisesti sairaaloista kotiutumisvaiheita. Kuntoutuspalveluiden tarpeen kasvu on myös seurausta ortopedisen hoidon linjauksista, joissa kuntoutus on syrjäyttänyt operatiiviset hoidot tai kuntoutuksen toteutuminen on edellytys operatiivisen hoidon harkinnalle. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset on saatu määräysten mukaiseen kattavuuteen. tehtäväkenttä on muuttunut ennaltaehkäisevästä kriisityön suuntaan. Neuvolaterveydenhuollossa painopiste pyrittiin pitämään laajoissa terveystarkastuksissa ja rokotusohjelman toteuttamisessa. Päivystyspotilaiden moniongelmaisuus ja iäkkäiden päivystyspotilaiden määrä on lisääntynyt. Päivystysalueella vakiintui kotiutustiimin toiminta päivystyksen, kotisairaalan ja vanhuspalveluiden yhteistyönä. Päivystyksen palveluohjausta lisättiin. Käyntien kokonaismäärä oli (lisäys 1,4 %), josta ulkopaikkakuntalaisten käyntejä 11 %. Kiireellisen hoidon hoitajavastaanottokäyntien määrä 8954 oli ja lääkärikäyntejä päivystyksessä oli Terveyskeskussairaalan käyttöaste on lähes sata prosenttia ja keskimääräinen hoitoaika, n. 20 hoitopäivää, piteni noin päivän edellisvuoteen verrattuna. Terveyskeskussairaalan lääkäritilannetta ei saatu vakiintumaan, ja jouduttiin käyttämään myös vuokralääkärityövoimaa. Osastojen profilointia, kuntoutusta ja saattohoitoa on kehitetty määrätietoisesti. Saattohoitoon liittyen osastolla on päiväsairaalatoimintaa ja saattohoidon palaute erityisen hyvää. Kotisairaalan hoitopäivät lisääntyivät mm. liittyen saattohoidon toteuttamiseen ja kotiutustiimin toiminnan aloitukseen sekä Fabryn-tauti potilaiden hoidon siirtymiseen TYKS:ta kotisairaalan vastuulle. Suun terveydenhuollon toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökustannuksia säästyi ja käyntien määrä väheni johtuen virkojen ja toimien täytön vajauksesta. Kiskon, Kiikalan, Muurlan ja Perttelin hammashoitolat lakkautettiin. Sisäilmaongelmien takia Perniön hammashoitola jouduttiin sulkemaan korjaustoimia varten. Hoidon saatavuuden velvoitteet täyttyivät pääosin. Päivystysasetuksen mukaisen suun terveydenhuollon keskitetyn päivystyksen toimintamalli rakennettiin VSSHP:n kuntien yhteistyönä. Sopimukset ja järjestelyt valmistuivat niin, että toiminta alkaa vuoden 2015 alusta. Työterveyshuollon myynti ja asiakaskäyntien määrä kasvoi hieman. Työ painottuu entistä enemmän työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvään problematiikkaan KELA:n edellyttäessä työterveyshuollon selvityksiä ja toimenpiteitä toimintakyvyn ylläpitämiseksi sairauden pitkittyessä. Työterveyshuolto on osaltaan toteuttanut konsernin työhyvinvoinnin parantamisen hanketta.

5 5 Erikoissairaanhoito on kehittynyt avohoitopainotteiseen suuntaan ja tehtäviä erikoissairaanhoidosta siirtynyt terveyskeskukseen. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon on toteutunut hoidon saatavuuden velvoitteiden mukaisesti. Terveyskeskuksen lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat samoissa lukemissa kuin aiemmin, lähetteet muualta ovat hieman jonkin verran lisääntyneet. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö TYKS:ssa kasvaa. Sekä avohoitokäynnit, hoitopäivät että hoitojaksoot lisääntyivät TYKS:ssä ja vähenivät Salon sairaalassa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikan valinnan vapaus aiheutti erikoissairaanhoidon käyttöä muiden sairaanhoitopiirien sairaaloissa toistaiseksi vähän. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu ja palvelurakennetta kehitetty valtakunnallisen Mieli -ohjelman suuntaisesti ja paikallisen suunnitelman mukaisesti. Psykiatrinen erikoissairaanhoito vähensi vuodepaikkoja ja organisoi uudelleen poliklinikkatoimintaa. Nuorisopsykiatristen palveluiden tarve erityisesti osastohoito lisääntyi, samoin kustannukset. Aikuis- ja ja lastenpsykiatrian hoitopäivät vähenivät. Nuorisopsykiatrisen hoidon tarve on nopeasti lisääntymässä johtuen peruspalvelujärjestelmän ongelmista ja psykososiaalisen tilanteen rajusta muutoksesta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutoiminta kaupungin palveluna vakiintumassa. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden ostoja on voitu vähentää. käyttö on edelleen vähentynyt ja on nyt. Asumispalveluiden ostot ovat edelleen vähentyneet ja ovat nytn. miljoona euroa vähemmän, kuin kaksi vuotta sitten. Terveydenhoitolain 8 mukaisen potilasturvallisuussuunnitelman mukaista toimintaa on vahvistettu ja henkilöstö on osallistunut aihetta koskevaan verkkokoulutukseen ja tenttiin. SHQS-laatujärjestelmän mukainen terveyspalveluiden väli auditointi toteutui marraskuussa. Terveyspalveluiden koko toiminnalla on laaduntunnustus voimassa saakka. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Asiakkaat / kuntalaisten palvelu: Lakisääteiset palvelut toteutuivat. Lääkinnällisen kuntoutuksen hoitoonpääsyn kriteerit ylittävistä odotusajoista päästiin. Ennaltaehkäiseviä palveluita painotettiin mahdollisuuksien mukaan ja liikuntaneuvontaan ohjattiin tavoitteiden mukaisesti. Omahoidon ohjausta ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisättiin, esim. yhteistyö Filha ry:n kanssa ja Arkeen voimaa-hanke. Palvelujärjestelmä kehittyi avohoitopainotteiseen suuntaan ja sairaaloiden vuodepaikkojen käyttö erikoissairaanhoidossa väheni useimmilla erikoisaloilla. Väestön hyvinvointi-indikaattoreiden kehitys ei kääntynyt positiiviseen suuntaan, johtuen todennäköisesti työllisyystilanteesta ja väestörakenteen muutoksista. Prosessit: Ostopalveluiden käyttö mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluissa väheni ja omia paikkoja lisättiin tarpeenmukaisesti. Palveluita kehitettiin kustannustehokkaasti mm. hoitotarvikejakelun osalta. Organisoitiin suun terveydenhuollossa isompia palveluyksiköitä ja pienimmät suun terveydenhuollon yksiköt lakkautettiin suunnitellusti.

6 6 Johtaminen: Organisaatiouudistuksen suunnitelmat toteutettiin ja hallinnollisia tehtäviä lakkautettiin kolme. Henkilöstön rekrytointi- ja koulutustavoitteet eivät toteutuneet täysin. Talous: Kulukuri toteutui hyvin erityisesti irtaimisto- ja tarvikehankinnoissa. Henkilöstöbudjetti toteutui. Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupunki kuului kustannuksiltaan alimman kolmanneksen joukkoon sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat. Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 201 Terveydenhuollon palvelut Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2013 Toimintatuotot Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset ***** Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

7 7 Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 2020 Terv.palv.johto Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2013 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot ***** 0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ***** Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset ***** Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

8 8 VÄESTÖN TERVEYDENTILA Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan vuosittain Salon kaupungin hyvinvointitilinpidon yhteydessä. Kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Salon hyvinvointitilinpito vuodelta esitellään erillisenä asiakirjana, joka valmistuu huhtikuussa Hyvinvointitilinpitoasiakirjassa tullaan esittelemään terveysindikaattoreita yksityiskohtaisemmin Väestön terveydentilaa voidaan seurata erillisten indeksien valossa. Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seurata sairastavuusindeksin valossa. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä (koko maan vertailuluku on 100). Sairastavuusindeksi (97,5) on hieman huonontunut, todennäköisesti työkyvyttömyysindeksin (98,1) nousun seurauksena. Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Salossa kansansairauksien summaindeksi vuonna 2013 oli 89,8. Määrä on korkeampi kuin Varsinais-Suomen vertailuluku (83,8). Vuosi V-Suomi 2013 Vakioitu Sairastavuusindeksi 95,4 95,2 97,2 97,5 96,2 Kuolleisuusindeksi 94,1 93, ,1 96,9 Työkyvyttömyysindeksi 95,6 95, ,0 98,2 Lääkekorvausoikeusindeksi 96,4 96,5 96,6 96,4 93,5 Kansantauti-indeksi 89,5 89,9 90,2 89,8 83,8 Diabetes 96,5 98,2 99,6 97,7 96,7 Psykoosit 88,1 86,9 87,1 88,0 87,9 Sydämen vajaatoiminta 78,4 79,5 80,1 79,3 63,8 Nivelreuma 113,9 115,6 115,2 116,4 101,5 Astma 74,7 74,8 75,5 75,0 82,7 Verenpainetauti 98,4 97,8 97,2 96,4 85,5 Sepelvaltimotauti 76,2 76,5 76,8 75,9 68,5 Kansantaudit vakioitu Salon väestö (lähde: KELA, terveyspuntari)

9 9 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ Terveyspalveluiden kysyntä jatkuu suurena ja väestö käyttää terveyspalveluita kattavasti. Asiakaskäynnit Määrät 2013 Lääkärikäynnit Aikuisneuvonnan käynnit Neuvolakäynnit Koul-u ja opiskeluterveydenhuollonkäynnit Päivystyskäynnit Kotisairaala Fysioterapian kuntoutuskäynnnit Puheterpiakäynnit Toimintaterapiakäynnit Fysiatriakäynnit Kuntoutuspalveluiden sosiaalityönkäynnit 34 Psykologikäynnit Depressiohoitajakäynnnit Mielenterv.kuntouttajien asiakaskäynnit Korvaushoidonkäynnit Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit Suuhygienistikäynnit Päivätoimintakäynnit Työtoimintakäynnit Työterneyshuollon käynnit Ravitsemusterapiakäynnit ryhmätilaisuudet 9 12 Terveyskeskussairaalan hoitopäivät Yhteensä Yleisterveydenhuollon vastaanottokäyntejä terveysasemien vastaanotoilla ja neuvoloissa oli kaiken kaikkiaan (edellisvuonna ). Yleisterveydenhuollon (avoterveydenhuolto, ei suun terveydenhuoltoa) palveluita käyttää lähes 73 % väestöstä. Alle kouluikäisten lapset käyttävät yli 98,7 % ja 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähes yli 89,6 % käyttää vuosittain oman kaupungin terveyskeskuspalveluita. Terveyskeskuspalveluiden käytön kattavuus iäkkäiden osalta on korkeimmillaan vuotiailla, yli 90 %. Seuraava taulukko kuvaa yleisterveydenhuollon palveluiden käyttöä ja käytön toistuvuutta eri ikäryhmissä. Terveyskeskuksen asiakas käyttää ikäryhmästä riippuen terveyskeskusta keskimäärin 4-6 (ka 3,7 käyntiä) kertaa vuodessa. Tavoitteena on ollut vähentää erityisen paljon palveluita käyttävien suurkuluttajien käyntejä terveyskeskuksessa tehostamalla käyntien sisältöä ja hoitosuunnitelmien mukaisuutta. Keskimääräinen käyntien määrä/potilas väheni hieman ja on nyt 5,17 (5,49/ potilas vuonna 2011). Luvut eivät sisällä suun terveydenhuollon käyntejä, kuntoutuskäyntejä, laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä eivätkä vanhuspalveluiden kotisairaanhoitoa/kotihoitoa.

10 10 Yleisterveydenhuollon asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (v) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit/ Väestö (k/v) Väh. 3krt käyneet ,7% 5,75 5, ,1% 4,89 4, ,0 % 4,48 3, ,5% 4,81 2, ,5% 4,57 2, ,9% 5,17 4, ,6% 6,92 6, Yht ,6 % 5,17 3, Huom! Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Väestömäärien laskenta on tehty viimeksi Sis. Myös esim. opiskelijat. Päivystys Päivystyskäyntejä ympärivuorokautisessa päivystyksessä oli (sisältää käynnit päivystävällä hoitajalla ja lääkärillä). Työikäisten päivystyskäynnit ovat vähentyneet ja yli 65-vuotiaiden käynnit ovat lisääntymässä. Päivystyspotilaat ovat aiempaa monimuotoisemman selvittelyn tarpeessa ja toistuvasti päivystyksessä asioivien määrä on kasvanut. Päivystyksen asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (V) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys a/v*100) Väh.3 krt käyneet ,8% ,3% ,4% ,9% ,2% % ,6% 762 Yht ,1% 3046 Huom! Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Väestömäärien laskenta on tehty Sis. myös opiskelijat.

11 11 Päivystyskäyntien osuus kaikista vastaanottokäynneistä noudattaa vuodesta toiseen vuodenaikavaihtelua, johon vaikuttavat epidemiat, lomakaudet, terveysasemien kesäsulut ja juhlapyhät. Laboratoriotutkimusten käyttö ja kustannukset Laboratoriotutkimusten käyttö kasvoi ja ylitti budjetoidun, ollen TYKS-SAPA-liikelaitoksen laboratoriotutkimuksia hankittiin vuonna yhteensä tutkimusta, +4 % edellisvuoteen verrattuna. Kokonaislaskutus TYKS:n laboratoriopalveluiden osalta oli ja muista laboratoriosta n Kustannukset kasvoivat SAPA-laboratorion osalta 4 %. Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset sisältyvät terveyspalveluiden suoritehintoihin, eivätkä tilastoidu erikseen käynteinä. Näytteenottoja oli Terveyskeskuksessa tehdään lisäksi, erityisesti päivystysvastaanotolla nk. vieridiagnostiikkaa, joka ei ole mukana edellä mainituissa suoriteluvuissa. Joitakin erityistutkimuksia hankitaan muista laboratorioista. Laboratoriotutkimusten kokonaiskustannukset olivat v ja kustannusnousua nyt Kustannusten kasvu liittyy hinnoitteluun sekä hoitokäytäntöjen muutoksiin. Kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimuksista valtaosa hankitaan TYKS-SAPA-kuvantamisyksiköstä, Salon sairaalassa sijaitsevasta kuvantamisyksiköstä. Kliinisiä kuvantamistutkimuksia hankittiin TYKS-SAPA:lta tutkimusta ja kustannukset olivat ( vuonna 2012). Tavalliset röntgenkuvaukset vähenivät tuhannella tutkimuksella. Kuvantamistutkimusten kokonaiskustannukset olivat ( v.2013) ja ylittivät budjetoidun (toteuma 104 %), sisältäen mammografiaseulonnan ja magneettitutkimusten ostopalveluiden kustannukset. Magneettikuvaukset (magneettirekka) ja asetuksen mukaiset seulontamammografiat hankitaan ostopalveluina, jonka tuottaja on tällä Terveystalo. MRI-tutkimuksia hankittiin 872 kuvausta ja kustannukset olivat Seulontamammografioiden kustannukset olivat (3400 kuvausta).

12 12 Puhelinpalvelut ja muut sähköiset palvelut Puhelinasiointi on vilkasta. Kansallisten vaatimusten mukaisesti potilaspuheluihin on vastattava välittömästi. Tietojärjestelmään kirjatut, käynnin korvaavat puhelut ovat merkittävä osa hoidon tarpeen arviointia, toteutusta ja seurantaa. Valtakunnallinen AVOHILMO-tilastointi edellyttää myös puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kirjausta ja tilastointia. Sähköpostiasiointia ei voida tietoturvaongelman takia hyväksyä potilastiedon käsittelyn väyläksi, josta huolimatta asiakkaiden sähköpostiyhteydenotot ovat lisääntyneet. Sähköistä ajanvarausta on vähitellen otettu käyttöön mm. influenssarokotusten yhteydessä, neuvola- ja muiden terveystarkastusten yhteydessä. Nispa-puhelinvastaaja-automatiikka on käytössä kaikilla terveysasemilla. Tilastoituja hoidollisia puhelinkontakteja oli terveysasemilla yhteensä 67054, joista lääkärin vastaanottokäynnin korvaavia kirjattuna Kirjattujen puheluiden määrä väheni jonkin verran, sähköisen tietojärjestelmän kirjauskäytäntöjen muuttuessa Kanta-arkistoon liittymisen myötä. Puhelinasiointia on saattanut jossakin määrin asiakkaiden mahdollisuus katsoa esimerkiksi laboratoriotuloksia Kanta-potilastiedon arkiston kautta. Tietojärjestelmään kirjatut yleisterveydenhuollon puhelinkontaktit Lääkärit Kaikki muut Yhteensä Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan 131 vuodepaikalla hoitopäiviä kertyi toimintavuoden aikana 43873, 2237 hoitojaksoa ja hoitopäivän hinta oli 249 / hoitopäivä. Terveyskeskussairaalan käyttöaste oli lähes 100 %. Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyvät potilaat pystyttiin ottamaan osastolle yleensä 1-3 päivän kuluessa lähetteen saapumisesta tai potilaan tultua siirtokuntoon. Terveyskeskussairaalan kuntoutusmahdollisuutta lisättiin aloittamalla terveyskeskussairaalaan kuntoutustoiminta kahdella paikalla, jotka sijaitsevat vanhuspalveluiden yksikössä Kissankello-yksiössä. Toiminnan alustavat kokemukset ovat rohkaisevia. Toimintaan on resursoitu fysioterapeutti toimintavuonna perutetuista fysioterapeuttien vakansseista ja potilaita seuraa fysiatri. Kotisairaalan 3188 hoitopäivää helpottivat osaltaan terveyskeskussairaalan paikkojen tarvetta.

13 13 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO Neuvolatoiminta Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009,338/2011) nostaa tavoitteeksi ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamisen ja korjaavien palveluiden tarpeiden hillitsemisen ja samalla kustannusten vähentämisen. Asetuksessa tarkoitetun toiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Lisäksi terveydenhuoltolaki (1326/2010) tukee lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Äitiysneuvolassa painopistealueena on ohjata, neuvoa ja valmentaa odottavaa äitiä, isää ja koko perhettä kokonaisvaltaisesti raskauden ja synnytyksen ajan sekä etsiä mahdollisia riskitekijöitä sekä raskauteen että vanhemmuuteen liittyen. Äitiysneuvolatoiminta tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2013 julkaiseman äitiysneuvolasuosituksen mukaisesti. Äitiysneuvolaan otettiin toimintavuoden aikana kirjoille 519 asiakasta ja lapsia syntyi terveyskeskuksen toiminta-alueella 473, mikä on hieman suurempi kuin vuonna Äitiysneuvolassa pyrittiin panostamaan perheisiin joissa vanhemmuuden tuen tarve on lisääntynyt, esim. mielenterveys- ja/tai päihdeongelman, työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat ovat voineet ohjata moniongelmaisia asiakkaita Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointiin (Va- Tu), jota tekevät terveyskeskuksen kaksi työntekijää. Heidän vastaanotolla kartoitetaan laaja-alaisesti perheen tilanne ja arvioidaan perheen edun mukaiset tukitoimet. Äitiysneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa kiinnitettiin huomiota koko perheen hyvinvointiin. Neuvolakäynneille on saatu isiä mukaan aiempaa enemmän ja näin koko perheen hyvinvointia voidaan tukea. Nuorien ensisynnyttäjien ja muidenkin riskiraskauksien määrä on hieman lisääntynyt. Yhteistyö neuvolan perhetyön ja muiden terveyskeskuksen erityisosaajien kanssa on lisääntynyt ja palvellut hyvin odottavia perheitä. Terveydenhoitajat osallistuivat perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä muiden toimijatahojen kanssa. Lastenneuvoloissa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen, lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolassa tuetaan perheitä vanhemmuuteen, rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin voimavaroihinsa ja kykyihinsä. Terveysneuvonta liittyy olennaisena osana neuvolakäynnin sisältöön. Lastenneuvolatarkastukset ja niiden sisältö määritellään neuvola-asetuksessa. Laaja terveystarkastus tehdään lapselle 4 kk, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäisenä. Lapsiperheiden tuen tarve on kasvanut ja ongelmat monimutkaistuneet. Tukea ja ohjausta tarvitsevien perheiden määrä lisääntyi vuonna mm. alueen vaikeasta työllisyys-tilanteesta ja perheiden lisääntyneistä taloudellisista vaikeuksista johtuen. Vanhemmat tarvitsivat usein tukea aivan perusasioihin

14 14 arjen pyörittämisessä, kuten lapsen nukkumiseen, ruokailuun tai rajojen asettamiseen liittyvissä asioissa. Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi terveydenhoitajat tekivät moniammatillista yhteistyötä tavoitteena kokonaisvaltaisen tuen ja hoidon toteuttaminen perhelähtöisesti, perheen luvalla. Riskiperheitä tunnistettiin ja yhteistyötä tehtiin mm. varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen kanssa. Neuvolan varhainen perhetyö työmuotona toimii hyvin perheiden kanssa työskentelevien perustason työntekijöiden ja perheiden tukemisessa ja auttamisessa. Perheille pyrittiin tarjoamaan apua mahdollisimman varhain, huolen herätessä. Varhaisen vuorovaikutuksen pulmatilanteissa yhteistyötä on tehty mm. Kasvatus- ja perheneuvolan vauvaperhetyön kanssa. Lastensuojeluresurssien riittämättömyys oli edelleen ongelmana riittävän tuen tarpeen saamisessa. Taulukko: Lastenneuvolan hoitohenkilökunnan terveydenhoitokäynnit ja kotikäynnit on kuvattu oheisessa taulukossa ikäryhmittäin. IKÄ VÄESTÖ KÄYNNIT PEITTÄVYYS alle 1-vuotiaat ,0% 1-vuotiaat ,8% 2-vuotiaat ,1% 3-vuotiaat ,6% 4-vuotiaat ,3% 5-vuotiaat ,5% 6-vuotiaat ,3% Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja lapsiperhettä voimavaraistavaa työtä, jonka tavoitteena on antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta perheille arjen haasteisiin. Neuvolan perhetyöhön saatiin vuonna yksi vakituinen ja kaksi määräaikaista perhetyöntekijää. Määräaikaiset työntekijät työskentelevät perintövaroilla. Perheiden tuen tarve liittyy usein äidin väsymykseen ja jaksamiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen. Perhetyöntekijät tukevat ja auttavat vanhempia muun muassa selviytymisessä arjen hallintaan liittyvissä asioissa, perheen vaikeassa erotilanteessa tai lapsen sairastuessa vakavasti. Perheet ovat ohjautuneet avun piiriin pääsääntöisesti neuvoloiden kautta. Yhteydenottoja on ollut lisäksi varhaiskasvatuksesta, sosiaalitoimesta, kouluterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi perheet itse ovat ottaneet yhteyttä perhetyöntekijään. Neuvolassa jaettiin lapsen 2 kk neuvolan yhteydessä kaikille perheille esite perhetyöstä. Varhainen perhetyö kattoi koko Salon kaupungin alueen. Perhetyö koettiin tärkeänä matalan kynnyksen toiminta perheille. Perhetyöntekijöillä oli vuoden aikana 1836 kontaktia 207 eri perheen kanssa. Perhetyöntekijöiden kontaktit 2013-: Käynti Kotikäynti Puhelinkontakti Muut Yhteensä

15 15 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä mahdollisimman terveellisen ja turvallisen kouluympäristön luominen yhteistyössä koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on taata mahdollisimman monipuoliset, laadukkaat ja tasa-arvoiset matalan kynnyksen terveyden-/sairaanhoidon palvelut, joiden painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Terveydenhoitajat tekivät kiinteää yhteistyötä opettajien, oppilaiden/opiskelijoiden huoltajien, terveystoimen eri työntekijöiden, sosiaalitoimen, liikuntatoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Kouluterveydenhuollossa koulunsa aloittaville ja 7. luokalle siirtyville tehtiin terveydenhoitajan tarkastuksia kesällä ja näin huoltajien osallistumista tarkastuksiin voitiin helpottaa. Vuonna 2013 aloitettuja HPV-rokotuksia 7. ja 8. luokan tytöille jatkettiin. Laurin koulu lakkautettiin keväällä ja oppilaat sijoitettiin toisiin yläkouluihin. Terveydenhoitajan työnjakoa tarkastettiin, jotta oppilasmäärä / terveydenhoitaja olisi suositusten mukainen ja näin varmistuisi jokaisen oppilaan mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle. Laajat terveystarkastukset tehdään kouluterveydenhuollossa 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Terveystarkastukset oppilaille saatiin pääosin tehtyä. Sairasvastaanottotyö on lisääntynyt ja yhtenä syynä on kouluikäisten aikuisen kaipuu. Nuorten psyykkisen oireilun lisääntyminen näkyy yläkouluissa ja tuki- tai hoitotahon löytäminen on haastavaa. Moniammatillista yhteistyötä tehtiin useiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa tavoitteena kouluikäisten hyvinvointi. Taulukko: Kouluterveydenhuollon hoitohenkilökunnan terveydenhoitokäynnit IKÄ VÄESTÖ KÄYNNIT PEITTÄVYYS ,9% ,0% ,0% ,3% ,7% ,7% ,4% ,4% ,5% Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 astui voimaan Tämä muutti kouluilla ja oppilaitoksissa oppilashuollon toimintakäytäntöjä. Opiskeluterveydenhuollossa laaja terveystarkastus tehdään kerran opiskeluaikana. Vuonna lääkäriresurssi oli niukka, mutta keväällä saatiin terveystarkastukset kuitenkin pääasiallisesti tehtyä. Myös syksyllä lääkäriresurssi on ollut niukka, mutta välttämättömät tarkastukset on saatu tehtyä. Osa tarkastuksista siirrettiin kevääksi Oppilaitoksissa olevien ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden hoidon jatkuvuuden varmistaminen on osin haasteellista. Oppilaitoksissa opiskelevien nuorten henkinen pahoinvointi, itsetuhoisuus, syömishäiriöt ja huumekokei-

16 16 lut näkyvät vastaanottokäyn-neillä. Sopivan tuki- tai hoitotahon löytäminen on vaikeutunut. Opiskeluterveydenhuollon käynnit 2013-: Terveydenhoitajat Lääkärit Aikuisten terveydenhoito Alueellisilla terveysasemilla on aikuisväestölle tarkoitettua terveydenhoitajan vastaanottotoiminta. Terveydenhoitajan vastaanotoilla on painopistealueena kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hoito. Asiakasmäärä kasvoi vuonna. Asiakkaat ovat usein monisairaita ja heillä on myös muita arjen sujumista vaikeuttavia ongelmia. Näitä ovat mm. sosiaaliset ongelmat, ylivelkaantuminen, köyhyys, erilaiset riippuvuudet ja ylipaino. Lisäksi osa asiakkaista sitoutuu hoitoonsa heikosti. Asiakkaan tuen tarpeen lisääntyminen ja motivointi omahoitoon vaatii neuvontakäynniltä enemmän aikaa ja puhelinkontakteja. Seurantavälit eri potilaiden hoidossa ovat yksilölliset. Tyypin 2 diabetestä sairastavien määrä on alueella edelleen kasvussa. Uusille sairastuneille on tarjolla diabeteksen ensitietoryhmä, mutta kaikki eivät ryhmämuotoista ohjausta halua, minkä vuoksi myös yksilövastaanotot osittain kuormittuvat. Yhteistyötä asiakkaan asioissa tehdään moniammatillisesti eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö kotihoitoon on sujuvoitunut. Muistiasiakkaan hoidon kontrollit ovat siirtyneet terveydenhoitajille laaditun hoitopolun mukaisesti. Ravitsemusterapiassa tehdyt toiminnan uudelleen linjaukset siirsivät ylipainoisten asiakkaiden ohjantaa ja neuvontaa enemmän terveydenhoitajille. Aikuisneuvonnan asiakaskäynnit vuosina Käynti Asiakkaiden lukumäärä Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastuksiin asiakkaat ohjautuvat pääasiallisesti Salon Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden kautta (87 asiakasta). Terveydenhoitaja vastaa palvelukeskuksen asiakkaiden terveydenhuollosta asiakkuuden aikana (terveysneuvonta, sairaanhoito, palveluohjaus). Terveystarkastuksia TYP:en asiakkaille tehtiin 67. Työvoiman palvelukeskuksessa asiakastyö on eri organisaatioiden välistä moniammatillista yhteistyötä asiakkaan työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Käyntejä terveydenhoitajalla vuonna oli kaikkiaan 466, työttömien terveystarkastuksia tehtiin 165. Vuoden aikana on tehty tarkempia työttömien työkyvyn ja terveydentilan laajempia arviointeja 62 terveyden hoitajan ja fysiatriaan erikoistuvan lääkärin yhteistyönä. Työvoiman palvelukeskuksen yhtenä tavoitteena on kehittää asiakasryhmän palveluita. Vuodeksi 2015 on haettu tähän liittyen ESR-rahoitteista Party-hankkeen osakokonaisuutta liittyen parempaan työkykyyn ja sen arviointiin sekä sosiaaliseen kuntoutukseen.

17 17 Hoitotarvikejakelu toimii keskitetysti koko kaupungin alueella. Asiakas voi hakea hoitotarvikkeensa Halikon, Läntisen tai Perniön terveysaseman hoitotarvikejakelusta tai tilata ne omalle terveysasemalleen. Asiakaskontakteja vuonna oli Läntisen terveysaseman hoitotarvikejakelun tilat ovat ahtaat ja asiakkaan intimiteettisuoja asiointivaiheessa ei täytä terveydenhuollolta vaadittavaa tasoa. Henkilökohtaista ohjausta pitkäaikaissairauden hoitoon tarvittavien hoitovälineiden käytöstä ei voida antaa. Uusien toimitilojen etsiminen yhteistyössä apuvälinelainaamotoiminnan kanssa aloitettiin syksyllä. Hoitotarvikejakelun asiakaskäynnit vuosina Käynti Asiakkaiden lukumäärä Muistineuvolan toiminta on tavoitteellista asiakkaan tutkimus- ja hoitotyötä. Tavoitteena on tunnistaa ja todeta muistisairaudet jo alkuvaiheessa sekä ohjata asiakas hoidon ja tuen piiriin. Tämä vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja antaa tukea totutun elämäntyylin jatkamiseen. Muistineuvolan työntekijät kehittävät alueen muistisairauksien hoitokäytäntöjä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna jatkettiin aloitettua muistipotilaan jatkoseurannan tehostamista. Loppukesästä muistineuvolaan osoitettiin lisäresurssia kolmena päivänä viikossa. Toiminta järjestettiin siten, että läntisellä terveysasemalla on muistihoitajan vastaanotto päivittäin ja pääterveysasemalla kolmena päivänä viikossa. Muistitestauksia tehdään myös alueellisilla terveysasemilla osana yleislääkärien vastaanottotoimintaa. Elokuusta alkaen terveyskeskuksen muistineuvolassa toimi terveyskeskuksen geriatri kolmena päivänä viikossa. Hänen vastaanotollaan kävi muistipotilaita 101. Lisäksi vuoden aikana konsultoivan geriatrin vastaanotolla kävi 73 potilasta ja hän konsultoi 31 potilaan asioita vastaanottopäivien aikana. Muistihoitajien vastaanotoilla kävi 347 eri potilasta. Ehkäisevä päihdetyö Salon terveyskeskuksessa A-klinikan työntekijän terveysasemalle jalkautunut päihdetyö on jatkunut. Toimintaa on kokeiltu myös aikuiskoulutuskeskuksessa. Tavoitteena on päihteiden riski- ja haitallisen käytön ja käytöstä johtuvien haittojen ehkäisy ja minimointi. Kaupunki on sitoutunut omassa toiminnassaan edistämään päihteettömyyttä mielenterveys- ja päihdestrategian mukaisesti. Ehkäisevän päihdetyön taholla pyrittiin vaikuttamaan asenteisiin. Ehkäisevän päihdetyön viikolla saatiin näkyvyyttä valtakunnallisella julistesarjalla jumboscreen- näytöllä sekä loppuvuodesta toimitettiin sekä alkoholiin että tupakkaan liittyviä materiaaleja terveysasemille. Tiedotusta on pyritty tehostamaan kuluneen vuoden aikana eri informaatiokanavien kautta. Valomerkkitapaamisia vuoden aikana oli 22. Omin jaloin toimintaan ohjautuneista nuorista osalla oli kannabiskokeiluja. Verkkovinkkis toiminta on jatkunut vuonna, ja kysymyksiä vuoden aikana on tullut kaikkiaan 45.

18 18 Terveysneuvontapiste Uukkari pyrkii ehkäisemaan suonensisäisten huumeiden käyttäjien veriteitse tarttuvia, vakavia tauteja. Uukkarissa oli asiakkaita 91 vuonna, asiakaskäyntejä kaikkiaan 542. Neuloja vaihdettiin kaikkiaan ja ruiskuja Seulontatutkimukset Terveyspalveluissa toteutettiin valtakunnalliset seulonta-asetuksen mukaiset äitiysneuvolan- ja sikiöseulonnat, lasten ja nuorten ikäkausiseulonnat sekä kohdunkaulan ja rintasyövän seulontaohjelmat. Asetuksen mukaisten seulontojen lisäksi Salo osallistuu valtakunnalliseen suolistosyövän seulontaohjelman seuranta- ja arviointitutkimukseen. Suolisto-syöpäseulonnan valtakunnallinen arviointiohjelma jatkuu. Suolistosyövän seulontaan kutsuttuja oli Osallistujia oli 1414 (69,2 %). Alustavissa tuloksissa on todettu 41 (2,8 % osallistuneista) jatkoselvittelyä vaativaa löydöstä. Osallistumisprosentti oli hieman korkeampi, kuin v ja selvittelyä vaatineita löydöksiä vähemmän. Tutkimukset v. löydösten osalta ovat vielä kesken ja tulokset raportoidaan niiden valmistuttua. Vuonna 2013 seulonnassa syöpiä todettiin 2 ja esiasteita 16. Mammografiatutkimuksiin kutsuttiin uuden seulonta-asetuksen mukaiset 10 ikäluokkaa, vuotiaat heidän täyttäessään parillisia vuosia. Vuonna 2013 mammografiaseulonnan kohderyhmänä olivat vuosina -46, -48, -50, - 52, -54, -56, -58, 60, -62, ja-64 syntyneet naiset. Alustavan raportin mukaan seulontaan kutsuttiin 4011 naista, osallistui 3419 ja kattavuus oli 85,2 %. Varmistustutkimuksiin on kutsuttu 96 seulottua (2,8 %). Vuoden 2013 seulotuista jatkoselvittelyihin lähetettiin 102 (0,98 %) seulontaan osallistuneista ja syöpiä löytyi 23 (0,68%). Kohdunkaulan syövän toteamiseksi tehtyihin joukkotarkastuksiin kutsuttiin 2480 naista ja osallistui 1473 (kattavuus 59 %, v oli 63,7 %). Tartuntatautien torjunta Tartuntatautien osalta vuosi oli rauhallinen. Tartuntataudit ja niiden ehkäisy ovat tärkeä osa terveyskeskuksen velvoitteista. Valtakunnalliset tilastot yleisvaarallisista/ilmoitettavista tartuntataudeista ovat jäävuoren huippu. Terveyskeskuksen tehtävä painottuu varhaiseen tunnistukseen ja tartuntojen leviämisen ehkäisyyn. Rokotusohjelmien toteutuminen on tässä keskeisessä osassa. Ebola-epidemiaan varautumisen osalta tukeudutaan sairaanhoitopiirin alueelliseen varautumisohjeeseen.

19 19 Yleisvaarallisia ja tärkeimpiä ilmoitettavia tartuntatapauksia Salon alueella ilmeni seuraavasti: Hepatiitti C Hepatiitti B Hinkuyskä Salomonellat Sukuelinten klamydia Syfilis Tuberkuloosi Tippuri Hepatiitti C vaikuttaa olevan lisääntymässä, liittyen pääosin iv-huumeiden käyttöön. Tuberkuloosia todettiin 6 ja kontaktien selvittelyä kymmeniä. Muissa terveydenhuollon organisaatioissa ilmenneiden moniresistenteille bakteereille altistuneiden tilanteiden selvittely on kasvava ongelma, joka vie henkilöstöresurssia ja aiheuttaa merkittäviä tutkimuskustannuksia. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hygieniayksikkö vastaa alueella sairaala- ja laitoshygieniaohjeistuksen antamisesta. Terveyskeskussairaalassa tunnistetun MRSA-kantajuuden ja noin tuhannen altistuneen tutkiminen työllisti merkittävästi, mutta tartunnan leviämistä ei todettu. Moniresistentin mikrobin uusia kantajuuksia on todettu seuraavasti: MRSA ESBL Moniresistenttien bakteerien kantajien kasvavalla määrällä on suuri kustannusvaikutus sairaalahoidon/ jatkohoitojen järjestelyihin, kun suojautumista ja eristyksiä tarvitaan kasvavassa määrin. Pelkästään MRSA-altistuneiden tutkimisen laboratoriokustannukset olivat yli enemmän kuin edellisvuonna. Rokotukset Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa noudatettavan lasten ja nuorten rokotus-ohjelman, osa Kansallista rokotusohjelmaa, tavoitteena on suojata lapset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Rokotusohjelman mukaan on mahdollisuus saada rokotus 11 eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Rokotukset annetaan 2 kk vuoden iässä, yhteensä kuusitoista, ne ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotuskattavuus alle yksi vuotiaiden lasten osalta on jokaisen eri rokotteen kohdalta n. 95 %, mikä on vertailuväestöä selvästi korkeampi. Perheiden määrä, jotka eivät halua sitoutua rokotusohjelman aikatauluihin, on kasvanut vuoden aikana. He haluavat rokotukset annettavan yksilöllisesti. Tämä aiheuttaa terveydenhoitajille lisätyötä rokotusten antovälien suunnittelemisessa sekä ylimääräisten vastaanottokäyntien vuoksi. Vuonna jatkettiin edellisenä vuonna alkanutta HPV rokotusohjelmaa. Tässä siirtymävaiheessa ohjelman toteuttaminen kuluttaa vuositasolla noin

20 20 puoli henkilötyövuotta siirtymävaiheen aikana. HPV rokotuksia annettiin 1086 kpl, eli n. 60 % ikäluokkiin kuuluvista tytöistä. Suomessa influenssarokotus kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan. Maksuton rokotus annetaan vuosittain niille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Jokavuotiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa vähentää influenssaepidemian vaikutuksia. Rokotuskaudella -2015, vuoden loppuun mennessä rokotettiin Salossa 9965 henkilöä ( ; , )mikä on n. 30 % edellisvuotta enemmän. Suosituksen mukaan rokotettuja alle 9 -vuotiaita lapsia näistä oli 603 ( ; ). Ravitsemusterapia Vuoden aikana vain toinen kahdesta ravitsemusterapeutin toimesta oli täytettynä. Tämä aiheutti toiminnan rajaamista. Resurssien vähyyden vuoksi ravitsemusterapeutin ohjauksesta rajattiin pois suurin asiakasryhmiä eli ylipainoiset aikuiset. Heidät ohjattiin terveydenhoitajan vastaanotoille avoterveydenhuoltoon. Ravitsemusterapeutin ohjausta saaneista asiakasryhmistä korostui ylipainoiset lapset. Seuraavaksi yleisin asiakasryhmä oli erilaisista ruoansulatuskanavan toiminnallista ja tulehduksellisista oireista kärsivien potilasryhmä, joka on edellisiin vuosiin verrattuna merkittävästi lisääntynyt. Tätä potilasryhmää koskien järjestettiin lääkäreille koulutusta uudesta ruokavaliohoidosta. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin useita muita henkilökunnan koulutuksia. Tiedotuksia ja koulutuksia oli useita, koska mm. uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkistettiin. Ravitsemusterapeutin tuleekin olla asiakastyön lisäksi asiantuntijaresurssina muulle henkilökunnalle. Ravitsemusterapeutilla oli lisäksi ryhmäohjaustoimintaa, kuten vastasairastuneiden diabeetikoiden ryhmät. Sairaalloisesti ylipainoisten lihavien ryhmä alkoi loppuvuodesta. Ravitsemusterapeutti osallistui moniin työryhmiin niin Salon kaupungin kuin sairaanhoitopiirinkin sisällä. Lasten kasvisruokavalioohjeistus uudistettiin, kuten muutakin terveyskeskuksen ohjausmateriaalia. Ravitsemusterapeuttien työssä jouduttiin vuonna tekemään työnlaajuuden osalta useita supistuksia, koska resurssit olivat aikaisempaa vähäisemmät. Yhden ravitsemusterapeutin toimi ei juurikaan mahdollista ennaltaehkäisevää työtä. Työtä pyrittiin painottamaan koko kaupungin palvelualueiden sijaan terveyspalveluihin. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja oireet aiheuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyongelmia. Tuki- ja liikuntaelinoireiden ja sairauksien osuus lääkärien vastaanottokäynneistä on lähes viidesosa. Tuhansien kuntalaisten menetettyä työterveyshuollon palvelut lähetteet terveyskeskuksen kuntoutuspalveluihin ovat edelleen lisääntyneet. Ortopedinen erikoissairaanhoito on muuttanut käytäntöjä niin, että mm. olkanivelen leikkauksia ei harkita, ennen kuin kuntouttavat konservatiiviset toimenpiteet on toteutettu terveyskeskuksessa. Fysioterapian hoitoonpääsyn säädökset ylittänyt jono saatiin purettua loppuvuodesta. Yksilökäyntien lisäksi on käytetty paljon ryhmäohjausta ja ryhmäkuntoutuskäynte-

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 218/02.06.01.03/2016 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut 2 SISÄLLYS TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA... 3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA... 9

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut 2 SISÄLLYS TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA... 3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN...

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014. Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTALASKUTUS, LASKUTUSHINNAT VUONNA 2014.

SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014. Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTALASKUTUS, LASKUTUSHINNAT VUONNA 2014. 1(5) SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.2.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelut KUNTASKUTUS, SKUTUSHINNAT VUONNA 2014 Yhteiset palvelut Toimikortti 78,90 euroa / kortti Sosiaali- ja perhepalvelut

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 1 Tuloslaskelma Tammikuu-Kesäkuu 2014 Laskenn. toteuma 50 % 19.8.2014 Tot 1-6/2014 TA 2014 Tot 2014-TA Tot % Tot 1-6/2013 2013 TP 510 Varhaiskasvatus 5001 Varhaiskasvatuksen hall. Toimintatuotot 0 0 0

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2 SIILINJÄRVEN KUNTA / SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kuukausiraportti TULOSALUEET TAMMI - HELMIKUU 2015 YHTEISET PALVELUT 16,67 Tot % voisi olla + / - ed.v TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä

Lisätiedot