SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Transkriptio

1 1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut

2 2 SISÄLLYS TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA...3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA...8 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ...9 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO...13 Neuvolatoiminta...13 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto...15 Aikuisten terveydenhoito...16 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset...16 Hoitotarvikejakelu...17 Muistineuvola...17 Ehkäisevä päihdetyö...17 Seulontatutkimukset...18 Tartuntatautien torjunta...18 Rokotukset...19 Ravitsemusterapia...20 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus...20 POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA...21 Potilasvahinkoilmoitukset...21 Potilasasiamiestoiminta...22 POTILASTURVALLISUUS, HAITTATAPAHTUMAT JA HaiPro-ILMOITUKSET...23 YKSIKKÖESIMIESTEN KATSAUKSET TOIMINNASTA...24 Terveyskeskussairaala...24 Alueelliset avoterveydenhuoltopalvelut...27 Kuntoutuspalvelut...31 Päivystys ja kotisairaala...34 Suun terveydenhuolto...36 Mielenterveys- ja päihdepalvelut...39 Työterveyshuolto...43 ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖ...45 Somaattinen erikoissairaanhoito...45 Psykiatrinen erikoissairaanhoito...46 HOITOKETJUYHTEISTYÖ...55 KEHITTÄMISHANKKEET...56 LAADUNHALLINTA...57

3 3 TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA Terveyspalveluiden toiminnassa keskityttiin lakisääteisten palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen. Terveydenhoitolain mukainen alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu on jatkunut alueellisena yhteistyönä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen valmistelua on käsitelty lukuisilla foorumeilla, tavoitteena valmistautua alkavaan palvelurakenteen uudistamiseen. Päivystysasetuksen seurauksena Salon sairaalan toimintaprofiili on muuttumassa ja erityisesti synnytystoiminnan tulevaisuus on aiheuttanut selvittelyä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin on toteuttanut hallinnolliseen Yksi sairaala-uudistuksen ja uusi organisaatio toiminnassa alkaen. Muutos vaikuttaa paikalliseen yhteistyöhön ja käytäntöihin suhteessa erikoissairaanhoitoon. Velvoitteet lasten ja nuorten neuvola- ja oppilashuollolle ja työttömien terveyspalveluiden järjestämiselle ovat kasvaneet. Lomautuksiin liittyen neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksia ei edellisvuonna saatu tehtyä velvoitteiden mukaisesti ja aluehallintoviraston valvonta terveystarkastustilanteen osalta jatkuu. Moniongelmaisten kansalaisten määrä on lisääntynyt ja samanaikaisesti tuhannet ovat menettäneet työterveyshuollon palvelut. Ikääntyvän väestön terveydenhuollon palvelutarve lisääntyy nopeasti, näkyen erityisesti päivystyksessä. Hallinnon uudistuksessa terveyspalveluiden avoterveydenhuollon hallintoa yhdistettiin ja hallinnollisissa tehtävissä toiminut henkilöstö väheni kolmella. Terveyspalveluissa olennaisin riski ja epävarmuutta aiheuttava tekijä on pätevän henkilöstön riittävyyden ongelma, ja tästä johtuvat potilasturvallisuuden riskit. Lääkärien, hammaslääkärien rekrytointi on haastavaa. Hoitohenkilökuntaa on saatavissa vakinaisiin tehtäviin, mutta pätevien sijaisten saatavuus on ollut huonoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lakisääteinen koulutusvelvollisuus on jäänyt toteutumatta aiempia vuosia useammilta. Sisäilmaongelmat hankaloittivat toimintaa ja vaikuttavat työhyvinvointiin useissa yksiköissä Perusterveydenhuollon oman toiminnan ja muun kuin erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kulut olivat 41,7 milj. (40,83 milj. v.2013). Tuotot olivat 7,549 milj.. Henkilöstökulut olivat 27,843, toteuma 98,7 %. Palvelujen ostot olivat 9,166 milj. (8,946 milj. v. 2013) toteuma 109,8 %. Ylitys on seurausta laboratoriokustannuksista ja kuljetuskustannuksista, liittyen sairaankuljetuksen muutokseen. Toimintakate oli , toteuma 100,2 %. Terveyspalveluiden oman toiminnan kulut kasvoivat edellisvuodesta 0,75 milj.. Erikoissairaanhoidon ostot sairaanhoitopiireiltä toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti, kokonaiskustannukset olivat , toteuma 100,2 %, josta kalliin hoidon tasausmaksun osuus runsaat 4 milj.. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisvuodesta 2,69 milj.. Terveyskeskuksen palveluiden tarve ja käyttö jatkuu laajana. Väestöstä 78 % käytti jotakin avoterveydenhuollon palvelua. Alle kouluikäisistä lapsista 98 % käyttää terveyskeskuspalveluita. 75 vuotta täyttäneistä yli 89 % asioi terveyskeskuksessa. Terveysasemilla kehitettiin hoitajien ja lääkärien työnjakoa, hoitosuunnitelmia ja muistipoliklinikkatoimintaa. Lääkärien vas-

4 4 taanotolle pääsy on epäsuhteessa väestön kokemaan tarpeeseen ja tilannetta on pyritty ratkaisemaan mm. tehtävien siirrolla. Sähköinen resepti vakiintui käyttöön. Kansalliseen terveystiedon sähköiseen arkistoon Kanta liityttiin keväällä. Hanke vaati runsaasti resursseja. Kuntoutusyksikössä on toimintavuoden aikana päästy hoidon järjestämisen määräajat ylittävistä odotusajoista. Vanhuspalveluiden kuntoutushenkilöstö on siirtynyt terveyspalveluiden kuntoutusyksikön työnjohtoon. Kuntouttavia palveluita vanhuspalveluissa on lisätty tukemaan erityisesti sairaaloista kotiutumisvaiheita. Kuntoutuspalveluiden tarpeen kasvu on myös seurausta ortopedisen hoidon linjauksista, joissa kuntoutus on syrjäyttänyt operatiiviset hoidot tai kuntoutuksen toteutuminen on edellytys operatiivisen hoidon harkinnalle. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset on saatu määräysten mukaiseen kattavuuteen. tehtäväkenttä on muuttunut ennaltaehkäisevästä kriisityön suuntaan. Neuvolaterveydenhuollossa painopiste pyrittiin pitämään laajoissa terveystarkastuksissa ja rokotusohjelman toteuttamisessa. Päivystyspotilaiden moniongelmaisuus ja iäkkäiden päivystyspotilaiden määrä on lisääntynyt. Päivystysalueella vakiintui kotiutustiimin toiminta päivystyksen, kotisairaalan ja vanhuspalveluiden yhteistyönä. Päivystyksen palveluohjausta lisättiin. Käyntien kokonaismäärä oli (lisäys 1,4 %), josta ulkopaikkakuntalaisten käyntejä 11 %. Kiireellisen hoidon hoitajavastaanottokäyntien määrä 8954 oli ja lääkärikäyntejä päivystyksessä oli Terveyskeskussairaalan käyttöaste on lähes sata prosenttia ja keskimääräinen hoitoaika, n. 20 hoitopäivää, piteni noin päivän edellisvuoteen verrattuna. Terveyskeskussairaalan lääkäritilannetta ei saatu vakiintumaan, ja jouduttiin käyttämään myös vuokralääkärityövoimaa. Osastojen profilointia, kuntoutusta ja saattohoitoa on kehitetty määrätietoisesti. Saattohoitoon liittyen osastolla on päiväsairaalatoimintaa ja saattohoidon palaute erityisen hyvää. Kotisairaalan hoitopäivät lisääntyivät mm. liittyen saattohoidon toteuttamiseen ja kotiutustiimin toiminnan aloitukseen sekä Fabryn-tauti potilaiden hoidon siirtymiseen TYKS:ta kotisairaalan vastuulle. Suun terveydenhuollon toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökustannuksia säästyi ja käyntien määrä väheni johtuen virkojen ja toimien täytön vajauksesta. Kiskon, Kiikalan, Muurlan ja Perttelin hammashoitolat lakkautettiin. Sisäilmaongelmien takia Perniön hammashoitola jouduttiin sulkemaan korjaustoimia varten. Hoidon saatavuuden velvoitteet täyttyivät pääosin. Päivystysasetuksen mukaisen suun terveydenhuollon keskitetyn päivystyksen toimintamalli rakennettiin VSSHP:n kuntien yhteistyönä. Sopimukset ja järjestelyt valmistuivat niin, että toiminta alkaa vuoden 2015 alusta. Työterveyshuollon myynti ja asiakaskäyntien määrä kasvoi hieman. Työ painottuu entistä enemmän työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvään problematiikkaan KELA:n edellyttäessä työterveyshuollon selvityksiä ja toimenpiteitä toimintakyvyn ylläpitämiseksi sairauden pitkittyessä. Työterveyshuolto on osaltaan toteuttanut konsernin työhyvinvoinnin parantamisen hanketta.

5 5 Erikoissairaanhoito on kehittynyt avohoitopainotteiseen suuntaan ja tehtäviä erikoissairaanhoidosta siirtynyt terveyskeskukseen. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon on toteutunut hoidon saatavuuden velvoitteiden mukaisesti. Terveyskeskuksen lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat samoissa lukemissa kuin aiemmin, lähetteet muualta ovat hieman jonkin verran lisääntyneet. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö TYKS:ssa kasvaa. Sekä avohoitokäynnit, hoitopäivät että hoitojaksoot lisääntyivät TYKS:ssä ja vähenivät Salon sairaalassa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikan valinnan vapaus aiheutti erikoissairaanhoidon käyttöä muiden sairaanhoitopiirien sairaaloissa toistaiseksi vähän. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu ja palvelurakennetta kehitetty valtakunnallisen Mieli -ohjelman suuntaisesti ja paikallisen suunnitelman mukaisesti. Psykiatrinen erikoissairaanhoito vähensi vuodepaikkoja ja organisoi uudelleen poliklinikkatoimintaa. Nuorisopsykiatristen palveluiden tarve erityisesti osastohoito lisääntyi, samoin kustannukset. Aikuis- ja ja lastenpsykiatrian hoitopäivät vähenivät. Nuorisopsykiatrisen hoidon tarve on nopeasti lisääntymässä johtuen peruspalvelujärjestelmän ongelmista ja psykososiaalisen tilanteen rajusta muutoksesta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutoiminta kaupungin palveluna vakiintumassa. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden ostoja on voitu vähentää. käyttö on edelleen vähentynyt ja on nyt. Asumispalveluiden ostot ovat edelleen vähentyneet ja ovat nytn. miljoona euroa vähemmän, kuin kaksi vuotta sitten. Terveydenhoitolain 8 mukaisen potilasturvallisuussuunnitelman mukaista toimintaa on vahvistettu ja henkilöstö on osallistunut aihetta koskevaan verkkokoulutukseen ja tenttiin. SHQS-laatujärjestelmän mukainen terveyspalveluiden väli auditointi toteutui marraskuussa. Terveyspalveluiden koko toiminnalla on laaduntunnustus voimassa saakka. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Asiakkaat / kuntalaisten palvelu: Lakisääteiset palvelut toteutuivat. Lääkinnällisen kuntoutuksen hoitoonpääsyn kriteerit ylittävistä odotusajoista päästiin. Ennaltaehkäiseviä palveluita painotettiin mahdollisuuksien mukaan ja liikuntaneuvontaan ohjattiin tavoitteiden mukaisesti. Omahoidon ohjausta ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisättiin, esim. yhteistyö Filha ry:n kanssa ja Arkeen voimaa-hanke. Palvelujärjestelmä kehittyi avohoitopainotteiseen suuntaan ja sairaaloiden vuodepaikkojen käyttö erikoissairaanhoidossa väheni useimmilla erikoisaloilla. Väestön hyvinvointi-indikaattoreiden kehitys ei kääntynyt positiiviseen suuntaan, johtuen todennäköisesti työllisyystilanteesta ja väestörakenteen muutoksista. Prosessit: Ostopalveluiden käyttö mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluissa väheni ja omia paikkoja lisättiin tarpeenmukaisesti. Palveluita kehitettiin kustannustehokkaasti mm. hoitotarvikejakelun osalta. Organisoitiin suun terveydenhuollossa isompia palveluyksiköitä ja pienimmät suun terveydenhuollon yksiköt lakkautettiin suunnitellusti.

6 6 Johtaminen: Organisaatiouudistuksen suunnitelmat toteutettiin ja hallinnollisia tehtäviä lakkautettiin kolme. Henkilöstön rekrytointi- ja koulutustavoitteet eivät toteutuneet täysin. Talous: Kulukuri toteutui hyvin erityisesti irtaimisto- ja tarvikehankinnoissa. Henkilöstöbudjetti toteutui. Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupunki kuului kustannuksiltaan alimman kolmanneksen joukkoon sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat. Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 201 Terveydenhuollon palvelut Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2013 Toimintatuotot Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset ***** Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

7 7 Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 2020 Terv.palv.johto Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2013 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot ***** 0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ***** Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvon alentumiset ***** Tilikauden tulos , Tilikauden voitto/tappio ,

8 8 VÄESTÖN TERVEYDENTILA Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan vuosittain Salon kaupungin hyvinvointitilinpidon yhteydessä. Kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Salon hyvinvointitilinpito vuodelta esitellään erillisenä asiakirjana, joka valmistuu huhtikuussa Hyvinvointitilinpitoasiakirjassa tullaan esittelemään terveysindikaattoreita yksityiskohtaisemmin Väestön terveydentilaa voidaan seurata erillisten indeksien valossa. Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seurata sairastavuusindeksin valossa. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä (koko maan vertailuluku on 100). Sairastavuusindeksi (97,5) on hieman huonontunut, todennäköisesti työkyvyttömyysindeksin (98,1) nousun seurauksena. Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Salossa kansansairauksien summaindeksi vuonna 2013 oli 89,8. Määrä on korkeampi kuin Varsinais-Suomen vertailuluku (83,8). Vuosi V-Suomi 2013 Vakioitu Sairastavuusindeksi 95,4 95,2 97,2 97,5 96,2 Kuolleisuusindeksi 94,1 93, ,1 96,9 Työkyvyttömyysindeksi 95,6 95, ,0 98,2 Lääkekorvausoikeusindeksi 96,4 96,5 96,6 96,4 93,5 Kansantauti-indeksi 89,5 89,9 90,2 89,8 83,8 Diabetes 96,5 98,2 99,6 97,7 96,7 Psykoosit 88,1 86,9 87,1 88,0 87,9 Sydämen vajaatoiminta 78,4 79,5 80,1 79,3 63,8 Nivelreuma 113,9 115,6 115,2 116,4 101,5 Astma 74,7 74,8 75,5 75,0 82,7 Verenpainetauti 98,4 97,8 97,2 96,4 85,5 Sepelvaltimotauti 76,2 76,5 76,8 75,9 68,5 Kansantaudit vakioitu Salon väestö (lähde: KELA, terveyspuntari)

9 9 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ Terveyspalveluiden kysyntä jatkuu suurena ja väestö käyttää terveyspalveluita kattavasti. Asiakaskäynnit Määrät 2013 Lääkärikäynnit Aikuisneuvonnan käynnit Neuvolakäynnit Koul-u ja opiskeluterveydenhuollonkäynnit Päivystyskäynnit Kotisairaala Fysioterapian kuntoutuskäynnnit Puheterpiakäynnit Toimintaterapiakäynnit Fysiatriakäynnit Kuntoutuspalveluiden sosiaalityönkäynnit 34 Psykologikäynnit Depressiohoitajakäynnnit Mielenterv.kuntouttajien asiakaskäynnit Korvaushoidonkäynnit Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit Suuhygienistikäynnit Päivätoimintakäynnit Työtoimintakäynnit Työterneyshuollon käynnit Ravitsemusterapiakäynnit ryhmätilaisuudet 9 12 Terveyskeskussairaalan hoitopäivät Yhteensä Yleisterveydenhuollon vastaanottokäyntejä terveysasemien vastaanotoilla ja neuvoloissa oli kaiken kaikkiaan (edellisvuonna ). Yleisterveydenhuollon (avoterveydenhuolto, ei suun terveydenhuoltoa) palveluita käyttää lähes 73 % väestöstä. Alle kouluikäisten lapset käyttävät yli 98,7 % ja 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähes yli 89,6 % käyttää vuosittain oman kaupungin terveyskeskuspalveluita. Terveyskeskuspalveluiden käytön kattavuus iäkkäiden osalta on korkeimmillaan vuotiailla, yli 90 %. Seuraava taulukko kuvaa yleisterveydenhuollon palveluiden käyttöä ja käytön toistuvuutta eri ikäryhmissä. Terveyskeskuksen asiakas käyttää ikäryhmästä riippuen terveyskeskusta keskimäärin 4-6 (ka 3,7 käyntiä) kertaa vuodessa. Tavoitteena on ollut vähentää erityisen paljon palveluita käyttävien suurkuluttajien käyntejä terveyskeskuksessa tehostamalla käyntien sisältöä ja hoitosuunnitelmien mukaisuutta. Keskimääräinen käyntien määrä/potilas väheni hieman ja on nyt 5,17 (5,49/ potilas vuonna 2011). Luvut eivät sisällä suun terveydenhuollon käyntejä, kuntoutuskäyntejä, laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä eivätkä vanhuspalveluiden kotisairaanhoitoa/kotihoitoa.

10 10 Yleisterveydenhuollon asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (v) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit/ Väestö (k/v) Väh. 3krt käyneet ,7% 5,75 5, ,1% 4,89 4, ,0 % 4,48 3, ,5% 4,81 2, ,5% 4,57 2, ,9% 5,17 4, ,6% 6,92 6, Yht ,6 % 5,17 3, Huom! Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Väestömäärien laskenta on tehty viimeksi Sis. Myös esim. opiskelijat. Päivystys Päivystyskäyntejä ympärivuorokautisessa päivystyksessä oli (sisältää käynnit päivystävällä hoitajalla ja lääkärillä). Työikäisten päivystyskäynnit ovat vähentyneet ja yli 65-vuotiaiden käynnit ovat lisääntymässä. Päivystyspotilaat ovat aiempaa monimuotoisemman selvittelyn tarpeessa ja toistuvasti päivystyksessä asioivien määrä on kasvanut. Päivystyksen asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (V) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys a/v*100) Väh.3 krt käyneet ,8% ,3% ,4% ,9% ,2% % ,6% 762 Yht ,1% 3046 Huom! Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Väestömäärien laskenta on tehty Sis. myös opiskelijat.

11 11 Päivystyskäyntien osuus kaikista vastaanottokäynneistä noudattaa vuodesta toiseen vuodenaikavaihtelua, johon vaikuttavat epidemiat, lomakaudet, terveysasemien kesäsulut ja juhlapyhät. Laboratoriotutkimusten käyttö ja kustannukset Laboratoriotutkimusten käyttö kasvoi ja ylitti budjetoidun, ollen TYKS-SAPA-liikelaitoksen laboratoriotutkimuksia hankittiin vuonna yhteensä tutkimusta, +4 % edellisvuoteen verrattuna. Kokonaislaskutus TYKS:n laboratoriopalveluiden osalta oli ja muista laboratoriosta n Kustannukset kasvoivat SAPA-laboratorion osalta 4 %. Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset sisältyvät terveyspalveluiden suoritehintoihin, eivätkä tilastoidu erikseen käynteinä. Näytteenottoja oli Terveyskeskuksessa tehdään lisäksi, erityisesti päivystysvastaanotolla nk. vieridiagnostiikkaa, joka ei ole mukana edellä mainituissa suoriteluvuissa. Joitakin erityistutkimuksia hankitaan muista laboratorioista. Laboratoriotutkimusten kokonaiskustannukset olivat v ja kustannusnousua nyt Kustannusten kasvu liittyy hinnoitteluun sekä hoitokäytäntöjen muutoksiin. Kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimuksista valtaosa hankitaan TYKS-SAPA-kuvantamisyksiköstä, Salon sairaalassa sijaitsevasta kuvantamisyksiköstä. Kliinisiä kuvantamistutkimuksia hankittiin TYKS-SAPA:lta tutkimusta ja kustannukset olivat ( vuonna 2012). Tavalliset röntgenkuvaukset vähenivät tuhannella tutkimuksella. Kuvantamistutkimusten kokonaiskustannukset olivat ( v.2013) ja ylittivät budjetoidun (toteuma 104 %), sisältäen mammografiaseulonnan ja magneettitutkimusten ostopalveluiden kustannukset. Magneettikuvaukset (magneettirekka) ja asetuksen mukaiset seulontamammografiat hankitaan ostopalveluina, jonka tuottaja on tällä Terveystalo. MRI-tutkimuksia hankittiin 872 kuvausta ja kustannukset olivat Seulontamammografioiden kustannukset olivat (3400 kuvausta).

12 12 Puhelinpalvelut ja muut sähköiset palvelut Puhelinasiointi on vilkasta. Kansallisten vaatimusten mukaisesti potilaspuheluihin on vastattava välittömästi. Tietojärjestelmään kirjatut, käynnin korvaavat puhelut ovat merkittävä osa hoidon tarpeen arviointia, toteutusta ja seurantaa. Valtakunnallinen AVOHILMO-tilastointi edellyttää myös puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kirjausta ja tilastointia. Sähköpostiasiointia ei voida tietoturvaongelman takia hyväksyä potilastiedon käsittelyn väyläksi, josta huolimatta asiakkaiden sähköpostiyhteydenotot ovat lisääntyneet. Sähköistä ajanvarausta on vähitellen otettu käyttöön mm. influenssarokotusten yhteydessä, neuvola- ja muiden terveystarkastusten yhteydessä. Nispa-puhelinvastaaja-automatiikka on käytössä kaikilla terveysasemilla. Tilastoituja hoidollisia puhelinkontakteja oli terveysasemilla yhteensä 67054, joista lääkärin vastaanottokäynnin korvaavia kirjattuna Kirjattujen puheluiden määrä väheni jonkin verran, sähköisen tietojärjestelmän kirjauskäytäntöjen muuttuessa Kanta-arkistoon liittymisen myötä. Puhelinasiointia on saattanut jossakin määrin asiakkaiden mahdollisuus katsoa esimerkiksi laboratoriotuloksia Kanta-potilastiedon arkiston kautta. Tietojärjestelmään kirjatut yleisterveydenhuollon puhelinkontaktit Lääkärit Kaikki muut Yhteensä Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan 131 vuodepaikalla hoitopäiviä kertyi toimintavuoden aikana 43873, 2237 hoitojaksoa ja hoitopäivän hinta oli 249 / hoitopäivä. Terveyskeskussairaalan käyttöaste oli lähes 100 %. Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyvät potilaat pystyttiin ottamaan osastolle yleensä 1-3 päivän kuluessa lähetteen saapumisesta tai potilaan tultua siirtokuntoon. Terveyskeskussairaalan kuntoutusmahdollisuutta lisättiin aloittamalla terveyskeskussairaalaan kuntoutustoiminta kahdella paikalla, jotka sijaitsevat vanhuspalveluiden yksikössä Kissankello-yksiössä. Toiminnan alustavat kokemukset ovat rohkaisevia. Toimintaan on resursoitu fysioterapeutti toimintavuonna perutetuista fysioterapeuttien vakansseista ja potilaita seuraa fysiatri. Kotisairaalan 3188 hoitopäivää helpottivat osaltaan terveyskeskussairaalan paikkojen tarvetta.

13 13 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO Neuvolatoiminta Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009,338/2011) nostaa tavoitteeksi ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamisen ja korjaavien palveluiden tarpeiden hillitsemisen ja samalla kustannusten vähentämisen. Asetuksessa tarkoitetun toiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Lisäksi terveydenhuoltolaki (1326/2010) tukee lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Äitiysneuvolassa painopistealueena on ohjata, neuvoa ja valmentaa odottavaa äitiä, isää ja koko perhettä kokonaisvaltaisesti raskauden ja synnytyksen ajan sekä etsiä mahdollisia riskitekijöitä sekä raskauteen että vanhemmuuteen liittyen. Äitiysneuvolatoiminta tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2013 julkaiseman äitiysneuvolasuosituksen mukaisesti. Äitiysneuvolaan otettiin toimintavuoden aikana kirjoille 519 asiakasta ja lapsia syntyi terveyskeskuksen toiminta-alueella 473, mikä on hieman suurempi kuin vuonna Äitiysneuvolassa pyrittiin panostamaan perheisiin joissa vanhemmuuden tuen tarve on lisääntynyt, esim. mielenterveys- ja/tai päihdeongelman, työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat ovat voineet ohjata moniongelmaisia asiakkaita Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointiin (Va- Tu), jota tekevät terveyskeskuksen kaksi työntekijää. Heidän vastaanotolla kartoitetaan laaja-alaisesti perheen tilanne ja arvioidaan perheen edun mukaiset tukitoimet. Äitiysneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa kiinnitettiin huomiota koko perheen hyvinvointiin. Neuvolakäynneille on saatu isiä mukaan aiempaa enemmän ja näin koko perheen hyvinvointia voidaan tukea. Nuorien ensisynnyttäjien ja muidenkin riskiraskauksien määrä on hieman lisääntynyt. Yhteistyö neuvolan perhetyön ja muiden terveyskeskuksen erityisosaajien kanssa on lisääntynyt ja palvellut hyvin odottavia perheitä. Terveydenhoitajat osallistuivat perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä muiden toimijatahojen kanssa. Lastenneuvoloissa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen, lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolassa tuetaan perheitä vanhemmuuteen, rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin voimavaroihinsa ja kykyihinsä. Terveysneuvonta liittyy olennaisena osana neuvolakäynnin sisältöön. Lastenneuvolatarkastukset ja niiden sisältö määritellään neuvola-asetuksessa. Laaja terveystarkastus tehdään lapselle 4 kk, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäisenä. Lapsiperheiden tuen tarve on kasvanut ja ongelmat monimutkaistuneet. Tukea ja ohjausta tarvitsevien perheiden määrä lisääntyi vuonna mm. alueen vaikeasta työllisyys-tilanteesta ja perheiden lisääntyneistä taloudellisista vaikeuksista johtuen. Vanhemmat tarvitsivat usein tukea aivan perusasioihin

14 14 arjen pyörittämisessä, kuten lapsen nukkumiseen, ruokailuun tai rajojen asettamiseen liittyvissä asioissa. Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi terveydenhoitajat tekivät moniammatillista yhteistyötä tavoitteena kokonaisvaltaisen tuen ja hoidon toteuttaminen perhelähtöisesti, perheen luvalla. Riskiperheitä tunnistettiin ja yhteistyötä tehtiin mm. varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen kanssa. Neuvolan varhainen perhetyö työmuotona toimii hyvin perheiden kanssa työskentelevien perustason työntekijöiden ja perheiden tukemisessa ja auttamisessa. Perheille pyrittiin tarjoamaan apua mahdollisimman varhain, huolen herätessä. Varhaisen vuorovaikutuksen pulmatilanteissa yhteistyötä on tehty mm. Kasvatus- ja perheneuvolan vauvaperhetyön kanssa. Lastensuojeluresurssien riittämättömyys oli edelleen ongelmana riittävän tuen tarpeen saamisessa. Taulukko: Lastenneuvolan hoitohenkilökunnan terveydenhoitokäynnit ja kotikäynnit on kuvattu oheisessa taulukossa ikäryhmittäin. IKÄ VÄESTÖ KÄYNNIT PEITTÄVYYS alle 1-vuotiaat ,0% 1-vuotiaat ,8% 2-vuotiaat ,1% 3-vuotiaat ,6% 4-vuotiaat ,3% 5-vuotiaat ,5% 6-vuotiaat ,3% Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja lapsiperhettä voimavaraistavaa työtä, jonka tavoitteena on antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta perheille arjen haasteisiin. Neuvolan perhetyöhön saatiin vuonna yksi vakituinen ja kaksi määräaikaista perhetyöntekijää. Määräaikaiset työntekijät työskentelevät perintövaroilla. Perheiden tuen tarve liittyy usein äidin väsymykseen ja jaksamiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen. Perhetyöntekijät tukevat ja auttavat vanhempia muun muassa selviytymisessä arjen hallintaan liittyvissä asioissa, perheen vaikeassa erotilanteessa tai lapsen sairastuessa vakavasti. Perheet ovat ohjautuneet avun piiriin pääsääntöisesti neuvoloiden kautta. Yhteydenottoja on ollut lisäksi varhaiskasvatuksesta, sosiaalitoimesta, kouluterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi perheet itse ovat ottaneet yhteyttä perhetyöntekijään. Neuvolassa jaettiin lapsen 2 kk neuvolan yhteydessä kaikille perheille esite perhetyöstä. Varhainen perhetyö kattoi koko Salon kaupungin alueen. Perhetyö koettiin tärkeänä matalan kynnyksen toiminta perheille. Perhetyöntekijöillä oli vuoden aikana 1836 kontaktia 207 eri perheen kanssa. Perhetyöntekijöiden kontaktit 2013-: Käynti Kotikäynti Puhelinkontakti Muut Yhteensä

15 15 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä mahdollisimman terveellisen ja turvallisen kouluympäristön luominen yhteistyössä koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on taata mahdollisimman monipuoliset, laadukkaat ja tasa-arvoiset matalan kynnyksen terveyden-/sairaanhoidon palvelut, joiden painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Terveydenhoitajat tekivät kiinteää yhteistyötä opettajien, oppilaiden/opiskelijoiden huoltajien, terveystoimen eri työntekijöiden, sosiaalitoimen, liikuntatoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Kouluterveydenhuollossa koulunsa aloittaville ja 7. luokalle siirtyville tehtiin terveydenhoitajan tarkastuksia kesällä ja näin huoltajien osallistumista tarkastuksiin voitiin helpottaa. Vuonna 2013 aloitettuja HPV-rokotuksia 7. ja 8. luokan tytöille jatkettiin. Laurin koulu lakkautettiin keväällä ja oppilaat sijoitettiin toisiin yläkouluihin. Terveydenhoitajan työnjakoa tarkastettiin, jotta oppilasmäärä / terveydenhoitaja olisi suositusten mukainen ja näin varmistuisi jokaisen oppilaan mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle. Laajat terveystarkastukset tehdään kouluterveydenhuollossa 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Terveystarkastukset oppilaille saatiin pääosin tehtyä. Sairasvastaanottotyö on lisääntynyt ja yhtenä syynä on kouluikäisten aikuisen kaipuu. Nuorten psyykkisen oireilun lisääntyminen näkyy yläkouluissa ja tuki- tai hoitotahon löytäminen on haastavaa. Moniammatillista yhteistyötä tehtiin useiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa tavoitteena kouluikäisten hyvinvointi. Taulukko: Kouluterveydenhuollon hoitohenkilökunnan terveydenhoitokäynnit IKÄ VÄESTÖ KÄYNNIT PEITTÄVYYS ,9% ,0% ,0% ,3% ,7% ,7% ,4% ,4% ,5% Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 astui voimaan Tämä muutti kouluilla ja oppilaitoksissa oppilashuollon toimintakäytäntöjä. Opiskeluterveydenhuollossa laaja terveystarkastus tehdään kerran opiskeluaikana. Vuonna lääkäriresurssi oli niukka, mutta keväällä saatiin terveystarkastukset kuitenkin pääasiallisesti tehtyä. Myös syksyllä lääkäriresurssi on ollut niukka, mutta välttämättömät tarkastukset on saatu tehtyä. Osa tarkastuksista siirrettiin kevääksi Oppilaitoksissa olevien ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden hoidon jatkuvuuden varmistaminen on osin haasteellista. Oppilaitoksissa opiskelevien nuorten henkinen pahoinvointi, itsetuhoisuus, syömishäiriöt ja huumekokei-

16 16 lut näkyvät vastaanottokäyn-neillä. Sopivan tuki- tai hoitotahon löytäminen on vaikeutunut. Opiskeluterveydenhuollon käynnit 2013-: Terveydenhoitajat Lääkärit Aikuisten terveydenhoito Alueellisilla terveysasemilla on aikuisväestölle tarkoitettua terveydenhoitajan vastaanottotoiminta. Terveydenhoitajan vastaanotoilla on painopistealueena kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hoito. Asiakasmäärä kasvoi vuonna. Asiakkaat ovat usein monisairaita ja heillä on myös muita arjen sujumista vaikeuttavia ongelmia. Näitä ovat mm. sosiaaliset ongelmat, ylivelkaantuminen, köyhyys, erilaiset riippuvuudet ja ylipaino. Lisäksi osa asiakkaista sitoutuu hoitoonsa heikosti. Asiakkaan tuen tarpeen lisääntyminen ja motivointi omahoitoon vaatii neuvontakäynniltä enemmän aikaa ja puhelinkontakteja. Seurantavälit eri potilaiden hoidossa ovat yksilölliset. Tyypin 2 diabetestä sairastavien määrä on alueella edelleen kasvussa. Uusille sairastuneille on tarjolla diabeteksen ensitietoryhmä, mutta kaikki eivät ryhmämuotoista ohjausta halua, minkä vuoksi myös yksilövastaanotot osittain kuormittuvat. Yhteistyötä asiakkaan asioissa tehdään moniammatillisesti eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö kotihoitoon on sujuvoitunut. Muistiasiakkaan hoidon kontrollit ovat siirtyneet terveydenhoitajille laaditun hoitopolun mukaisesti. Ravitsemusterapiassa tehdyt toiminnan uudelleen linjaukset siirsivät ylipainoisten asiakkaiden ohjantaa ja neuvontaa enemmän terveydenhoitajille. Aikuisneuvonnan asiakaskäynnit vuosina Käynti Asiakkaiden lukumäärä Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastuksiin asiakkaat ohjautuvat pääasiallisesti Salon Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden kautta (87 asiakasta). Terveydenhoitaja vastaa palvelukeskuksen asiakkaiden terveydenhuollosta asiakkuuden aikana (terveysneuvonta, sairaanhoito, palveluohjaus). Terveystarkastuksia TYP:en asiakkaille tehtiin 67. Työvoiman palvelukeskuksessa asiakastyö on eri organisaatioiden välistä moniammatillista yhteistyötä asiakkaan työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Käyntejä terveydenhoitajalla vuonna oli kaikkiaan 466, työttömien terveystarkastuksia tehtiin 165. Vuoden aikana on tehty tarkempia työttömien työkyvyn ja terveydentilan laajempia arviointeja 62 terveyden hoitajan ja fysiatriaan erikoistuvan lääkärin yhteistyönä. Työvoiman palvelukeskuksen yhtenä tavoitteena on kehittää asiakasryhmän palveluita. Vuodeksi 2015 on haettu tähän liittyen ESR-rahoitteista Party-hankkeen osakokonaisuutta liittyen parempaan työkykyyn ja sen arviointiin sekä sosiaaliseen kuntoutukseen.

17 17 Hoitotarvikejakelu toimii keskitetysti koko kaupungin alueella. Asiakas voi hakea hoitotarvikkeensa Halikon, Läntisen tai Perniön terveysaseman hoitotarvikejakelusta tai tilata ne omalle terveysasemalleen. Asiakaskontakteja vuonna oli Läntisen terveysaseman hoitotarvikejakelun tilat ovat ahtaat ja asiakkaan intimiteettisuoja asiointivaiheessa ei täytä terveydenhuollolta vaadittavaa tasoa. Henkilökohtaista ohjausta pitkäaikaissairauden hoitoon tarvittavien hoitovälineiden käytöstä ei voida antaa. Uusien toimitilojen etsiminen yhteistyössä apuvälinelainaamotoiminnan kanssa aloitettiin syksyllä. Hoitotarvikejakelun asiakaskäynnit vuosina Käynti Asiakkaiden lukumäärä Muistineuvolan toiminta on tavoitteellista asiakkaan tutkimus- ja hoitotyötä. Tavoitteena on tunnistaa ja todeta muistisairaudet jo alkuvaiheessa sekä ohjata asiakas hoidon ja tuen piiriin. Tämä vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja antaa tukea totutun elämäntyylin jatkamiseen. Muistineuvolan työntekijät kehittävät alueen muistisairauksien hoitokäytäntöjä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna jatkettiin aloitettua muistipotilaan jatkoseurannan tehostamista. Loppukesästä muistineuvolaan osoitettiin lisäresurssia kolmena päivänä viikossa. Toiminta järjestettiin siten, että läntisellä terveysasemalla on muistihoitajan vastaanotto päivittäin ja pääterveysasemalla kolmena päivänä viikossa. Muistitestauksia tehdään myös alueellisilla terveysasemilla osana yleislääkärien vastaanottotoimintaa. Elokuusta alkaen terveyskeskuksen muistineuvolassa toimi terveyskeskuksen geriatri kolmena päivänä viikossa. Hänen vastaanotollaan kävi muistipotilaita 101. Lisäksi vuoden aikana konsultoivan geriatrin vastaanotolla kävi 73 potilasta ja hän konsultoi 31 potilaan asioita vastaanottopäivien aikana. Muistihoitajien vastaanotoilla kävi 347 eri potilasta. Ehkäisevä päihdetyö Salon terveyskeskuksessa A-klinikan työntekijän terveysasemalle jalkautunut päihdetyö on jatkunut. Toimintaa on kokeiltu myös aikuiskoulutuskeskuksessa. Tavoitteena on päihteiden riski- ja haitallisen käytön ja käytöstä johtuvien haittojen ehkäisy ja minimointi. Kaupunki on sitoutunut omassa toiminnassaan edistämään päihteettömyyttä mielenterveys- ja päihdestrategian mukaisesti. Ehkäisevän päihdetyön taholla pyrittiin vaikuttamaan asenteisiin. Ehkäisevän päihdetyön viikolla saatiin näkyvyyttä valtakunnallisella julistesarjalla jumboscreen- näytöllä sekä loppuvuodesta toimitettiin sekä alkoholiin että tupakkaan liittyviä materiaaleja terveysasemille. Tiedotusta on pyritty tehostamaan kuluneen vuoden aikana eri informaatiokanavien kautta. Valomerkkitapaamisia vuoden aikana oli 22. Omin jaloin toimintaan ohjautuneista nuorista osalla oli kannabiskokeiluja. Verkkovinkkis toiminta on jatkunut vuonna, ja kysymyksiä vuoden aikana on tullut kaikkiaan 45.

18 18 Terveysneuvontapiste Uukkari pyrkii ehkäisemaan suonensisäisten huumeiden käyttäjien veriteitse tarttuvia, vakavia tauteja. Uukkarissa oli asiakkaita 91 vuonna, asiakaskäyntejä kaikkiaan 542. Neuloja vaihdettiin kaikkiaan ja ruiskuja Seulontatutkimukset Terveyspalveluissa toteutettiin valtakunnalliset seulonta-asetuksen mukaiset äitiysneuvolan- ja sikiöseulonnat, lasten ja nuorten ikäkausiseulonnat sekä kohdunkaulan ja rintasyövän seulontaohjelmat. Asetuksen mukaisten seulontojen lisäksi Salo osallistuu valtakunnalliseen suolistosyövän seulontaohjelman seuranta- ja arviointitutkimukseen. Suolisto-syöpäseulonnan valtakunnallinen arviointiohjelma jatkuu. Suolistosyövän seulontaan kutsuttuja oli Osallistujia oli 1414 (69,2 %). Alustavissa tuloksissa on todettu 41 (2,8 % osallistuneista) jatkoselvittelyä vaativaa löydöstä. Osallistumisprosentti oli hieman korkeampi, kuin v ja selvittelyä vaatineita löydöksiä vähemmän. Tutkimukset v. löydösten osalta ovat vielä kesken ja tulokset raportoidaan niiden valmistuttua. Vuonna 2013 seulonnassa syöpiä todettiin 2 ja esiasteita 16. Mammografiatutkimuksiin kutsuttiin uuden seulonta-asetuksen mukaiset 10 ikäluokkaa, vuotiaat heidän täyttäessään parillisia vuosia. Vuonna 2013 mammografiaseulonnan kohderyhmänä olivat vuosina -46, -48, -50, - 52, -54, -56, -58, 60, -62, ja-64 syntyneet naiset. Alustavan raportin mukaan seulontaan kutsuttiin 4011 naista, osallistui 3419 ja kattavuus oli 85,2 %. Varmistustutkimuksiin on kutsuttu 96 seulottua (2,8 %). Vuoden 2013 seulotuista jatkoselvittelyihin lähetettiin 102 (0,98 %) seulontaan osallistuneista ja syöpiä löytyi 23 (0,68%). Kohdunkaulan syövän toteamiseksi tehtyihin joukkotarkastuksiin kutsuttiin 2480 naista ja osallistui 1473 (kattavuus 59 %, v oli 63,7 %). Tartuntatautien torjunta Tartuntatautien osalta vuosi oli rauhallinen. Tartuntataudit ja niiden ehkäisy ovat tärkeä osa terveyskeskuksen velvoitteista. Valtakunnalliset tilastot yleisvaarallisista/ilmoitettavista tartuntataudeista ovat jäävuoren huippu. Terveyskeskuksen tehtävä painottuu varhaiseen tunnistukseen ja tartuntojen leviämisen ehkäisyyn. Rokotusohjelmien toteutuminen on tässä keskeisessä osassa. Ebola-epidemiaan varautumisen osalta tukeudutaan sairaanhoitopiirin alueelliseen varautumisohjeeseen.

19 19 Yleisvaarallisia ja tärkeimpiä ilmoitettavia tartuntatapauksia Salon alueella ilmeni seuraavasti: Hepatiitti C Hepatiitti B Hinkuyskä Salomonellat Sukuelinten klamydia Syfilis Tuberkuloosi Tippuri Hepatiitti C vaikuttaa olevan lisääntymässä, liittyen pääosin iv-huumeiden käyttöön. Tuberkuloosia todettiin 6 ja kontaktien selvittelyä kymmeniä. Muissa terveydenhuollon organisaatioissa ilmenneiden moniresistenteille bakteereille altistuneiden tilanteiden selvittely on kasvava ongelma, joka vie henkilöstöresurssia ja aiheuttaa merkittäviä tutkimuskustannuksia. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hygieniayksikkö vastaa alueella sairaala- ja laitoshygieniaohjeistuksen antamisesta. Terveyskeskussairaalassa tunnistetun MRSA-kantajuuden ja noin tuhannen altistuneen tutkiminen työllisti merkittävästi, mutta tartunnan leviämistä ei todettu. Moniresistentin mikrobin uusia kantajuuksia on todettu seuraavasti: MRSA ESBL Moniresistenttien bakteerien kantajien kasvavalla määrällä on suuri kustannusvaikutus sairaalahoidon/ jatkohoitojen järjestelyihin, kun suojautumista ja eristyksiä tarvitaan kasvavassa määrin. Pelkästään MRSA-altistuneiden tutkimisen laboratoriokustannukset olivat yli enemmän kuin edellisvuonna. Rokotukset Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa noudatettavan lasten ja nuorten rokotus-ohjelman, osa Kansallista rokotusohjelmaa, tavoitteena on suojata lapset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Rokotusohjelman mukaan on mahdollisuus saada rokotus 11 eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Rokotukset annetaan 2 kk vuoden iässä, yhteensä kuusitoista, ne ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotuskattavuus alle yksi vuotiaiden lasten osalta on jokaisen eri rokotteen kohdalta n. 95 %, mikä on vertailuväestöä selvästi korkeampi. Perheiden määrä, jotka eivät halua sitoutua rokotusohjelman aikatauluihin, on kasvanut vuoden aikana. He haluavat rokotukset annettavan yksilöllisesti. Tämä aiheuttaa terveydenhoitajille lisätyötä rokotusten antovälien suunnittelemisessa sekä ylimääräisten vastaanottokäyntien vuoksi. Vuonna jatkettiin edellisenä vuonna alkanutta HPV rokotusohjelmaa. Tässä siirtymävaiheessa ohjelman toteuttaminen kuluttaa vuositasolla noin

20 20 puoli henkilötyövuotta siirtymävaiheen aikana. HPV rokotuksia annettiin 1086 kpl, eli n. 60 % ikäluokkiin kuuluvista tytöistä. Suomessa influenssarokotus kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan. Maksuton rokotus annetaan vuosittain niille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Jokavuotiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa vähentää influenssaepidemian vaikutuksia. Rokotuskaudella -2015, vuoden loppuun mennessä rokotettiin Salossa 9965 henkilöä ( ; , )mikä on n. 30 % edellisvuotta enemmän. Suosituksen mukaan rokotettuja alle 9 -vuotiaita lapsia näistä oli 603 ( ; ). Ravitsemusterapia Vuoden aikana vain toinen kahdesta ravitsemusterapeutin toimesta oli täytettynä. Tämä aiheutti toiminnan rajaamista. Resurssien vähyyden vuoksi ravitsemusterapeutin ohjauksesta rajattiin pois suurin asiakasryhmiä eli ylipainoiset aikuiset. Heidät ohjattiin terveydenhoitajan vastaanotoille avoterveydenhuoltoon. Ravitsemusterapeutin ohjausta saaneista asiakasryhmistä korostui ylipainoiset lapset. Seuraavaksi yleisin asiakasryhmä oli erilaisista ruoansulatuskanavan toiminnallista ja tulehduksellisista oireista kärsivien potilasryhmä, joka on edellisiin vuosiin verrattuna merkittävästi lisääntynyt. Tätä potilasryhmää koskien järjestettiin lääkäreille koulutusta uudesta ruokavaliohoidosta. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin useita muita henkilökunnan koulutuksia. Tiedotuksia ja koulutuksia oli useita, koska mm. uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkistettiin. Ravitsemusterapeutin tuleekin olla asiakastyön lisäksi asiantuntijaresurssina muulle henkilökunnalle. Ravitsemusterapeutilla oli lisäksi ryhmäohjaustoimintaa, kuten vastasairastuneiden diabeetikoiden ryhmät. Sairaalloisesti ylipainoisten lihavien ryhmä alkoi loppuvuodesta. Ravitsemusterapeutti osallistui moniin työryhmiin niin Salon kaupungin kuin sairaanhoitopiirinkin sisällä. Lasten kasvisruokavalioohjeistus uudistettiin, kuten muutakin terveyskeskuksen ohjausmateriaalia. Ravitsemusterapeuttien työssä jouduttiin vuonna tekemään työnlaajuuden osalta useita supistuksia, koska resurssit olivat aikaisempaa vähäisemmät. Yhden ravitsemusterapeutin toimi ei juurikaan mahdollista ennaltaehkäisevää työtä. Työtä pyrittiin painottamaan koko kaupungin palvelualueiden sijaan terveyspalveluihin. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja oireet aiheuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyongelmia. Tuki- ja liikuntaelinoireiden ja sairauksien osuus lääkärien vastaanottokäynneistä on lähes viidesosa. Tuhansien kuntalaisten menetettyä työterveyshuollon palvelut lähetteet terveyskeskuksen kuntoutuspalveluihin ovat edelleen lisääntyneet. Ortopedinen erikoissairaanhoito on muuttanut käytäntöjä niin, että mm. olkanivelen leikkauksia ei harkita, ennen kuin kuntouttavat konservatiiviset toimenpiteet on toteutettu terveyskeskuksessa. Fysioterapian hoitoonpääsyn säädökset ylittänyt jono saatiin purettua loppuvuodesta. Yksilökäyntien lisäksi on käytetty paljon ryhmäohjausta ja ryhmäkuntoutuskäynte-