Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS VNEUS Kulmala Vesa(VNK) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS VNEUS Kulmala Vesa(VNK) JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa strategian arviointi, tiedonanto U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus EU/2014/0761 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission tiedonannosta Eurooppa 2020-strategian toimeenpanon arvioinnista. EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen EU-asiantuntija Vesa Kulmala LIITTEET VNEUS _8 Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU2020-strategia VNK ALR, EK, EUE, LVM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, YM

3 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kulmala Vesa(VNK) Asia Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa strategian arviointi, tiedonanto Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Eduskuntaa informoidaan komission tiedonannosta. Komissio esitti vuoden 2010 alkupuolella ehdotuksen Eurooppa 2020 strategiasta älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiana. Sen tavoitteena on edistää EU:n kilpailukykyä siten, että unionin sosiaalinen markkinatalousmalli säilyy ja sen resurssitehokkuus kohenee huomattavasti. Uusi strategia näytti tietä kehitysmallille, jossa pyritään muuhunkin kuin pelkkään BKT:n kasvuun. Tästä Eurooppa strategian käynnistämisestä on nyt kulunut neljä vuotta. Komission julkaisemassa tiedonannossa (COM(2014) 130 FINAL) arvioidaan niiden aikana saatuja tuloksia. Tiedonanto on sisällöltään varsin yleisluonteinen eikä sisällä tässä vaiheessa konkreettisia politiikkaa koskevia päätelmiä tai suosituksia. Komissio käynnisti 5. toukokuuta myös julkisen kuulemisen, jonka avulla pyritään selvittämään eri sidosryhmien näkemyksiä. Kuulemisen jälkeen komissio esittää strategian jatkoa koskevia ehdotuksia alkuvuodesta Komission tiedonanto Eurooppa 2020-strategian toimeenpanon arvioinnista ajoittuu merkittävään aikaan, kun strategian toimeenpanoa alkuvuosina hidastanut talous- ja finanssikriisi on taittumassa. Talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen ovat Suomenkin kannalta keskeisiä tavoitteita. Kriisin seurauksena työttömyys ja sosiaaliset ongelmat ovat kuitenkin nousseet huolestuttavalle tasolle ja jäsenmaiden erot kasvaneet entisestään. Jäsenmaiden sitoutuminen sekä myös alueiden ja kuntien (jotka vastaavat monien EU-politiikkojen toteuttamisesta) aktiivinen osallistuminen ovat Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamisen keskeinen edellytys. Suomi ottaa komission tiedonannon tiedoksi ja pitää hyödyllisenä, että 2020-strategian toimeenpanoa tarkastellaan sekä arvioidaan ensimmäisinä vuosina saatujen tulosten pohjalta. Suomi toivottaa tervetulleeksi alkavan konsultaation ja kannustaa laajapohjaiseen keskusteluun EU2020-strategiasta. Strategian tavoitteiden arvioinnissa ja

4 Pääasiallinen sisältö 2(7) kehittämisessä tulisi huomioida toimintaympäristön muuttuminen. Ongelmien kuvaaminen ei riitä, vaan niihin tulisi myös etsiä ratkaisuja. Tavoitteena tulisi olla innovatiivisuus ja keskustelun terävöittäminen. Uusia tämän hetken keskeisiä kasvun tekijöitä ja prioriteetteja tulisi voida ottaa osaksi EU2020-strategiaa. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson arviointi ajoittuu yksiin Eurooppa 2020-strategian arvioinnin kanssa. EU-ohjausjakson puitteissa toteutettavaa unionin talouspoliittista ohjausta on tehostettu huomattavasti viime vuosina. Suomi suhtautuu myönteisesti talouspolitiikan koordinaation kehittämiseen ja yhtyy komission näkemykseen, että sen avulla voidaan tehokkaasti edistää kriisin jälkeisiä unionin toiminnan painopisteitä Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on kuitenkin myös korostanut mahdollisimman yksinkertaisia järjestelyjä, jotka eivät lisäisi tarpeettomasti jo ennestään raskaita ja monimutkaisia talouspolitiikan koordinaation käytäntöjä. EU käynnisti vuonna 2010 Eurooppa 2020-strategian, joka tähtää Euroopan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Strategia tukee rakenneuudistuksia, kannustaa investointeihin, vahvistaa kilpailukykyä ja tuottavuutta yhteisten tavoitteiden avulla. Strategian viisi yleistavoitetta vuoteen 2020 mennessä ovat tiivistetysti: 1. Työllisyys: vuotiaiden työllisyysaste on 75 %. 2. Tutkimus ja kehitys: 3 prosenttia EU:n BKT:stä investoidaan T&K-toimiin 3. Ilmastonmuutos ja kestävä energiapolitiikka: Kasvihuonekaasupäästöt ovat 20 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990 (tai tiettyjen ehtojen toteutuessa jopa 30 prosenttia pienemmät), uusiutuvien energialähteiden osuus lisääntyy 20 prosenttiin kokonaisenergiankulutuksesta ja 20 prosentin parannus energiatehokkuuteen 4. Koulutus: Koulunkäynnin keskeyttävien osuus lasketaan alle 10 prosenttiin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden vuotiaiden osuus nostetaan vähintään 40 prosenttiin 5. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta: Poistetaan köyhyys- tai syrjäytymisvaara vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä. Eurooppa strategian tavoitteista keskustellaan eri vaiheissa EU-ohjausjakson olennaisena osana. Ensimmäinen EU-ohjausjakso käynnistettiin vuoden 2011 alkupuolella. Tämän järjestelmän asema unionin talouden vuotuisena ohjaus- ja hallintamekanismina on vakiintunut nopeasti. Eurooppa 2020-strategia ja ohjausjakso ovat luoneet yhteisen viitekehyksen EU:n ja jäsenmaiden tavoitteille ja rakenneuudistusten seurannalle ja vaikuttavat vuotuisessa kasvuselvityksessä asetettavien painopisteiden valintaan. Ne ovat myös olennainen osa vuotuisten maakohtaisten suositusten tausta-analyysia. Komissio esittää nyt julkaistussa tiedonannossaan tilannekatsauksen strategian toimeenpanoon ja tuloksiin ensimmäisinä vuosina saatujen kokemusten perusteella. Komissio arvioi avaintavoitteiden toteutumista korostaen erityisesti talous-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden keskinäistä riippuvuutta ja niiden merkitystä EU:n kehittämisessä. Eurooppa strategiaa tarkistettaessa on otettava huomioon viime vuosien rahoitusja talouskriisi sekä EU:n reaktiot siihen. Kriisin levitessä ja muuttaessa muotoaan EU:n on ollut erityisen vaikea murtautua noidankehästä, joka muodostuu julkisen velan paisumisesta, rahoitusmarkkinoiden tarttuvasta epävakaisuudesta sekä hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta. Komission tiedonanto käsittelee 2020-strategian toimeenpanoa

5 3(7) tilanteessa, jossa Eurooppa on talouskriisin ja sen jälkeisen pitkittyneen taantuman seurauksena jäämässä jälkeen asettamistaan työllisyysastetavoitteista sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tavoitteista. Kehitys EU:n jäsenmaiden välillä on kuitenkin ollut hyvin erilaista Tiedonannossa todetaan, että strategia on luonut perustan, jonka pohjalta tuloksia on odotettavissa tulevaisuudessa. Tähän mennessä saavutettu edistys ei ole yksiselitteinen. Koulutusta, ilmastoa ja energiaa koskevien tavoitteiden osalta on myönteistä edistystä, mutta työllisyyden, tutkimuksen ja köyhyyden vähentämisen osalta tulokset eivät ole riittäviä. Silti strategia on auttanut fokusoimaan pidemmän aikavälin trendeihin, joihin vastaaminen on tärkeää Euroopan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Viiden yleistavoitteen tarkempi tarkastelu Eurooppa strategian käynnistämisen perustana oli visio EU:n edessä olevista pitkän aikavälin haasteista ja niiden voittamiseksi asetetuista yleistavoitteista. Tavoiteluettelo ei ollut tyhjentävä, mutta näiden tavoitteiden katsottiin edustavan strategian avulla tavoiteltavaa dynaamista muutosta. Komissio tiedostaa, että yleistavoitteisiin liittyy kuitenkin muitakin lähtökohtaisia rajoituksia. Yleistavoitteet ovat ensisijaisesti poliittisesti eivätkä oikeudellisesti sitovia (pl. kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevat tavoitteet). Lisäksi kullakin tavoitteella on omat erilliset rajoituksensa ja erillinen laadunarviointi on edelleen tarpeen. Tavoitteiden ja jäsenvaltioiden todellisen tilanteen tulkitsemiseksi tarvitaankin täydentäviä indikaattoreita, tarkempaa analyysia ja laatuinformaatiota. On myös syytä huomata, että osa tavoitteista (esim. koulutustavoitteet) liittyvät selvemmin viranomaisten toimialaan, kun taas toiset tavoitteet (esim. työllisyyttä tai T&K-menoja koskevat) kuvaavat yleisempää talouden kehityssuuntaa. Tavoitteet eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Vaikka niiden rajoitukset tiedostetaan, komissio kuitenkin toteaa arviossaan, että Eurooppa yleistavoitteet helpottavat strategian eri osatekijöiden mittaamista ja ohjaamista ja edistävät siten poliittisen tietoisuuden ja politiikan painopisteen suuntaamista sekä kansallisella että EU:n tasolla. Alla kunkin yleistavoitteen toimeenpanon tarkempi arviointi. Nostetaan vuotiaiden työllisyysaste vähintään 75 prosenttiin Tiedonannossa kuvataan EU:n työllisyysasteen kehitystä, joka oli 68,4 prosenttia vuonna 2012, 68,5 prosenttia vuonna 2010 ja korkeimmillaan 70,3 prosenttia vuonna Nykyisen kehityksen perusteella sen odotetaan nousevan noin 72 prosenttiin vuonna Kansallisten tavoitteiden saavuttaminen nostaisi sen 74 prosenttiin eli lähelle vuoden 2020 tavoitetasoa. Kansalliset tulokset ovat hyvin erilaisia. Ruotsin ja Saksan työllisyysaste on korkea ja ne lähestyvät kansallista tavoitettaan, kun taas Espanja, Kreikka, Bulgaria ja Unkari ovat kauimpana tavoitteidensa saavuttamisesta. Komission arvion mukaan noin 16 miljoonaa henkeä pitäisi työllistää, jotta päästäisiin 75 prosentin tavoitteeseen. Vaikka työmarkkinoille tuleekin suuri määrä hyvin koulutettuja nuoria, jotta tavoitetta voitaisiin lähestyä, olisi pystyttävä hyödyntämään myös potentiaalista työvoimaa, joka koostuu lähinnä naisista, vanhemmista työntekijöistä sekä työelämän ulkopuolella olleista aikuisista, myös maahanmuuttajista.

6 4(7) Tiedonannossa esitetyn mukaan kriisin aikana monet jäsenvaltiot ovat alkaneet toteuttaa työmarkkinauudistuksia, mikä kohentaa työmarkkinoiden joustavuutta, vaikka mahdolliset tulokset alkavat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua. Tutkimus- ja kehitystoimintaan tehtävien julkisten ja yksityisten investointien yhteenlasketun BKT-osuuden nostaminen kolmeen prosenttiin Komissio arvioi, että vuodeksi 2020 asetettu tavoite nostaa T&K-toimintaan tehtävien investointien määrä kolmeen prosenttiin BKT:sta tuskin toteutuu, kun vuonna 2012 päästiin vain 2,06 prosenttiin. Vielä vuonna 2020 tämä osuus on ennusteiden mukaan vain 2,2 prosenttia. Jos jäsenvaltiot saavuttavat kansalliset tavoitteensa, se voi kuitenkin nousta 2,6 prosenttiin. Vuoden 2000 jälkeen useimpien jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten T&K investointien määrä on kasvanut (tästä on kuitenkin muutamia poikkeuksia, kuten Kroatia, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi). Vuosina kasvu on ollut nopeinta Virossa, joka on jo ylittänyt EU:n keskiarvon tällä alalla. Kasvihuonekaasupäästöjen supistaminen vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, uusiutuvien energialähteiden lisääminen 20 prosenttiin kokonaisenergiankulutuksesta ja 20 prosentin parannus energiatehokkuuteen Komission mukaan nämä tavoitteet ovat pitkälti saavutettavissa vuoteen 2020 mennessä, ja edistystä onkin jo havaittavissa. EU:n kasvihuonekaasupäästöt olivat jo vuonna 2012 vähentyneet 18 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja komissio odottaa, että edistys jatkuu vuoteen 2020 saakka. Uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 7,5 prosentista vuonna 2000 jo 14,4 prosenttiin vuonna Osuuden nostaminen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä vaikuttaa mahdolliselta. Tavoite saatetaan jopa ylittää (n. 21 %). Tämän kehityksen tuloksena EU on investoinut eniten maailmassa uusiutuvaan energiaan. Vuoden 2012 lopussa 44 prosenttia maailman uusiutuvasta sähköstä tuotettiin EU:ssa (jos vesivoimaa ei oteta lukuun). Primäärienergian kulutus EU:ssa vuonna 2012 oli 8 prosenttia vähäisempää kuin huippuvuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vielä 6,3 prosentin vähennystä. Koska kulutuksen supistuminen johtuu suurelta osin talouden taantumasta, elpyminen voisi hidastaa etenemistä kohti tavoitteen saavuttamista. Toisaalta asiaan vaikuttavat myös käynnissä olevat rakennemuutokset. EU:n talouden energiaintensiteetti väheni 24 prosenttia vuosien 1995 ja 2011 välillä, ja teollisuuden osalta muutos oli noin 30 prosenttia. Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuuden vähentäminen alle 10 prosenttiin ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden vuotiaiden osuuden nostaminen vähintään 40 prosenttiin Komission arvion mukaan nämä tavoitteet ovat suurelta osin saavutettavissa vuoteen 2020 mennessä. Koulupudokkaiden osuus on pudonnut 15,7 prosentista vuonna ,7 prosenttiin vuonna Puolet jäsenvaltioista on jo saavuttanut tai on saavuttamassa tavoitteensa. Vaikka vähennys voi osaksi johtua vaikeammasta työllisyystilanteesta, rakenteellisten

7 5(7) parannusten toteutumisesta on näyttöä, ja myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan, joskin hitaampana. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista nousi vuosien 2005 ja 2012 välillä 27,9 prosentista 35,7 prosenttiin. Vaikka osuudessa on maakohtaisia eroja, tätä kehityssuuntausta pidetään rakenteellisena, ja vuoden 2020 tavoitteen odotetaan toteutuvan. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskin poistaminen vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten (taloudellisen köyhyyden uhkaamat, aineellisesta puutteesta kärsivät tai työttömissä kotitalouksissa asuvat) määrä EU:ssa kasvoi 114 miljoonasta vuonna miljoonaan vuonna Näin EU on jäänyt yhä enemmän jälkeen tavoitteestaan (96,4 miljoonaa henkeä vuonna 2020), eikä komission arvion mukaan tilanteen nopeasta parantumisesta ole merkkejä. Lähellä köyhyysrajaa olevien määrä saattaa edelleen olla 100 miljoonan tuntumassa vielä vuonna Tilanne on kärjistynyt erityisesti joissakin jäsenvaltioissa vakavan aineellisen puutteen ja työttömien kotitalouksien määrän kasvun tuloksena. Kriisi on osoittanut tehokkaiden sosiaalisen suojelun järjestelmien tarpeellisuuden. Lippulaivahankkeet Vuonna 2010 esitetyt lippulaivahankkeet (Euroopan digitaalistrategia, Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi) ovat pienimuotoisia työohjelmia, jotka koskevat strategian keskeisiä osa-alueita. Niihin kuuluu useita sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla toteutettavia, keskeisiä teemoja koskevia erityistoimia. Esimerkiksi Euroopan tutkimusaluetta koskevan hankkeen yhteydessä on kehitetty oma seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida jäsenvaltioiden edistymistä hankkeen toteuttamisessa. Muita esimerkkejä ovat digitaalialan sidosryhmien yleiskokous, vuosittain julkaistava digitaalistrategian tulostaulu ja teollisuuden kilpailukykyyn liittyvien monialaisten kysymysten voimakkaampi painottaminen. Komissio on jo esittänyt useimpia lippulaivahankkeita koskevat säädösehdotukset, joista useita on hyväksyttykin. Komission mukaan vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida hankkeiden syvällisempää vaikutusta ja jatkotoimia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komission tiedonanto ei ole oikeudellisesti sitova Käsittely Euroopan parlamentissa Ei ole Kansallinen valmistelu EU 1-jaosto (talouspolitiikan koordinointi ja kansainväliset rahoituskysymykset) EU-ministerivaliokunta

8 Eduskuntakäsittely 6(7) Eduskuntaa on aiemmin informoitu komission tiedonannosta yleisten asioiden neuvoston perusmuistion VNEUS sekä Eurooppa-neuvosto muistion VNEUS käsittelyjen yhteydessä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa strategian arviointi, COM(2014) 130 final (sisältäen liitteet 1-3); julkaistu Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS, EU-asiantuntija Vesa Kulmala (laatija), vesa.kulmala@vnk.fi, puh VNEUS, neuvotteleva virkamies Niina Pautola-Mol, niina.pautola-mol@vnk.fi, puh VNEUS, EU-erityisasiantuntija Johanna Hulkko, johanna.hulkko@vnk.fi, puh EUTORI-tunnus EU/2014/0761 Liitteet Viite

9 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU2020-strategia UM ALR, EUE, LVM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNK, YM