GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Tutkimusraportti. R. Puranen KATSAUS PETROFYSIKAALISIIN TUTKIMUKSIIN Q 16/27/75/1

Transkriptio

1 Q 16/27/75/1 R. Puranen GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Tutkimusraportti KATSAUS PETROFYSIKAALISIIN TUTKIMUKSIIN

2 Q 16/27/75/1 3. Puranen GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Tutkimusraportti KATSAUS PETROFYSIKAALISIIN TUTKIMUKSIIY Geofysiikan osastoila suoritettava petmfysikaalinen tutkimus voidaan jakaa sekä kohteiden että menetelmien perusteella kahteen osa-alueeseen. Voidaan puhua petrofysikaalisista erikoistutkimuksista ja systemaattisesta petrofysikaalisesta tutkimuksesta. Petrofysikaalisille erikoistutkimuksille on ominaista, että ne kohdistuvat suppeisiin nxyteaineistoihin, joita kasiteil3an perusteellisesti. Tutkimuksissa kaytetäan laitteistoja, joilla suoritetut mittaukset ovat usein aikaa vieviä. Tulosten käsittelyssä käytetaän minidatasysteemiä, joka soveltuu pienteri aineistojen monipuoliseen prosessointiin. Tulokset käsitellä3n "valmiiksi" vakiintuneita menetelmiä käyttaen, joten vanhojen aineistojen käsittulytarve on melko vähäinen. Täman ja aineiston suppeuden vuoksi ei myöskään tletojen taltioiminen muodosta vielä ongelmaa. Lomaketiedostojen kzyttiö on riittävää. Systemaattisissa petrofysikaalisissa tutkimuksissa pyritään mittaamaan suurista nayteaineistoista erilaisia ominaiswakiofta peruskartoitdcsen luonteisesti. Mittaukset ovat yksinkertaisia ja nopeita eivätkä tahra3 suuriin tarkkuuksiin. Tutkimus on kumulatiivista, ts. samoiltakin alueilta kert-vy uutta aineistoa jatkuvasti. Jotta kertyv3 raakatieto saataisiin kuluttajien kayttöön mahdollisimman nopeasti, on tulosten käsittely jaettu kaksivaiheisoksi. Ensimmäisessä vaiheessa tulosten laskemisen ja lavistyksen yhteyaessa tuotetaan petrafysikaalisia työkarttaja ja alustavia tilastollisia yhteenvetoja uusista näyteaineistoista, jotka useinmiten liittyvat meneillä3n olevaan geologiseen kartoitukseen. Lavistetty aineisto luetaan aikanaan magneettilevyille- ja/tai -nauhoille, joilta aineiston jatkokasittely hienostuneemmilla menetelmillä ja suurempina kokonaisuuksina k3y mahdolliseksi.

3 Petrofysikaaliset maastomittaukset ~aastomittaukset rajoittuvat nykyisin paljastwnilla suoritettavaan suskeptibiliteettimittaukseen, jota tehdään pääasiassa magneettisten maastomittausten yhteydessä. Suskeptibiliteettimittauksissa kaytetään geofysiikan osastolla kehitettyä js rakennettua kannettavaa kappamittaria (viitteet 1, 2 ja 3). Suskeptibiliteetin paljastumamittauksia voitaisiin käytt3ä tehokkaana apuvälineenä alustavassa geologisessa kartoituksessa, kuten Ruotsissa jo tehdäankin (viitteet 4 ja 5). Tutkittava alue voidaan jakaa aeromagneettisten karttojen perusteella erityyppisiin petrofysikaalisiia osa-alueisiin. Näiden osa-alueiden kytkeminen erilaisiin geologisiin kokonaisuuksiin voidaan vamistaa pistokokein petrofysikaalisilla paljastumamittauksilla. Geofysiikan osasto ei suorita jatkuvaa itsenäistä näytteenottoa. Ilmeisesti ei olisi tarpeellistakaan luoda GTL:n jo muutenkin laajaan ja moninkertaiseen näytteenotto-organisaatioon uutta haaraa. T3män vuoksi valtaosa osaston tutkimista näytteistä on muiden osastojen keräämiä. Su~o~mnan ryhmän näyteaineistossa muodostavat tällä hetkella ns. nyrkkinäyt- teet, jotka ovat pääasiassa kallioper?iosaston kartoitusalueiltaan keraami2. Tämä aineisto muodostaa systemaattisen petrofysikaalisen tutkimuksen pohjan. Pienemmässä määrin mitataan myös malmi- ja kallioperäosaston syväkairausnäyt- teitä. f Pääasiallinen näyteaineisto erikoistutkimuksiin kerätään pintakairauksilla osaston omin voimin. Osastolla on käytössään Levanto Oy:n alunperin rakentama ja osastolla edelleen kehitetty kannettava porakalusto (viite 6), jolla nykyisin kairataan vuosittain runsaat sata reikää. Useinmiten pintakairausn5ytteet myös suunnataan. Suuntauksessa käytetäan aurinkokmpassia tai maveettista suuntausvälineistöä, jotka on kehitetty geofysiikan osastolla (viitteet 6 ja 7). Uuden lisän näyteaineistoon tuovat maaperä- ja geokemian osaston kerä3mzt maaperänäytteet, joista tänä talvena suoritetaan ensimmäiset koemittaukset.

4 Tulevaisuus osoittaa,onko tämän tyyppisen näytemateriaalin petrofysikaali- nen mittaus tarkoituksen mukaista., Näytteiden esikäsittely Nyrkkinäytteiden osalta esikasittely rajoittuu näytteiden pienentamiseen, jota sitakin joudutaan suorittamaan harvoin. Suunnatut nyrkkinaytteet puolestaan preparoidaan joko GTL:n hielaboratoriossa kuutioiksi taihtkk:n laboratorioporalla sylintereiksi. Pinta- ja syvakairausnäytteet sahataan niinikään sylintereiksi. Sahaus suoritetaan 'jako osaston omalla naytesahaila tai GTL:n hielaboratoriossa. Valmiit ngytteet järjestetään ennen mittauksia, jolloin tulokset saadaan havaintolomakkeille halutussa järjestyksessä. Nwkkinäytteet ryhmitelläan 1: karttalehdittäin, syväkairausnäytteet kasvavaan syvyysjtirjestykseen reikakohtaisesti ja pintakairausnäytteet reikäjärjestykseen paljastunien puitteissa. Laboratoriomittaukset Geofysiikan osastolla on suoritettu erilaisia petrofysikaalisia laboratorimittauksia jo runsaan kymmenen vuoden ajan. Osastolla on laitteistot tiheyden, suskeptibiliteetin, remanenssimaqnetismin, sähkönjohtokyvyn, radioaktiivisurtden ja temisten ominaisuuksien määritt3miseksi. Lisäksi nlytteistz voidaan suorittaa eräitä erikoimittauksia (Curie-pisteen maäritys, huokoisuuden mäzritys, ym.). Suurin osa edellisistä mittauksista on melko hitaita ja edellyttäa geometrialtaan säännöllisiä kuutio- tai sylinterinäytteit3, joiden valmistaminen hidastaa rnääritysta. Tämän vuoksi ne soveltuvat lähinnä suppeampiin erikoistutkimuks i in. Systemaattisesti on suoritettu ainoastaan näytteiden tiheys- ja suskeptibiliteettimittauksia, jotka ovat nopeita eivätkä edellyt3 säännöllist3 näytegeometriaa. Lähitulevaisuudessa voidaan toivon mukaan mää~ittää nopeasti myös näytteiden remanenssi ja ominaisvastus mittaustekniikan kehittyessa. Edellä mainitut parametrit ovat systemaattisen tutkimuksen kohteina luonnollisia,

5 sillä ne ovat perustada tavallisimmin kartoitetuille geofysikaaiisille kentille, magneettiselle, sähköiselle ja gravimetriselle kentalle. Lähes kaikki edellä mainitut laitteistot on suunniteltu ja rakennetta gea- Ssiikan osastolla. Laitteiden käyttöön ja kehittelyyn liittyvää tietoutta löytyy viitteiden raporteista. Parhaillaan rakennetaan osastolla nopeaan remanenssimittaukseen soveltuvaa oerstedt-mittaria. Rakenteilla on myös entista herkempi saskeptibiliteettimittari, jota voidaan kayttaä maaperänäytteiden mittauksiin sekä suskeptibiliteetin anisotrapiam33rityksiin. Lisäksi on suunnitteilla spinnermagnetome~i seka uusi demagnetointilaitteisto magneettisten erikoistutkimusten tehostamiseksi. Tulosten käsittely Tulosten käsittelyssä käytetään pääasiassa minidatasysteemi.3. Systeemi koostuu ohjelmoitavasta HP 9820 A-kalkulaattarista (427 rekisteriä), johon oheislaitteina on kytketty HP 9862 A-piirturi sekä DATA DYNAMICS 390-pääte. Paätetta voidaan systeemissä käyttää lavistimena, lukulaitteena seka rivikirjoittimena. Uudet ohjelmat luodaan kalkulaattorin muistiin nsppäimistö?-tä. Valmiit ohjelmat taltioidaan magneettikorteille, joilta ne myös voidaan lukea takaisin muistiin. ErikoistutKirnuksissa kalustoa käytetään käsisyötöll~ tehokkaana pöytälaskimena. Kaluston avuila suoritetaan lomaketulostusta, diap?ammien piirt3mista sekii tilastollista käsittelyä. Kuvissa jotka on tuotettu viitteiden nähdään joukko tulostusesirnerkkejä, ohjelmilla. Muutamissa erikoistehtävissä käytetaän myös vanhemmalle HP kalkulaattorille kirjoitettuja ohjelmia (ks. viitteet ). Systemaattisessa petrofysiikassa kalustoa kaytetään käsisyötöllä aineiston lomaketulostuksessa, listauksessa sekä lävistyksessa. Tietojen kulku systeemissä selviää kuvan 7 lohkokaaviosta. Kalkulaattori suorittaa syötetylle tiedolle suuren joukon loogisuustarkistuksia. Vasta kun tiedot ovat lzpäissoet ta~kistusrutiinit, voidaan ne tulostaa piirturilla lomakkeille (kuva 8, viitteet ) tai päätteellä paperille ja reikänauhalle (kuvat 9..10, viitteet ).

6 Laite: 1 - Eerkistys: X - Demagne tointi: d A/T, LOPFU: \\ i la: ti

7 Liu RF DEMRGNET IZRTIDN CURVE DF NRM

8 , - r :.....:., - - I..., ,, ' I,. 7,. 2 RRER HYVRRILR :."... " STflTI5TICffL LNEL SPECIMENS -+ SRMPLE 1.4 r:, MEAN K -5 1 I HS ', j, o:;~ s 1.I... L; k-l- MERN b C'.ii7 MEAN D ,.. - Ct', t- :-: MERN , MERN d 10202

9

10 Kuva 5. 'Eiheyksien jakautumishistogrammi ja sen vertailu normaalij akautumaan

11 RREA UNE-WAY 51f;XCE OF 'IRZ 1 HT 1 iltu Riz:O:\1G-5R;iFLE I?LRMS t.1 l 7-1 l N 5F!; i?le - iuirl -- RNRLYSI5 UF VRRIRNCE CUi1 DF DEGREE iif. I'iERN 5BURRGS FREEDDM SBURRE F. ' F,,.. II" Vil? 1; lce RF D5XRVFiT l MJS PDCLCD 5L4;IFLE V5E 1 RNCE VEX I R N E OF SEXPLE MERNS VR3IRNCE EF PDPULRTIDN MERNS Kuva 6 A. Varianssianalyysin taulukkopohja.=ja LR.YlPDTiLRN dr DVM-LUKEMRN VRLINEN S1 IPPUVUUS '=CO CURIE-LRMPPTILRN MRRRITYS.II- ' "70.-=D D Kuva 6 B. Curie-pisteen määrityslaitteiston kalibroinnissa suoritettu käyrä- sovitus

12 MINIDRTRSYSTEEMI r-i TILASTOL. Kuva 7. Tietojen kulku minidatasysteemissa

13

14 07s IKKOTIETUE: LEIiTI KO YO ALE YLE 'T, P G 0 V KPL C X Y. KMt2 KIVI KOIiDE.D(G/cM?~> KIO~~<SI> C -. '... Kuva....-.,.. * '.,. _., ,.,.,,.....,.. <. ; ,....,... '. i , ; i...,,.. I i ~..,.....,.. 2. t > ',.,..,... -,,.. - \,.. - >.,. :.: '. 8. ). _..,,,,.., ,..,.--...,, ':., , *.....,. :_ :.,. l ,...'. 1.. ;.,.-!"..'.,., ' ' : ' , I, -,,. I' -.,... ~ictana~tteiden petrof ysikaalis'ten t ikto j en lävistykseen %.... liittyvän listauksen otidkko&ehti -, :'...,.. 11 *. 1 ', ; '.. i..,.... ', ,.....,.. & / --.., ,...,. L.... r' ~. I <..., >... ' ' ,.., >.,..',- -3

15 Kuva 10 A. Ote havaintotietueiden listauksesta (pintangytteet) Kuva 10 E. Ote näytetunnusten listauksesta (pintanäytteet)

16 Valmiita reikanauhoja käyttäen voidaan minidatasysteemin avulla tuottaa alustavia petrofysikaalisia karttoja, syväkairausprofiileita seka erilaisia tilastollisia esityksiä. Reikänauha luetaan päätteen kautta kalkulaattorin muistiin, jossa tietoa käsitellaän halutulla tavalla. Tulostus voidaan suorittaa piirturilla, kalkulaattorin printterillä tai näytrössa sekä päätteen kirjoittimella tai 13vistimellä. Kuvissa nahdaan erilaisia esimerkkitulostuksia. Petrofysikaalisten karttojen tulostus voidaan suorittaa suoraan 1: lehden puolickoina, jos pisteet ovat jakautuneet tasaisesti alueelle tai pisteitä on vähän (kuva 11, viitteet ). Kartat tulostetaan kuitenkin useimmiten 10 x 10 kmz:n elemmttcinä mittakaavassa 1 : , sillä pistetiheys on suuri monilla lehdilla (kuva 12, viite 68). Elementit pienennetä3n mittakaavaan 1: GTL:n reprokameralla tai Xerox-laitteella (kuva 13). Näin saaduista alkioista kootaan alustava 1: mittakaavainen työkartta. Julkaisukelpoiset kartat teetetaan elementeistä GTL:n ulkopuolella vieraspalveluna (pienennys, yhdistely ja transparentti). Petrofysikaalisen aineiston tilastollisissa yhteenvedoissa tulostetaan reikänauhoilta kivilajikohtaiset tilastolliset parametrit (kuva 14, viitteet ) ja jakautumishistograrnrnit (kuva 15, viitteet ) niistä kivilajoista, joihin liittyv3 näytemäärä on yleensa vähintään 20. Lisäksi voidaan selvitellä suskeptibiliteetin riippuvuutta tiheydestä yksittäisen kivilajin tai kivilajisarjan puitteissa (kuva 16, viite 73). Petrofysikaaliset työkartat ja tilastolliset yhteenvedot ovat saatavissa kuvassa 17 esitetyilt9 alueilta. Kartoille voidaan helposti tulostaa lisää arvoja, kun ko. lehdeltä saadaan uutta aineistoa. Tilastolliset yhteenvedot voidaan niin ikään saattaa nopeasti ajan tasalle. Nyrkkinäytteiden petrofysiikkaan liittyvä ohjelmisto (viitteet ) on lähes sellaisenaan käyttakélpoinen myös remanenssi-, orninaisvastus- ja radioaktiivisuusmittaustulosten käsittelyyn. Vastaava ohjelmapakkaus (viitteet ) on tehty syväkairausnaytteiden petmfysikaaliseen pmsessointiin. Petrofysikaaliset syväkairausprofiilit piirretäan valmiille tulostuspohjille (kuvat , viitteet ). Profiili sisaltaa tunnistustiedot, rbiän kuvan, reikään liittyvät havaintoamot pylv3sdiagrammina seka kivilajirajojen merkit.

17 Kuva 11. Mittakaavassa 1: tulostettu tiheyskartan itäpuolisko

18 730' > > : G3,925, x Q ) " 2Eb979r12 y X ~ 3%& 2 ~ x x SH x~ = ' X RB?J X x 88 Sa 13?$!x $7s Ml fm1%m X X 0x X X SEi 38 X $ SB X 181 X Elä38 InY7:3. X 1m0a X X 10122=. 3D XX 23x x sa x IES$ ax 7s xiel x x X L1Y 183 X X X mi laa 163 X X X X 117M i'eq X '5<Xh43E7, X XMEKp ikm2 x I x 15 X =ia= El3 x X 9l X 50 F R m 3s X 1 B56 X 1- X X X l=s#., H& 1 XXX 9C x 73Eä PIE 239 X X X X 38 L!?sal kt,^ L Lrl Lrl i 1 MITTRKRRVR l/sbbbd I Kuva 12. Mittakaavassa 1: tulostettu s~ske~tibiliteettikartan elementti m -

19 Kuva 13. Mittakaavaan 1 : pienennetty suskeptibiliteettikartan elementti

20 Kuva 34. Reikänauhalta tuotettu petrofysikaalisten parametrien tilastollinen käsittely kivilajeittain

21 Kuva i5. Suskeptibiliteettien tilastollinen jakautuminen 2O- (tuotettu minidatasysteemill~ reikänauhalta) Kiilleliuske

22 SHEET a3~1 Kuva 76. Minidatasysteernilla reik-änauhalta tuotettu diagrammi, jossa nähdään suskeptibiliteetin riippuvuus tiheydesti

23

24 SUSKEPTI~ILiTEETTIPRUFIlLI VHRKRETR 1 SYYS < M > SYVAKAIRflU5REIKfl NO. ~-riz/ ~ ;J/ ;; ; K I V I LRLJ I T KOORDINRRTIT 9BKEPTIBILITEETTIPROFI ILIN 0- HRVR 1 NTilJEN LUKUn%lRR...' Kuva 18. Syvakairausreikaän liittyvä suskeptibiliteettiprofiili (tuotettu reikanauhalta minidatasysteemilla)

25 VRRKRETA I SYYS < M > SYVRKRIRRUCREIKR NO. ~-s~/~~!-!~/ rd 1 KDORD I NRHT I T x 7!-.--/..--,...q!- -.- Y Zlil..liL RTS I W T T 1 X2, i! TIHEYSPROFIILIN KEK 1 RRVO.-... : i-, 1 ;! G/RI SIRNDRRD I PD I KKERnR. v' i.: G/RI Kuva 19. Syväkairausreikään liittyvä tiheysprofiili (tuotettu reikänauhalta minidatasysteemillä)

26 Geofysiikan osastolla on toistaiseksi suoritettu varsin vähän syvakairaus- näytteiden petrofysikaalista tutkimusta, joten vastaavan ohjelmiston luomi- nen on lähinnä tulevien tarpeiden ennakoimista. Paljastumilla suoritetut suskeptibiliteettimittaukset tulostetaan käsisyötölla profiileiksi minidatasystemin,avulla Ocuva 20, viite 81). Koska tällaista aineistoa kertyy vuosien mittaan paljon, on materiaalin käsittelyyn syytä liittää lävistys. Lävistyksen järkevä toteuttaminen edellyttaä mittaustulosten kirjaamisessa ja niiden otsikoinnissa yhtenäistä kaytäntöa. Tätä suunniteltaessa on mahdollisimnan pitkälle huomioitava vanhat tulokset, jotta myös ne saataisiin järjestetyn aineiston ja jatkokäsittelyn piiriin. Minidatasysteemin rajoituksia ovat keskusmuistin pienuus, hidas matematiikka ja hitaat oheislaitteet. Näistä seikoista johtuen systeemillä voidaan käsitellä ainoastaan kohtuullisia näyteaineistoja kerrallaan. Edellä kuvatun systeemin hitain lenkki on paate, joka mä3rää käsittelynopeuden. Päätteen lävistysja l~kunopeus on io merkkiä sekunnissa. Niinpä esimerkiksi 300 pistettä Aäsittavan tiheyskartan tulostus kestää noin tunnin. Systeemi nopeutuu, kun päatteen rinnalle hankitaan kasettiasema. Tällöin lävistettävät tiedot rekisteröidäan myös magneettinauhalle. Magneettinauhoilta tapahtuva karttojen ja tilastollisten esitysten tulostus on lähes kymmenen kertaa nopeampaa kuin reikänauhasyöttöä käytettäessä. Lis3ksi lävistykstn jalkeen mahdollisesti todettavat virheet on erittäin helppo korjata magneettinauhoille HP 9865 A-kasettiasemaa käyttäen. Kuvien 21 ja 22 lohkokaavioissa nähdaan yhteenveto petmfysikaalisen tiedon systemaattisesta keräämisestä ja kasittelystä. Nykyisen systeemin puitteissa pyritään tuottamaan nopeasti ja joustavasti käyttäjän tarvitsemaa raakatietoa mahdollisimman muokkaamattomassa muodossa. Erittäin kiireellisissa tapauksis- sa voidaan kuvan 22 lohkokaavion mukaisesti ohittaa tulosten alkukäsittely- vaihe (lomaketulostus). Kun aineistoon liittyvät geologiset tiedot saadaan, samanaikaisesti mittausten kanssa, voidaan petrofysikaalinen reikänauha lavistää suoraan mittausarvoista viitteen 60 ohjelmalla. Samalla voidaan tuottaa alustava petrossikaalinen kartta seka tilastollinen yhteenveto. Aineiston jatkokasittely hienostuneemmilla menetelmilla ja laajempina koko- naisuuksina tullaan suorittamaan tietokonekalustolla magneettinauha- ja levy- tiedostoista. Nziden luominen reikänauhatiedostoista on kuvan 23 mukaisesti

27

28 NRYTTE I DEN. KAS l TTELY MAYTTEENOIPZIO Nyrkkinäyte Syvkkairaus- Pintakairaus- V, PBEPAROINTI, Pienenaya Sshaus i v 4 JaR3ESTELr Karttalehti ~eika,~yvyg~ Pal jastma I v rn0ratorio- MITTAUKSEI! t b & v MIT!L'AUS -. w '-7 i) Kuva 21. Petrofysikaalisten näytteiden alkukäsittely

29 MITTAUS - I Kuva 22. Petrofysikaalinen tulostenkasittelysysteemi

30 Oli;)

31 seuraava vaihe tulosten käsittelyn kehittämisessä. Ensimmäiset kokeilut GTL:n tietokonekalustolla ja ~alcomp-piirturilla on jo tehty. Tuloksena nähdään kuvassa 24 osa tiheyksien sama-amok3yräkartasta. Tulosten taltioiminen Vuosien kuluessa kertyneet mittaustulokset on taltioitu monenlaisia lomakkeita ja kortteja käyttäen. Kuvassa 25 A nähdään eräs kaytetyistä lomaketyypeistä. Vuonna 1971 osa aineistosta järjestettiin korttiarkistoksi, jossa kortit on ryhmitelty 1: karttalehdittäin. Yksittäiselle kortille (kuva 25 B) samoinkuin edelliselle lomakkeelle on pyritty taltioimaan näytteen tunnus, koordinaatit, kivilaji seka petrofysikaaliset parametrit. Vuoden 1974 aikana on koko mittausaineistoa lähdetty järjestsmään ATK-kelpoiseen muotoon. Erilaisten kvalitatiivisten parametrien ilmaisemiseksi laadittiin koodiluettelot. Kuvissa 26 ja 27 nähdään joukko aine.iston luokittelussa käytettäviä koodeja. Näytetyyppi, petrofysikaalisten mittausten laatu, geologisten tietojen näara ja naytteenottajaosasto ilmaistaan numerokoodeilla. Yksittäisiin näytteisiin liittyen koodataan ntiytekohde ja kivilaji (viite 97). Jarjestelyn yhteydessa on myös suoritettu aineiston karsintaa- Mukaan on hyväksytty ainoastaan sellainen mate~iaali, josta tunnetaan v3hintäzn koordinaatit, kivilaji, näytekohde ja yksi petrofysikaalinen parametri. Tuloksena on saatu petrofysikaalinen lomake- ja korttiarkisto, jonka sisältö selviää kuvasta 28. Karsittu aineista on siirretty ns- odotusarkistoon, josta se tietojen mahdollisesti täydentyessä siirretaan takaisin petrofysikaaliseen arkistoon. Petrofysikaalinen lomakearkisto on jaettu näytetyypin perusteella kolmeen osaa?. Suurimman osan muodostaa nyrkkinäytteiden petrofysiikka, joka tulee olemaan pohjana systemaattiselle petrofysikaaliselle tutkimukselle. Materiaali on ryhmitelty 1: karttalehdittäin. Tulosten aluee'llinen j akautuminen selviää kuvan 29.kartasta. Arkiston toisen osan muodostaa syv3kalrausnaytteiden petrofysiikkaa koskeva aineisto, joka nykyisellään on huomattavasti edellistä niukempi. Myös t3m3

32

33 Mitonnu::.~-~~~\sx~~_E,M- Aika: -i4? 3-fITG6 Kuva 25A. Petrofysikaalinen mittauslomake Karttaichti: ~j-t eno. :.-_i LEG-/~O~-F-?. -.- Kivilaji: 038. Kiilleliuske -6 x='?oj4*0? i k 2 = ~-- -- sz = ( 1 cg,) 502: Kuva 25B. Petrofysikaalinen arkistokortti

34 PETRUFY5 I KARL l5ten T I ETUE I DEN KUODRU5 ( I > NRYTETYYPPI TUNTEMRTUN 1 NY RKK I NAY TE i? P I NTRKR I RRUSNRYTE 3 SY VRKR I RRUSNRY TE Y druhettu NRY TE C PRLLIR~TUMAM I TTAU5 6 KUUT I UNRYTE MITRTUT SUUREET T I HEYS 5U5KEPT I 6 I L I TEETT 1 TIHEYS I 5U5KEFTIBILITEETTI T I HEYS dr 5UiKEPT I B I L I TEETT I T I HEYS LJR SU5KEPT I B I L I TEETT I ( RRK I 5TUKURT 1 T ) VRL I TTRV I55A Kuva 26. Petrofysikaalisten tietueiden koodaus (1)

35 PETROFY5IKFlRLI5TEN T I ETUE I DEN KDUDAUS ( 2 > EEOLUEI5ET TIEDUT 0 PUUTTUVRT I KIIDRDINRRTIT r KIVILRdI dr NRYTEKDHDE KDDRDINRRTIT r KIVILRdI dr GEOLDE I SET PRRRMETR I T N-KOUD I NRYTEKIIHDE PRLdA5TUMRN PARK I V I LRd I PRLdASTUMflN 5 I VUK I V 1 LAd I IRTUKIVI RRKKR TUNTEMRTUN KRLL I DPERAO-iRSTO MRAPERflDEiRSTU MRLM I O5fl5TU GEIFY5 I 1 KRN 05RSTO GEUKEM I RN USFi5TU Kuva 27. Petrofysikaalisten tietueiden koodaus (2)..

36 P E T R O F ' Y S I K A A L I S E T M I T T A U K S E I C Kuva 28, petrofysikauli-sen lomakearkiston sisaltkimat tiedot

37 Kuva 29. Mitattujen nyrkkinaytteiden alueelline? jakautuminen

38 materiaali on ryhmitelty 1: karttalehdittäin. Lisäksi aineisto on järjestetty reikäkohtaisesti syvyysjärjestykseen. Syväkairausnäytteisiin liittyvää petrofysikaalista aineistoa on ilmeisesti löydettävissä hyvinkin runsaasti myös tutkimuslaitoksen muilta osastoilta. Arkiston kolmas osa sis~ltaa pintakairausnaytteiden petrofysiikan. Materiaali on ryhmitelty 1: karttalehdittain reikäjärjestykseen paljasturnakohtaisesti. Yksittäisiltä paljastumilta on mitattu useita suunnattuja naytteitä, joista tunnetaan lähes poikkeuksetta useita petrofysikaalisia parametreja. Parametrien mittaustarkkuus on s83nnöllisest3 geometriasta johtuen tavallista parempi. Tämä arkiston osa sisältää suurimman osan erikoistutkimuksiin liittyvistä mittaustuloksista. Arkiston ulkopuolella ovat toistaiseksi jauhettuihin näytteisiin liittyvät radioaktiivisuusmittaukset sekä paljastumilla suoritetut suskeptibiliteettimittaukset. Kuvasta 28 nähdään, etta varsinkin jalkimmäinen aineisto on suhteellisen suuri. Materiaali on taltioitu havaintopäiväkirjoihin varsin monenlaisia merkintöjä käyttäen. Tämän aineiston järjestely ATK-kelpoiseen muotoon tulee ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. ' Lomakearkiston kuhunkin osaan liittyv3 aineisto on talletettu omaan mappisapjaansa. Jokaisen sarjan ensimmäisen mapin alussa on sisällysluettelo ja uusien lomakkeiden luettelo. Sisällysluettelo saatetaan ajan tasalle vuositrain. Luetteloon nerkitaän my6s tiedot aineiston lävistyksesta. Nyrkkinäytteisiin liittyvästä korttiarkittosta on laadittu erillinen sisällysluettelo, joka on viitteillä kytketty 1blttakearkistoon. Arkiston pohjalta on 15hdetty luomaan petrofysikaalista reikänauhatiedostoa. Tiedoston luominen on aloitettu nyrkkinäytteiden mittaustuloksista. Lävistys sucnnitellaan edellä mainittujen sisäll~sluetteloiden avulla. Tiedot lävistetään 1: karttalehdittain minidatasysteemiä käyttäen. Kunkin reikänauhan alkuun lävistetäan ns. otsikkotietue, jonka rakenne selviää kuvasta 30. Tietue sisältää 1: karttalehden numeron (LEHTI), lehden lounaiskulman koo~dinaatit (XO, YO), lehden ala- ja yläleveyden (ALE, YLE), näytetyyppikoodin (T), petrofysikaalisen koodin (P), geologisen koodin (G),

39 IITSIKKOTIETUEEN RRKENNE (P.1 NTRNRYTTEET > LEHT I x0 Y0 ALE YLE T P E 0 v 2 I / KRRTTRLEHDEN NUMERO LEHDEN LOUNR I5KULMRN X-KOURD I NRRTT I LEHDEN LUUNI3 I 5KULMRN Y-KOORD I NRRTT 1 LEHDEN RLRREUNRN LEVEYS LEHDEN YLAREUNRN LEVEYS NRYTETYYPP I KOUD I PETRUFY 5 1 KRAL I NEN KODD I EEULUG I NEN KOUD I OSRSTOTUNNUS LRV I STYNUU5 I SUMM I TTR I NEN NRYTEMRRRR NRUHAN NUMERO / M I TRTD I NT I KODD I Kuva 30. Petrofysikaalisen otsikkotietueen rakenne (pintanetteet)

40 osastowunnuksen (01, lävistysvuoden (V), likimääräisen näytemäärän (KPL) sekä nauhan numemn ko, lävistysryön puitteissa (C). Minidatasysteemin yhteydessä tietuetta käytetään erilaisissa tmkistuksissa, tulostusten otsikoinneissa sekä karttapohj ien piirtamisessä. Yksittäisestä näytteestä lävistettäva tietokokanaisuus 1. havaintotietue 2 selviää kuvasta 31. Tietue sisältaä näytteen koordinaatit (X, Y), km -koo- din (KM f 2), kivilajikoodin (KIVI), naytakohdekoodin (KOHDE), tiheyden (D), 2 suskeptibiliteetin (K) ja tarkistuskoadin (C). Km -koodin avulla voidaan il- maista näytteen likimaäräinen sijainti yhtä lukua kayttäen. Koodin muodostus selviaä kuvasta 32. Koodi on osoittautunut k3yttökelpoiseksi koordinaattien tarkistuksessa ja aineiston nopeassa alueellisessa luokittelussa. Minidata- systeemiä käytettaessä koodi helpottaa lisaksi operaattorin työt3 petrofysi- kaalisten karttojen tulostuksessa. Kultakin karttalehdeltä lavistetaan joukko DATA-nauhoja, jotka sisältävät otsikkotietueen seka yleensä enintaän 200 havaintotietuetta. Tällöin nauhat mahtuvat osaston kzyttämiin nauhalaatikoihin. Vastaavat näytetunnukset lävistets?n erillisille NAME-nauhoille, jotka sisält3vät otsikkotietueen sekä tunnukset samassa järjestyksessä kuin havaintotietueet on 13vistetty. Tunnukset lavistetään erillisille nauhoille, koskj. ne sisältävat kirjaimia, joita ninidatasysteemi ei pysty käsittelemään. NAME-nauhan otsikkotietue on muotoa nissa kentät on täytetty nollilla, 2042 on lehden numero, 1 osastotunnus, 74 lävistysvuosi, 145 summittainen näytemaära ja 4 nauhan numero. Naytetunnukset lävistetaän muodossa Q missä 174 on naytenumero, A on alitunnus (voi olla myös numero), RPU on näyt- teenottajan nimilyhenne ja 72 on näytteenottavuosi. Reikänauhat sailytetään nauhalaatikoissa, jotka nimikoidaan esimerkiksi

41 HAVRINTUTIETUEEN RAKENNE (P I NTRNRYTTEET) X-KUURD I NARTT I Y-KDDRD I NRRTT I KM tpkddd I NRY TEKEHDEKQOD I TARK I5TU5KUDD I Kuva 31. Petrofysikaalisen havainkotietueen rakenne (pintanwteet)

42 LEHT I -20L.I2 2 Kuva 32. Km -koodin muodostaminen

43 Nimilapun ensimmyinen rivi mäarlttaä nauhatyypin ja 12vistysvuoden. Toi- selta riviltä selviää karttalehden numero ja nauhan järjestysnume~ ko. lavistyksen puitteissa. Yksityiseen lävistykseen liittyvat nauhat on järjestetty siten, että ensin tulevat DATA-nauhat ja sitten NAME-nauhat numeroj3rjestyksessä. Lavistyksiin liittyvät nauhakokonaisuudet on puolestaan järjestetty 1: karttalehtinumeron mukaan nousevaan numeroj&jestykseen. Kuhunkin meridiaanikaistaan liittyvät nauhalaatikot on edelleen sijoitettu isompiin säilytyslaatikkoihin. Lävistyksiin liittyvät listaukset on talletettu omaan rnappiinsa meridiaanikaistoittain karttalehtinumeron mukaan nousevassa järjestyksessä. Mapin alussa on sisällysluettelo ja uusien nauhojen luettelo, joista selviää kunkin hetkinen lävistystilanne. Sisällysluettelo saatetaan ajan tasalle vuosittain. Luetteloon merkitään tulevaisuudessa myös päivämäärä, jolloin reikänauha on talletettu magneettinauhalle. Reikanauhoilta tulostetaan minidatasysteemin awlla alustavia petrofysikaalisia karttoja ja tilastollisia yhteenvetoja. Originaalikartat, pienennykset ja vamuuskopiot talletetaan erityiseen kartta-arkistoon. Xivilajikohtaisst tilastolliset paranetrit ja jakautumishistogrammit löytyvät omasta mapistaan. Syväkairausnäytteisiin liittyva petrofysikaalinen aineisto ori ryhmitelty lomakearkistossa 1: karttalehdittain reikäkohtaisesti syvyysjärjestykseen. Aineisto lävistetaän reikanauhatiedostoksi minidatasysteemin avulla. Jokainen syvakairausreikä lavistetaan erillisenä kokonaisuutena. Kunkin reikanauhan alkuun lävistetaan otsikkotietue, jonka rakenne nähdään ku- vassa 33. Tietue sisaltaa 1:lOO 000-karttalehden numeron (LEHTI), reian koor- dinaatit (X, Y), reian atsimuutin (ATS), reian numeron ja kairausvuoden (NO.V), näytetyyppikoodin (T), petrofysikaalisen koodin (P), geologisen koodin (G), osastotunnuksen (O), lävistysvuoden (V), reiän kokonaispituuden (PIT) sekä nau- han numeron ko. lävistystyön puitteissa (C). Minidatasysteernin yhteydessä tie- tuetta käytetään tulostusten otsikoinneisca.

44 ilt5 I KKUT I ETUEEN RRKENNE 1 / KRRTTRLEHDEN NUMERO RE I RN X-KOORD I NRRTT I RE 1 RN Y-KDORD I NARTT I RE I AN RTS I MUUTT I RE I RN NUMERO. KR I RRUSVUOS I NRYTETYYPP I KODD I PETRDFYS I KARL 1 NEN KDDD 1 GEOLUG I NEN KUUD I LRV I STY SVUOS I REIRN P ITUU5 NRUHRN NUMERO / M I TRTO I NT I KDUD I Kuva 33. Petrofysikaalisen otsikkotietueen rakenne (s~äkairausnäytkeet)

45 Yksittaisesta syväkairausnäytteestä lavistettavä tietokokonaisuus 1. havaintotietue nähdään kuvassa 34. Tietue sisältää näytteen reikää pitkin mitatun pi- tuuskoordinaatin ( L), reiän kaateen näytteen kohdalla ( FII ), naytteen kivila j i- koodin (KIVI), tiheyden(~1, suskeptibiliteetin (K) seka tarkistuskoodin (C). Kustakin syväkairausreiastä lävistetäan joukko reikanauhoja, jotka sisaltävät otsikkotietueen sekä yleensä enintään 250 havaintotietuetta. Nauhalaatikot nimi- koidaan muodossa Nimilapun ensimmäinen rivi maarittaä nauhatyypin sekä reiän numeron ja kairaus- vuoden. Toiselta riviltä selviää karttalehden numero ja nauhan järjestysnumero ko. lävistyksen puitteissa. Yksityiseen syväkairausreikaän liittyvät reikänauhat on järjestetty nauhanumeron mukaiseen jarjestykseen. Reikiin liittyvät nauhakokonaisuudet on puolestaan järjestetty reikänumeron mukaan nousevaan järjestykseen 1: karttalehtien puitteissa. Karttalehtijärjestykseen ryhmitellyt nauhasarjat on sijoitettu meridiaanikaistoittain isompiin säilytyslaatikkoihin. Lävistyksiin liittyvät listaukset ori talletettu omaan mappiinsa vastaavaan järjzstykseen kuin reilcänauhat. Reikänauhoilta tulostetaan minidatasysteemin avulla petrofysikaalisia syväkairausprofiileja sekä tilastollisia yhteenvetoja. Originaaliprofiilit ja niiden varmuuskopiot talletetaan profiiliarkistoon. Nauhoihin liittyvät tilastolliset tulostukset säilytetään omassa rnapissaan. Tulosten käyttö ja julk.aiseminen, Petrofysikaalisiin erikoismittauksiin liittyvät tulostukset muodostavat useimmiten itsenäisen kokonaisuuden, jonka pohjalta laaditaan esimerkiksi paleomagneettinen selvitys tai geoterminen tutkimus. Tämän tyyppisten töiden luontevin julkistamistapa on erillinen julkaisu. Geofysiikan osastolla suoritetuista erikoistutkimuksista on raportoitu viitteiden tutkimuksissa.

46 HRVRINTOTIETUEEN RAKENNE NflY TTEEN P I TUU5KIlORD I NRRTT I NflY TTEEN KRRDE TRRK 15TU5KUOD I Kuva 34. Petrofysikaalisen havaintotietueen rakenne ( syväkairausnaytt est )

47 Systemaattisen petrofysiikan tulosten suoraviivaisin sovellutus on niiden käyttö geofysikaalisen tulkinnan apuna. Tulkitsija tarvitsee petrofysikaalista mittausaineistoa suorittaessaan kvalitatiivista tulkintaa, so. verratessaan geofysikaalista anomaliaa jonkin geologisen yksikön petrofysikaalisiin ominaisuuksiin. Toisaalta peeofysiikan tuloksia voidaan käyttää laadittaessa kvantitatiivisen tulkinnan lähtömallia. Molemmissa tapauksissa tulkitsija tarvitsee muokkaamatonta petrofysikaalista raakatietoa. Tämä tieto on pyritty saattamaan käytännölliseen ja havainnolliseen muotoon tulostamalla aineistosta listauksia, työkarttoja ja yksinkertaisia tilastollisia yhteenvetoja, joista k3yttaja toivottavasti löytää mieleisensa. Tulostuksissa on pyritty joustavuuteen ja nopeuteen, jolloin esimerkiksi karttojen ulkoasussa saattaa olla toivomisen varaa. Työkarttoina GTL:n puitteissa ne kuitenkin täyttanevät tehtavänsa. Systemaattisen petrofysikaalisen tiedon tarpeesta GTL:n ulkopuolella ei ole olemassa selvitystä. Koska kuitenkin geofysikaalisten tulkintojen suorittaninen on yleistymässä ja niiden laatuvaatimukset kasvamassa, löytyisi tiedolle todennaköisesti käyttäjiä myös laajemmista piireistä. Tämän vuoksi on geofysiikan osastolla alustavasti suunniteltu kertyneen tiedon vuotuista julkaisemista. Ensimmäisen julkistamisen yhteydessä olisi ilmeisesti paikallaan kuvailla tiedon keräämisen taustaa, jota myös tämän selvityksen puitteissa on käsitelty. Systemaattisen petrofysiikan tulokset ovat myös pohjana selvitettäessä pstrofysiikan ja geologisten ilmiöiden välisiä yhteyksia. Yhteyksien peructaella voitaisiin petmfysikaalisia tuloksia käyttää suoraan geologisissa savellutuksissa. Näitä yhteyksiä ja niiden kayttörnahdollisuuksia on selvitelty geofysiikan osastolla viitteiden töissä. Ensimmäinen tietokonekalustolia suoritettu laajempi selvitys aiheesta (viite 96) antoi lupaavia tuloksia sovellutusmahdollisuuksista. Mittauskaluston ja tulosten käsittelyn kehittelylla on geofysiikan osastolla pyritty luomaan ominaisvakioiden määrityssysteemi, joka pystyisi täyttämään toisaalta erikoistutkimusten ja toisaalta systemaattisen petrofysiikan asetta- *mene- mat vzatimukset. Pääpaino on viime aikoina ollut systemaattisten tutkimu- telmien kehittelylla, jotta pystyttäisiin tuottamaan tehokkaasti ne ominaisva- kiotiedot, joita lähitulevaisuudessa ilmeisesti laajeneva geofysikaalinen tul- kinta tarvitsee.

48 Viitteet 1. Westerlund, K., Instruction manual for the susceptibility meter of the Geological Surrey of Finland. Raportti Q 16.1/27.2/73/8. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 6 sivua. 2. Westerlund, K., Appendix to the instruction manual for the Susceptibility Meter of the Geological Survey of Finland. Raportti Q 16.1/27.2/73/9. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 3. Puranen, M. ja R., Geologisen tutkimuslaitoksen suskeptibiliteetti- mittarin (sarja 02) kayttöohje ja kytkentakaavat. Raportti Q 16.1/27.2/73/7. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. Y. Puranen, R., SGU:n suorittamasta petrofysikaalisesta tutkimuksesta ja sen antamista virikkeistä. Raportti Q 10.3/74/5/27. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 9 sivua. 5. Puranen, R., 1974.Colloquium on petrophysical properties of rocks. Raportti Q 10.3/74/17. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua. 6. Puranen, R., Suunnattujen näytteiden kerazmisesta ja kssittelysta. Raportti. Q- 16/27.2/73/1. Geologinen tut-kimuslaitos, Otaniemi, 15 sivua. 7. Pesonen, L. i~ Jokinen, T., Aurinkosuuntausmenetelm~. Raportti Q 16/27.2/74/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua Siikarla, T., Kivinäytteiden orninaispainon mittaus ilmavesipunnituk- sen avulla. Raportti Q 16.1/27.1/71/1. Geologinen tutkimuslaitos, a Otaniemi, 2 sivua. 9. Puranen, R., Laboratoriosuskeptibiliteettinittarista (Magnetic Susceptibility Bridge, Model MS-2). Raportti Q 16.1/27.2/71/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 21 sivua.

49 10. Puranen, R., Kivinäytteiden k-arvon maaritys suskeptibiliteetti- mittarin ja ulkokelan avulla. Raportti Q 16.1/27.2/71/1. Geologinen tutkimuslaitos, Maniemi, 2 sivua. 11. Puranen, R. ja Pesonen, L., Sylinterinäytteiden k-arvon määritys suskeptibiliteettimittarin sisäkelaa käyttäen. Raportti Q 16.1/27.2/71/3. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 12. Pesonen, L., Suskeptibiliteettimittarin sisakelalla mitattujen sylinteringytteiden suskeptibiliteetin riippuvuus näytteen korkeudesta ja halkaisijasta. Raportti Q 16.1/27.2/71/4, Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 11 sivua. 13. Pesonen, L., Paleomagneettisiin tutkimuksiin käytettävien sylinterinäytteiden suskeptibiliteetin määritys suskeptibiliteettimittarin MS-2 sisakelaa kayttaen. Raportti Q 16.1/27.2/74/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 7 sivua. 14. Puranen, R., Suskeptibiliteettisillan ja vaakojen tarkistusmittaukset. Raportti Q 16.1/27/74/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 1 sivu. 15. Pesonen, L., Oninaisvastusmittaus. Raportti Q 16.1/27.4/71/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 8 sivua. 16. Puranen, R., Curie-pistemaarityksestä. Raportti Q 16.1/27.2/72/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 9 sivua. 17. Puranen, R., Porasydannaytteiden Curie-pistemittaus. Raportti Q16.1/27.2/72/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 2 sivua. 18. Puranen, R., Satmagan-mittaus. Raportti Q 16.1/27.2/72/3. Geologinen tutkimuclaitos, Otaniemi, 2 sivua. 19. Katajarinne, T., Astaattinen magnetometri ja remanentin magnetoitu- misen mittaamisesta. Diplomityö. Helsingin teknillinen korkeakoulu,..: 88 sivua.

50 20. Rekola, T., AC-demagnetointilaitteisto. Kojeenrakennuksen har- joitustyö. Helsingin teknillinen korkeakoulu, 4 sivua. 21. Puranen, R., Astaattisen magnetometrin kalibroimisesta. Raportti Q 16.1/27.2/73/6. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 13 sivua. 22. Puranen, R., Magneettiset totaalikenttämittaukset ja kentän kompen- sointi paleomagneettisessa laboratoriossa. Raportti Q 16.1/27.2/ 72/5. Geologinen tutkimusiaitos, Otaniemi, 15 sivua. 23. Puranen, R., Jalander-magnetometrin no pienoiselementin nollaus ja maan kentän kompensointi magneettisessa laboratoriossa. Raportti Q 16.1/27.2/74/5.,Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 24. Puranen, R., Eraista remanenssimittauksen virhelähteistä. Raportti Q 16.1/27.2/73/5. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 8 sivua. 25. Pmanen, R., Astaattisen magnetometrin käyttöohje (SI-yksiköt). Raportti Q 16.1/27.2/74/3. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua. 26. Puranen, R., Demagnetoimislaitteen käyttöohje (SI-yksiköt). Raportti Q 16.1/27.2/74/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 2 siwa- 27. Kivekäs, L., 1974, Maankuoren radiaaktiivisuudesta ja gaimnasätdlyn labora- toriomittauksista. Opetusmoniste PETROFYSIIKKA S-3. Helsingin teknillinen korkeakoulu, 27 sivua Laasasenaho, M., Luonnon radioisotooppien lämmöntuotosta ja rzdio- metrisista maastomittauksista. Opetusmoniste PETROFYSIIKKA S-3. Helsingin teknillinen korkeakoulu, 16 sivua. 29. Jokinen, T., Au~inkosuuntauskorjaus ja remanenssin laskeminen. Raport- ti Q 17.1/27.2/74/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 6 sivua.

51 30. Puranen, R., Remanenssin ja Q-suhteen maaritys (RMM-KAAVAKE A). Raportti Q 17.1/27.2/74/,2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua Jokinen, T., RMM-lomake-74, SI-yksiköt. Raportti Q 17.1/27.2/74/4. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua. 32. Jokinen, T., AF-demagnetointikay-, SI-yksiköt. Raportti Q 17.1/ 27.2/74/5. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 33. Jokinen, Te, Sama-ala-projektia, pohjan piirtämtnen (SI). Raportti Q 17.1/27.2/74/6. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 1 sivu. 34. Jokinen, T., Sama-ala-projektia, tulosten kasittely (SI). Raportti Q 17.1/27.2/74/7. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua. 35. Puranen, R., Havaintopisteiden plottaus (1:25 OCO) ja tilastollinen käsittely. Rapcrtti Q 17,1/27/74/23. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 36. Puranen, R., Syvakairauspmfiilin pohjan piirtzninen. Raportti Q 17.1/27/75/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 1 sivu. 37. Pxranen, R., Syvakairausprofiilin piirtäminen. Paportti Q 17.1/27/ 75/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 38. Puranen, R., Suskeptibiliteetin riippuvuus tiheydestä. Tulostuspohja ja käsiplottaus. Raportti Q 17.1/27/75/4. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 39. Kivekäs, L., Tilastollisten pararnetrien laskeminen. Raportti Q 17,1/ 75/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 2 sivua. 40. Puranen, R., Histogrammipohjat. Raportti Q 17.1/75/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua, 41. Puranen, R., Histogrammin tulostus (aritmeettinen luokkajako)* Raport- ti Q 17.1/75/3. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua.

52 42. Puranen, R., Histogrammin tulostus (logaritntinen luokkajako). Raport- ti Q 17.1/75/4. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua Puranen, R., Normaalijakautuman sovitus ( -testi). Raportti Q 17.1/75/5. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 44. Puranen, R., Barlettin testi. Raportti Q 17.1/75/6. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 2 sivua. 45. Puranen, R., Varianssianalyysin taulukkopoh ja. Raportti Q 17.1/75/7. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 1 sim. 46. Puranen, R., Yksisuuntainen varianssianalyysi ja Tukeyn testi. Raportti Q 17.1/75/8. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 47. Puranen, R., Käyräsovitus Chebyshevin polynomeja käyttaen. Raportti Q 17.1/16.2/73/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 2 sivua. 48. Puranen, R., Yleinen funktion piirtamisohjelma. Raportti Q 17.U 16.2/73/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 1 sivu. 49. Puranen, R., Lineaariregressio ja korrelaatioke~oin. Raportti Q 17.1/27/70/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 1 sivu. 50. Korhonen, J., Linear regression of functions F(x) and F(y). Raportti Q 17.1/27/70/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 1 sivu. 51. Puranen, R., Kappasnittausten tilastollinen käsittely paljastuman puitteissa. Raportti Q 17.1/27/70/4. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua Korhonen, J., Maantieteellisten koordinaattien muuntaminen suoraviivaisiksi. Raportti Q 17.1/06/71/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua. 53. Korhonen, J., Suoraviivaisten koordinaattien muuntaminen maantieteellisiksi. Raportti Q 17.1/06/71/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua.

53 54. Pesonen, L., Calculation of paleomagnetic poles. Raportti Q 17.1/27.2/70/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 6 sivua. 55. Pesonen, L., Ominaisvastuksen p ( 0 m) laskeminen. Raportti Q 17.1/27.4/71/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 56. Puranen, R., Havaintoarvojen tulostus lomakkeelle PETROFYSIKAALIUET LABORATORIOMITTAUKSET (nyrkkinaytteet). Raportti Q 17.1/27/ 75/3. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 57. Puranen, R., Havaintoarvojen käsittely ja tulostus lomakkeelle A (nyrkkinaytteet). Raportti Q 17.1/27/74/6. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 58. Puranen, R., Tilavuuden, tiheyden ja suskeptibiliteetin tulostus vanhalle mittauslomakkeelle (SI). Raportti Q 17.1/27/74/13. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 59. Puranen, R., Petrofysikaalisen reikänauhan otsikointi (pintanäytteet). Raportti Q 17.1/27/74/9. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 60. Puranen, R., Mittausarvojen tulostus petrofysikaalisiksi reikänauhoiksi (nyrkkinaytteet). Raportti Q 17.1/27/74!2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 61. Puranen, R., Petrofysikaalisten tietojen lävistys arkistokorteilta, Raportti Q 17.1/27/74/10. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua. 62. Puranen, R., Petrofysikaalisten tietojen lävistys lomakearkistosta (pintanäytteet). Raportti Q 17.1/27/74/12. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua, 63. Puranen, R., Näytetunnusten lävistys (pintanäytteet). Raportti Q 17.1/27L74/7. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 64. Puranen, R., PetroSrsikaalinen karttapohja reikznauhalta (1: ). Raportti Q 17.1/27/74/8. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 2 sivua.

54 65. Puranen, R., Petrofysikaalinen kartoitus reikänauhalta (1:100 00, länsipuoli). Raportti Q 17.1/27/74/4. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua, 66. Puranen, R., Petrofysikaalinen kartoitus reikänauhalta (1: , itäpuoli). Raportti Q 17.1/27/74/5. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 2 sivua. 67. Puranen, R., Merkkien selityksen piirtäminen suskeptibiliteetti- ja tiheyskarttoihin. Rapmtti Q 17,1/27/73/2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua, 68. Puranen, R., Petrofysikaalinen kartoitus reikänauhalta (1:50 000). Raportti Q 17.1/27/74/3. Geologinen tutkimuslaitos', Otaniemi, 4 sivua. 69. Puranen, R., Statistiikka petrofysikaaliselta reikänauhalta 1 (pintanäytteet 1. Raportti Q 17.1/27/74/1, Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 70. Puranen, R., Statistiikka petrofysikaaliselta reikänauhalta II (pintanäytteet). Raportti Q 17.1/27/74/15. Geologinen tutkimusïaitos, Otaniemi, 3 sivua, 71. Puranen, R., Suskeptibiliteettien tilastollinen jakautuminen (pohjan piirtäminen). Raportti Q 17.1/27/74/17, Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 2 sivua. 72. Puranen, R., Suskeptibiliteettien tilastollinen jakautuminen (aineiston keruu ja tulostus). Raportti Q 17.1/27/74/18, Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua, Puranen, R., Suskeptibiliteetin riippuvuus tiheydestä, Tulostus reikanauhalta. Raportti Q 17.1/27/75/5. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua.

55 74. Puranen, R., Havaintoarvojen tulostus lomakkeelle PETROFYSIKAALISET LABORATORIOMITTAUKSET-1975 (kairausnaytteet). Raportti Q /75/6. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 75. Puranen, R., Havaintoarvojen käsittely ja tulostus lomakkeelle A (kairausnäytteet 1. Raportti Q 17.1/27/74/16, Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 76. Puranen, R., Petrofysikaalisen reikanauhan otsikointi (syväkairausnäytteet). Raportti Q 17.1/27/74/11. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 4 sivua. 77. Puranen, R., Petrofysikaalisten tietojen lävistys (syväkairausnäytteet, P-koodi = 4..6). Raportti Q 17.1/27/74/19. Geologinen. tutki- muslaitos, Otaniemi, 4 sivua. ' 78.?uranen, R., Petrofysikaalinen syväkairausprofiili (pohjan piirtarninen). Raportti Q 17.1/27/74/20. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 1 sivu. 79. Puranen, R., Petrofysikaalinen syväkairausprofiili (tulosten esittäminen). Raportti Q 17.1/27/74/21. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 80. Puranen, R., Statistiikka petrofysikaaliselta reikänauhalta (syvakairausnäytteet). Raportti Q 17.1/27/74/22. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 81. Jokinen, T., Suskeptibiliteettiprofiili. Raportti C! 17.1/27.2/74/3. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 5 sivua. 82. Stigzelius, E., Ylivieskan gabron magnetoitumisesta. Diplomityö. Helsingin teknillinen korkeakoulu, 48 sivua. 83. Pesonen, L., Pohjanmaan gabrojen nagneettisista ja paleomagneettisista tutkimuksista. Raportti Q 19/243/71/1/27.2. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 65 sivua.

56 84. Pesonen, L.J. and Stigzelius, E., On petrophysical and paleoma~etic investigations of the gabbros of the Pohjanmaa region, Middle-West Finland. Geol. Surv. Finl., Bull. 260, 27 sivua. 85. Puranen, M., Järvimäki, P., Hämäläinen, U., and.lehtinen, S., Terrestrial heat flou in Finland. Geoexploration, v. 6, sivut Järvimäki, P., Geotennisista rnittauksista Suomessa. Pro gradu -tutki- elma. Helsingin Yliopisto, 30 sivua. 87. Puranen, M., Manno, V., and Hämal3inen, U., On the geology, aeromagnetic anomalies and susceptibilities of Precambrian rocks in the Virrat region (Central Finland). Geoexploration, v. 6, sivut Puranen, R., Hyvinkään gahron ja sen naapurikivilajien magneettisista ominaisuuksista. Pro gradu -tutkielma. Helsingin Yliopisto, 83 sivua. 89. Lappalainen, P., Isuan esiintymän magneettiset ominaisuudet ja magneet- tisen raudan vähimmäismäärä. Diplomityö. Helsingin teknillinen korkeakoulu, 62 sivua. 90. Pesonen, L., Kuusamon NäMnkavaaran ultraem3ksislen kivien fysikaa- listen ominaisuuksien tutkimisesta. Diplomityö. Helsingin teknil- linen korkeakoulu, 96 sivua. 91. Jokinen, T., KemiÖn pegmatiittiesiintymien magneettisista tutkimuksista. Diplomityö. Helsingin teknillinen korkeakoulu, 80 sivua. 92. Puranen, R., Karkkilan-Riihimäen alueen kivilajien petrofysikaalisista tutkimuksista sekä tulosten geofysikaalisesta ja geologisesta sovel- tamisesta. Lisensiaattityö. Helsingin Yliopisto, 133 sivua. 93. Laasasenaho, M., Luannon radioaktiivisuud~sta ja autosäteilymittauksis- ta. Diplomityo. Helsingin teknillinen korkeakoulu, 138 sivua.

57 94. Puranen, R., Petrofysikaalisista tutkimuksista. Raportti Q 10.2/ 27/74/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 7 sivua. 95. Puranen,!?., Geologisen ja petrofysikaalisen tiedon rinnakkain taltioiminen. Ragortti Q 16.2/27/74/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 3 sivua. 96. Henkel, H., Studies of density and magnetic properties of rocks from Northorn Sweden. Esitelmä-kollokviossa Petrophysical Properties of Rocks, Aarhus. 97. Puranen, M., Petrofysikaalisissa tiedoissa käytett3viä kivilajien nimiä ja lyhenteitä. Raportti Q 04/74/1. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi, 14 sivua.