16066/13 ma/pm/pt 1 DG G III C

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. marraskuuta 2013 (OR. en) 16066/13 RECH 528 COMPET 808 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Neuvoston (kilpailukyky) 2. ja 3. joulukuuta 2013 pidettävän istunnon valmistelu Julkisen sektorin innovointi: lokakuun 2013 Eurooppa-neuvoston jatkotoimet Periaatekeskustelu Valtuuskunnille toimitetaan oheisena puheenjohtajavaltion asiakirja, jonka tarkoituksena on alustaa kilpailukykyneuvoston istunnossa 3. joulukuuta 2013 käytävää keskustelua julkisen sektorin innovoinnista /13 ma/pm/pt 1 DG G III C FI

2 LIITE Julkisen sektorin innovointi Periaatekeskustelun pohja-asiakirja Nykyisin julkisen sektorin osuus EU:n taloudesta on huomattavan suuri (noin 50 % BKT:stä ja 25 % työllisyydestä). Julkisen sektorin tärkeys, nykyinen taloustilanne ja kohtaamamme yhteiskunnalliset haasteet huomioon ottaen on tärkeää tehdä "vähemmällä enemmän" ja tehdä asiat paremmin. Eurooppaan kohdistuu voimakkaita paineita nykyaikaistaa julkishallintoaan ja edistää julkisen sektorinsa innovointia, jotta Eurooppa menestyisi, säilyttäisi kansainvälisen kilpailukykynsä ja saavuttaisi Eurooppa strategian tavoitteet kansalaistensa hyväksi. Yhteisten toimien tarve tuodaan esiin EU:n peräkkäisissä vuotuisissa kasvuselvityksissä, myös viimeisimmässä, jossa julkisen sektorin nykyaikaistaminen nimetään yhdeksi viidestä painopistealasta ja kehotetaan jatkamaan hyvin alkanutta edistymistä. Julkisella sektorilla on niin ikään keskeinen asema Eurooppa strategiaan kuuluvassa innovaatiounionia koskevassa lippulaivahankkeessa: "Commitment 27" -sitoumus kohdistuu julkisen sektorin innovointiin sekä esteisiin, jotka hankaloittavat aloitteiden kehittämistä ja lisäämistä, sekä tarpeeseen koota yhteen uusia oppimiskokemuksia ja verkostoja julkisen sektorin johtajille Euroopan tasolla. EU:ssa on jo tehty paljon sen eteen, kuinka innovatiivisia lähestymistapoja julkisen sektorin toimintaan edistetään ja kuinka julkinen sektori tuottaa lisäarvoa kansalaisille ja yrityksille, ja paljon on myös kehitteillä. Kyse on muun muassa seuraavista toimista: hallinnon tehokkuuden parantaminen (esim. tuki institutionaalisten valmiuksien kehittämiselle, älykkään erikoistumisen strategioiden kehittäminen ja järkevän sääntelyn ohjelma); tieto- ja viestintäteknisten välineiden käytön lisääntyminen (esim. sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma ja suuren mittakaavan pilottihankkeet, joissa käsitellään yhteenliitettyjä palveluja, sähköistä tunnistautumista koskevaa eurooppalaista yhteentoimivuusperustaa ja SOLVIT-verkkoa); palkinnot (esim. eurooppalainen julkishallinnon palkinto, palkinto julkishallinnon innovaatioista ja julkisia hankintoja ja innovaatioita koskeva palkinto); 16066/13 ma/pm/pt 1 LIITE DG G III C FI

3 vertaistason yhteistyön ja koordinoinnin parantaminen (esim. yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet); tulostaulut edistymisen mittaamiseksi (esim. Euroopan julkisen sektorin innovaatioiden tulostaulu ja oikeudenkäytön tehokkuutta mittaava tulostaulu). Innovointiin julkishallinnossa kiinnitetään lisäksi maailmanlaajuisesti yhä enemmän huomiota. Tämä koskee myös OECD:n hiljattain perustamaa julkisen sektorin innovoinnin seurantakeskusta. Myös monet EU:n jäsenvaltiot ovat asettaneet innovoinnin nykyaikaistamispyrkimystensä ensisijaiseksi tavoitteeksi, kehittäneet hallintonsa innovointivalmiuksia ja järjestäneet yrityksille uusia tai parannettuja palveluja ja uusia mahdollisuuksia. Tästä keskusteltiin myös heinäkuussa 2013 Vilnassa pidetyssä epävirallisessa kilpailukykyneuvoston kokouksessa, jossa käsiteltiin sitä, miten tärkeää on saada julkishallinto vastaamaan paremmin pk-yritysten tarpeisiin (tässä innovointi voi olla avainasemassa), ja sitä, millainen merkitys sähköisellä julkishallinnolla voi olla kasvun edistämisessä. Lisäksi lokakuun 2013 Eurooppa-neuvosto totesi, että julkishallintojen nykyaikaistamista olisi jatkettava toteuttamalla pikaisesti sähköisiä palveluja (esim. sähköinen terveydenhuolto, sähköinen laskutus ja sähköiset hankintamenettelyt) ja että avoin data on hyödyntämätön voimavara, jolla on valtavasti mahdollisuuksia. Komissio halusi tehdä johdonmukaisen strategisen yleiskatsauksen kaikista näistä toimintapolitiikan lohkoista ja perusti tätä varten vuonna 2013 riippumattoman asiantuntijaryhmän laatimaan kattavan analyysin keskeisistä ongelmista, jotka haittaavat Euroopan julkisen sektorin innovointia, ja suosittelemaan EU:n ja jäsenvaltioiden tason toimia näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Ryhmän 11 jäsentä ovat alan johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja muita toimijoita. Ryhmän marraskuussa 2013 julkaistussa raportissa 1 tehdään kattava kuiluanalyysi nykyisistä toimista ja uusista suuntauksista. Siinä innovoinnin esteet jaotellaan neljään laajaan luokkaan: mahdollistavien tekijöiden puutteellisuus tai epäsuotuisat toimintaedellytykset (esim. resurssirajoitukset ja koordinoinnin vaikeudet); 1 Powering European Public Sector Innovation: Towards A New Architecture, Report of the Expert Group on Public Sector Innovation /13 ma/pm/pt 2 LIITE DG G III C FI

4 innovointijohtajuuden puute kaikilla tasoilla (esim. innovointitaitojen puute, rajoittavat työskentelyolosuhteet ja hidas ideoiden levittäminen); innovointimenetelmien ja -prosessien vähäinen soveltaminen (esim. suunnittelumenetelmien käyttö harvakseltaan, painopiste perinteisessä projektinhallinnassa); arviointiin tarkoitettujen mittausten ja tietojen riittämätön käyttö (esim. esikuva-analyysin tehoton käyttö ja arviointitietojen keruu harvoin). Raportissa määritellään myös neljä suunnitteluperiaatetta, joita soveltamalla nämä esteet voitettaisiin: innovatiivisten ratkaisujen suunnittelu ja luominen yhdessä (toisten jäsenvaltioiden, hallinnon muiden toimijoiden, yritysten, kolmannen sektorin ja kansalaisten kanssa); uusien, yhteistyöhön perustuvien palveluntuottamismallien omaksuminen (julkisten, yksityisten ja valtioista riippumattomien toimijoiden kesken); teknologisesti luovien erilaisten ratkaisujen käyttö (sosiaalisen median, liikkuvuuden, dataintensiivisyyden ja pilvipalvelujen laaja hyödyntäminen uusien sähköisen hallinnon palvelujen tarjonnassa); kokeilua ja yrittäjyyttä suosivan asenteen omaksuminen (hallinnon itsensä on muututtava rohkeammaksi ja yrittäjähenkisemmäksi). Tämän analyysin perusteella raporttiin sisältyy kolme monialaista ja yhdeksän erityistä suositusta, joista kullekin on määritelty hypoteettinen toteuttamistilanne. Kysymykset ministereiden keskustelua varten: Kuinka innovointia voidaan hyödyntää julkishallinnon nykyaikaistamisessa? Mitkä asiantuntijaryhmän suosituksista asetettaisiin ministeriössänne etusijalle? Mikä olisi EU:n rooli raportissa esitettyihin suosituksiin nähden ja missä jäsenvaltiot olisivat aloitteentekijöitä? 16066/13 ma/pm/pt 3 LIITE DG G III C FI

5 LIITTEEN LIITE ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUKSET MONIALAISET SUOSITUKSET Ensin olisi perustettava koordinointielimeksi julkisen sektorin innovointifoorumi, joka varmistaisi resursseille ja toimille mahdollisimman suuren vipuvaikutuksen kaikkialla EU:ssa strategisen ja dynaamisen innovoinnin vauhdittamiseksi jäsenvaltioissa ja EU:n toimielimissä. Lisäksi olisi perustettava kolmevuotinen julkisen sektorin innovoinnin valtavirtaistamisohjelma kattavan tarkasteluprosessin toteuttamiseksi tärkeistä EU:n aloitteista. Se johtaisi konkreettisiin muutosehdotuksiin, jotka helpottavat innovoinnin omaksumista nykyisten prosessien erottamattomaksi osaksi jäsenvaltioissa ja EU:n toimielimissä. Olisi pantava alulle uusi julkisen sektorin innovointiliike, joka alkaisi pienimuotoisten, hyvin verkostoidusti toteutettujen toimien sarjalla perustuen siihen, miten sosiaaliset liikkeet muodostuvat ja kasvavat. ERITYISET SUOSITUKSET Johtava innovointi: 1. Perustetaan ohjelma, jonka avulla innovatiiviset julkisen sektorin johtajat voivat verkostoitua ja parantaa innovointivalmiuksiaan työpajoissa, joissa käsitellään innovointia perusteellisesti. Aluksi noin :een Euroopan julkishallinnon avaintoimijaan keskittyvissä työpajoissa parannettaisiin heidän tietouttaan erilaisista innovointiin liittyvistä lähestymistavoista, tekniikoista ja välineistä. 2. Perustetaan poikkeusjärjestely, jonka avulla organisaatiot, paikallishallinto ja jopa jäsenvaltiot voisivat hakea poikkeusta sääntöön tai säännökseen. Jotta poikkeus myönnettäisiin, hakijoiden on osoitettava, millä tavoin se auttaisi niitä innovoimaan paremmin ja saavuttamaan parempia julkisia tuloksia. 3. Euroopan komissioon perustetaan EU:n innovointilaboratorio tukemaan, helpottamaan ja edistämään innovoinnin lisäämistä komission yksiköiden työssä. Se myös lisää tässä raportissa esitettyjen aloitteiden legitimiteettiä ja koordinointia ja tukee suoraan innovoinnin valtavirtaistamisohjelmaa koskevaa monialaista suositusta /13 ma/pm/pt 1 LIITTEEN LIITE DG G III C FI

6 Innovoinnin mahdollistaminen: 4. Perustetaan kaikkiin jäsenvaltioihin innovoinnin keskitettyjen asiointipisteiden (iscp) verkosto, joka antaa julkisen sektorin organisaatioille nopeaa, käytännöllistä ja edullista neuvontaa uusien ratkaisujen kehittämiseksi vertaistukiprosessin kautta. 5. Perustetaan väline, jolla koordinoidaan teknisen avun tarjontaa jäsenvaltioille, kun olemassa olevia innovaatioita halutaan toistaa. Näin tuetaan tilapäisten EU:n innovoinnin tulostiimien luomista. Tiimejä johtavat ulkoiset keskiportaan hallinnon virkamiehet, jotka ovat valvoneet vastaavia ratkaisuja kotiympäristössään. 6. Perustetaan julkishallinnon digitaalisten innovaatioiden kiihdytin nimeämällä eri jäsenvaltioissa virastot, jotka voivat radikaalin muutospotentiaalinsa ansiosta toimia edelläkävijöinä, tukemaan niiden täydellistä digitalisointia teknologiainvestointien avulla. 7. Perustetaan julkisen sektorin tukirahasto, joka auttaa ja kannustaa lisäämään kokeilu- ja innovaatiotoimintaa julkisella sektorilla antamalla mahdollisuuden saada helposti ja nopeasti pienimuotoista rahoitusta, jolla ongelmiin voidaan kokeilla riskialttiimpia ratkaisuja. Innovoinnista tiedottaminen: 8. Perustetaan julkishallinnon johtajille tarkoitettu dynaaminen innovoinnin työkalulaatikko, joka tarjoaa yhteistyössä toteutettaville innovointiprosesseille johdonmukaisen välineistön, joka perustuu tarvekartoitukseen ja johon kuuluu ihmiskeskeisiä suunnittelumenetelmiä ja yhdessä luomisen menetelmiä sekä kattava tietokanta innovatiivisesta julkishallinnon politiikasta ja palvelujen innovatiivisista lähestymistavoista. 9. Laaditaan Euroopan kansalaisten tulostaulu julkisia palveluja varten tarjoamaan vertailuarvoja, joiden avulla suorituksia voidaan mitata ja vertailla, tavoitteena tuottaa tietoja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa varten /13 ma/pm/pt 2 LIITTEEN LIITE DG G III C FI