Miksi en antaisi palaa itsestäni yhteisen edun nimessä? Tuija Takala

Transkriptio

1 Miksi en antaisi palaa itsestäni yhteisen edun nimessä? Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY Senior Lecturer in Bioethics and Moral Philosophy, University of Manchester

2 Kriittinen näkökulma ihmisperäisten näytekokoelmien avoimempaa käyttöön ELSAGEN (Ethical, legal and social aspects of human genetic databases. A European comparison), Islanti, Viro, Ruotsi ja Iso Britannia. The Ethics and Governance of Human Genetic Databases: European Perspectives (M. Häyry, V. Árnason, G. Árnason and R. Chadwick, eds). Cambridge: Cambridge University Press, Takala, T, 'Setting a dangerous precedent? Ethical issues in human genetic database research'. Medical Law International 8 [2] (2007):

3 Ihmisperäisten näytekokoelmien eettisiä ongelmia Suostumukseen liittyvät ongelmat (materiaalin keräys ja käyttö uusissa tutkimusprojekteissa) Tietoturvaan liittyvät ongelmat (materiaalin varastointi ja käyttö, kolmansien osapuolien käyttöoikeudet) Omistus- ja hallinnointioikeuksiin liittyvät kysymykset Yksilön oikeudet versus yhteinen hyvä

4 Miksi suostumusta on pidetty, ja pidetään, tärkeänä? Alunperin ensisijaisesti kysymys fyysisen riskin ymmärtämisestä ja hyväksymisestä Sittemmin mukaan ajatus henkilöön (laajemmin) kohdistuvan riskin hyväksyttävyyden arvioinnista Sekä yksilöllisen arvovalinnan mahdollistamisesta Mitä tutkitaan? Miten tutkitaan? Kuka tutkii? Miksi tutkii? Oletetut tulokset ja niiden käyttö? Riskinarviointia ja arvovalintoja

5 Suostumus ja olemassaolevien aineistojen uusiokäyttö Mikäli anonyymi materiaali ei (määritelmän mukaan) riskiä [?], mutta oikeus arvovalintoihin menetetään Mikäli anonymisoitu, koodiavaimen haltijan luotettavuus sekä järjestelmän aukottomuus keskeistä pienehkö riski Tiedotus uusista tutkimuksista materiaalilla ja oikeus kieltää oman näytteen yms. uusiokäyttö mahdollisuus jatkuvaan riskinarviointiin ja arvovalintoihin säilyy (iso vastuu tiedottajilla)

6 Suostumus Ihmiseen kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta ei saa suorittaa ilman tutkittavan kirjallista, tietoon perustuvaa suostumusta. Tutkittavalla on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa ennen tutkimuksen päättymistä. (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 6) Alettu kansainvälisesti olettaa myös humanistisilla aloilla kysymys ei vain fyysisistä riskeistä!

7 Tutkimuksen (yleisesti) etiikkaa hallinnoivien tahojen suhde suostumukseen Olemassaolevien tutkimusaineistojen tehokkaamman hyötykäytön mahdollistamiseksi tiukoista vaatimuksista on luovuttava Myös humanistisilla aloilla tulisi siirtyä tarkempaan eettiseen valvontaan ja mm. vaatia hankkimaan tutkittavilta tietoon perustuva suostumus Onko suostumus tärkeä vai ei?

8 Uusiokäytössä eettinen toimikunta takaa eettisen hyväksyttävyyden Jos eettinen toimikunta voi tehdä tämän tulevaisuudessa esim. biopankkien yhteydessä, miksei myös muiden tutkimusten osalta voitaisi pitkälti luopua monimutkaisista suostumuksista ja antaa eettisen komitean päättää? Eettisen komitean ratkaisut riippuvat siellä istuvien arvomaailmoista (konservatiivi, liberaali, yksilö vai yhteisö? Itsemääräämisoikeus vai holhous), eivät niinkään heidän ammatillisista taustoistaan. Yksittäinen eetikkojäsen on paljon vartijana. Kuinka jäsenet valitaan? Kenen etuja (ja miten ymmärrettyinä) heidän tulisi ajaa? Miten tätä valvotaan? Se, että jokin on ryhmän X mielestä eettisesti hyväksyttää, ei välttämättä tee siitä yleisesti eettisesti hyväksyttävää (ja päinvastoin). Joku toinen ryhmä ihmisiä (Y) olisi voinut päätyä toisenlaisiin aatoksiin. Eettinen komitea ei nähdäkseni voi korvata yksilöllistä valintaa

9 Tutkittavan etu ja hyvinvointi on aina asetettava tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 4, Helsingin julistus A.5.) 1. lause tämän seminaarin tavoitteessa: Tutkimuksen tietovarantojen tehokas käyttö tutkimuksen ensivaiheessa ja kerätyn aineiston jatkokäyttö sekä olemassa olevat laadukkaat tutkimusaineistot antavat suomalaiselle tutkimukselle kilpailuedun Ihmisperäisten aineistojen kohdalla suostumuksesta on ehdotettu useissa yhteyksissä luovuttavan koska sen hankkiminen olisi kallista ja vaikeaa Aineistojen uusiokäytössä lähdetään aina tutkimuksen ja yhteiskunnan eduista, ja useimmiten yksilön edut ja oikeudet ovat ne joista ensimmäiseksi ollaan valmiita luopumaan

10 Onko yhteinen etu tärkeämpi kuin yksilön etu ja hyvinvointi? Mahdollista, mutta sen olettaminen asettaa kyseenalaiseksi kaksi tutkimusetiikan peruspilaria Suostumuksen välttämättömyys Yksilön ensisijaisuus On vaikea nähdä kuinka nämä lähtökohtaisesti kyseenalaistetaan ja samalla huolehditaan tutkimusetiikan periaatteista ja pelisäännöistä Ja jos yhteinen etu tai suomalaisen tutkimuksen kilpailuetu kelpaavat perusteiksi olemassaolevien aineistojen käytölle ilman esim. tietoon perustuvan suostumuksen vaatimusta, pelkään, että on vain ajan kysymys koska samat perusteet yletetään koskemaan myös uutta materiaalia keräävää tutkimusta

11 Miksi en antaisi palaa itsestäni yhteisen edun nimessä? Tietoturvaan liittyvät ongelmat Minun käsitykseni yhteisestä edusta voi poiketa tutkimuksenharjoittajan näkemyksestä Tutkimustulosten palauttaminen minulle (vasten nimenomaista pyyntöäni) Mahdolliset lainmuutokset (vakuutus, poliisi, työantajat) Tietämättömyys siitä, mitä geenit voivat meistä tulevaisuudessa kertoa (ja mihin tätä tietoa voidaan käyttää) Epidemiologinen perustutkimus (jota suurin osa biopankkitutkimuksesta on) tuottaa paljon potentiaalisesti arvokasta tietoa, johon anonyymisti toki voin osallistua

12 Tutkimusmateriaalin uusiokäyttö Olisi kustannustehokasta Siirtää riskinarvioinin ja arvovalinnat yksilöiltä eettisille komiteoille Lähtökohtaisesti haastaa perinteisen tutkimusetiikan perusperiaatteen; yksilön hyvän ensisijaisuuden Edellyttää useiden tutkimusetiikan perusperiaatteiden uudelleen arviointia, mutta on vaikea tietää kenen tuo arviointi tulisi tehdä ja suhteessa mihin Ehkä esimerkiksi tällaisia seminaareja tarvitaan

13 Esityksen taustamateriaalia Eetikoista ja heidän rooleistaan: Takala, T, 'Demagogues, fire fighters or window-dressers? Who are we and what should we be?' Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics 14 (2005): Tiedeoptimismista: Holm, S and Takala, T, 'High hopes and automatic escalators: A critique of some "new" arguments in bioethics'. Journal of Medical Ethics 33 [1] (2007): 1-4. Biopankkien eettisistä ja laillisista ongelmista: Takala, T, 'Setting a dangerous precedent? Ethical issues in human genetic database research'. Medical Law International 8 [2] (2007): Yksilöitä koskevasta geneettisestä tiedosta: Häyry, M and Takala, T, 'Genetic information, rights and autonomy'. Theoretical Medicine and Bioethics 22 (2001): Takala, T, 'Genetic ignorance and reasonable paternalism'. Theoretical Medicine and Bioethics 22 (2001): Takala, T and Gylling H A, 'Who should know about our genetic makeup and why?'western Journal of Medicine 175 (2001): Takala, T and Häyry, M, 'Genetic ignorance, moral obligations and social duties'. The Journal of Medicine and Philosophy 25 (2000): Takala, T, 'The right to genetic ignorance confirmed'. Bioethics 13 (1999):