UUDEN KIRJOITTAMISEN OPETUS OSALLISTAVAA LUOVUUTTA VERKOSSA

Transkriptio

1 UUDEN KIRJOITTAMISEN OPETUS OSALLISTAVAA LUOVUUTTA VERKOSSA Väitöstutkimukseni Uuden kirjoittamisen opetus - osallistavaa luovuutta verkossa käsittelee digitalisaation käynnistämän sosiokulttuurisen muutoksen aikaansaamaa kirjoitustaitojen käsitteellistä laajentumista. Tämä laajentuminen näkyy uudenlaisina kirjoittamiseen liittyvinä taitona. Tutkimuksessani käsittelen myös näiden uusien taitojen kouluopetusta, erityisesti lukiokontekstissa. Työni koostuu neljästä erillisestä artikkelista sekä johdanto-osuudesta. Ensimmäinen artikkelini pyrkii hahmottelemaan internet-yhteiskunnassa tapahtuvaa sosiokulttuurista muutosta, joka on kirjoitustaitojen laajentumisen taustalla. Erityisesti keskityn sosiaalisen median aikaansaamiin viestintäkäytäntöjen muutoksiin sekä kirjoitustaidon kasvavaan merkitykseen. Artikkelini pääasialliset tutkimuskysymykset ovat: miten sosiokulttuurinen muutos näkyy internetkommunikoinnissa, mitä haasteita tähän prosessiin liittyy sekä kuinka merkittäväksi tulevaisuustaidoksi näiden uusien käytäntöjen hallitseminen voi nousta? Artikkelini osoittaa, että erityisesti sosiaalisuuteen ja luovuuteen liittyvät uudenlaiset kommunikointitaidot saattavat nousta yhä tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi avaintaidoksi on-line kommunikointiin ja luovaan sisällöntuotantoon perustuvassa internet-yhteiskunnassa. Tekstissäni miellän sosiokulttuurisiin muutoksiin kytkeytyvät uudenlaiset kommunikaatio- ja sisällöntuotantotaidot uudeksi kirjoittamiseksi. Toisessa artikkelissani haen vastausta siihen mitä uuden kirjoittamisen taidot voisivat olla erityisesti koulukontekstiin vietynä. Pohdin asiaa aiempiin tutkimuksiin perustuen ja esitän tuloksena uuden kirjoittamisen taidoiksi kuutta erillistä kompetenssialuetta:

2 Tekniset taidot: Tekstien tuottaminen uusissa mediaympäristöissä vaatii jatkuvasti kehittyvien laitteistoiden, muuttuvien sovellusten ja erilaisten verkkotoimintaympäristöjen hallintaa. Multimodaaliset taidot: Tekstit koostuvat kirjoituksen lisäksi äänistä, kuvista, videoista tai muista merkityksiä välittävistä elementeistä. Luova suunnittelu ja esteettisyys korostuvat. Tähän liittyvät myös uusien tekstilajien tuottamistaidot. Sosiaaliset taidot: Kirjoittaminen ei ole enää vain yksilötaito vaan ennen kaikkea sosiaalinen taito. Kirjoittaminen on usein aktiivista toimimista internetin osallisuuden kulttuurissa erilaisten yhteisöiden jäsenenä. Tekstiä tuotetaan usein myös yhteisöllisenä prosessina. Julkisuustaidot: Kirjoittaminen tapahtuu julkisesti internetissä. Tämä edellyttää kommunikointitaitoja, sosiaalisten käytäntöjen hallintaa, tekstien markkinointitaitoja ja erilaisten internet-julkaisemiseen liittyvien säännösten tuntemista. Monisuorittamis- ja tietoisuustaidot: Tilannekeskeisen monisuorittamisen ja tietoisuustaitojen vuorottelun hallinta liittyy erilaisten uusien tekstilajien taitamiseen sekä hektisessä verkkoympäristössä työskentelyyn. Luovuustaidot: Luovuus on läsnä uuden median ympäristöissä kirjoitettaessa monin tavoin. Uusien tekstilajien kirjoittaminen muistuttaa enemmän luovaa kirjoittamista kuin asiatekstin tekemistä. Luovuus näkyy myös taitona tuottaa ja yhdistellä uusia, innovatiivisia tekstilajeja yhteisöllisessä, luovassa prosessissa, kykynä etsiä innovatiivisia toimintatapoja sekä alati uutta etsivänä, leikkivänä ja uteliaana asenteena kirjoittamista kohtaan. Pohdin lisäksi vielä näiden uusien taitojen kouluopetuksen tarpeellisuutta eri näkökulmista. Päänäkökulmiksi nousevat uusien taitojen merkitys tärkeinä tulevaisuustaitoina sekä niiden merkitys koulun ja oppilaiden vapaa-ajan tekstikäytäntöjen välisen kuilun kaventajana. Kolmas artikkelini perustuu kvalitatiiviseen, empiiriseen tutkimukseen. Olen tutkinut 64 abiturientin kirjoittamia Minä kirjoittajana -esseitä. Tutkimuskysymyksekseni muodostuu erityisesti niiden seikkojen kartoittaminen, jotka tekevät kirjoittamisesta

3 ja sen opiskelusta mielekästä. Tutkimustuloksissa motivoivina tekijöinä nousevat uuden median ympäristöissä kirjoittaminen, luova kirjoittaminen ja erilaiset luovat ja sosiaaliset käytännöt. Uusi kirjoittaminen sisältää juuri näitä abiturientteja motivoivia elementtejä. Viimeisessä artikkelissani kehitän osittain aiempiin tutkimustuloksiini liittyen uuden kirjoittamisen opetuksen pedagogista mallia, jota hyödyntäen uutta kirjoittamista olisi mahdollista opettaa, erityisesti lukiossa. Luomassani osallisuuden pedagogiikan nelikenttämallissa kirjoittamisen innoittajana toimii mielikuvitus, luovuus ja fiktio. Opiskeluympäristössä korostuu sosiaalisuus, joka näkyy yhteisöllisenä kirjoittamisena, monimuotoisena online-kommunikointina sekä erilaisina yhteisöllisinä kirjoittamisen työpajoina ja projekteina. Näiden tuloksena syntyvät multimodaaliset verkkotekstit voidaan nähdä monenlaisina yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoina. Osallisuuden pedagogiikkaa ei voikaan pitää ainoastaan metodina opettaa kirjoittamista, vaan sillä on itseisarvoisia vaikutuksia kolmella tasolla: yksilöllisellä, sosiaalisella ja yhteiskunnallisella. Näistä kaksi ensimmäistä voidaan nähdä myös rinnakkaisina ja toisiaan täydentävinä. Ensinnäkin luovuus ja itseilmaisu voimaannuttavat kirjoittajaa yksilötasolla. Toiseksi sosiaaliset toimintatavat luovat yksilöä motivoivaa ja ryhmää vahvistavaa osallisuuden kokemusta. Ja kolmantena, osallisuuden pedagogiikan pyrkimys muutokseen ja vaikuttamisen näkyy yksilön ja ryhmän yhteiskunnallisena aktivoitumisena Kaikki neljä artikkeliani korostavat erityisesti luovuuden ja yhteisöllisyyden merkitystä uudenlaisessa, uuteen mediaan paikantuvassa viestintäkulttuurissa. Siksi luova ja yhteisöllinen verkkokirjoittaminen saattaa olla eräs varteenotettava menetelmä sekä opettaa uutta kirjoittamista että herättää motivaatiota kirjoitustaitojen opiskeluun yleisesti.

4 SUMMARY This dissertation examines how the concept of writing skills has been expanded by sociocultural change in a digitalized society. It also deals with the teaching of those new skills, especially in an upper secondary school context. The study consists of four separate articles. The first article frames the sociocultural change itself. It specifically focuses on the changes in communication practices caused by social media and the growing importance of writing caused by the change. The main research questions of my article address how sociocultural change becomes visible in communication practices situated in the Internet society, what the challenges linked to this process are, and what the importance is of managing these new practices in the future. On the basis of previous studies, I attempt to show that new social and creative communication skills might be essential in a society that is based on interaction, online communication, and creative content development. In my article I call these new skills new writing. My second article tries to define new writing skills in a school context. I reflect on several previous studies and propose six new, separate competence areas: Technical skills: Writing in the new media environment means that one should have the ability to use different devices, constantly changing applications, and a range of network environments. Multimodal writing skills: Texts are no longer only alphabetical signs but also different visual, audio and aesthetic modes. The multimodal writer is also a creative designer, who needs the competence to write in several new genres on the Internet. Social skills: Writing is no longer only an individual skill but, above all, a social one. Writing means being an active member in participatory culture and different Internet groups. Texts are often written in collaborative processes.

5 Publicity skills: Writing on the Internet is public. That means that writers need communication skills and they need to be familiar with a range of social practices. They also need to know how to market their own texts to attract readers and what laws and legislations regulate online publication. Multitasking and concentration skills: Switching between multitasking and concentration as the situation demands is an important competence when writing in different genres in a hectic online environment. Creativity skills: When writing in a new media environment, the writer should be creative in many ways. New genres are prominently more creative writing that traditional composing and multimodal writing means also being a creative designer. The writer should also have an ability to write and mix texts in the creative collaborate process and develop new creative practices. He should also be playful, open minded and curious attitude for writing. In the article, I also discuss if the new skills should be taught in school. Those skills can be seen to be important future skills and they might narrow the gap between students in-school and out-of-school textual practices. The third article is based on qualitative research data. I examine 64 Me as a writer essays written by upper secondary school students in their final year. My main research question asks what motivates students to write and to study writing. The results suggest that writing in new media environments, creative writing, and different creative and social practices can motivate students. New writing consists of all these motivating elements. In my fourth article, I try to develop, based on my previous results, a pedagogical model, participatory pedagogy, to teach new writing in upper secondary school a high school context. My model uses imagination, creativity, and fiction as motivators. For participatory pedagogy, the study atmosphere should be supportive and social, and the teaching method should be based on collaborative workshops and projects. The multimodal etexts written by students as part of participatory pedagogy can be seen

6 as promoting social action. Participatory pedagogy is not only the model for teaching new writing, but it also has effects on three different levels: individual, social and societal. The first two levels can be seen as parallel and synergic. Creative selfexpression embraces the writer on the individual level while social practices and collaboration strengthen the feeling of participation on the social level. Both of these influences can be seen as motivators of writing: they empower the individual as well as create a sense of participation. The third level shows how the actions of writing made by individuals and groups also influence society. The texts might represent active citizenship and equality and even have the power to change society. All four articles share the idea that creativity and social actions are the most important factor of the new writing skills that are needed for the participatory culture of new media. For this reason, I suggest that creative and collaborative ewriting might be a potential method for learning those skills and gaining the motivation to write and to study writing.