Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 48. Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 48 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:45-19:40 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Minna Laakso Jasminiitta Lumme, poistui klo Janne Jokinen Kimmo Metsä Monika Marschan Riitta Mård Antti Saarinen Hannu Suntio, saapui klo Seija Töyrylä Teresia Volotinen Aki Saariaho Muut saapuvilla olleet Aulis Pitkälä Susanna Tommila Tiina Kasvi Kaisa K. Koskela Sari Nybacka Sini Sormunen Katarina Hellsten-Palomäki Meija Saarinen Marianne Långvik-Huomo Paula Pullinen sivistystoimen johtaja kulttuurijohtaja kulttuuripäällikkö palvelukoordinaattori, saapui klo , poistui klo jälkeen talousasiantuntija suunnittelija, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja asiakkuuspäällikkö, henkilökunnan edustaja hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 48 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Antti Saarinen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 48 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Kulttuurilautakunnan vuoden 2016 talousarvion 6 ennakkotilinpäätös / Seuranta II tilanteessa Kulttuurilautakunnan vuoden 2017 käyttösuunnitelman 18 hyväksyminen 5 8 Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet alkaen KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun muotoilu 23 kulttuurikasvatussuunnitelmana sekä kulttuuripolun rakenteen muutoksen hyväksyminen 7 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan 26 (Kv-asia) 8 Tuloste- ja kopiomaksuista luopuminen Espoon 43 kaupunginkirjastossa, vaikutusten seuranta 9 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 45

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / 48 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kulttuurilautakunnan kokous on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / 48 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Antti Saarinen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / / Kulttuurilautakunnan vuoden 2016 talousarvion ennakkotilinpäätös / Seuranta II tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Annika Latva-Äijö, puh Sari Nybacka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön/lautakunnan sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II , kulttuurin tulosyksikkö, brutto, sitova taso 2 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II , kulttuuri, netto 3 Sivistystoimen toimialan tason tuloskortti Kulttuurin tulosyksikön tuloskortti Pöytäkirjamerkinnät 6 Tuloslaskelma, sivistystoimi Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli vuonna ,0 milj. euroa eli 102,2 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 50,2 milj. euroa eli 100,3 prosenttia.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 48 Toimialan tulokertymä ylitti muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat vuonna ,5 milj. euroa eli 99,0 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 691,8 milj. euroa, 98,8 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 milj. euroa. Merkittävimmät säästöt toteutuivat muussa sivistystoimessa, svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Muun sivistystoimen säästöt aiheutuivat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin varatun määrärahan pienemmästä käytöstä. Valtaosa säästöistä Svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa aiheutui työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 332,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 96,7. Henkilöstömäärärahat alittuivat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyivät johtuen mm. koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta syntyi säästöä noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. eurolla, johtuen mm. työvoimanvuokrauskustannuksista ja ateriapalveluista. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla johtuen mm. kalustohankinnoista, koulutarvikkeista ja opetusvälineistä. Avustukset alittuivat noin 1,2 milj. eurolla johtuen mm. yksityisen hoidon tuen alituksesta. Vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. eurolla johtuen muista vuokrista. Muut kulut ylittyivät noin 0,6 milj. eurolla johtuen mm. saatavien poistoista. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla johtuen mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 48 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla. Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla, johtuen mm henkilöstömenojen, toimitilavuokrien, kotihoidontuen avustusten ja palvelujen ostojen säästöistä. Opetus on varautunut niukkeneviin määrärahoihin jo syyslukukaudesta. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen lomapalkkajaksotuksista. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja -menot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen suuruisena. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja -menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. eurolla, johtuen maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatavan valtionosuuden maksutavasta. Valtionosuutta ei makseta sivistystoimelle vaan kaupungin rahoitukseen tuloksi. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa, johtuen mm. turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 1,8 milj. eurolla, josta ylityksestä noin 0,8 milj. euroa on katettu TATU -säästötoimenpiteinä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahat alittivat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen hankkeiden viivästyksistä sekä siitä, että osa ensikertaisen kalustamisen hankinnoista maksetaan kirjaustavan takia käyttötalouteen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 48 KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurin tulosyksikköön kuuluvat tapahtuma- ja kulttuuripalvelut, kaupunginorkesteri, kaupunginmuseo ja kaupunginkirjasto. Kulttuurin esikunnassa tehdään suurin osa lautakuntavalmistelusta, avustusten valmistelu kokonaisuudessaan, strategiatyö ja arviointi sekä tulosyksikkötasoinen viestintä. Kulttuuria kaikille -palvelut, suurimpana KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, tuotetaan ja organisoidaan kulttuurin tulosyksikön esikunnasta. Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet toteutuivat hyvin. Kaupunkitasoinen avaus oli Ison Omenan palvelutorin käynnistyminen Matinkylässä. Kirjaston lisäksi palvelutorilla aloitti toimintansa myös kulttuurin ja kuntalaisten kohtaamispaikka Kohtaamo. Uusi tila on jo nyt selvästi lisännyt kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja näkyvyyttä. Vuonna 2016 kulttuurin tulosyksikön toiminnassa näkyi erityisen paljon kansainvälisyys. Espoo valittiin Euroopan komission rahoittamaan ja Eurocities-verkoston koordinoimaan Culture for Cities and Regions - hankkeeseen. Keväällä Espoo isännöi yhdessä Helsingin kanssa eurooppalaisten kollegoiden vierailua, ja lisäksi Espoosta osallistuttiin kahteen vierailuun Euroopassa. Syksyllä Espoo valittiin Eurocitiesverkoston kulttuurifoorumin varapuheenjohtajaksi kaudelle Kansainvälisyys näkyi myös toiminnassa: Tapiola Sinfonietta vieraili Hongkongissa ja kaupunginmuseo osallistui kansainväliseen Docomomokonferenssiin Lissabonissa. KulttuuriEspoo linjausten tavoitteellinen edistäminen oli yksi vuoden tavoitteista. Tulevaisuuslinjausten etenemiselle tehtiin palvelualuekohtaiset askelmerkit. Niiden perusteella työtä voidaan jatkaa tavoitteellisesti myös seuraavan vuoden aikana. KULTTUURI, brutto Kulttuurin tulosyksikön (brutto) sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Toiminta Kulttuuria kaikille -palvelut KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun painopisteitä olivat uuteen opetussuunnitelmaan mukautuminen sekä koulujen ja opettajien sitouttaminen kulttuurikasvatukseen. Alkuvuodesta opettajille tehtiin kysely KULPS!:n toimivuudesta. Syksyllä perustettiin KULPS!- ja kulttuuriopettajien verkosto, johon kuuluu opettaja jokaisesta Espoon peruskoulusta. KULPS!-käyntejä oli vuoden aikana yhteensä Kulttuuripolun määrä käynneistä oli , kirjastopolun ja liikuntapolun

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / 48 Kulttuurineuvolatoiminta laajeni syksyllä kahteen uuteen neuvolaan: Kalajärven sekä Kaitaa-Soukan neuvolaan. Kulttuuritoimijoihin liittyi Aaltoyliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma. Kuvataidekasvatuksen opiskelijat järjestivät syksyllä toimintaa Suvelan ja Ison Omenan palvelutorin neuvolassa. Kulttuurineuvolakertoja oli vuonna 2016 yhteensä 54 ja kävijöitä 979. Kulttuuriketjun 212 esitystä saavutti vanhusten hoivalaitosten ja palvelukeskusten asiakasta. Lähes kaikki Espoossa toimivat hoivalaitokset tarjosivat asukkailleen Kulttuuriketju-esityksiä. Hoivalaitosten yhteyshenkilöille ja kulttuuripalvelujen tuottajille tehtiin kysely palvelun ja yhteistyön toimivuudesta vuoden loppupuolella. Kulttuurikaverivierailuja tehtiin vuoden aikana 390, mukaan lukien ryhmäkäynnit ja yksittäiset asiakkaat. Kaikukortteja jaettiin yhteensä 1320 kappaletta. Suurimmat asiakasryhmät olivat työttömät tai lomautetut (42 %) sekä eläkkeellä pitkäaikaissairauden, iän, työvuosien tai työttömyyden perusteella olevat (37 %). Kaikukortteja jakoi 18 espoolaista sosiaali- ja terveysalan toimijaa, joista osa oli kaupungin omia yksiköitä ja osa järjestöjä. Kulttuuriorganisaatioita toiminnassa oli mukana 24: kaupungin omat yksiköt sekä suurin osa avustettavista kulttuuriyhteisöistä. Samat toimijat osallistuivat myös kulttuurikaveritoimintaan. Kohtaamossa, kaikille avoimessa taiteen ja kulttuurin kohtaamispaikassa Ison Omenan palvelutorilla vietettiin avajaisviikkoja elokuussa. Asiakkaat ovat löytäneet Kohtaamon. Tilassa on syksyn aikana järjestetty kulttuuritapahtumien esittelyjä, näyttelyjä ja kirjaston satutunteja. Avustukset Kulttuurilautakunta päätti alkaa myöntää uutta taiteilija-apurahaa ja lopettaa samalla Espoon kulttuuripalkinnon jakamisen. Apuraha myönnetään hakemuksen perusteella vuoden työskentelyyn yhdelle taiteilijalle kerrallaan. Työskentelyapurahaa voivat hakea kaikki espoolaiset ammattitaiteilijat taiteenalasta riippumatta. Joulukuun kokouksessaan kulttuurilautakunta päätti myöntää vuoden 2017 ammattitaiteilijan apurahan kirjailija Ilkka Auerille. Joulukuussa lautakunta päätti myös vuoden 2017 toiminta-avustuksista, toiminta-avustuksina ja muina tukimuotoina myönnettiin yhteensä 10,4 milj. euroa. Kohdeavustusten kuudennen ja viimeisen hakuerän avustuksista kulttuurilautakunta päätti syyskuussa. Kohdeavustuksina myönnettiin yhteensä euroa vuonna Vuoden 2017 kohdeavustuksista lautakunta päätti varata euroa espoolaisiin Suomi 100 -juhlavuoden hankkeisiin, jotka tukevat kaupunginosien yhteisöllisyyttä. Viestintä

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / 48 Uusi kulttuuriespoo.fi-tapahtumasivusto avattiin marraskuun alussa. Sivustoa markkinoitiin videosisällöistä koostuvalla Facebook-kampanjalla, joka tavoitti mainonnan avulla yli ihmistä. Sivustokehityksen toinen vaihe alkoi marraskuussa ja se saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Talous Sivistystoimen toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin bruttobudjetoituun tulosyksikköön euroa ICT-palveluiden laskutuskäytännön muutokseen, sekä vähennettiin euroa palveluliikelaitoksen tuottoodotuksen poistosta johtuva määrärahavähennys. Kaupunginjohtajan päätöksellä siirrettiin kaupunginkirjastolle euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja urapalveluihin. Sivistystoimen toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin Kaupunginkirjastolle turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin. Kulttuurin bruttobudjetoidun tulosyksikön muutettu talousarvio oli noin 33,0 milj. euroa. Tulosyksikön tilinpäätösmenot olivat noin 32,9 milj. euroa (99,8 %). Kulttuurin bruttobudjetoidun tulosyksikön toimintatulot alittuvat noin 0,1 milj. euroa. Alitus johtuu mm. myöhästymismaksujen pienemmästä tulokertymästä sekä tuloste- ja kopiomaksuista luopumisesta lähtien. Henkilöstökulut alittivat muutetun talousarvion 0,2 milj. euroa. Ulkoiset vuokrat alittivat muutetun talousarvion 0,4 milj. euroa. Sisäiset toimitilavuokrat ylittävät muutetun talousarvion noin 0,3 milj. euroa. Palveluiden ostot alittivat muutetun talousarvion 0,1 milj. euroa. Sisäiset palveluiden ostot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,5 milj. euroa. Ylitys johtui mm. kaupunginkirjaston kasvaneista ICT-kuluista sekä Ison Omenan palvelutorin yhteisistä veloituksista. Bruttobudjetoidun tulosyksikön toimintamenot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Investoinnit Investointimenojen 9135 aineeton ylittyi Iso Omenan palvelutorin valmistus omaan käytön kustannuksista 0,1 milj. euroa. Kate löytyy 9535 koneet ja kalustosta syntyneistä säästöistä. Investointien ensikertaisen kalustamisen 9535 koneet ja kaluston talousarvio on 2,9 milj. euroa. Talousarvio alittui

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / 48 1,7 milj. euroa. Ison Omenan palvelutorin rakentamisen lisäkustannusten veloituksista kohdistui vuodelle 2015 noin 0,8 milj. euroa. KAUPUNGINKIRJASTO Kaupunginkirjaston kävijä- ja lainausmäärät Kävijää Fyysisiä lainoja Kävijää lastentapahtumissa kävijää senioritapahtumissa 3909 Verkkokäyntejä (Helmet kokonaisuudessaan) Toiminta Espoon kaupunginkirjaston lainaus- ja kävijämäärä kasvoi merkittävästi vuonna 2016: kävijämäärä 11,5 ja lainausmäärä 5,17 prosenttia. Kasvuun oli kaksi syytä: Ison Omenan kirjaston muutto Palvelutorille elokuussa ja lähes kaikkien pienten kirjastojen aukioloajan lisääminen omatoimiajalla. Ison Omenan kirjaston kuukausittainen kävijämäärä lähes kaksinkertaistui muuton jälkeen. Vuoden lopussa rikkoutui miljoonan kävijän raja, mikä tarkoittaa 36 prosentin kävijämäärän kasvua vuonna Omatoimiaika lisäsi pienten kirjastojen käyttöä. Omatoimikirjastoja ovat: Aktiivisen oppimisen keskus AKKU Suurpellossa sekä Haukilahden, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Laajalahden, Laaksolahden, Nöykkiön ja Viherlaakson kirjasto. Omatoimikirjastot ovat avoinna joka päivä klo 7 22, mistä osa on palveluaikaa. Omatoimiaika on lisännyt pienten kirjastojen lainaus- ja kävijämäärää selvästi. Esimerkiksi Nöykkiön ja Kauklahden kirjastossa lainausmäärä kasvoi runsaat 30 prosenttia ja Haukilahdessa 40 prosenttia. Kulttuurin tuloskortin tavoitteet ovat pääosin toteutuneet kaupunginkirjaston osalta. Henkilöstö Kaupunginkirjastossa otettiin syyskuun alussa kokeiluluonteisesti käyttöön työajan tasoittumisjakso. Tavoitteena oli henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokas käyttö sekä työ- ja vapaa-ajan joustava yhteensovittaminen. Kokeilu päättyy helmikuussa Kaupunginkirjaston Kunta10-tulokset heikentyivät jonkin verran kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Kirjaston yhteiskunnallisen roolin muutos on hävittänyt vanhoja työnkuvia ja tuonut tilalle uusia, mikä aiheuttaa turvattomuuden ja tyytymättömyyden tunteita työntekijöiden keskuudessa. Erot kaupunginkirjaston sisällä eri alueiden välillä olivat ensimmäistä kertaa melko suuret.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 48 Kulttuurin tuloskortin tavoitteet toteutuvat kirjaston osalta. Talous Kaupunginkirjaston sisäisistä eristä, palveluiden ostot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,5 milj. euroa. Ylitys johtuu ICT- kulujen, lähinnä järjestelmä- ja työasemapalveluiden, ennakoitua suuremmasta kertymästä sekä Ison Omenan palvelutorin yhteisten kustannusten suuremmasta toteutumasta. KULTTUURI, netto Kaupungin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta; kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Kaupunginjohtajan päätöksellä siirrettiin kulttuurin nettobudjetoidulle tulosyksikölle euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja urapalveluihin. Sivistystoimen toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin kulttuurin nettobudjetoituun tulosyksikköön euroa ICT-palveluiden laskutuskäytännön muutokseen, sekä vähennettiin euroa Palveluliikelaitoksen tuoton poisto. Sivistystoimen toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin kaupunginorkesterille euroa, tapahtuma- ja kulttuuripalveluille euroa turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin. Kulttuurin nettobudjetoidun yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0.9 milj. euroa ja toimintamenot alittuivat 0,8 milj. euroa. Kulttuurin nettobudjetoidun sitova toimintakate alittui noin 0,1 milj.euroa. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä TP Kävijöitä Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille/ Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo Kaupunginorkesteri WeeGee Kulttuurikeskus Sellosali Alueelliset kulttuuripalvelut, yht Kannusali Karatalo

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 14 / 48 - Pikku-Aurora Seinätön alue- kulttuurityö KAUPUNGINMUSEO Toiminta Espoon kaupunginmuseon kävijämäärä kasvoi 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijämäärän kasvu näkyi eniten KAMUssa, jossa Gladiaattorit-näyttelyn loppukauden ohjelmisto oli erittäin suosittua. Myös kesällä avattu Lasin aika -näyttely löysi heti alusta lähtien innostuneen yleisönsä. Turvapaikkana museo -hankkeeseen toteutettiin mininäyttely työpajoista saadusta aineistosta. Pentalan tulevan saaristomuseon valmistelua jatkettiin mittavalla resursoinnilla kaikilla vastuualueilla. Arkkitehti Matti Suurosen ( ) kansainvälisestikin kiinnostavan piirustus- ja valokuvakokoelman selvitystyötä jatkettiin. Yhteistyössä Espoo Tietotekniikan ja Profiumin kanssa valmisteltu kaupunginmuseon kokoelmahallintajärjestelmän muinaisjäännösosio valmistui vuodenvaihteessa. Kulttuuriympäristöön liittyvä viranomaistoiminta jatkui vilkkaana ja annettujen lausuntojen ja kannanottojen määrä kasvoi. Henkilöstö Museon koko henkilöstö osallistui organisaation kehittämishankkeeseen Ramboll-yhtiön konsulttien fasilitoimassa työpajassa. Johtoryhmän työnohjaus keskittyi organisaation kehittämisen ja henkilöstövaihdosten tuottamien muutosten hallintaan. Talous Museon talous toteutui suunnitellusti. Käyttötalouden pieni liikkumavara kohdennettiin Pentalan saaristomuseoon kohdistuvaan työhön. TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, suurtapahtumista sekä elävän kaupunkikulttuurin rakentamisesta ja kehittämisestä Espooseen yhteistyössä kaupunkilaisten ja kumppanien kanssa. Toiminta Sellosalin syyskauden runsas tarjonta sai hyvää palautetta asiakkailta. Monet rytmimusiikin ja lastenohjelmiston esitykset olivat loppuunmyytyjä.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 15 / 48 Myös senioreille suunnatut maksuttomat iltapäivätapahtumat keräsivät kiitosta. Sellosalin tapahtumien ja kävijöiden määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Espoon kulttuurikeskuksen marras joulukuun tuotannot painottuivat talon profiilille ominaisesti orkesteri-, teatteri- ja lastentuotantoihin. Marraskuussa talossa vieraili Up with People -kiertue, jossa 100 nuorta 20 eri maasta esitti tanssi- ja musiikkishow n The Journey. Toinen kansainvälinen tähtihetki oli Mikko Savolaisen Sulukule. Istanbul Romaniyhteisön tuho -valokuvanäyttely. Näyttelykeskus WeeGeen museoissa oli enemmän kävijöitä kuin vuonna Marraskuun lopussa WeeGeellä järjestettiin joulumarkkinat. Käsityöläisten tuotteiden lisäksi tarjolla oli museoiden jouluisia työpajoja ja teemakohtaisia opastuksia. WeeGeen ja sen museoiden henkilökunnasta nimetyt poikkiorganisatoriset tiimit saivat päätökseen palvelumuotoiluprosessin, jonka perusteella näyttelykeskuksen yhteistä palvelulupausta ja museoiden välistä yhteistyötä kehitetään. Kehittämistyön ytimessä on yhteistoimintamallikokeilu: museojohtajien ohjauksessa työskentelyn aloittaa ohjausryhmä sekä erikseen nimettävät projektikohtaiset tiimit. Aluekulttuuritalot kasvattivat kävijäkuntaansa ja talojen toiminnan ja profiilien kehittäminen eteni. Maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattu matonkudonnan taideprojekti käynnistyi Avo ry:n, OmaKoto -hankeen ja tulosyksikön esikunnan yhteistyönä. Viidessä päiväkodissa käynnistyi taidekasvatusprojekti. Robotiikkaan tutustui kaksi päiväkotia, ja kolme uuden sirkuksen projektia jatkuu alkuvuoteen Tapahtumien suoria lähetyksiä ja jälkitaltiointeja varten avattiin oma kanava osoitteessa espoo.fi/livetapahtumat, mikä mahdollistaa tapahtumakokemuksen esimerkiksi palvelutaloissa. Itsenäisyyspäivän juhlakonserttia seurasi netissä 7600 katsojaa areenan 5000 hengen yleisön lisäksi. Tapiolan keskustornin huipun valaistus uudistettiin yhteistyössä Tapiolan Killan kanssa osana Espoon Suomi juhlavuotta. Suomen satavuotisjuhlavuotta käynnisteltiin myös yllättämällä tuhannet kaupunkilaiset kahvilla ja ilmapalloilla aamuruuhkissa Espoon keskuksessa, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Espoon keskuksen Kannussa järjestettiin joulun ja uudenvuoden välipäivinä lapsille Urbanproject mini -tapahtuma ja nuorille kansainvälinen Urbanproject-ilmiötapahtuma. Tapahtumat tavoittivat kahden päivän aikana 360 lasta ja 150 nuorta. Kävijöitä oli laajasti myös sosiaalihuollon piiristä ja monikulttuurisista yhteisöistä. Espoo Metro Areenan kanssa tehtiin yhteistyötä osallistumalla Hevisauruskonserttiin joulukuussa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut jakoi 1000 konserttilippua vähävaraisille lapsiperheille kaupungin sosiaalitoimen ja lastensuojelujärjestöjen kautta. Tapahtumaan osallistui 3500 kävijää.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 16 / 48 Henkilöstö Palvelualueen henkilöstössä tapahtui paljon muutoksia. Harjoittelijoiden ja työllistettyjen käyttöä on lisätty, mikä auttaa kausiluontoisesti ruuhkaantuvien työtehtävien hoidossa. Lisäksi palvelualue kantaa osaltaan yhteiskuntavastuuta ja tarjoaa nuorille opiskelijoille hyödyllistä työkokemusta. Talous Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden kuluvan vuoden talouden toteumaennusteen toimintakate on talousarvion mukainen. Nettobudjetin tavoitteet saavutettiin. Toiminnassa korostettiin kustannustehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä tuottavuuden parantamista laadukkaiden ja yleisöä kiinnostavien palvelujen tuottamiseksi. KAUPUNGINORKESTERI Tapiola Sinfonietta sivusi kausikorttien kaikkien aikojen myyntiennätystään: kausikortteja ostettiin vuodelle kappaletta (tilanne ). Orkesterin yleisömäärä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Marraskuussa orkesteri jatkoi säveltäjä Erkki Sven-Tüürin sävellysten levyttämistä. Levytys valmistuu toukokuussa Orkesteri esiintyi viidessä konsertissa Hongkongin Musicus Fest - festivaalilla Solisteina olivat viulisti Pekka Kuusisto ja pianisti Paavali Jumppanen sekä kapellimestarina Tapiola Sinfoniettan konserttimestari Janne Nisonen. Vierailuun kuului konserttien ohella esiintymiset radio- ja televisiokanavilla. Tapiola Sinfoniettan Hongkongin vierailun tavoite oli vahvistaa Espoon Aasian-strategiaa ylläpitämällä kontakteja aasialaisiin sijoittajiin ja kulttuuritoimijoihin. Suomen Hongkongin pääkonsulaatti osallistui vahvasti vierailuun ja hyödynsi orkesteria Suomi-kuvan rakentamisessa. Suomi 100 -vuoden juhlallisuudet toteutettiin Tapiola Sinfoniettan vierailun yhteydessä. Yhteistyö jatkuu Musicus Societyn ja Musicus Fest -festivaalin esiintyjien vastavierailulla Suomessa huhtikuussa Henkilöstö Orkesterin toiminnan kartoitus jatkui joulukuussa järjestetyillä orkesterin kehittämispäivillä. Kehittämispäivien aikana saatiin päätökseen syksyn 2016 aikana aloitettu toiminnan ja sen painopisteiden kartoitus. Orkesterin ja Espoon työterveyshuollon välisen yhteistyön suunnittelu valmistui. Tammikuussa 2017 alkaa yli 55-vuotiaille muusikoille tarkoitettu vuoden kestävä kuntoutusohjelma, millä pyritään varautumaan orkesterin henkilöstön ikääntymisestä mahdollisesti aiheutuviin sairauspoissaoloihin.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 17 / 48 Talous Orkesteri on hankkinut vuodelle 2016 myönnetyllä investointirahalla soittimia mm. lyömäsoittajien, puu- ja vaskipuhallinsektioiden sekä II viulusektion käyttöön. Lisäksi orkesterin kalustoa on uusittu käyttömenoista. Kaluston pakollisen uusimisen ja sairauspoissaoloista johtuvan lyhytaikaisen työvoimatarpeen vuoksi kaupunginorkesterin toimintakate ylittyy noin eurolla. INVESTOINNIT Nettobudjetoidun tulosyksikön 9535 investointimääräraha oli 0,9 milj. euroa josta palvelualueet käyttivät noin 0,8 milj. euroa. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 18 / / Kulttuurilautakunnan vuoden 2017 käyttösuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Jaana Tyrni, puh Juha Ahonen, puh Lea Rintala, puh Sari Nybacka, puh Timo Tuomi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta hyväksyy kulttuurin tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle Kulttuurin tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 7 Kulttuurilautakunnan käyttösuunnitelma 2017 Selostus Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2017 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Talousarvion sitovuus Lautakuntien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 19 / 48 Sivistystoimen käyttötalouden sitovuustaso on lautakuntataso paitsi nettositovan kulttuurin yksikön osalta, joissa on toimintakate sitova. Investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeuksena ovat 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen ja 95 Koneet ja kalusto, josta sitovat määrärahat ovat lautakuntatasolla. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. koneisiin ja kalustoon. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimialajohtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, jolla varmistetaan Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialajohtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahan siirtoja. Sitovat määräykset Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. Avustuksen myöntäjän tulee selvittää etukäteen avustettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurata avustuksen myöntämisen jälkeen avustuksen käyttöä. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkistamiseen. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä. Suuret avustukset on maksettava useassa erässä tilikauden aikana. Talousarvion seuranta Lautakunnille tuodaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun tilanteista

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 20 / 48 seurantaraportit tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sekä pöytäkirjamerkinnät. Talousarvion seurantaraporttien lisäksi taloutta seurataan kuukausittain. Lautakunnille tuodaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteista kuukausiraportit, jotka sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarviovuoden aikana tarvittavat määrärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kulttuurilautakunta Sivu 21 / / Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää kotiseutuyhdistyksille myönnettävien toimintaavustusten hakuajan päättyväksi syyskuun loppuun mennessä. Mikäli haun viimeinen päivä on lauantai tai sunnuntai, hakuaika päättyy viikonloppua seuraavana arkipäivänä klo mennessä. Päätökset myönnettävistä avustuksista lautakunta tekee joulukuun kokouksessa. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 8 Avustusperiaatteet 2017 Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan lautakunnan tehtävä on 5 mukaan päättää avustusten myöntämisen periaatteista ja avustusten myöntämisestä. Edellisen kerran kulttuurilautakunta päätti avustusperiaatteista kokouksessaan Uudistetut avustusperiaatteet tulivat voimaan alkaen. Toiminta-avustuksia kulttuuritoimintaan myönnetään ammattimaisten taide- ja kulttuurilaitosten, taide- ja kulttuuriyhdistysten ja kotiseutuyhdistysten toimintaan. Nykyisten periaatteiden mukaan kaikkia toiminta-avustuksia haetaan kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä. Kulttuurilautakunta tekee päätökset toiminta-avustuksista joulukuun kokouksessa sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on vahvistanut seuraavan vuoden talousarvion. Avustuksen saaminen edellyttää, että hakemukset vaadittuine liitteineen on toimitettu määräaikaan mennessä kuulutuksessa mainittuun paikkaan ja että hakemus on asianmukaisesti täytetty. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Toiminta-avustusten hakuaikoja on muutettu vuosien aikana, muutoksilla on tavoiteltu mahdollisimman tarkoituksenmukaisia haku- ja päätösaikoja.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kulttuurilautakunta Sivu 22 / 48 Vuodesta 2002 lähtien silloisten toimintaperiaatteiden mukaan alueellisen kulttuuri- ja kotiseututoiminnan tukemiseen myönnettyjen toimintaavustusten hakuaika päättyi Tuolloin yhdistyksiltä saadun palautteen mukaan päättyvän haun avustuspäätökset tulivat yhdistysten kannalta liian myöhään, koska päätöksen saatiin vasta meneillään olevan toimintavuoden aikana avustusperiaatteita uudistaessaan kulttuurilautakunta päätti, että kaikkia toiminta-avustuksia, myös kotiseututoiminnan avustuksia, haetaan kerran vuodessa, huhtikuun loppuun mennessä espoolaisten kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten kanssa järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa keskeisenä kehittämiskohteena tuli esille toiminta-avustusten hakuun liittyviä asioita. Keskustelutilaisuuden jälkeen Espoon kotiseutuyhdistysten liitto EKYL ry teki yhdistyksille vielä sähköisen palautekyselyn, jonka vastaajista kaikki kannattivat sitä, että kaupunginosayhdistysten toiminta-avustusten hakuaikaa siirrettäisiin huhtikuun lopusta syyskaudelle. Vastauksissa todettiin, että hakuaika syksyllä olisi järkevää, koska yhdistysten tulevan vuoden toiminta on syksyllä selkiytynyt aivan eri tavalla kuin vielä kevätkaudella. Muutoksena nykyisiin kulttuuriavustusperiaatteisiin esitetään, että kotiseutuyhdistysten toiminta-avustukset siirretään haettavaksi syyskuun loppuun mennessä. Haku päättyy kuukauden viimeisenä päivänä klo Mikäli haun viimeinen päivä on lauantai tai sunnuntai, hakuaika päättyy viikonloppua seuraavana arkipäivänä klo mennessä. Kulttuurilautakunta tekee päätökset toiminta-avustuksista joulukuun kokouksessa sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on vahvistanut seuraavan vuoden talousarvion. Esitys päivitetyistä avustusperiaatteista löytyy kokonaisuudessaan liitteestä. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kulttuurilautakunta Sivu 23 / / KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun muotoilu kulttuurikasvatussuunnitelmana sekä kulttuuripolun rakenteen muutoksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh Kaisa Karoliina Koskela, puh , etunimi.k.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun muotoilun kulttuurikasvatussuunnitelmana sekä kulttuuripolun rakenteen muutoksen. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 KULPS! Espoon kulttuurikasvatussuunnitelma KULPS! Espoon kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuurikasvatussuunnitelma takaa lasten kulttuuristen oikeuksien tasa-arvoisen toteutumisen Kulttuurikasvatussuunnitelma on kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamisen työkalu kunnassa osana perusopetusta. Suunnitelman laativat ja sitä toteuttavat yhdessä opetuksen sekä kulttuuri- ja taidealojen toimijat. Suunnitelma takaa lasten kulttuuristen oikeuksien tasa-arvoisen toteutumisen sekä lasten kulttuurisen kompetenssin kehittämisen paikallisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Kulttuurikasvatussuunnitelma ei käsittele kaikkea koulupäivän aikana tapahtuvaa taide- tai kulttuurikasvatusta, vaan edistää organisoitua yhteistyötä koulujen ja mukana olevien kulttuuritoimijoiden välillä. Suomen suurimmissa kaupungeissa on ollut jo pidempään käytössä erilaisia kulttuurikasvatussuunnitelmia, -polkuja ja kalentereita. Tällä hetkellä suunnitelma on käytössä noin kolmasosassa Suomen kunnista. Kulttuurikasvatussuunnitelmien nimet ja sisällöt vaihtelevat runsaasti, valtakunnallista linjausta niiden sisällölle ei ole. Suomen

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kulttuurilautakunta Sivu 24 / 48 Lastenkulttuurikeskusten liitto on opetusministeriön rahoittama verkosto, joka edistää laadukkaan lastenkulttuurin asemaa ja saavutettavuutta valtakunnallisesti. Koulujen kulttuurikasvatuksen edistäminen on yksi liiton toiminnan keskeisistä tavoitteista. Espoo on aktiivinen toimija Lastenkulttuurikeskusten liitossa ja sen kulttuurikasvatustyöryhmässä. Espoolaisissa kouluissa sovellettava kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä Tavoitteena oli edistää ja turvata kaikkien lasten ja nuorten kulttuuri- ja liikuntakäynnit sekä koordinoida koulujen kulttuuri- ja liikuntakäyntien kustannuksia. Hanketta oli suunniteltu poikkihallinnollisessa työryhmässä. Suunnitelma hyväksyttiin kulttuurilautakunnassa vuonna Espoon kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma sai nimekseen KULPS!- kulttuuri- ja liikuntapolku. KULPS! muodostuu kolmesta polusta: kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapoluista. KULPS! toteutetaan suomenkielisen opetuksen, ruotsinkielisten sivistyspalvelujen, kulttuuripalvelujen ja liikuntapalvelujen yhteistyönä. Kulttuurin tulosyksikkö koordinoi ja rahoittaa kulttuuri- ja kirjastopolkua. Vastuu KULPS!-kokonaisuuden koordinoinnista on kulttuurin tulosyksikössä. KULPS! on osa kaupungin pysyvää toimintaa. KULPS!in käyttö on kasvanut alun muutamista tuhansista käynneistä nykyiseen noin oppilaskäyntiin vuodessa. Liitteenä on päivitetty kuvaus KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolusta Espoon kulttuurikasvatussuunnitelmana. Kulttuuripolun rahoitus ja raportointi KULPS!in rahoitus koostuu eri palvelualueiden KULPS!-määrärahoista. Liikuntapolku rahoitetaan liikuntapalveluiden määrärahoista. Kirjastopolku muodostuu kaikesta kirjastojen ja koulujen tekemästä yhteistyöstä. Kulttuuripolun määräraha palvelujen hankinnoille on vaihdellut vuosina euron ja euron välillä. Lisäksi KULPS!- kohteisiin liikkumiseen on varattu jokaisen koulun budjetissa määrärahaa viisi euroa oppilasta kohden per lukuvuosi. KULPS!-toiminnasta raportoidaan kulttuurilautakunnalle talousseurannan yhteydessä. KULPS!ia ohjataan kahdessa työryhmässä: kulttuuripolkua palveluntarjoajien seurantaryhmässä sekä koko KULPS!ia ohjausryhmässä. Seurantaryhmässä käsitellään kulttuuripolun käytännön toimintaa. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuvassa ohjausryhmässä tarkastellaan ja ohjataan kaikkien polkujen toimintaa. Muutoksista sekä uusista linjauksista raportoidaan tarvittaessa kulttuurilautakunnalle. KULPS!-kulttuuripolun rakenteen muutos alkaen KULPS!-kulttuuripolun tarve ja käyttö ovat jatkuvassa kasvussa. Uusi opetussuunnitelma kannustaa opettajia yhteistyöhön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Espoon perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa joka vuosi. Kulttuuripolun käytön epätasainen jakautuminen taiteenlajien, oppilaiden, opettajien ja koulujen kesken on jatkuva haaste. Nyt

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kulttuurilautakunta Sivu 25 / 48 ehdotettavalla kulttuuripolun rakenteen muutoksella pyritään vastaamaan näihin ongelmiin ja siten turvaamaan peruskoulujen oppilaiden tasaarvoiset mahdollisuudet hyötyä Espoon laajasta taide- ja kulttuuritarjonnasta. Tällä hetkellä jokainen luokka voi vierailla KULPS!-kulttuuripolulla kaksi kertaa vuodessa maksutta: kerran syyslukukaudella ja kerran kevätlukukaudella. Esitettävä uusi rakenne jakaa kulttuuripolun sisällöt kolmeen kategoriaan. Museoiden näyttelyt ja opastukset ovat rajoituksetta koulujen käytössä. Muita kulttuurikohteita saa kukin luokka hyödyntää kerran lukuvuodessa maksutta. Lisäksi joustavuutta järjestelmään tuo festivaalien ja muiden vaihtuvien palveluiden kategoria, jonka avulla lapset ja nuoret pääsevät hyödyntämään Espoon festivaaleja maksutta ainoan kulttuuripolkukäynnin lisäksi. Kulttuuripolun rakenteen muutostyötä on tehty yhteistyössä suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Lisäksi asiantuntijoina on kuultu Kehittyvä toimintakulttuuri -hankkeen, Suomen Lastenkulttuurikeskusten liiton sekä Opetushallituksen edustajia. Kulttuuritoimijoiden näkökulmia on kuultu eri vaiheissa. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kulttuurilautakunta Sivu 26 / / Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Martti Merra, puh Anna Kilpeläinen, puh Leena Lemiläinen-Honkanen, puh Miia Loisa-Turunen, puh Tiina Kasvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta antaa omalta osaltaan selostusosan mukaisen lausunnon valtuusaloitteeseen lasten ja nuorten harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Jaana Jalonen ja 41 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään harrastustakuuta lasten ja nuorten syrjäytymistä vastaan. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Harrastustakuun toteutuminen edellyttää Espoossa vahvan ja laadukkaan seura- ja yhdistystoiminnan varmistamista. Tämä edellyttää riittävien resurssien ohjaamista monipuolisten ja -käyttöisten harrastetilojen rakentamiseen. Lisäksi se edellyttää kaupungin ja seurojen sekä järjestöjen keskinäistä, syvenevää yhteistyötä ja pitävää lupausta vuokraavustusten vakaasta maksamisesta. Lapset ja nuoret voivat harrastaa monin tavoin. Harrastaminen voi olla omatoimista tai kaverien kanssa tapahtuvaa liikkumista, pelailua, leikkimistä, piirtämistä, lukemista. Harrastuksena voi olla jopa lemmikkieläin. Vastauksessamme harrastamisesta keskitymme pääasiassa organisoituun, lähinnä urheiluseuroissa, järjestöissä ja muissa harrastustoimintaa tarjoavissa palveluissa tapahtuvaan toimintaan.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kulttuurilautakunta Sivu 27 / 48 Kaupungin tulisi kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä voittamaan ne rakenteelliset ongelmat, jotka johtavat seuratoiminnassa harrastamisen liian varhaiseen lopettamiseen. Harrastustakuu ei voi toteutua, jos lapset ja nuoret jäävät seuratoiminnasta tai muusta harrastamisesta pois esimerkiksi taloudellisten syiden, riittämättömistä tiloista johtuvan toiminnan karsimisen taikka liiallisen kilpailullisuuden vuoksi pois. Jos tiloja ei ole harrastustoimintaan riittävästi, seurat karsivat joukkueita ja nuoria. Ensimmäisenä kärsivät yleensä ne nuoret, jotka eivät vastaa seuroissa niiden omia kilpailullisia odotuksia, jotka eivät suhtaudu harjoitteluun riittävällä vakavuudella. Kyseessä ovat siis pääosin nuoret, jotka haluavat liikunnalta ja urheilulta lähinnä myönteisiä elämyksiä, yhdessäoloa ja kaveruutta. Harrastuksen jäädessä nuori joutuu usein eroon myös lähimmistä kavereistaan ja kadottaa harrastamisen ilon. Näille pudokkaille pitäisikin voida tarjota mahdollisuuksia harrastuksensa jatkamiseksi joko omassa tai toisessa seurassa, omassa tai vaihtoehtoisessa harrastuksessa tai lajissa. Liikunta- ja nuorisopalvelut rakentaa harrastustakuuta periaatteella jokaiselle jotakin, ei kaikille kaikkea. Muutaman vuoden sisällä on seura- ja järjestöyhteistyön kautta luotu katkeamaton maksuttoman liikunnan tarjotin vuotiaille lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä se on olemassa jo vuotiaille ja se on houkutellut mukaan jo noin 3000 lasta ja nuorta sekä yhteensä käyntiä. Liikunta- ja nuorisopalvelut on aloittanut yhdessä seurojen kanssa U6 (Uusiks) -toiminnan, joka kohdistetaan ensisijaisesti vuotiaille Drop out -pudokkaille. U6 antaa nuorille uuden mahdollisuuden jatkaa entisessä lajissaan tai se tarjoaa mahdollisuuden löytää itselleen uuden lajin tai kokonaan uuden harrastuksen. Alustalle on tervetullutta kaikki espoolainen harrastaminen liikunnasta kulttuuriin. Taustaa Tutkimusten mukaan harrastaminen luo mahdollisuuksia toteuttaa itseään, kuulua yhteisöön, saada onnistumisen kokemuksia, hyvää mieltä, ja niiden myötä se myös luo tukevamman perustan tasapainoisemmalle tulevaisuudelle. Harrastamisen merkitys lapsen ja nuoren kiinnittymiselle omaan vertaisryhmään ja yhteiskuntaan on kiistaton. Harrastaminen tuottaa parhaimmillaan mukavaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa, antaa aikuisten aikaa lasten ja nuorten arkeen, sekä osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia. Harrastaminen on arvo sinänsä, sille ei välttämättä löydy vertailtavaa vaikuttavuusmittaria. Tilaaja- tuottaja mallin synnyttämisen jälkeen julkinen keskustelu kääntyi myös Suomessa harrastamisen hintoihin. Kun palvelusta tuli tuote, sille syntyi hinta ja pahimmassa tilanteessa julkisten palveluiden tuottajat arvioivat joidenkin harrastusten tuottamisen kaupungille liian kalliiksi.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kulttuurilautakunta Sivu 28 / 48 Samalla poisheittämisen ja tasa-arvon näkökulma saivat isomman sijan julkisessa keskustelussa. Keskustelu Drop out -ilmiöstä vahvistui, kun eriarvoisuus nuorten keskuudessa kasvoi. Palvelujen tuotteistamisessa piileekin riski. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa harrastamismahdollisuuksiin. Harrastuksessa kustannukset voivat nousta suuriksi eivätkä kaikki vanhemmat pysty tarjoamaan lapsilleen toivottua harrastamista. Joissain perheissä lasten harrastamisen tärkeyttä ei myöskään tunnisteta. Sen koetaan olevan elitististä tai jo lähtökohtaisesti lasta kuormittavaa, harrastuksesta tai harrastamisen määrästä riippumatta. Syntyy eriarvoisuutta. Nuorten harrastusaktiivisuuteen vaikuttaa kaverit. Kaveripiirin kannustava asenne edistää harrastamista ja porukalla tekeminen on mukavampaa. Myös harrastuksen valinta voi tapahtua kaverien vaikutuksesta. Samasta syystä harrastustoiminnassa, erityisesti joukkuelaeissa syntyneet tiiviit kaverisuhteet muodostuvat ongelmaksi siinä vaiheessa, kun nuori jää ryhmästä. Kiinteäksi muodostuneet kaverisuhteet voivat loppua kuin seinään. Voi syntyä syrjäytymisen vaara. Ympäristön vaikutus harrastusaktiivisuuteen on kiistaton. Asuinpaikka vaikuttaa harrastusmahdollisuuksiin. Pienempien lasten osalta harrastustoiminnan olisi hyvä sijaita lähellä kotia tai koulua. Nuorten osalta harrastamiseen vaikuttaa oman alueen harrastustarjonnan lisäksi julkiset liikenneratkaisut. Harrastustoimintaa tarjotaan mm. liikunnan, kulttuurin, koulun, taiteen perusopetuksen ja nuorisotyön toimesta. Kaupungin tarjoamien palveluiden lisäksi keskeisinä toimijoina ovat seurat, järjestöt, yhdistykset ja erilaiset uskonnolliset yhteisöt. Koulun iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminnan yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan tehtävänä on mm. lasten vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta. Iltapäivätoiminta on ryhmämuotoista toimintaa, jossa 15 lapsen ryhmää ohjaa Espoossa yksi aikuinen. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille vuosiluokasta riippumatta. Espoossa perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu keskimääräistä useampi ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilas. Alla olevat (Taulukko 1) tiedot ovat tilanteesta, jonka mukaan perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu espoolaisista ensimmäisen vuosiluokan oppilaista 2296 (74 % ikäluokasta) ja toisen vuosiluokan oppilaista 1263 (40 % ikäluokasta). Kuluvana lukuvuonna vuosiluokkien 3-9 erityisen tuen oppilaista iltapäivätoimintaan osallistuu 46 oppilasta, joka on noin 3 % kaikista erityisen tuen ko. vuosiluokkien oppilaista.