Kaavoitusohjelma Planläggningsprogram Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

Transkriptio

1 Kaavoitusohjelma Planläggningsprogram Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

2 KAAVOITUSOHJELMA Vuosittain laadittava kaavoitusohjelma on Sipoon maankäytön keskipitkän aikavälin toimintaohjelma. Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelma laaditaan neljälle vuodelle siten, että sen painopiste on ensimmäisessä vuodessa. Kaavoitusohjelma sisältää arvion ohjelmakauden yleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden tavoitteellisesta etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kohteiden hyväksymisaikataulu on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. Tulevan vuoden aikana saatetaan asemakaavoituksen työohjelmaan ottaa kunnanhallituksen päätöksellä myös sellaisia kaavahankkeita, joita ei ole tässä kaavoitusohjelmassa vielä mainittu. Kaavoitusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset strategian mukaisesti. Sipoon päivitetty strategia hyväksyttiin valtuustossa Sen mukaisesti kuluvan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita on kaavoituksen näkökulmasta mahdollistaa myytävien asuin- ja työpaikkatonttien riittävä ja monipuolinen tarjonta. Tavoitteena on vuosina keskimäärin 2-3 % vuosittainen väestökasvu ja vuosina jopa 4-5 % vuosittainen väestökasvu. Samanaikaisesti tavoitteena on kaksinkertaistaa Sipoon työpaikat vuoteen 2025 mennessä. Strategian mukaisesti Sipoossa asemakaavoitetaan pääosin kunnan omistamalle maalle. Tulevan kaavoituksen painopistealueet ovat yhdyskuntarakenteen täydentämisessä ja uusien joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden kaavoittamisessa. Kaavoitusta ohjaa osaltaan myös ne seudulliset maankäytön yhteistyöhankkeet ja kehittämisohjelmat, joihin kunta on sitoutunut. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa vuosille , on kunta sitoutunut luomaan kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin edellytykset vajaan 400 asunnon vuosituotannolle. Tämän asuntotuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää keskimäärin noin k-m 2 :ä asemakaavoitettua asuinkerrosalaa vuosittain. Sopimuksen mukaisesti maankäyttöä ja asuntotuotantoa tulee ohjata yhdyskuntarakennetta täydentäen ja kestävää liikkumista edistäen. Kunnanhallituksen päätökseen pohjautuen tavoitteena on käynnistää vuosittain yhden kyläosayleiskaavan laatiminen. Kyläosayleiskaavoituksella on tarkoitus ohjata haja-asutusta kyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Parhaillaan on meneillään Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaavan laatiminen, jossa tutkitaan ja sovelletaan uutta menetelmää määritellä kiinteistöjen rakennusoikeuden mitoitus rakennettavuusvyöhykkeisiin perustuen. Vuonna 2017 on tavoitteena käynnistää seuraavan kyläosayleiskaavan laatiminen Gumbostrand-Västerskogin alueelle. Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan lähivuosien asuin- ja yritystonttitarpeeseen. Kaavoitusohjelmassa vuosille on priorisoitu ensisijaiseksi ne asemakaavatyöt, jotka ovat keskeisiä kunnan strategian toteuttamisen ja kaavavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Asemakaavoitus painottuu seuraavalla kaavoitusohjelmakaudella Nikkilän ja Söderkullan taajamien ohella myös Talmaan. Talman alueen asemakaavoituksen käynnistämisellä luodaan osayleiskaavaratkaisuun pohjautuen edellytykset uuden taajaman rakentumiselle. Strategiaan pohjautuen taajamia kehitetään sosiaalisesti tasapainoisina sekä joukkoliikenteeseen tukeutuvina ja rakenteeltaan tiiviinä. Meneillään olevalla Söderkullan Hiekkamäentien asemakaavatyöllä vastataan lähivuosien yritystonttitarpeeseen. Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksessa yhteistyössä kunnan muiden osastojen (tekniikka- ja ympäristöosasto, sivistysosasto sekä sosiaalija terveysosasto) edustajien kanssa. Matti Kanerva Kaavoituspäällikkö Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kasvustrategian toteuttamiselle konkretisoiden Sipoon yleiskaavan 2025 tavoitteita ja suunnitellen yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta vielä pidemmällä aikavälillä. Strategisista osayleiskaavoista meneillään ovat Etelä-Sipoon kehittämistä linjaavat Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava

3 PLANLÄGGNINGSPROGRAM Planläggningsprogrammet är ett handlingsprogram på medellång sikt för markanvändningen i Sibbo. I programmet dras linjerna upp för insatsområdena och de viktigaste uppgifterna för planeringen och planläggningen under de närmaste åren. Planläggningsprogrammet utarbetas för fyra år med tonvikt på det första året. Planläggningsprogrammet omfattar en uppskattning om hur general- och detaljplaneprojekt och andra planläggningsprojekt kommer att avancera inom programperioden. Tajmningen av planläggningsprojekten grundar sig på en bedömning av deras allmänna behövlighet, tidsmässiga prioritet sinsemellan och de resurser som reserverats för planläggningen. När det gäller tidtabellen för godkännandet av olika planer ska den betraktas som en målsättning eftersom vi i det här skedet inte känner till alla faktorer som kommer att påverka tidtabellen för projekten. Det finns möjlighet att på kommunstyrelsens beslut under det kommande året införa även sådana detaljplaneprojekt i arbetsschemat, vilka ännu inte har upptagits i detta planläggningsprogram. Planläggningsprogrammet syftar till att säkerställa kommunens tillväxtförutsättningar i enlighet med strategin. Sibbo kommuns uppdaterade strategi godkändes av fullmäktige I enlighet med strategin är de centrala målen under pågående fullmäktigeperiod för planläggningens del, att möjliggöra ett mångsidigt och tillräckligt utbud av bostads- och arbetsplatstomter. Målet är en årlig genomsnittlig befolkningstillväxt på 2-3 % åren upp till en 4-5 % årlig befolkningstillväxt åren Samtidigt är målet att fördubbla antalet arbetsplatser i Sibbo fram till år I enlighet med strategin detaljplanlägger Sibbo i främsta hand på kommunägda marker. Planläggningens prioriteringsområden är i framtiden komplettering av samhällsstrukturen och planläggandet av nya områden som stöder sig på kollektivtrafik. Planläggningen styrs också av de regionala samarbetsprojekt och utvecklingsprogram för markanvändningen som kommunen har förbundit sig till. I intentionsavtalet mellan staten och Helsingforsregionens kommuner rörande markanvändning, boende och trafik för åren har kommunen förbundit sig att skapa förutsättningar för en årlig bostadsproduktion på ungefär 400 bostäder genom planläggnings- och markpolitiska metoder. För att uppnå bostadsproduktionsmålet förutsätts en årlig detaljplanläggning på ca m²-vy bostadsvåningsyta. I enlighet med avtalet styrs markanvändningen och bostadsproduktionen så, att samhällsstrukturen kompletteras och den hållbara rörligheten främjas I enlighet med kommunstyrelsens beslut är målet att årligen starta utarbetandet av en bydelgeneralplan. Bydelgeneralplaneringen syftar till att styra glesbyggandet till bycentrum och underlätta beredningen av enskilda tillstånd. Som bäst utarbetas bydelgeneralplanen för Norra Paipis där man undersöker och tillämpar en ny metod att fastställa dimensioneringen för fastigheternas byggrätter med byggbarhetszonerna som grund. År 2017 är avsikten att starta utarbetandet av en bydelgeneralplan för Gumbo-Västerskog. Detaljplaneringen syftar till att tillgodose behovet av bostads- och företagstomter inom de närmaste åren. I planläggningsprogrammet för åren har de detaljplaneprojekt prioriterats som är centrala för genomförandet av kommunens strategi och ökandet av planreserven. Under nästa planläggningsprogramperiod ligger tyngdpunkten vid sidan av tätorterna i Nickby och Söderkulla också på Tallmo. När detaljplanläggningen i Tallmo startar, skapas i enlighet med delgeneralplanelösningen grunden till en ny tätort. Med strategin som grund formas tätortsområdena till socialt balanserade områden med en tät struktur som stöder sig på kollektivtrafiken. Det pågående detaljplanearbetet för Sandbackavägen i Söderkulla svarar mot de närmaste årens behov av företagstomter. Planläggningsprogrammet har sammanställts i Utvecklings- och planläggningscentralen i samarbete med representanter för kommunens övriga avdelningar (avdelningen för teknik och miljö, bildningsavdelningen samt socialoch hälsovårdsavdelningen). Matti Kanerva Planläggningschef I och med den strategiska delgeneralplaneringen skapas förutsättningar på lång sikt för verkställandet av tillväxtstrategin, genom att konkretisera målen i Generalplan för Sibbo 2025 och planera den framtida samhällsstrukturen på ännu längre sikt. Bland de strategiska delgeneralplanerna som nu är under arbete är delgeneralplanerna för Sibbesborg och Eriksnäs och den gemensamma generalplanen för Östersundom de planer som linjerar utvecklingen i södra Sibbo

4 Oheisessa taulukossa ja siihen liittyvissä kartoissa on esitetty neljän seuraavan vuoden yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä arviot kaavoituksen etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus eri vuosille perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä ja kestosta sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kaavoitusohjelmaan sisältyvät osayleiskaavat ovat luonteeltaan joko strategisia (S), asemakaavoituksen pohjana toimivia osayleiskaavoja tai kyläalueiden rakentamista ohjaavia, mitoittavia kyläosayleiskaavoja (KY). Kaavoitusohjelman mukaiset asemakaavahankkeet on priorisoitu kolmeen luokkaan: ensisijaisesti kaavoitettaviin (1), toissijaisesti kaavoitettaviin (2) ja ei kiireellisiin kaavahankkeisiin (3). Ensisijaisesti kaavoitettavat kaavahankkeet ovat keskeisiä kunnan asunto- ja työpaikkavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Lisäksi osa kaavahankkeista on ns. kaavoitustarpeet-korissa. Näiden kaavojen aikataulutukseen liittyy erilaisia epävarmuustekijöitä, kuten esim. maanhankinnan tai sopimustilanteen keskeneräisyys, kaavahankkeen toteutuksen, rahoituksen tai sisällön epävarmuudet. Kaavojen prioriteetti saattaa muuttua kaavoitusvuoden aikana, mikäli kaavahankkeen etenemiseen vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia (esim. kaavoitustarpeet-korista nostetaan kaavahanke työn alle, jos kaavahankkeeseen liittyvät epävarmuudet poistuu). Kunnan maanhankinnan onnistumisesta riippuen, voidaan kesken kaavoitusohjelmakauden käynnistää kunnanhallituksen päätöksellä myös jonkin sellainen kunnan kasvun kannalta keskeinen asemakaavahanke, jota ei ole mainittu tässä kaavoitusohjelmassa. Osa asemakaavahankkeista liittyy asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointitarpeeseen (AJAN). Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Tämä MRL:n mukainen asemakaavojen vanhentuneisuutta koskeva erityinen arviointimenettely tuli sovellettavaksi vuoden 2013 alusta. Säännöksen mukaan rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Karkeasti katsoen asemakaava voidaan katsoa vanhentuneeksi, se ollut voimassa yli 13 vuotta ja se on toteutunut korkeintaan 50 %:sti. I vidstående tabell med kartor presenteras general- och detaljplaneobjekt för de följande fyra åren samt en uppskattning om hur planeringen kommer att avancera. Planprojektens tidsprogrammering för de olika åren grundar sig på en uppskattning om deras allmänna behövlighet, inbördes prioriteringsordning och längd samt de resurser som reserverats för planläggningen. Delgeneralplanerna som ingår i planläggningsprogrammet är till sin karaktär antingen strategiska delgeneralplaner som fungerar som grund för detaljplaneringen (S), eller dimensionerande bygeneralplaner som styr byggandet i byområden (KY). Detaljplaneprojekten, enligt planläggningsprogrammet, har prioriterats i tre klasser: de som planläggs i första hand (1), de som planläggs i andra hand (2) och icke brådskande planprojekt (3). Planprojekt som planläggs i första hand är centrala för ökningen av kommunens bostads- och arbetsplatsreserv. Dessutom finns en del av planprojekten i den s.k. planeringsbehovskorgen. I tidtabellen för de här planerna ingår olika osäkerhetsfaktorer som t.ex. pågående markanskaffning eller avtalsförhandlingar, osäkerhet i planprojektens genomförande, finansiering eller innehåll. Planernas prioritet kan ändra under planläggningsåret ifall det sker förändringar i faktorer som påverkar planernas framskridande (t.ex. ett planprojekt kan lyftas upp ur planeringsbehovskorgen och startas ifall de osäkerhetsfaktorer som förknippats med planprojektet har avlägsnats). Beroende på framgången i kommunens markanskaffning är det möjligt att med kommunstyrelsens beslut mitt under perioden för planläggningsprogrammet inleda även sådana detaljplaneprojekt som är centrala för kommunens tillväxt och vilka ännu inte har upptagits i planläggningsprogrammet. En del av detaljplaneprojekten hör ihop med bedömningen av hur tidsenliga de är (AJAN). Enligt 60 i markanvändnings- och bygglagen ska kommunen se till att detaljplanerna är aktuella och vid behov vidta åtgärder för att ändra föråldrade detaljplaner. Detta särskilda bedömningsförfarande för föråldrade detaljplaner enligt MBL började tilllämpas från början av år Enligt bestämmelsen får bygglov inte beviljas för uppförande av en ny byggnad som är av väsentlig betydelse för områdesanvändningen eller miljöbilden förrän kommunen har bedömt hur aktuell detaljplanen är. Grovt sett kan en detaljplan anses vara föråldrad om den har varit i kraft i över 13 år och bara högst 50 % av den har genomförts. Kaavoitus tukee ohjelmallisuutta koko fyysisen ympäristön toteutusketjussa: maan han kin nassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaavoituksen ohjelmoinnilla pyritään var mis tamaan riittävän tonttivarannon lisäksi se, että tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti kunnan eri taajama-alueilla ja mahdollistavat monipuolisen asuntoja työpaikkatuotannon. Kaavoituksen ohjelmointi on tärkeää myös yhdyskuntatekniikan investointien ennakoinnin ja hallittavuuden näkökulmasta, kuten myös palvelutarjonnan riittävyyden ja saatavuuden kannalta sekä palveluiden tuottamiseen tar vittavien investointien ennakoinnin näkökulmasta. Planläggningen stöder ett systematiskt genomförande av hela den fysiska miljön från markförvärv och planering till verkställandet av planerna. Genom programmeringen av planläggningen strävar man, förutom att säkerställa en tillräcklig tomtreserv, efter att tomterna ska fördelas på ett balanserat sätt mellan tätorterna och möjliggöra en mångsidig produktion av bostäder och arbetsplatser. Programmeringen av planläggningen är viktig även när det gäller att förutse och administrera investeringarna i samhällstekniken, liksom att se till att serviceutbudet är tillgängligt och tillräckligt samt att planera de investeringar som behövs för serviceproduktionen

5 Kaavoituskohteet OSAYLEISKAAVAT Aloitus Valmis Vastuuhlö Konsultti G 18 Eriksnäsin osayleiskaava (S) KJa, EHa G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava (S) KJa, EHa G 22 Sibbesborgin osayleiskaava (S) KJa, EHa WSP Finland G 23 Herralan osayleiskaava (KY) NN G 25 Linnanpellon EO-alueen osayleiskaava JHo G 26 Pohjois-Paippisten osayleiskaava (KY) KJa, EHa A-Konsultit Oy G 27 Gumbostrand-Västerskogin osayleiskaava (KY) KJa, EHa G 28 Myyras-Viirilän osayleiskaava (KY) NN Taulukoissa on esitetty eri kaavahankkeiden tavoitteellinen eteneminen. Arvioitu valmistumisajankohta merkitsee ajankohtaa, jolloin kaava on tavoiteena saada luottamuselimen (valtuuston, kunnanhallituksen tai jaoston) hyväksyttäväksi. ASEMAKAAVAT NIKKILÄ Kaavan luonne Prioriteetti Aloitus Valmis Hyväksyjä Omistus K.tarkoitus Asuinrak. luonne Vastuuhlö Konsultti N 45A & B Nikkilän koulukeskuksen asemakaavamuuutos m 1 ja valtuusto K P JLy, JHo N 49 Kortteli 1015 (nyk. linja-autoasema) asemakaavamuutos m valtuusto K A KT MKa, NN N 50 Nikkiläntien asemakaavamuutos m jaosto K P SKa N 55 Itäinen Jokipuisto m ja u valtuusto K A, TP SKa, JLy N 56 Kortteli 1008 (Mixintie) asemakaavamuutos m kh Y, K A KT JLy N 57 Suursuontie 21 ja 26 asemakaavamuutos m kh Y A OKT NN N 58 As. Oy Sipoonkallion asemakaavamuutos m valtuusto Y A KT NN N 59 Jokipuiston kulma u valtuusto K, Y A KT NN N 60 Oikopolun asemakaavamuutos m valtuusto K A KT MKa N 61 Runebergin päiväkodin asemakaavamuutos m valtuusto K A OKT NN NG 8 Nikkilän Kartanon keskus u valtuusto K A KT PNu NG 11 Kylävuorentien omakotitontit u valtuusto K A OKT MTa ASEMAKAAVAT SÖDERKULLA & ERIKSNÄS S 17B Söderkullan keskusta (Amiraalintie 4) asemakaavamuutos m valtuusto K C, A KT JLy S 17C Söderkullan keskustan asemakaavamuutos m valtuusto K C, A KT JLy S 17D Söderkullan keskusta, Palvelutalo Lindan asemakaavamuutos m valtuusto K, Y A KT NN S 20 Söderkullan kartano u valtuusto K A PT, OKT MKa, NN S 25 Sipoonlahdenrannan laajennus u ja m valtuusto K A KT MKa T 6 Taasjärven itäpuoli u valtuusto Y, K A OKT MTa T 7B Sipoonlahden koulukeskuksen asemakaaavamuutos m valtuusto K P JLy T 9 Taasjärvi IV (uusi rajaus) u valtuusto K A OKT MKa K 8B Hiekkamäentie (2. vaihe) ja Etelä-Pähkinälehto m ja u valtuusto K, Y TP, A KT JLy M 2 Massbyn ratsastuskeskus ja okt-tontit m ja u valtuusto Y A, P OKT MKa Ramboll Oy E 4 Hangelbyträskin puutarhakylä u valtuusto Y RA NN ASEMAKAAVAT TALMA TM 1 Laaksotien omakotitontit u valtuusto K A OKT NN TM 2 Talman keskustan eteläosa u valtuusto K A KT, PT SKa, MKa, PNu TM 3 Talma Hills loma-asunnot u valtuusto Y RA NN TM 4 Talman Hietala u valtuusto K A OKT, PT NN BA 2 Bastukärr II u valtuusto S TP JLy ASEMAKAAVAT MUU SIPOO H 1 Nikkilän kierrätyskeskus u valtuusto Y TP MTa, MKa Ramboll Oy B 17 Majvik (1. vaihe) u valtuusto S P, A OKT EHa, AKu J.Turtiainen M.Mikkola KA 1 Kalkkirannan venesatama u valtuusto V P JHo RANTA-ASEMAKAAVAT RA 2 Vikbacka m valtuusto MKa Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto RA 4 Krokholmen m valtuusto MKa Ins.toimisto Juha Poutanen RA 5 Kaunissaari u valtuusto MKa, MTa Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy RA 6 Löparö u valtuusto MKa Arkkitehtitoimisto Stefan Alhman Oy KAAVOITUSTARPEET - Näitä kaavoja ei ole esitetty kaavoituskohdekartoilla. N 39 Nikkilän pelastusasema N 44 Nikkilän asemanseudun asemakaavamuutos (AJAN) N 47 Kunnan uusi varikko N 48 Laaksosuontien itäpuoli N 51 Korttelin 3032 asemakaavamuutos N 52 Korttelin 1006 (Kulmakuja) asemakaavamuutos (AJAN) N 54 Palvelutalo Joenrannan asemakaavamuutos NG 7 Svärdfelt NG 9 Paippistentien omakotitontit S 21 Flisberget ja vesitorninmäki E 2 Eriksnäs II K 10 Söderkullan työpaikka-alue (2. vaihe) MY 2 Myyraksen kiilan asemakaavamuutos Åkernäsin ideasuunnitelma u m u m m m u u u ja m u u m Kaavatyyppi: u=uusi asemakaava, m=asemakaavan muutos Prioriteetti: 1=ensisijaisesti kaavoitettavat, 2=toissijaisesti kaavoitettavat, 3=ei kiireelliset Omistus: K=kunnan omistuksessa, Y=yksityinen maanomistus, edellyttää raakamaan hankintaa kunnalle tai kunnan ja maanomistajan välillä tehtävää sopimusta (kaavoituksen käynnistämissopimus, maankäyttösopimus), S=aluetta koskien tehty kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä sopimus alueen maankäytöstä. Käyttötarkoitus: A=asuminen, P=palvelut, TP=työpaikat, RA=loma-asuminen Asuinrakentamisen luonne: OKT=omakotitontteja, PT=pientaloja, KT=kerrostaloja AJAN = Kaavahanke liittyy MRL:n 60 :n mukaiseen asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointiin (ks. edellinen sivu). KAAVOITUSTARPEET = Kaavat, joiden aikataulutukseen liittyy epävarmuustekijöitä kuten esim. maanhankinnan tai sopimustilanteen keskeneräisyys, kaavahankkeen toteutuksen, rahoituksen tai sisällön epävarmuudet.

6 Planprojekten DELGENERALPLANER Start Färdig Ansvarsperson Konsult G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs (S) KJa, EHa G 19 Gemensam generalplan för Östersundom (S) KJa, EHa G 22 Delgeneralplan för Sibbesborg (S) KJa, EHa WSP Finland G 23 Delgeneralplan för Hertsby (KY) NN G 25 Delgeneralplan för Borgby EO-område JHo G 26 Delgeneralplan för Norra Paipis (KY) KJa, EHa A-Konsultit Oy G 27 Delgeneralplan för Gumbostrand-Västerskog (KY) KJa, EHa G 28 Delgeneralplan för Myras-Vimpelboda (KY) NN I tabellen presenteras en uppskattning om hur planprojekten kommer att avancera. Året då planen beräknas vara färdig avser året då planen godkänns av förtroendeorganet (fullmäktige, kommunstyrelsen eller sektionen). DETALJPLANER NICKBY Planens karaktär Prioritet Start Färdig Godkännare Ägo Anv.ändamål Bost.byggn. karaktär Ansvarsperson Konsult N 45A & B Detaljplaneändring för Nickby skolcentrum m 1 ja fullmäktige K P JLy, JHo N 49 Detaljplaneändring för kvarter 1015 (nuv busstation) m fullmäktige K A KT MKa, NN N 50 Detaljplaneändring för Nickbyvägen m sektionen K P SKa N 55 Östanåparken m ja u fullmäktige K A, TP SKa, JLy N 56 Detaljplaneändring för kvarter 1008 (Mixvägen) m styrelsen Y, K A KT JLy N 57 Detaljplaneändring för Storkärrsvägen 21 och 26 m styrelsen Y A OKT NN N 58 Detaljplanändring för As. Oy Sipoonkallio m fullmäktige Y A KT NN N 59 Östanåparkens hörn u fullmäktige K, Y A KT NN N 60 Detaljplaneändring för Genstigen m fullmäktige K A KT MKa N 61 Detaljplaneändring för Runebergs daghem m fullmäktige K A OKT NN NG 8 Centret vid Nickby gård u fullmäktige K A KT PNu NG 11 Bybergsvägens småhus u fullmäktige K A OKT MTa DETALJPLANER SÖDERKULLA & ERIKSNÄS S 17B Detaljplaneändring för Söderkulla centrum (Amiralsvägen 4) m fullmäktige K C, A KT JLy S 17C Detajplaneändring för Söderkulla centrum m fullmäktige K C, A KT JLy S 17D Detaljplaneändring för Söderkulla centrum, Servicehuset Linda m fullmäktige K, Y A KT NN S 20 Söderkulla gård u fullmäktige K A PT, OKT MKa, NN S 25 Utvidgning av Sibbovikens strand u ja m fullmäktige K A KT MKa T 6 Östra Tasträsk u fullmäktige Y, K A OKT MTa T 7B Detaljplaneändring för Sibbovikens skolcentrum m fullmäktige K P JLy T 9 Tasträsk IV (ny avgränsning) u fullmäktige K A OKT MKa K 8B Sandbackavägen (skede 2) och Södra Hassellunden m ja u fullmäktige K, Y TP, A KT JLy M 2 Massby ridcentrum och egnahemstomter m ja u fullmäktige Y A, P OKT MKa Ramboll Oy E 4 Hangelträskets trädgårdsby u fullmäktige Y RA NN DETALJPLANER TALMA TM 1 Blekdaksvägens egnahemstomter u fullmäktige K A OKT NN TM 2 Tallmo centrum, södra delen u fullmäktige K A KT, PT SKa, MKa, PNu TM 3 Talma Hills fritidsbostäder u fullmäktige Y RA NN TM 4 Tallmo Hietala u fullmäktige K A OKT, PT NN BA 2 Bastukärr II u fullmäktige S TP JLy DETALJPLANER ÖVRIGA SIBBO H 1 Nickby återvinningscentral u fullmäktige Y TP MTa, MKa Ramboll Oy B 17 Majvik (skede 1) u fullmäktige S P, A OKT EHa, AKu J.Turtiainen M.Mikkola KA 1 Kalkstrands båthamn u fullmäktige V P JHo STRANDDETALJPLANER RA 2 Vikbacka m fullmäktige MKa Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto RA 4 Krokholmen m fullmäktige MKa Ins.toimisto Juha Poutanen RA 5 Fagerö u fullmäktige MKa, MTa Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy RA 6 Löparö u fullmäktige MKa Arkkitehtitoimisto Stefan Alhman Oy PLANLÄGGNINGSBEHOV - De här planerna finns inte på planobjektskartorna. N 39 Nickby räddningsstation u N 44 Nickby stationsområde (AJAN) m N 47 Kommunens nya depå N 48 Dalskärrsvägens östra sida u N 51 Detaljplaneändring för kvarter 3032 m N 52 Detaljplaneändring för kvarter 1006 (Vinkelgränd) (AJAN) m N 54 Detaljplaneändring för servicehuset Joenranta m NG 7 Svärdfelt u NG 9 Egnahemstomterna vid Paipisvägen u S 21 Flisberget och vattentornsbacken u ja m E 2 Eriksnäs II u K 10 Söderkulla arbetsplatsområde (skede 2) u MY 2 Detaljplaneändring för Myras kil m Idéplan för Åkernäs Plankaraktär: u=ny detaljplan, m=detaljplaneändring Prioritet: 1=planläggs i första hand, 2=planläggs i andra hand, 3=icke brådskande. Ägande: K=kommunens markägo, Y=privat markägo, förutsätter att kommunen anskaff ar råmark eller inår avtal mellan kommunen och markägaren (avtal om start av planläggning, markanvändningsavtal), S=område som kommunen och privat markägare har ingått markanvändningsavtal om. Användningsändamål: A=boende, P=service, TP=arbetsplatser, RA=fritidsboende Bostadsbyggandets karaktär: OKT=egnahemstomter, PT=småhus, KT=våningshus AJAN = Planprojektet ingår i bedömningen av detaljplanens aktualitet i enlighet med MarkByggL 60 (se föregående sida). PLANLÄGGNINGSBEHOV = Planprojekt i vilka ingår osäkerhetsmoment gällande tidtabellen. Sådana osäkerhetsmoment kan t.ex. vara ofullbordad markanskaffning eller pågående avtalsförhandlingar, osäkerhetsfaktorer gällande projektets finansiering eller planens innehåll.

7 Osayleiskaavoituskohteet Delgeneralplaneområdena Kartassa on esitetty rajauksina kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavoituskohteet. Rajaukset ovat alustavia ja suuntaa-antavia niiden kaavahankkeiden osalta, joita ei ole vielä käynnistetty. Kartan visar de avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet. Avgränsningarna är preliminära och riktgivande för planprojekt som inte har ännu påbörjats. G 26 G 25 G 23 G 28 G 22 G 18 G 19 G 27 G 19-6-

8 Asemakaavahankeet Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaa-antavia ja rajaukset tullaan määrittelemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän, Söderkullan ja Talman asemakaavoituskohteet sekä ranta-asemakaavakohteet on esitetty tarkemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla. Detaljplaneprojekten Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbetet. Detaljplaneområdena i Nickby, Söderkulla och Tallmo samt stranddetaljplaneområdena presenteras närmare på följande sida. Talma Tallmo Nikkilä Nickby H 1 Söderkulla B 17 KA 1 Ranta-asemakaavat Stranddeteljplaner - 7 -

9 Nikkilä - Nickby NG 8 NG 11 N 49 N 56 N 57 N 50 N 58 N 45A & B N 60 N 59 N 61 N 55 Söderkulla T9 T6 S 17D S 20 M2 T 7B S 17C S 17B K 8B K 8B S 25 E4-8-

10 Talma - Tallmo TM 3 TM 3 TM 1 TM 2 TM 4 BA 2-9 -

11 Ranta-asemakaavat - Stranddetaljplaner RA 2 RA 6 RA 4 RA

12 Strateginen osayleiskaavoitus Sipoossa on osaltaan käynnissä strateginen osayleiskaavoitus, jossa tarkennetaan koko kunnan yleiskaavan alueiden käytön määräyksiä. Strategiset osayleiskaavat tulevat toimimaan ko. alueiden asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun pohjana. Strategisilla osayleiskaavoilla määritellään yhdyskuntarakenteen suuret linjat. Niillä vastataan muun muassa kysymyksiin: miten yhdyskuntarakenne kokonaisuudessaan toimii, miten luodaan edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle, miten ja missä järjestyksessä alueet toteutuvat, missä ovat palvelut ja työpaikat, mitkä luontoalueet säilytetään jne. Strategisella osayleiskaavoituksella konkretisoidaan Sipoon kunnan yleiskaava 2025 tavoitteita ja suunnitellaan yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta vielä pidemmällä aikavälillä. G 18 Eriksnäsin osayleiskaava Aluetta on tarkoitus kehittää Sipoon kasvustrategian mukaisesti merkittävänä uutena merellisenä alueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alue on osa Sibbesborgin aluekokonaisuutta. Alueen rakentuminen tulee tukeutumaan julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä Etelä-Sipooseen toteutettavaan raideliikenneratkaisuun. Alueen kehittäminen on organisoitu Sipoon kunnan ja alueen suurimman maanomistajayhteenliittymän kanssa. Osayleiskaavan laatiminen alueelle on osa tätä ns. aluekehityshanketta. Korjattu osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Tavoitteena on saada Eriksnäsin osayleiskaava valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2018 Sibbesborgin osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen. G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava Tarkoituksena on laatia Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Kaavatyössä määritellään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen määrä ja laatu sekä niiden liittyminen ympäröiviin alueisiin. Osana yleiskaavatyötä tehdään laajempaa aluetta koskeva liikennejärjestelmätarkastelu, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään liittyvän kokonaisuuden osa. Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaavaehdotus oli nähtävillä Tavoitteena on asettaa korjattu yleiskaavaehdotus nähtäville keväällä G 22 Sibbesborgin osayleiskaava Tarkoituksena on laatia Söderkullan ympäristöön asemakaavoitusta ohjaava osayleiskaava, joka mahdollistaa voimakkaan kaupunkirakenteen kasvun kestävän yhdyskunnan periaatteita noudattaen. Osayleiskaavan laatimisen pohjana ovat Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu ja sen lopputulokset sekä vuoden 2012 aikana laadittu Sibbesborgin kehityskuvan ja siihen liittyvä kestävyyskriteeristö. Sibbesborgin suunnittelussa varaudutaan itämetron jatkamiseen alueelle. Strategisk delgeneralplanering I Sibbo pågår en strategisk delgeneralplanering som preciserar bestämmelserna för användningen av de områden som omfattas av Generalplan för Sibbo De strategiska delgeneralplanerna kommer att utgöra underlag för detaljplanläggningen och den mer ingående planeringen i respektive område. De strategiska delgeneralplanerna drar upp de stora linjerna för samhällsstrukturen. De ger svar på bland annat följande frågor: hur fungerar samhällsstrukturen i sin helhet, hur ska man skapa förutsättningar för anordnandet av kollektivtrafiken, på vilket sätt och i vilken ordningsföljd ska områdena genomföras, var ska servicen och arbetsplatserna finnas och vilka naturområden ska bevaras? Den strategiska delgeneralplaneringen konkretiserar målen i Generalplan för Sibbo 2025 och planerar samhällsstrukturens framtid på ännu längre sikt. G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs Området utvecklas i enlighet med kommunens tillväxtstrategi till ett nytt, betydande havsnära område med service och arbetsplatser. Området är en del av områdeshelheten Sibbesborg. Byggandet kommer att stöda sig på kollektivtrafiken, på lång sikt på spårtrafiken till Södra Sibbo. Utvecklandet av området har organiserats mellan Sibbo kommun och den största sammanslutningen av markägare i området. Att utarbeta en delgeneralplan för detta område är en del av det så kallade regionutvecklingsprojektet. Det korrigerade förslaget till delgeneralplan var framlagt Målet är att lämna Eriksnäs delgeneralplan till fullmäktige för godkännande år 2018, efter godkännandet av Sibbesborgs delgeneralplan. G 19 Gemensam generalplan för Östersundom En för tre kommuner gemensam generalplan ska utarbetas för de områden som anslutits till Helsingfors, närliggande Västersundom samt delar av Västerkulla, Fagersta och Gjutan i Vanda liksom Granö och Majvik i Sibbo. Vid planarbetet fastställs omfattningen och arten av olika funktioner, t.ex. boende och arbetsplatser, samt hur dessa funktioner ansluter sig till de omgivande områdena. Som en del av generalplanearbetet görs en granskning av trafiksystemet i ett mer vidsträckt område eftersom det handlar om en del av tillväxtkorridoren längs sydkusten. Förslaget till gemensam generalplan för Östersundom var framlagt Målet är att lägga fram det reviderade generalplaneförslaget våren G 22 Delgeneralplan för Sibbesborg Avsikten är att utarbeta en delgeneralplan som styr detaljplaneringen i Söderkulla med näromgivning. Planen ska möjliggöra en kraftig tillväxt i stadsstrukturen med iakttagande av principerna om ett hållbart samhälle. Delgeneralplanen grundar sig på planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg och utfallet av denna samt på utvecklingsbilden för Sibbesborg, som sammanställdes år 2012, och uppsättningen av hållbarhetskriterier som knyter an till utvecklingsbilden. I planeringen av Sibbesborg räknar man med att östmetron förlängs till att omfatta detta område

13 Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Tavoitteena on saada osayleiskaavaehdotus nähtäville loppuvuodesta Utkastet till delgeneralplan var framlagt Målet är att lägga fram förslaget till delgeneralplan i slutet av år Sipoonlahden ranta on osa tulevaisuuden Sibbesborgin keskustaa. Havainnekuva alueelta Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. / Sibbovikens strand är en del av centrum i framtidens Sibbesborg. Illustration från området Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Kyläalueiden osayleiskaavoitus Kyläalueiden osayleiskaavoituksella pyritään kehittämään kyläalueita ja ohjaamaan alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa kylärakennetta. Osana kyläosayleiskaavatyötä laaditaan kantatilaselvitys ja kiinteistökohtainen laskelma rakennusoikeudesta. Kyläosayleiskaavat toimivat lupavalmistelun tukena. G 23 Herralan osayleiskaava Osayleiskaava on tarkoitus laatia tiiviisti Linnanpellon kyläalueeseen kytkeytyvän Herralan maarekisterikylän alueelle. Kunnanhallituksen tekemällä päätöksellä Gumbostrand-Västerskogin sekä Myyras-Viirilän osayleiskaavat tullaan laatimaan ennen Herralan osayleiskaavaa. G 25 Linnanpellon EO-alueen osayleiskaava Kaavalla tutkitaan alueen soveltuvuus kiviainesten ottoon. Alueelta on tehty havaintoja kirjoverkkoperhosesta. Kaavoitus on tavoitteena käynnistää vuonna G 26 Pohjois-Paippisten osayleiskaava Osayleiskaavatyön tavoitteena on kehittää kyläaluetta osoittamalla uudisrakentaminen maiseman, ympäristön ja olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin sekä tiivistää kylän keskustaa. Osayleiskaava laaditaan mitoittavana. Delgeneralplanering av byområden Genom delgeneralplaneringen av byområdena strävar kommunen efter att utveckla byarna och styra markanvändningen så att nybyggande anvisas till ställen som är lämpliga med hänsyn till landskapet och miljön och som kompletterar den befintliga bystrukturen. Som en del av arbetet med bydelgeneralplanerna sammanställs en stamfastighetsutredning och en fastighetsspecifik kalkyl över byggrätten. Bydelgeneralplanerna utgör stöd för lovberedningen. G 23 Delgeneralplan för Hertsby Avsikten är att utarbeta en delgeneralplan för jordregisterbyn Hertsby, som ansluter sig omedelbart till Borgby. Genom kommunstyrelsens beslut kommer delgeneralplanerna för Gumbostrand-Västerskog och Myras-Vimpelboda att utarbetas före delgeneralplanen för Hertsby. G 25 Delgeneralplan för EO-området i Borgby Med hjälp av planen undersöks områdets lämplighet för stenmaterialtäkt. Asknätfjäril har observerats i området. Målet är att starta planläggningen år G 26 Delgeneralplan för Norra Paipis Målet för delgeneralplanearbetet är att utveckla byaområdet så, att nybyggande anvisas på områden som är lämpliga med hänsyn till landskapet, miljön och den befintliga infrastrukturen och att byns centrum förtätas. Delgeneralplanen utarbetas som en dimensionerande plan

14 Sipoon kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti osayleiskaavan laatimisessa tutkitaan ja sovelletaan uutta menetelmää määritellä rakennusoikeuden mitoitus. Osayleiskaavassa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaisesti pohjautuen kaavatyössä laadittavaan mitoitustaulukkoon/periaatteisiin, joka perustuu työssä määriteltäviin rakennettavuusvyöhykkeisiin. Osayleiskaavatyö on käynnistetty vuoden 2015 lopussa. Tavoitteena on saada osayleiskaavaluonnos nähtäville alkuvuodesta I enlighet med Sibbo kommunstyrelses riktlinjer granskas och tillämpas en ny metod för att fastställa dimensioneringen av byggrätten. I delgeneralplanen anvisas byggrätterna fastighetsvis enligt en dimensioneringstabell/ dimensioneringsprinciper som fastställs inom ramen för planarbetet med utgångspunkt i byggbarhetszoner. Arbetet med att utarbeta delgeneralplanen startade i slutet av år Målet är att lägga fram utkastet till delgeneralplan i slutet av år Osana Pohjois-Paippisten osayleiskaavatyötä tutkitaan uudenlaista edullisuusvyöhykkeisiin perustuvaa hajarakennusoikeuden mitoitusjärjestelmää. / Som en del av arbetet med Norra Paipis delgeneralplan udersöks en ny dimensioneringstabell som baserar sig på fördelaktighetszoner. G 27 Gumbostrand-Västerskogin osayleiskaava Vastauksena kaavoitusaloitteeseen ( ) Gumbostrand-Västerskogin osayleiskaavatyö otettiin mukaan kunnan kaavoitusohjelmaan (KH ). Alue on Sipoon yleiskaava 2025:ssä valtaosin kyläaluetta. Alueelle on mahdollista laatia mitoittava kyläosayleiskaava. Kaavan mitoituksessa on tarkoitus hyödyntää Pohjois- Paippisten osayleiskaavatyössä kehitettävää mitoitusmenetelmää. Kaavoitus on tarkoitus aloittaa, kun uusi mitoitusperiaate on kehitetty ja siitä on saatu keskeiset tulokset Pohjois- Paippisen osayleiskaavatyössä. Kaavoitus alkaa aikaisintaan vuoden 2017 loppupuolella. G 28 Myyras-Viirilän osayleiskaava Vastauksena kaavoitusaloitteeseen ( ) Myyras- Viirilä osayleiskaava otettiin mukaan kunnan kaavoitusohjelmaan (KH ). Alue on Sipoon yleiskaava 2025:ssä osittain kyläaluetta. Alueelle on mahdollista laatia mitoittava kyläosayleiskaava. Kaavan mitoituksessa on tarkoitus hyödyntää Pohjois-Paippisten osayleiskaavatyössä kehitettävää mitoitusmenetelmää. Kaavoitus alkaa aikaisintaan vuonna G 27 Delgeneralplan för Gumbostrand-Västerskog Som svar på ett planläggningsinitiativ ( ) togs delgeneralplanen för Gumbostrand-Västerskog in i kommunens planläggningsprogram (KS ). I Generalplan för Sibbo 2025 är området i huvudsak ett byområde. En dimensionerande bydelgeneralplan kan utarbetas för området. Vid dimensioneringen av planen är det tänkt att man ska tillämpa den dimensioneringsmetod som håller på att tas fram inom ramen för delgeneralplanen för Norra Paipis. Planläggningen startar när dimensioneringsprincipen har färdigställts och den har gett resultat i arbetet med Norra Paipis delgeneralplan. Planläggningen startar tidigast under senare hälften av år G 28 Myras-Vimpelboda Som svar på ett planläggningsinitiativ ( ) togs delgeneralplanen för Myras-Vimpelboda in i kommunens planläggningsprogram (KS ). I Generalplan för Sibbo 2025 är området delvis ett byområde. En dimensionerande bydelgeneralplan kan utarbetas för området. Vid dimensioneringen av planen är det tänkt att man ska tillämpa den dimensioneringsmetod som håller på att tas fram inom ramen för delgeneralplanen för Norra Paipis. Planläggningen startar tidigast år

15 Asemakaavoituskohteet - Nikkilä Detaljplaneringsobjekt - Nickby N 45 Nikkilän koulukeskuksen asemakaavamuutos N 45 Detaljplaneändring för Nickby skolcentrum Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Nikkilän koulukeskuksen korttelin kehittäminen ja tulevat laajennushankkeet. Lisäksi tarkoitus on ajantasaistaa sellaiset koulukeskuksen kortteliin rajoittuvat lähialueiden kaavat, joiden asemakaavat ovat vanhentuneita tai joiden vuodelta 1972 peräisin olevat kaavamerkinnät on syytä muuntaa nykyisin käytettäviin merkintöihin. Syftet med detaljplaneändringen är att göra det möjligt att utveckla och bygga ut i kvarteret. Därtill är avsikten att aktualisera sådana till skolcentrumkvarteret gränsande detaljplaner som är föråldrade eller vars planbeteckningar från år 1972 det är anledning att konvertera till dagens beteckningar. Kaavatyö tullaan laatimaan kahdessa osassa (45A ja B). Nikkilän koulukeskusta koskeva kaavatyö N 45A on tarkoitus saada vireille loppuvuodesta N 49 Korttelin 1015 (nykyinen linja-autoasema) asemakaavamuutos Planen kommer att utarbetas i två delar (45A och 45B) Avsikten är att göra planen N 45A för Nickby skolcentrum anhängig i slutet av år N 49 Detaljplaneändring för kvarter 1015 (nuvarande busstationen) Kaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa nykyisen linja-autoaseman alueelle kerrostalopainotteista asuntorakentamista. Alueen maankäytön muuttaminen asumiseen on mahdollista, kun uusi Kuntalan-Aravatalon eteen sijoittuva ajantasauspysäkki (maankäyttöjaoston sijoittumista koskeva päätös ) tulee käyttöön arviolta vuonna Osana kaavatyötä tarkistetaan tarvittaessa lähialueen asemakaavojen ajantasaisuus. Syftet med planarbetet är att undersöka möjligheterna att placera höghusdominerat bostadsbyggande i det nuvarande busstationsområdet. Det är möjligt att ändra markanvändningen i området till boende i och med att den nya tidsanpassade hållplatsen framför Sockengården-Aravahuset tas i bruk uppskattningsvis år 2019 (markanvändningssektionens beslut om placeringen , 50). Som en del av planarbetet granskas aktualiteten hos detaljplanerna för närområdet vid behov. Kaavamuutos on tavoitteena käynnistää vuonna Målet är att starta planändringen år Nikkilän nykyisen linja-autoaseman alueelle voisi tulevaisuudessa sijoittua taajamarakennetta täydentäviä asuinkerrostaloja. Havainnekuva Arkkitehtoitoimisto Harris-Kjisik. / På Nickby busstations område kunde man i framtiden placera bostadshöghus som kompletterar tätortsstrukturen. Illustration Arkkitehtoitoimisto Harris-Kjisik. N 50 Nikkiläntien asemakaavamuutos N 50 Detaljplaneändring för Nickbyvägen Asemakaavan muutosalue käsittää Nikkiläntien alueen Pornaistentien risteyksestä Brobölentien ja Martinkyläntien risteykseen saakka. Tarkoituksena on muuttaa Nikkiläntien yleisen tien alue (LYS) katualueeksi taajamaa halkovalta osuudelta. Detaljplaneändringen omfattar området vid Nickbyvägen från korsningen med Borgnäsvägen till korsningen med Brobölevägen och Mårtensbyvägen. Syftet är att ändra området för allmän väg vid Nickbyvägen (LYS) till gatuområde längs den sträcka som klyver tätorten. Kaavatyö käynnistettiin vuoden 2014 syksyllä siten, että kaava-alueeseen kuului myös Itäisen Suursuonkujan katualue sekä osa Nikkilän koulukeskuksen pohjoispuolisesta puistoalueesta. Tälle alueelle oli tarkoitus sijoittaa Nikkilän uusi bussiterminaali. Osana Nikkilän kehityskuvatyötä (maankäyttöjaosto ) on bussien ajantasauspysäkille löydetty parempi sijoituspaikka Iso Kylätien var- När planarbetet startade hösten 2014 omfattade planområdet även gatuområdet vid Östra Storkärrsgränden samt del av parkområdet norr om Nickby skolcentrum. Till det här området var det tänkt att förlägga Nickby nya bussterminal. Inom ramen för arbetet med utvecklingsbilden för Nickby (markanvändningssektionen , 50) kom man fram till att det är bättre att placera en tidsanpassad

16 resta, Kuntalan-Aravatalon edestä. Näin ollen kaavatyötä N 50 jatketaan vain Nikkiläntien osalta siten, että yleisen tien alue muutetaan kaavalla katualueeksi. Kaavatyö on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy maankäyttöjaosto. Kaava valmistellaan suoraan ehdotukseksi. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville (huom! nähtävillä oloaika kaksi viikkoa) loppuvuodesta N 55 Itäinen Jokipuisto Itäiseen Jokipuistoon, Nikkilän vanhalle sairaala-alueelle laadittiin vuonna 2015 konseptisuunnitelma (Livady Oy, ), jossa tutkittiin alueen kehittämismahdollisuuksia. Suunnitelmatyöhön pohjautuen päätettiin vuoden kaavoitusohjelmaan ottaa asemakaavahanke, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Itäisen Jokipuiston alueen eteläosan kehittäminen ja täydennysrakentaminen konseptisuunnitelmassa esitettyjen ajatusten pohjalta. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna N 56 Korttelin 1008 (Mixintie) asemakaavamuutos Ison Kylätien ja Mixintien risteyksessä sijaitseva kaava-alue käsittää noin puolet voimassa olevan asemakaavan mukaisesta korttelista Asemakaavan muutoksen tavoitteena tehostaa Nikkilän keskustassa sijaitsevan korttelin rakentamista taajamakuvallisesti soveltuvin keinoin. Kaavalla mahdollistetaan enintään kolmekerroksisten asuintalojen rakentaminen. Asemakaava on kuulutettu vireille Kaavamuutos on tarkoitus valmistella suoraan kaavaehdotukseksi. N 57 Suursuontie 21 ja 26 asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia muuttaa vuodelta 1972 peräisin olevan asemakaavan mukaiset toteutumattomat ALE-alueet (=Ohjeellinen korttelin leikkipuistoksi muodostettava korttelinosa) osaksi viereisiä asuinkorttelialueita ja mahdollistaa alueille asuinrakentaminen. Kaavatyö perustuu alueen maanomistajien kuntaan jättämiin kaavamuutoshakemuksiin, jotka kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan Kaavamuutos on tavoitteena käynnistää vuoden 2018 lopulla. N 58 As. Oy Sipoonkallion asemakaavamuutos Asemakaavan muutostyön tavoitteena on mahdollistaa kiinteistön alueen täydennysrakentaminen taajamakuvallisesti soveltuvin keinoin. Kaavatyössä tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa uutta asuinrakentamista Nikkiläntien ja olemassa olevan kerrostalon välissä sijaitsevalle rakentamattomalle alueelle. Kaavatyö perustuu Asunto-osakeyhtiön kuntaan jättämään kaavamuutoshakemukseen. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää vuoden 2017 syksyllä. Ennen kaavatyön käynnistämistä tehdään kunnan ja maanomistajan välinen kaavoituksen käynnistämissopimus. hållplats för busstrafik längs Stora Byvägen, framför Sockengården-Aravahuset. Därmed fortsätter planarbetet N 50 bara för Nickbyvägens del så att området för allmän väg ändras till gatuområde. Planarbetet har ringa konsekvenser och kan därför godkännas av markanvändningssektionen. Planen bereds direkt som ett planförslag. Målet är att lägga fram planförslaget i slutet av år (Obs! Framläggningstiden är två veckor). N 55 Östanåparken Över Östanåparken, gamla sjukhusområdet i Nickby, utarbetades år 2015 en konceptplan (Livady Oy, ) där man granskade möjligheterna att utveckla området. På basis av planeringsarbetet beslöt man att i planläggningsprogrammet uppta ett detaljplaneprojekt som gör det möjligt att utveckla och kompletteringsbygga södra delen av Östanåparken enligt riktlinjerna i konceptplanen. Målet är att starta planarbetet år N 56 Detaljplaneändring för kvarter 1008 (Mixvägen) Planområdet, som ligger vid korsningen mellan Stora Byvägen och Mixvägen, omfattar ungefär hälften av kvarter 1008 i den gällande detaljplanen. Målet för ändringen av detaljplanen är att effektivisera byggandet av kvarteren i Nickby centrum med iakttagande av metoder som lämpar sig för tätortsbilden. Planen gör det möjligt att bygga bostadshus med högst tre våningar. Detaljplanen gjordes anhängig Avsikten är att bereda planen direkt som ett planförslag. N 57 Detaljplaneändring för Storkärr 21 och 26 Syftet med planändringen är att granska möjligheterna att ändra de icke genomförda ALE-områdena (=Riktgivande del av kvarter som reserverats för lekpark) detaljplanen från år 1972 så att de blir en del av de intilliggande bostadskvarteren som därefter kan byggas för boende. Planarbetet grundar sig på ansökningar om planändring som markägare lämnat in till kommunen och som kommunstyrelsen biföll på sitt sammanträde Målet är att starta planändringen i slutet av år N 58 Detaljplaneändring för Asunto Oy Sipoonkallio Målet för detaljplaneändringen är att göra det möjligt att kompletteringsbygga fastigheten så at byggandet passar in i tätortsbilden. I planarbetet granskas möjligheten att anvisa nytt bostadsbyggande på det obebyggda området mellan Nickbyvägen och det befintliga flervåningshuset. Planarbetet grundar sig på ansökan om planändring som bostadsaktiebolaget lämnade till kommunen Målet är att starta planarbetet hösten Kommunen och markägaren ingår avtal om att starta planläggningen innan planarbetet startar

17 N 59 Jokipuiston kulma Kaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa Itäisen Jokipuiston ja Jokilaakson alueiden väliselle, nykyisin asemakaavoittamattomalle alueelle, kerrostalopainotteista asuntorakentamista. Alueella sijaitsee nykyisin kaksi Kunta-asunnot Oy:n kerrostaloa, muilta osin alue on metsää ja peltoa. Tavoitteena on käynnistää kaavatyö loppuvuodesta N 60 Oikopolun asemakaavamuutos Kaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia muuttaa nykyinen, toteuttamaton kaavanmukainen puistoalue, asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavamuutostyö tukee osaltaan Nikkilän keskustan täydennysrakentamista. Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuoden 2017 alkupuolella. N 61 Runebergin päiväkodin asemakaavamuutos Kaavatyöllä tutkitaan mahdollisuuksia muuttaa nykyinen, käytöstä poistunut päiväkotikorttelin alue, omakotimaiseen asumiseen. Tavoitteena on käynnistää kaavatyö vuonna NG 8 Nikkilän kartanon keskus Nikkilän kartano III:n kaavarunkoalueen keskukseen on tavoitteena sijoittaa kerrostalovaltaista asuinrakentamista sekä palvelurakentamista alueen sisäisiä julkisia ja yksityisiä palveluita varten. Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuoden 2017 keväällä. NG 11 Kylävuorentien omakotitontit Asemakaavoittamattomalle suunnittelualueelle suunnitellaan pientalovaltaista asuinaluetta. Kaavatyössä hyödynnetään Nikkilän Kartanon alueelle laaditun kaavarungon ideoita ja ratkaisuja, mutta ne eivät sido kaavasuunnittelua. Kaavatyö kuulutettiin vireille Kaava valmistellaan suoraan ehdotukseksi. Kaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville alkuvuodesta Kaavoitustarpeet - Nikkilä Kaavat, joiden aikataulutukseen liittyy epävarmuustekijöitä kuten esim. maanhankinnan tai sopimustilanteen keskeneräisyys, kaavahankkeen toteutuksen, rahoituksen tai sisällön epävarmuudet. N 39 Nikkilän pelastusasema Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa uuden, pelastustoimen nykyisiä ja tulevia tilatarpeita palvelevan pelastusaseman rakentaminen liikenteellisesti nykyistä asemaa edullisempaan paikkaan pääliikenneväylän varrelle. N 59 Östanåparkens hörn Syftet med planarbetet är att undersöka möjligheterna att förlägga höghusdominerat bostadsbyggande till det icke detaljplanerade området mellan Östanåparken och Ådalen. För närvarande finns det i området två flervåningshus som ägs av Kommunbostäder Ab, men för övrigt består det av skog och åkrar. Målet är att starta planarbetet i slutet av år N 60 Detaljplaneändring för Genstigen Syftet med planarbetet är att undersöka möjligheterna att ändra det obebyggda området som för närvarande är ett parkområde enligt planen till ett kvartersområde för bostadshus i flera våningar. Planändringsarbete bidrar till att stöda kompletteringsbyggandet i Nickby centrum. Målet är att starta planarbetet i början av N 61 Detaljplaneändring för Runebergs daghem Planarbetet är en granskning av möjligheterna att ändra kvarteret för daghem som tagits ur bruk till ett bostadsområde med karaktären av småhusboende. Målet är att starta planarbetet år NG 8 Centret vid Nickby gård I centrum av stomplaneområdet Nickby gård III är avsikten att anvisa höghusdominerat bostadsbyggande samt servicebyggande för områdets interna offentliga och privata service. Målet är att starta planarbetet våren NG 11 Bybergsvägens småhus Ett småhusdominerat bostadsområde planeras i detta område som hittills inte haft någon detaljplan. I planarbetet tar man fasta på idéerna och lösningarna i planstommen för Nickby Gård, men de binder inte planeringen. Planarbetet kungjordes anhängigt Planen bereds direkt som ett planförslag. Målet är att lägga fram planförslaget i början av Planläggningsbehov - Nickby Planer vars tidsplan förknippas med osäkerhetsfaktorer som t.ex. pågående markförvärv eller avtalsförhandlingar, genomförandet av planprojekt, osäker finansiering eller osäkerheter kring innehållet i planen. N 39 Nickby räddningsstation Syftet med detaljplanen är att möjliggöra byggandet av en ny räddningsstation som tjänar räddningsväsendets behov av lokaliteter, idag och i framtiden, intill huvudfarleden på en fördelaktigare plats jämfört med den befintliga räddningsstationen

18 N 44 Nikkilän asemanseudun asemakaavamuutos Asemakaavatyön yhteydessä tutkitaan Iso Kyläntien radan alitusta sekä tarkistetaan lähialueen asemakaavojen ajantasaisuus. Kaavatyö on osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointia (MRL 60 ). N 47 Kunnan uusi varikko Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa kunnan varikon siirtyminen nykyisestä ahtaasta ja epätarkoituksenmukaisesta paikasta paremmin nykyisiä tila- ja sijaintitarpeita vastaavaan paikkaan. N 48 Laaksosuontien itäpuoli Asemakaavatyöllä on tarkoitus laajentaa Nikkilän taajamarakennetta itään ja varautua näin Sipoon yleiskaavan 2025 tavoitteiden mukaisesti Nikkilän seudun kasvuun. Kaavatyössä tullaan tutkimaan mahdollisuuksia täydentää ja laajentaa alueen taajamarakennetta pientalovaltaisella asuinrakentamisella. Kaavatyö on sisällytetty kaavoitusohjelmaan asemakaavoitustarpeena kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti, Laaksosuontien itäreunaan rajoittuvien kiinteistöomistajien jättämän kaavoitusaloitteen pohjalta. Alueen asemakaavoitus edellyttää kaavoituksen käynnistämissopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. N 51 Korttelin 3032 asemakaavan muutos Tarkoituksena on tutkia Martinkyläntien ja Nikkiläntien risteyksessä olevan korttelinosan rakennustehokkuuden nostoa ympäristön korttelialueiden tasalle. Kaavatyö perustuu alueen maanomistajan kuntaan jättämään kaavamuutoshakemukseen, jonka kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan N 52 Korttelin 1006 (Kulmakuja) asemakaavamuutos Kaavatyön tarkoituksena on päivittää asemakaavaa paremmin nykyisiä tarpeita vastaavaksi. Kaavatyö on osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointia (MRL 60 ). N 54 Palvelutalo Joenrannan asemakaavamuutos Asemakaavalla on tarkoitus muuttaa korttelin käyttötarkoitus palvelurakennusten korttelialueesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavatyö on vaikutuksiltaan vähäinen, jonka hyväksyy kunnan hallintosäännön mukaisesti maankäyttöjaosto. Kaavatyö perustuu kiinteistön omistajan kuntaan jättämään kaavamuutoshakemukseen, jonka kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan NG 7 Svärdfelt Kartanon alueelle vuonna 2009 laaditun kaavarunkotyön pohjalta alueelle on ollut tavoitteena sijoittaa pientaloasumista. Alueella aikaisemmin sijainneen ampumaradan takia alueen maaperä on kuitenkin pilaantunut ja se tulee puhdistaa pilaantuneista maista (FCG, 2013). Tämä on asettanut alueen kaavoitukselle uudet lähtökohdat ja ta- N 44 Detaljplaneändring för Nickby stationsområde I samband med detaljplaneringen undersöks en järnvägsunderfart vid Stora Byvägen och kontrolleras att detaljplanerna för närområdena är aktuella. Planarbetet är en del av bedömningen av detaljplaners aktualitet enligt markanvändnings- och bygglagen (MBL 60 ). N 47 Kommunens nya depå Syftet med planarbetet är att göra det möjligt att flytta kommunens depå från den nuvarande trånga och oändamålsenliga platsen till en plats som bättre tillgodoser utrymmesoch lägesbehoven. N 48 Dalkärrsvägens östra sida Syftet med detaljplaneringen är att utvidga tätortsstrukturen i Nickby österut och därmed skapa beredskap för tillväxten i Nickbyregionen i enlighet med de mål som ställts i Generalplan för Sibbo I planarbetet kommer man även att undersöka möjligheterna att komplettera och utvidga tätortsstrukturen med småhusdominerat bostadsbyggande. Detta planarbete har enligt kommunstyrelsens beslut tagits in i planläggningsprogrammet som ett område som är i behov av detaljplanering. Beslutet fattades utifrån ett initiativ till planläggning som hade tagits av ägarna till de fastigheter som gränsar till östra kanten av Dalskärrsvägen. Detaljplaneringen av området förutsätter att kommunen och de privata markägarna ingår avtal om planläggningsstart. N 51 Detaljplaneändring för kvarter 3032 Avsikten är att undersöka en höjning av byggeffektiviteten i den del av kvarteret som ligger i korsningen av Mårtensbyvägen och Nickbyvägen till samma nivå som de omgivande kvartersområdena. Planarbetet grundar sig på en ansökan om planändring som markägaren lämnat in till kommunen och som kommunstyrelsen biföll N 52 detaljplaneändring för kvarter 1006 (Vinkelgränd) Syftet med planarbetet är att uppdatera detaljplanen så att den bättre tillgodoser dagens behov. Planarbetet är en del av bedömningen av detaljplaners aktualitet enligt markanvändnings- och bygglagen (MBL 60 ). N 54 Detaljplaneändring för servicehuset Joenranta Avsikten är att genom detaljplanen ändra kvarterets användningsändamål från kvartersområde för servicebyggnader till kvartersområde för bostads-, affärs- och kontorsbyggnader. Planarbetet har ringa konsekvenser och kan därför godkännas av markanvändningssektionen i enlighet med kommunens förvaltningsstadga. Planarbetet grundar sig på en ansökan om planändring som fastighetsägaren lämnat in till kommunen och som kommunstyrelsen biföll NG 7 Svärdfelt Avsikten är att anvisa småhusboende till gårdsområdet utifrån planstommen som utarbetades år På grund av skjutbanan som fanns tidigare i området är jordmånen emellertid förorenad och kräver sanering (FCG, 2013). Det här har

19 voitteet, eikä kaavatyön eteenpäin viemistä ole toistaiseksi aikataulutettu. NG 9 Paippistentien omakotitontit Kaavatyö perustuu alueen maanomistajien kuntaan jättämään kaavoitusaloitteeseen, jonka kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia asemakaavoittaa Sipoon yleiskaavassa 2025 asemakaavoitettavaksi taajamatoimintojen alueeksi osoitettu Paippistentien varren alue nykyistä omakotiasutusta täydentäen. Åkernäsin ideasuunnitelma Itäisen jokipuiston alueen itäpuolella sijaitsevan, kunnan omistaman alueen kaavoittamisella on tarkoitus laajentaa Nikkilän taajamarakennetta itään ja varautua näin Nikkilän alueen kasvuun pidemmällä aikavälillä. Alueen asemakaavoituksen pohjaksi tullaan ensi vaiheessa tekemään ideasuunnitelma, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti alueen maankäytön potentiaalia ja käyttömahdollisuuksia. Ideasuunnitelman on tarkoitus antaa suuntaviivat alueen kehittämiselle ja sitä tullaan käyttämään alueen vaiheittaisen asemakaavoituksen pohjana. gett planläggningen nya utgångspunkter och mål, och tillsvidare har ingen tidsplanen för det fortsatta planarbetet fastställts. NG 9 Egnahemstomterna vid Paipisvägen Planarbetet grundar sig på ansökan om planändring som lämnats in av markägarna Kommunstyrelsen biföll ansökan på sitt sammanträde Avsikten är att undersöka möjligheterna att detaljplanera ett område som i Generalplan för Sibbo 2025 har anvisats som ett område för tätortsfunktioner som ska detaljplaneras längs Paipisvägen. Området kompletterar den befintliga egnahemsbosättningen. Idéplan för Åkernäs Syftet med planläggningen av det kommunägda området öster om Östanåparken är att utvidga tätortsstrukturen i Nickby österut och därmed skapa förutsättningar för tillväxten i Nickby på längre sikt. I första hand kommer en idéplan att utarbetas. I idéplanen granskas markanvändningens potential och användningsmöjligheter i stora drag. Idéplanen ger riktlinjer för utvecklingen av området och utgör underlag för den etappvisa detaljplaneringen. Nikkilän Kartanon alueelle, Kylävuorentien varteen kaavoitetaan nykyistä asuntoaluetta täydentäviä pientalotontteja. Havainnekuva Tietoa Finland Oy. / På Nickby gårds område, längs Bybergsvägen, planeras småhustomter som kompletterar nuvarande bostadsområde. Illustration Tietoa Finland Oy. Kaavoitusohjelmassa mainitut kaavojen vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner som har nämnts i planläggningsprogram: EHa Eveliina Harsia JHo Johanna Horelli JLy Jarkko Lyytinen KJa Kaisa Jama MKa Matti Kanerva MTa Mirva Talusén PNu Pilvi Nummi SKa Suvi Kaski NN Vastuuhenkilö vielä nimeämättä / Ansvarspersoner har inte ännu utnämnts