Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM MEO Torniainen Tatu JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM MEO Torniainen Tatu JULKINEN Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia MAHDOLLINEN EUROOPAN METSÄSOPIMUS - SUOMEN KANTA SOPIMUSNEUVOTTELUJEN KÄYNNISTÄMISESTÄ OSLON METSÄMINISTERIKONFERENSSISSA KESÄKUUSSA 2011 U/E-tunnus: EUTORI-numero: MMM Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys koskien neuvottelujen käynnistämistä mahdollisesta Euroopan metsäsopimusta Oslon metsäministerikonferenssissa Ylijohtaja, osastopäällikkö Juha Ojala Neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen LIITTEET MMM

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi metsät, metsäteollisuus MMM, TEM EUE, SM, UM, VM, VNEUS, YM

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM MEO Torniainen Tatu JULKINEN Asia MAHDOLLINEN EUROOPAN METSÄSOPIMUS - SUOMEN KANTA SOPIMUSNEUVOTTELUJEN KÄYNNISTÄMISESTÄ OSLON METSÄMINISTERIKONFERENSSISSA KESÄKUUSSA 2011 Kokous Forest Europe -prosessi Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: MMM Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Euroopan metsäministerikonferenssi järjestetään Oslossa Konferenssin päätöslauselmaa ollaan valmistelemassa. Päätöslauselma tulee sisältämään FOREST EUROPE -prosessia (entinen Euroopan metsäministerikonferenssi metsien suojelemiseksi Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe, MCPFE) koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Osana FOREST EUROPE -prosessia on valmisteltu päätöstä Euroopan metsäsopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Ministerit tekevät Oslossa päätöksen myös siitä, käynnistetäänkö Euroopan metsäsopimusta koskevan neuvotteluprosessi. Mahdollisen Euroopan metsäsopimuksen käsittelyssä on käynnissä vaihe, jonka aikana jäsenmaat valmistelevat kantansa neuvotteluprosessin käynnistämisestä. Asiantuntijatyöryhmän on tarkoitus laatia ministereille suositus asiasta maaliskuun 2011 loppuun mennessä.. EU:n jäsenmaat ja komissio ovat osallistuneet FOREST EUROPE -prosessiin ilman EU:n virallista koordinaatiota. EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Komissio on kuitenkin laatinut alustavan selvityksen, jonka mukaan mahdollisella metsäsopimuksella olisi yhtymäkohtia muuhun EU-politiikkaan ja lainsäädäntöön. Suomen ja EU:n jäsenmaiden kannanmuodostuksessa tulee ottaa huomioon myös mahdollisten sopimusneuvottelujen suhde toimivaltaan ja EU:n edustautumiseen. Metsäpolitiikka kuuluu EU:ssa jäsenmaiden toimivaltaan mutta metsäasioita käsitellään useiden eri politiikkojen yhteydessä. Euroopan metsäsopimuksella olisi toteutuessaan yhtymäkohtia

4 2(10) EU:n politiikkoihin ja lainsäädäntöön. EU:n komissio on todennut tarpeen sisäisen koordinaation käynnistämisestä. EU:n sisäisen koordinaation käynnistämisen ajankohta, samoin kuin kysymys EU:n neuvottelumandaatista ovat vielä avoimia. Asiakirjat: - Preliminary results of an ongoing analysis of the inter-relationship between EU-policies and legislation and a possible legally binding agreement (LBA) on forests in the pan- European region (11468/2010) - Preliminary road map for elaboration of a recommendation from the Commission to the Council to authorise the opening of the negotiations on a legally binding agreement on forests in the pan-european region (16355/2010) FOREST EUROPE -sihteeristön laatimat asiakirjat: - Draft Oslo Ministerial Decisions 1 - Non-paper on a possible legally binding agreement on forests in Europe 2 - Technical background for a ministerial decision on negotiating a legally binding agreement 3 - Draft Oslo decision on opening negotiations on a legally binding agreement on forests in Europe 4 - Consideration of possible Rules of Procedure for the negotiation Committee to prepare a legally binding agreement on forests in Europe 5. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: - Tatu Torniainen, maa- ja metsätalousministeriö p Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö p ) Suomi suhtautuu erittäin myönteisesti yleiseurooppalaiseen metsäyhteistyöhön ja pitää tärkeänä, että FOREST EUROPE säilyy tärkeänä metsätaloutta ja metsäpolitiikkaa käsittelevänä prosessina riippumatta siitä päädytäänkö metsäsopimusneuvottelut käynnistämään vai ei. FOREST EUROPE -prosessi on tärkeä foorumi eurooppalaiselle yhdentymiselle metsäalalla. Se on luonut kehikon poliittisille linjauksille ja tarjonnut työkaluja kestävän metsätalouden toteuttamiseen Euroopassa. Prosessi on myös osaltaan suunnannut metsäasioiden käsittelyä EU:ssa. 2) Suomen tavoitteena on turvata ja edistää metsäsektorin toimintaedellytyksiä sekä edistää kestävän metsätalouden 6 kokonaisvaltaista toimeenpanoa kansallisesti ja alueellisesti. Suomi korostaa metsien talouskäytön ja metsiin pohjautuvien elinkeinojen merkittävyyttä 1 ELM/2010/Geneva/Doc4 2 ELM/2010/Geneva/Doc ELM/2010/Geneva/Doc ELM/2010/Genev a/doc ELM/2010/Geneva/Doc Kestävällä metsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä metsien kestävää hoitoa ja käyttöä mukaan lukien suojelu.

5 3(10) ja hyväksyttävyyttä osana kestävää kehitystä kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. 3) Suomi suhtautuu rakentavasti esitykseen valmistella ehdotus Euroopan metsäsopimusneuvottelujen käynnistämiseksi Oslon metsäministerikonferenssiin Suomi korostaa jatkovalmisteluissa seuraavia näkökohtia: Pääasiallinen sisältö: Suomi tavoittelee Euroopan metsäsopimuksella lisäarvoa nykytilanteeseen nähden. Keskeisenä tavoitteena on tukea pyrkimystä kohti laaja-alaista kestävää metsätaloutta käsittelevää sopimusta eli kehyssopimusta. Suomi näkee tärkeänä, että mahdollisella sopimuksella olisi kytkös YKjärjestelmään, jotta se vahvistaisi Euroopan vaikutusmahdollisuuksia globaalissa metsäpolitiikassa. Suomi suhtautuu myönteisesti myös esitykseen "hybridivaihtoehtoehdoksi"., jossa neuvotteluprosessin sihteeristö- ja tukipalveluja tuottaisivat useammat kansainväliset organisaatiot. Suomen yleinen kanta on, että EU:ssa metsäpolitiikka ja siihen liittyvä toimivalta on jäsenmaiden vastuulla. Mahdollisella metsäsopimuksella olisi kuitenkin yhtymäkohtia muuhun EU-politiikkaan ja lainsäädäntöön. Siksi neuvotteluvaltuuksien jakoa neuvoston puheenjohtajan ja komission kesken voidaan tarkastella erikseen sovittavalla tavalla. Edustautumista tulee tarkastella siten, että jäsenmaiden riittävät vaikutusmahdollisuudet neuvotteluissa turvataan eli niin sanotun sekamallin mukaan. Suomi yhtyy komission esitykseen, että Neuvoston metsätaloustyöryhmä on oikea taho EU:n koordinoivalle keskustelulle. Suomen tavoitteena on, että neuvotteluprosessi osaltaan auttaisi jäsentämään metsäasioiden tasapainoista käsittelyä EU:ssa. Suomen kannalta sopimusneuvotteluiden käynnistäminen ja lisäarvon tuottaminen edellyttää mahdollisimman laaja-alaista osallistumista. Suomen tavoitteena on, että Euroopan metsäsopimus neuvotellaan maantieteellisesti laaja-alaisena, siten että metsäpolitiikan kannalta keskeiset valtiot sitoutuvat neuvotteluprosessiin. Lisäksi Suomen tavoite on tukea neuvotteluiden puitteissa jäsenvaltioiden ja metsäalan toimijoiden kumppanuutta sekä tätä yhteistyötä tukevien rakenteiden luomista. Suomi painottaa metsäsopimusneuvotteluiden ja sopimuksen toimeenpanon kustannustehokkuutta sekä hallinnollisen lisätaakan välttämistä jäsenmaiden ja käytännön toimijoiden osalta. 4) Suomi tulee määrittämään kantansa sopimusneuvottelujen käynnistämiseen tarkemman ehdotuksen pohjalta keväällä Suomi tekee erillisen päätöksen sopimusneuvotteluprosessin mukaisen lopputuloksen hyväksymisestä. 1. Tausta - Euroopan metsäministerikonferenssiprosessi FOREST EUROPE Ensimmäinen Euroopan metsäministerikonferenssi metsien suojelemiseksi (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe, MCPFE, nykyään FOREST EUROPE - prosessi) järjestettiin Ranskan ja Suomen aloitteesta Strasbourgissa Ranskassa vuonna Konferenssin taustalla oli kasvava huoli ympäristöongelmien, erityisesti ilmansaasteiden, vaikutuksista Euroopan metsiin. Helsingissä vuonna 1993 järjestetyn toisen metsäministerikonferenssin päätöksillä tuotiin edellisenä vuonna pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin metsiä koskevat päätökset Euroopan tasolle. Kolmas

6 4(10) metsäministerikonferenssi pidettiin Lissabonissa vuonna 1998, neljäs Wienissä vuonna 2003 ja viides Varsovassa Metsäprosessilla on ollut tärkeä rooli poliittisen ja teknisen metsäyhteistyön edistäjänä. Vapaaehtoisen prosessin yhteydessä on kehitetty kestävän metsätalouden periaatteita, joissa otetaan huomioon kestävän kehityksen eri elementit. Periaatteiden käytäntöön panossa esimerkiksi kestävän metsätalouden kriteerien ja mittarien merkitys on ollut huomattava. Prosessi on edistänyt metsäasioiden integraatiota Euroopassa ja toiminut osaltaan esimerkkinä maailmanlaajuisten metsäkysymysten osalta. Varsovan konferenssin päätöksen mukaisesti prosessista on laadittu ulkopuolinen arviointi 7. Arvioinnissa nostetaan esille mm. tarve kehittää nykyistä vapaaehtoista prosessia. 2. Esitys 2.1. Eurooppalaista metsäsopimusta tarkasteleva asiantuntijatyö ja ehdotus käynnistää Euroopan metsäsopimusneuvottelut Itävalta ehdotti Varsovan metsäministerikonferenssissa marraskuussa 2007, että osana yleiseurooppalaista prosessia selvitettäisiin tarvetta ja mahdollisuuksia Euroopan metsäsopimukseksi. Eräät maat antoivat esitykselle tukea. Määräaikainen asiantuntijaryhmä käsitteli mahdollisen metsäsopimuksen etuja, haittoja ja sen tuomaa lisäarvoa ja mahdollisia sopimusvaihtoehtoja vuosien aikana. 8 Jatkotyöryhmä tarkasteli edelleen mahdollisia sopimusvaihtoehtoja sekä minkälaisia elementtejä mahdollinen sopimus voisi sisältää ja se sai työnsä päätökseen marraskuussa Merkille pantavaa on ollut Venäjän, Turkin ja itäisen Euroopan maiden aktiivinen osallistuminen jatkotyöryhmän kokouksiin. Euroopan metsäprosessin tulevaisuutta tarkastellaan seuraavan kerran Genevessä pidettävässä asiantuntijakokouksessa Tämän jälkeen järjestetään vielä ainakin yksi työkokous sekä asiantuntijakokous Oslossa. Mahdollisen metsäsopimusneuvottelun tilalle on esitetty ehdotus kehittää prosessia nykyisenkaltaisena vapaaehtoisuuteen pohjautuvana poliittisena prosessina. Näiden vaihtoehtojen rinnalle käydään myös keskusteluja tarpeesta laatia metsäprosessille visio, päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2015 saakka. Maiden kantojen, ml. EU:n linjausten valmistelut ovat vielä kesken. Euroopan metsäasioita tarkastellaan nykyisin poliittisen FOREST EUROPE -prosessin lisäksi kahden YK-järjestön puitteissa: FAO:n Euroopan metsätalouskomissiossa ja UNECE:n puutavarakomiteassa. Euroopan metsäinstituutti (EFI) tuottaa ja kokoaa tutkimustietoa eurooppalaisen metsäpolitiikan tueksi. Lisäksi metsäasioita käsitellään myös EU:ssa, jolla ei kuitenkaan ole yhteistä metsäpolitiikkaa, vaan metsiä koskevat säännökset ja ohjeistus tulevat muilta sektoreilta, yleensä ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikan puolelta. Euroopan metsäsopimus voisi toimia kokoavana kehyksenä eri toimijoille ja sen lisäarvona voisi olla kokonaisvaltaisempi ja tehokkaampi tapa metsäasioiden tarkastelulle. Oslon ministerikonferenssissa kesäkuussa 2011 on tarkoitus päättää FOREST EUROPE - prosessin tulevaisuudesta. Avainkysymys on, ryhdytäänkö neuvottelemaan Euroopan metsäsopimusta sekä minkälaisesta sopimuksesta tällöin olisi kysymys (metsiä ja kestävää metsätaloutta vai yhteistyötä koskeva sopimus). Toisaalta ministerit voivat päättää, ettei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista käynnistää sopimusneuvotteluja, vaan vahvistaa nykyistä 7 External evaluation " Review of the elaboration process, contents, dissemination and use of the MCPFE/UNECE/FAO report on State of Europe s Forests 2007" 8 Työryhmän johtopäätökset ja suositukset on kirjattu raporttiin "Main findings and recommendations of the MCPFE working group on exploring the potential added value of and possible option s for a legally binding agreement on forests in the Pan-European region"

7 5(10) poliittista prosessia esim. sopimalla yhteinen visio ja päämäärät Euroopan metsille ja metsätaloudelle sekä konkreettiset tavoitteet toiminnalle Euroopan metsäsopimuksen tarve, lisäarvo, edut ja haitat Perusteluina Euroopan metsäsopimukselle on esitetty mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhkat metsien terveydentilalle ja ilmastopolitiikasta aiheutuvat uudet vaatimukset metsien käytölle sekä maankäytön muutokset, kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos Euroopassa. Metsät ja metsätalous toisaalta tarjoavat hyvän pohjan vihreälle taloudelle, joka on yksi kestävän kehityksen nousevista trendeistä. Sopimus voisi myös vahvistaa puuntuotannon, biodiversiteetin, maaperän, vesivarojen ja muiden metsien ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltaista tarkastelua Euroopassa. Sopimuksen sisällöstä ja sitoumuksen asteesta riippuen, voisi Euroopan metsäsopimuksella olla mm. seuraavia etuja ja haittoja: EDUT metsäasioiden statuksen nosto kansallisella ja alueellisella tasolla toimenpanon tehostuminen (riippuu sopimuksen velvoitteista) yhteisesti sovittu näkemys metsien kestävän hoidon ja käytön (SFM) sisällöstä osana kestävää kehitystä; tämä voisi mm. parantaa metsien kokonaisvaltaista tarkastelua sekä vastakkaisten tavoitteiden yhteensovittamista (esim. metsien talouskäyttö vs. suojelu vs. ilmastonmuutoksen torjunta); voisi tarjota laillisen perusteen SFM:n todentamiselle voisi tarjota kokonaisvaltaisen kehikon seurantamekanismeja, tutkimustarpeita ja tiedonvälitystä varten voisi parantaa yhteistyötä muiden sektoreiden ja sidosryhmien kanssa voisi vaikuttaa EU:n metsäasioiden käsittelyyn voisi tarjota keinon metsäalan toimijoiden mukaan ottamiseksi ja sitouttamiseksi eurooppalaiseen yhteistyöhön, esim. eräänlaisena valtioiden ja sidosryhmien välisenä kumppanuutena tarjoaa elementtejä kansainväliseen keskusteluun metsiä ja kestävää kehitystä koskien voisi helpottaa kansallis en ja kansainvälisen rahoituksen saamista metsäsektorille tukisi osaltaan muiden kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden saavuttamista tukisi globaalia yhteistyötä ja vahvistaisi Euroopan vaikutusmahdollisuuksia globaalissa metsäpolitiikassa. HAITAT ei selkeää Eurooppalaista metsiä koskevaa ongelmaa jota metsäsopimus ratkaisisi lisäarvo ja poliittinen kiinnostavuus epävarmoja mahdollisesti pitkä neuvottelu- ja ratifiointiprosessi jäykkyys ja byrokraattisuus heikentävä vaikutus FOREST EUROPE -prosessiin päällekkäisyys muiden aloitteiden ja ympäristösopimusten kanssa vaarana näkökantojen polarisoituminen Euroopan maiden kesken mahdolliset lisäkustannukset jäsenvaltioille epätasapainoinen neuvotteluasetelma: EU27 ja 19 muuta maata. epävarmat EU toimivaltakysymykset ja vaikutukset EU:n metsäasioiden hoidolle vahvistaa sektorien raja-aitoja Euroopan metsäsopimuksen ei ennakoida aiheuttavan merkittäviä muutoksia Suomessa harjoittavaan metsäpolitiikkaan tai -talouteen Vaihtoehdot Euroopan metsäsopimukseksi Euroopan metsäsopimukselle voidaan esittää erilaisia vaihtoehtoja sitoumuksen asteen mukaan. kaksi päävaihtoehtoja sopimustyypille ovat:

8 6(10) Sopimus metsäyhteistyöstä Euroopassa loisi institutionaaliset puitteet eurooppalaisen metsäyhteistyön jatkolle. Sopimus voisi sisältää mm. yleisiä päämääriä Euroopan metsille ja metsätaloudelle sekä kestävän metsätalouden (sustainable forest management, SFM) määritelmän, mutta sen pääpaino olisi organisoida ja kehittää eurooppalaista metsäyhteistyötä (eli formalisoida nykyinen poliittinen prosessi). Sopimukseen voitaisiin sisällyttää mahdollisuus neuvotella myös metsiä koskevia säännöksiä myöhäisemmässä vaiheessa. Kehyssopimus Euroopan metsille ja kestävälle metsätaloudelle voisi sisältää mm. yhteisiä päämääriä Euroopan metsille ja konkreettisia tavoitteita toimenpiteille, kestävän metsätalouden määritelmän, yleisluontoisia sitoumuksia ja ohjeita metsien hoidolle ja käytölle sekä säännöt yleiseurooppalaisen yhteistyön järjestämiseksi. Tarkempia säännöksiä voitaisiin neuvotella myöhäisemmässä vaiheessa. Näiden kahden päävaihtoehdon välillä voidaan ajatella olevan lukematon määrä erilaisia vaihtoehtoja riippuen sitä, miten väljiä tai tarkkoja säännöksiä sopimukseen halutaan sisällyttää. Työryhmien työssä on asiantuntijoiden kesken vallinnut yhteisymmärrys, että sopimuksen tulisi olla mahdollisimman laaja-alainen kattaen metsien kestävän hoidon ja käytön (ml. metsien suojelu) taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. Sisällöllinen sopimus toisi myös rakenteellista lisäarvoa metsäyhteistyölle Euroopassa. Toisaalta on tullut jokseenkin selväksi, että tässä vaiheessa ei kannattane lähteä neuvottelemaan sopimusta, jossa olisi hyvin tarkkoja ja tiukkoja säännöksiä kansalliselle tasolle metsien hoidosta ja käytöstä. Mahdollisuus tiukempaan sääntelyyn myöhäisemmässä vaiheessa voidaan kuitenkin sisällyttää sopimuksen rakenteeseen Neuvotteluprosessi Mikäli ministerit päättävät aloittaa neuvotteluprosessin Euroopan metsäsopimusta varten, on arvioitu, että sopimusneuvottelut voisivat käynnistyä vuoden 2011 loppuun mennessä ja neuvottelut saattaa päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Sopimusneuvottelujen jälkeen sopimus pitäisi saattaa voimaan maissa ja Euroopan unionissa. On odotettavissa, että kokonaisuudessa prosessi tulisi kestämään useita vuosia; sopimus voisi kenties olla voimassa aikaisintaan vuoden 2015 aikana, mutta mahdollisesti vasta vuonna Neuvotteluiden käynnistämistä koskevaan päätösluonnokseen on liitetty myös ehdotus neuvotteluita ohjaavista menettelytavoista. Ehdotuksen mukaan Oslon päätöksen pohjalta perustettaisiin kansainvälinen neuvottelukomitea ("Negotiating Committee"). Keskeiset kysymykset koskevat mm. sitä minkä yleiskehikon tai organisaation alla sopimusneuvotteluja käytäisiin sekä mikä asema neuvotteluja avustavalla sihteeristöllä olisi. Näitä koskevat päätökset eivät vielä välttämättä määritä mikä olisi mahdollisen metsäsopimuksen lopullinen tallettajataho tai miten sihteeristön asema määriteltäisiin tulevaisuudessa. Yleisenä periaatteena sijoituspaikkoja tarkasteltaessa tulisi olla, ettei sijoituspaikalla ole negatiivista vaikutusta neuvotteluprosessin neutraliteettiin tai metsäasioiden laaja-alaiseen tarkasteluun. Neuvotteluprosessi voidaan asettaa mm. seuraavien tahojen yhteyteen: FOREST EUROPE -prosessi ja sen yhteysyksikkö "Liaison Unit Madrid" toimisivat sopimusprosessin kotina ja sihteeristönä. Tällöin kyseessä olisi prosessille uudenkaltainen tehtävä. Sihteeristön toimintaa rahoittaisivat ensisijassa Espanja sekä joukko muita maita. Haasteena olisi turvata sopimusneuvotteluiden ja sihteeristön riippumattomuus mutta toisaalta prosessi säilyisi maavetoisena. Neuvottelut käytäisiin YK:n alaisuudessa sen talous- ja sosiaalikomitean (UNECE) ja/tai YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) alaisuudessa siten, että metsätalous- ja puutavarayksikkö (Forestry and Timber Section) tarjoaisi sihteeristöpalvelut. Haasteena

9 7(10) olisi kuinka säilyttää prosessin maavetoisuus. Etuna olisi YK:n prosessien ja resurssien hyödyntäminen neuvotteluprosessin aikana. Neuvotteluiden käyminen jonkin muun YK järjestön, kuten YK:n ympäristöohjelman (UNEP) alaisuudessa. Neuvotteluiden käyminen Euroopan neuvoston (Council of Europe) alaisuudessa. Neuvotteluiden järjestäminen yleiseurooppalaisen metsäprosessin yhteyteen; yhteysyksikkö toimisi sihteeristönä ja erilaiset YK ja muut kv. järjestöt (esim. EFI) avustaisivat neuvotteluprosessia omien vahvuuksiensa mukaisesti. UNECE:n etuna voidaan pitää sitä, että sen alla on useita vastaavanlaisia alueellisia sopimuksia (mm. UNECE vesisopimus). Haittana on, että UNECE kattaa maantieteellistä Eurooppaa laajemman alueen (mukana myös USA, Kanada ja Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena itsenäistyneet Keski-Aasian maat). FAO:n etuna on sopiva alueellinen kattavuus, mutta sillä on vähän kokemusta tämän tyyppisistä sopimuksista. Euroopan metsäinstituutin (EFI) etuna voidaan pitää sitä, että se on eurooppalainen järjestö, jonka alla voitaisiin vahvistaa tieteellisen tiedon hyväksikäyttöä poliittisessa päätöksenteossa. UNEP eivätkä Euroopan neuvosto edusta riittävää perehtyneisyyttä yleiseurooppalaisiin metsäkysymyksiin. YK-järjestelmän puitteissa oleville järjestöille ja sopimuksille on luonteenomaista, että niiden toiminta on usein hyvin sihteeristövetoista. Yksi FOREST EUROPE -prosessin vahvuuksista on ollut allekirjoittajamaiden ja osallistuvien huomioitsijajärjestöjen vahva omistajuus prosessiin. Kiertävä sihteeristö ja koordinaatiokomitean vaihtuvat maat ovat estäneet toiminnan urautumista. Näitä piirteitä saattaisi olla mahdollista säilyttää, jos sopimusta ei vietäisi YKjärjestelmän piiriin. Lisäksi itse neuvotteluprosessin organisointiin on kiinnitettävä huomiota. Neuvotteluprosessin avoimuuden kannalta on tärkeää, että Oslon konferenssin jälkeen neuvotteluja käydään "puhtaalta pöydältä". Toisin sanoen, neuvotteluprosessia palvelemaan perustettavan neuvottelukomitean ja sihteeristön riippumattomuus ja toimintavapaus suhteessa FOREST EUROPE -prosessin nykyisiin rakenteisiin tulee turvata EU-näkökulma ja -koordinaatio Komissio on laatinut alustavan selvityksen (11468/2010), jossa se kuvaa mahdollisen metsäsopimuksen yhtymäkohtia EU-politiikkoihin ja lainsäädäntöön. Yhtymäkohtia on runsaasti. Yhdenmukaisuus mahdollisen sopimuksen ja EU:n politiikkojen välillä on pyrittävä turvaamaan. Komission näkemyksen mukaan EU:n sisäinen koordinaatio on tarpeen aikaisessa vaiheessa ja ehdottaa neuvoston metsätaloustyöryhmää koordinaatioelimeksi. Komissio saattaa ehdottaa neuvostolle neuvottelumandaatin laatimista. Syntyessään sopimuksella olisi vaikutuksia EU:ssa käsiteltäviin metsäasioihin ja se voisi antaa suuntaa metsiin liittyvään kysymyksenasetteluun EU:ssa. Toimivalta metsäpolitiikassa kuuluu jäsenmaille EU:n yhteisen metsäpolitiikan puuttuessa. Tästä huolimatta metsäasioita käsitellään useiden EU:n politiikkalohkojen kautta. Sopimusneuvottelussa edustautuminen on kuitenkin erotettava toimivallan siirrosta. Toisin sanoen EU:n jäsenvaltiot voivat uskoa neuvotteluvaltuuden toimivaltaansa kuuluvissa asioissa komissiolle tai kiertävälle puheenjohtajalle. Kyse ei ole tällöin jäsenvaltioiden toimivallan siirtämisestä unionille. Tältä pohjalta eräänlainen sekamalli, jossa yhdistyy sekä jäsenmaiden että komission neuvotteluvaltuus, voisi tarjota erään ratkaisun EU:n edustautumisesta päätettäessä. Neuvottelumandaattiin vaikuttaa myös neuvoteltavan sopimuksen sisältö. Mikäli sopimukseen sisällytettäisiin metsien kestävää hoitoa ja käyttöä kansallisella tasolla koskevia säännöksiä ja erityisesti maatalous- tai maaseutupolitiikkoja sivuavia aiheita, saattaisi neuvotteluprosessista

10 8(10) muodostua moniulotteinen EU:n kannalta. Tämä näkökohta puoltaisi, sitä että EU:n neuvottelumandaatista sovitaan vasta Oslon ministerikonferenssin jälkeen. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: - Kansainvälinen metsävirkamiestyöryhmä Kansainvälisen metsäpolitiikan neuvottelukunta EU metsäjaosto (suppea kokonnpano) - kirjallinen menettely Suuri valiokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: - Euroopan metsäsopimuksen ei ennakoida aiheuttavan merkittäviä muutoksia Suomessa harjoittavaan metsäpolitiikkaan tai -talouteen. Mahdollisen sopimuksen aiheuttamia kustannuksia on vielä vaikea arvioida. Kustannuksiin vaikuttaa mm. sihteeristön sijoittautuminen. YK-järjestön alaisuudessa sihteeristön kulut voisivat jäädä alhaisemmiksi muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Lähtökohta kuitenkin on, että kustannukset, mukaan lukien sihteeristön toiminta ja jäsenmaksut, kasvaisivat jonkin verran nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Komission alustavan arvion mukaan vaikutukset yhteisön budjettiin ovat vähäiset, alle 5 miljoonaa euroa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Suomi on sitoutunut metsien kestävän hoidon ja käytön ml. metsien suojelun edistämiseen kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Suomi on pitänyt tavoitteenaan saada aikaan maailmanlaajuinen kaikentyyppisiä metsiä koskeva sopimus. Suomi pitää YK:n metsäfoorumin seitsemännen istunnon tuloksia (työohjelma ja oikeudellisesti sitomaton asiakirja) merkittävinä tuloksina ja on sitoutunut niiden toimeenpanoon kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Yleiseurooppalaisen metsäsopimuksen tarkasteluun on uhrattu paljon teknistä valmistelua ja asia on herättänyt laajasti huomiota kansainvälisesti. Mikäli Euroopan maat päättäisivät olla käynnistämättä alueellista metsäsopimusneuvottelua, voisi se osaltaan heikentää perusteluja maailmanlaajuisen metsäsopimuksen puolesta. Suomi pitää FOREST EUROPE -prosessia ja sen saavutuksia erittäin merkittävinä ja on sitoutunut poliittisesti sen päätöslauselmiin. Suomen tavoitteena on, että

11 9(10) yleiseurooppalainen metsäprosessi säilyttäisi elinvoimaisuutensa yleiseurooppalaisen metsäpolitiikan keskeisenä foorumina. Mahdollinen neuvotteluprosessi metsäsopimuksesta tullee kestämään useita vuosia. Tällöin on vaarana, että maiden ja toimijoiden huomio kohdistuu yksinomaan neuvotteluprosessiin. Siksi on tärkeää, että FOREST EUROPE -prosessille varataan riittävät resurssit toimintakyvyn turvaamiseksi myös neuvotteluvaiheen aikana. Euroopan metsäsopimuksen kannalta maantieteellinen kattavuus on yksi keskeinen kysymys. Euroopan maiden laaja sitoutuminen neuvotteluprosessiin luo mielekkään pohjan keskustella laajapohjaisesta eurooppalaisen metsäyhteistyön kehittämisestä ja luoda siten lisäarvoa nykytilanteeseen nähden vahvistaen eurooppalaista integraatiokehitystä. EU:n jäsenmaiden lisäksi Suomi on pitänyt ensisijaisena, että muut keskeiset valtiot kuten Venäjä, Norja, Sveitsi, Turkki, Ukraina sekä Valko-Venäjä sitoutuvat prosessiin. Suomen kannalta on myös ollut tärkeää, että metsäalan toimijat, joista koko sektorin kehitys on paljolti riippuvainen, huomioidaan neuvottelussa sekä itse FOREST EUROPE -prosessin jatkossa. Metsäalan toimijoiden ja jäsenvaltioiden välistä aitoa kumppanuutta edistävä neuvotteluprosessi ja sopimusmalli voisi toimia kansainvälisesti modernina esimerkkinä. Kumppanuuspohjainen eurooppalainen metsäyhteistyö toisi myös lisäarvoa verrattuna nykyiseen prosessiin.

12 10(10) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi metsät, metsäteollisuus MMM, TEM EUE, SM, UM, VM, VNEUS, YM