TUKES-julkaisu 3/2000 MITKÄ PAINELAITTEET OVAT VAARALLISIMPIA? Tutkimushankkeen loppuraportti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKES-julkaisu 3/2000 MITKÄ PAINELAITTEET OVAT VAARALLISIMPIA? Tutkimushankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-julkaisu 3/2000 MITKÄ PAINELAITTEET OVAT VAARALLISIMPIA? Tutkimushankkeen loppuraportti Anna-Mari Heikkilä Risto Tuominen Jukka Salmikuukka VTT Automaatio Klaus Rahka VTT Valmistustekniikka Helsinki 2000

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Käytössä olevat ja markkinoille tulevat painelaitteet Rekisteröidyt painelaitteet Rekisteröimättömät painelaitteet Paineenalaiset lisälaitteet Kuluttajille tulevat painelaitteet Näkyvissä olevia trendejä painelaitesuunnittelussa Yhteenveto sattuneista painelaiteonnettomuuksista Raportoidut onnettomuudet Onnettomuuksien ennakoitavuus Tarkastuksissa todetut viat ja puutteet painelaitteissa Eri tyyppisiin painelaitteisiin liittyvän riskin arviointi Rekisteröidyt painelaitteet Rekisteröimättömät painelaitteet Painelaitteiden uuden suunnitellun rekisteröintirajan arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet 1 Painelaiteonnettomuuksien ennakoitavuus suunnittelu- ja valmistusvaiheessa 2 Painelaiteonnettomuuksien ennakoitavuus huollon ja tarkastusten yhteydessä 3 Painelaiteonnettomuudet, jotka eivät olleet ennakoitavissa. 4

3 TUKES-julkaisun johdanto Turvatekniikan keskus (TUKES) valvoo, kehittää ja palvelee useita keskeisiä turvallisuuteen liittyviä toimialoja Suomessa. TUKESin tehtäviin kuuluu tärkeänä alueena tutkimus- ja kehitystyö. Se on perusta säädösten ja toimintamallien kehittämiselle sekä aktiiviselle tiedotus- ja koulutustoiminnalle. Tutkimus- ja kehittämistyötä toteutetaan usein hankkeina yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tämä hanke on toteutettu TUKESin, VTT Automaation ja VTT Valmistustekniikan yhteistyönä. Painelaitteisiin liittyvä valvonta ja säädökset on pääosin tehty pohjautuen asiantuntijoiden ja eri yhteistyötahojen käytännön kokemuksiin ilman että taustalla olisi aina ollut täsmällisesti identifioitua tietoa kohteiden keskinäisestä vaarallisuudesta. Painelaitteiden riskeistä on vuosien varrella kertynyt runsaasti tietoa eri rekistereihin. Tässä hankkeessa selvitettiin erityyppisten painelaitteiden vaarallisuutta absoluuttisesti ja vertailtiin niiden vaarallisuutta keskenään, käyttäen tarkasti hyödyksi niiden vaarallisuudesta kertynyttä tietoa. Hankkeen eräänä tavoitteena oli saada taustatietoa painelaitteiden rekisteröintirajojen perusteeksi. Vuoden 1999 lopulla voimaan tulleiden uusien säädösten rekisteröintirajoja arvioitiin koolle kutsutussa asiantuntijaryhmässä. Tämän keskustelun perusteella ei voitu todeta selkeitä rekisteröintirajojen muutosperusteita. Tämä raportti kuitenkin herättää monia ajatuksia rajojen kehittämiseksi, jota työtä voidaan tarvittaessa jatkaa TUKESissa tai turvallisuustekniikan neuvottelukunnassa. Lukijat voivat esittää johtopäätöksiään TUKESille ja kauppa- ja teollisuusministeriölle! TUKES hyödyntää tämän hankkeen tuloksia myös oman valvontatoimintansa kohdentamisessa. Monet tulokset ja taulukoiden keskinäiset tarkastelut antavat tähän runsaasti taustaaineistoa. Tämän hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet TUKESista toimialajohtaja Erkki Ahola, ylitarkastajat Urho Aarnivuo ja Markus Kauppinen, turvallisuusinsinööri Pertti Haakana, kauppa- ja teollisuusministeriöstä neuvotteleva virkamies Pentti Tarnanen sekä VTT Automaatiosta tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen. Hankkeen käytännön toteuttajina ovat olleet VTT:ltä tutkija Anna-Mari Heikkilä, tutkija Risto Tuominen, tutkija Jukka Salmikuukka ja johtava tutkija Klaus Rahka. Lisäksi hankkeen onnistumiseen vaikutti melkoinen joukko painelaitealan asiantuntijoita teollisuudesta ja tarkastuslaitoksista. Esitän parhaat kiitokseni kaikille hankkeeseen myötävaikuttaneille! Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1999 Erkki Ahola 1

4 Tiivistelmä Työssä tutkittiin olemassa olevan tiedon perusteella, mitkä painelaitteet ovat vaarallisimpia ja kuinka paljon vaarallisuus eroaa eri tyyppisillä painelaitteilla. Tietoa löytyi tutkimalla tilastoja ja raportteja painelaiteonnettomuuksista sekä painelaitteiden määräaikaistarkastuksista. Täydentävää tietoa kerättiin asiantuntijakyselyillä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella arvioitiin painelaiteonnettomuuksien ennakoitavuutta suunnittelu- ja valmistusvaiheessa sekä kunnossapidon vaikutusta onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn. Määräaikaistarkastuksissa havaittujen puutteiden perusteella arvioitiin painelaitteiden vikojen esiintymistaajuutta. Määräaikaistarkastusten kohdistamista tutkittiin vertailemalla painelaitteiden onnettomuustaajuuksia ja tarkastuksissa havaittujen vikojen esiintymistaajuuksia. Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisiin painelaitteisiin liittyvän riskin suuruutta. Tätä varten arvioitiin onnettomuuksien esiintymistaajuutta painelaitteilla sekä onnettomuuksien seurauksena mahdollisesti syntyvien henkilö- ja materiaalivahinkojen jakautumista valittuihin vakavuusluokkiin. Riskiarvioissa yhdistettiin onnettomuustaajuuden ja seurausten todennäköisyyden arviot eri vakavuusluokissa. Riskin arvioinnissa jouduttiin tukeutumaan asiantuntijaarvioihin, joiden tuottamiseen käytettiin järjestelmällisiä menetelmiä. Tämän tutkimuksen perusteella ei-rekisteröitävät painelaitteet edustavat suhteellisen alhaista riskitasoa verrattuna rekisteröitäviin painelaitteisiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. 2

5 Alkusanat Tämä raportti liittyy Mitkä t ovat vaarallisimpia -projektiin, joka toteutettiin Turvatekniikan keskuksen (TUKES) toimeksiannosta. Projektin tukiryhmänä ovat toimineet Erkki Ahola, Urho Aarnivuo, Pertti Haakana ja Markus Kauppinen Turvatekniikan keskuksesta, Pentti Tarnanen Kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä Veikko Rouhiainen VTT Automaatiosta. Raportissa annetaan taustatietoa painelaitesäännöstön uudistamisen ja Turvatekniikan keskuksen valvontatoiminnan tueksi siitä, mitä painelaitteita Suomessa on ja millaista arvioitua riskitasoa ne edustavat. Lisäksi raportti antaa taustatietoa painelaitteiden turvallisen käytön parantamiseksi sekä lisää painelaitteisiin liittyvää turvallisuustietämystä Suomessa. Tarpeellisten tietojen kokoamiseksi turvauduttiin myös painelaitteita ja niiden käyttöä tuntevien asiantuntijoiden apuun. Tekijät kiittävät kaikkia asiantuntijoina toimineita. Samalla tekijät haluavat kiittää Irmeli Mujetta, Johanna Soppelaa ja Jukka Salmikuukkaa heidän työpanoksestaan. Tampere, 15. lokakuuta 1999 Tekijät 3

6 1 Johdanto KTM ja Turvallisuustekniikan neuvottelukunta ovat valmistelleet painelaitesäännöstön kokonaisuudistuksen. Paineastiasäädökset olivat melko muuttumattomana runsaat kymmenen vuotta, kunnes ETA- ja EU-jäsenyyden myötä osoittautui tarpeelliseksi tehdä muutoksia (Ahola, 1998). Vuoden 1998 alussa toteutui tarkastustoiminnan vapautuminen kilpailulle ja vuoden 1999 aikana kaikki säädökset korvautuvat uusilla. Painelaitemääräyksissä on vaarallisimmiksi paineastioiksi määritelty ns. rekisteröitävät t, joille on tehtävä määräaikaisia tarkastuksia. Nykyinen rajanveto perustuu paineeseen, tilavuuteen, sisältöön ja laitetyyppiin. Uudet, vuonna 1999 voimaantulevat painelaitemääräykset määrittelevät rekisteröitävien painelaitteiden rajan uudelleen. Markkinoille saatettavassa painelaitteessa on oltava CE-merkintä, jolla valmistaja vakuuttaa sen täyttävän direktiivin vaatimukset. Verrattuna nykykäytäntöön suunnilleen samat painelaitteet ovat vaatimusten alaisia (Ahola, 1998). Painelaitteiden varusteet ovat uusi tuoteryhmä, joka on sisällytetty uuteen painelaitelakiin. Painelaitelaki sisältää vain yleiset hallinnolliset puitteet niin, että varsinaiset käytännön asiat löytyvät yhdeltä säädöstasolta eli KTM:n päätöksistä (Tarnanen, 1998). Käytön, kunnossapidon ja käytönaikaisten tarkastusten vaatimukset sisältyvät KTM:n päätökseen painelaiteturvallisuudesta. Lain mukaan painelaite on niin rakennettava, sijoitettava ja sitä on siten hoidettava, käytettävä ja tarkastettava, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Laissa painelaitteella tarkoitetaan säiliötä, putkistoa tai muuta teknistä kokonaisuutta, jossa on tai johon voi kehittyä ylipainetta. Painelaitteeksi luetaan myös painelaitteen suojaamiseksi tarkoitetut tekniset kokonaisuudet (painelaitelaki 869/1999). 2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, mitkä painelaitteet ovat vaarallisimpia ja kuinka paljon vaarallisuus eroaa erityyppisillä painelaitteilla. Tutkimuksen tuloksien oli tarkoitus antaa taustatietoa painelaitesäännöstön uudistamisen ja turvatekniikan keskuksen valvontatoiminnan tueksi siitä, mitä painelaitteita Suomessa on ja mitkä niistä ovat vaarallisimpia antaa taustatietoa säädösuudistusta valmistelleille organisaatioille ja niille sidosryhmille, joita säädösuudistus koskee antaa taustatietoa painelaitteiden turvallisen käytön parantamiseksi lisätä painelaitteisiin liittyvää turvallisuustietämystä Suomessa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä VTT Automaation, VTT Valmistustekniikan, Turvatekniikan keskuksen ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen aikana pyrittiin ottamaan 5

7 huomioon niiden sidosryhmien näkemykset, joita painelaitesäännöstön muutos koskee. Tutkimuksen vastuuorganisaatio on ollut VTT Automaation Riskienhallinnan tutkimusalue. Tutkimuksessa tehtiin yhteenveto Suomessa tapahtuneista painelaiteonnettomuuksista ja niiden syistä sekä käytössä olevista ja markkinoille tulevista painelaitteista. Näiden tietojen perusteella ja asiantuntijoiden avustuksella arvioitiin määräaikaistarkastettaviin ja tarkastusten ulkopuolella oleviin painelaitteisiin liittyvän onnettomuusriskin suuruutta. Riskiarvioinnin perusteella mietittiin painelaitteiden rekisteröintirajojen asianmukaisuutta. 3 Käytössä olevat ja markkinoille tulevat painelaitteet Paineastia-asetus (549/1973) luokittelee painelaitteet tarpeellisen tarkastuslaajuuden perusteella kolmeen luokkaan: rekisteröidyt t; asetuksen 4 :ssä mainitut t; sekä t, joihin ei sovelleta paineastioiden valmistusta, tarkastusta ja käyttöä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Tässä kappaleessa käsitellään rekisteröitäviä ja ei-rekisteröitäviä painelaitteita sekä niiden paineellisia lisälaitteita. Tarkoituksena on antaa tietoa painelaitteiden tyypeistä ja lukumääristä Suomen markkinoilla. 3.1 Rekisteröidyt painelaitteet Turvatekniikan keskus (TUKES) pitää rekisteriä (Parek), joka sisältää rekisteröitäviä painelaitteita koskevia, valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Rekisterin ylläpidosta on säädetty -asetuksen (549/1973) 15 ja 15a :ssä. Pykäliä on uudistettu asetuksella 1091/1997, joka tuli voimaan Parekiin talletetaan tietoa painelaitteen sijainnista, omistajasta ja käytön valvojasta. Rekisterissä on tiedot esimerkiksi painelaitteen tilavuudesta, rakenteesta, rakenneaineista, ainesvahvuudesta, käyttötarkoituksesta ja käyttöarvoista. Parekiin on kerätty myös tietoja tarkastuksen yhteydessä annetuista huomautuksista ja huomautusten syistä. Tätä tutkimusta varten Parekista haettiin tiedot rekisteröidyistä painelaitteista (Taulukko 1). Taulukosta 1 nähdään, että paineilmasäiliöt ja lämmönsiirtimet muodostavat lukumäärältään ylivoimaisesti suurimmat painelaiteryhmät. Taulukkoon on myös laskettu käytössä olevien painelaitteiden ikäkeskiarvo. Ikäkeskiarvoista nähdään, että tyypistä riippumatta painelaitteita pyritään käyttämään mahdollisimman pitkään. 6

8 Taulukko 1. Rekisteröityjen paineastioiden lukumäärä ja ikäkeskiarvo (lähde: Parek, 4/1999). Painelaitetyyppi Lukumäärä Käytössä olevat Käytössä olevien ikäkeskiarvo (a) Höyrykattila Vesikattila Kuumaöljykattila Muu kattila Lämmönsiirrin Reaktori Kolonni tai haihdutin Keittimet Keitin jatkuvatoiminen Imeytystorni Eräkeitin Autoklaavi Prosessiuuni Syöttövesisäiliö Muu prosessilaite Kiinteä maanpäällinen säiliö Paineilmasäiliö Muu paineenvaraaja Varastosäiliö Vesisäiliö Suodattimet Erottimet Maanalainen säiliö Kuljetussäiliö (auto-, vaunusäiliö) Rekisteröimättömät painelaitteet Rekisteröitävien painelaitteiden lisäksi Suomen markkinoilla on runsaasti myös rekisteröimättömiä painelaitteita. Nämä siirtyvät uuden lainsäädännön kautta markkinavalvonnan piiriin kuten rekisteröitävät painelaitteetkin. Markkinavalvonnasta vastaa Turvatekniikan keskus. Markkinoille tulevilta rekisteröimättömiltä painelaitteilta kuten myös rekisteröitäviltä painelaitteilta vaaditaan CE-merkintä, joka on valmistajan tai ETA-alueella sijaitsevan maahantuojan vakuutus siitä, että tuote täyttää sitä koskevien direktiivien terveys- ja turvallisuusvaatimukset. CE-merkin lisäksi kaikkiin painelaitteisiin tai niihin pysyvästi kiinnitettyyn kilpeen on liitettävä seuraavat tiedot: valmistajan ja tarvittaessa hänen Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajansa nimi ja osoite tai muu tunnus valmistusvuosi painelaitteen tunnus sen luonteen mukaisesti; esimerkiksi tyyppi sarja- tai eränumero ja valmistusnumero olennaiset korkeimmat/alimmat sallitut raja-arvot. 7

9 Lisäksi painelaitetyypistä riippuen tulee painelaitteesta ilmetä asennuksen, toiminnan tai käytön ja tarvittaessa huollon ja määräaikaistarkastuksen turvallisuuden kannalta tarpeellisia lisätietoja. Samoin painelaitteisiin on tarvittaessa kiinnitettävä varoitukset, joissa kiinnitetään huomio kokemusperäisiin käyttövirheisiin. Painelaitteessa on tarvittaessa oltava mukana käyttäjälle tarkoitetut käyttöohjeet, joista ilmenee kaikki turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot kuten asennus, eri painelaitteiden yhdistäminen, käyttöönotto, käyttö ja huolto mukaan lukien käyttäjän tekemät tarkastukset. Käyttöohjeissa on toistettava edellä mainitut, painelaitteeseen kiinnitetyt tiedot, lukuun ottamatta sarjanumeroa. Käyttöohjeiden liitteenä on tarvittaessa oltava tekniset asiakirjat sekä ohjeiden ymmärtämiseen tarvittavat piirustukset ja kaaviot. Käyttöohjeissa on tarvittaessa korostettava virheellisestä käytöstä aiheutuvia vaaroja. Vaikka kaikkia paineastioita ei tarvitsekaan rekisteröidä, on kaikissa tavanomaisissa tapauksissa niiden rakennesuunnitelma pitänyt tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa. Uusissa säädöksissä tämä velvoite osin lieventyy, osin muuttuu ja osin jää ennalleen. Rekisteröimättömistä painelaitteista ei pidetä järjestelmällistä tilastoa. Tätä tutkimusta varten suoritettiin kyselytutkimus suomalaisten painelaitevalmistajien ja maahantuojien keskuudessa. Yrityksiin lähetetyssä viestissä kysyttiin, mitä painelaitteita tai niiden varusteita yritys valmistaa ja/tai tuo maahan sekä mikä on heidän arvionsa myydyistä kappalemääristä vuodessa. Suurin osa Suomen markkinoilla olevista ei-rekisteröitävistä painelaitteista on erilaisia paineellisia säiliöitä. Näistä pääosa valmistetaan Suomessa. Yhteensä syöttösäiliöitä, kaasunpoistimia, lämminvesisäiliöitä, lauhdesäiliöitä, kaasusäiliöitä, paineilmasäiliöitä ja muita painesäiliöitä liikkuu markkinoilla yli kymmenen tuhatta vuosittain. Rekisteröimättömistä kattiloista suurin osa on lämminvesikattiloita, joita käytetään esim. omakotitaloissa, muissa pienkiinteistöissä ja maataloudessa. Lämminvesikattiloita tulee myyntiin noin tuhat vuosittain. Markkinoilla myydään myös joka vuosi joitakin rekisteröimättömiä sähkö- ja höyrykattiloita sekä suurtalouskeittiöiden tarvitsemia painekeittokattiloita. Suomessa valmistetaan yli tuhat ei-rekisteröitävää lämmönsiirrintä vuosittain. Lisäksi lämmönsiirtimiä tuodaan maahan. Markkinoilla on vuosittain myös joitakin kymmeniä eirekisteröitäviä paineellisia suodattimia, joita käytetään esim. veden ja öljyjen puhdistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa. Ei-rekisteröitäviä autoklaaveja valmistetaan ja tuodaan maahan joitakin kymmeniä vuosittain. Nämä menevät tutkimuslaitoksiin ja pienyrittäjien kuten kasvohoitoloiden käyttöön. Lisäksi maahantuodaan pieniä, ei-rekisteröitäviä paineakkuja, joita myydään muutamia satoja vuosittain. 8

10 3.3 Paineenalaiset lisälaitteet Painelaitedirektiivin määritelmän mukaan paineenalaiset lisälaitteet ovat toiminnallisia laitteita, joiden päällys on paineellinen. Eli määritelmän mukaisesti laitteella on jokin muu päätehtävä kuin olla paineellinen. Tyypillisiä paineellisia lisälaitteita ovat venttiilit, paineentasaajat, näytekammiot, painemittarit, lasit vedenpinnan mittaukseen, suodattimet ja laajennusyhteet. Näitä kaikkia on myös saatavilla Suomen markkinoilla. Painelaitedirektiivin ja sen soveltamisohjeiden (TUKES-julkaisu 3/1999) mukaan paineenalainen lisälaite voidaan kiinnittää muuhun painelaitteeseen esimerkiksi ruuveilla, juottamalla, kuumajuottamalla tai hitsaamalla. Paineenalaisella lisälaitteella on vähintään yksi erityinen toimintatarkoitus. Näitä ovat esimerkiksi mittaaminen, näytteen ottaminen, sakan- tai kaasunpoisto. Maahantuojille ja valmistajille tehdyn kyselyn perusteella Suomessa tulee myyntiin vuosittain kymmeniä tuhansia pumppuja sekä saman verran säätö- ja sulkuventtiilejä. Lisäksi markkinoilla myydään erikoispumppuja ja venttiilejä, paine- ja lämpötila-antureita sekä muita paineellisia mittauslaitteita kutakin joitakin satoja kappaleita vuosittain. Varolaitteet kuten varoventtiilit eivät ole paineellisia lisälaitteita. Varolaitteiden määritelmän mukaan ne ovat laitteita, joiden tarkoituksena on suojata painelaitteita sallittujen raja-arvojen ylittämiseltä. Näihin laitteisiin kuuluvat painetta suoraan rajoittavat laitteet kuten varoventtiilit, murtokalvot, nurjahdustangot ja ohjatut paineenalennusvarolaitteet. Varolaitteita ovat myös rajoitinlaitteet, jotka joko aktivoivat korjaavan toimen tai aiheuttavat katkaisun tai katkaisun ja lukituksen kuten paine-, lämpötila- tai nesteenpintakytkimet sekä turvallisuuteen liittyvät mittaus-, valvonta- ja säätölaitteet. 3.4 Kuluttajille tulevat painelaitteet Kuluttajille tulevat painelaitteet ovat pääsääntöisesti markkinavalvonnan piiriin kuuluvia, rekisteröimättömiä painelaitteita. Näistä suurin osa on lämminvesikattiloita. Uusien säännösten mukaan painelaitteita tarkastellaan laitekokonaisuuksina. Näin esimerkiksi lämminvesikattila käsittää varsinaisen kattilan lisäksi varo- ym. laitteet. Markkinavalvonta ei juurikaan muuta tilannetta kuluttajille menevien painelaitteiden suhteen. Tälläkään hetkellä yleisimmät näitä painelaitteita koskevat onnettomuudet eivät johdu painelaitteen tai sen rakenteiden pettämisestä. Yleensä onnettomuudet ja vaaratilanteet johtuvat asennuksessa tehdyistä virheistä tai esim. varolaitteiden toimimattomuudesta. Tilanteen korjaaminen vaatisi säännöllisiä tarkastuksia, mutta ainakaan viranomaistaholla tähän ei ole resursseja. Vaihtoehto voisi olla asennustoiminnan luvanvaraistaminen. Onnettomuuksien syntyyn vaikuttaa myös käyttäjien asiantuntemattomuus. Tätä voidaan parantaa paremmilla käyttö ja huolto-ohjeilla. 9

11 3.5 Näkyvissä olevia trendejä painelaitesuunnittelussa Rakennesuunnitelmien tarkastuksien kautta on ollut nähtävissä, että markkinoilla ollaan siirtymässä pienempiin astioihin. Asiakkaiden kustannustietoisuus on johtanut valmistajat tarjoamaan optimaalisinta ratkaisua. Tämä on johtanut siihen, että pyritään suunnittelemaan eirekisteröitäviä painelaitteita, sillä tarkastukset tulevat kalliimmiksi. Näin säännöksiä tulkitaan itselle halvimmalla tavalla. Toisaalta jos painelaite ei ole rasittavassa käytössä (esim. isot paine-erot tai jaksottainen käyttö), niin painekokeen läpäissyt laite kestää ainakin jonkin aikaa käytössä, sillä suunnitteluvarmuutta käytetään suhteellisen paljon. Pienemmät astiat myös lisäävät laitosten luontaista turvallisuutta, sillä ne varastoivat pienempiä määriä haitallisia aineita ja paine-energiaa. On myös nähtävissä, että teollisuus vaatii painelaitteiltaan käyttövarmuutta, joka ylittää lakisääteisyyden. Teollisuudessa on huomattu, että seisokit ja muut häiriöt tulevat kalliimmiksi kuin laitteiden laadunvarmistus. 4 Yhteenveto sattuneista painelaiteonnettomuuksista Tietoa sattuneista painelaiteonnettomuuksista haettiin Turvatekniikan keskuksen ylläpitämästä vaurio- ja onnettomuustietokannasta (VARO) ja työministeriön työsuojeluosaston ylläpitämästä tapaturmaselostusrekisteristä (TAPS). VARO -rekisteriin on kerätty tietoa paineastioihin, vaarallisiin kemikaaleihin ja kaivoksiin liittyvistä onnettomuuksista vuodesta 1978 alkaen. Turvatekniikan keskus saa onnettomuustietoja niiltä yrityksiltä, jotka toimivat sen valvomilla toimialoilla ja joita säädökset velvoittavat ilmoittamaan toiminnassaan sattuneista vakavista onnettomuuksista (Aarnivuo, 1998). Yrityksiltä suoraan saatujen tietojen lisäksi Turvatekniikan keskus seuraa onnettomuuksia päivälehdistä. Lisäksi muut viranomaiset antavat tietoja heidän toimialallaan sattuneista onnettomuuksista, jotka liittyvät Turvatekniikan keskuksenkin toimialaan. TAPS on rekisteri vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneista työtapaturmista ja ammattitaudeista. Tietokantaa ylläpitää Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojelun valvontalain mukaan työsuojelutarkastajien on tutkittava välittömästi jokainen kuolemaan johtanut tai vaikealaatuisen vamman aiheuttanut työtapaturma tai ammattitauti. Tutkinnan perusteella laadituissa selostuksissa on erityisesti selvitettävä tapaturman kulku, siihen johtaneet välilliset ja välittömät syyt sekä mahdollisuudet estää samankaltaiset tapaturmat. TAPS sisältää tapausten tutkinnan yhteydessä laadittuja selostuksia, joista ensimmäiset ovat vuodelta 1985 ja vuoden 1998 loppuun mennessä niitä oli kertynyt rekisteriin kaikkiaan 7100 kappaletta. Rekisterissä on myös lähinnä kuolemaan johtaneista tapaturmista laadittuja tutkimusraportteja, jotka on tehty Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen sopimuksen perusteella. TAPS -rekisterin puutteeksi on mainittu selostuksissa käytetyn sanaston standardoimattomuus. Lisäksi vaikealaatuisen vamman käsite vaihtelee tapaturmasta ilmoittaneen henkilön tulkinnan mukaan. (Turva-CD, 1998) 10

12 4.1 Raportoidut onnettomuudet VARO rekisteristä tutkittiin vuosina tapahtuneet painelaiteonnettomuudet ja ne kemikaalionnettomuuksiksi luokitellut tapaukset, joissa painelaite on ollut selkeästi osasyynä. Kaikkiaan tapauksia oli 305. Myös TAPS-rekisterissä (Turva-CD, 1998) tehtiin painelaitteita koskenut haku. Rekisterin luonteesta johtuen siihen on tallennettu myös muita onnettomuuskuvauksia kuin Turvatekniikan keskuksen ylläpitämään VARO-rekisteriin. Painelaitteisiin liittyviä tapauksia, joita ei ollut kirjattu VAROon, löytyi yhdeksän kappaletta. Kuvassa 1 on esitetty raportoitujen onnettomuuksien lukumäärä laitetyypeittäin rekisteröidyillä painelaitteilla vuosina Suurin osa näistä onnettomuuksista on sattunut erilaisilla höyrykattiloilla (soodakattilat, tulitorvi-tuliputkikattilat ja vesiputkikattilat). Tässä voi kuitenkin esiintyä tilastoharhaa. On esimerkiksi esitetty näkemyksiä, että soodakattiloilla on muita painelaitteita tiukempi onnettomuuksien raportointikäytäntö. Kattiloille sattuneista, tähän kirjatuista onnettomuuksista 26 % on ollut käytön yhteydessä sattuneita tulipaloja. Runsaasti onnettomuuksia on sattunut myös erilaisilla painesäiliöillä ja paineenvaraajilla. Vertailun vuoksi on kuvassa 2 esitetty tiedot rekisteröinnin ulkopuolelle kuuluville painelaitteille sattuneiden ja rekistereihin kirjattujen onnettomuuksien lukumäärästä samalla ajanjaksolla. Raportoidut onnettomuudet rekisteröidyillä paineastioilla vuosina onnettomuuksien lukumäärä Soodakattilat Tulitorvi-tuliputkikattilat: Höyry Vesiputkikattilat: Höyry Tulitorvi-tuliputkikattilat: Vesi Vesiputkikattilat: Vesi Kuumaöljykattilat Keittimet Kolonnit, haihduttimet Prosessiuunit Reaktorit Suodattimet, erottimet Autoklaavit Lämmönsiirtimet Painesäiliöt, painevaraajat Kuljetussäiliöt Kuljetettavat kaasusäiliöt Kuva 1. Raportoidut onnettomuudet rekisteröidyillä painelaitteilla vuosina (yht. 237 tapausta). Kuvassa lyhenne Höyry tarkoittaa höyrykattilaa ja lyhenne Vesi vesikattilaa TUKESin rekisterin jaottelun mukaisesti. 11

13 Raportoidut onnettomuudet rekisteröimättömillä painelaitteilla vuosina onnettomuuksien lukumäärä Vesikattilat (ei rek.) Höyrykattilat/-kehittimet (ei rek.) Lämminvesivaraajat (ei rek.) Tasauspalkeet (turbiinit) Painekeittokattilat (ei rek.) Kompressorit Proj.uunit, reaktorit (ei rek.) Kuivaussylinterit Paisuntasäiliöt (ei rek.) Kylmälaitteistot (rek.+ei rek.) Kuva 2. Raportoidut onnettomuudet rekisteröimättömillä painelaitteilla vuosina (yht. 77 tapausta). Onnettomuusselostusten laajuus ja yksityiskohtaisuus vaihteli suuresti, josta johtuen onnettomuussyiden tilastollinen tarkastelu jätettiin tekemättä. Onnettomuusselostusten perusteella yleisiä onnettomuussyitä olivat huonosta rakenteesta aiheutuneet murtumat. Ruostuminen ja korroosiovauriot olivat myös usein edenneet pitkälle. Painelaitteiden ennalta arvaamaton väsyminen oli yksi esille noussut syytekijä. Yleisimpänä syynä oli laitteen jaksottainen käyttö, jota ei oltu otettu huomioon suunnittelussa. Esimerkiksi hydrauliliittimet, letkujen mutkat ennen muhvia tai hydraulikierteet eivät ole suunniteltuja väsyttävään käyttöön. Jaksottainen käyttö asettaa vaatimuksia esim. painelaitteen rakenteelle ja lujuudelle. Väsymisvaurioita aiheutti myös mekaaninen värinä. Inhimillisiä virheitä pääsi syntymään esimerkiksi paineastioiden siirtojen ja huoltojen yhteydessä. Uudelleenkokoamisen yhteydessä saatettiin mittariantureita asentaa väärinpäin tai käytettiin vanhoja letkuja, jotka eivät kestäneet uudelleen kuormitusta. Huollon yhteydessä saatettiin valvontalaitteen rikkoutunut mikropiiri korvata väärän kokoisella. Tutkituissa TAPS rekisterin tapauksissa onnettomuussyitä olivat esimerkiksi laitteen ohjeiden vastainen käyttö, unohdus, laitteen toimintahäiriö tai laitteeseen luvatta tehdyt muutokset. Määräaikaistarkastuksia oli jäänyt tekemättä tai rakennemuutoksiin ei oltu haettu tarkastuslaitoksen lupaa. Siirrettävän painelaitteen käytön valvoja saattoi olla useiden satojen kilometrien päässä. Samantyyppisiä syitä löytyi myös VAROon kirjatuista tapauksista. 12

14 4.2 Onnettomuuksien ennakoitavuus Onnettomuuksien ennakoitavuuden parantamiseksi tutkittiin onnettomuuksien syitä ja mahdollisuuksia onnettomuuksien torjumiseen. Tätä varten käytiin tutkimuksessa läpi sellaiset onnettomuuskuvaukset, joissa painelaite on ollut yhtenä vaikuttavana tekijänä. Onnettomuuskuvauksia löytyi useita satoja, joista 201 on valittu tarkempaan tarkasteluun. Tarkasteluun on valittu onnettomuudet, jotka ovat tapahtuneet vuonna 1987 tai sen jälkeen. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että VARO-rekisteriin tulevat varmimmin tapaukset, joista on aiheutunut henkilövahinkoja tai vakavia taloudellisia seuraamuksia. Tutkimuksessa haluttiin tarkastella onnettomuuksien ennaltaehkäistävyyttä. Tämän vuoksi onnettomuudet jaettiin kolmeen ryhmään. Selostuksien epätarkkuuden vuoksi jako oli hankala tehdä ja se perustuu tutkijan omaan arviointiin. Käytetty jaottelu oli: tapaukset, jotka olisivat olleet ennakoitavissa suunnittelu- tai valmistusvaiheessa. (109 kpl) tapaukset, jotka olisivat olleet ennakoitavissa ja estettävissä paremmalla huollolla tai kunnossapidolla. (65 kpl) tapaukset, jotka eivät olleet ennakoitavissa vaan jäävät huollon ja kunnossapidon hoidettaviksi. (27 kpl) Yleisimpiä suunnittelussa ennakoitavissa olevia tapauksia (Taulukko 2) olivat väärä materiaalin valinta (23 tapausta), liitosongelmat ja muut materiaalivirheet (15 tapausta), vaikeasti ennakoitavissa oleva väsyttävä kuormitus (14 tapausta) sekä venttiiliongelmat (13 tapausta). Taulukko 2. Suunnittelu- ja valmistusvaiheessa ennakoitavissa olleiden tapausten syyt. Onnettomuuksien syyt Lukumäärä varoventtiiliongelmat 2 venttiiliongelmat 12 jäätymis- sähkösaatto-ongelmat 4 rajakatkaisijan asetus 1 puutteet työn suorituksessa 8 ennakoitavissa olleet, mutta huomioimatta jääneet jaksottaiset käyttökuormitukset 6 vaikeasti ennakoitava (väsyttävä) kuormitus 14 huono rakenneratkaisu 9 riittämätön osalaitekapasiteetti (pumpputeho) 1 vaikeasti ennakoitavissa oleva väliaineen käyttäytyminen 1 väärä materiaali 23 korroosiosuojauksen puutteet, eristyksen alaiset, rakenteelliset 6 liitosongelmat, materiaalivirheet 15 laiteosien yhteensopimattomuus (kierteet ym.) 7 Yhteensä 109 Huollon ja tarkastusten yhteydessä ennakoitavissa olevista tapauksista (Taulukko 3) suurin osa (19 tapausta) oli huolto- ja asennusvirheitä. Muita tässä ryhmässä yleisiä onnettomuuksien 13

15 syitä olivat letkujen ja putkien vanhuudesta, väsymisestä ym. johtuneet murtumat (12 tapausta), syöpymä ja korroosio-ongelmat (11 tapausta) sekä venttiiliviat (11 tapausta). Huomion arvoista on, että vain kahdessa tapauksessa onnettomuuden syynä on ollut väärä käyttötapa. Taulukko 3. Huollon ja tarkastusten yhteydessä ennakoitavissa olleiden tapausten syyt. Onnettomuuksien syyt Lukumäärä varoventtiilit 6 venttiilit 11 paineensäädin, painekytkin 3 letkut, putket, vanhuus, väsymis- ym. murtumat 12 syöpymät, korroosio 11 väärä käyttötapa 2 sivullinen syy 1 huolto-, asennusvirhe 19 Yhteensä 65 Vaikeimmin estettävissä ovat onnettomuustapaukset, jotka eivät ole suunnittelun tai huollon kautta ennakoitavissa olevia (Taulukko 4). Näitä tapauksia oli yhteensä 27. Näistä seitsemän oli syöpymien aiheuttamia ja kuudessa syynä oli laitteen yllättävä toimimattomuus. Taulukko 4. Sellaisten tapausten, jotka eivät olleet ennakoitavissa, syyt. Onnettomuuksien syyt Lukumäärä venttiilit 5 paineensäädin 2 paineenalennin 1 näkölasi 1 syöpymät 7 halkeamat, murtumat 3 kuluminen 2 yllättävä toimimattomuus, toiminta 6 Yhteensä 27 Taulukoissa 2-4 tarkasteltuja onnettomuustapauksia on eritelty yksityiskohtaisemmin liitteissä 1-3. Kuvassa 3 on esitetty graafisesti rekisteröidyillä painelaitteilla tapahtuneiden onnettomuuksien jakautuminen taulukoiden 2-4 mukaisiin ryhmiin. Tarkastelussa ovat mukana vain edellä esitetyssä jaottelussa mukana olleet onnettomuudet. Kuvasta nähdään, että höyrykattiloiden, reaktoreiden sekä lämmönsiirtimien ja kylmälaitteistojen suunnittelua ja valmistusta tulee tarkastella kriittisesti. Paremmat huolto- ja tarkastustoimenpiteet ovat tarpeelliset erityisesti höyrykattiloilla ja varastosäiliöillä. Yleisesti voidaan todeta, että rekisteröitävillä painelaitteilla suuri osa onnettomuuksista olisi ilmeisesti vältettävissä ennakoivilla toimenpiteillä. 14

16 Onnettomuuksien ennakoitavuus rekisteröidyille paineastioille tyypeittäin onnettomuuksien lukumäärä Höyrykattila Vesikattila Kuumaöljykattila Muu kattila Autoklaavi Lämmönsiirrin/kylmälaitteistot Kolonni tai haihdutin Keittimet Reaktori Imeytystorni Paineilmasäiliö Muu paineenvaraaja Varastosäiliö Kuljetussäiliö (auto-, vaunusäiliö) Kuljetettavat kaasusäiliöt (T-rek.) Ennakoitavissa - suunnittelu/valmistus Ennakoitavissa - huolto/tarkastus Ei ennakoitavissa Kuva 3. Rekisteröidyille paineastioille tapahtuneiden onnettomuuksien jakautuminen ryhmiin ennakoitavuutensa suhteen. 4.3 Tarkastuksissa todetut viat ja puutteet painelaitteissa Painelaiteonnettomuuksien rinnalla tarkasteltiin eri painelaitetyypeillä esiin tulleita vikoja. Tietolähteenä käytettiin TUKESin Paineastiarekisteriä (Parek), johon on talletettu painelaitteiden tarkastustietoja. Tarkasteluajanjaksona olivat vuodet Tarkastustiedoista on laskettu eri painelaitetyypeille arviot erilaisten vikojen esiintymistaajuudelle. Tarkastelussa ovat olleet mukana sellaiset viat, jotka ovat edellyttäneet korjausta tai muita toimenpiteitä. Ajatuksena on, että korjattu vika on ennaltaehkäisty onnettomuus. Määräaikaistarkastuksissa havaitut viat on jaettu luonteensa mukaan teknisiin vikoihin sekä käytön ja huollon puutteista johtuviin vikoihin. Teknisiä vikoja ovat esimerkiksi syöpymiset, vuodot, repeämät jne. Käytön ja huollon puutteita ovat esimerkiksi väärä sijainti, kunnossapidon laiminlyönnit ja epäasiallinen käyttö. Tuloksista todettiin, että esim. keittimillä on havaittu paljon puutteita ja niitä on paljon korjattu. Eräkeittimen, imeytystornin ja jatkuvatoimisen keittimen kokonaisvikataajuudet ovat suurimmat ja ne koostuvat pääasiassa teknisistä vioista kuten syöpymisistä. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan keittimien vaativat käyttöolosuhteet. Prosessiuunilla on myös suhteellisen korkea vikojen esiintymistaajuus, mutta yli puolet löydetyistä vioista on luokiteltu käytön ja huollon puutteisiin liittyviksi. Myös kattiloilla todettiin korkeat vikojen esiintymistaajuudet. Vaativat prosessiolosuhteet kuluttavat kattiloita, mutta varsinkin vesikattiloilla on löydetty suhteellisen paljon käytön ja huollon laiminlyöntejä. Kattiloiden tarkastuksissa löytyneiden vikojen suureen määrään vai- 15

17 kuttaa osaltaan se, että isot kattilat ovat laajoja laitekokonaisuuksia, joiden yksittäisistä osista löytyy tarkastuksissa lähes aina jotain huomautettavaa. Kuvassa 4 on esitetty arviot korjausta tai muita toimenpiteitä edellyttävien vikojen esiintymistaajuudelle eri tyyppisillä rekisteröitävillä painelaitteilla. Arviot on laskettu vikojen lukumäärän ja laitteiden käyttöaikatietojen perusteella. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty erikseen arviot teknisten sekä käytön ja huollon puutteisiin liittyvien vikojen esiintymistaajuuksille. Vikojen lukumäärät ja käyttöaikatiedot määritettiin Parek rekisteristä. Vikataajuudet (tekniset ja käytön/huollon puutteet) Kontti Autosäiliö Junavaunusäiliö Kuljetussäiliö (auto-, vaunusäiliö) Maanalainen säiliö Erottimet Suodattimet Vesisäiliö Varastosäiliö Muu paineenvaraaja Paineilmasäiliö Muu prosessilaite Syöttövesisäiliö Prosessiuuni Autoklaavi Eräkeitin Imeytystorni Keitin jatkuvatoiminen KEITTIMET Kolonni tai haihdutin Reaktori Lämmönsiirrin Muu kattila Kuumaöljykattila Höyrykattila Vesikattila 0,00 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 Tarkastuksissa havaitut viat käyttövuotta kohden Kuva 4. Arvio vikojen esiintyvyydelle eri tyyppisillä rekisteröitävillä painelaitteilla. 16

18 Vikataajuudet teknisten vikojen osalta Kontti Autosäiliö Junavaunusäiliö Kuljetussäiliö (auto-, vaunusäiliö) Maanalainen säiliö Erottimet Suodattimet Vesisäiliö Varastosäiliö Muu paineenvaraaja Paineilmasäiliö Muu prosessilaite Syöttövesisäiliö Prosessiuuni Autoklaavi Eräkeitin Imeytystorni Keitin jatkuvatoiminen KEITTIMET Kolonni tai haihdutin Reaktori Lämmönsiirrin Muu kattila Kuumaöljykattila Höyrykattila Vesikattila 0,00 0,01 0,02 0,03 0,04 0,05 0,06 0,07 0,08 0,09 0,10 Tarkastuksissa havaitut viat käyttövuotta kohden Kuva 5. Arvio teknisten vikojen esiintymistaajuudelle eri tyyppisillä rekisteröitävillä painelaitteilla. 17

19 Vikataajuudet käytön/huollon puutteista johtuneiden vikojen osalta Kontti Autosäiliö Junavaunusäiliö Kuljetussäiliö (auto-, vaunusäiliö) Maanalainen säiliö Erottimet Suodattimet Vesisäiliö Varastosäiliö Muu paineenvaraaja Paineilmasäiliö Muu prosessilaite Syöttövesisäiliö Prosessiuuni Autoklaavi Eräkeitin Imeytystorni Keitin jatkuvatoiminen KEITTIMET Kolonni tai haihdutin Reaktori Lämmönsiirrin Muu kattila Kuumaöljykattila Höyrykattila Vesikattila 0,000 0,005 0,010 0,015 0,020 0,025 0,030 Tarkastuksissa havaitut viat käyttövuotta kohden Kuva 6. Arvio käytön ja huollon puutteisiin liittyvien vikojen esiintymistaajuudelle eri tyyppisillä rekisteröitävillä painelaitteilla. Rekisteröityjen painelaitteiden vikaantumistarkastelussa on epätarkkuutta painelaitteiden todellisten käyttöaikojen tilastoinnin puutteista johtuen. Tilastoinnissa on epätarkkuutta myös erilaisista tarkastuskäytännöistä johtuen. Kaikkia havaittuja vikoja ei aina kirjata tarkastuspöytäkirjoihin vaan niistä annetaan lista asiakkaalle, joka tekee tarpeelliset korjaukset ennen tarkastajan seuraavaa käyntiä. Toisaalta kaikki tarkastajat eivät käytä annettuja vikakoodeja kirjatessaan tarkastuskäyntiä rekisteriin. Tämä vääristää tilastointia. Kuitenkin painelaitteita on lukuisia ja kaikilla on samat epävarmuustekijät. Siksi eri painelaitetyyppejä voidaan vertailla keskenään. 18

20 Painelaitteiden määräaikaistarkastusten nykytilan arvioimiseksi on kuvassa 7 vertailtu keskenään rekisteröityjen painelaitteiden tarkastuksissa havaittujen vikojen esiintymistaajuuksia ja samojen laiteryhmien onnettomuustaajuuksia. Taajuusarviot on laskettu vuosien ajalta tilastoitujen onnettomuus- ja tarkastustietojen perusteella. Painelaiteryhmiä on tarkasteltu kuvassa sen mukaan, miten ne sijoittuvat keskimääräisen onnettomuustaajuuden ja tarkastuksissa tehtyjen vikahavaintojen keskimääräisen taajuuden jakamaan nelikenttään. Kuvan 7 vasempaan alaneljännekseen sijoittuvat painelaitteet, joilla sekä tarkastuksissa havaittujen vikojen esiintymistaajuus että onnettomuustaajuus ovat pieniä. Näiden laitteiden rakenteen, käytön ja kunnossapidon voidaan olettaa olevan kunnossa. Esimerkkejä tällaisista painelaiteryhmistä ovat suodattimet ja erottimet, lämmönsiirtimet ja kuljetussäiliöt. Kuvan 7 vasemmassa yläneljänneksessä ovat laitteet, joilla tarkastuksissa kirjataan suhteellisen runsaasti vikoja, mutta joilla onnettomuuksia sattuu keskimääräistä vähemmän. Tästä voidaan päätellä, että tarkastukset ovat tehokkaita ja oikein kohdennettuja. Lisäksi havaitut viat myös korjataan ennen kuin onnettomuuksia tapahtuu. Esimerkkinä tällaisista painelaitteista on painesäiliöiden ja varaajien laiteryhmä. Kuvan 7 oikeassa alaneljänneksessä olevilla laitteilla on korkea onnettomuustaajuus, mutta tarkastuksissa vikoja löytyy suhteellisen vähän. Yksi syy voi olla tehoton tarkastus, jossa kriittisiä vikoja ei syystä tai toisesta havaita. Syytä voi löytyä myös vääristä käyttötavoista. Tarkastelussa tähän neljännekseen sijoittuneita laitteita olivat kuumaöljykattilat ja reaktorit. Kuvan 7 oikeaan yläneljännekseen ovat sijoittuneet ne painelaitteet, joilla sekä vikojen esiintymistaajuus että onnettomuustaajuus on korkea. Löydettyjen vikojen korkeasta määrästä päätellen näillä laitteilla tehdään tehokkaita tarkastuksia, mutta silti onnettomuustaajuudet ovat korkeat. Syynä tähän voivat olla tarkastuksien kohdistuminen osittain virheellisesti tai tarkastuksissa havaittavien vikojen korjauksen laiminlyönti. Tällaisena laiteryhmänä erottuu kuvassa 7 keittimet, joihin tyypillisesti liittyvät rasittavat käyttöolosuhteet. 19

21 1,00E+00 Tarkastuksissa havaittujen vikojen esiintymistajuus (per laitevuosi) 1,00E-01 1,00E-02 suodattimet/ erottimet painesäiliöt/-varaajat lämmönsiirtimet kuljetussäiliöt keittimet 1,00E-03 1,00E-05 1,00E-04 1,00E-03 1,00E-02 Onnettomuuksien esiintymistaajuus (per laitevuosi) Kuva 7. Vertailu rekisteröityjen painelaitteiden onnettomuustaajuuksista ja tarkastuksissa havaittujen vikojen esiintymistaajuuksista. 5 Eri tyyppisiin painelaitteisiin liittyvän riskin arviointi Riskin arvioinnin tavoitteena on ollut arvioida erilaisiin painelaitteisiin liittyvän riskin suuruutta ja asettaa painelaitteet järjestykseen niiden edustaman riskitason perusteella. Riskin arvioinnissa on arvioitu eri tyyppisten onnettomuuksien esiintymistaajuutta painelaitteilla sekä onnettomuuksien seurauksena mahdollisesti syntyvien henkilö- ja materiaalivahinkojen jakautumista valittuihin vakavuusluokkiin. Riskiarvioissa on yhdistetty onnettomuustaajuuden ja seurausten todennäköisyyden arviot eri vakavuusluokissa. Riskivertailu erilaisten painelaitteiden kesken on tehty vakavien henkilövahinkojen (so. vakava loukkaantuminen tai kuolema) ja huomattavien materiaalivahinkojen suhteen. Vakavien henkilövahinkojen kohdalla on lisäksi tarkasteltu riskiä useiden henkilöiden vakavalle loukkaantumiselle tai kuolemalle samalla kertaa. 5.1 Rekisteröidyt painelaitteet Painelaitetyypit Painelaitteiden jaottelussa eri tyyppeihin noudatettiin TUKESin ylläpitämän rekisterin (Parek) mukaista rekisteröityjen painelaitteiden tyyppijaottelua (kts. Taulukko 1) Kattiloiden osalta Parekin mukaista jaottelua tarkennettiin erottelemalla höyrykattiloista omiksi laitetyypeikseen soodakattilat, vesiputkikattilat ja tulitorvi-tuliputkikattilat. Myös vesikattilat jaoteltiin edelleen vesiputkikattiloihin ja tulitorvi-tuliputkikattiloihin. Keittimet puolestaan yhdistettiin yhdeksi laiteryhmäksi, johon laskettiin kuuluviksi sekä jatkuvatoimiset keittimet että eräkeittimet. Vastaavasti erilaisia painesäiliöitä ja painevaraajia (so. paineilmasäiliöt, varastosäiliöt, vesisäiliöt, jne.) tarkasteltiin kootusti yhtenä ryhmänä. 20

22 Onnettomuuksien esiintymistaajuus Onnettomuuksien esiintymistaajuus arvioitiin kullekin painelaitetyypille tarkastelun pohjaksi valitulla ajanjaksolla. Arviointi perustui sattuneiden onnettomuuksien lukumäärään ja kyseisen tyyppisten painelaitteiden yhteenlaskettuun käyttöaikaan samalla ajanjaksolla. Tarkastelun kohteeksi valittu ajanjakso käsitti vuosivälin Onnettomuuksien lukumäärä määritettiin TUKESin ylläpitämään VARO -rekisteriin ja Työministeriön työsuojeluosaston ylläpitämään TAPS -rekisteriin talletettujen tapausten perusteella. Mukaan laskettiin vuosivälillä sattuneet onnettomuudet kullakin painelaitetyypillä. VARO -rekisteristä tehtyjä hakuja täydennettiin tapauskohtaisesti sellaisilla TAPS - rekisteristä löydetyillä tapauksilla, joita ei oltu kirjattu VARO -rekisteriin. Tutkijat tutustuivat kunkin onnettomuustapauksen tapauskuvaukseen ja VARO -järjestelmän luokitteluraporttiin ja päättivät tällä perusteella, oliko kyseessä painelaiteonnettomuus ja mihin painelaitetyyppiin tapaus liittyi. Onnettomuusaineistoon sisällytettiin VARO -rekisterissä onnettomuuksiksi kirjatut tapaukset sekä sellaiset kemikaalionnettomuuksiksi kirjatut tapaukset, joissa tapauskuvauksen perusteella onnettomuuden aiheuttajana oli ollut painelaitteesta johtuva tekijä, esimerkiksi paineelliseen osaan tullut vuoto. Tuloksena saadut tiedot raportoitujen onnettomuuksien lukumääristä eri tyyppisillä rekisteröitävillä painelaitteilla on esitetty kuvassa 1. Kuva 2 esittää vertailun vuoksi tiedot rekisteröinnin ulkopuolelle kuuluville painelaitteille sattuneiden, raportoitujen onnettomuuksien lukumäärästä vastaavana ajanjaksona. Vuosivälillä käytössä olleiden erityyppisten rekisteröityjen painelaitteiden lukumäärä ja laitteiden yhteenlaskettu käyttöaika kyseisellä aikavälillä määritettiin rekisteriin (Parek) kirjattujen painelaitteiden käyttötietojen perusteella. Käyttöaika-arvion laskennassa käytettiin Parekin tietoja yksittäisten painelaitteiden käyttöönoton ja rekisteristä poistamisen ajankohdista. Käyttöaikalaskelmaan sisällytettiin täysimääräisinä kaikkien sellaisten painelaitteiden käyttövuodet, jotka rekisterin mukaan olivat edelleen käytössä vuoden 1999 alussa, jolloin haut rekisteristä tehtiin. Rekisteristä poistetuiksi ilmoitetuista painelaitteista vain osasta oli saatavissa tieto rekisteristä poistamisen päivämäärästä, jonka perusteella voitiin määrittää näiden laitteiden todelliset käyttövuodet. Päivämäärätiedon puuttuessa jouduttiin loppujen osalla turvautumaan yksinkertaiseen laskusääntöön, jonka mukaan vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöönotetuista painelaitteista laskettiin käyttöaika-arvioon mukaan puolet niiden maksimissaan mahdollisista käyttövuosista (so. käytöstä poistaminen olisi tapahtunut vuoden 1997 jälkeen). Tätä vanhemmat painelaitteet jätettiin kokonaan huomioimatta käyttöaika-arvion laskemisessa (so. tarkastelujaksolle osuneiden käyttövuosien määräksi laskettiin 0 vuotta). Laskettu käyttöaika-arvio on jossain määrin todellista käyttöaikakertymää suurempi, koska rekisteriin tallennetuista tiedoista ei ollut suoraan selvitettävissä, olivatko jotkut painelaitteet olleet tarkastelujakson aikana väliaikaisesti poissa käytöstä. Rekisterin tietojen perusteella ei myöskään voitu olla täysin varmoja siitä, oliko jokainen yksittäinen painelaite todellisuudessa ollut edelleen aktiivisessa käytössä tarkastelujaksolla, vaikka sitä ei oltukaan poistettu rekisteristä. Tällaisen virheen mahdollisuuden arvioitiin kasvavan sitä suuremmaksi mitä vanhemmista painelaitteista oli kysymys. Virheiden vaikutus onnettomuustaajuuden arvioihin voidaan kuitenkin katsoa merkitykseltään suhteellisen vähäiseksi. 21

23 Onnettomuuksien lukumäärän ja painelaitteiden käyttöaika-arvioiden perusteella lasketut arviot rekisteröityjen painelaitteiden onnettomuustaajuuksille on esitetty kuvassa 8. Kuvassa on esitetty mediaaniarvo ja 90 % luottamusväli onnettomuustaajuuden arviolle. Mediaaniarvo on laskettu log-mediaanijakaumaoletuksen perusteella. Painelaitetyypit on kuvassa järjestetty arvioidun onnettomuustaajuuden mukaan laskevaan järjestykseen. Onnettomuustaajuuden arviot rekisteröitävillä painelaitteilla 1,00E-01 Onnettomuustaajuus (per laitevuosi) 1,00E-02 1,00E-03 1,00E-04 1,00E-05 1,00E-06 Soodakattilat Vesiputkikattilat: Höyry Vesiputkikattilat: Vesi Kuumaöljykattilat Keittimet Tulitorvi-tuliputkikattilat: Vesi Reaktorit Prosessiuunit Kuljetettavat kaasusäiliöt Tulitorvi-tuliputkikattilat: Höyry Autoklaavit Kolonnit, haihduttimet Kuljetussäiliöt Painesäiliöt, painevaraajat Lämmönsiirtimet Suodattimet, erottimet Kuva 8. Arvioitu onnettomuuksien esiintymistaajuus ja 90% luottamusväli arviolle eri tyyppisillä rekisteröitävillä painelaitteilla. Kuvassa lyhenne Höyry tarkoittaa höyrykattilaa ja lyhenne Vesi tarkoittaa vesikattilaa TUKESin rekisterin jaottelun mukaisesti. Jakautuminen vakavuusluokkiin Tiettyyn painelaitetyyppiin liittyvää vahinkopotentiaalia arvioitiin sen perusteella, kuinka suuri mahdollisuus ko. painelaitetyypille mahdollisesti sattuvilla onnettomuuksilla on johtaa merkittäviin henkilö- ja/tai materiaalivahinkoihin. VARO-rekisterin sisältämät raportoidut vahinkotiedot sattuneiden onnettomuuksien yhteydessä syntyneistä henkilö- ja materiaalivahingoista todettiin liian niukoiksi ja epävarmoiksi, jotta niiden perusteella olisi voitu kunnolla arvioida erilaisten seurausten todennäköisyyttä onnettomuuksissa. Tämän johdosta seurausten arviointiin sovellettiinkin asiantuntija-arvioita. Valittuja asiantuntijoita pyydettiin kokemuksiinsa nojautuen arvioimaan, millä todennäköisyydellä tietyn painelaitetyypin onnettomuudet voivat sattuessaan johtaa eri asteisiin vahinkoihin. Onnettomuuden määriteltiin tässä yhteydessä tarkoittavan sellaisia tapauksia, joista tyypillisesti tehtäisiin vahinkoilmoitus viranomaisille. Asiantuntijat osallistuivat arviointiin vapaaehtoisesti ja ilman korvausta. Henkilö- ja materiaalivahinkojen syntymistä arvioitiin erikseen. Materiaalivahinkojen osalta arvioissa rajauduttiin onnettomuuksien seurauksena syntyviin välittömiin taloudellisiin vahinkoihin laskien mukaan välittömät korjauskustannuk- 22

24 set sisältäen työn. Arviointien tueksi asiantuntijoille esitettiin luettaviksi lyhyt kirjallinen johdanto arvioiden tekemisestä sekä kunkin painelaitetyypin osalta joitakin käytössä olevaa laitekantaa kuvaavia keskeisiä jakaumatietoja, kuten laitteiden koko ja ainesisältö. Arviot koottiin neljältä rekisteröityjen painelaitteiden käyttöä hyvin tuntevalta asiantuntijalta, jotka edustivat eri tyyppistä teollisuutta, tarkastustoimintaa ja painelaitteiden viranomaisvalvontaa. Asiantuntijat tekivät arvionsa itsenäisesti heille toimitettuja lomakepohjia käyttäen. Jotta asiantuntijoiden työmäärä ei olisi kasvanut liian suureksi, käsiteltiin mahdolliset eri tyyppiset onnettomuudet kunkin painelaiteryhmän osalta yhtenä kokonaisuutena. Asiantuntijoiden arviot yhdistettiin matemaattisesti lopullisiksi arvioiksi käyttäen painotetun aritmeettisen keskiarvon menetelmää. Kunkin asiantuntija-arvioille annettiin yhdistämisessä yhtä suuri painoarvo. Lopputuloksena saatujen yhdistettyjen arvioiden oletettiin noudattavan lognormaalijakaumaa. Asiantuntijat hyödynsivät myös mahdollisuutta arvioida tietynasteiset seuraukset mahdottomiksi tietyllä painelaitetyypillä. Arvioita yhdistettäessä näitä arvioita kuvaamaan käytettiin todennäköisyysarvoa Tarkastelun tuloksena saadut yhdistetyt asiantuntija-arviot vakavien henkilövahinkojen ja huomattavien materiaalivahinkojen todennäköisyyksille eri painelaitetyyppien onnettomuuksissa on esitetty kuvissa Vakavien henkilövahinkojen osalta on kuvassa 10 esitetty erikseen arviot sille, että onnettomuus aiheuttaa vakavia vahinkoja samalla kertaa usealle henkilölle. Painelaitetyypit on kuvissa järjestetty arvioidun vahinkojen todennäköisyyden mukaan laskevaan järjestykseen. 23

25 Arvioitu seurausten todennäköisyys onnettomuuksissa: vakavat loukkaantumiset (kaiken kaikkiaan) 1 Seurausten todennäköisyys laiteryhmän onnettomuuksissa 0,1 0,01 0,001 0,0001 Kuljetettavat kaasusäiliöt Soodakattilat Kuljetussäiliöt Prosessiuunit Keittimet Autoklaavit Reaktorit Vesiputkikattila: Höyry Kolonnit, haihduttimet Tulitorvi-tuliputkikattilat: Höyry Tulitorvi-tuliputkikattilat: Vesi Vesiputkikattila: Vesi Kuumaöljykattilat Lämmönsiirtimet Painesäiliöt, painevaraajat Suodattimet, erottimet Painelaiteryhmä (rekisteröitävät) Kuva 9. Arvioitu vakavien henkilövahinkojen todennäköisyys rekisteröitävillä painelaitteilla sattuvissa onnettomuuksissa (asiantuntijoiden yhdistetyn jakauman keskiarvo ja 90% luottamusväli). Kuvassa lyhenne Höyry tarkoittaa höyrykattilaa ja lyhenne Vesi tarkoittaa vesikattilaa TUKESin rekisterin jaottelun mukaisesti. Arvioitu seurausten todennäköisyys onnettomuuksissa: vakavat loukkaantumiset (useita uhreja) Seurausten todennäköisyys lauteryhmän onnettomuuksissa 0,1 0,01 0,001 0,0001 0,00001 Soodakattilat Reaktorit Kuljetussäiliöt Keittimet Kolonnit, haihduttimet Kuljetettavat kaasusäiliöt Prosessiuunit Autoklaavit Vesiputkikattila: Höyry Vesiputkikattila: Vesi Tulitorvi-tuliputkikattilat: Höyry Lämmönsiirtimet Kuumaöljykattilat Painesäiliöt, painevaraajat Tulitorvi-tuliputkikattilat: Vesi Suodattimet, erottimet Painelaiteryhmä (rekisteröitävät) Kuva 10. Arvioitu vakavien henkilövahinkojen todennäköisyys rekisteröitävillä painelaitteilla sattuvissa onnettomuuksissa: useita uhreja (asiantuntijoiden yhdistetyn jakauman keskiarvo ja 90% luottamusväli). Kuvassa lyhenne Höyry tarkoittaa höyrykattilaa ja lyhenne Vesi tarkoittaa vesikattilaa TUKESin rekisterin jaottelun mukaisesti. 24

26 Arvioitu seurausten todennäköisyys onnettomuuksissa: huomattavat materiaalivahingot (> mk) Seurausten todennäköisyys laiteryhmän onnettomuuksissa 1 0,1 0,01 0,001 0,0001 Prosessiuunit Soodakattilat Kolonnit, haihduttimet Tulitorvi-tuliputkikattilat: Höyry Reaktorit Vesiputkikattila: Höyry Keittimet Tulitorvi-tuliputkikattilat: Vesi Kuumaöljykattilat Vesiputkikattila: Vesi Kuljetussäiliöt Lämmönsiirtimet Painelaiteryhmä (rekisteröitävät) Autoklaavit Kuljetettavat kaasusäiliöt Painesäiliöt, painevaraajat Suodattimet, erottimet Kuva 11. Arvioitu huomattavien materiaalivahinkojen todennäköisyys rekisteröitävillä painelaitteilla sattuvissa onnettomuuksissa (asiantuntijoiden yhdistetyn jakauman keskiarvo ja 90% luottamusväli). Kuvassa lyhenne Höyry tarkoittaa höyrykattilaa ja lyhenne Vesi tarkoittaa vesikattilaa TUKESin rekisterin jaottelun mukaisesti. Riskiarviot Onnettomuuksien esiintymistaajuuden arvioiden ja seurausten todennäköisyyden arvioiden perusteella saatavat arviot vakavien henkilövahinkojen ja huomattavien materiaalivahinkojen riskistä eri tyyppisillä rekisteröitävillä painelaitteilla on esitetty kuvissa Kuvassa 13 on arvioitu erikseen riskiä useiden henkilöiden vakavalle loukkaantumiselle samalla kertaa painelaiteonnettomuudessa. Painelaitetyypit on järjestetty kuvissa arvioidun riskitason mukaan laskevaan järjestykseen. 25

Toimialan onnettomuudet 2014

Toimialan onnettomuudet 2014 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Painelaitteet

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Painelaitteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista esim. valvontakäynneillä,

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2013 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Johdanto Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2016 sattuneista onnettomuuksista.

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

TUKES OPAS PAINELAITTEET TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Painelaitteet

TUKES OPAS PAINELAITTEET TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Painelaitteet TUKES OPAS PAINELAITTEET Painelaitteet 1 2 Painelaitteet 1. Johdanto 1. Johdanto 2. Painelaitteiden tarkastuslaitokset 2.1 Yleistä 2.2 Ilmoitettu laitos 2.3 Pätevöintilaitos 2.4 Käyttäjien tarkastuslaitos

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2010

Toimialan onnettomuudet 2010 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 20 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna 2005

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Paineastiaan liittyvien kaasuputkien määräaikaistarkastukset sairaalassa

Paineastiaan liittyvien kaasuputkien määräaikaistarkastukset sairaalassa Paineastiaan liittyvien kaasuputkien määräaikaistarkastukset sairaalassa Marko Vuorinen VSSHP, TYKS, käyttöpäällikkö 7.2.2013 Esityksen sisältö Esityksen rajaus; lääk.happi & hengitys/instr.ilma Lainsäädännöllistä

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Kuljetussäiliön räjähdys

Kuljetussäiliön räjähdys Muistio 1 (5) 24.5.2012 Kuljetussäiliön räjähdys 13.10.2011 Yleistä Paineella tyhjennettävä ja täytettävä kuljetussäiliö repesi tyhjennyksen yhteydessä 13.10.2011. Turvallisuus- ja (Tukes) sai tiedon räjähdyksestä

Lisätiedot

Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Muut kuin työtapaturmat (esim. tulipalot). Luvussa mukana myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet.

Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Muut kuin työtapaturmat (esim. tulipalot). Luvussa mukana myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet. 1 2 3 4 Kaivoksissa sattuneet tapaturmat Vuoden 2012 tiedot kaivoksissa sattuneista tapaturmista eivät ole vielä saatavilla. Tapaturmasta on aiheutunut yli kolme työkyvyttömyyspäivää, kuolemaan johtaneet

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Muut kuin työtapaturmat (esim. tulipalot). Luvussa mukana myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet.

Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Muut kuin työtapaturmat (esim. tulipalot). Luvussa mukana myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet. 1 2 3 4 Kaivoksissa sattuneet tapaturmat Tapaturmasta on aiheutunut yli kolme työkyvyttömyyspäivää, kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät ole mukana näissä lukumäärissä Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2012 Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013 EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän

Lisätiedot

PAINELAITTEEN OSTAJAN MUISTILISTA

PAINELAITTEEN OSTAJAN MUISTILISTA [presentation title] via >Insert >Header & Footer PAINELAITTEEN OSTAJAN MUISTILISTA RAKENNUSTERVEYS JA TEOLLISUUDEN KUNTO -TIETOISKU - OULU Kiwa Inspecta Henrik Asplund Tarkastusinsinööri, IWE 18.10.2017

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Onnettomuudet ja vaaratilanteet

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Onnettomuudet ja vaaratilanteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 016 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Perustelumuistio Työelämä- ja markkinaosasto 7.10.2016 LUONNOS EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YKSINKERTAISISTA PAINESÄILIÖISTÄ 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 N:o Asetus. N:o paineastia-asetuksen muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 N:o Asetus. N:o paineastia-asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1091 1101 SISÄLLYS N:o Sivu 1091 Asetus paineastia-asetuksen muuttamisesta... 3975 1092 Asetus maakaasuasetuksen muuttamisesta...

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

Painelaitteiden seuranta

Painelaitteiden seuranta Ohje 11/2015 13.11.2015 0 (5) Tukes-ohje 11/2015 Painelaitteiden seuranta Painelaitteiden seuranta Ohje 11/2015 13.11.2015 1 (5) Sisältöalue Painelaitteen määräaikaistarkastuksen korvaaminen painelaitteiden

Lisätiedot

Muista vaaratilanneilmoitus

Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilann Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Miten säästän aikaa ja rahaa suunnitelluilla tarkastuksilla?

Miten säästän aikaa ja rahaa suunnitelluilla tarkastuksilla? Puoliksi tehty? Miten säästän aikaa ja rahaa Inspecta Tarkastus Oy, Jyri Lavikka, 14.2.2017 jyri.lavikka@inspecta.com, +358 500 411136 Tarkastukseen tulee varautua ja suunnitella se ennakkoon, oli kyseessä

Lisätiedot

Tukes-ohje S8-2009 8.12.2008 1 (5)

Tukes-ohje S8-2009 8.12.2008 1 (5) Tukes-ohje S8-2009 1 (5) HISSIEN HUOLTO 1. OHJEEN TARKOITUS Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa hissin haltijaa ja hissin huoltajaa pitämään hissi jatkuvasti kunnossa ja turvallisena. Turvallisuusohjeet

Lisätiedot

VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje

VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje 0190150/1 IM-P019-05 ST Issue 1 VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus VB14 4. Käyttöönotto 5. Toiminta 6. Huolto VB21 7. Varaosat

Lisätiedot

Miten säästän aikaa ja rahaa suunnitelluilla tarkastuksilla?

Miten säästän aikaa ja rahaa suunnitelluilla tarkastuksilla? Puoliksi tehty? Miten säästän aikaa ja rahaa Inspecta Tarkastus Oy, Jyri Lavikka, 14.9.2016, jyri.lavikka@inspecta.com, +358 500 411136 Tarkastukseen tulee varautua ja suunnitella se ennakkoon, oli kyseessä

Lisätiedot

Tukesin laajenevat tehtävät ja

Tukesin laajenevat tehtävät ja Tukesin laajenevat tehtävät ja kehitysnäkymiä Seppo Ahvenainen 4.11.2009 PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN (09) 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI TUKESin tehtävät TUKES

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Finanssialan Keskusliitto 15.6.2012 1 Sammutuslaitteisto-työryhmä

Finanssialan Keskusliitto 15.6.2012 1 Sammutuslaitteisto-työryhmä Finanssialan Keskusliitto 15.6.2012 1 AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON PAINELAITTEET 1 YLEISTÄ Tässä ohjeessa käsitellään automaattisen sammutuslaitteiston (jatkossa sammutuslaitteisto) painelaitteita

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Sähkötapaturmat ja sähköpalot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Sähkötapaturmat ja sähköpalot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Sähkötapaturmat ja sähköpalot Tukesin sähköturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. painelaiteturvallisuudesta

Valtioneuvoston asetus. painelaiteturvallisuudesta Luonnos 7.10.2016 Valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään painelaitelain ( /2016) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa

Lisätiedot

Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa.

Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa. Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasu- ja räjähde- ja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös tämän

Lisätiedot

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004 SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Liite Hallitussihteeri Sami Teräväinen

Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Liite Hallitussihteeri Sami Teräväinen Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Liite Hallitussihteeri 29.12.2016 Sami Teräväinen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YKSINKERTAISISTA PAINESÄILI- ÖISTÄ 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa esitetään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 47/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi painelaitelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi painelaitelakia. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Perustelumuistio Työelämä- ja markkinaosasto 7.10.2016 LUONNOS EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PAINELAITTEISTA 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa esitetään annettavaksi

Lisätiedot

Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin

Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin 1 2 3 Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin kirjattiin myös rakennuspalovaarat, joissa tuli ei ole

Lisätiedot

PAINELAITTEET 2016 VIIMEISTÄ TIETOA: UUSI PAINELAITELAINSÄÄDÄNTÖ

PAINELAITTEET 2016 VIIMEISTÄ TIETOA: UUSI PAINELAITELAINSÄÄDÄNTÖ AEL INSKO-SEMINAARI PAINELAITTEET 2016 VIIMEISTÄ TIETOA: UUSI PAINELAITELAINSÄÄDÄNTÖ 13.4.2016, AEL, Helsinki PAINELAITTEET 2016 PERUSTIETOA 18. 19.5.2016, AEL, Helsinki PAINELAITELAINSÄÄDÄNTÖ UUDISTUU

Lisätiedot

Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa tätä kalvosarjaa.

Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa tätä kalvosarjaa. Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasu- ja räjähdeja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

2

2 1 2 3 Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat,

Lisätiedot

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-lämpöpumput Takuu antaa lisäturvaa Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-osat. Laatua kautta linjan Meille Boschilla laatu on pääosassa

Lisätiedot

OY PUMPPULOHJA AB 1 (5) LAATUTIE SAUKKOLA 2016 KÄYTTÖOHJE PAINEASTIAT. Painelaitedirektiivi 2014/68/EU TEKNISET TIEDOT

OY PUMPPULOHJA AB 1 (5) LAATUTIE SAUKKOLA 2016 KÄYTTÖOHJE PAINEASTIAT. Painelaitedirektiivi 2014/68/EU TEKNISET TIEDOT OY PUMPPULOHJA AB 1 (5) LAATUTIE 4 09430 SAUKKOLA 2016 KÄYTTÖOHJE PAINEASTIAT Painelaitedirektiivi 2014/68/EU TEKNISET TIEDOT VAROITUKSET 2 (5) 1. Älä ylitä painesäiliön arvokilpeen merkittyä suurinta

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11 Paineakku Reijo Mäkinen No 11 FLUID Finland 1-2005 Paineakku Kaasuntäyttöventtiili sijaitsee suojahatun alla Paineakku on painelaite. Kaikessa käsittelyssä, korjauksessa ja huollossa tämä on otettava huomioon.

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Hissit Tukesin hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. hissien asennus-, muutos-, korjaus- ja huoltotyöt hissejä tarkastavien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 139/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi painelaitelain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi painelaitelain 27 :n 3 momenttia. Lain siirtymäsäännöksen

Lisätiedot

Ilmankäsittelykone Huoltokirja

Ilmankäsittelykone Huoltokirja -SV 10-05-10V.A001 Sisällys 1 Takuuehdot... 1 1.1 Takuuaika... 1 1.2 Takuun sisältö... 1 1.3 Yleiset takuun rajoitukset... 1 1.4 Takuun rajoitukset... 1 1.5 Huoltoehdot takuuaikana... 1 1.6 Toimenpiteet

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2011 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähköturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus sähkötuotteiden

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta Teollisuuden polttonesteet -seminaari 9.-10.9.2015, Tampere Työmaiden ja maatilojen siirrettävät (ja varasto-) säiliöt käyttökelpoiset vaihtoehdot eri kohteisiin Timo Linjamaa, myyntipäällikkö, vakiotuotteet

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

2

2 1 2 3 Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat,

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2010 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähköturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus sähkötuotteiden

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

PSK Standardisointi PSK 4911 MEN Liite 2

PSK Standardisointi PSK 4911 MEN Liite 2 N:o 938/999 KTM:n päätös painelaitteista () VAATMUSTENMUKASUUDEN ARVONTKUVAT. Luokkien viitenumerot kuvissa ovat seuraavat: = A moduuli = A, D, E moduulit = B + D, B + F, B + E, B + C, H moduulit V = B

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Pätevyys. Poikkeuslupa, hätätyöilmoitus. Ennakkoilmoitus. poikkeuslupa. jännitetyölupa. Turvallisuusasiakirja ja -säännöt

Pätevyys. Poikkeuslupa, hätätyöilmoitus. Ennakkoilmoitus. poikkeuslupa. jännitetyölupa. Turvallisuusasiakirja ja -säännöt Työaikaan liittyvät luvat Erityisen vaarallisten töiden teettäminen nuorilla työntekijöillä Sähkötyöt Rakennustyön ennakkoilmoitus työmaasta turvallisuuskoordinaattori turvallisuusasiakirja Rakennustyömaa-alueen

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet 19.12.1996 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Rakennetarkastus 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Rakennetarkastusalueet ja -oikeudet 3 4 Rakennetarkastuksen sisältö ja toteutus 4 4.1 Rakennetarkastuksen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Jari Tuomi Sähkötuotteiden markkinavalvonta Suomessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Jari Tuomi Sähkötuotteiden markkinavalvonta Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Jari Tuomi 11.5.2011 Sähkötuotteiden markkinavalvonta Suomessa Sisältö - YLEISTÄ TUKESISTA - MARKKINAVALVONTA - TUKESIN SÄHKÖTUOTEVALVONTA - MARKKINAVALVONNAN

Lisätiedot

S6-2003 HISSIEN TARKASTUS. Turvatekniikan keskus 1. YLEISTÄ 2. HISSIN TARKASTUKSET. 2.1. Tarkastukset ennen hissin käyttöönottoa 23.5.

S6-2003 HISSIEN TARKASTUS. Turvatekniikan keskus 1. YLEISTÄ 2. HISSIN TARKASTUKSET. 2.1. Tarkastukset ennen hissin käyttöönottoa 23.5. Turvatekniikan keskus S6-2003 23.5. 2003 HISSIEN TARKASTUS 1. YLEISTÄ Turvatekniikan keskus (TUKES) antaa tämän ohjeen sähköturvallisuuslain, SL (410/1996, 913/2002), 56 :n nojalla. Hissien ja eräiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat Ylilääkäri Lain 629/2010 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ja niiden lisälaitteiden

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SW - 100 SW - 120 SW - 140 SW - 200 SW - 250 SW - 300 SW - 400 Käyttövesivaraaja yhdellä kierukalla Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan.

Lisätiedot

Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p.

Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p. Henkilötietolain (523/99) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE 1. Rekisterinpitäjä (tarvittaessa eli jos rekisterinpitäjällä ei toimipaikkaa EU:n alueella, myös edustaja) Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2015

Lisätiedot

Hakuohje Käytönvalvojat

Hakuohje Käytönvalvojat 1 / 7 KÄYTÖNVALVOJAN PÄTEVYYSKIRJAN HAKUOHJEET 1 ASETUKSET, JOISSA VAATIMUKSET ON ESITETTY Kattilaitosten käytönvalvojien pätevyyskirjojen vaatimukset on annettu asetuksessa N:o 891 vuodelta 1999. Kattilalaitosten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään painelaitelain (1144/2016) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

HE 160/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia

HE 160/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia HE 160/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pelastuslain 69 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia siten, että pelastustoimen toimenpiderekisterin

Lisätiedot