Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa tätä kalvosarjaa.

Transkriptio

1 Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasu- ja räjähdeja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa tätä kalvosarjaa. 1

2 Onnettomuuksiksi on määritelty vaarallisten kemikaalien käytössä ja varastoinnissa tapahtuneet onnettomuudet, joista on aiheuttanut henkilövahinkoja, aineellisia vahinkoja yli edestä tai siitä on aiheutunut ympäristölle haittaa. Kemikaalimäärien raja-arvot on määritelty tämän kalvosarjan osassa 3. 2

3 Vuonna 2010 vaaratilanteita kirjattiin 40, joista 16 tapahtui valvontakohteissa ja 24 toimialan muissa kohteissa. Onnettomuuksissa menehtyi 1 henkilö ja loukkaantui 4 henkilöä. Kuolemantapaus: Kemikaaleja valmistavalla tehtaalla sattui säiliöräjähdys alihankkijan työntekijöiden tehdessä tulitöitä tislausjäännöksen varastosäiliön uusitulla katolla. Katolla käytettiin kulmahiomakonetta ja hitsauslaitteita, jolloin säiliöön päässyt kaasuilmaseos syttyi räjähdyksenomaisesti. Kaasuilmaseos oli päässyt säiliöön viereisestä säiliöstä hönkäputkea pitkin. Räjähdyksessä kuoli yksi ihminen ja yksi loukkaantui vakavasti. Loukkaantuneet Tukesin valvontakohteissa: - Edellä kuvatussa kuolemantapauksessa loukkaantui yksi henkilö. - Hypokloriittia roiskui työntekijän päälle. Muut loukkaantuneet: -Yksi henkilö loukkaantui retkikeittimen palossa. -Typpihappoa roiskui työntekijän päälle. Onnettomuuksia, joissa suuri määrä (vakavuusluokat A ja B) vaarallista kemikaalia pääsi maastoon tai vesistöön Tukesin valvontakohteissa, kirjattiin Luokittelu vakavaksi onnettomuudeksi (vakavuusluokat A ja B, ks. kalvosarjan osa 3) on tehty seuraavin perustein: - onnettomuus on aiheuttanut kuoleman tai loukkaantumisen (yli 24 h sairaalassa) tai - onnettomuuden aiheuttamat omaisuusvahingot ovat olleet yli tai - onnettomuudessa mukana olleen vaaralliseksi luokitellun kemikaalin määrä ylittää kalvosarjan osassa 3 esitetyt vakavuusluokan B kriteerit 3

4 Tukes myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille luvat kemikaalin käsittelylle ja varastoinnille sekä valvoo yritysten toimintaa. - Käytettävien kemikaalimäärien ja luokitusten perusteella laajamittaisen toiminnan yritykset jaetaan lupalaitoksiin, toimintaperiaateasiakirjalaitoksiin (MAPP) sekä turvallisuus-selvityslaitoksiin (TS). -Lupalaitos: Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku (asetus 59/1999, liite 1) ylittää laajamittaisen toiminnan rajan. Tuotantolaitoksen määräaikaistarkastus on tehtävä viiden vuoden välein. -Toimintaperiaateasiakirjalaitos: (MAPP Major Accident Prevention Policy) Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku ylittää toimintaperiaateasiakirjalaitoksen toiminnan rajat. Laitoksen tulee laatia toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran kolmessa vuodessa. -Turvallisuusselvityslaitos: Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku ylittää turvallisuusselvityslaitoksen toiminnan rajat. Tuotantolaitoksen on tehtävä turvallisuusselvitys. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran vuodessa. Vuonna 2010 Tukes valvoi 704 yrityksen toimintaa. Näistä 132 oli TS-laitoksia, 144 MAPPlaitoksia ja 428 lupalaitoksia. Näissä laitoksissa sattuneita kemikaalionnettomuuksia tuli Tukesin tietoon 20. Niistä TS-laitoksissa tapahtui 17, MAPP-laitoksissa 2 ja lupalaitoksissa 1 onnettomuutta. 4

5 Vuonna 2006 TS-laitoksia oli 44 enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui kesällä 2005 voimaan tulleesta kemikaaliturvallisuuslaista. MAPP-laitosten määrässä ei ole ollut mainittavaa muutosta. 5

6 Kuolleet Tukesin valvontakohteissa: 1 Kemikaaleja valmistavalla tehtaalla sattui säiliöräjähdys alihankkijan työntekijöiden tehdessä tulitöitä tislausjäännöksen varastosäiliön uusitulla katolla. Katolla käytettiin kulmahiomakonetta ja hitsauslaitteita, jolloin säiliöön päässyt kaasuilmaseos syttyi räjähdyksenomaisesti. Kaasuilmaseos oli päässyt säiliöön viereisestä säiliöstä hönkäputkea pitkin. Räjähdyksessä kuoli yksi ihminen ja yksi loukkaantui vakavasti. Loukkaantuneet Tukesin valvontakohteissa: 2 - Edellä kuvatussa kuolemantapauksessa loukkaantui yksi henkilö. - Hypokloriittia roiskui työntekijän päälle. 6

7 Kuvassa on jaoteltu Tukesin valvontakohteissa sattuneet onnettomuudet teollisuudenalan ja onnettomuustyypin mukaan. Kemikaalien valmistusteollisuus, petrokemia ja öljynjalostus sekä puunjalostus olivat aloja, joilla sattui vuonna 2010 eniten onnettomuuksia. Petrokemia ja öljynjalostus sekä puunjalostus olivat teollisuudenaloja, joilla sattui eniten onnettomuuksia myös vuonna

8 Taulukossa esitetään Tukesin valvomissa kohteissa sattuneiden kemikaalionnettomuuksien jakautuminen erityyppisiin onnettomuuksiin. 8

9 Yleisin onnettomuustyyppi vuonna 2010 oli kemikaalivuoto, joita sattui tapauksessa kyseessä oli nestevuoto, 2 tapauksessa kaasuvuoto ja 1 tapauksessa muu vuoto. 9

10 Kemikaalivuotojen määrä on yksi Tukesin turvallisuusindikaattoreista. Siinä tavoitetilaksi on määritetty alle 17 vuotoa/vuosi vuoteen 2014 mennessä. Tämä tavoite toteutui vuonna 2010, vuotoja oli

11 Tapaturmaksi on luokiteltu loukkaantumisen aiheuttaneet onnettomuudet, joissa kemikaalilla on ollut vaikutusta tapaturman syntyyn. Vuonna 2010 valvontakohteissa tapaturmiksi luokiteltiin 1 tapaus. Tulipaloja oli 2 ja räjähdyksiä 1. Kemikaalin käsittelyn yhteydessä sattuneiden onnettomuuksien lisäksi valvontakohteissa tapahtui 4 sähkötapaturmaa. 11

12 Kemikaalin muulla käsittelyllä tarkoitetaan kemikaalin siirtoa putkistossa, kemikaalin annostelua astiasta toiseen sekä kemikaalien laimennusta ja näytteenottoa säiliöstä. 12

13 13

14 14

15 Vuonna 2010 kemikaalionnettomuuksia tapahtui eniten (12) erilaisten säiliöiden yhteydessä, lähes kaikki olivat vuotoja. Putkistoissa sattui 6 onnettomuutta. Yksittäisistä laitteista yleisimmin onnettomuuksien yhteydessä esiintyi putki/letku (5) tai venttiili (5). 15

16 Valvontakohteissa sattuneissa 20 kemikaalionnettomuudessa jokin tekninen vika todettiin yhdeksi syytekijäksi 14 tapauksessa. Syttymissyitä löydettiin 3 tapaukselle. Työympäristöllä ja olosuhdetekijöillä oli vaikutusta 3 tapaukseen. Onnettomuuden syntyyn vaikuttaneita olosuhdetekijöitä olivat mm. luonnon vaikutukset/sää sekä toisen onnettomuuden vaikutus. Ihmisen toiminnan todettiin vaikuttaneen suoraan tai välillisesti onnettomuuden syntyyn 10 tapauksessa. Inhimillinen erehdys oli tavallisin syy selvästi suurimpaan osuuteen näistä. Organisatoriset syyt seuraavalla kalvolla. 16

17 Puutteita organisaation toiminta- ja menettelytavoissa löydettiin 11 tapauksessa. 17

18 18

19 19

20 Yleisin onnettomuustyyppi muissa toimialan kohteissa sattuneissa onnettomuuksissa oli vuoto (77). Yleisin vuotanut aine oli polttoöljy (50). Raskas polttoöljy oli kyseessä 6 tapauksessa vuodoista. 20

21 Toimialan muissa kemikaalionnettomuuksissa yleisin tapahtumapaikka oli kotitalous (29). Kotitalouksissa kaikki tapaukset yhtä lukuunottamatta olivat polttoöljyvuotoja. Tyypillisiä vuotoja kotitalouksissa olivat ei-kiinteiden säiliöiden (farmarisäiliöt) (16) ja kiinteiden polttoainesäiliöiden (12) polttoöljyvuodot. Varastoalueilla sattui 13 onnettomuutta, suurin osa oli vaarallisen aineen vuotoja. Teollisuudessa sattui 24 tapausta. Myös näistä onnettomuuksista suurin osa oli erilaisia vuotoja (21). Tyypillisimpiä onnettomuuksissa osallisia aineita olivat palavat nesteet kuten polttoöljy. Julkisissa tiloissa kuten esimerkiksi liiketiloissa, kouluissa tai sairaaloissa sattuneista kemikaalionnettomuuksista (5) kaikki olivat vaarallisen aineen vuotoja. Tekniset viat ja inhimilliset erehdykset aiheuttivat pääosan onnettomuuksista. Erityisesti muista toimialalla sattuneista onnettomuuksista saadut tiedot pohjautuvat usein lehtileiketietoihin, joita on täydennetty pelastuslaitoksen tietokannasta saatavilla tiedoilla. Onnettomuuden syitä ja organisaatioon toiminta- ja menettelytapoihin liittyviä tekijöitä ei aina saada selville. 21

22 Keskisuuret: Nestekaasua yli 5 tonnia Laajamittaiset: Nestekaasua yli 50 tonnia 22

23 23

24 Kaikki onnettomuudet, joissa kuoli tai loukkaantui ihmisiä, tapahtui nestekaasun yksityiskäytössä: -2 tulipalossa, joissa 2 kuoli ja 1 loukkaantui -1 räjähdyksessä, joissa 1 loukkaantui -1 häkäonnettomuudessa, joissa 2 kuoli Kuolemaan johtaneet nestekaasuonnettomuudet: -Kaksi ihmistä menehtyi yöpyessään kesämökillä, kun nestekaasulla toimiva jääkaappi tuotti vaarallisen määrän häkää ja aiheutti pienessä tilassa myrkytyskuoleman. -Nestekaasun aiheuttama räjähdysmäinen palo vei kahden ihmisen hengen. Mökin terassille vuotanut nestekaasu syttyi ilmeisesti palamaan terassin alla. 24

25 Tulipaloja 6 Häkäonnettomuuksia 1 Räjähdyksiä 1 25

26 26

27 Oikea asennustapa on tärkeässä osassa torjuessa nestekaasun ja maakaasun käytössä sattuneita vahinkoja. Tehdas- tai verstasasennukset sekä yhdenmukaiset menettelytavat, standardinmukaiset letkut ja liittimet luovat perusedellytykset kaasuturvallisuudelle. Kaasuletkujen ja niiden liittimien asennuksissa on käytettävä kyseiselle kaasulle sekä käyttöolosuhteille tarkoitettuja letkuja ja liittimiä. Myös niiden paineluokan ja lämpötila-alueen on oltava käyttökohteen mukaisia. Samoin letkujen ja liittimien pitää olla eurooppalaisten standardien mukaisia ja testattuja. Erityisesti nestemäistä kaasua käytettäessä on varmistettava, että letku on sopiva. Todistuksessa on käytävä ilmi, mitä se kattaa. Linkki tiedotteeseen: 27

28 28

29 29

30 Maakaasuonnettomuutena pidetään maakaasun sellaista onnettomuutta, jossa -ihminen kuolee tai loukkaantuu, -kaasua on ollut mukana suuri määrä (tapauskohtaisesti) tai -omaisuusvahingot ovat Vuonna 2010 Tukesin tietoon tuli 3 onnettomuudeksi luokiteltavaa maakaasutapausta, joissa loukkaantui kaksi ihmistä. -Vilkasliikenteisellä kadulla sattui maakaasuräjähdys, joka aiheutui todennäköisesti kaasuputkivuodosta. -Kaksi ihmistä loukkaantui maakaasujakeluasemalla sattuneessa räjähdyksessä. -Maakaasu syttyi omakotitalon kattilatilassa polttimen korjauksen yhteydessä. Vaaratilanteina kirjattiin 6 tapausta. Lähes kaikki vaaratilanteet olivat tyypillisesti rakennus- ja muissa kaivuutöissä sattuneita maakaasuputkiston rikkoontumisia. 30

31 31

32 32

33 Räjähde- tai ilotuliteonnettomuutena pidetään sellaista onnettomuutta, jossa -ihminen kuolee tai loukkaantuu, tai -tulipaloa tai räjähdystä, jossa räjähdettä on ollut mukana vähintään 1 g tai -jossa omaisuusvahingot ovat Räjähdyksessä mahdollisten heitteiden aiheuttamia vahinkoja ei kirjata VARO-rekisteriin. Räjähteiden käyttöä työmailla valvovat työsuojeluviranomaiset. Nämä panostustöissä sattuneet tapaturmat eivät ole mukana Tukesin luvuissa. Vuonna 2010 Tukesin tietoon ei tullut yhtään räjähdeonnettomuutta. 33

34 Ilotulitteet aiheuttivat vuodenvaihteessa 2009/2010 silmävammoja 12 henkilölle eri puolilla Suomea. Aiemmista vuosista poiketen tiedot perustuvat Tukesin mediaseurantaan. Luvuissa eivät ole mukana ne sairaaloissa hoidetut vammat ja terveyskeskusten hoitamat lievät vammat, joista ei ole kerrottu julkisessa mediassa. Mediatietojen mukaan vuodenvaihteen silmävammojen määrä kuitenkin laski merkittävästi edellisistä vuosista. Yhtenä suurimpana syynä lienee ilotulitteiden yksityiskäyttöön liittyvän lainsäädännön uudistuminen (lisääntyneet turvallisuusvaatimukset). 34

35 Tulipalojen aiheuttamien vahinkojen ( ) perusteella VAROon kirjattiin vuonna 2010 ainoastaan 1 tapaus (alempi taulukko). Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot on esitetty tässä kalenterivuosittain. 35