Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat Ke klo Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat Ke klo Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen"

Transkriptio

1 Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat Ke klo Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen

2 Luentosarjan ohjelma Saagojen legendoista Hämeen kapinaan Suomen sotahistoria esihistoriallisena aikana Toisesta ristiretkestä juuttivihaan Suomen sotahistoria keskiaikana Kreivisodasta Turun verilöylyyn Suomen sotahistoria Vaasa-aikana Puolan sodasta Uudenkaupungin rauhaan Suomen sotahistoria suurvalta-aikana Hattujen sodasta Haminan rauhaan Suomen sotahistoria vapauden ja kustavilaisena aikana Puolan kapinasta Pariisin rauhaan Suomen sotahistoria autonomian ja itsenäisyyden aikana

3 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute ja erityiset aihe-ehdotukset ovat tervetulleita, sillä aiheissa on runsaasti valinnanvaraa ja valikoima on pakosti fragmentaarinen

4 Kalmarin sota ja Knäredin rauha Kalmarin sota (ruots. Kalmarskriget) oli Ruotsin ja Tanskan välinen sota erinäisistä rajakiistoista, mm. Ruijan omistamisesta Tanskaa johti kuningas Kristian IV; Ruotsin johdossa oli sodan alussa Kaarle IX, ja sodan päätti hänen kuolemansa jälkeen hänen poikansa Kustaa II Aadolf Tanska julisti sodan Örebrossa, jonka jälkeen Kristian IV:n joukot valloittivat Kalmarin toukokuussa Tärkeän Älvsborgin linnoituksen Göta-joen suulla tanskalaiset valtasivat Rauha solmittiin Knäredissä , jossa Ruotsin täytyi luopua oikeuksistaan Jäämeren rannikkoalueisiin ja maksaa miljoona riikintaaleria lunnaita Älvsborgin linnoituksesta, mikä maksettiinkin kovalla ponnistuksella ja linnoitus palautui ruotsalaisille 1619

5 30-vuotinen sota Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella Sodan pääasiallisena alkusyynä olivat katolisten ja protestanttien väliset ristiriidat, mutta sodan laajetessa siihen liittyi vallanhaluisten ruhtinaiden ja maiden, etenkin Ruotsin ja Ranskan, pyrkimys rajoittaa keisarikunnan valtaa Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana, mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä; esim. katolinen Ranska tuki sodassa protestanttisia ruhtinaita katolista keisaria vastaan Yleisen tuhon, etenkin Keski-Euroopassa, lisäksi sodan seurauksia olivat Saksan jakaantuminen hajanaisiin pikkuruhtinaskuntiin, Portugalin irtaantuminen Espanjasta, Ruotsin suurvalta-asema-ajan alku ja Ranskan tuleminen manner-euroopan johtavaksi suurvallaksi

6 Prahan toinen defenestraatio Toinen Prahan defenestraatio eli ikkunasta ulos heitto vuonna 1618 tunnetaan tapahtumana joka käynnisti 30- vuotisen sodan Kaksi vuotta aiemmin Böömin valtaistuimelle oli noussut kiihkokatolinen Ferdinand II, jonka käskystä protestanttien uskonnonvapautta rajoitettiin, mitä Böömin protestantit pitivät keisari Rudolf II:n myöntämän uskonnonvapauden loukkauksena joukko protestantteja tunkeutui Prahan linnaan ja heitti ulos ikkunasta kaksi katolista neuvosherraa Wilhelm Slavatan ja Jaroslav Borsita von Martinicin sekä näiden kirjurin Kaikki kolme säilyivät hengissä 15-metrisestä ilmalennosta putoamalla linnan puutarhassa olleeseen lantakasaan, joskin katolilainen propaganda väitti myöhemmin enkeleiden varjelleen heitä Defenestraatiosta alkanut sisällissota Böömin katolisten ja protestanttien välillä kärjistyi lopulta 30-vuotiseksi sodaksi

7 Ruotsin osuus sodassa Kustaa II Aadolf tuli Saksan luterilaisten avuksi kuten Kristian IV ennen häntä, mutta myös hakemaan taloudellisia etuja Itämeren etelärannikolta Ruotsin armeija nousi maihin Pommerin rannikolla kesällä 1630 ja alkoi syksyllä piirittä Magdeburgia, joka antautui vasta 7 kuukauden piirityksen jälkeen , minkä jälkeen ruotsalaiset (ja suomalaiset) ryöstivät kaupungin tappaen lähes kaikki sen asukkaat eli henkeä Tämän jälkeen voittoisa armeija eteni etelään ryöstäen ja raiskaten kyliä ja kaupunkeja ja kävi reilun vuoden aikana kolme suurta ja voittoisaa taistelua; Breitenfeldissä aivan Leipzigin pohjoispuolella , Lech-virralla Baijerissa , jossa vastapuolen komentaja kreivi Johann Tilly sai surmansa ja ruotsalaiset saivat vallattua Münchenin sekä lopulta Lützenissä Leipzigin lounaispuolella , jossa Ruotsi voitti, mutta joukkoja johtanut kuningas Kustaa II Aadolf sai surmansa Sota jatkui tämän jälkeenkin, mutta Nördlingenin taistelussa protestantit kärsivät ratkaisevan tappion Ruotsin komentaja suomalaissyntyinen Kustaa (Gustav) Horn jäi vangiksi, ja Ruotsin armeija vetäytyi Itämeren rannikolle, mihin päättyi Ruotsin aktiivinen osa sodassa; sen jälkeen Habsburgien päävastustajaksi sodan loppuun asti asettui Ranska

8 Kustaa II Aadolfin kaatuminen Lützenissä

9 Kustaa II Aadolfin ratsu Streiff Kuninkaan ratsuna Lützenin taistelussa hänen kaatuessaan oli oldenburgilaishevonen nimeltään Streiff, joka selvisi taistelussa, mutta kuoli seuraavana vuonna Wolgastissa Streiff tuotiin Ruotsiin, ja se on täytettynä tänäkin päivänä Tukholmassa kuninkaanlinnan kellarissa olevassa Kuninkaallisessa varuskamarissa (Livrustkammaren)

10 Lützen tänään

11 Lützenin muistokappeli sisältä

12 Kustaa (Gustav) Horn Kustaa Horn af Björneborg oli suomalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra, josta tuli valtaneuvos 1624, sotamarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, Liivinmaan kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653 Breitenfeldin taistelussa Horn oli voitokas, mutta tappiollisessa Nördlingenin taistelussa hän jäi baijerilaisten vangiksi ja joutui virumaan 8 vuotta Burghausenin linnassa Vasta 1642 hänet vaihdettiin vapaaksi kolmea keisarillista kenraalia vastaan, kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan Horn johti Ruotsin Skoonessa operoivaa armeijaa Tanskan vastaisessa sodassa vuonna kuningatar Kristiina antoi Hornille Porin kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki sekä yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä Hän kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä Pohjan sotaan Ruotsia vastaan

13 Westfalenin rauha(t) 1648 Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana allekirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä ja lopettivat 30-vuotisen sodan sekä Espanjan ja Alankomaiden välillä käydyn 80-vuotisen sodan Rauhasta sopivat keskenään keisari Ferdinand III, Espanja, Ruotsi, Alankomaat, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtakunnanruhtinaat ja vapaiden valtakunnankaupunkien päämiehet Rauhansopimukset panivat Keski-Euroopassa alulle uudenlaisen poliittisen järjestelmän, jota myöhemmin on sanottu westfalenilaiseksi suvereniteetiksi Westfalenin rauhansopimusta pidetään yleisesti modernin valtiojärjestelmän peruskirjana, joka perustuu valtiollisen suvereniteetin käsitteeseen, tunnustaa valtioiden itsemääräämisoikeuden ja kieltää valtioita puuttumasta toisten valtioiden sisäisiin asioihin

14 Westfalenin rauha ja Ruotsi Ruotsi sai Etu-Pommerin, jota siitä lähtien nimitettiin Ruotsin Pommeriksi, Wismarin ja Bremenin arkkihiippakunnan ja Verdenin hiippakunnan perinnöllisiksi läänityksikseen ja niiden myötä edustajan ja äänen keisarikunnan valtiopäiville sekä myös Ylä-Saksin, Ala-Saksin ja Westfalenin maapäiville Rauhansopimuksen sanamuodot eivät kuitenkaan olleet yksiselitteisiä, vaan vielä sen allekirjoittamisen jälkeen käytiin kiistaa useista yksityiskohdista, kuten Bremenin ja Wildesheimin kaupunkien asemasta, Pommerin ja Brandenburgin rajoista sekä muiden Mecklenburgin herttuakunnan kuin Wismarin tullituloista

15 Pohjan sota Pohjan sota käytiin vuosina Itämeren alueella ja Puolassa, ja sen syinä olivat Ruotsin, Venäjän ja Brandenburgin laajenemishalut, Puolan heikkoudentila sekä Tanskan ja Ruotsin välinen valtataistelu Itämerellä Brandenburg halusi Etu-Pommerin Ruotsilta ja Tanska kykeni vielä haastamaan Ruotsin Itämeren alueella, Venäjä halusi saada yhteyden Itämerelle ja Ruotsi tähtäsi Preussin satamien takaisin saamiseen Puolalta tai Tanskan lyömiseen lännessä Sodan pani liikkeelle Venäjän hyökkäys sisäisten kiistojen heikentämään Puolaan 1654 tavoitteena saada haltuunsa Puolan Liivinmaa ja siten yhteys Itämerelle Liivinmaan alueella oli myös jäänteenä Saksalaisesta ritarikunnasta Jakob von Kettlerin johtama Kuurinmaan herttuakunta, jolla oli varsin vahva laivasto ja jopa siirtomaita Karibianmerellä (Tobagon saari) ja Afrikassa (Gambia), joita Venäjä myös havitteli Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaa pelkäsi tuon laivaston päätyvän Venäjän käsiin ja ylipäätään Venäjän pääsyä Ruotsin omalle Itämerelle, ja niinpä hän rikkoi Puolan kanssa 1635 tehdyn Stuhmsdorfin välirauhan ja hyökkäsi Liivinmaalle ennen kuin Venäjä ehtisi tehdä sen

16 Ruptuurisota Ruotsilla oli aluksi menestystä Puolassa ja Liivinmaalla, mutta paikallisen väestön vastarinta pakotti hänet jatkamaan sotaa pitempään kuin oli ajatellut, mutta toisaalta Venäjän eteneminen Liivinmaan rannikolle estyi, mikä oli Ruotsin keskeinen tavoite Venäjä yritti nyt vuorostaan pääsyä Itämerelle pohjoisempaa reittiä hyökäten Inkerinmaalle ja Suomeen käyttäen hyväkseen paikallisen ortodoksiväestön tyytymättömyyttä ruotsalaisten uskonvainoja ja käännytysyrityksiä vastaan Toukokuussa 1656 tsaari Aleksei I Mihailovitš julisti sodan Ruotsia vastaan ja aloitti hyökkäyksen kahdella kiilalla; etelässä laivaston tukemana maahyökkäyksenä Pähkinälinnaan ja pohjoisella Laatokalla 250 aluksen kuljetuslaivaston maihinnousuina

17 Sodan kulku Ruotsi oli (jälleen kerran) huonosti valmistautunut idästä tulevaa hyökkäystä vastaan päähuomion ja joukkojenkeskityksen keskittyessä eteläiselle rintamalle Venäläiset etenivät aluksi hyvin, joskin hieman huonosti koordinoidusti, mikä antoi puolustajille mahdollisuuden vahvistaa puolustusta Puolustusrakenteita kunnostettiin ja rakennettiin koko Suomen alueella, sillä pelättiin venäläisten laajempaakin hyökkäystä Lisäongelmia toi Tanska, joka halusi käyttää tilannetta hyväkseen ja julisti sodan Tilanne Suomen rintamalla vakiintui kun amiraali Wrangelin johtama laivasto varmisti Nevanlinnan puolustuksen ja purjehti Nevaa ylös Laatokalle ottaen sen meri- tai järviherruuden haltuunsa

18 Tanskan huono sotaonni Tanskan yllätykseksi nopealiikkeinen Kaarle X Kustaa ei masentunutkaan Tanskan hyökkäyksestä, vaan lähti ripeästi joukkoineen Puolasta Saksan halki Tanskan selustaan Jyllantiin, miehitti koko niemimaan ja erityisen kylmän talven ja Beltin salmien jäätymisen ansiosta sai marssitettua joukkonsa jäiden yli Sjellantiin (ks. oheinen maalaus) Kööpenhaminan porteille ja pakotti Tanskan nöyryyttävään Roskilden rauhaan Rauhassa Tanska joutui luovuttamaan Ruotsille Skoonen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin maakunnat, Bornholmin ja Venin saaret sekä Trondheimin läänin, mikä katkaisi Norjan ja antoi Ruotsille pääsyn suoraan Atlantille

19 Sotia ja rauhoja Kun Tanska oli lyöty, saattoi Ruotsi keskittää päävoimansa Venäjää vastaan ja pelko tästä tämä sai Venäjän halukkaaksi rauhaan Välirauha solmittiin Vallisaaressa Narvan eteläpuolella ja lopullinen rauha kahden ja puolen vuoden kuluttua Kardisissa , jossa Ruotsin ja Venäjän välinen raja palautettiin sotaa edeltäneen tilanteen mukaiseksi eli Stolbovan rauhan mukaiseksi Sillävälin Kaarle X Kustaa päätti kukistaa heikentyneen Tanskan kokonaan ja aloitti Kööpenhaminan piirityksen lokakuussa 1658, mutta se ei tuottanut tulosta ja nyt Ruotsin ylivaltaa pelkäävät Alankomaat ja kolmiliitto (Brandenburg, Puola ja keisari) ryhtyivät tukemaan Tanskaa Ruotsi oli jo menettämässä Itämeren eteläpuolisia alueitaan kun Kaarle X Kustaa valmisteli hyökkäystä Norjaan ottaakseen sen kokonaan haltuunsa, mutta kesken sotavalmistelujen hän yhtäkkiä kuoli vain 37-vuotiaana ja vallan peri hänen poikansa, vain nelivuotias Kaarle XI, holhoojahallituksen tukemana luonnollisesti

20 Rauha joksikin aikaa Holhoojahallitus oli valmis rauhaan ja em. Kardisin rauhan lisäksi sovittiin Olivan rauha Puolan kanssa sekä Kööpenhaminan rauha Tanskan kanssa Olivan rauhassa Puolan kuningas Juhana II Kasimir luopui vaateistaan Ruotsin kruunuun, jonka hänen isänsä Sigismund oli menettänyt 1599 ja luovutti Ruotsille Liivinmaan ja Riian, jotka olivat olleet ruotsalaisten hallinnassa jo 1620-luvulta Myös Preussin vasallisuhde Puolaan katkaistiin, mikä aloitti Preussin vähittäisen nousun Saksan johtavaksi valtioksi ja lopulta Saksan yhdistymiseen keisarikunnaksi 1871 Kööpenhaminan rauhassa Ruotsi luopui Bornholmista ja Trondheimin läänistä (oheisessa kartassa vihreällä), mutta sai pitää muut Roskilden rauhassa saamansa alueet (punaisella), mikä onkin sama rajatilanne kuin nykyäänkin Tanska tosin yritti vielä revanssia Skoonen sodassa , mutta Ruotsille voittoisan Lundin taistelun jälkeen solmitussa Lundin rauhassa rajoja ei siirrelty

21 Suuri pohjansota Suuri Pohjan sota käytiin vuosina Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa 1721 luovuttamaan suuria alueita Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta Myönteistä sodassa oli Ruotsin kannalta se, ettei Tanska onnistunut valloittamaan Skoonen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658

22 Narvan taistelu Narvan taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välillä suuressa Pohjan sodassa (ruotsalaisen kalenterin mukaan) Taistelussa Ruotsin kuningas Kaarle XII:n johtama Ruotsin armeija löi perusteellisesti huomattavasti suuremmat Venäjän tsaarin Pietari I Suuren joukot Ruotsalaisia oli Narvan kaupungin varusväen kanssa hieman yli miestä ja venäläisiä n Taistelussa ruotsalaiset menettivät vain 667 sotilasta, mutta Venäjän armeija n Taistelumenestys loi nuorelle 22-vuotiaalle kuninkaalle tarunhohtoisen sotilasmaineen, mikä saattoi hämärtää hänen myöhempiä päätöksiään, Venäjällä se taas herätti kostoajatuksen, minkä seurauksia Suomessa kärsittiin isonvihan aikaan

23 Pultavan taistelu Narvan jälkeen Kaarle XII jatkoi sotimista vuosikausia Puolassa pakottaen lopulta Saksin vaaliruhtinas Fredrik Augustin (Puolan kuninkaana August II Väkevä) luopumaan Puolan kruunusta Altranstädtin sopimuksessa , joskin Pultavan jälkeen hän sai kruununsa takaisin aina kuolemaansa 1733 asti Seuraavaksi Kaarle suuntasi kohti Venäjää ja kärsi ratkaisevan tappion Pultavassa (Poltava) koillisessa Ukrainassa Kiovasta itään Taistelussa ruotsalaisia oli n miestä ja venäläisiä n Tappion jälkeen ruotsalaiset vetäytyivät etelään Dneprvirralle, jossa pääosa antautui ja vain n miehen kanssa Kaarle pääsi liittolaisensa kasakkahetmanni Ivan Mazepan kanssa pakoon Turkin puolelle nykyiseen Moldovan (tai Transnistrian) Benderiin, jossa Kaarle viipyi aina vuoteen 1714 asti yrittäen taivuttaa Turkin sotaan Venäjää vastaan

24 Isoviha Kaarle ei saanut taivutettua Turkkia sotaan, ja niinpä Pietari katsoi kätensä vapaiksi Suomen suunnalla Jo 1703 hän oli miehittänyt Nevan alkaen rakentaa Pietarin kaupunkia Venäjä aloitti systemaattisen etenemisen Suomenlahden molemmin puolin ja valtasi 1710 Riian, Pärnun, Tallinnan ja Käkisalmen sekä aloitti Viipurin piirityksen, joka johti kaupungin valtaukseen 1712 ja seuraavana vuonna Helsingin, Turun ja muun Etelä-Suomen Hämeenlinnakin luovutettiin taistelutta ja vasta Pälkäneen Kostianvirralla vetäytyvät ruotsalaiset uskaltautuivat taisteluun , mutta huomattavan alivoimaisina (3200 vastaan ) hävisivät sen, samoin kuin Napuessa, Isossakyrössä , jossa katsotaan varsinaisen isonvihan alkaneen, sillä venäläiset ryöstivät ja raiskasivat erityisen julmasti Pohjanmaata, joka oli siihen mennessä säästynyt sodilta ja miehityksiltä ja oli siten monia maan muita osia vauraampi Ruotsin laivasto yritti estää venäläisten laivaston etenemisen länteen, mutta Riilahden eli Hankoniemen taistelussa Venäjän kaleerilaivasto sai ratkaisevan voiton saatuaan hinattua aluksia Hankoniemen tyven yli sen länsipuolelle eikä Ruotsin avomerellä partioinut avomerilaivasto kyennyt sitä estämään Taistelu oli Venäjän laivaston kautta aikain ensimmäinen, ja niinpä taistelupäivä on Venäjän laivaston muistopäivä ja tämännimisiä aluksia (Hangöudd eli Gangut venäläisittäin) on Venäjän laivastossa ollut useita

25 Jälkimainetta

26 Kaarlen Norjan sotaretki ja kuolema Kaarle palasi vihdoin syksyllä Turkista Ruotsiin ja yritti jatkaa sotatoimia siellä mm. aloittamalla sotaretken huono-onnisen Norjaan Piirittäessään Osloon vievän reitin varrella olevaa Fredrikstenin linnoitusta Kaarle kuoli ohimoon osuneesta kuulasta , minkä jälkeen Ruotsalaiset perääntyivät Kaarlen langon Hessenin prinssin johdolla Norjasta Kuultuaan kuninkaan kuolemasta Carl Gustaf Armfeltin johtamat ruotsalaisjoukot lähtivät myös vetäytymään Keski-Norjasta Trondheimin rintamalta takaisin Ruotsiin vuorten yli Huoltoa vailla olevat joukot joutuivat paluumatkalla vuodenvaihteessa poikkeuksellisen kovaan lumimyrskyyn Ruotsin ja Norjan välisillä tuntureilla lähellä Duvedin kylää, ja miestä menehtyi pakkaseen Heistä kaksi kolmasosaa oli kotoisin Suomesta Armfeltin joukkojen perääntymistä kutsutaankin karoliinien kuolonmarssiksi

27 Uudenkaupungin rauha Ruotsi solmi rauhansopimukset ensin Preussin, Tanskan, Hannoverin ja Holsteinin kanssa Ruotsille oli pettymys, että se tämän jälkeen joutui yksin neuvottelemaan Venäjän kanssa eikä saanut sivustatukea Neuvottelut alkoivat Uudessakaupungissa ja johtivat rauhaan, jossa Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle koko Liivinmaan, Inkerin sekä eteläosan Karjalaa ja Käkisalmen lääniä Suomen osalta raja noudattaa hyvin pitkälle samaa yleislinjaa kuin nykyinenkin raja, joskin yksityiskohdissa on eroa Venäjälle oli tuolloin(kin) tärkeää saada haltuunsa Viipuri, Suomenlahden saaret ja kaikki Laatokan rannat

28 Hattujen sota ja pikkuviha Hattujen sota oli sota, jossa tappion kärsinyt Ruotsi yritti revanssia ja joka käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä Ruotsalaiset olivat huonosti valmistautuneita ja kärsivät ratkaisevan tappion verisessä Lappeenrannan taistelussa , minkä seurauksena Venäjän joukot miehittivät jälleen koko Suomen Miehitysaikaa kutsutaan pikkuvihaksi, sillä se oli sekä kestoltaan lyhyempi että vähemmän ankara kuin isoviha Sota päättyi Turun rauhaan , jossa Ruotsi menetti alueita Uudenkaupungin rauhan rajasta aina Saimaalle ja Kymijokeen asti mukaan lukien Olavinlinnan Alueesta alettiin myöhemmin käyttää ilmaisua Vanha Suomi ja Haminan rauhan jälkeen ja lopunkin Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen se liitettiin muun suuriruhtinaskunnan osaksi 1812 paljolti Kustaa Mauri Armfeltin aloitteellisuuden ansiosta

29 Elisabetin manifesti ja 1742 kuningaskuntahanke Elisabetin manifesti oli Venäjän juuri valtaan nousseen keisarinna Elisabetin antama julistus, jota venäläiset levittivät sodan aikana suomenkielisinä käännöksinä suomalaisille Se sisälsi lupauksen, että Venäjä antaisi Suomelle itsenäisyyden, jos suomalaiset luopuisivat taistelusta Suomen kuninkaaksi ehdotettiin saksalaista Holstein-Gottorpin herttua Karl Peter Ulrichia, josta myöhemmin tuli Venäjän kruununperijä ja tsaari Pietari III Turkuun kutsuttiin Suomen säätyjen edustajat ja pidettiin Turun maapäivät Kun sota menestyi venäläisten kannalta hyvin muutenkin, Elisabet unohti hankkeen ja tyytyi Turun rauhassa saatuihin aluelisäyksiin

30 Seitsenvuotinen ja Pommerin sota Seitsenvuotinen sota oli sota, jossa Iso-Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina ja johon Espanja ja Portugali vedettiin myöhemmin mukaan Ruotsin osallistumista sotaan kutsutaan Pommerin sodaksi Ruotsalaisten sotatoimet menestyivät kuitenkin huonosti ja ylipäällikköä vaihdettiin neljästi sodan aikana Pommerin sota päättyi vuonna 1762, kun Ruotsi ja Preussi solmivat rauhan kuningatar Loviisa Ulriikan välityksellä Ruotsissa oltiin tyytyväisiä, kun huonosti menneestä sodasta selvittiin ilman aluemenetyksiä Pommerin sodan tuntuvin seuraus Ruotsin valtakunnassa oli perunan viljelyn yleistyminen

31 Kustaan sota Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790 Sota syttyi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aloitteesta ja päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa tai ilman rajamuutoksia Sodalle leimallisia olivat määrällisesti miehistölliset erittäin suuret meritaistelut mm. Viipurinlahdella, Tallinnan edustalla, Porkkalan niemen edustalla ja erityisesti nykyisen Kotkan edustalla Ruotsinsalmessa (Svensksund), jossa käytiin kaksi suurta taistelua peräkkäisinä kesinä ja , joista ensimmäisen voitti Venäjä ja toisen Ruotsi Sodan yhteydessä esiintyi myös selvää kapinamieltä turhaksi koettua sotaa kohtaan (ns. Liikkalan nootti) ja niinpä kuningas oli tyytyväinen, kun sai Ruotsinsalmen voiton jälkeen ja maineensa pelastaen kunniallisen rauhan, vaikkei sodan tavoitetta menetettyjen alueiden takaisinsaamista saavutettukaan

32 Suomen sota Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan keisareiden (Aleksanteri I ja Napoleon) Tilsitissä solmima rauha, jossa Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen eli kauppasaartoon Britanniaa vastaan Kun sota sujui venäläisiltä hyvin, muuttui sodan tavoite osin hattujen ja Kustaan sotien kokemusten myötä koko Suomen valtaamiseksi ja laajan suojavyöhykkeen luomiseksi pääkaupunki Pietarin ympärille Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit (Suomi) liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi

33 Haminan rauha Haminan rauha päätti alkaneen Suomen sodan, ja siinä Ruotsi luovutti Venäjälle koko Suomen Ruotsi olisi halunnut neuvotella Ahvenanmaasta, mutta Venäjä halusi sen ehdottomasti uhkaksi Tukholmaa vastaan Eniten neuvoteltiin siitä, mitä jokia pitkin valtioiden raja kulkisi pohjoisessa Venäläiset vaativat rauhanneuvotteluissa rajan vetämistä kielirajoja Kalix- eli Kainuunjokeen ja ruotsalaiset hiippakuntarajaa noudattaen Kemi- ja Ounasjokeen Lopulta päädyttiin kompromissiin eli nykyisinkin vallitsevaan rajalinjaan Tornion-, Muonion- ja Könkämäenojokia pitkin Kilpisjärveen ja Norjan rajalle siten, että Tornion kaupunki jokisuussa jäi Venäjän puolelle Sittemmin rajalinjaa on tarkistettu jokien uoman vaihteluiden mukaan ja myös Märketin luodolla Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä

34 Uudempia sotia

35 Seuraavaksi tarjolla: Suomen majakat Loppukevään luentosarjassa esitellään Suomen juhlavuoden kunniaksi kaikki Suomen keskeiset majakat ja tunnusmajakat eli pookit Pohjanlahden majakat Saaristomeren ja Ahvenanmaan majakat Suomenlahden majakat Keskiviikkoisin 16:45-18:15, Opistotalo - Helsinginsali 4.krs, Jussi Tuovinen

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

KÄSITTEITÄ : Dalern - Taalari

KÄSITTEITÄ : Dalern - Taalari KÄSITTEITÄ : Dalern - Taalari Kansainvälinen rahayksikkö Esikuva saksalainen (böö öömil.)thaler Myös s muilla Euroopan valtioilla oli käytk ytössä raha, joka oli keskenää ään n vaihtokelpoinen, samanpainoinen

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Sotaa Pohjois-Vienassa

Sotaa Pohjois-Vienassa Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3. Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Ranskan vallankumous 1789, sen jälkimainingit

Ranskan vallankumous 1789, sen jälkimainingit KUVA 35. Tsaari Aleksanteri I avaamassa Porvoon valtiopäiviä Napoleonin ajan rajamuutokset 21 Ranskan vallankumous 1789, sen jälkimainingit ja Napoleonin Euroopassa käymät suuret sodat jättivät jälkensä

Lisätiedot

Erkki Tuomioja. Rauhat ja rauhansopimusten pitävyys. Suomen historian rauhat ja niiden merkitys nykypäivänä. Uudenkaupungin rauha 10.8.

Erkki Tuomioja. Rauhat ja rauhansopimusten pitävyys. Suomen historian rauhat ja niiden merkitys nykypäivänä. Uudenkaupungin rauha 10.8. 1 Erkki Tuomioja Rauhat ja rauhansopimusten pitävyys Suomen historian rauhat ja niiden merkitys nykypäivänä Uudenkaupungin rauha 10.8. 2017 Rauhansopimuksia ei historiassa ole yhtä paljon kuin sotia, koska

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Viipurin Suomalaisen Kirj allisuusseuran toimitteita

Viipurin Suomalaisen Kirj allisuusseuran toimitteita Viipurin Suomalaisen Kirj allisuusseuran toimitteita 7 HELSINKI 1985 ISBN 951-95402-7-X ISf Lapp,;i;111an:a 19~~ - Ete11.&a.11T,aan kl1s1a~nus Oy Raimo Ranta Kaakkois-Suomi kiistana rauhanneuvotteluissa

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?

Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Turku 1812 ja valistuksen geopolitiikka

Turku 1812 ja valistuksen geopolitiikka t e e m a Turku 1812 ja valistuksen geopolitiikka A l p o J u n t u n e n Kesällä 2012 Turkuun Aurajoen rannalle pystytettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan patsas

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O. Lukijalle 5 SUOMEN HISTORIAA VIIPURIN KARJALASTA KATSOEN

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O. Lukijalle 5 SUOMEN HISTORIAA VIIPURIN KARJALASTA KATSOEN I 0 1 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu Lukijalle 5 I SUOMEN HISTORIAA VIIPURIN KARJALASTA KATSOEN A Johdanto 9 B Viipurin Karjalan asutuksesta esihistoriallisella ajalla 10 C 1500-luvun loppupuolen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat Ke klo Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen

Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat Ke klo Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat 11.1.-15.2.2017 Ke klo 16.45 18.15 Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 11.1. Saagojen legendoista Hämeen kapinaan Suomen

Lisätiedot

Absoluuttinen monarkia. Ludvig XIV (1638-1715)

Absoluuttinen monarkia. Ludvig XIV (1638-1715) Absoluuttinen monarkia Ludvig XIV (1638-1715) Ludvig XIV: absoluuttinen monarkki Ludvig hallitsee ilman pääministeriä 1661 lähtien älykäs, tarmokas, vakuuttunut Jumalan antamasta tehtävästään tunnusmerkki

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELSINGIN MATKAILUTILASTOT ELOKUU 2016 Yöpymiset vähenivät vajaan prosentin Elokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 404 000 yöpymistä, joista suomalaisille 157 000 ja ulkomaalaisille 247 000 yötä. Suomalaisten

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

SUOMEN SOTA 1808-1809: TAUSTAT JA TAPAHTUMAT

SUOMEN SOTA 1808-1809: TAUSTAT JA TAPAHTUMAT Pekka Visuri SUOMEN SOTA 1808-1809: TAUSTAT JA TAPAHTUMAT Kirjoitus perustuu teokseen Reima T.A. Luoto - Heikki Talvitie - Pekka Visuri, Suomen sota 1808-1809, taustat, tapahtumat ja muistomerkit (Fenix-Kustannus

Lisätiedot

Iso viha Suomen venäläinen miehityskausi - 1713-1721

Iso viha Suomen venäläinen miehityskausi - 1713-1721 Maailman kulttuurien laitos Helsingin yliopisto Iso viha Suomen venäläinen miehityskausi - 1713-1721 Historian oppikirjojen tapa esittää ajanjakso toisen maailmansodan molemmin puolin Suomen ja Venäjän

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2017 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2017 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2017 partnereiden määrä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.

Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä 1939 1940 sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton

Lisätiedot

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Pohjoismaiden historia

Pohjoismaiden historia Sture Lindholm Pohjoismaiden historia muinaisajasta nykypäivään Julkaisija: Pohjola-Norden 2o11 sisältö kirjoittanut: Sture Lindholm suomentanut: kalle keijonen 3 Pohjoismaiden varhaisin historia 5 Viikinkiaika

Lisätiedot

https://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden

https://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden 03.05.2018 10:00-14:30 Allegro juna lähtee Helsinki-Pietari 3,5 tuntia 14:30-17:00 Saapuminen Pietariin, Pietari kiertoajelu bussilla 17:00-18:30 Pietari-Paavalin linnoitukseen Neva-joen Jänissaarelle

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Orbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella

Orbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella Orbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella Rantasalmesta tuli Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän rajapitäjä. Kouluja ja laitoksia siirrettiin idästä länteen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

SUOMEN SOTA 1808-1809

SUOMEN SOTA 1808-1809 TAUSTAA SUOMEN SOTA 1808-1809 Suomen sota liittyy osaltaan Ranskan vallankumousta seuranneiden sotien aiheuttamaan myllerrykseen. Voitokas Ranskan keisari Napoleon oli Tilsitin kaupungissa vuonna 1807

Lisätiedot

Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat Ke klo Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen

Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat Ke klo Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen Suomalaisten sodat, rauhat ja rajat 11.1.-15.2.2017 Ke klo 16.45 18.15 Opistotalo, Viipurinsali Helsinginkatu 26 Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 11.1. Saagojen legendoista Hämeen kapinaan Suomen

Lisätiedot

Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa

Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2018 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2018 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2018 partnereiden määrä

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen jakobiitti joka tunnetaan varsinkin hänen urastaan sotapäällikkönä Preussin hallitsijan Frederick Suuren palveluksessa.

Lisätiedot

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE Koonnut: Pentti Korkka Pamausseuran kevätretki 2007 tehtiin toukokuun 3 5 päivinä Pietariin, Pähkinäsaareen ja Karjalankannakselle. Matkan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 16.1.2013 Marraskuu Yöpymiset 3 % miinuksella Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (163.000) vähenivät tammi-marraskuussa 3,1 % edellisvuodesta.

Lisätiedot