Ilmiöpohjaista oppimista Designsuuntautuneella

Transkriptio

1 Ilmiöpohjaista oppimista Designsuuntautuneella pedagogiikalla (DOP) Case Forest pedagogics towards sustainable development 1 Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos: Jorma Enkenberg ja Metka-työryhmä EU: Lifelong Learning Programme

2 Case Forest-projektista Designiin eri maista koostuva Case Forest -projektin opettajakurssi Suomessa (keskustelut aloitettu 2006) Taustaa ja eri maiden projekteja: SMY vahvasti mukana suomalaisten opettajien kursseja ja kehittely jatkui Itä-Suomen yliopistossa 2011(Vartiainen ja Enkenberg) kyselytutkimuksen mukaan Case Forest pedagogiikka (siis DOP) koettiin kiinnostavaksi, oppimiseen sitouttavaksi sekä merkitykselliseksi Henriikka Vartiaisen väitöskirja palkittiin vuoden parhaana kasvatustieteellisen alan väitöskirjana Design suuntautunut pedagogiikka 2.1

3 3 Ajan ilmiöitä... Pelkkä tiedon siirtäminen ei riitä. Opetuksen pitää koskettaa tunteita ja ottaa huomioon oppilaiden omat mielenkiinnon kohteet. Kouluissa pitää opettaa enemmän vuorovaikutusta ja luovaa ajattelua. Niitä tarvitaan töissä, joita ei voi ulkoistaa tekoälylle. Oppimisympäristöistä pitää tehdä innostavia Opettajien pitää tehdä enemmän yhteistyötä koulun ulkopuolisten kasvattajien kanssa. Retket ja virtuaaliset aineistot avaavat koulun ovia ympäröivään maailmaan. (Opin tiet maailma muuttuu, pysyykö opetus kyydissä:

4 4 Millaisiin kysymyksiin Design suuntautunut pedagogiikka pyrkii vastaamaan? Millaista osaamista ja mitä taitoja tulisi oppilailla olla tulevaisuudessa? Miten kasvatamme ja opetamme tämän ajan lapsia alati muuttuvaan maailmaan? Miten kehittää kouluja kohti muutosta ja tuntematonta (kohti riskien ottoa ja epävarmuuden sietokykyä)? Miten kehitämme opetusta kohti tulevaisuuden haasteista, kohti parempaa maailmaa? Tavoite: Design suuntautunut pedagogiikka pyrkii edistämään oppijoissa osaamista, jonka avulla he rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä vaadittavia taitoja

5 5 Taustaa (Jorma Enkenberg) Luokkahuoneopetus siirtää oppilaat kulttuurimme ulkopuolelle ja tunkee heidät ympäristöön, joka on monin verroin ulkopuolista ympäristöä alkeellisempi, luonnottomampi ja lisäksi kuolettavan vakava. (Ivan Illichi) Kun opetuksen ja maailman todellisuudet eivät kohtaa? Olemme oppineet suurimman osan siitä, mitä tiedämme tai osaamme koulun ulkopuolella. Tietämään tuleminen on seurausta sekä ulkoisesta, että sisäisestä toiminnasta, vuorovaikutuksesta ja itseoppimisesta. (Jorma Enkenberg)

6 6 Illichin utopiasta on tullut totta. Sadat miljoonat opiskelevat omaehtoisesti oppimissovellusten ja verkon avointen huippuyliopistojen avulla. (HS : Oppiminen on parasta huumetta, mutta sitä ei tarjota koulussa - Uuden tiedon valossa leikki ja luovuus ovat oppimisessa olennaisia) Oppilaiden omia tarpeita, toiveita, olemassa olevia osaamisia, kiinnostuksen kohteita sekä odotuksia siitä, miten koulun ja opettajien tulisi toimia ei voida enää jättää huomioon ottamatta, koska ne vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä lopulta opitaan ja kyetään myöhemmin soveltamaan (Enkenberg 2013) Pohdittavaksi: Miten hyödynnän teinien omaa kulttuuria yhteiskuntaan kasvattamisessa? Mari Parikka-Nihti, Kelo- Concept 2016

7 7 Tulevaisuuskasvatusta (haasteita?) 21. vuosisadan taidot Binkley ym.,2011 ( ) Ways of thinking Ways of working Tools of working Skills for living in the word (personal and social)

8 8

9 9 Luovuus sekä mielikuvitus ovat avainasemassa ns. 21. vuosisadan oppimisessa. Keskeisenä koulun oppimistavoitteena tulisi olla kyky innovatiivisen toimintaan (Thomas&Brown 2011). Tavoitteena on hahmotella sellainen tulkinta opettamisesta ja oppimisympäristöistä, joka olisi suhteessa yhteiskuntaan, jossa ainoa pysyvä asia on muutos. (National Technology Plan, 2010). -> tarve nykyistä paremmin oppimiseen sitouttavalle pedagogiikalle, jossa korostuvat yhteistyöhön kasvaminen, oppimisen merkitykselliseksi kokeminen, turvallisuus, oman osaamisen hyödyntäminen sekä tunnustus hyvästä työstä

10 10 OPS ja DOP? OPS 2014 toimintakulttuurin kantavat ajatukset muodostuvat lasten osallisuudesta, kestävästä elämäntavasta, kokonaisuuksia rakentavasta monipuolisesta ja vuorovaikutteisesta opetuksesta, yhtenäisestä oppimisen polusta ja mm. oppivasta yhteisöstä

11 11 Ajattelu ja oppimaan oppimien Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Osallisuus Oppimiskokonaisuudet eheyttäminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Toimintakulttuuri; arvot, oppimiskäsitys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys

12 Keskustelua 12 Opsin 2014 perusta on koulun toimintakulttuuri, joka edistää nuorten osallisuutta, oppimista, osaamista, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa - mitä merkitsee omassa työssäsi? Miten konkreettisesti laaja-alainen osaaminen / ilmiöpohjaisuus näkyy toiminnassa nyt / tulevaisuudessa? Digitaaliset pelit ja oppimisympäristöt onko kaikille tasa-arvoinen?

13 13 DOP kulmakivet Design suuntautuneen pedagogiikan kulmakivet muodostuvat osallistuvasta oppimisesta, yhteiskehittelystä, erilaisten teknologioiden käyttämisestä sekä sosiaalisina että henkilökohtaisina työvälineinä!

14 14 Oppimisen viitekehys itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan Osallistava oppiminen DOP Sosiaalinen media Välineet Omat välineet Oppijat tutkijoina Yhteiskehittely Oppijat suunnittelijoina

15 15 Oppimis- ja toimintakulttuuri Vain sellainen koulu opettaa, jossa kaikki oppivat. Itseoppiminen > oppimisprosessi on itseorganisoituvaa Hajautettu vastuu ja omistajuus oppimistuloksista = Hajautettu pedagogiikka Oppiminen merkitsee liittymistä yhteisöihin ja verkostoihin > on siis muutakin kuin fyysiset seinät!! Ilmiöitä tarkastellaan systeemisesti Vuorovaikutus! Oppiminen seuraa osallistumisesta, on ennen kaikkea yhdessä toimimista, yhteisössä tapahtuvaa identiteetin rakentumista ja kehittymistä

16 16 Oppiminen ja toiminta keskenään vuorovaikutuksessa jolloin oppiminen ja tieto syntyvät toiminnasta. Tietoa luodaan yhteisöllisesti, korostetaan moninaisia tapoja ajatella ja toimia, suunnitellaan uusia asioita sekä rakennetaan luovia ratkaisuja odottamattomiin ongelmiin. Korostuu dialogisuus ja uuden yhteisen todellisuuden rakentaminen

17 17 Opettajan työ on mitä suurimmassa määrin improvisointia, omien kokemusten salamannopeata soveltamista uusissa, ennalta aavistamattomissa tilanteissa. (Koskenniemi 1944) Etsitään ja kootaan monipuoliset oppimisessa tarvittavat resurssit Mahdollisuus koota todellista tietoa oppimiskohteesta Elinikäisen, elämän laajuisen ja syvällisen oppimisen periaate

18 18 Autenttista arviointi (arviointia ja oppimista ei voi erottaa toisistaan), itsearviointia, työryhmätyöskentelyä ja tämän arviointia arviointi on aina kontekstisidonnainen Tavoitteena, että itselle tulee arvostava ja oppiva olo Pohdittavaksi: Mikä on oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteys?

19 19 Oppimisympäristö Design-suuntautuneessa pedagogiikassa oppimisympäristö muodostuu neljästä pilarista: oppimistehtävästä, sosiaalisesta ympäristöstä, teknologisesta ympäristöstä sekä oppimisen kontekstista. Viimeksi mainitussa yhdistyvät päiväkoti / koulu sekä luonto- tai kulttuuriympäristö. Oppimisyhteisö koostuu oppilaista, opettajista, muusta henkilökunnasta sekä laajennetusta kouluyhteisöstä, johon kuuluvat vanhemmat, asiantuntijat, päättäjät ja harrastajayhteisöjen jäsenet. Monia tämän päivän haasteita ei voi ratkaista vain yhdestä näkökulmasta, vaan siihen tarvitaan joukko ihmisiä, joilla on erilainen tausta ja erilaista asiantuntemusta (konsultaatio)

20 20 Digitaaliset oppimisympäristöt Teknologisen ympäristön ytimen muodostaa internetin palvelu. Sen lisäksi hyödynnetään esitysohjelmia tiedon järjestämisessä ja jakamisessa. Ilmiön tutkimisessa hankittu aineisto kerätään digitaalikameroilla, digitaalisilla nauhureilla sekä älypuhelimilla. Muistettava myös perinteiset tavat käsitellä havaintoja, muutoksia ja hankittua tietoa

21 21 Potentiaaliset oppimisen kohteet Monimutkaiset ongelmat, joihin pyritään löytämään ratkaisu tutkimuksia tekemällä Luonto- ja kulttuuriympäristön ilmiöt, joiden käyttäytymiselle pyritään löytämään selityksiä tutkimuksia tekemällä Olemassa oleva kulttuurinen käytäntö, jota pyritään selittämään tutkimuksia tekemällä

22 22 DOP ja ILMIÖ (keskeinen) oppiminen Ilmiö / haaste Kompleksinen ja moniulotteinen Yhteys useaan eri tiedon- /tieteenalaan ja asiantuntijuuteen Koskettaa useita ihmisiä tavalla tai toisella tutkimuskysymykset Yhdessä problematisoivat ilmiötä moniulotteisesti, monen eri tiedonalueen ja asiantuntijuuden näkökulmasta Muotoutuu lasten assosiaatioiden ja kysymysten pohjalta Edistetään kuvin / videoin / maastossa / artikkelein Kysymys yhdistetään tiettyyn näkökulmaan ilmiöstä Mahdollistaa ilmiön tutkimisen syvällisellä tasolla

23 23 Ratkaisu / vastaukset Luodaan ilmiöstä moniulotteinen, periaatteellinen tietoon ankkuroitava kuva Kokonaiskuva tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä edellyttää vastausten / ratkaisujen jakamista oppimisyhteisössä tavalla tai toisella Ilmiöstä sen selittämiseen / vastaamiseen Ilmiön tunnistaminen / siihen tutustuminen > oppimistehtävän muodostaminen > tutkimusnäkökulman valinta > tutkimuskysymysten ideointi > varsinaisten tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu > ratkaisujen rakentaminen > ratkaisujen yhdistäminen koko kuvaksi

24 24 Suunnittelemalla oppimista Suunnittelu on sosiaalinen prosessi, jossa korostuu yhteisöllisesti jaetut ideat, ajatukset ja tiedon rakentaminen. Oppijat itse suunnittelevat miten he liittyvät erilaisia ympäristöjä, ihmisiä ja informaatioresursseja yhdistäviin verkostoihin oman mielenkiinnon ja tutkimuskysymystensä suunnasta.

25 25 Oppimistehtävä on huonosti määritelty, mistä seuraa, että oppijoiden on alkuun tarkennettava (suunniteltava) ja rajattava sitä. Oppimistehtävälle on myös ominaista se, että siihen ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta tai lopullista ratkaisua. Työskentely tapahtuu pienryhmissä, joiden jäsenet omaavat erilaisia osaamisia ja taitoja (suunnitellaan kuka tekee ja mitä tekee...)

26 26 Jokainen projekti on itsessään DESIGN - sykli, jonka lopussa tehtävä toiminnan analysointi sekä siitä saadut tutkimustulokset toiminnan kehittämisehdotuksineen vaikuttavat seuraavan projektin suunnitteluun ja toteutukseen Design tutkimuksessa yhdistyvät suunnittelu, tutkimus sekä käytäntö. Tunnusomaista todellisen maailman ja sen ilmiöiden tutkiminen

27 27 Suunnittelu konkretisoituu oppimista sitouttavaan kysymykseen, joka mahdollistaa tutkimuksen suunnittelun ja suorittamisen

28 28 Dop oppimis(en eko) systeemi eli miten kaikki pyörii Oppiminen on sijoitettu laajentuvaan ja muuntuvaan oppimissysteemiin, joka kannustaa oppijoita, opettajia ja asiantuntijoita uutta luovaan toimintaan Tärkeää, että oppijat myös itse (avustettuna) löytävät mistä saadaan tietoa

29 29 Ajattelun välineet Vuorovaikutuksen välineet Työvälineresurssit Tekemisen välineet Digitaalinen media Koulu / pk Informaatioresurs sit Oppimistehtävä Yhteisölliset resurssit Painettu media Todelliset kohteet harrastajat asiantuntijat Ilmiö kontekstissaan

30 30 Oppimisen eteneminen Perustana ongelmaperustainen oppiminen. Opettajan rooli on toimia oppimisen ohjaajana, toiminnan auttajana ja tukijana, yhteisymmärryksen rakentajana, järjestäjänä, toimitsijana Oppilaat rajaavat itselleen tutkimustehtävän ja muodostavat tutkimusongelman. Ryhdytään hankkimaan ongelmanratkaisua tukevaa informaatiota. Tiedonhankinnan jälkeen seuraa kootun aineiston tulkinta, käsittely ja johtopäätökset.

31 31 Opetusmalli Ilmiön / haasteen artikulointi: - Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä - Oppimista ohjaavan tehtävän artikulointi ja kiinnittäminen - Ekosysteemin jakaminen Työskentelysääntöjen laatiminen! Ratkaisun rakentaminen ja jakaminen: - Kootun aineiston järjestäminen, yhdistäminen ja analysointi - Esitysmuoto: tuottaminen ja julkaisu Kontekstin suunnittelu: - Oppimiskohteiden valinta - Resurssien kartoittaminen - Tutkimus- / toimintasuunnitelman laatiminen - Näkökulman valinta Aineiston keruu: - Työskentely laajennetussa oppijayhteisössä - Tutkimuksen suorituttaminen - Aineiston keruu

32 Eteneminen Lähtökohdaksi kuvat, tarinat, kohteet jne. joista aivoriihi = kaikki ajatukset kirjataan. Hyödynnetään oppilaiden omia suunnittelutaitoja, huomioidaan oppijoiden aiempi tieto ja osaaminen 2. Mitä jäi mieleen > käydään läpi ajatuksia, kysymyksiä, ehdotuksia ja lopuksi valitaan yhteinen tutkimusteema 3. Rakennetaan käytännön toimintasuunnitelma miten saamme tietoa (tutkimusnäkökulman valinta) ja sopimukset jokaisen vastuusta 4. Tutkimusvaihe ja mahdolliset jatkotutkimukset dokumentointi! 5. Yleistäminen; mitä, miten, miksi on tärkeää ilmiöön liittyvät näkökulmat esille 6. Raportointi ja arviointi

33 33 Keskeisiä käsitteitä (Enkenberg) Design: osallistumista kulttuuristen käytänteiden uudistamiseen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen leikin, tekemisen, jakamisen jne avulla Oppimisaihio: todellista ilmiötä tai ongelman ratkaisua kuvaava malli tai esitys, joka kuvaa valitusta näkökulmasta ilmiön käyttäytymistä tai ratkaisua ongelmaan Oppimistehtävä: (tulee olla huonosti määritelty). Oppijoiden on ensimmäiseksi tarkennettava tai rajattava tehtävää. Oppimistehtävän tulee mahdollistaa erilaisten tulkintojen tekeminen. Tehtävälle ei ole yhtä ainoaa vastausta tai ratkaisua. Tehtävän on oltava eettisesti kestävä ja noustava todellisen maailman ilmiöistä. Sosiaalinen ympäristö: Pienryhmätyöskentelyä opettajan tehtävänä oppimisen tukeminen, ulkopuoliset yhteisölliset resurssit toimivat lähinnä konsultin roolissa Teknologinen ympäristö: internet, esitysohjelmat, digikamerat, nauhurit, puhelimet, tabletit jne.

34 Lisää pedagogiikasta wstructure/18962_dopdesign-suuntautunut-pedagogiikka.pdf Mari Parikka-Nihti: Pieniä Puroja, kasvua kohti kestävää kehitystä Parikka-Nihti, Suomela: Iloa ja ihmettelyä ympäristökasvatus varhaislapsuudessa PS kustannus Enni Mari Peltoluhta: Tutkiva luontokasvatus lapsen osallisuuden lisääjänä - Design tutkimus Case Forest pedagogiikan soveltamisesta päiväkodissa

35 35 Tuija Aartolahti: Miten metsä innostaa lasta luonto esikouluikäisen leikki- ja oppimisympäristönä: tolahti_tuija.pdf?sequence=1 Saimaan ammattikorkeakoulu Milla Hokkanen: Varhaiskasvatusta luontoympäristössä: kkanen_milla.pdf?sequence=1 Hämeen ammattikorkeakoulu Hanna Honkaniemi: Case Forest ja Metsissä mahdollisuus menetelmät lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. eforestlopputyo.pdf?sequence=1