Raksakympillä urakointiverkosto hallintaan

Transkriptio

1 Raksakympillä urakointiverkosto hallintaan Työsuojelurahaston kehittämishanke Loppuraportti Mika Liuhamo, tiimipäällikkö TTL, Työympäristön kehittäminen osaamiskeskus, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi Tarja Mäkelä, tutkija VTT, Rakentamisen liiketoiminnat ja prosessit Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y tunnus ,

2 Sisällys Sisällys... 1 Alkusanat... 2 Tiivistelmä... 3 Tausta... 4 Työturvallisuuden kehittyminen... 4 Turvallisuuskymppi... 4 Raksakymppi menetelmä... 5 Raksakympin käyttö... 5 Hankkeen tavoitteet... 6 Perehdytysaineisto... 6 Kuva 1. Turvallisuusjohtamisen käsitekartta... 6 Kuva 2. R10 menetelmän käsitekartta... 7 Verkoston kehittäminen... 7 Kuva 3. R10 kehitysprosessin vaiheet ja toteuttajatahojen osallistuminen... 8 Hankkeen toteutus Valmistelu Kehityspäivät Arviointi...10 Taulukko A. Kehittämisprosessin toteutus tunnuslukuina Kooste...10 Kuva 4. R10 arvioinnin ja kenttäpalautteen vertailu Palautetilaisuus...11 Aikataulu...11 Hankkeen tulokset Raksakymppi prosessi...12 Kuva 5. R10 prosessin vaiheet...12 Kehityspäivien toteutuminen...12 Kehityspäivien palaute...13 Arvioinneista...13 Palautteesta...14 Koetut hyödyt ja tulokset...15 Tiedottaminen...16 Hankkeen arviointi SWOT analyysi...17 Taulukko B. SWOT analyysi...17 Päätoteuttajan toiminta...18 R10 arvioinnin tekeminen...18 R10 prosessin hallinta...19 Kehityspäivän sisältö...19 Kenttäpalaute...19 Prosessin jatkuvuus...20 Johtopäätökset Tahtotila...21 Verkosto...21 Aineisto ja menetelmä...21 Prosessi...21 Kehitys ja palautepäivä...22 Tukipalvelut...22 Lisätietoa Liitteet

3 Alkusanat Raksakympillä urakointiverkosto hallintaan kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda Raksakymppi menetelmän käyttöönottoon soveltuva perehdytysmateriaali sekä tätä materiaalia hyödyntämällä kehittää menetelmän soveltamista rakennusliikkeiden muodostamassa verkostossa. Hankkeeseen osallistui 70 rakennusliikettä Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja SRV Yhtiöiden toimiessa päätoteuttajina. Hankkeessa Raksakymppi menetelmä osoitti toimivuutensa. Se on selkeä työkalu arvioida kunkin yrityksen omia edellytyksiä hallita työturvallisuutta. Haluamme lausua lämpimät kiitoksemme kaikille hankkeeseen osallistuneille henkilöille ja yrityksille sekä Työsuojelurahastolle. Erityisesti mieleen ovat jääneet kehitysprosessin aikana tapahtuneet henkilökohtaiset oivaltamiset ja kokonaisuuden avautuminen sekä sisältöä rikastaneet keskustelut hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden kanssa. Toivomme, että yhteiset hyvät kokemukset kannustavat yhä uusia rakennusliikkeitä kehittämään toimintaansa Raksakympin ja päätoteuttajien tuella. Tampereella Tekijät 2

4 Tiivistelmä Raksakymppi menetelmä (R10) kartoittaa rakennusliikkeen edellytyksiä toimia turvallisesti. Se on tarkoitettu yrityksen työturvallisuuden kehittämiseen ja arviointiin osana alkutilanteen kartoitusta, toiminnan jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä tai ulkoista auditointia. Menetelmälle on ominaista yrityksen oman toiminnan tarkastelu ja arviointi erilaisista näkökulmista, ei rakennustyömaan arviointi. R10 on eräänlainen hyvän johtamistavan periaatteisiin perustuva rakennusliikkeiden työturvallisuuskortti. Raksakympistä puhuttaessa on syytä erottaa toisistaan itse menetelmä ja sen soveltaminen eli kehittämisprosessi. Raksakymppi menetelmään kuuluu olennaisena osana päätoteuttajan urakoitsijoille järjestämä kehityspäivä. Kehityspäivässä urakoitsijayritysten johdon edustajat, päätoteuttajan avainhenkilöt ja menetelmän asiantuntijat vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia keskenään. Osallistujat tutustuvat asiantuntijan opastamana turvallisuusjohtamisen toimintatapoihin sekä perehtyvät menetelmän ajattelutapaan ja sen soveltamiseen käytännössä. Kehityspäivän jälkeen urakoitsijat arvioivat oman toimintansa ja lähettävät arvioinnin tulokset päätoteuttajalle. Päätoteuttajalla on yleensä kokemukseen perustuva käsitys urakoitsijoidensa toiminnasta. Raksakymppi menetelmää soveltamalla tämä käsitys voi vahvistua (yhtenäinen näkemys) tai menetelmä voi osoittaa, että yritysten välisessä kommunikoinnissa on puutteita (poikkeava näkemys). Jälkimmäisessä vaihtoehdossa osapuolten on syytä keskustella yhdessä ja selvittää näkemyserojen syyt. Raksakympin avulla voidaan löytää toimintaedellytyksissä olevia puutteita ja suunnitella yhdessä ratkaisuja, jotka johtavat tilanteen paranemiseen. Raksakymppi auttaa päätoteuttajayritystä arvioimaan, koordinoimaan ja parantamaan urakoitsijaverkoston toimintaa. Päätoteuttaja voi menetelmän avulla arvioida ja vertailla nykyisten ja potentiaalisten urakoitsijoidensa turvallisuuden tasoa, kehittää tuotantoketjunsa toimintavarmuutta ja edistää hyväksi kokemaansa turvallisuuskulttuuria yhteisillä työmailla. Sekä päätoteuttajan ja urakoitsijoiden että urakoitsijoiden keskinäinen yhteistyö paranee ja urakointiketjun työturvallisuuden hallinta helpottuu, kun asioista puhutaan samalla kielellä. Raksakymppi menetelmällä yksittäinen rakennusliike voi arvioida ja kehittää toimintaansa ja parantaa siten osaamistaan ja kilpailukykyään työmarkkinoilla. Menetelmän avulla urakoitsija pystyy melko vaivattomasti arvioimaan omat työturvallisuuden edellytyksensä, tekemään selkeän profiilin toiminnastaan ja kehittämään yrityksen omaa turvallisuustoimintaa kokonaisvaltaisesti. Päätoteuttajan kanssa toimiessaan urakoitsija voi perustellusti tuoda esiin sellaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita, joita esimerkiksi urakkaneuvottelutilanteessa ei voida käsitellä. 3

5 Tausta Työturvallisuuden kehittyminen Työturvallisuuden merkitys toiminnan laadun ja osaamisen kriteerinä on kasvanut. Suuret ja menestyvät kansainväliset yritykset korostavat työturvallisuusnäkökohtia olennaisena osana hyvää liiketoimintaa ja korkeatasoista osaamista. Sama kehitys on näkynyt myös suomalaisissa suuryrityksissä sekä erityisesti ulkomaisten konsernien suomalaisissa tytäryhtiöissä, jotka ovat ottaneet käyttöön erilaisia toiminnan hallintajärjestelmiä. Tämän kehityksen myötä on asetettu vaatimuksia myös palvelu ja tavarantoimittajayrityksille. Yritykset haluavat varmistua yhteistyöyritystensä työturvallisuustasosta, koska turvallisuuden katsotaan olevan kiinteä osa toiminnan laatua ja toimitusvarmuutta luvulla työturvallisuuteen alettiin kansainvälistyvissä, verkostoituneissa yrityksissä kiinnittää yhä tarkempaa huomiota. Turvallisuudesta oli muodostumassa eräs työn markkinointiin vaikuttava elementti. Kasvavat laatu ja työturvallisuusvaatimukset asiakkaan tai omistajan taholta ohjasivat suomalaisia yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja myös palvelu ja tavarantoimittajiensa toimintaa, joita haluttiin aktivoida oma aloitteelliseen vahingontorjunta ja riskienhallintatyöhön. Tilanteessa syntyi kysyntää menetelmälle, jolla yritykset voivat osoittaa asiakkailleen, että turvallisuutta johdetaan kuten muutakin liiketoimintaa ja että toiminta on kokonaisuudessaan mahdollisimman riskitöntä. Tarvittiin menetelmää, joka kiteyttäisi organisaation edellytykset toimia turvallisesti. Turvallisuuskymppi Tammikuussa 2001 julkaistiin Työturvallisuuskeskuksen julkaisusarjassa Turvallisuuskymppi, työturvallisuuden johtamisen ja kehittämisen menetelmä. Takana oli vastikään toteutettu Työsuojelurahaston rahoittama kehityshanke, jossa eri teollisuudenalojen yrityksiä oli koulutettu arvioimaan omaa toimintaansa menetelmän sisältämillä kriteereillä. Menetelmä herätti kiinnostusta teollisuuden yhteisillä työpaikoilla, joissa oli kiinnitetty huomiota tuotantoketjun ja sen osana yksittäisen toimittajayrityksen toiminnan latuun ja turvallisuuteen. Turvallisuuskymppi kehityspäiviä järjestettiin vuosina yli neljäkymmentä ja niihin osallistui yli 600 tilaaja ja toimittajayritystä. Konsepti sai erittäin positiivista palautetta sekä tilaaja että toimittajaosapuolilta. Kehityspäivät ohjasivat joitakin tilaajaorganisaatioita päämäärätietoiseen verkoston kehittämiseen aina toimittaja auditointeihin asti. Turvallisuuskympin konseptia ei onnistuttu markkinoimaan päätoteuttajina toimiviin rakennusliikkeisiin. Tapaturmalukujen perusteella rakennusalalla on kuitenkin erityinen tarve kehittää työturvallisuutta. Tästä syystä päätettiin kehittää rakentamiseen paremmin soveltuva menetelmä, joka sisällöltään ja terminologialtaan vastaa rakennusalan toimintakulttuuria. Tavoitteena oli säilyttää Turvallisuuskympissä luotu konsepti ja filosofia, jotta menetelmät olisivat keskenään mahdollisimman yhdenmukaiset. Samalla selkeytettiin kieliasua ja korjattiin joitakin vanhan menetelmän epäjohdonmukaisuuksia. 4

6 Raksakymppi menetelmä Raksakymppi on tarkoitettu rakennusliikkeen omatoimiseen turvallisuusjohtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Menetelmällä arvioidaan rakennusliikkeen edellytyksiä toimia turvallisesti rakennustuotannossa, paitsi itsenäisenä työnantajana ja toteuttajana, myös urakoitsijana osana tuotantoketjua. Menetelmä perustuu työturvallisuutta koskeviin hyviin käytäntöihin ja standardeihin, ottaen huomioon myös työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset. Menetelmä tuo esille sellaiset johtamisen ydinalueet, joita kehittämällä yrityksen toiminnan laatua ja turvallisuutta voidaan määrätietoisesti ja jatkuvasti parantaa. Kantavana ajatuksena on tilaajana toimivan yrityksen johdon tahtotilan edellyttäminen, osoittaminen ja vyöryttäminen tuotantoketjun läpi. Raksakympissä toimintaa ja turvallisen toiminnan edellytyksiä tarkastellaan useista näkökulmista hyvän kokonaisvaikutelman aikaansaamiseksi. Yrityksen käytäntöjä ja menettelytapoja verrataan menetelmän esittämiä hyvän käytännön periaatteita, vaatimuksia ja kriteerejä vasten. Menetelmällä voidaan selvittää, missä määrin yrityksen nykyinen toiminta vastaa tavoiteltua tasoa. Se auttaa yritystä suuntaamaan resurssejaan niille toiminnan osa alueille, jotka vaativat kehittämistä. Raksakympin käyttö Raksakymppi soveltuu yhtä hyvin yrityksen omaan käyttöön (itsearviointi) kuin asiakkaan tai kolmannen osapuolen, esimerkiksi asiantuntijan, vakuutusyhtiön tai viranomaisen tekemään arviointiin (auditointi). Toimintaa voidaan vertailla rakennusalan vastaavankokoisten yritysten toimintaan. Raksakympin avulla urakoitsijayritys pystyy osoittamaan esimerkiksi päätoteuttajalle, että urakoitsijan toiminnan laatu ja työturvallisuus täyttävät niille asetetut kriteerit. Hyvä käytäntö on, että myös päätoteuttaja arvioi omaa toimintaansa menetelmän avulla. Raksakymppi menetelmään kuuluu olennaisena osana päätoteuttajan urakoitsijoille järjestämä kehityspäivä. Kehityspäivässä urakoitsijayritysten johdon edustajat sekä päätoteuttajan avainhenkilöt ja menetelmän asiantuntijat vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia keskenään ja muiden osallistujien kanssa. Osallistujat tutustuvat asiantuntijan opastamana turvallisuusjohtamisen toimintatapoihin ja perehtyvät menetelmän ajattelutapaan ja sen soveltamiseen käytännössä. Kehityspäivän jälkeen urakoitsijat arvioivat oman toimintansa ja lähettävät arvioinnin tulokset päätoteuttajalle. R10 menetelmä ei toistaiseksi sovellu itseopiskeluun, vaan sen käyttö edellyttää perehtymistä. Menetelmän hyvin hallitsevalla henkilöllä pitää olla kokemusta menetelmän taustasta ja sisällöstä sekä turvallisuusjohtamisesta yhteisellä työpaikalla. Arvioinnin tekemisen oppii kuitenkin kehityspäivässä, jossa turvallisuusjohtamisen viitekehys ja perusasiat avataan osallistujille. Menetelmän sisältö, tarkoitus ja käytännöt käsitellään käytännönläheisesti esimerkkien kautta. Asioista keskustellaan yhteistyössä päätoteuttajan kanssa henkilökohtaisen kontaktin kautta. Tärkeätä on myös mahdollisuus tavata muita urakoitsijoita samassa tilanteessa ja tilaisuus oppia kollegoilta. 5

7 Hankkeen tavoitteet Perehdytysaineisto Kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa Raksakymppi menetelmään tarkoituksenmukainen perehdytysaineisto, jota voidaan hyödyntää koko rakennusalalla rakennusliikkeiden toiminnan kehittämisessä. Lähtökohta saatiin Turvallisuuskymppimenetelmän materiaalista, jota hankkeessa on edelleen kehitetty. Toteutettu perehdytysaineisto (kalvosarja) on kaksiosainen (liite 1). 1. Turvallisuusjohtaminen (20 kalvoa) 2. Raksakymppi menetelmä (60 kalvoa) Turvallisuusjohtaminen aineisto perehdyttää moderniin työturvallisuusajatteluun ja korostaa sen yhtymäkohtia laatuun ja taloudelliseen tulokseen (kuva 1). Aineistossa pohditaan erityisesti turvallisen toiminnan edellytyksiä, yhteisen työpaikan toimintakulttuuria ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä päätoteuttajan tahtotilan merkitystä. Tarkoituksena on perustella osallistujille työturvallisuuden ja turvallisuusjohtamisen hyödyt ja merkitys yrityksen toiminnassa. Kuva 1. Turvallisuusjohtamisen käsitekartta Aineistossa korostetaan erityisesti seuraavia turvallisuusjohtamisen periaatteita: 1. Tapaturmat, vahingot, häiriöt, vaaralliset toiminnot ja vaaralliset olosuhteet viestivät puutteista organisaation johtamisessa ja hallintamenettelyissä. 2. Olosuhteet ja tilanteet, joihin liittyy keskimääräistä vakavampia riskejä, kannattaa tunnistaa, jotta ne voidaan hallita. 3. Turvallisuutta tulee johtaa kuten muitakin yrityksen toimintoja asettamalla tavoitteita, suunnittelemalla ja organisoimalla toimintaa ja seuraamalla tuloksia. 6

8 Raksakymppi menetelmän aineisto käsittelee menetelmän rakennetta ja sisältöä, kymmentä turvallisuusjohtamisen arvioitavaa osa aluetta (kuva 2). Jokaisesta osaalueesta on täydentävää aineistoa, jolla pyritään tarkemmin selvittämään kunkin osaalueen sisältöä ja merkitystä. Esimerkiksi riskien hallinnan osa alueessa selvitetään hallinnan vaiheita ja konkreettisella tavalla esimerkein toimenpiteitä, joilla riskejä pienennetään. Aineiston tarkoituksena on vastata kysymykseen, miten työturvallisuutta voidaan pitkäjänteisellä tavalla parantaa. Aineistoon sisältyy myös alustus yhdessä käytävälle keskustelulle. Kuva 2. R10 menetelmän käsitekartta Verkoston kehittäminen Hankkeen toisena tavoitteena oli kehittää hankkeeseen osallistuvien päätoteuttajayritysten urakoitsijaverkoston sekä verkostoon kuuluvien yksittäisten rakennusliikkeiden työturvallisuuden arviointia ja hallintaa. Hankkeessa toteutettiin verkoston kehitysprosessi yhteistyössä päätoteuttajina toimivien rakennusliikkeiden kanssa (kuva 3). Prosessissa haettiin toimintaperiaatteita ja käytäntöjä siihen, miten yksittäinen päätoteuttaja voi parhaiten kehittää ja arvioida urakointiverkostonsa työturvallisuutta. Hanke rajattiin koskemaan prosessin käynnistys, kehityspäivä ja palaute. Verkoston edelleen kehittäminen, kehittämistoimenpiteiden koordinointi ja toteuttaminen jää päätoteuttajien vastuulle. 7

9 Päätoteuttajayritys Urakoitsijayritys Asiantuntija 1. Valmistelu Järjestää kehityspäivän Valitsee osallistujat Suunnittelee prosessin Kehittää materiaalin 2. Kehityspäivä Johtaa tilaisuuden Osallistuu keskusteluun Osallistuu Esittelee materiaalin Opastaa arviointiin 3. Arviointi Arvioi toimintansa tason Neuvoo arvioinnissa Valitsee kehitettävät asiat Tukee prosessia 4. Kooste Vertaa kenttätoimintaan Koostaa ja evaluoi urakoitsija arvioinnit Järjestää palautepäivän 5. Palautetilaisuus Johtaa tilaisuuden Antaa ja saa palautetta Osallistuu Antaa ja saa palautetta Raportoi Antaa ja saa palautetta Jatko Suunnittelee toimenpiteet verkoston kehittämiseksi Toteuttaa kehitystoimet yhdessä päätoteuttajan kanssa Kehittää tukipalveluja Kuva 3. R10 kehitysprosessin vaiheet ja toteuttajatahojen osallistuminen Päätoteuttajina tässä hankkeessa toimivat Rakennusosakeyhtiö Hartela ja SRV Yhtiöt Oyj. Päätoteuttajat vastasivat kehityspäivien organisoinnista, hankkeeseen osallistuvien urakoitsijayritysten ja omien henkilöidensä valinnasta ja kutsumisesta, urakoitsijoiden työmaatason arvioinnista sekä urakoitsijoille annetusta palautteesta. Urakoitsijat olivat päätoteuttajien työmailla pääsääntöisesti tai vakituisesti toimivia rakennusliikkeitä. Urakoitsijat osallistuivat kehitys ja palautetilaisuuteen sekä arvioivat toimintansa tason ja kehittämistä vaativat osa alueet. Hankkeeseen osallistuminen oli urakoitsijoille maksutonta. Asiantuntijaorganisaationa hankkeessa toimi Työterveyslaitos, asiantuntijoina tiimipäällikkö Mika Liuhamo, työturvallisuusinsinööri Jorma Lappalainen ja tutkija Tarja Mäkelä (VTT). Asiantuntijat vastasivat kehittämisprosessin suunnittelusta ja yhteenvedosta, materiaalin kehittämisestä ja toimittamisesta, menetelmän perehdyttämisestä, päätoteuttajien ja urakoitsijoiden tarvitsemasta asiantuntijatuesta sekä hankkeen raportoinnista. Hankkeen rahoittivat päätoteuttajat ja Työsuojelurahasto. 8

10 Hankkeen toteutus 1. Valmistelu Valmisteluvaiheessa kummassakin päätoteuttajayrityksessä pidettiin asiantuntijan valmistelema aloituskokous. Kokouksen tarkoituksena oli perehdyttää päätoteuttajien johto ja avainhenkilöt hankkeeseen ja sen tavoitteisiin sekä sopia ensimmäisen kehitysprosessin toteuttamisesta ja menettelytavoista. Tavoitteena oli käynnistää yhteensä kymmenen kehitysprosessia. Aloituskokouksen jälkeen päätoteuttajien kesken tehtiin päätös kehityspäiviin kutsuttavista urakoitsijayrityksistä. Valittujen urakoitsijayritysten johdolle lähetettiin kirjallinen kutsu kehityspäivään, minkä lisäksi heihin oltiin yhteydessä puhelimitse. 2. Kehityspäivät Keskeisenä toimintamuotona hankkeessa olivat päätoteuttajien järjestämät kehityspäivät, joihin kutsuttiin urakoitsijoiden johdon ja työmaan edustajia sekä päätoteuttajan vastaavia mestareita, työmaa ja työsuojeluhenkilöstöä sekä johdon edustajia. Isäntänä toiminut päätoteuttaja huolehti tilaisuuden organisoinnista. Kehityspäivän ohjelma muotoutui ensimmäisten tilaisuuksien perusteella (liite 2). Kehityspäivässä haluttiin tuoda korostetusti esiin päätoteuttajan tahtotila ja sitoutuminen. Tämän vuoksi ensimmäiseksi puhujaksi pyrittiin saamaan päätoteuttajan ylintä johtoa, missä onnistuttiinkin hyvin. Kehityspäivän aluksi päätoteuttaja selvitti omat tarpeensa ja vaatimuksensa, toimintatapansa sekä periaatteensa työturvallisuuteen ja urakoitsijoiden toimintaan liittyen. Päätoteuttaja osoitti tällä tavalla halunsa panostaa verkostonsa toimintaan ja yhteiseen kehittämiseen. Tämän jälkeen asiantuntija selvitti osallistujille turvallisuusjohtamisen viitekehyksen ja hyödyt, menetelmän sisällön ja toiminnan arvioinnin periaatteet, miten lomakkeita käytetään arvioinnissa ja kenen arviointiin pitäisi osallistua. Iltapäivän osuudessa harjoiteltiin Raksakymppi menetelmän käyttöä arvioimalla päätoteuttajan valitun osa alueen toimintaa ryhmissä, joissa oli sekä päätoteuttajan että urakoitsijoiden edustajia. Urakoitsijayritysten johto sekä päätoteuttajan avainhenkilöt vaihtoivat ajatuksia ja kokemuksia asiantuntijan ja muiden osallistujien kanssa. Keskustelu kävi ajoittain hyvinkin vilkkaana. Lopuksi tilaisuus päätettiin päätoteuttajan yhteenvetoon, jossa annettiin ohjeet arviointien palauttamisesta. Kehityspäivät toteutettiin suunnitellun aikataulun puitteissa keväällä Tilaisuuksia toteutettiin kahdeksan, mikä oli hieman vähemmän kuin alun perin suunniteltiin. Taulukossa A on esitetty kehityspäivien ajankohdat ja osallistujamäärät. 9

11 3. Arviointi Kehityspäivän jälkeen urakoitsijoita pyydettiin arvioimaan oma toimintansa Raksakymppi menetelmää käyttäen ja lähettämään arvioinnin tulokset 2 3 viikon kuluessa päätoteuttajalle koostettavaksi. Urakoitsijoille annettiin ohjeet arvioinnin tekemiseen ja mahdollisuus saada neuvoja ja tukea omaan arviointiinsa. Vain harva urakoitsija noudatti annettua määräaikaa, ja valtaosa laiminlöi arvioinnin palauttamisen kokonaan päätoteuttajan pyynnöistä huolimatta. Tällä oli myös kokonaisprosessia hidastava vaikutus, kun arviointeja odoteltaessa palautetilaisuuden järjestämistä viivästytettiin. Arvioinnin palautti lopulta 26 urakoitsijayritystä 68:sta. Kehityspäiviin osallistuneista Hartelan urakoitsijoista arvioinnin palautti 53 %, SRV:n urakoitsijoista 22 % (taulukko A). Taulukko A. Kehittämisprosessin toteutus tunnuslukuina Osallistuneita urak.yrityksiä Palautettuja arviointeja Päätoteuttaja Kehityspäivä Paikka Palautepäivä Osallistuneita urak.yrityksiä Hartela Hki SRV Espoo SRV Espoo 7 1 Hartela Hki 12 7 Hartela Lahti 10 2 SRV Espoo 7 SRV Espoo 3 SRV Espoo 5 Yhteensä 8 (3/5) 68 (36/32) 26 (19/7) 2 (1/1) 17 (10/7) 4. Kooste Asiantuntija evaluoi päätoteuttajille palautetut arvioinnit. Lomakkeista evaluoitiin sanallisesti niiden tekninen ja sisällöllinen taso sekä arvioinnin todennettavuus. Lisäksi tekninen ja sisällöllinen taso pisteytettiin, 0 3 pistettä kustakin. Asiantuntijan tekemän evaluoinnin lisäksi päätoteuttajat pyrkivät antamaan oman käsityksensä urakoitsijan käytännön toiminnasta. Avuksi kehitettiin erillinen yhden sivun kenttäpalautelomake (liite 3). Kenttäpalautteessa käsitellään turvallisen toiminnan perusasiat työmaan näkökulmasta, eli käydään läpi miten kunkin urakoitsijan työturvallisuuskäytännöt tarkasteltavalla työmaalla ovat toteutuneet. Päätoteuttajien työnjohtajat ja työmaan vastaavat mestarit arvioivat omiin kokemuksiinsa perustuen urakoitsijoiden käytännön työturvallisuuden tasoa toteutetuilla työmailla. Pyrkimyksenä oli kerätä kokemuksia usealta eri työmaalta kokonaisnäkemyksen saamiseksi. Vaikka tämänkaltainen arviointi oli uutta myös päätoteuttajille, se antoi kuitenkin hyvän vertailukohdan Raksakymppi arvioinnille kunkin urakoitsijan osaamisesta. 10

12 Kuva 4. R10 arvioinnin ja kenttäpalautteen vertailu Olennainen osa kehitysprosessia oli urakoitsijoiden tekemien itsearviointien ja päätoteuttajan käytännön palautteen vertaaminen keskenään (kuva 4). Tällä haluttiin selvittää, onko molemmilla osapuolilla yhteinen vai toisistaan poikkeava näkemys siitä, miten keskeiset työturvallisuuden edellytykset toimivat ja vaikuttavat käytännössä. Mikäli näkemykset poikkesivat voimakkaasti suuntaan tai toiseen, oli tarpeen keskustella näkemyseroista ja siitä, miltä kyseisen urakoitsijan toiminta näyttää työmaalla. 5. Palautetilaisuus Urakoitsijaverkoston kehittämisprosessi päättyi puolen päivän mittaiseen palautetilaisuuteen, johon kutsuttiin kaikki R10 arvioinnin palauttaneet urakoitsijat. Palautetilaisuudessa keskusteltiin arviointiprosessista, arviointien tuloksista ja jatkotarpeista sekä annettiin avointa palautetta puolin ja toisin. Päätoteuttajan ja asiantuntijan tekemät arviot, suositukset ja toimenpiteet koottiin yhteen urakoitsijapalautteeseen (liite 4). Nämä jaettiin palautetilaisuuteen saapuneille urakoitsijoille kirjallisesti. Samalla oli mahdollisuus myös suulliseen yrityskohtaiseen palautteeseen. Aikataulu Hanke alkoi suunnitellusti ja päättyi , noin vuoden alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Verkoston kehittämisprosessi venyi niin päätoteuttajien kuin asiantuntijan puolesta useiden syiden seurauksena suunniteltua pidemmäksi. Hankkeen vastuuhenkilöt olivat yhteydessä toisiinsa koko hankkeen ajan. Hankepalavereja pidettiin hankkeen alussa ja keskellä sekä hankkeen loppuraportoinnin yhteydessä. Perehdytysaineiston suunnittelu ja toteutus painottui hankkeen alkuun, mutta aineistoa ja muuta materiaalia kehitettiin edelleen hankkeen aikana. Kehityspäivät toteutettiin sovitun aikataulun puitteissa. 11

13 Hankkeen tulokset Raksakymppi prosessi Päätoteuttajan toiminnalle on eduksi, että sillä on ympärillään toimiva ja hallittu urakoitsijaverkosto. Silloin päätoteuttaja tuntee urakoitsijat, näiden toimintatavat, kehittämistarpeet ja edellytykset toimia yhteistyössä päätoteuttajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa. Verkoston luominen, ylläpitäminen ja hallinta vaatii jatkuvaa kontaktia ja pitkäjänteistä, säännöllistä yhteistyötä, jossa on tilaa avoimelle keskustelulle. Raksakymppi on työväline tarttua työturvallisuuden kehittämiseen ylemmällä tasolla. Raksakymppi menetelmä ja kehittämisprosessi tuovat ratkaisun verkoston hallintaan, kun ne ovat kiinteä osa päätoteuttajan urakoitsijaverkoston hallintaa ja työturvallisuuden kehittämistä. Olennaista urakoitsijaverkoston kannalta on kehitysprosessin onnistuminen. Prosessia ei tällöin pidä ajatella yksittäisenä joukkona toimenpiteitä vaan jatkumona, jossa voidaan erottaa seuraavat päävaiheet (kuva 5): 1. Lähtökohdat verkoston kehittämiselle (input) 2. R10 arviointi 3. Tulokset (output) ja niiden hyödyntäminen. 4. Palaute (feedback) FEEDBACK Palaute Päätoteuttajalta Urakoitsijoilta input INPUT ARVIOINTI OUTPUT Lähtökohdat tapa toimia ajankäyttö sitoutuneisuus hyödyt Arviointi Kehityspäivä Toiminnan arviointi Vertailu käytäntöön Tulokset Toiminnan kuvaus Tasoluokitus Vahvuudet ja kehitettävät osa alueet Kuva 5. R10 prosessin vaiheet Raksakymppi prosessilla päästään tuloksiin, kun kaikki prosessin vaiheet toteutuvat. Yhdenkin vaiheen laiminlyönti johtaa siihen, että verkoston kehittymistä ei tapahdu ainakaan siinä määrin kuin panokset antavat edellyttää. Myös prosessin ajallisesti ja toiminnallisesti hallittu läpivienti on tärkeää. Eri vaiheet eivät saa jäädä irrallisiksi tai etäälle toisistaan, ja niiden tulee toteuttaa päätoteuttajan luontaista toimintatapaa. Kehityspäivien toteutuminen Osallistujien kokoaminen oli suhteellisen työlästä. Käytäntö kuitenkin osoitti, että kontaktihenkilöitä ja tuttuja kasvoja olisi pitänyt olla paikalla vieläkin enemmän. Parhaiten onnistuneissa tilaisuuksissa päätoteuttajan johdon edustaja oli fyysisesti läsnä koko päivän ja osallistui aktiivisesti keskusteluun. Jatkossa sekä päätoteuttajan avainhenkilöiden että ylimmän johdon läsnäoloon täytyy panostaa, sillä tämä osoittaa parhaiten asian tärkeyden ja sitoutumisen asiaan. 12

14 Urakoitsijoiden osallistumisaktiivisuus ensimmäisiin kehittämispäiviin oli kiitettävää, mutta selvää osallistujakatoa oli havaittavissa mitä pidemmälle kevättä mentiin. Erityisesti pienet yritykset kokivat irrottautumisen töistä kokonaiseksi päiväksi olevan vaikeaa. Päätoteuttajien urakoitsijat olivat osittain samoja, mikä vaikutti osaltaan osallistuneiden urakoitsijoiden määrään. SRV:n Raksakymppi kehityspäivät saatettiin sekoittaa päätoteuttajan vuosittain järjestämään yhteistoimintapäivään, johon kutsutaan keskeisiä urakoitsijoita saamaan tietoa ja keskustelemaan yhteisistä asioista. Kehityspäivien ajankohdat osuivat myös lähelle muita koulutuksia. Kehityspäivien palaute Kehityspäivään osallistuneilta kerättiin palautetta lomakkeella (liite 5). Kaikkiaan 120 osallistujasta palautetta antoi noin 90 henkilöä, joista urakoitsijoita oli kolme neljäsosaa. Lähes 90 % osallistujista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä päivän antiin. Myös kehittämisehdotuksia saatiin runsaasti. Osallistujat suosittelivat Raksakymppikehityspäivää myös muille verkostoyrityksille. Palautteen perusteella urakoitsijat kokivat Raksakymppi prosessin käynnistämisen erittäin positiivisena tekona päätoteuttajalta. Palautteessa kiitettiin ja korostettiin erityisesti päätoteuttajan panostusta ja halua kehittää urakoitsijoiden turvallisuuden hallintaa, systemaattisuuden, suunnittelun ja yhteistyön merkitystä sekä tilaisuutta keskustella päätoteuttajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa. Seuraavat asiat koettiin tärkeiksi tai hyödyllisiksi Päätoteuttajan ja urakoitsijoiden yhteistyötä ja asiayhteyttä koko rakentamiseen. Työturvallisuuden osuutta esisuunnittelusta, aloituspalavereista ja laadukkaasta työmaatoiminnasta. Ajatusten herättämistä oman yrityksen työsuojelun tasosta ja koulutuksesta. Tilaajan halua kehittää organisaatiotaan, johdon sitoutumisen tärkeys. Päätoteuttajan ja urakoitsijoiden osallistumista ja yhteisestä asiasta puhumista. Muun muassa seuraavia asioita toivottiin Tilaajan avainhenkilöiden osallistumista kehityspäivään. Kutsuttujen urakoitsijoiden osallistumista kehityspäivään. Urakoitsijan puheenvuoroa. Nopeampaa alustusta ja esityksen tiivistämistä, enemmän keskustelua, ryhmätöitä Asian syventämistä esimerkkityömaiden ja käytännön tapausten kautta. Arvioinneista Teknisesti arvioinnit olivat melko laadukkaita. Useimmat olivat onnistuneet tekemään toiminnan kuvauksen, arvioineet tason ja tehneet yhteenvedon. Arviointien perusteella parhaiten hallussa olivat koulutus, johtaminen ja organisointi. Vastaavasti eniten parannettavaa koettiin olevan tuotannon suunnittelussa ja varmistamisessa sekä henkilöstön osallistumisessa ja motivoinnissa. 13

15 Arviointien sisällöllinen taso jakautui karkeasti kahtia. Oli sangen suppeita kuvauksia, mutta myös todella hyvin mietittyjä ja esitettyjä kokonaisuuksia. Useimmilla oli vaikeuksia toiminnan kuvaamisessa, asioita oli esitetty "väärän" otsikon alla tai kuvaus ei vastannut tasoluokitusta. Karkeasti arvioiden ne urakoitsijat, jotka olivat käyttäneet arviointiin enemmän työaikaa erottuivat joukosta edukseen. Kaikkien arviointien keskiarvoksi saatiin 3,1 (asteikolla 1 6). Tuloksissa ei ollut merkittävää eroa päätoteuttajien välillä. Yksikään urakoitsija ei ollut yhteydessä asiantuntijaan arvioinnin suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Hartelan kenttäpalautteet saatiin kootuksi niiden urakoitsijoiden osalta, jotka palauttivat R10 lomakkeet. SRV:n osalta kenttäpalautteet jäivät tekemättä. Kumpikaan päätoteuttaja ei kuitenkaan ehtinyt tehdä vertailua urakoitsija arvioinnin ja kenttäpalautteen välillä, eli käytännössä osapuolten näkemysten vertailu jäi toteuttamatta. Palautteesta Palautetilaisuuden keskustelu oli innostunutta, vilkasta ja avointa. Keskustelussa tuotiin selkeästi esiin yhteisiä haasteita jotka tulee ratkaista, jotta rakentamisen työturvallisuus menisi eteenpäin. Esille tuotiin myös selkeitä kehittämistapoja ja hyviä käytäntöjä, ratkaisuja miten asiat voidaan jatkossa tehdä yhteistyössä paremmin. Poimintoja palautetilaisuudessa esitetyistä näkemyksistä: Päätoteuttajan erään vastaavan mestarin mukaan ammatillinen osaaminen rakennustyömailla on oikeaa eli kyseinen työ osataan tehdä. Työn tekemiseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat jäävät sen sijaan usein huomioimatta, niitä ei osata. Urakoitsijapalavereissa työturvallisuus on ensimmäinen käsiteltävä asia. Jokaisella urakoitsijalla tulee olla työmaalla työnjohtaja tai toimintavastuullinen nokkamies. Työturvallisuusasiat ovat ennen kaikkea asennekysymys. Perehdyttäminen toteutetaan työmailla muodollisesti oikein ja lomakkeet ovat kunnossa, mutta perehdyttämistiedon siirtyminen ja sisäistäminen on edelleen ongelmana. Työturvallisuus maksaa aina jotain, mutta sen tuotto on parempi kuin ennaltaehkäisevät kustannukset. Valitettavasti olemassa on edelleen työturvallisuus häiritsee mentaliteetti. Urakoitsijayrityksen toimitusjohtaja totesi palautteessaan, että työturvallisuuden parantaminen ja Raksakymppi vaatii asiaan paneutumista ja aikaa, joka aina tuntuu olevan poissa jostain muusta tärkeästä. Johdon pitää olla sitoutunutta toimintaan, ilmaiseksi ei saa mitään! Motivointi on tärkeää, henkilöstön sanomisella tulee olla merkitystä ja johtajan täytyy itse olla täysillä mukana. Raksakymppiä käyttämällä yrityksen turvallisuuspuutteet löytyivät, vaikka yrityksessä oli luultu niiden olevan kunnossa. Huomattiin myös ne asiat, jotka on tehty ja ovat kunnossa. Toiminnan puutteiden löytäminen on keskeistä jotta toimintaa voidaan kehittää. Urakoitsijoiden kannattaa toimintaa miettiessään myös hyödyntää tilaajan tekemiä riskikartoituksia ja suunnitelmia. 14

16 R10 arvioinnin aloittamiseen tarvitaan helppo täky, ongelmana on miten päästä alkuun. Arvioinnin jalkauttaminen yrityksissä on haasteellista, mielikuva on vielä haussa. Pelkistä lomakkeista ilman perehtymistä ja keskustelua ei saa mitään irti. Raksakympin lomakkeet ovat kuitenkin hyvä runko ja kartta turvallisuustyölle, niiden täyttämiseksi tarvittava aika on hyväksyttävällä tasolla. Arvioinnissa kertaluokkaa paremmalle tasolle pääseminen vaatii pitkäaikaista työtä. Urakoitsija totesi, että valituista kehittämiskohteista osa on toteutettu resurssien mukaan ja osa on jätetty toteuttamatta. Myös parannuksia on saatu aikaan, läheltä piti tilanteiden raportointiin on luotu menettelytavat ja niistä saadaan nyt tietoa, henkilöstö on otettu aktiivisemmin mukaan turvallisuustoimintaan, on koulutettu oma, aktiivinen työturvallisuuskorttikouluttaja ja koulutuksessa käytetään yrityksen omia esimerkkejä. Urakoitsijat epäilivät palautteessaan, että tarjouksia arvioivat päätoteuttajan henkilöt jättävät turvallisuuden ottamatta huomioon. Onko tähän halua ja mahdollisuuksia, vai ratkaiseeko edelleen pelkkä hinta? Tarjousten arviointikriteereissä pitäisi selvästi ottaa työturvallisuus näkyviin läpinäkyvällä ja vertailukelpoisella tavalla. Palautteen työturvallisuudesta pitäisi olla välitöntä ja tapahtua neutraalissa tilanteessa, se ei saisi olla sidoksissa urakkaneuvotteluun tai sopimustilanteeseen. Koetut hyödyt ja tulokset Raksakymppi menetelmän yleisiä hyötyjä ovat yrityskohtainen nykytilan arviointi ja tason vertailu muihin yrityksiin sekä yrityksen omien kehittämistarpeiden avaaminen ja selkiyttäminen. Urakoitsijalle, jolla ei ennestään ole laatu tai muuta toiminnan ohjausjärjestelmää, Raksakymppi luo pohjan jonka avulla kehitystyössä päästään liikkeelle. Oma arvio sidotaan menetelmässä luotuihin kriteereihin. Urakoitsija pystyy myös hyödyntämään päätoteuttajaa ja tämän verkostoa oman toimintansa kehittämisessä. Urakoitsija saa palautetta omasta arvioinnistaan sekä kenttäarvioinnilla työmaatoiminnastaan. Rakennusalan tulevaisuuden kannalta yksittäiset keinot eivät ratkaise alan työturvallisuusongelmia, vaan kokonaisuuksien hallintaan pitää päästä käsiksi. R10:llä lähestytään rakennusliikkeiden työturvallisuuden hallintaa kokonaisvaltaisesti. Mistä syystä kokonaisuus ei toimi, mitkä työturvallisuuden edellytykset puuttuvat? Millaisia ovat yrityskohtaiset ja verkoston kehittymisnäkymät, miten turvallisuusjohtamisen arviointi ja vertailtavuus viedään käytäntöön? Työturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen tuottaa näkyviä tuloksia varsin hitaasti. Osa tuloksista näkyy kuitenkin nopeasti esim. muuttuneina toimintatapoina tai toteutettuna koulutuksena. Välitön hyöty oli, että kaikkien osallistujien turvallisuustietämys saatettiin ajan tasalle. Joillekin tuli uutta asiaa, jotkut päivittivät tietojaan. Todelliset tulokset tulevat näkyviin vasta pitkän aikavälin kuluttua. Ehdottomana edellytyksenä tuloksille on pitkäjänteinen työ ja valmius tehdä muutoksia sekä pysyminen uusissa toimintatavoissa ja käytännöissä. Yksikin tapaturma, joka voidaan torjua kehittämällä rakennusliikkeiden työturvallisuutta ja yhteistyötä, on riittävä tulos. 15

17 Yksittäisen kehittämishankkeen todellista hyötyä, panos/tuotos vaikuttavuutta, on erittäin vaikea mitata. Jokainen osallistuja käytti kehityspäivään ja palautetilaisuuteen sekä tehtyihin arviointeihin työaikaa. Välittöminä kustannuksina tulevat lisäksi päätoteuttajien tekemä valmisteleva työ, tilaisuuksien järjestelyt tarjoiluineen ja asiantuntijan työ. Kehittämistyö vaatii panoksia jotta haluttuja tuloksia saataisiin. Tiedottaminen Hankkeen loppuraportti viimeisteltiin syksyllä 2006 viimeisen palautetilaisuuden jälkeen. Tämä raportti on saatavissa Työsuojelurahaston sekä Työterveyslaitoksen wwwsivuilla. Hankkeesta on tiedotettu mm. Turvallisesti Raksalla lehdessä 2/2005 sekä Helsingissä pidetyssä RATUKE loppuseminaarissa Raksakymppi menetelmällä on omat sivut Työterveyslaitoksen rakentamisterveyden aihesivuilla. 16

18 Hankkeen arviointi SWOT analyysi Raksakymppi menetelmän toteutuksesta laadittu SWOT analyysi tuo esiin toiminnan vahvuudet, kuten aineiston ja verkostokeskustelut, mutta myös heikkouksia, kuten markkinoinnin ja hyötyjen esiintuonnin, joita tulee jatkossa kehittää. Esiin nousseet mahdollisuudet, kuten tukipalvelut ja prosessinäkökulma, antavat menetelmän käytölle jatkuvuutta, mutta myös uusia haasteita ja tehtäviä. Uhkatekijät, kuten resurssit ja epäselvät tavoitteet ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon ja torjua ennalta Raksakymppi prosessin suunnitteluvaiheessa. Heikkouksien kehittäminen ja uhkien torjunta ennalta varmistavat toimivan toteutusprosessin. Taulukon yläosassa on kuvattuna nykytila ja sisäiset asiat, alaosassa tulevaisuus ja ulkoiset asiat. Vastaavasti vasemmalla ovat myönteiset asiat ja oikealla kielteiset asiat. Taulukko B. SWOT analyysi NYKYTILA VAHVUUDET (Strengths) Kehittämispäivän perehdytysaineisto Urakoitsijoiden verkostoituminen Urakoitsijoiden toiminnan kuvaus Päätoteuttajasidonnaisuus Sama kieli Molemminpuolinen palaute Keskustelut! Urakoitsijoiden tyytyväisyys Päätoteuttajan tavoitteet ja toimintatavat esiin HEIKKOUDET (Weaknesses) Raksakympin markkinointi Menetelmän hyötyjen avaaminen päätoteuttajalle ja urakoitsijoille Kaikkien osallistujien sitouttaminen Aikataulujen liiallinen jousto Yritysten analyysin laadinta R10:n jatkuminen työmaatasolla MAHDOLLISUUDET (Opportunities) UHAT (Threats) TULEVAISUUS Tukipalvelujen kehittäminen Ryhmätyöt ja esimerkit R10 prosessin kehittäminen Verkoston muodostuminen Laatu järjestys turvallisuus ajattelu Auditointityökalu Rakentamisen laatu RALA! Jatkuvuus ja vakiinnuttaminen Urakoitsijavalinnat Avainhenkilön resurssien puute Päätoteuttajan johdon heikko sitoutuminen ja näkyvyys Päätoteuttajan henkilöstön heikko osallistuminen (aika ja määrä) Yritysten lyhytnäköinen business ajattelu 17

19 Päätoteuttajan toiminta Verkoston kehitysprosessin läpivienti edellyttää päätoteuttajalta paitsi rakentamisen ja oman verkoston tuntemusta yleensä, myös Raksakymppi menetelmän ja prosessin asiantuntemusta. Päätoteuttajalta edellytetään lisäksi selkeätä ja vahvaa tahtotilaa läpi organisaation. Päätoteuttajalla on tässä mielessä ratkaiseva rooli, jota ei voi ylikorostaa eikä paraskaan asiantuntija korvata. Kohderyhmän valinta ja koko on tarkoin harkittava. Urakoitsijaverkoston kehittäminen kannattaa aloittaa vakiintuneista tai sellaisista kumppaneista, joilla on muuten ratkaiseva merkitys verkoston tai työmaan toimimisen kannalta. Kaikki voivat olla esimerkiksi samalta yhteiseltä työmaalta. Kumppaneita kannattaa olla riittävän monta kriittisen massan saavuttamiseksi, mutta näiden valinnassa laatu on tärkeämpi osatekijä kuin määrä. Henkilöllä, joka lähestyy urakoitsijoita, tulee olla heihin valmiiksi hyvät yhteydet. Urakoitsijoiden valinnassa kontakti tulisi olla henkilökohtainen. Paras vaikuttavuus saadaan, kun on olemassa vanhaa kontaktipintaa, "tuttu kaveri". Osallistumiskutsu on syytä esittää mahdollisimman korkealta taholta mahdollisimman korkealle taholle. Esimerkiksi kun kutsutaan urakoitsijoiden toimitusjohtajia, tulee myös kutsun esittäjänä olla päätoteuttajan toimitusjohtaja. Ollakseen uskottava päätoteuttajan on saatava prosessiin sitoutumaan riittävän monta oman yrityksensä edustajaa. Mukana on syytä olla päätoteuttajan johtotasoa sekä muille osallistujille työmailta tai hankinta tai sopimustilanteesta tuttuja kasvoja, jotta asialle saadaa riittävä painoarvo. Henkilön, joka tekee päätökset siitä mikä tarjous tai urakka hyväksytään, pitää osallistua prosessiin. Päätoteuttajan edustajien on myös osoitettava sitoutumisensa olemalla aktiivisesti paikalla koko ajan. Kehittämisprosessin ajan tarvitaan tiukkaa yhteydenpitoa ja aikatauluista sopimista ja kiinni pitämistä. Erityisen tärkeää on prosessin tavoitteen asettaminen ja resurssien kiinnittäminen. Vastuuhenkilön valinta, rooli ja ajankäyttö pitää sopia etukäteen, ja siitä on myös pidettävä kiinni. R10 arvioinnin tekeminen Itsearvioinnin tekeminen etenkin ensimmäistä kertaa on vaikeaa! Urakoitsijat tarvitsevat ohjeita arvioinnin tekemiseen, esimerkiksi mitä tietoja tulee etukäteen hankkia ja keiden työpaikalta on hyvä osallistua. Toiminnan ilmaisu ja esittäminen kirjallisessa muodossa laatujärjestelmien tapaan vaatii harjaantumista. Myös käytettävät termit saattavat olla outoja, "kapulakieltä". Toiminnan kuvauksessa on hyvä korostaa, miten asiat voidaan tarvittaessa osoittaa kolmannelle osapuolelle. Mukana olleille yrityksille oli iso haaste perustella oma näkemyksensä ja käytännön toiminta niiden takana. Tärkeää arvioinnin suorittamisessa on sitoutumisen aikaansaaminen ja realistinen ajankäyttö. Tässä päätoteuttaja voi omalla toiminnallaan olla avuksi. Päätoteuttajan pitää asettaa arvioinnille selkeä aikataulu, tavoite ja toteutusvastuu sekä muistuttaa arvioinnin tekemisestä. Arvioinnin tekemisestä pitäisi syntyä myös lisäarvoa urakoitsijalle. Urakoitsijoille annettavasta palautteesta, sen muodosta ja ajankohdasta on syytä sopia mahdollisimman varhain jo kehityspäivässä. 18

20 R10 prosessin hallinta Prosessin käynnistäminen edellyttää hyvissä ajoin ennen kehityspäivän järjestämistä tehtävää valmistelutyötä. Aikataulu täytyy suunnitella niin, että se sopii sekä päätoteuttajan että urakoitsijoiden prosesseihin, mahdollisimman pitkälle osana normaalia toimintaa. Lähtötilanteessa pitää selvittää, milloin urakoitsijalla on mahdollista osallistua kehityspäivään. Sama koskee omaa henkilöstöä. On kerrottava faktat riittävän varhain ja perusteltava, miksi kunkin avainhenkilön osallistuminen on ratkaisevaa. Yhteydenpidosta päätoteuttajan ja urakoitsijan välillä on sovittava, kontaktihenkilö (ei pelkkä työsuojelupäällikkö) ja tuki prosessille pitää olla. Päätoteuttajan tulee antaa palaute sille, että urakoitsija on vastannut kutsuun, tai otettava yhteys uudelleen mikäli kontaktia ei ole saatu. Kun arvioinnille annetaan aikataulu, ollaan puolivälissä yhteydessä urakoitsijoihiin ja tiedustellaan, onko arvioinnissa tullut esiin ongelmia. Kehittymiselle on varattava riittävän pitkä toteutusaika, päätoteuttajan täytyy pitää urakoitsijoita valveilla koko ajan. Sitouttaminen kehittämistoimintaan tapahtuu tehokkaasti esim. työmaiden virhe tai ongelmatilanteiden yhteydessä. Raksakympin mainostaminen urakoitsijalle kannattaa tehdä sopivassa vaiheessa, kun asianomainen on työmaalla saatu "rysän päältä kiinni". Verkoston yhteiskehittämistä on syytä koko ajan korostaa, mahdollisuus yhteiselle ajalle tai urakoitsijakohtaiselle tilaisuudelle pitää antaa. Kehittämispäivän jälkihoito on tarpeen miettiä ja vastuuttaa etukäteen. Kehityspäivän sisältö Kehityspäivään osallistuvalle pitää avata enemmän prosessin kokonaisuutta. Mitä dokumentteja, keitä henkilöitä ja kuinka paljon aikaa R10 arviointi vaatii? Osallistuja tarvitsee muistilistan asioihin, jotta hän pystyy sisäisesti tiedottamaan ja valottamaan asiaa muillekin omalla työpaikallaan. Esimerkiksi "sisäinen lööppi" siitä, mitä R10 arviointi tarkoittaa yrityksessä. Kenttäpalaute Urakoitsijoiden palauttamat arvioinnit kannattaa käydä läpi päätoteuttajan toimesta ja evaluoida pienellä ryhmällä, jossa on myös kokemusta urakka ja työmaatoiminnasta. Evaluoinnissa toimii apuna urakoitsijapalautteen yhteenvetolomake, jolla saadaan helposti annettua myös palautetta urakoitsijoille. Urakoitsijoiden työmaatoiminnan arviointiin on tarpeen nimetä valmiiksi työpäälliköt tai vastaavat mestarit eri työmailta ja toteuttaa arviointi hyvissä ajoin. Asiaa täytyy pitää esillä muukin taho kuin päätoteuttajan työsuojeluhenkilöstö. Arvioinnissa on syytä käyttää apuvälinettä, esim. hankkeessa kehitettyä kenttäpalautelomaketta tai muita valmiita työkaluja. Palautteen saaminen omasta toiminnasta on hyvä saada neutraalissa tilanteessa mahdollisimman pian tehtävän jälkeen. Palautteen antaminen työmaan tasolla vaatii aktiivisuutta sekä päätoteuttajilta että urakoitsijoilta. Parhaimmillaan palautteen antaminen on jatkuvaa toimintaa joka työmaalla. 19

21 Prosessin jatkuvuus Verkoston tai yksittäisen urakoitsijan kehittämistoimenpiteiden valinnassa voidaan käyttää apuna Raksakymppiarviointia tai kenttäpalautteen tietoja. Tällöin on hyvä keskustella näkemyksistä yritysten välillä. Arvioinnit toimivat hyvänä alkusysäyksenä, yritykset voidaan sitä kautta aktivoida kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Myös urakoitsijat voivat asettaa tavoitteita päätoteuttajille. Jos päätoteuttajalla ei ole ennestään olemassa yhteisiä tilaisuuksia urakoitsijoiden kanssa, aineisto toimii mieliinpalauttamisen keinona, jolloin voidaan lähteä liikkeelle jostakin yksittäisestä osa alueesta. Verkostoa voidaan laajentaa käynnistämällä uusi kehittämisprosessi uusilla yrityksillä. Tällöin arviointia jo tehneet "kokeneet konkarit" voivat välittää kokemuksiaan muille, mitä asian kehittäminen on vaatinut, missä on onnistuttu. Päätoteuttajan ja urakoitsijoiden välisessä yhteistoimintapäivässä tms. on hyvä katsoa missä mennään ja antaa palautetta puolin ja toisin. 20

22 Johtopäätökset Tahtotila Yhteisen työpaikan ja yritysverkoston työturvallisuuden kehittäminen on jatkuvaa, tavoitteellista toimintaa, joka edellyttää osapuolten yhteistyötä. Yhteistyössä kehittäminen on erityisen vaativaa, mutta palkitsevaa puolin ja toisin. Keskeisenä ongelmana, mutta myös mahdollisuutena on päätoteuttajan tahtotilan riittävän selkeä ja voimakas ilmaiseminen sekä viestittäminen organisaatioiden välillä, yhteisen tahtotilan syntyminen. Verkosto Kehitettävän verkoston tulee olla hallitun kokoinen, asioita viedään eteenpäin pala kerrallaan. Valintaprosessiin kannattaa käyttää aikaa ja harkintaa. Kehittämisessä kannattaa panostaa määrän sijasta laatuun ja tehdä oikeasti urakoitsijavalintaa, verkoston kehittämistä ei pidä aloittaa liian laajalla rintamalla. Mahdollisesti menetelmä voidaan kohdistaa yhdelle suurelle työmaalle ja sen kaikkiin urakoitsijoihin. Verkoston hallinta olisi vaatinut osapuolten välillä syvällisempää yhteistyötä kuin mihin tässä hankkeessa päästiin. Aineisto ja menetelmä Hankkeessa tehty perehdytysaineisto sekä arviointilomakkeet muodostavat vahvan perustan arvioinnin toteutukselle. Aineisto on laaja, laadukas ja monikäyttöinen. R10 prosessia tukevan aineiston, kuten www palvelun, kehittämistä pitää kuitenkin jatkaa. Aineiston osalta on tarpeen selvittää urakoitsijoiden tarpeet ja arviointia koskevat pullonkaulat. Raksakymppi menetelmä on todettu varsin käyttökelpoiseksi toiminnan arviointiin, mutta hankkeen yhteydessä on ilmennyt tarve kehittää sitä edelleen kolmannen osapuolen tekemään auditointiin soveltuvaksi työkaluksi. Tämä edellyttänee nykyisen arviointikriteeristön avaamista yksityiskohtaisemmiksi, helpommin todennettaviksi osioiksi. Prosessi Urakoitsijaverkoston kehittämisen suurin haaste on R10 prosessin vieminen osaksi päätoteuttajan normaalia hankinta ja työmaatoimintaa. Kun kehityshankkeita toteutetaan irrallaan päätoteuttajan toimintarutiineista, vaikuttavuus jää väistämättä lyhytaikaiseksi ja marginaaliseksi. Prosessi toteutuminen ja osapuolten sitoutuminen tapahtunee parhaiten, kun R10 toteutetaan yhden riittävän ison työmaan puitteissa, jolloin kaikki kehitystilaisuuteen osallistuvat urakoitsijat ja päätoteuttajan henkilöt työskentelevät samalla työmaalla ja ovat "ajankohtaisesti tuttuja". Yhteisen työmaan vaihtoehto vaatisi lisätutkimusta. Hankkeesta saatiin kuitenkin arvokasta kokemusta, joten jatkossa tiedetään paremmin miten verkoston kehittämisestä saadaan pitkäjänteisempää ja parempia tuloksia. 21

23 Kehitys ja palautepäivä Kehityspäivän palaute oli kaikin puolin positiivista. On mahdollista, että palautteessa ei haluttu tuoda esiin negatiivisia asioita päätoteuttajia kohtaan, koska pelättiin seurausvaikutuksia. Tästä huolimatta voidaan varmasti sanoa, että kehityspäivälle oli olemassa selkeä tarve ja tilaus. Kaikki osapuolet kokivat kehitys ja palautetilaisuuksien keskustelut ja molemminpuoliset palautteet erittäin tärkeiksi, rakentaviksi ja hyödyllisiksi. Tukipalvelut Raksakympin kotipesä, sijainti sekä tukipalvelujen sisältö ja toteutus edellyttävät jatkokeskusteluja. Eräs mahdollinen soveltaja, joka hankkeen yhteydessä on noussut esiin, on Rakentamisen Laatu RALA ry. Näitä keskusteluja jatkavat hankkeen asiantuntijat yhdessä rakennusalan sidosryhmien ja päätoteuttajien kanssa. Lisätietoa Työterveyslaitos, rakennusterveys Työturvallisuuskeskus Työsuojelurahasto RALA ry RaTuKe hanke Liitteet 1. Raksakymppi perehdytysaineisto 2. Kehittämispäivän osallistumiskutsu ja ohjelma 3. Kenttäpalautelomake 4. Urakoitsijapalaute yhteenveto 5. Kehittämispäivän palautelomake 22