JOHDON KATSELMUS VUODELTA 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HALLITUKSELLE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Transkriptio

1 JOHDON KATSELMUS VUODELTA 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HALLITUKSELLE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 ESIPUHE Johdon katselmus on osa yliopiston laadunhallintaa ja strategian toteutumisen seurantaa. Johdon katselmus täydentää yliopiston toimintakertomusta analysoimalla yliopiston tilaa sekä strategian ja sen toimenpideohjelman toteutumista. Johdon katselmus koostuu tästä yhteenveto-osasta ja liitteinä olevista tausta-aineistoista. Johdon katselmus on tarkoitettu lähinnä yliopiston sisäiseen käyttöön. Siitä on hyötyä yliopiston hallitukselle yliopiston strategian suunnittelussa. Tiedekunnille ja erillislaitoksille johdon katselmus antaa vertailutietoa, joka auttaa niitä kehittämään toimintaansa. Tiede- ja koulutusneuvostot sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto ovat mitanneet omien osaamisalueidensa toimintaa varsin seikkaperäisesti oman harkintansa ja aikaisemmista johdon katselmuksista saadun palautteen mukaisesti. Neuvostojen yksityiskohtaiset raportit ovat taustaaineistona. Näiden lisäksi tausta-aineistona on eri toimikuntien ja työryhmien raportteja sekä tiedekuntien, erillislaitosten ja ylioppilaskunnan palautteet yliopiston johdolle. Tämä yhteenveto-osa on kirjoitettu aikaisemmasta poiketen taulukkomuotoon, jonka toivotaan helpottavan kokonaiskuvan saamista ja eri osa-alueiden arviointia. Matti Manninen Rehtori 2 (10)

3 JOHDON KATSELMUS 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen kehittäminen (Ks. Tasekirja, (hallituksen kokous ) ) (Rahoitusmalli) Yliopiston tulos oli vuonna 2013 erittäin hyvä suhteessa sovittuihin tavoitteisiin. Yliopiston tohtorikoulutus ja maisterikoulutus ylittivät jo sopimuskauden ensimmäisenä vuotena sopimuskaudelle asetetun tavoitteen. Luonnontieteet eivät yltäneet tavoitteisiinsa. Kandidaattitutkintojen tavoite on sopimuskaudella saavutettavissa läpäisyä tehostamalla ja varmistamalla valmistuneiden tutkintojen ottaminen. Yliopisto menestyy hyvin edustamiensa alojen valtakunnallisessa koulutustulosvertailussa. Kansainvälistymistavoitteita ei ole vielä saavutettu, ja niistä vaihtoopiskelijamäärän kehitys ainoana määrällisenä tavoitteena on huolestuttava. Sovitut tunnuslukutavoitteet ovat hyvällä kehitysuralla ja lähellä vuodeksi 2016 sovittuja tavoitteita. Koulutuksen läpäisyn paraneminen on erityisen ilahduttavaa. STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Strategian seurantaindikaattorit Strategisen kehittämisen Strategian toteutuminen (tausta-aineisto 1) Strategian seurantaindikaattorit Ihmistieteiden tutkimustoiminnan vahvistaminen Ihmistieteiden (muiden kuin luonnontieteellisen alan) alojen 2. ja 3. luokan JuFojulkaisujen lukumäärä ei ole vielä saavuttanut tavoitetasoa 500. Vuonna 2013 jul- 3 (10)

4 kaisuja oli 417. Yliopiston aseman parantaminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä Kärkialojen aseman parantaminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä Web of Science (WoS) -tietokantaan 10 vuoden aikaikkunassa rekisteröityneiden tieteellisten julkaisujen viittausten määrä kasvoi kahdesta edellisestä kymmenvuotiskaudesta. Kärkialojen julkaisujen osuus kaikista Pohjoismaissa tuotetuista julkaisuista ei ole vielä tavoittanut vuodeksi 2016 asetettua tavoitetta 12,7 %. Vuonna 2013 osuus oli 9,4 %. Opiskeluun sitouttaminen Toisen vuoden syksynä läsnä olevaksi ilmoittautuneiden osuus edellisenä kalenterivuonna läsnä olevaksi ilmoittautuneista uusista perustutkinto-opiskelijoista on kasvava ja lähellä vuoden 2016 tavoitetta. Koulutuksen työelämärelevanssin vahvistaminen Vuoden 2013 työharjoittelu oli edellisvuoden tasolla opintopisteillä mitattuna. Tutkimus Tutkimuksen tila - tiedeneuvoston arvio (tausta-aineistot 2 ja 3) Päätehtävät Asema kansainvälisessä ja kansallisessa tiedeyhteisössä Sijoittuminen maailmanlaajuisissa arvioinnissa on säilynyt hyvällä tasolla. Tutkimusedellytysten kehittyminen ja kansainvälistyminen Tutkimusedellytysten kehittämistoimet ovat parantaneet tutkimusedellytyksiä. Tieteellinen vaikuttavuus Yliopisto on hyvällä kehityspolulla, kun mitataan julkaisujen ja viittausten määrällä. Tohtorikoulutus Tutkijakoulun toimintaperiaatteet on pääosin vakiinnutettu osaksi tiedekuntien tohtorikoulujen toimintaa. Väitöskirjaprosessin ohjeistusta on selkeytetty. Tiedeneuvoston suositukset Ks. Tutkimuksen tila, luku 1.5 Koulutus Koulutusneuvoston arvio koulutuksen tilasta (tausta-aineistot 4 ja 5) Kandidaattikoulutuksen yhtenäistäminen Tiedekunta- ja koulutusalakohtaisen yhtenäistämisen suunta on nähtävissä, mutta edistyminen edellyttänee vahvaa pedagogista johtamista. 4 (10)

5 Opiskelijoiden työelämään siirtymisen tukeminen Työelämään siirtymisen tukemisessa on useita erilaisia lähestymistapoja. Työllistymisen tukemisen tulisi näkyä opetussuunnitelmien osaamistavoitteissa. HOPSiin sisällytettävä suunnitelma kansainvälistymisestä Ymmärrys HOPS-ohjauksen tarkoituksesta vaihtelee, ja yliopistolla on useita erilaisia HOPS-käytäntöjä. HOPS-ohjaajien koulutuksen on oltava säännöllistä, ja HOPS-ohjauksen suhdetta ohjauksen kokonaisjärjestelmään tulee selventää. Erilaisten opintopolkujen huomioonottaminen AHOT-periaatteita noudattaen Jyväskylän yliopiston yhteiset AHOT-periaatteet tulivat voimaan alkaen. Periaatteiden toteutustavat vaihtelevat yksiköittäin. Opintojen eteneminen ja tavoiteajassa valmistuminen Opinnot etenevät keskimäärin hitaasti, ja tavoiteajassa valmistuneiden määrä on vähäinen. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen Indikaattoreiden perusteella on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Perustutkinto-opiskelijoiden suunnitelmallinen kansainvälinen liikkuvuus Kansainväliseen vaihtoon lähteneiden perustutkinto-opiskelijoiden on vähentynyt suhteellisen tasaisesti vuodesta 2009 lähtien. Opetuksen laatu Yliopiston Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hankkeessa valitut kehittäjäopettajat ovat kehittäneet opetustaan, saaneet tukea kehittämistyölleen ja olleet tutkimuksen kohteina. Tutkimuksessa on todettu, että opettajien kehittämistyö heijastui opiskelijoiden kokemuksiin omasta toimijuudestaan. Aiempien tutkimusten perusteella sen voi olettaa heijastuvan myös oppimistuloksiin. Myös alkaneessa eeducation-hankkeessa on tutkimuksella tärkeä rooli. Tutkimuskysymyksiä ovat, mitä uudenlaiset oppimisympäristöt edellyttävät opettajilta, miten opettajan ja opiskelijoiden suhde mahdollisesti muuttuu ja mikä lisäarvo syntyy sillä, että opiskelijat osallistuvat aktiivisemmin tiedon luomiseen. Uuden johtosäännön mukaan laitoksen johtaja nimeää pedagogisen johtajan. Pedagogisten johtajien verkosto on aktivoitunut, toimii koulutuksen kehittämistyössä ja jakaa hyviä käytäntöjä. Yliopiston opetusta antavat laitokset (n=23) itsearvioivat koulutustoimintansa. Arviointeja seuranneissa yleisötilaisuuksissa kukin laitos esitteli yhden hyvän käy- 5 (10)

6 täntönsä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (tausta-aineistot 6 ja7) Arvioinnin keskeisiä tulemia Alueellinen yhteystyö Yliopisto on mukana Jyväskylän kaupungin vetämässä kyberturvallisuuden INKAohjelmassa. Yliopisto oli mukana Jyväskylän Yritystehdas -konseptin luomisessa. Yliopisto solmi liikuntateknologian koulutuksen 5-vuotisen jatkosopimuksen Sotkamon kunnan kanssa. Yhteistyö alueen muiden oppilaitosten kanssa Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston yhteinen yrittäjyysstrategia hyväksyttiin. Yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu aloittivat yhteisen korkeakoululiikunnan, jonka palvelut ulottuvat yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilöstölle. Suomalainen musiikkikampus aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattiopiston muodostamana musiikkikoulutuksen ja -tutkimuksen osaamiskeskittymänä. Innovaatiotoiminnan työkalujen kehittäminen Agora Centerin vetämä Tekes-hanke, jossa testattiin ja kehitettiin välineitä huippututkimuksen jalostamiseksi innovaatioiksi. Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) Arvioinnin erityisteema: Opiskelijanäkökulma 10/ /2013 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvostoa, EduCluster Finland Oy:tä ja Kajaanin korkeakoulukonsortiota, pidettiin hyvinä yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden käytänteinä. Lisäksi strategisena lähestymistapana nostettiin esille Jyväskylän yliopiston kaksoisstrateginen toimintakehys. 06/ /2014 Kerättiin puhelinhaastatteluna tiedekunnittaiseen, ositettuun 20 %:n satunnaisotokseen perustuva aineisto vuonna 2013 maisteritutkinnon suorittaneista opiskelijoista. Lopullinen analyysi valmistuu kevään 2014 aikana. Tässä vaiheessa voidaan haastatteluista todeta, että (1) 35 prosenttia yliopiston pro gradu - opinnäytetöistä tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa, (2) 65 prosenttia opis- 6 (10)

7 kelijoista osallistuu työharjoitteluun opiskelun aikana ja (3) n. 80 prosenttia valmistuneista työllistyy heti valmistumisen jälkeen. Työnantajanäkökulma Tilaohjelma Tilapalvelujen Tilaohjelman arviointi (tausta-aineistot 8 ja 9) Tutkimus-, infrastruktuuri- ja innovaatio-ohjelma Tiedebarometri - tiedeneuvosto (tausta-aineisto 3) Kielipolitiikka Kielipoliittisen toimikunnan Kielipolitiikan arviointi ja seurantaraportti (tausta-aineistot 10 ja 11) 06/ /2014 EK:n kanssa yhteistyössä tehty selvitys (TYÖPALA) pyrki erityisesti kartoittamaan menetelmiä työnantajanäkökulman kartoittamisesta. Strategiaa toteuttavat ohjelmat Kustannukset ovat pysyneet yleisellä markkinatasolla, vaikka väistötilojen, korjattujen tilojen ja uudisrakennusten kustannukset ovat vanhojen tilojen kustannuksia korkeammat. Sähkökustannukset ovat säilyneet jokseenkin ennallaan. Sisäilmaongelmia on korjattu laajasti: Vuonna 2013 olivat meneillään hallintorakennuksen (T) peruskorjaus ja Proxima-rakennuksen (X) sisäilmakorjaus. Sisäinen tarkastus on sisällyttänyt toimintaansa tilojen tarkastuksia Infrastruktuureiden kehittämiseen ja ylläpitoon on kohdennettu rahoitusta. Suomen tutkimusinfrastruktuurien (Suomen Akatemia) tiekartalle 2014 valittiin fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio (JYFL-ACCLAB) ja sen laitteistojen päivitys. Toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä kerätyn ja arvioidun tiedon perusteella yksiköillä (tiedekunnilla ja laitoksilla) on erilainen ymmärrys kielipolitiikasta. Toimintaedellytykset Henkilöstö Ks. Henkilöstökertomus Tilat Ks. Tilaohjelma (yllä). Talous Ks. Tasekirja (hallituksen kokous ) Ympäristö (tausta-aineisto 12) Yliopisto sai Green Office -ympäristömerkin (ks. alla Laadunohjausjärjestelmä, auditoinnit). Riskit Vuoden 2012 riskiselvityksen mukaan haastateltujen suurimmiksi kokemat riskit 7 (10)

8 Hallintojohtajan ryhmän Riskienhallinta (tausta-aineisto 13) olivat perusrahoitus-, rahoitusmalli- ja johtamisriskit. Edelleen vuonna 2013 rahoitusriskit tiedekunnat ja erillislaitokset kokevat rahoitusriskit merkittävimmiksi. Vuoden 2013 on havaittu myös mielenterveysongelmiin liittyvien väkivaltariskien lisääntyneen. Tietoturvariskit olivat tavanomaiset. Yliopisto loi tietojen salassapidon ohjeistuksen. Turvallisuuspolitiikan mukaista tietoturvaryhmää ei ole asetettu. Yliopistolla järjestettiin suunnitellun mukaisesti kaksi kriisiharjoitusta ja lisäksi poistumisharjoitus Normaalikoulun molemmissa kiinteistöissä. JOHTAMISEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ Tiedekuntien ja erillislaitosten palaute yliopiston johdolle Strategisen kehittämisen pyytämät dekaaneiden ja erillislaitosten johtajien palautteet (tausta-aineisto 14) Ylioppilaskunnan palaute yliopiston johdolle Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan palaute yliopiston johdolle (taustaaineisto 15) Yksiköiden johto oli pääpiirteissään tyytyväinen yliopiston johtamiseen. Vastaajien mukaan johtamisessa ja esimiestyössä on henkilöstön hyvinvointikyselyn mukaan edelleen kehitettävää, myös yliopistopalveluissa. Tiedonkulun avoimuuteen on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Yliopiston palvelurakenteiden ja työnjakojen selkiinnyttämistä edelleen odotetaan Ylioppilaskunta arvostaa, että Jyväskylän yliopisto haluaa pitää huolta opiskelijoista. HYVIS-toiminnassa on huomattu puutteeksi, että yliopistolla ei ole tukipalveluja, jotka sijoittuvat laitoksen tarjoaman tuen ja erimerkiksi YTHS:n antaman tuen väliin. Ylioppilaskunta toivoo, että eri yksiköissä opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet opiskelijoita koskevissa asioissa olisivat tasapuoliset. Opiskelijat usein unohdetaan ottaa mukaan laitoksilla asioita valmisteleviin työryhmiin, jotka ovat korvanneet aikaisemmat viralliset päätöksentekoelimet. etentti-mahdollisuuskaan ei 8 (10)

9 ole kaikkien tiedekuntien arkea. Opettajia on tuettava riittävästi uudentyyppisen osaamisen arviointiin ja mittaamiseen siirryttäessä Kansainvälisyyden edistämiseksi yliopiston johto voi panostaa AHOT-prosessien ja vaihtopaikkojen koordinointiin, jotta tiukentuneet opiskelutahtivaatimukset eivät estäisi vaihtoon hakeutumista. LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Laadunhallinnan tila - laadunohjausryhmän arvio (tausta-aineisto 16) Auditoinnit Yliopisto sai kaksi hyväksyttyä auditointitulosta: Green Office -ympäristömerkin ja HR Excellence in Research -logon: Muita ulkoisia auditointeja ei ollut, ei myöskään sisäisiä auditointeja. Itsearvioinnit Kaikki opetusta antavat laitokset itsearvioivat koulutuksensa. 9 (10)

10 Itsearvioinnit etenivät kolmivaiheisena prosessina: laitosten oma arviointi ryhmäkeskusteluissa, hyvien käytäntöjen benchmarking ja kehittämiskohteiden seuranta yleensä tiedekunnan laitosten välisenä keskusteluna. Itsearviointien jälkeinen kehittämistyö eteni laitoksilla hyvin. Muut arvioinnit Kansainvälisten maisteriohjelmien arviointi (tausta-aineistot 17 ja 18) Kansainvälinen benchmarking-hanke Laadunhallinnan käsikirja Kaikki kansainväliset maisteriohjelmat arvioitiin. Maisteriohjelmilla on selkeä yhteys laitoksen ja tiedekunnan tutkimukseen. Ohjelmat ovat irrallisia, usein yhden tai muutaman henkilön työpanoksen varassa. Opiskelijarekrytointi on satunnaista. Ohjelmien laadunvarmistus on epäyhtenäistä ja puutteellista. Korkeakoulujen kansainvälistymisen laatua on voitava mitata määrällisten mittareiden lisäksi joukolla laadullisia indikaattoreita. Laadunhallinnan käsikirja kirjoitettiin vuoden 2013 aikana. Se ei vielä valmistunut hyväksyttäväksi. Tarkastukset Ks. Sisäisen tarkastuksen vuosiraportti (hallituksen kokous ). 10 (10)