Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Suoma Sihto, p , projektipäällikkö Johanna Vilkuna, p

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISTA /07/70/701/2010 hall 114 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Suoma Sihto, p , projektipäällikkö Johanna Vilkuna, p Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdessä laatimien rakennemallien avulla etsitään toimiva ja ekotehokas yhdyskuntarakenteen ratkaisu maakuntakaavan pohjaksi. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot pyytävät lausuntoa rakenne malleista mennessä. HSL toteaa, että rakennemalliselvitys on laadittu asiantuntevasti ja työ tuottaa hyvää lähtökohta-aineistoa maakuntakaavan perusrakenteen valintaan. Maakuntakaavan lähtökohdaksi valittavan perusrakenteen tulee luoda hyvät edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle, toimivuudelle ja kustannustehokkuudelle, kehittämis tavoitteita toteuttavalle liikennejärjestelmälle sekä metropolialueen kilpailuky vylle ja hyvinvoinnille. Seudun kasvua on kehittämistavoitteiden ja resurssien tehokkaan käytön kannalta järkevää ohjata lähivuosikymmeninä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja hyödyntää raideliiken neverkkoa täysipainoisesti ennen kuin avataan kokonaan uusia ratasuuntia. On kuitenkin huomattava, että tämä edellyttää huomattaviakin investointeja lii kennejärjes telmään. Kokonaan uusien ratakäytävien toteutukseen varautumisessa on hyvänä lähtökohtana ns. lyhyiden ratojen periaate. Uusissa ratakäytävissä maankäytön kehittäminen voi perustua ensi vaihees sa ennen uu den radan toteutusta bussiliikenteen laatukäytäviin. Taajamaju na liikenteen ja sii hen tu keutuvan maankäytön kehittämismahdollisuuksiin vai kuttaa myös kau kojunalii kenteen yhteyksien kehittäminen, johon tulee myös varautua. Maa kuntakaa vaa valmisteltaessa Helsingin seudun liikennejärjes telmän ke hittä misen läh tökohtana tulee olla HLJ suunnitelma, joka valmistuu alku vuonna Rakennemalliraportti ja niiden vaikutusten arviointi ovat nähtävillä hallituksen kokouksessa ja saatavilla verkossa osoitteessa ja Rakennemalliselvityksen tarkoitus ja maakuntakaavan valmistelu Rakennemalleilla on tutkittu toisistaan eroavien maankäyttö- ja raideliikenneratkaisujen vaikutuksia metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen, liikenneverkkoon ja kulku-muotoi hin, ilmastoon, talouteen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Päämallit ovat nimeltään Sormi-, Silmukka- ja Monikeskusmalli. Sormi ja Silmukka perustuvat uusiin ja nykyisiin ratoihin sekä niiden asemanseutujen hyödyntämi seen. Monikeskusmallissa kasvu ohjautuu nykyisiin taajamiin ja tä män mallin yhteydessä on tarkasteltu myös hajarakentamista. Rakennetarkastelu kattaa Helsingin seudun työssäkäyntialueen 28 kuntaa eli nykyisellään 1,5 miljoonan asukkaan alueen. Malleissa varaudutaan noin asukkaan ja työpaikan kasvuun vuoteen 2035 mennessä.

2 Rakennemalleista saadut lausunnot ja vaikutusten arviointi ovat keskeisenä aineistona, kun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallitukset päättävät vuoden 2010 lopulla maakuntakaavan pohjaksi tulevasta alue- ja yhdyskuntaraken teen perusrakenteesta ja periaatteista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyvät vuoden 2011 alussa, jolloin molemmissa maakunnissa valmisteilla olevat maakuntakaavatyöt yhdiste tään. Maakuntakaavaluonnos valmistuu 2011 ja Uudenmaan maakuntaval tuusto päättää kaavasta Rakennemallit ja niiden vaikutusten arviointi Rakennemallien pääperiaatteena on, että nykyistä rakennetta tiivistetään ja täydennetään ensin ja vasta tämän jälkeen avataan uusia ratakäytäviä tai merkittäviä laa jen-nusalueita. Kaikissa malleissa on oletuksena raideverkon osalta, että Län simetro, Kehärata, Espoon kaupunkirata, lisäraiteet Pääradalle, Ranta radan lisäraidejärjestelyt sekä ns. Pisara-rata toteutuvat. Monikeskusmallissa kasvu on osoitettu nykyisiin keskuksiin kuntakohtaisten kasvuennusteiden mukaan. Mallissa ei ole uusia raideyhteyksiä oletushankkeiden lisäksi. Ratoihin nojautuvissa Sormi- ja Silmukkamalleissa koko väestö- ja työ paikkalisäys sijoittuu olemassa olevien ja uusien raideyhteyksien varrelle. Sormimallissa harvempiin ja suurempiin keskuksiin ja Silmukkamallis sa ti heämpiin ja pie nempiin keskuksiin. Sormimallin ja Monikeskusmallin varaukset perustu vat suurelta osin asemakaavavarantojen hyödyntämiseen. Silmukkamallin mi toi tus perustuu tavoitteelliseen aluetehokkuuteen. Siinä uusia seudullisia rata käy täviä ovat Länsirata Lohjan suuntaan, Pohjoisrata Hyvinkään suuntaan ja Itä rata Porvoon suuntaan. Rakennemallien arvioinnissa painottuvat alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen ja talouteen kohdistuvat näkökulmat. Arviointi osoittaa, että kaikissa malleissa on sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia. Kaikille malleil le yhteis ten liikenneinvestointien kustannuksiksi on arvioitu noin 4 miljardia euroa. Mallien välille syn tyy huomattavia eroja, kun arvioidaan kunkin mallin oletus hankkei den lisäksi tarvitsemien investointien määrää, joka on 0.5-4,0 miljardia euroa mallista riip puen. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton yhteinen Rakennemalliselvitys on erittäin tärkeä metropolialu een alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisvaihtoehtoja tarkasteleva työ. Selvityksessä on mallityölle luonteenomaisesti laadit tu karrikoituja, erilaisiin periaatteisiin perustuvia kehittämisvaihtoehtoja, jotta suuret linjat ja erot vaih toehtojen vaikutuksissa saadaan selville. Työ palvelee hyvin tätä tar koitusta ja tuottaa hyvää lähtökohta-aineistoa maakuntakaavan perusraken teen valin taan. Helsingin seudulla on käynnissä samaan aikaan maakuntakaavatyön kanssa seudullinen Helsingin seu dun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen seutuyhteis työ (MAL) se kä tähän kokonaisuuteen kiinteästi liittyvä HSL:n johdolla valmis teltava Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö (HLJ 2011). Maankäy tön, asumisen ja liikenteen suunnitelmat ja niiden toteutus on tärkeää sovittaa toisiinsa metropolialueella entistä paremmin. Maakuntakaavan ja Helsingin seudun liikennejärjestelmä-suunnitel man yhteensovittamista edistää niiden laadinta samanaikaisesti. Vuorovaikutus ja yhteistyö on ollut tiivistä muun muassa Rakennemalliselvityksen ja HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raide verkko selvityksen (MA RA) valmistelun yhteydessä. HLJ luonnos

3 valmis tuu lo kakuussa 2010 lausuntoja ja kannanottoja varten. Suunnitelma viimeis tellään siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä alkuvuodesta Maa kuntakaavaa valmisteltaessa Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehit tämi sen lähtökohtana tulee olla hyväksytty HLJ 2011 suunnitelma. Rakennemallien arviointi Rakennemalliselvityksen tulokset ja HLJ 2011:n valmisteluun kuuluvan MA- RA-selvityksen tulokset tuke vat toisiaan. Lähivuosikymmeninä on tarkoituksenmukaista ohjata uusi raken taminen nykyiseen raken teeseen mahdollisimman tehokkaasti. Sormimalli A toteuttaa tätä periaatetta. Se on rakennemalliselvityk sen arvioinnin mukaan paras kehittämistavoitteiden toteutumisen kannalta ja myös kokonaiskustannuksiltaan edullisin. Malli tukee hyvin nykyrakenteen tii vistämispotentiaa lia, ilmastonmuutoksen hillintää se kä jalankulun, pyöräilyn ja joukkolii kenteen käytön edellytyksiä. Sormimalli A:lla on tutkituis ta malleista myöntei simmät vaikutukset myös valtakunnallisten alueidenkäyt tötavoitteiden ja luon nonym päristön kannalta. Rakennemalliselvityksen Silmukkamalli vaatii erittäin suuria liikenneinvestointeja ja on arvioinnin perus teella tehoton ratkaisu. Siinä väestö sijoittuu etäälle ydinalueesta, mikä piden tää työmatkoja. Malliin sisäl tyvät pienten keskusten helminauhat eivät tue mo nipuolisten palvelujen syntymistä. Monikeskusmalli näyttää täyttävän kehittämistavoitteet heikoiten. Malli hajauttaa rakennetta ja lisää hen kilöauton käyttöä. Toisaalta hajarakentamista on käsitelty vain tässä mallissa. Maakuntakaavan jatkovalmistelussa tulee käsitellä keinoja hajarakentamisen entistä tehokkaampaan oh jaukseen ja ehkäisyyn. Kestävän liikenteen ja liikkumisen kannalta on tärkeää, että rakenteen hajautumi nen Helsingin seudulla saadaan pysäytettyä. Mikään rakenneselvityksen malleista ei huomioi metron jatkamista länteen eikä itään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seudun erityiskysymyksiin kuuluvana eri tyistavoitteena on, että alueidenkäytössä turvataan edellytyk set metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. HLJ 2011:ssä tullaan ot tamaan kantaa metroverkon laajentamiseen ja liikennejärjestelmäsuunnitel ma tuottaa siten li sätietoa tästä tärkeästä kysymyksestä myös maakunta kaavan laadintaa var ten. Helsingin seudun kasvu ja kehittäminen luovat pitkällä aikavälillä tarvetta myös uusien ratakäytävien avaamiseen. MARA-selvitys osoittaa, että mitä lähem pänä seudun ydinaluetta raideliikennettä ja maan käyttöä kehitetään, sitä pa remmin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet kuten liikkumistarpeen vähentäminen, palvelui den ja työpaikkojen liikenteellinen saavutettavuus, joukkoliikenteen hyvä kil pailuky ky ja päästöjen vähentäminen toteutuvat. Tämän vuoksi rai deliikenne verkkoa ja yhdyskuntarakennetta on liikennejärjestelmän kehittä mistavoittei den valossa kannattavaa täydentää asteittain seudun ytimestä päin avaamal la ly hyitä ra takäytäviä mahdollisimman lähelle nykyistä raken netta. Sormimalli C soveltaa tätä periaatetta. Maakuntakaavan perusratkaisu ja jatkovalmistelu HSL painottaa, että maakuntakaavan lähtökohdaksi valittavan perusrakenteen tulee luoda hyvät edelly tykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle, toimivuudelle ja kustannustehokkuudelle, kehittämistavoit teita toteuttavalle liikennejärjestelmälle sekä metro polialueen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän tulee tukea liikkumistarpeen vähentymistä ja

4 ilmastonmuutoksen hillin tää. Uuden asumisen ja työpaikkojen sijoittuminen olemassa olevien kes kusten sekä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palveluihin tukeutuen on ensisijaista. Näin luodaan edellytyksiä seudulliselle joukkoliikenteen solmu pisteiden verkostolle, jossa on mahdollista järjestää toimivia, sujuvia ja kus tannus tehokkaita joukkoliikenneyhteyksiä keskusten välillä. Tämä parantaa jouk koliikenteen kilpailukykyä seu dullisesti. Maakuntakaavan ohjaavuutta ja vaikuttavuutta on tärkeää vahvistaa maakuntakaavan uudis tustyön ta voitteiden mukaisesti. Hajarakentamista tulee ehkäistä aikaisempaa tehok kaammin. Täydennysrakenta misella sekä uusien alueiden mitoi tuksella ja to teutuksen ajoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen hy viä toi mintaedel lytyk siä ja hyödyntämismahdollisuuksia. HSL:n mielestä seudun kasvua on kehittämistavoitteiden ja resurssien tehokkaan käytön kannalta järke vää ohjata lähivuosikymmeninä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yh teyteen ja hyödyntää raidelii kenneverkkoa täysipainoisesti ennen kuin ava taan kokonaan uusia ratasuuntia. On kuitenkin huomatta va, että olemassa olevaan raideverkkoon tukeutuva yhdyskuntarakenteen kehit täminen seudun ydinalueella edellyttää huomattaviakin investointe ja liikenne järjestelmään. Raideverkon kapasiteettia ja välitys kykyä täytyy parantaa, jotta juna tarjontaa voidaan lisätä maankäytön kehittyessä ja matkustajamäärien kas vaessa. Tar vitaan taajamaliikenteen kehittämistä, metroverkon laajenta mi seen panosta mista sekä myös valmiuksia seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän Pi sara-radan toteutukseen. Uusien ratakäytävien toteutukseen varautumisessa on hyvänä lähtökohtana ns. lyhyiden ratojen periaa te. Uusissa ratakäytävissä maankäytön kehittäminen voi pe rustua ensi vai heessa ennen uuden radan to teutusta bussiliikenteen laatukäy täviin. Taajamajunaliikenteen ja siihen tukeutuvan maankäytön kehittä mis mahdolli suuksiin vaikuttaa pitkällä tähtäyksellä kuitenkin myös kaukojunalii kenteen yhteyksien mah dollinen kehittyminen, esimerkiksi pohjoissuunnalla Lentorata, länsisuunnalla Turun yhteydet ja idässä Pietarin suunnan ratkaisut. Maakunta kaavassa onkin tärkeää käsitellä myös raideliikenteen ja tieverkon yhteyksien pitkän aikavälin tilavarauksia, jotta näiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät maankäytön kehittyessä. Maakuntakaavassa tulee varautua myös maakunnan valtakunnallisten ja kansainvälisten yh teyksien ke hittämiseen. Esimerkiksi toimivat ja sujuvat lentoasemayhteydet ovat erittäin tärkeä kilpailutekijä valta kunnallisesti ja seudullisesti. Käsittely Puheenjohtaja Tatu Rauhamäki esteellisenä poistui tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Varapuheenjohtaja Nina Knaapila toimi puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan. Esittelijä muutti esitystään siten, että sivulla 25 kappaleeseen Rakennemal lien arviointi tehdään seuraava lisäys: Rakennemalliselvityksen tulokset ja HLJ 2011:n valmisteluun kuuluvan MA- RA-selvityksen tulokset tuke vat toisiaan. Lä hivuosikymmeninä on tarkoituksenmukaista ohjata liikennejär jestelmän kehit tämisen ja joukkoliikenteen kustannusten hillitsemisen vuoksi uusi ra ken tami nen ny kyi seen raken tee seen mah dol li sim man te hok kaas ti. Sor mi malli A to teuttaa tä tä periaatetta. Se on raken ne malli selvi tyk sen ar vioin nin mukaan pa ras kehit tä mistavoitteiden to teutumi sen kan nalta ja myös koko nais kustan nuk siltaan edul lisin. Malli tukee hyvin ny kyra kenteen tii vistä mispo ten tiaa lia, il mas tonmuu tok sen hillintää se kä jalanku lun, pyöräilyn ja joukkolii kenteen käy tön edellytyk siä. Sormimalli A:lla on tut-

5 ki tuis ta malleista myöntei simmät vaiku tuk set myös val takunnallisten alueidenkäyt tö tavoitteiden ja luon nonym päristön kannalta. Lisäys on tehty kursiivilla. Päätös Hallitus päätti hyväksyä muutetun esityksen. Oheismateriaali Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan lausuntopyyntö Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista 2035